Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2016. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma - Toiminta- ja taloussuunnitelma - 1

2

3 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVÄ 5 2. STRATEGISET TAVOITTEET KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Toiminnan vaikuttavuus Asiakaspalvelun laatu Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Henkilöstön aikaansaannoskyky KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS Rahoitusjärjestelmä Rahoitusnäkymä taloussuunnittelukaudelle Yksiköiden tulostavoitteet Talousarvion sitovuus KÄYTTÖTALOUS INVESTOINNIT RAHOITUS TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TALOUSSUUNNITTELUKAUDEN RISKIT OPPILAITOSTEN TALOUSARVIOT JA SUUNNITELMAT 18 Kuntayhtymän yhteiset palvelut 18 Tilapalvelu 21 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut 25 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri 30 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee 35 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa 41 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes 46 Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto Niittylahti Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo 61 Pohjois-Karjalan aikuisopisto 66 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä yhteensä TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA LIITETAULUKOT 77 Kuvat: Taitaja2013 Antti Varonen ja Pohjois-Karjalan ammattiopisto audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat Toiminta- ja taloussuunnitelma - 3

4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ammatillisessa koulutuksessa jatkuu suurten muutosten aika. Valtiovalta leikkaa rajusti ammatillisen koulutuksen rahoitusta. Samanaikaisesti hallitusohjelmassa asetetaan ammatilliselle koulutukselle haasteellisia toiminnallisia tavoitteita. Tavoitteet liittyvät oppimisympäristöjen modernisointiin, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäävien nuorten vähentymiseen. Myös koulutuksen ja työelämän välisen vuorovaikutuksen tulisi lisääntyä. Jatkossa vähenevillä resursseilla on saatava aikaan enemmän. Tämän mahdollistamiseksi hallitus on päättänyt toteuttaa toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin. Tavoitteena on mm. vahvistaa ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä, uudistaa rahoitus ja rakenteet jatko-opintokelpoisuus säilyttäen sekä huolehtia alueellisesti kattavasta koulutuksesta. Lähtökohtana reformissa ovat osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys, tuloksellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus ja koulutuksen laatu. Nuorten ja aikuisten koulutuksen raja-aidat poistetaan. Ammatillisen koulutuksen rahoitus ja ohjaus kootaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus-ja kulttuuriministeriön alle. Ongelmallista tulevassa ammatillisen koulutuksen toimintaympäristössä on valtiovallan toimenpiteiden ajoitus. Opetus-ja kulttuuriministeriön ilmoituksen mukaan rahoituksen leikkaukset tapahtuvat vuosina ja, mutta uusi ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö rahoituslainsäädäntöineen astuu voimaan aikaisintaan vuonna. Edellä esitetyn perusteella on todennäköistä, että rahoituksen leikkaukset tullaan tekemään pääosin leikkaamalla ammatillisen koulutuksen yksikköhintaa. Tämä leikkausten toteutustapa kohdistaa leikkaukset väistämättä enemmän opetuksen määrään kuin rakenteiden uudistamiseen. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä toiminnallisia muutoksia ja kulujen karsintaa joudutaan tekemään koko suunnittelukauden ajan. Käytettävissä olevat resurssit suunnataan opiskelijoiden ja työelämän eduksi. Henkilöstön osaaminen ja työhyvinvointi ovat menestystekijöitä, joista huolehditaan. Avoin tiedottaminen ja asioiden dialoginen käsittely ovat muutostilanteissa onnistumisen välttämättömiä edellytyksiä. Henkilöstön, poliittisen päätöksenteon ja sidosryhmien välinen hyvä yhteistyö luo pohjan menestymiselle myös uudessa, entistä tiukemmassa toimintaympäristössä. Ilkka Pirskanen kuntayhtymän johtaja 4 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

5 1. PERUSTEHTÄVÄ Koulutuskuntayhtymän perustehtävä määräytyy omistajakuntien tekemässä perussopimuksessa. Perussopimus määrittelee koulutuskuntayhtymän tehtäväksi järjestää jäsenkuntien puolesta - ammatillisesta koulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa, - ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa, - vapaasta sivistystyöstä annetussa lainsäädännössä säädettyä opetusta ja muuta toimintaa sekä - muussa lainsäädännössä tarkoitettua opetusta ja koulutustoimintaa ja niihin liittyvää muuta toimintaa. Kuntayhtymä voi lisäksi hoitaa myös elinkeinopolitiikkaan ja aluekehitykseen kuuluvia tehtäviä kuntayhtymän ja toimintaan osallistuvien jäsenkuntien välisellä sopimuksella, kun rahoituksesta vastaavat toimintaan osallistuvat kunnat. Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/98) ja sen perusteluissa mainitaan koulutuksen tarkoitukseksi kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Ammatillisen koulutuksen tehtävänä on osallistua työelämän kehittämiseen yhteistoiminnallisissa kehittämisprojekteissa, tukea tuotekehitystä, yritystoimintaa ja verkostoitumista. Koulutuksen ja työelämän on limittäydyttävä nykyistä joustavammin toisiinsa, jotta ammatillisen osaamisen tasoa voidaan nostaa. Toisaalta koulutuksen ja työssäolon on vuoroteltava nykyistä joustavammin ihmisen elämässä, jotta ne tukisivat elinikäistä oppimista. Koulutukseen voi tarpeen mukaan liittyä alan palvelu- ja kehittämistoimintaa. Laissa ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/98) ko. koulutuksen tarkoitus on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Laissa vapaasta sivistystyöstä (632/98) ko. koulutuksen tarkoitus on elinikäisen oppimisen periaatteiden pohjalta tukea yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä ja kykyä toimia yhteisöissä sekä edistää kansanvaltaisuuden, tasa-arvon ja moniarvoisuuden toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa. Kuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille kuntayhtymän missio eli perustehtävä määritellään seuraavasti: Olemme arvostettu ammatillisen koulutuksen edelläkävijä ja haluttu yhteistyökumppani. Koulutuskuntayhtymää kehitetään maakunnallisena organisaationa, joka tuottaa - opettamis- ja oppimispalveluita - elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan kehittämispalveluita ja - asiakastyö- ym. palveluita. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 5

6 6 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

7 2. STRATEGISET TAVOITTEET Olemme arvostettu ammatillisen koulutuksen edelläkävijä ja haluttu yhteistyökumppani. Kuntayhtymän strategiassa on esitetty ne keskeiset linjaukset, joiden avulla saavutamme edellä kuvatun vision, toteutamme perustehtäväämme ja tuotamme koulutuksella lisäarvoa työelämälle ja opiskelijoille. Strategian tavoitteena on selkeyttää toimintamme perusteita ja kertoa niistä toimenpiteistä, joilla ennakoimme toimintaympäristön muutoksien vaikutuksia, kuten muuttuvat toimialarakenteet ja työelämän osaamistarpeet, ammatillisen koulutuksen reformi ja rahoituksen leikkaukset, digitalisaation laajamittainen toteutuminen ja monikulttuurisuuden arkipäiväistyminen. Vuodesta 2002 lähtien Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on käytetty strategisen johtamisen tukena tuloksellisuus- ja itsearviointiviitekehystä. Käytämme tuloksellisuusmittaristoa sekä toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa että toiminnan tuloksellisuuden arvioinnissa. Viitekehys sisältää myös vuosittaiset laatu- ja itsearviointikäytännöt (EFQM) kiinteänä osana talousarvio- ja tilinpäätösprosesseja. Malliin kuuluu olennaisena osana sekä toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi että johtopäätösten teko kuntayhtymä-, oppilaitos- ja tiimitasolla. Vuonna keskitymme kuntayhtymässä valmentavan pedagogiikan ja työotteen kehittämiseen ja käyttöönottoon yksilö-, yhteisö- ja organisaatiotasolla. 1. Henkilökohtaistamisen käytänteiden kehittäminen osaamiseen valmentamisessa Opiskelijoiden valmentamisessa erinomaisiksi ammatillisiksi osaajiksi olennaista on henkilökohtaistamisen käytänteiden laadukkuus. Osana henkilökohtaistamista tarjoamme opiskelijoille aiempaa aktiivisemman roolin opiskelun suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa. Lisäksi kehitämme edelleen opintojen valinnaisuuksia ja tarjoamme opiskelijoille mahdollisuuksia suunnata opintojaan eri tavoin. Henkilökohtaistamisen käytänteiden kehittäminen edellyttää myös opetushenkilöstön ohjauksellisen roolin vahvistamista sekä vertaistuen ja -oppimisen hyödyntämistä valmentavalle työotteelle rakentuvassa yksilö- ja ryhmäohjauksessa. 2. Oppimisympäristöjen ja opetusmenetelmien kehittäminen osaamiseen valmentamisessa Tavoitteena on monipuolistaa ja monimuotoistaa opiskelijan käytössä olevia oppimisympäristöjä ja valmentavalle työotteelle perustuvia opiskelun tapoja sekä opetus- ja ohjausmenetelmiä. Luomme yhdessä työelämäkumppaneiden ja opiskelijoiden kanssa uusia työelämälähtöisen opiskelun muotoja, joissa hyödynnetään mielekkäällä tavalla digitaalista teknologiaa. Kehitämme työpaikalla tapahtuvan oppimisen käytänteitä. Lisäksi otamme käyttöön valmentavalle työotteelle perustuvia toiminnallisia opetus- ja ohjausmenetelmiä lähiopetuksessa. Lähiopetuksessa hyödynnetään myös aiempaa päämäärätietoisemmin uutta digitaalista teknologiaa. Ilmiölähtöiselle oppimiselle pohjautuvaa verkko-opintotarjontaa laajennetaan vuoden aikana. 3. Henkilöstön valmennuksellisen osaamisen ja organisaatiokulttuurin kehittäminen Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painopistealueena on toimijoiden valmennuksellisen osaamisen kehittäminen eri tasoilla: yksilö-, yhteisö-/ryhmä- ja organisaatio. Vuonna toteutamme henkilökohtaistettua peda.fi -valmennusohjelmaa, joka laadittiin ja jota osin myös pilotoitiin vuonna. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 7

8 3. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Tuloksellisuusmittariston avulla seuraamme koulutuskuntayhtymän toiminnan päämäärien ja strategioiden toteutumista. Onnistumistamme mitataan neljästä näkökulmasta: 1) toiminnan vaikuttavuus 2) palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus 3) henkilöstön aikaansaannoskyky 4) asiakaspalvelun laatu. tasot on asetettu perustutkinnoittain tai opintoaloittain. Eri yksiköiden perustutkinto- tai opintoalakohtaiset tavoitetasot on yhdistetty koulutusalan, oppilaitoksen ja koko kuntayhtymän kokonaistavoitteiksi tuloksellisuusmittariston eri osa-alueilla Toiminnan vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuudella tarkoitetaan kykyämme saada aikaan haluttuja toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Vaikuttavuus sisältää sekä asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuuden että toiminnan riittävyyden, kohdentumisen ja monipuolisuuden. Toimintamme yhteiskunnallinen vastuu ja sen vaikutukset näkyvät siinä, kuinka hyvin pystymme huomioimaan opiskelijoiden, elinkeino- ja työelämän sekä muiden sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet ja mitkä ovat toimintamme tulokset suhteessa kyseisiin asiakas- ja sidosryhmiin. Kokonaisuudessaan koulutuskuntayhtymän toiminnan on oltava laadukasta, vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Toimintamme vaikuttavuutta seurataan viidellä mittarilla: opiskelijoiden työllistymisellä ja sijoittumisella jatko-opintoihin, elinkeinoelämän kehittämisellä ja aluekehitystyöllä, valmistuneiden (ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden) määrällä ja eri koulutusten opiskelijamäärillä. : Vuonna koulutuskuntayhtymä on maakunnan monipuolisin ja alueellisesti kattavin koulutus- ja kehittämispalveluja tuottava organisaatio. Pyrimme tarjoamaan ammatillisen peruskoulutuksen kaikille sitä haluaville. Koulutuskuntayhtymästä ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneista opiskelijoista on 59,3 % työelämässä ja 11 % jatko-opinnoissa. Koulutuskuntayhtymässä on vuonna keskimäärin 4840 ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijaa ja 870 muussa koulutuksessa opiskelevaa. Oppisopimuksella opiskelevia on 666. Koulutuskuntayhtymästä valmistuu yhteensä 1883 ammatillisen perustutkinnon suorittanutta. Koulutuskuntayhtymä osallistuu aluekehityksen tukemiseen suuntaamalla koulutus- ja kehittämistoimintaa ennakointityön tulosten mukaan sekä toteuttamalla ja osallistumalla kansallisella ja EUrahoitustuella rahoitettaviin elinkeinojen kehittämishankkeisiin. Hanketoiminnalla kehitetään henkilöstön osaamista, koulutustuotteiden työelämävastaavuutta ja elinkeinoelämäyhteyksiä. Vuonna on käynnissä yhteensä 25 erillisrahoitteista kehittämishanketta. Näiden hankkeiden kokonaiskustannusarvio on euroa. 8 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

9 Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuosille. Työllistyminen (%) 56 60,5 59,3 60,4 60,9 Jatko-opinnoissa (%) 14 12, ,3 11,5 Valmistuneet Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) kokonaiskustannukset (1000 ) Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 5264,8 5060,3 4840,7 4551,5 4549,8 - opiskelijatyöpäiviä Muut koulutusmuodot Työvoimapoliittinen koulutus - opiskelijoita 468,2 368, ,3 - opiskelijatyöpäiviä Ammatillinen lisäkoulutus - opiskelijoita 339,2 402, ,4 332,7 - opiskelijatyöpäiviä Henkilöstökoulutus - opiskelijoita 24, opiskelijatyöpäiviä Kesäyliopistokoulutus - opiskelijoita 32 31,6 42,1 42,1 42,1 - opiskelijatyöpäiviä Kansanopisto - opiskelijoita 54,9 43,2 44,2 38,4 38,4 - opiskelijatyöpäiviä Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - opiskelijoita 8,4 18,7 127,5 17,4 17,4 - opiskelijatyöpäiviä Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 6191,7 5946,7 5711,6 5304,7 5287,8 - opiskelijatyöpäiviä , Oppisopimuskoulutus - opiskelijoiden määrä Toiminta- ja taloussuunnitelma - 9

10 3.2. Asiakaspalvelun laatu Koulutuskuntayhtymän toiminnalla tuetaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen kehittymistä että alueellista kehitystä. Palvelun laatu tarkoittaa välittömien palvelutilanteiden ja asiakkaiden kohtaamisen laadukkuutta. Koulutuskuntayhtymän asiakkaita ovat opiskelijat, työelämän edustajat ja myös muut kuntayhtymän tuottamien palveluiden asiakkaat. Opiskelijoiden ja sidosryhmien mielikuvat, kokemukset ja arvioinnit muun muassa oppimisympäristöjen ja koulutuksen toimivuudesta ovat toiminnan laadukkuuden keskeisimpiä kriteereitä. Valmistuville opiskelijoille vuosittain suunnatun päättökyselyn ja aikuiskoulutuksen kyselyiden tulokset ovat asiakaspalvelun laadun ja palveluprosessien sujuvuuden arvioinnin sekä toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen perusta. Kyselyn tulokset mahdollistavat tulosten vertailun muiden (erityisesti itä- ja pohjoissuomalaisten) koulutuksen järjestäjien kesken. Asiakaspalvelun laatua on myös kykymme tarjota asiakkaillemme erilaisia vaihtoehtoisia opiskelumahdollisuuksia sekä kykymme tukea ja ohjata kaikkia, myös erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Tämä tarkoittaa sekä oppimisympäristöjen eri ulottuvuuksien, opetuksen ja ohjauksen tasapainoista kehittämistä että opetushenkilöstön osaamisen ylläpitämistä, kehittämistä ja uudistamista vastaamaan niin yksilöiden, yhteiskunnan kuin elinkeinoelämänkin muuttuviin tarpeisiin. Työelämän, omistajien, rahoittajien, maakunnallisten ohjausryhmien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä toimiva yhteistyö ja kehittyvät kumppanuudet ovat merkittävä osa kuntayhtymän kaikkien työntekijöiden toimintaa. Asiakaspalvelun laatua seuraamme kuudella eri mittarilla: opiskelijapalautteella, työelämäpalautteella, kahta tutkintoa suoritettavien määrällä, kansainvälisen toiminnan laajuudella, ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuvien opiskelijoiden määrällä ja erityisopiskelijoiden valmistumisprosentilla tutkinnon laajuutta vastaavassa ajassa. : Vuonna tavoitteena on, että yhtenäisen itä- ja pohjoissuomalaisen päättökyselyn yhteisten väitteiden keskiarvo ja aikuiskoulutuksen opiskelijapalautteiden keskiarvo on 4,0 ja työelämäpalautteen tavoitetaso on 3,9. Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita on yhteensä 304. Ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuu yhteensä 122 opiskelijaa. Kansainväliseen vaihtoon lähtee 210 opiskelijaa, jotka suorittavat yhteensä 1496 osaamispistettä kansainvälisessä vaihdossa. Vastaavasti Pohjois-Karjalaan saapuu 110 opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Kuntayhtymän henkilöstöstä 81 osallistuu opettaja- ja asiantuntijavaihtoon ja meille saapuu vuoden aikana yhteensä 66 opettajaa ja asiantuntijaa ulkomailta. Erityisopiskelijoiden valmistumisprosentti on 65,9. 10 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

11 Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuosille. Opiskelijapalaute 4,0 3,8 4,0 3,9 3,9 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,1 3,7 3,9 3,9 3,9 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita ,5 293,5 292 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut osaamispisteet opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntjat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 58,8 60,1 65, Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä koostuu jäsenkuntien valitsemasta valtuustosta, valtuuston valitsemasta hallituksesta, tulosvastuullisista yksiköistä, johtokunnista, hallituksen nimeämistä maakunnallisista ammatillisen koulutuksen ohjausryhmistä sekä koulutusala- ja opintoalatiimeistä, jotka ovat koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän avaintoimijoita. Koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää koulutuksen työelämälähtöisyyttä, laadukkuutta ja elinkeinoelämäsuhteita. Koulutus- ja opintoalakohtaisen toiminnan painopistealueet ovat koulutustarpeen määrällinen ennakointi, tutkinnon perusteiden mukaisen toiminnan ja laajemmin ammatillisen koulutuksen pedagogiikan kehittäminen (ml. oppimateriaali, verkko-opinnot ja opetus) sekä muu alakohtainen yhteistyö. Tuloksellisuusmittariston avulla seurataan välillisesti myös koulutus- ja opintoalatiimien toiminnan tuloksellisuutta. Tuloksellisuusmittaristo mahdollistaa myös riskien tunnistamisen ja toimenpiteisiin ryhtymisen, ts. riskienhallinnan. Palveluprosessien sujuvuutta ja tehokkuutta arvioidaan seuraavilla kuudella mittareilla: ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden keskeyttämisasteella, tutkintojen läpäisyasteella, työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen ja koulutettujen työpaikkaohjaajien määrällä, tilojen käyttöasteella sekä taloudellisella suorituskyvyllä (opetustoimen kustannukset). : Koulutus- ja opintoalatiimien toiminta on tavoitteellista ja tuloksellista ammatillisen koulutuksen laadun ja työelämäyhteistyön näkökulmasta. Opiskelujen keskeyttämisaste on lukuvuonna enintään 7,2 %. Tutkintojen läpäisyastetavoite (tutkinnon suorittaminen sen laajuutta vastaavassa ajassa) on ammatillisten perustutkintojen osalta 73,1 %. Läpäisyaste on sitova tavoite kuntayhtymätasolla. Työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen osuus on 61,6 % ja koulutettujen työpaikkaohjaajien osuus kaikista työpaikkaohjaajista on 11,5 %. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 11

12 Taloudelliselle suorituskyvylle asetetaan seuraavat tavoitteet: - toimintatuotot toimintakuluista ovat 105,6 % - vuosikateprosentti toimintatuloista on 5,6 % - vuosikateprosentti poistoista on 95,3 % - tilojen käyttöaste 46,7 % Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuosille. Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 8,1 7,2 7,2 6,9 6,7 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) Koulutettujen työpaikkaohjaajien määrä 64,8 73,9 73,1 74,5 75,2 54,6 58,1 61, , osuus kaikista (%) 6,2 8,6 11,5 12,3 12,8 Tilojen käyttöaste (%) 37,1 57,6 46,7 49,4 52,5 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 109,1 105,7 105,6 107,7 108,3 - vuosikate toimintatuloista (%) 8,5 5,7 5,6 7,6 8,1 - vuosikate poistoista (%) 152,9 100,5 95,3 117,0 131, Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstövoimavarojen suunnittelussa ja ohjauksessa kuntayhtymäkokonaisuuden näkökulma on olennainen, kun valmistaudumme toimintaympäristön muutoksiin. Tavoitteenamme on ylläpitää ja myös parantaa henkilöstömme työkykyä, innostuneisuutta ja motivoituneisuutta sekä huolehtia siitä, että henkilöstöllämme on hyvät valmiudet kohdata muutostilanteita. Käytännössä ihmisiin, kulttuuriin, laitteisiin ja työprosesseihin kiinnittyvä tieto ja osaaminen inhimillinen pääoma on koulutuskuntayhtymän toiminnan kehittämisen ja tuloksellisuuden kannalta avainasemassa. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painopistealueena on valmennuksellisen osaamisen kehittäminen muun muassa keskittymällä dialogisen johtamiseen ja toimintakulttuuriin, valmentavan esimiesosaamiseen ja opetushenkilöstön monimuotoiseen pedagogisen osaamiseen työelämälähtöistä ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa unohtamatta. Kehittämistyössä hyödynnämme hankerahoituksen tarjoamat mahdollisuudet. Henkilöstön aikaansaannoskykyä arvioimme seitsemällä eri mittarilla: opetushenkilöstön koulutuspäivien määrällä, muun henkilöstön koulutuspäivien määrällä, opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärällä, opettajien muodollisella pätevyydellä sekä työolobarometrin tuloksilla esimiestyössä, tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa sekä henkilöstön kokemassa työn kehittävyydessä. : Vuonna opetushenkilöstön koulutuspäivien määrä on keskimäärin 5,5 päivää ja muun henkilöstön osalta 3,7 päivää henkilöä kohti. Opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärä on yhteensä 565. Vuoden lopussa päätoimisista opettajista 92,8 % täyttää muodolliset kelpoisuusvaatimukset. Työolobarometrin tulosten tavoitteet ovat esimiestyössä, henkilöstön kokeman työn kehittävyydessä sekä tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa 3,8. 12 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

13 Alla olevassa taulukossa on esitetty tavoitteet vuosille. Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) Henkilöstöilmapiiri 4,7 6,1 5,5 5,5 5,5 2,5 4,2 3,7 3,7 3, ,9 91,4 92,8 94,3 94,8 - hyvä esimiestyö 3,8 3,7 3,8 3,8 3,8 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 3,8 3,8 3,8 3,9 - työn kehittävyys 3,7 3,7 3,8 3,8 3,9 Toiminta- ja taloussuunnitelma - 13

14 4. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TALOUS Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on hyväksyttävä kuntayhtymälle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntayhtymän strategiaa ja edellytykset kuntayhtymän tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kuntayhtymän toiminnan ja talouden tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kuntayhtymän valtuusto Rahoitusjärjestelmä Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusjärjestelmä on vakioituun kuntaosuuteen perustuva ylläpitäjämalli, jossa valtio maksaa yksikköhintaan perustuvan rahoituksen koulutuksen järjestäjälle ja perii kunnilta ns. vakioidun kuntaosuuden kunnan asukasluvun perusteella. Opiskelijakohtainen yksikköhinta määräytyy koulutusalakohtaisesti. Rahoitus maksetaan koulutuksen järjestäjälle, joka kohdentaa rahoituksen parhaaksi katsomallaan tavalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää koulutuksen järjestämisluvan, jossa määrätään ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen enimmäisopiskelijamäärä. Vuotuinen enimmäisopiskelijamäärä määrittää samalla myös rahoituksen enimmäistason. Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö ja rahoitusjärjestelmä on uudistumassa vuoden alussa. Lainsäädännön valmistelu on vasta alkuvaiheessa, mutta oletettavasti rahoitus tulee jatkossa perustumaan nykyistä suuremmalta osin koulutuksen järjestäjän aikaan saamiin suoritteisiin, eli suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien määrään. Aikuiskoulutuksessa pääosa tuloista saadaan Ely-keskukselle sekä yrityksille myytävästä koulutuksesta. Omaehtoisen ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinta v. on 93,8 % ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnasta. Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen perusteena on erikseen peruskoulutukseen ja lisäkoulutukseen opiskelijaa kohti määrättävä yksikköhinta, joka perustuu opetussuunnitelmaperusteisen peruskoulutuksen keskimääräiseen yksikköhintaan. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän peruskoulutuksen yksikköhinta v. on 63,13 % ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Pohjois-Karjalan Opiston kansanopisto-opetukseen saadaan valtionosuutta opiskelijaviikkoa kohti vahvistettavan yksikköhinnan perusteella. Kesäyliopiston toimintaan saadaan vapaan sivistystyön osalta valtionosuutta opetustuntia kohden vahvistettavan yksikköhinnan perusteella. Yksikköhinta on saman suuruinen kuin kesäyliopiston sijaintikunnan kansalaisopiston yksikköhinta. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnoista 3 % jaetaan vuosittain koulutuksen järjestäjän tuloksellisuuden perusteella, joten pitääksemme nykyisen yksikköhintatuottotason meidän tulee kehittyä tuloksellisuudessa nopeammin kuin muiden koulutuksen järjestäjien. Kuntayhtymän perussopimuksen mukaan toiminta on rahoitettava yksikköhinnalla, opetus- ja muiden palvelujen myynnillä sekä muun toiminnan tuotoilla ja avustuksilla Rahoitusnäkymä taloussuunnittelukaudelle OKM:n päätösten mukaan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen enimmäisopiskelijamäärä pienenee vuoden 5060 opiskelijasta 4840 opiskelijaan vuonna. Samaan aikaan väliaikaisen lainsäädännön nojalla yksikköhintoihin sisältynyt investointien takuusumma poistuu, mikä tarkoittaa PKKY:lle keskimäärin 4,1 %:n yksikköhintojen laskua. Lisäksi Suomen valtion hallitusohjelman mukaan vuonna ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat 190 miljoonan euron säästötoimenpiteet. Jos säästö toteutetaan pelkästään alentamalla yksikköhintoja, yksikköhinnat alentuvat 11,8 % vuoden tasoon verrattuna. Vuosien ja säästötoimenpiteet tarkoittavat tulojen vähenemistä noin 10,9 miljoonalla eurolla vuoteen verrattuna. 14 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

15 Taloussuunnittelukaudella - henkilöstökustannusten on arvioitu nousevan vuosittain 0,4% ja yleisen kustannustason 1,4-1,8 %. Tämä tarkoittaa yhteensä noin 1,5 miljoonan euron kustannusten kasvua nykyisellä toimintarakenteella. Koska Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälla ei ole velkaa, sen rahoituksellinen asema on vakaa ja maksuvalmius hyvä, talouden sopeuttamistoimenpiteet toteutetaan huolellisesti suunnitellen ja henkilöstön, opiskelijoiden ja kiinteistöjen luonnollista poistumaa hyödyntäen. Perustehtävän kannalta vajaakäytössä olevaa omaisuutta tullaan myymään, vuokraamaan tai purkamaan. Investointien nettosumma taloussuunnittelukaudella on suurempi kuin vuosikatetavoite. Kuntayhtymän maksuvalmius pidetään suunnitelmakauden aikana hyvällä tasolla Yksiköiden tulostavoitteet Valtuusto asettaa ammattiopistoille, aikuisopistolle, tilapalvelulle ja hallitukselle taloudellisen tulostavoitteen. Tulostavoitteen asettamisessa otetaan huomioon oppilaitoskohtaisesti talouteen vaikuttavia seikkoja kuten: - syrjäseutulisät - kehittämishankkeet - toimintojen fyysisestä sijoittumisesta aiheutuvat tekijät. Talous on järjestetty siten, että kukin oppilaitos, tilapalvelu ja yhteiset palvelut muodostavat taloudellisessa mielessä oman tulosyksikkönsä, jonka tulee sopeuttaa toimintansa siten, että se saavuttaa asetetut taloudelliset tavoitteensa. Neljän oppilaitoksen ja yhteisten palvelujen vuosikatetavoitteet on talousarviovuonna asetettu negatiiviseksi. Taloudellisten tulostavoitteiden saavuttaminen tulee olemaan erittäin haasteellista opiskelijamäärien pienentyessä ja yksikköhintojen laskiessa. Talouden sopeuttamistoimenpiteitä tullaan tekemään ainakin vuosina ja Talousarvion sitovuus Taloudellisista tavoitteista valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kuntayhtymän tasolla ovat vuosikate, investointeihin myönnetyn määrärahan nettosumma ja rahoitusosan nettotuotto. Toiminnallisten tavoitteiden osalta valtuustoon nähden sitovia tavoitteita kuntayhtymän tasolla ovat läpäisyaste, ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä ja päätoimisten opiskelijoiden yhteismäärä. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksessä. 5. KÄYTTÖTALOUS Talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu tuloslaskelman muotoon. Käyttötalousosassa asetetaan kuntayhtymän oppilaitosten, yhteisten palvelujen ja tilapalvelun varsinaisen toiminnan tavoitteet sekä tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosan toimintamenoihin ja toimintatuloihin sisältyvät myös sisäiset menot ja tulot. Käyttötalousosassa vahvistetaan oppilaitoksittain toiminnan tavoitteet seuraavasti: Hallitus on asettanut oppilaitoksille opiskelijamäärä- ja vuosikatetavoitteet. Opiskelijamäärien esittämisessä lukuvuotta lyhyempään koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden lukumäärä on muutettu vuotuisiksi opiskelijamääriksi jakamalla opiskelijatyöpäivät luvulla 190. Talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisen lähtökohtana on tulojen arviointi. Talousarvion laadinnassa on arvioitu, että vuoden yksikköhinnat alenevat 4,1 % vuoden yksikköhintojen tasosta. Koulutusalakohtaiset todelliset yksikköhinnat vuodelle vahvistetaan marras-joulukuussa. Palkkakustannusten on arvioitu nousevan 0,4 % vuonna. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 15

16 Tuloslaskelman muotoon oppilaitoksittain laadittu talousarvio ja taloussuunnitelma osoittaa vuosikatteen (sitovuustaso) sekä tilikauden tuloksen. 6. INVESTOINNIT Investointiosassa on varattu määrärahat hallituksen käyttöön rakentamista, kiinteitä rakenteita, laitteita, koneita ja kalustoja varten. Ammattiopistojen osalta investointien kustannuksia voidaan kattaa investointirahastosta hallituksen päätöksen mukaisesti. Aikuisopiston investointien kustannuksia voidaan kattaa aikuisopiston investointi- ja kehittämisrahastosta. Ilman velkaantumista investointeihin voidaan käyttää vuosittain vuosikatteen suuruinen rahamäärä. Investointeja voidaan pienessä määrin rahoittaa kuntayhtymän perustehtävän kannalta tarpeettoman omaisuuden myynnillä. Investointikohteita ei esitetä valtuuston nimettäväksi, koska investointien toteuttamismahdollisuus riippuu kuntayhtymän rahoituskyvystä. Myös investointitarpeet saattavat muuttua ammatillisen koulutuksen leikkausten vuoksi. Investointien toteutuksesta päättää hallitus. Tarpeellisimpia investointeja kone- ja laitehankintojen lisäksi ovat taloussuunnitelmakautena seuraavat kohteet: Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu - Peltolankadun päärakennuksen korjaustyöt - Peltolankadun C-rakennuksen korjaustyöt - Peltolankadun G-rakennuksen ulkoalueiden parantaminen - Merimiehenkadun asuntolan peruskorjaus Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee - Savikon päärakennuksen muutostyöt Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo - G-rakennuksen korjaustyöt 7. RAHOITUS Rahoitusosassa käsitellään korkotulot ja menot, muut rahoitustulot ja menot sekä tuloksen järjestelyerät. 8. TULOSLASKELMA Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa tilikauden tulos. Tilikauden tulos osoittaa, kuinka tulorahoitus riittää toiminnan menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumisen edellyttämiin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Talousarviossa laaditaan tuloslaskelma oppilaitoksittain. Talousarviossa tuloslaskelma sisältää sekä ulkoiset että sisäiset menot ja tulot. Tilinpäätöksessä laaditaan virallinen koko kuntayhtymää koskeva tuloslaskelma, joka sisältää vain ulkoiset menot ja tulot. 16 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

17 9. RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelma on keskeinen osa kuntayhtymän talousarviota ja tilinpäätöstä, muodollisesti se on yksi tilinpäätöksen liitetiedoista. Sen avulla osoitetaan, miten tilikauden aikana varsinainen toiminta ja investoinnit sekä rahoitustoiminta ovat vaikuttaneet kuntayhtymän kassavaroihin eli maksuvalmiuteen. Tilinpäätöksessä rahoituslaskelman yhteydessä esitetään toiminnan rahoitusta kuvaavat tunnusluvut. 10. TALOUSSUUNNITTELUKAUDEN RISKIT Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2013 tekemän ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupapäätöksen mukaan vuonna Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän enimmäisopiskelijamäärä pienenee 5060:sta 4840:een. Lisäksi Suomen valtion hallitusohjelmassa on määritelty ammatilliselle koulutukselle 190 miljoonan euron säästötavoitteet vuodelle, mikä tarkoittaa noin 11,8 %:n tulojen vähentymistä vuoteen mennessä. Näiden yhteisvaikutuksena aiheutuu taloussuunnittelukaudelle n. 12,4 miljoonan euron kustannusten sopeuttamistarve. Nopeassa tahdissa toteutettavat säästöt muodostavat riskin vuosikatetavoitteiden saavuttamiseen. Tilakustannusten suhteellisen osuuden vähentämiseksi oppilaitoksissa parannetaan kiinteistöjen käyttöastetta ja luovutaan tarpeettomista tiloista. Tyhjiksi jäävien rakennusten markkinakelpoisuus muodostaa kustannusriskin. Rakennukset puretaan, mikäli niitä ei saada myytyä tai vuokrattua kohtuullisessa ajassa. Ammatillisen peruskoulutuksen tutkintojen perusteet uudistuivat syksyllä. Uusissa tutkinnon perusteissa keskeistä on osaamisperusteisuus eli opetuksen ja ohjauksen pitäisi rakentua kunkin alan työtehtävien ympärille. Lisäksi koulutuksenjärjestäjän tulisi mahdollistaa opiskelijoille aiempaa joustavammat ja yksilöllisemmät tavat tutkinnon suorittamiseen. Lisäksi opiskelijavalinnassa tapahtuneiden muutosten seurauksena opiskelijahuollon palveluja tarvitsevien opiskelijoiden määrä on kasvanut huomattavasti. Molemmat muutokset vaativat hyvää johtamista ja pedagogiikan uudistamista. Henkilöstön osaamisen ja työmotivaation ja sitä kautta ammatillisen koulutuksen laadun ylläpitäminen samaan aikaan merkittävien kustannusleikkausten toteuttamisen kanssa on haastavaa. Riskinä on, että opiskelijoiden sijoittuminen työelämään ja jatko-opintoihin huononee, keskeyttäminen lisääntyy ja valmistuminen viivästyy. Rahoitusmarkkinoiden epävakaus on pitänyt korot alhaisina jo useita vuosia, ja alhaisen korkotason ennustetaan jatkuvan vielä ainakin kaksi vuotta. Alhainen korkotaso muodostaa riskin rahoitusosan nettotuottotavoitteen saavuttamiselle. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 17

18 KUNTAYHTYMÄN YHTEISET PALVELUT 1. Toiminnan vaikuttavuus Yhteisten palvelujen tehtävänä on toteuttaa kuntayhtymästrategiaa yhteistyössä koulutuskuntayhtymän eri oppilaitosten ja yksiköiden kanssa. Johdamme, koordinoimme ja ohjaamme eri toimintojen organisointia ja prosessien kehittämistä sekä tuotamme koko kuntayhtymälle talous-, henkilöstö- ja opiskelijahallinnon palvelut. Prosessien kehittämisen lähtökohtana on asiakaslähtöisyys, laadukas toiminta ja kustannustehokkuus. Kehittämistoimenpiteissä oleellista on tunnistaa opiskelijoiden, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet mahdollisimman hyvin. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toiminnan kehittämistyötä tehdään kokonaan omarahoitteisesti tai ulkopuolisen rahoituksen avulla ns. hankkeistetun kehittämistyön kautta. Ulkopuolisia kehittämistoiminnan rahoittajia ovat mm. ELY-keskukset, maakuntaliitot, OPH ja OKM. Jokaisella rahoittajalla on omat rahoitusjärjestelmänsä, rahoituksen painopistealueensa sekä rahoituksen hakuun liittyvät hakuaikansa. EU-rahoitus on sidottu ohjelmakausiin. Koulutuskuntayhtymässä toteutetaan omien hankkeiden lisäksi yhteishankkeita eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Kasvaneet omarahoitusosuudet aikaisempiin rakennerahastokausiin verrattuna asettavat hankkeiden toteuttamisille omat haasteensa ja priorisointitarpeensa. Toimintamme vaikuttavuus muodostuu näiden yhteistyössä toteutettavien toimenpiteiden tuloksena. Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) kokonaiskustannukset (1000 ) Asiakaspalvelun laatu Asiakkaitamme ovat oppilaitokset, elinkeinoelämä ja eri sidosryhmät. Arvioimme työmme laadukkuutta opiskelija- ja työelämäkyselyjen koko kuntayhtymän tulosten perusteella sekä joka vuosi toteutettavalla sisäisellä palautekyselyllä. Laadun kehittämistyöhön liittyvät myös toiminnan ja sen tuloksellisuuden vuosittaiset arvioinnit, sidosryhmäyhteistyöstä saatava palaute ja sisäisen palautekyselyn tulokset. Kehittämistoiminnoissa hyödynnämme kuntayhtymäkokonaisuuden synergiaa ja osaamista mahdollisimman hyvin. 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Toteutamme yhteisissä palveluissa koulutuksen järjestäjän ydinprosesseina strategista kokonaissuunnittelua ja kuntayhtymäkokonaisuuden johtamista ml. toiminnan ja tulosten arviointi, maakunnallisten koulutustarpeiden määrällinen ennakointi ja pedagoginen johtaminen. Lisäksi hoidamme edunvalvontaa, sidosryhmäsuhteita ja yhteistä viestintää. Toimintaa tukevia palvelujamme ovat hallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, hankintatoimi, kehittämispalvelut, ruokapalvelut, suunnittelu- ja viestintäpalvelut, taloushallinto, tilapalvelut, ja tietohallinnon palvelut. 18 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

19 Kuntayhtymäkokonaisuuden hyödynnämme koordinoimalla ja suunnittelemalla em. tehtäviä yhdessä oppilaitosten ja koulutusalojen kanssa. Tavoitteena on yhteisten palvelujen ja oppilaitosten prosessien toimintojen sujuvuus ja päällekkäisen työn tekemisen poistaminen. Tuotamme yhteiset palvelut valtakunnallisesti vertaillen kilpailukykyisesti ja taloudellisesti. Seuraamme taloudellisuutta Opetushallituksen suorite- ja kustannusraporttien avulla. Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 97,6 98,1 95,4 96,6 96,2 - vuosikate toimintatuloista (%) 0,0 0,0-2,5 0,0 0,0 - vuosikate poistoista (%) 0,0 0,0-155,7 0,0 0,0 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Asiantuntijaorganisaationa koulutuskuntayhtymän menestys perustuu myös tulevaisuudessa luottamushenkilöjohdon ja henkilökunnan monipuoliseen osaamiseen, asiantuntemukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä nopeaan ja joustavaan toimintaan. Uuden strategian mukaisen toiminnan käynnistäminen kaikissa henkilöstöryhmissä on taloussuunnittelukauden tärkein tavoitteemme. Erityisen tärkeäksi koemme sitoutumisen yhteisesti hyväksyttyihin päämääriin ja tavoitteisiin. Vuonna kuntayhtymässä jatkamme kehittämistyötä toimialojen ja eri sidosryhmien kanssa. Uudistuminen - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) Henkilöstöilmapiiri 3,1 6,0 5,0 5,0 5,0 - hyvä esimiestyö 3,8 3,9 3,8 3,8 3,9 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 4,0 4,0 3,9 4,0 - työn kehittävyys 3,7 3,9 3,9 4,0 4,0 Toiminta- ja taloussuunnitelma - 19

20 YHTEISET PALVELUT TULOSLASKELMA Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunnitelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE (sitovuustaso) Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Toiminta- ja taloussuunnitelma -

21 TILAPALVELU 1. Toiminnan vaikuttavuus Vastaamme kuntayhtymän kiinteistöhallinnasta, rakennuttamisesta, kiinteistönhoidon ja puhtauspalvelujen toiminnasta sekä kehitämme kiinteistöjen taloudellista ja laadukasta ylläpitoa. Pidämme kuntayhtymän omistamat, käytössä olevat, rakennukset hyvässä kunnossa, opetustilat siisteinä, rakennusten tekniset järjestelmät toimivina sekä piha- ja ulkoalueet siisteinä ja turvallisina. Huolehdimme myös kiinteistöjen käytön taloudellisuudesta sekä rakennusten arvon säilymisestä. Palvelut tuotamme käytössä olevat resurssit ja asiakkaiden tarpeet huomioiden taloudellisesti ja tehokkaasti. Omasta käytöstä poistetut rakennukset ja rakennuksen osat pyrimme myymään tai vuokraamaan. Mikäli käytöstä poistetulle rakennukselle ei löydy uutta omistajaa tai haltijaa, rakennuksesta aiheutuvat kustannukset minimoidaan, ja lopulta rakennus puretaan. 2. Asiakaspalvelun laatu Työmme laadukkuutta arvioidaan joka vuosi toteutettavan sisäisen asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella. Kyselyn avulla kartoitamme henkilöstön ja opiskelijoiden tyytyväisyyttä palveluihin ja etsimme kehittämiskohteita. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten ja kehityskeskustelujen perusteella kehitämme tilapalvelun toimintaa. 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Toteutamme rakennuttamisen, kiinteistöjen ylläpidon ja puhdistuspalvelut suunniteltujen prosessien ja palvelukuvauksien mukaisesti. Valtakunnallisesti vertailtuna olemme parhaassa kolmanneksessa koulutuskuntayhtymien kiinteistöjen ylläpitokustannusten osalta. Tilojen käytön tehokkuutta seuraamme tilojen varaus- ja lukujärjestysohjelman avulla. Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 149,3 147,0 156,8 164,9 173,8 - vuosikate toimintatuloista (%) 33,0 32,0 36,2 39,4 42,5 - vuosikate poistoista (%) 111,6 121,3 131,2 133,7 154,3 Toiminta- ja taloussuunnitelma - 21

22 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Tilapalvelujen laatuun vaikuttavien toimintojen ohjaus toteutuu vuosittaisten kehityskeskustelujen ja talousarvion laadinnan yhteydessä käytävien keskustelujen avulla. Arviointi tehdään asiakaspalautteen, tehtävänkuvausten, aikatauluseurannan, katselmuskäytäntöjen ja laatukierrosten avulla. Vuonna kehitämme edelleen tiedonkulkua ja vuorovaikutusta sekä sisäistä yhteistyötä. Uudistuminen - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) Henkilöstöilmapiiri 2,5 3,0 3,0 3,0 3,0 - hyvä esimiestyö 3,9 3,8 3,8 3,8 3,8 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,8 3,7 3,7 3,7 3,7 - työn kehittävyys 3,8 3,7 3,7 3,7 3,7 5. Taloussuunnittelukauden riskit Taloussuunnittelukauden aikana opiskelijamäärä pienenee, joten myös tilojen tarve vähenee. Oppilaitosten käytöstä poistuneiden tilojen myynnissä tai vuokrauksessa onnistuminen muodostaa taloudellisen riskin. Toiminnallisesti merkittävimmäksi riskiksi olemme tunnistaneet kiinteistöjen mahdolliset sisäilmaongelmat. 22 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

23 TILAPALVELU TULOSLASKELMA Talousarvio Talousarvio Taloussuunnitelma Taloussuunni telma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE (sitovuustaso) Poistot ja arvonalentumiset Suunn. mukaiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Toiminta- ja taloussuunnitelma - 23

24 24 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

25 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO JOENSUU PALVELUT 1. Toiminnan vaikuttavuus Työelämäkumppanuuksien syventämisen tavoitteena on kehittää yhdessä työelämän kanssa yhteistyöprosesseja ja työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä. Esimerkkejä yhteistyöstämme ovat yhteistyöprojektit, kummiyritystoiminta, työpaikkaohjaajakoulutukset, opettajien työelämäjaksot ja yritysvierailut. Lukuvuodesta alkaen opiskelijamme suorittavat Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen -tutkinnon osan (3 osp) osana opintojaan. Tällä varmistamme työelämäyhteistyön vaikuttavuuden, työssäoppimisen prosessin hallinnan ja arvioinnin yhdenvertaisuuden. Yhteistyöllä Karelia ammattikorkeakoulun kanssa rakennamme opiskelijoillemme sujuvaa väylää korkeakouluopintoihin. Työllistyminen (%) 67,7 72,4 72,4 72,9 73,8 Jatko-opinnoissa (%) 11,1 11,2 10,2 10,3 10,5 Valmistuneet Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 1 248, opiskelijatyöpäiviä Muut koulutusmuodot Työvoimapoliittinen koulutus - opiskelijoita 1 - opiskelijatyöpäiviä 190 Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 1 248, opiskelijatyöpäiviä Toiminta- ja taloussuunnitelma - 25

26 2. Asiakaspalvelun laatu Tarjoamme opiskelijoille mielekkäitä oppimiskokemuksia toiminnallisten, yhteisöllisten ja osallistavien työmenetelmien avulla ja henkilökohtaisen ohjauksen tukemana. Vahvistamme opiskelijoiden osallistumista opintojen ja opiskelun suunnitteluun ja kehittämiseen. Lisäksi opiskelijoiden jaksopalautteet tukevat sekä valmentavan opettajuuden kehittämistä että osaamisen kehittämistä yksilö- ja tiimitasolla. Kehitämme oppimisympäristöjä kokonaisvaltaisesti ja vahvistamme digitaalisen teknologian opetusja työkäyttöä ja sosiaalista mediaa opetuksen, ohjauksen, viestinnän ja markkinoinnin välineenä. Kehitämme opintojen valinnaisuutta ja eri opiskelumuotojen tarjontaa mm. verkko-opintoina toteutettavilla tutkinnon osilla ja yhdessä AmoJtk:n kanssa tehtävällä valinnaisten opintojen tarjottimella. Opiskelijoidemme jatko-opintovalmiuksia parannamme tarjoamalla heille hyvin toimivan ratkaisun lukio-opintojen suorittamiseen. Opiskelijoillamme on mahdollisuus opiskella kansainvälisessä opiskeluympäristöissä ja osallistua Joensuun urheiluakatemian järjestämään urheiluvalmennukseen. Olemme myös aktiivisesti mukana ammattitaitokilpailutoiminnassa. Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,0 3,9 3,9 3,9 3,9 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,1 3,8 3,9 3,9 3,9 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita Kilpailuihin osallistuminen (lkm) Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut osaamispisteet opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntjat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus AmoJp:ssä keskeisenä tavoitteenamme on valmentavan työotteen elementtien soveltaminen omaan työhön. Kehittämisessä on tärkeää välittämisen ja vastuullisuuden kulttuurin vahvistaminen kiinnittämällä huomioita avoimuuteen, yksilöiden ja ryhmien kohtaamiseen ja rakentavan vuorovaikutuksen mukaisiin toimintatapoihin kaikilla tasoilla. Tämä näkyy mm. opiskelijoiden oman aktiivisuuden ja osallisuuden tunteen vahvistamisena. Ammattiosaamisen näytöistä toteutamme työelämässä 82 % ja tavoitteenamme on kouluttaa 104 uutta työpaikkaohjaajaa. Talouden hallinnan osalta valmistaudumme vastaamaan tulevien vuosien taloudellisiin haasteisiin oman toimintamme kehittämisellä ja uudistamisella mm. sisäisen ja ulkoisen yhteistyön, tilojen käytön ja opetuksen suunnittelun ja toteutuksen tehostamisella. Tarkastelemme tilojen yhteiskäyttöä yhteistyössä AmoJtk:n ja Aikon kanssa. 26 Toiminta- ja taloussuunnitelma -

27 Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 8,0 8,0 7,6 7,3 7,0 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 66,7 74,2 74,7 75,8 74,1 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 75,1 80,5 82,0 82,9 83,6 Koulutetut työpaikkaohjaajat 77, osuus kaikista (%) 6,6 4,2 8,4 9,6 10,3 Tilojen käyttöaste (%) Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 108,9 103,3 104,9 104,9 104,9 - vuosikate toimintatuloista (%) 8,2 3,2 4,7 4,7 4,7 - vuosikate poistoista (%) 583,5 339,4 621, , ,0 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstötyön tavoitteena on edelleen dialogisen opiskelu- ja työyhteisön ja toimintakulttuurin kehittäminen. Organisaatiokulttuurin ja opettajuuden kehittämisen sekä henkilöstökoulutusohjelman taustalla on valmentavan opettajuuden viitekehys. Henkilöstön osaamisen kehittymistä tuemme tarjoamalla henkilöstöllemme mahdollisuuden laaja-alaiseen pedagogiseen koulutukseen. Vuonna koko opetushenkilöstömme on suorittanut peda.fi-tutkinnon. Työhyvinvointitoimintamme perustuu oppilaitoksen työhyvinvointisuunnitelmaan. Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) Henkilöstöilmapiiri 6,8 6,4 6,1 6,2 6,2 3,8 10,3 4,6 4,6 4,6 178,0 150,0 110,0 120,0 130,0 96,1 98,9 97,8 98,9 98,9 - hyvä esimiestyö 4,0 3,8 4,0 4,0 4,0 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,9 3,9 3,9 4,0 4,0 - työn kehittävyys 3,8 3,8 3,8 3,9 4,0 5. Taloussuunnittelukauden riskit AmoJp:ssä toiminnalliset ja taloudelliset riskit liittyvät Joensuun tilajärjestelyihin, ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän muutokseen ja ammatillisen koulutuksen leikkausten kohdentumiseen. Tilajärjestelyiden osalta Joensuussa tulee tarkastella kampusten määrää ja oppilaitosten ja tutkintojen välistä yhteistyötä oppimisympäristöissä. Uusi rahoitusjärjestelmä todennäköisesti palkitsee niitä, joilla on läpäisy ja vaikuttavuus kunnossa. Toiminallisiin prosesseihin on siis panostettava edelleen. Ammatillisen koulutuksen leikkausten kohdentumisesta tulisi saada ennakkotieto, jotta olisi tieto siitä, millä opiskelijamäärällä toimitaan vuoden jälkeen. Toiminta- ja taloussuunnitelma - 27

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Talousarvio 2014. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Talousarvio 2014. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016 Talousarvio Toiminta- ja taloussuunnitelma - Toiminta- ja taloussuunnitelma - 1 2 Toiminta- ja taloussuunnitelma - Sisällysluettelo TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVä 5 2. TOIMINNAN PERUSTA 6 3. STRATEGISET

Lisätiedot

Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014

Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 Monimuotoisuus haastaa oppilaitosjohtajuuden 7.11.2014 2 Koulutuspaikkakunnat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, palvelut Joensuu, tekniikka ja kulttuuri Kitee Lieksa Niittylahti Nurmes Outokumpu

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2015. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2015. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2015-2017 TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma - Toiminta- ja taloussuunnitelma - 1 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVÄ 5 2. TOIMINNAN PERUSTA 6 3. STRATEGISET TAVOITTEET - 7 4. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN

Lisätiedot

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32

1(5) Strategia 2016-2019. Hyväksytty yv 25.11.2015 32 1(5) Strategia 2016-2019 Hyväksytty yv 25.11.2015 32 2(5) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti.

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä

1.1 Kohderahoitteiset tehtävät. Sitovuustaso. Toiminnan kuvaus/perustehtävä 1.1 Kohderahoitteiset tehtävät Toimiala/Palveluketju Vastuuhenkilö Sitovuustaso Taseyksikkö Kouvolan seudun ammattiopisto Rehtori Timo Olli Toiminnan kuvaus/perustehtävä Kouvolan seudun ammattiopiston

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.1.2016 Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto 6.4.2016 Miksi ammatillisen koulutuksen reformi tarvitaan? Toimintaympäristön nopea ja laajamittainen muutos teknologinen kehitys: digitalisaatio,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

1(7) Luonnos versio 8. Strategia 2016-2019

1(7) Luonnos versio 8. Strategia 2016-2019 1(7) Strategia 2016-2019 2(7) Toimintaympäristö Strategiakausi on ammatillisessa koulutuksessa suurten muutosten aikaa. Ammatillisen koulutuksen resursseja leikataan voimakkaasti. Edellisen hallituksen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Koulutuslautakunta 30.9. HALLINTO Toiminta-ajatus Hallinto luo hyvät edellytykset sivistyspalvelujen tuottamiselle,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 ja talousarvio vuodelle 2016

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 ja talousarvio vuodelle 2016 Oulun seudun koulutuskuntayhtymä Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 ja talousarvio vuodelle 2016 Hyväksyjä ja päätöksen numero: Yhtymähallitus 23.9.2015 126 Henkilöstötoimikunta 16.10.2015 Yhtymähallitus

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Hallitus 28.8.2013 Versio 1.0 1 (8) Sisällysluettelo VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET...

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2013. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2015

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä TALOUSARVIO 2013. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2013-2015 TALOUSARVIO Toiminta- ja taloussuunnitelma - Toiminta- ja taloussuunnitelma - 1 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 2 Toiminta- ja taloussuunnitelma - SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4 1. PERUSTEHTÄVÄ

Lisätiedot

Kilpailutoiminta osana koulutuksen järjestäjän arkea

Kilpailutoiminta osana koulutuksen järjestäjän arkea Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Kilpailutoiminta osana koulutuksen järjestäjän arkea AMKE ry kokoaa yhteen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry on kattava ammatillisen koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0)

++(1) +(2) -(4) (0) ++(1) +(1) -(5) --(0) ++(2) +(2) -(3) --(0) ++(1) +(2) -(2) --(0) Arviointialue 6: Vaikuttavuus Indikaattorit Esimerkkejä arviointikriteereistä Arviointi: ++ erittäin hyvä + hyvä - kehitettävää -- vaatii pikaisesti toimenpiteitä Tietolähteitä Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 31.12.2014

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös 31.12.2014 Tilinpäätös 31.12. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymän johtajan katsaus 5 Koulutuskuntayhtymän hallinto 6 Strategiset tavoitteet 2013-2015 10 Koulutuskuntayhtymän toiminnan tuloksellisuus

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset

LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset LPKKY & SASKY Tuloskortti Tarkastelu EFQM/CQAF viitekehykset EFQM MALLI TOIMINNTA TÚLOKSET 1 Johtajuus Lainsäädäntö Perussopimus Hallintosääntö Ydinprosessit Vuosisuunnitelmat Talousarvio Tilinpäätös Henkilöstöhallinto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki Kouvolan seudun ammattiopisto

Kouvolan kaupunki Kouvolan seudun ammattiopisto Kouvolan kaupunki Osavuosikatsaus tammi-huhtikuu 2015 Vastuuhenkilö Rehtori Timo Olli Toiminta ja siinä tapahtuneet olennaiset muutokset KSAO järjestää Opetus- ja kulttuuriministeriön alaista nuorten ja

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä vuodelle 2015

Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä vuodelle 2015 Kuntayhtymän johtoryhmä 110 09.12.2014 Kuntayhtymän hallitus 261 17.12.2014 Henkilöstön tulospalkkiojärjestelmä vuodelle 2015 448/02.05.00/2014 Kuntayhtymän johtoryhmä 09.12.2014 110 PKKY:ssä on ollut

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi (tässä diakokonaisuudessa ei ole reformiin sisältyvää koulutusviennin edistämistä)

Ammatillisen koulutuksen reformi (tässä diakokonaisuudessa ei ole reformiin sisältyvää koulutusviennin edistämistä) Ammatillisen koulutuksen reformi (tässä diakokonaisuudessa ei ole reformiin sisältyvää koulutusviennin edistämistä) Kommenttipuheenvuoro Naisvankien opiskelumahdollisuudet puheenvuoroon Naisvankiseminaarissa

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Koulutuspaikkakunnat. Pohjois-Karjalan ammattiopisto 26.4.2013

Koulutuspaikkakunnat. Pohjois-Karjalan ammattiopisto 26.4.2013 Valtuusto 25.4.2013 2 Koulutuspaikkakunnat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, palvelut Joensuu, tekniikka ja kulttuuri Kitee Lieksa Niittylahti Nurmes Outokumpu Valtimo 3 Perustietoja Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Tilinpäät. Toteuma Käyttö% TA+muut Toteuma Käyttö% 2014 2014 01-08 2015 2015 01-08 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS

Tilinpäät. Toteuma Käyttö% TA+muut Toteuma Käyttö% 2014 2014 01-08 2015 2015 01-08 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS LAPUAN KAUPUNKI Sivu 1 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS 3010 TOIMINTATUOTOT/TULOT 3310 MYYNTITUOTOT 23.867,02 4.882,82 20,5 156.000 23.270,00 14,9 3320 MAKSUTUOTOT 501.076,30 319.207,05 63,7

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

2012 Osavuosikatsaus 1-9

2012 Osavuosikatsaus 1-9 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 212 Osavuosikatsaus 1-9 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi Sisältö OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 3.9.212... 3 1 Perustutkinto-opiskelijoiden määrän kehittyminen...

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

YLEISHALLINNON TOIMIALA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 Vastuualueittain. Sivu 1. Tuloslaskelma / ulkoiset. Summatasot: Tehtäväalue, Vastuualue

YLEISHALLINNON TOIMIALA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 Vastuualueittain. Sivu 1. Tuloslaskelma / ulkoiset. Summatasot: Tehtäväalue, Vastuualue YLEISHALLINNON TOIMIALA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 Vastuualueittain Sivu 1 Tuloslaskelma / ulkoiset Summatasot: Tehtäväalue, Vastuualue 100 Konsernihallinto Talousarvio/ Käyttösuunnitelma 2015 1012 Kunnan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 AIKO jk. 17.2.2015 Liite 1 Pohjois-Karjalan aikuisopisto

Tilinpäätös 2014 AIKO jk. 17.2.2015 Liite 1 Pohjois-Karjalan aikuisopisto Tilinpäätös AIKO jk. 17.2.2015 Liite 1 Pohjois-Karjalan aikuisopisto 1. Toiminnan vaikuttavuus Toimintamme vaikuttavuuden mittaamisen kohteena ovat aikuiskoulutuksen ydintehtävät: aikuiskoulutuksessa sekä

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511 00002105 SOSIAALITYÖ (03) 2014 / 2015 3001 Myyntituotot 1.500 499,77 33,3 997,71-497,94 1.146,48 2.144 1.646 1.500 3200 Maksutuotot 31.330 11.461,81 36,6 7.786,05 3.675,76 23.950,20 31.736 35.412 31.330

Lisätiedot

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025

Sipilän hallituksen visio: Suomi 2025 Tilaisuuden avaus ECVT Round Table 2015 Helsinki 10.12.2015 opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen osasto AMOS seija.rasku@minedu.fi Sipilän hallituksen visio:

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 40 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma

Kirje 26.05.2016. Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma Kirje OKM/41/592/2016 26.05.2016 Jakelussa mainituille Viite Asia Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma 1. Johdanto Osana pääministeri Juha Sipilän hallituksen strategista hallitusohjelmaa,

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Uudistettujen osaamisperusteisten perustutkintojen toimeenpano ja yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen uusien säädösten, tutkinnon perusteiden ja määräysten mukaisesti 12.2.2015 Sirkka-Liisa Kärki

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä

Ammattireitti. Laajennetun työssäoppimisen kokeilu. Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Ammattireitti Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Tekemisen meininkiä OSAOn Muhoksen yksikössä Laajennetun työssäoppimisen kokeilu Oulun seudun ammattiopisto OSAO on mukana Opetushallituksen rahoittamassa

Lisätiedot

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 8

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 8 LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No YHTYMÄHALLITUS 8 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut osallistujat KÄSITELLYT ASIAT Aika 20.9.2011 klo 16.30 17.50 Paikka Forssan ammatti-instituutti,

Lisätiedot

Lohjan kaupunki. Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma

Lohjan kaupunki. Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma Lohjan kaupunki Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.12.2015 1 1 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET... 2 2 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja

Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013. Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Eeva-Riitta Pirhonen ylijohtaja Ammatillinen koulutus Ammatillisten tutkintojen ja tutkintojärjestelmän kehittäminen - osaamisperusteisuutta vahvistetaan

Lisätiedot

Lohjan kaupunki. Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma

Lohjan kaupunki. Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma Lohjan kaupunki Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma Ympäristö- ja rakennuslautakunta 11.12.2014 1 1 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET... 2 2 YMPÄRISTÖ-

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ Talousarvion 2012 muutosesitys

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ Talousarvion 2012 muutosesitys HSY Yhteensä x 1 000 euroa (ilman sisäisiä eriä) Tukip.aih. Muut TOIMINTATULOT 310 476 321 895 0 0 321 895 Myyntituotot 302 555 314 286 7 1 004 315 297 Kuntaosuudet 3 571 3 370 0 0 3 370 Muut tuotot 4

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

15.9.2011. Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa: Case Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä

15.9.2011. Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa: Case Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä 1 Omistajaohjaus ammatillisessa koulutuksessa: Case Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä 2 Koulutuspaikkakunnat Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Joensuu, palvelut Joensuu, tekniikka ja kulttuuri Kitee Lieksa

Lisätiedot

Sisältö. Arviointikertomus 2014 2

Sisältö. Arviointikertomus 2014 2 Sisältö 1 Tiivistelmä... 3 2 Vuoden 2013 arviointikertomuksen johdosta tehtyjen toimenpiteiden arviointi... 4 3 Kuntayhtymän valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden arviointi..

Lisätiedot

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ VALTUUSTO 2 KOKOUSTIEDOT

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ VALTUUSTO 2 KOKOUSTIEDOT LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No VALTUUSTO 2 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika Paikka Mauri Jokinen Aarre Lehtimäki Tiina Tuomisto Sirkku Hohenthal Matti Leino Niina Mikkola Tapani

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Osaamisperusteinen oppiminen. Porvoo ma 5.8.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Osaamisperusteinen oppiminen. Porvoo ma 5.8.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Osaamisperusteinen oppiminen Porvoo ma 5.8.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Koulutuspoliittinen tahtotila Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen (TUTKE2) Osaamisperusteisuus

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta TOIMINNAN KUVAUS: KPEDUN UUSI ORGANISAATIO LUONNOS Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta Keski-Pohjanmaan ammattiopisto/nuorten koulutuksen tulosalue Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot