Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Tilinpäätös

Transkriptio

1 Tilinpäätös Tilinpäätös Toimintakertomus

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS Kuntayhtymän johtajan katsaus 5 Koulutuskuntayhtymän hallinto 8 Strategiset tavoitteet Koulutuskuntayhtymän toiminnan tuloksellisuus 15 Taloutta kuvaavat tulokset 22 Henkilöstö 24 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä vuonna 28 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 32 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 33 Tase ja sen tunnusluvut 34 Kuntayhtymän kokonaistuotot ja -menot 40 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä TOTEUTUMISVERTAILU KUNTAYHTYMÄN YHTEISET PALVELUT 42 Tilapalvelut 46 OPPILAITOSTEN TOIMINTA JA TULOKSET Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut 51 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri 57 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee 63 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa 69 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes 75 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu 81 Pohjois-Karjalan opisto ja ammattiopisto Niittylahti 87 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo 91 Pohjois-Karjalan aikuisopisto 97 TOTEUTUMISVERTAILUT Tuloslaskelman toteutuminen 105 Investointien toteutuminen 106 Rahoitusosan toteutuminen 107 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma 110 Rahoituslaskelma 111 Tase 112 Konsernituloslaskelma 114 Konsernirahoituslaskelma 115 Konsernitase 116 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

3 4. LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät 119 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Konsernin arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät 120 Toimintatuotot 121 Poistosuunnitelma 122 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot 123 Pakollisten varausten muutokset 123 Henkilöstökulut 124 TASEEN LIITETIEDOT Pysyvät vastaavat 126 Maa- ja vesialueet erittely 127 Osakkeet 127 Siirtosaamiset 128 Rahoitusarvopaperit 129 Oma pääoma 130 Jäsenkuntien peruspääomaosuudet 131 Investointivaraukset 132 Siirtovelat 133 Muut taloudelliset vastuut 134 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS 135 TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 135 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITTEET Henkilömäärätilasto Henkilöstötilinpäätös Vakinainen henkilökunta 140 Henkilöstötilinpäätös Määräaikainen henkilökunta 141 Henkilöstömäärän kehitys Päätoimisten opettajien muodollinen kelpoisuus Eläkkeelle jääneet 143 Sairaudesta ja työtapaturmista johtuneet poissaolot 144 Työterveyshuollon kustannukset yksiköittäin MUUT LIITTEET Maakunnalliset koulutus- ja opintoalatiimit / vetäjät 147 Kuntayhtymän työsuojelutoimikunta 148 Kuntayhtymän yhteistyötoimikunta 149 Opiskeluasioiden toimikunta 150 Opiskelijatilastot 151 Kiinteistöluettelo Kuvat: Audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat Taitto: Riverian viestintä, markkinointi ja myynti Tilinpäätös Toimintakertomus

4 1. TOIMINTAKERTOMUS Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

5 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden vuosi oli ammatillisen koulutuksen ja kuntayhtymän todellinen reformivuosi. Valmistauduimme valtioneuvoston kärkihankkeena olevaan ammatillisen koulutuksen reformiin, joka eduskunnan kesäkuussa hyväksymällä lainsäädännöllä uudistaa ammatillisen koulutuksen vuoden 2018 alusta lukien. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi kuntayhtymälle uuden ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan. Se sisältää velvollisuuden järjestää luvassa mainittuja tutkintoja ja koulutuksia ensisijaisesti Pohjois-Karjalan maakunnassa. Jatkossa merkittävä osa valtionrahoituksesta tulee opiskelijoiden valmistumisesta ja työllistymisestä. Vuonna kuntayhtymässä oli yhteensä noin opiskelijaa. Päätoimisia opiskelijoita oli 5371 ja ammatillisen tutkinnon suorittaneita yhteensä Opiskelijoiden työllistyminen oli 55,4 % ja jatko-opintoihin sijoittuminen 12,3 % (tiedot vuodelta 2015). Opiskelija- ja työnantajapalaute olivat erinomaisia. Kuntayhtymä ylitti vuoden vuosikatetavoitteensa. Vuosikate oli noin 5,4 milj. euroa ja nettoinvestoinnit noin 3,2 milj. euroa. Henkilöstöä kuntayhtymällä oli noin 800. Kuntayhtymän toimintaan vaikuttivat vuoteen kohdistuneet historian suurimmat valtionosuusleikkaukset. Kevätkaudella koko henkilöstö lomautettiin kahdeksi viikoksi. Elokuun alusta liityimme opettajien vuosityöaikakokeiluun, jossa opettajan vuosittainen työ muodostuu 1500 työtunnista. Kuntayhtymän koulutusten tuloksellisuuspisteet ovat laskeneet usean vuoden ajan. Tämän vuoksi opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää tuloksellisuusrahoitusta ei enää saatu vuonna. Merkittävin tekijä tuloksellisuuden heikkenemiseen on ollut opiskelijoiden työllistyminen. Yhtymävaltuuston hyväksymän strategian perusteella käynnistimme organisaatiouudistuksen tukemaan ammatillisen koulutuksen reformin mukaisia tavoitteita. Muutoksen suunnitteluun osallistimme omistajaedustajia, henkilöstöä, opiskelijoita ja työelämän edustajia. Keskeinen rakenteellinen muutos organisaatiossa on siirtyminen yhdeksän oppilaitoksen mallista toimialakohtaiseen yhden oppilaitoksen malliin koko maakunnassa. Oppilaitoksen nimestä järjestimme nimikilpailun, jonka perusteella nimeksi päätettiin Riveria. Koulutusyksiköt sijaitsevat edelleen Joensuussa, Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa, Outokummussa ja Valtimolla. Oppilaitoskohtaiset johtokunnat lopettivat toimintansa vuoden aikana ja toimialakohtaiset neuvottelukunnat aloittavat toimintansa vuonna Yhtymävaltuusto päätti uuden organisaationmukaisesta hallintosäännöstä, joka tulee voimaan vuoden 2018 alusta. Vuosi oli todellinen reformivuosi. Vuoteen kohdistui historian suurimmat valtionosuusleikkaukset. Opiskelija- ja työnantajapalautteet olivat erinomaisia. Vuosikate oli 5,4 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 3,2 miljoonaa euroa. Organisaatiouudistukseen sekä valtion rahoitusleikkauksiin liittyvät koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut saimme päätökseen kesäkuussa. Neuvottelut eivät johtaneet irtisanomisiin eikä lomautuksiin. Uuden organisaation mukaiset ja reformia edistävät tehtävät täytimme syksyn aikana pääsääntöisesti sisäisesti. Merkittävä osa henkilöstöä aloittaa vuoden 2018 alusta uudessa tehtävässä. Toiminnan sopeuttamisessa tulorahoituksen edellyttämälle tasolle huomioimme kuntayhtymän henkilöstön eläköitymisen, joka on KEVA:n tilastojen mukaan noin 30 henkilöä vuodessa seuraavien vuosien aikana. Kuntayhtymän oppimisympäristö- ja tilaratkaisut etenivät toimitilaselvitysten ja työpajatoiminnan myötä. Suunnitelman mukaan kuntayhtymän tiloja uudistetaan ja vähennetään merkittävästi. Mittavin uudistus tapahtuu Joensuussa, muut tilaratkaisut on suunniteltu Outokumpuun, Lieksaan, Nurmekseen ja Valtimolle. Kiteen osalta tarvittavat ratkaisut ovat pääosin tehty. Kuntayhtymä palkittiin marraskuussa Turussa opiskelijoiden ammattitaitokilpailussa valtakunnallisesti parhaiten menestyneenä koulutuksen järjestäjänä vuonna. Tämä on merkittävä tunnustus taitaville opiskelijoillemme, opettajillemme sekä koko henkilöstöllemme. Vuonna kuntayhtymälle myös myönnettiin Taitaja2019 järjestämisvastuu opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana.

6 Esitän kiitokseni tapahtumarikkaasta reformivuodesta kuntayhtymän uuden valtuustokauden aloittaneille sekä aikaisemman valtuustokauden päättäneille luottamushenkilöille, koko henkilöstölle sekä sidosryhmille ansiokkaasta työstänne osaamisen kehittämisessä pohjoiskarjalaisten hyväksi. Yhteistyöllä eteenpäin, Esa Karvinen kuntayhtymän johtaja Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Mika Tammilehdon ja opetusneuvos Seija Raskun vierailu kuntayhtymässä. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

7 KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN HALLINTO Koulutuskuntayhtymän luottamushenkilöjohdon ovat muodostaneet valtuusto, hallitus, hallituksen henkilöstöjaosto, tarkastuslautakunta ja johtokunnat voimaan tulleen hallintosäännön mukaan koulutuskuntayhtymän toimielimet ovat yhtymävaltuusto, yhtymähallitus, opiskeluasioiden toimikunta, opiskeluhuollon toimikunta sekä vuoden 2018 alusta toimintansa aloittavat palvelut ja hyvinvointi -toimialan neuvottelukunta ja Teknologia-toimialan neuvottelukunta. Luottamushenkilöjohdolla on päätöksenteon ja kokonaisvastuun lisäksi valvonta- ja seurantatehtävä koko kuntayhtymän ja sen yksiköiden toiminnan tuloksellisuudesta. Luottamushenkilöjohto tekee strategiset valinnat toiminnan kehittämisessä ja toimii yhdyssiteenä kuntayhtymän ja jäsenkuntien välillä. Kuntayhtymän valtuustoon valtuustokaudella kuului perussopimuksen mukaan 54 jäsentä. Valtuuston jäsenten poliittiset voimasuhteet olivat: Suomen Keskusta 16, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 15, Kansallinen Kokoomus 7, Perussuomalaiset 9, Vihreät 3, Vasemmistoliitto 2 ja Suomen Kristillisdemokraatit 2 jäsentä. Tämän valtuuston toiminta jatkui saakka. Valtuuston puheenjohtajana toimi Anna Hölttä, ensimmäisenä varapuheenjohtajana Pirjo Rämänen ja toisena varapuheenjohtajana Kauko Salo. Valtuusto kokoontui ja käsitteli 14 asiaa. Valtuustokaudella yhtymävaltuustossa on 55 ja yhtymähallituksessa 11 jäsentä Valtuustokaudelle yhtymävaltuuston jäsenmäärä kasvoi 55 jäseneen Kontiolahden kunnan asukasmäärän kasvun myötä. Yhtymävaltuuston jäsenten poliittiset voimasuhteet 1.6. alkaen ovat: Suomen Keskusta 17, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 16, Kansallinen Kokoomus 7, Perussuomalaiset 6, Vihreät 4, Vasemmistoliitto 3 ja Suomen Kristillisdemokraatit 2 jäsentä. Yhtymävaltuusto valitsi ensimmäisessä kokouksessaan yhtymävaltuuston puheenjohtajaksi Anna Höltän, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Vesa Parviaisen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Ville Toivasen. Yhtymävaltuusto kokoontui kaksi kertaa ja Käsiteltyjä asioita oli yhteensä 41. Kuntayhtymän hallituksessa oli yksitoista jäsentä. Hallituksen puheenjohtajana toimi Reijo Jeskanen. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimi Raimo Kinnunen ja toisena varapuheenjohtajana Veikko Isoniemi. Hallituksen esittelijänä toimi kuntayhtymän johtaja. Hallitus kokoontui toimintavuonna 8 kertaa ja käsitteli yhteensä 170 asiakohtaa. Hallituksen henkilöstöjaostoon hallitus oli nimennyt keskuudestaan neljä jäsentä ja valinnut puheenjohtajaksi Anu Huuskon ja varapuheenjohtajaksi Veikko Isoniemen. Esittelijänä henkilöstöjaostossa toimi kuntayhtymän johtaja. Henkilöstöjaoston tehtäviin kuului muun muassa kuntayhtymän henkilöstöpolitiikan kehittäminen ja koordinointi, henkilöstöstrategian valmistelu ja paikallisten virka- ja työehtosopimusten teko. Yhtymävaltuusto nimesi kokouksessaan yhtymähallituksen valtuustokaudelle Yhtymähallituksessa on yksitoista jäsentä. Yhtymähallituksen puheenjohtajaksi yhtymävaltuusto valitsi Juhani Meriläisen, ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Ilpo Saarelaisen ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Mika Purmosen. Yhtymähallituksen esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. Yhtymähallitus kokoontui toimintavuonna 5 kertaa ja käsitteli yhteensä 119 asiakohtaa. Hallinnon ja talouden tarkastamista varten kuntayhtymässä on tarkastuslautakunta, johon kuuluu viisi jäsentä. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Matti Väistö ja varapuheenjohtajana Vesa Parviainen. Yhtymävaltuusto valitsi kokouksessaan valtuustokaudelle 2021 tarkastuslauta kunnan puheenjohtajaksi Matti Väistön ja varapuheenjohtajaksi Pertti Wickströmin. Oppilaitosten toimintaa johtivat seitsemänjäseniset johtokunnat. Johtokuntien tehtäviin kuului muun muassa oppilaitosten yleisen kehittämisen koordinointi, oppilaitosten strategisen tason toiminta- ja kehittämissuunnitelmista sekä muista suunnitelmista ja toiminnan ohjaamisesta päättäminen sekä päättäminen oppilaitoksen organisaatiorakenteesta ja tulosyksiköistä. Vuoden 2018 alusta alkaen koulutuskuntayhtymässä on vain yksi oppilaitos ja valtuuston päätöksen mukaisesti johtokuntia ei nimetty valtuustokaudelle Opiskeluasioiden toimikuntaan hallitus nimeää viisi jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Opiskeluasioiden toimikunnan puheenjohtajana toimi Anne-Mari Souto ja Anu Häikiö. Varapuheenjohtajana toimi Yngve Lostedt. Toimielimessä on lainsäädännön mukaisesti koulutuksenjärjestäjän, Tilinpäätös Toimintakertomus

8 opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Toimikunnan esittelijänä toimii kehitysjohtaja. Opiskeluasioiden toimikunnan tehtävänä oli päättää ammatillisesta koulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa monijäseniselle toimielimelle säädetyistä opiskeluun soveltumattomuuteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista. Opiskeluasioiden toimikunta päättää mm. opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä. Opiskeluasioiden toimikunta kokoontui toimintavuonna 30 kertaa ja käsitteli yhteensä 288 asiakohtaa. Opiskelijahuollon ohjausryhmään hallitus nimeää vähintään 10 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jäseniksi toimikuntaan nimetään oppilaitosten sijaintikuntien edustajat, koulutuksen järjestäjän edustaja, opiskelijahuollon edustaja, opettajien edustaja ja opiskelijoiden edustaja. Opiskelijahuollon ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Merja Parkkinen ja varapuheenjohtajana Timo Kortelainen. Ohjausryhmän esittelijänä toimi kehitysjohtaja. Opiskelijahuollon ohjausryhmän nimi muuttui opiskelijahuollon toimikunnaksi. Maakunnalliset koulutuksen ohjausryhmät toimivat virallisena linkkinä koulutuksen ja työelämän välillä. Ohjausryhmissä on jäseninä yhteensä yli sata yritys- ja työelämän asiantuntijaa. Syksystä 2006 alkaen on maakunnallisilla koulutuksen ohjausryhmillä ollut lainsäädännöllä niille annettu viranomaistehtävä nuorten ammattiosaamisen näyttöjen toimieliminä. Luottamushenkilöjohdon, toimivan johdon ja henkilöstön saumaton yhteistyö mahdollistaa koulutuksen kehittämisen eri puolilla maakuntaa ja eri koulutusaloilla. Luottamushenkilöjohdon, toimivan johdon ja henkilöstön saumaton yhteistyö sekä yhteinen näkemys mahdollistavat koulutuksen tasapuolisen kehittämisen eri puolilla maakuntaa ja eri koulutusaloilla. Koulutuskuntayhtymän laatutyön on tehnyt mahdolliseksi omistajayhteisön ja peruskuntien vahva sitoutuminen toiminnan kehittämiseen. Koulutuskuntayhtymän suunnittelu- ja ohjausjärjestelmä perustui seutukuntakohtaisten hallinnollisten oppilaitosyksiköiden ja koko kuntayhtymän kattavan koulutusala- ja perustutkintokohtaista kehittämistyötä tekevien tiimien yhteistyölle matriisiorganisaatiossa. Tiimeillä on opetuksen ja toiminnan kehitystehtäviä. Valtuuston hyväksymän toiminta- ja taloussuunnitelman puitteissa yksiköillä on toimivalta, mutta myös vastuu, toiminnallisten ja taloudellisten tulostavoitteiden toteutumisesta. Toimintaa ohjataan myös koulutusalakohtaisessa organisaatiossa, joka on esitelty tilinpäätöksen luvussa 6. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

9 Valtuusto Kotikunta Varsinainen jäsen Varajäsen Ilomantsi Piippo Eila Hoskonen Kimmo Purmonen Mika Kettunen Jari Joensuu Hulmi Raimo Kauppinen Sylvi Jeskanen Reijo Kärkkäinen Viljo Kananen Ari Koskela Kimmo Kettunen Noora Paajanen Sari Korpela Suvi Auvinen Marko Koskela Samuel Kainulainen Antti Koskela Teija Tavi Tapani Koskinen Sari Mulari Harri Kosonen Pentti Martikainen Kari Meriläinen Anne Puhakka Asko Orava Joni Saarinen Tuija Piipponen Minna Maaranen Raimo Raassina Eeva Hälli Sinikka Pulkkinen Hilkka Paananen Pauli Rämänen Pirjo, 1. varapj. Hoffren Minna Salo Kauko, 2 varapj. Kirjavainen Kaisa Savolainen Kari Mononen Ritu Tahvanainen Ville Leino Leo Tamminen Topias Raikisto Heli Willman Heidi Varis Päivi Väistö Matti Okkonen Marie Väkeväinen Kari Kolehmainen Katja Juuka Lehikoinen Matti Tanskanen Heidi Nevalainen Virpi Halonen Jenni Kitee Auvinen Seppo Pennanen Kari Kaalimaa Maija Hirvonen Kirsi Parviainen Vesa Kosonen Matti Saari Kaisa Kuoppala Taisto Kontiolahti Huttunen Satu Tukiainen Markku Niiranen Sanna Hiltunen Mika Sivonen Miitri Pakarinen Sirpa Virtamo Pekka Harinen Jertta Lieksa Kortelainen Reijo Öystilä Kaija Lehtinen Pirkko Pöppönen Jukka Säppi Päivi Oinonen Sari Teppo Tarja Nygren Sari Liperi Hoppa Helinä Hakulinen Pauli Karkkonen Esko Mustonen Tapio Keronen Jari Taijala Matti Tikka Tiina Pietarinen Päivi Nurmes Hurskainen Veli-Matti Makkonen Merja Huusko Anu Juntunen Jukka Mahlavuori Mauri Korkalainen Emmi Outokumpu Korpela Veera Vänskä Timo Laukkanen Heikki Antikainen Sanna Nygrén Merja Harkonmaa Sinikka Polvijärvi Kuronen Mirva Lavikainen Seppo Mustonen Tiina Kuronen Riitta Rääkkylä Mölsä Timo Rantametsä Harri Tohmajärvi Karjalainen Teuvo Heiskanen Saara Venäläinen Mervi Ripatti Rami Valtimo Hölttä Anna, puheenjohtaja Härkin Päivi Tilinpäätös Toimintakertomus

10 Valtuuston vaalilautakunta Piippo Eila, puheenjohtaja Kosonen Pentti, varapuheenjohtaja Koskela Teija Kuronen Mirva Salo Kauko Karjalainen Teuvo Venäläinen Mervi Tamminen Topias Koskela Kimmo Huttunen Satu Hallitus Varsinainen jäsen Jeskanen Reijo, puheenjohtaja Kinnunen Raimo, I varapuheenjohtaja Isoniemi Veikko, II varapuheenjohtaja Huusko Anu Ihme Jaana Kolehmainen Katja Huttunen Satu Kärki Piritta Kärkkäinen Eero Sallinen Jussi Törönen Erja Henkilökohtainen varajäsen Nygrén Merja Lehtinen Pirkko Turpeinen Jari Turunen Kari Klaavo Kalle Pennanen Kari Malinen Juho Varis Päivi Makkonen Merja Tanskanen Heidi Heinonen Lauri Hallituksen henkilöstöjaosto Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Huusko Anu Isoniemi Veikko Ihme Jaana Kärkkäinen Eero Tarkastuslautakunta Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Väistö Matti, puheenjohtaja Romppanen Kimmo Parviainen Vesa, varapuheenjohtaja Raassina Eeva Piipponen Minna Hakala Samuli Ratilainen Jouko Romppanen Anne Willman Heidi Nevalainen Susanna Vastuullinen tilintarkastaja Kaija Pakkanen, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Johtokunnat Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu palvelut johtokunta Varsinainen jäsen Toivanen Ville, puheenjohtaja Martikainen Kari, varapuheenjohtaja Mutanen Pirkko Okkonen Marie Puruskainen Anna Salo Kauko Tikka Tiina Henkilökohtainen varajäsen Pakarinen Minna Kuronen Vesa Heikkinen Jukka Riku Väkeväinen Tikka Sari Sormunen Heidi Surakka Kari Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu tekniikka ja kulttuuri johtokunta Varsinainen jäsen Kosonen Pentti, puheenjohtaja Ronkainen Antti, varapuheenjohtaja Mäkinen Ville Nyyssönen Leena Hoppa Helinä Hokkanen Eini Kananen Ari Henkilökohtainen varajäsen Kettunen Noora Harinen Jertta Korpela Suvi Pakarinen Juha Simonen Samuli Lappalainen Simo Arponen Teemu Pohjois-Karjalan ammattiopisto Kitee johtokunta Varsinainen jäsen Karjalainen Teuvo, puheenjohtaja Nousiainen Jarkko, varapuheenjohtaja Heikkinen Hannu Putkuri Hannu Ratilainen Liisa Tervonen Terhi Venäläinen Mervi Henkilökohtainen varajäsen Mimi Magdaleena Muukkonen Birgitta Suvorova Hilja Heiskanen Saara Romppanen Ilkka Pitkänen Matti Ehrukainen Reima Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

11 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa johtokunta Varsinainen jäsen Säppi Päivi, puheenjohtaja Pöppönen Jukka, varapuheenjohtaja Mahlavuori Markku Lehtinen Pirkko Oinonen Kati Salorinne Heikki Teppo Tarja Henkilökohtainen varajäsen Oinonen Sari Lampinen Kimmo Jama Abdi Malinen Ritva Turunen Joona Sarkkinen Jorma Timonen Birgitta Pohjois-Karjalan ammattiopisto Niittylahti johtokunta Varsinainen jäsen Väänänen Katja, puheenjohtaja Makkonen Raija, varapuheenjohtaja Asikainen Ossi Haaranen Jukka Huttunen Satu Karttunen Eeva Purmonen Mika Henkilökohtainen varajäsen Hirvonen Veijo Tiittanen Tero Paajanen Sari Turunen Pirjo Romppanen Johanna Hämäläinen Hannu Kettunen Jari Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes johtokunta Varsinainen jäsen Korhonen Pasi, puheenjohtaja Korhonen Tarmo, varapuheenjohtaja Huusko Anu Korkalainen Emmi Nevalainen Hannu Nevalainen Virpi Tuominen Matti Henkilökohtainen varajäsen Kuvaja Reija Virkkunen Irja Heikura Martti Hakala Samuli Meriläinen Jaana Tuononen Jarkko Komsa Terttu Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu johtokunta Varsinainen jäsen Pekkanen Niina, puheenjohtaja Westman Juhani, varapuheenjohtaja Karkkonen Esko Laeslehto Tuula Laukkanen Heikki Raninen Veli-Matti Viitala Tuija Henkilökohtainen varajäsen Räsänen Henry Kolehmainen Sirkka-Liisa Alava Annu Hartikainen Ilkka Antikainen Sanna Taimela Anne Kuiri Keijo Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo johtokunta Varsinainen jäsen Suhonen Keijo, puheenjohtaja Mikkilä Hannu, varapuheenjohtaja Hiltunen Reijo Hölttä Anna Piippo Eila Rautiainen Tuula Väisänen Jorma Henkilökohtainen varajäsen Parkkonen Heli Nevalainen Lahja Kärkkäinen Petri Oinonen Timo Pääkkönen Pentti Kortelainen Joni Muttik Liina Pohjois-Karjalan aikuisopisto johtokunta Varsinainen jäsen Vattulainen Risto, puheenjohtaja Oksman Raimo, varapuheenjohtaja Alava Annu Malinen Juho Puhakka Asko Rautiainen Armi Varis Päivi Henkilökohtainen varajäsen Mikkonen Sirkka-Liisa Musikka Sinikka Jääskeläinen Pentti Pajunen Sami Paalanen Saara Havukainen Martti Vuorela Juhani Tilinpäätös Toimintakertomus

12 LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO, valtuustokausi 2021 Yhtymävaltuusto Kotikunta Varsinainen jäsen Varajäsen Ilomantsi Puhakka Olli Keränen Kaisa Sorjonen Liisa Haaranen Arto Joensuu Hakkarainen Päivi Makkonen Raija Hirvonen Jukka Kettunen Juho Huikuri Teemu Niskanen Solja Hulmi Raimo Kinnunen Kyösti Hyökki Sirpa Härkönen Esa Kauppinen Roosa-Maria Puhakka Jouni Kolehmainen Katja Paavilainen Päivi Lampi Aino Korkatti Maria Lehikoinen Ismo Jokela Osmo Martikainen Kari Lankinen Harri Parkkila Janne Kangas Matias Seppänen Tapio, lukien Mikkola Anne Pippola Jarmo, saakka Salo Kauko Karppinen Markku Summanen Rosa Ihanus Emilia Sutinen Anton Ignatius Valeria Tiainen Arja-Irene Kareinen Tarja Toivanen Ville, 2. varapuheenjohtaja Niemeläinen Siru Turunen Susanna Pulkkinen Maire Varis Milena Korte Atte Wihonen Jussi Lähteenmäki Jarno Väistö Matti Väkeväinen Riku Vänskä Mirja Pätäri Arttu Juuka Karttunen Aira Kaarmo Mira Wickström Pertti Muttik-Nevalainen Liina Kitee Mähönen Pentti Eskelinen-Mäki Mari Parviainen Vesa, 1. varapuheenjohtaja Holopainen Mervi Tiittanen Soili Uosukainen Petri Timonen Tarja Ihanus Veikko Kontiolahti Eronen Jyry Arveli Eila Koivula Hanna Perkkiö Kimmo Kuronen Vesa Utriainen Nina Nykänen Markku Niiranen Sanna Romppanen Anne Turunen Joona Lieksa Jalovaara Raili Kärkkäinen Tarja Keronen Niko Tolonen Mervi Lehtinen Pirkko Kiiskinen Tero Väänänen Timo Väätäinen Aija Liperi Karkkonen Esko Mustonen Tapio Martikainen Sari Jaakkola Atso Tuhkanen Pekka Päivinen Riikka Vilén Oili Wikström Taina Nurmes Haverinen Paavo Timonen Paula Rönkkö Reeta Piironen Kari Selin Birgitta Hiltunen Jouni, alkaen Korhonen Tarmo, saakka Outokumpu Blomberg Marko Tanskanen Markku Nissinen Jonna Riikonen Kari Turunen Sini Laukkanen Heikki Polvijärvi Kuikka Jyrki Walling Päivi Parikka Pauliina Hyytiäinen Jari Rääkkylä Pakarinen Petteri Parviainen Martti Tohmajärvi Hämäläinen Hannu Väistö Leena Laasonen Suvi Lepola Tero Valtimo Hölttä Anna, puheenjohtaja Pirinen Markku Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

13 Yhtymävaltuuston vaalilautakunta Jäsen Hulmi Raimo, puheenjohtaja Selin Birgitta, varapuheenjohtaja Hyökki Sirpa Lehtinen Pirkko Sutinen Anton Varajäsen Haverinen Paavo Laasonen Suvi Vilén Oili Martikainen Sari Romppanen Anne Yhtymähallitus Varsinainen jäsen Meriläinen Juhani, puheenjohtaja Saarelainen Ilpo, 1. varapuheenjohtaja Purmonen Mika, 2. varapuheenjohtaja Jaakkola Atso Kolehmainen Katja Kosonen Juha Mikkonen Krista Oinonen Sari Parikka Pauliina Smura Antti Väistö Leena Henkilökohtainen varajäsen Naakka Johanna, lukien Tiainen Arja-Irene, saakka Lehtinen Pirkko Hyökki Sirpa Piipponen Sirpa Löppönen Mikko Huttunen Satu Varis Milena Mäntynen Matti Riikonen Kari Kortelainen Joni Mähönen Pentti Tarkastuslautakunta Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Väistö Matti, puheenjohtaja Arveli Eila Wickström Pertti, varapuheenjohtaja Tiittanen Soili Tiainen Arja-Irene Hämäläinen Juha Timonen Sakari Makkonen Raija Turtiainen Netta Laukkanen Heikki Vastuullinen tilintarkastaja Kaija Pakkanen, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy Opiskeluasioiden toimikunta, toimikausi 2015 Toimikunnan kokoonpano vuonna : Varsinainen jäsen Häikiö Anu, alkaen, pj alkaen Souto Anne-Mari, pj saakka Lostedt Yngve, vpj Tolvanen Anne, alkaen Hummelholm Aarre, saakka Karppanen Ari Pottonen Anette, alkaen Salola Timo, saakka Herranen Jatta, esittelijä Varajäsen Ruuska Tarja, alkaen Häikiö Anu, saakka Karppinen Anne Hiltunen Pasi, alkaen Tolvanen Anne, saakka Riikonen Jarkko Tuomisto Teemu, alkaen Niemeläinen Samu, saakka Opiskelijahuollon ohjausryhmä, toimikausi Ohjausryhmän kokoonpano Varsinainen jäsen Parkkinen Merja, puheenjohtaja Ryynänen Juha Paddar Mervi Räsänen Juha Peltola Riitta-Liisa Kortelainen Timo, varapuheenjohtaja Tervo Teuvo Saarinki Jaana Niemeläinen Samu Saari-Järvelin Tuula Paldan Eine Pekkala-Saarelainen Päivi Häikiö Anu, lukien Souto Anne-Mari, saakka Herranen Jatta, esittelijä Varajäsen Hiltunen Reetta-Leena Partanen Tarja Orenius Jukka Korhonen Niina Homanen Jaana Vänskä Kirsi Tahvanainen Pasi Eskelinen Ina-Maria Ruuska Tarja Kattelus Anu Ahvalo Tiina Utriainen Sirpa Tilinpäätös Toimintakertomus

14 STRATEGISET TAVOITTEET Olemme arvostettu ammatillisen koulutuksen edelläkävijä ja haluttu yhteistyökumppani. Kuntayhtymän strategiassa on esitetty ne keskeiset linjaukset, joiden avulla saavutamme edellä kuvatun vision, toteutamme perustehtäväämme ja tuotamme koulutuksella lisäarvoa työelämälle ja opiskelijoille. Strategia selkiyttää toimintamme perusteita ja kertoo niistä toimenpiteistä, joilla ennakoimme toimintaympäristön muutoksien vaikutuksia, kuten muuttuvat toimialarakenteet ja työelämän osaamistarpeet, ammatillisen koulutuksen reformi ja rahoituksen leikkaukset, digitalisaation laajamittainen toteutuminen ja monikulttuurisuuden arkipäiväistyminen. Vuodesta 2002 alkaen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on hyödynnetty strategisen johtamisen tukena tuloksellisuus- ja itsearviointiviitekehystä. Käytämme tuloksellisuusmittaristoa (BSC), kun asetamme toiminnallisia tavoitteita ja arvioimme toimintamme tuloksia. Viitekehys sisältää myös vuosittaiset itsearviointikäytännöt kiinteänä osana talousarvio- ja tilinpäätösprosesseja. Toimintamalli sisältää toiminnan ja tuloksellisuuden arvioinnin lisäksi johtopäätösten tekemisen kuntayhtymä-, oppilaitos- ja tiimitasoilla. Vuonna keskitymme ammatillisen koulutuksen toteutuksen ja henkilöstön osaamisen uudistamiseen sekä työelämäyhteistyöhön strategian ( ) toimeenpanosuunnitelman linjausten mukaisesti. 1. Ammatillisen koulutuksen toteutuksen uudistaminen Ammatillisen koulutuksen toteutuksen uudistamisessa jatkoimme valmentavan työotteen käyttöönottoa ja kehittämistä opetuksessa ja ohjauksessa. Olemme toteuttaneet menestyksellisesti mm. Tutkinto työelämässä -toimintamallia, opintopajatoimintaa, ryhmävalmennusta, työelämälähtöisiä oppimisprojekteja ja tiimioppimista. Laajensimme ja monipuolistimme myös digitaalisen teknologian käyttöä ammatillisen osaajien valmentamisessa, esim. osaamisen kehittymiseen liittyvän palautteen antamisessa, oppimateriaalien tuottamisessa, lisätyn todellisuuden käytössä ja simulaatio-oppimisen kehittämisessä. Pyrimme antamaan opiskelijoille myös nykyistä laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa opiskeluun, mikä näkyi paitsi henkilökohtaistamisen käytänteissä, myös yksilöllisimpinä opintopolkuina, väyläopintojen ja Nuori Yrittäjyys -toiminnan laajentumisena sekä työvaltaisen opiskelun monipuolistumisena. Vuonna laajensimme myös verkko-opetuksen tarjontaa ja kehitimme verkko-opintoihin liittyvää lähi- ja etäohjausta. Lisäksi valmistauduimme ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoon uudistamalla henkilökohtaistamisen prosessia ja perustutkintokoulutuksen opetuksen suunnittelua. 2. Työelämäyhteistyö Työelämäyhteistyön vahvistamiseksi kehitimme työpaikalla tapahtuvan oppimisen käytänteitä ja innovoimme yhdessä työelämän kanssa uudenlaisia tapoja toteuttaa osaamisen valmentamista, kuten Tutkinto työelämässä -toimintamalli, työelämälähtöiset oppimisprojektit ja yhteistyöprojekti, Nuori Yrittäjyys - ja osuuskuntatoiminta. Tarjosimme opiskelijoillemme mahdollisuuden suorittaa työpaikkaohjaajaksi valmentautumisen tutkinnonosan osana opintojaan. Käynnistimme uraohjausyksikön toiminnan edistääksemme ammattiin opiskelevien jatkoopintoihin ja työelämään sijoittumista osin Otsakorpisäätiön rahoituksen turvin. Yhteistyössä alojen kanssa on tarjottu opiskelijoille tietoa ja neuvontaa työllistymisen ja jatko-opintoihin kiinnittymisen tueksi, laadittu uraohjauksen vuosikello ja työstetty uraohjauksen toimintamallia, avattu -sivusto, järjestetty yhteistyötahojen kanssa erilaisia tilaisuuksia ja innovoitu myös kohdennetun uraohjauksen käytänteitä. Lisäksi hyödynsimme WorkSmart -hankkeen osaamista ja resursseja opintojen aikaisen uraohjauksen toimintamallin suunnittelussa ja toteuttamisessa eri aloilla, kuten aktivointi- ja verkostoitumispajat. 3. Osaamisen uudistaminen Henkilöstön osaamisen uudistamisessa keskityimme valmentavan työotteen mukaisen osaamisen vahvistamiseen, kuten tiimivalmennus eri muodoissaan, pedagoginen vertaismentorointi, Osaavia opettajia ja yrittäviä nuoria -koulutus yhteistyössä Suomen yrittäjien kanssa. Lisäksi järjestimme henkilöstölle erilaista koulutusta digiteknologisen osaamisen kehittämiseksi, esim. webinaarit ja RoboBisnes -hankkeen tarjoamat koulutukset ja seminaarit. Lisäsimme esimiesten ja opettajien ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamiseen liittyvää tietotaitoa mm. Kohti reformia -valmennuksessa, joka toteutettiin yhdessä Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Lisäksi vuosityöaikakokeilun valmisteluun liittyi sisäistä koulutusta sekä esimiehille että opettajille. Ohjauksellisen osaamisen kehittämisessä henkilöstöllämme oli mahdollisuus osallistua mm. WorkSmart, Ohjaamo 2.0, Siirtymät sujuviksi ja Jatkoväylä -hankkeiden tarjoamiin koulutuksiin ja seminaareihin. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

15 4. KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Tuloksellisuusmittariston avulla seuraamme koulutuskuntayhtymän toiminnan päämäärien ja strategioiden toteutumista. Onnistumistamme mitataan neljästä näkökulmasta: 1) toiminnan vaikuttavuus, 2) asiakaspalvelun laatu, 3) palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus ja 4) henkilöstön aikaansaannoskyky. tasot on asetettu pääsääntöisesti perustutkinnoittain tai opintoaloittain. Eri yksiköiden perustutkinto- tai opintoalakohtaiset tavoitetasot on yhdistetty koulutusalan ja koko kuntayhtymän kokonaistavoitteiksi tuloksellisuusmittariston eri osa-alueilla. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Työllistymis% (Tilastokeskuksen tilasto) Valmistuvien opiskelijoiden määrä Jatko-opinnossa % (Tilastokeskuksen tilasto) Erillisrahoitteisten hankkeiden lukumäärä Hankkeiden kokonaisrahoitus Ammatillinen peruskoulutus; opiskelijamäärä Muu koulutus; opiskelijamäärä ASIAKASTYÖ, YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIIN Opiskelijapalaute Työelämäpalaute Kahta tutkintoa suorittavien määrä Kansainvälistyminen: opiskelijat ja henkilöstö (lähtevät ja saapuvat) Kilpailuihin osallistuneet opiskelijat Erityisopetus: läpäisyaste % VISIO STRATEGIA PALVELUPROSESSIEN SUJUVUUS Keskeyttämisaste % Tutkintojen läpäisyaste % Työelämässä suoritetut AO-näytöt % Koulutetut työpaikkaohjaajat % Tilojen käyttöaste % Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista % - vuosikate % toimintatuotoista - vuosikate % poistoista HENKILÖSTÖN AIKAANSAANNOSKYKY Henkilöstön koulutuspäivät Opettajien työelämäjaksot (>5 työpäivää) Opettajien muodollinen kelpoisuus Henkilöstön ilmapiirikyselyn tulokset - Tiedonkulku ja vuorovaikutus - Esimiestyö - Työn kehittävyys 4.1. Toiminnan vaikuttavuus Toiminnan vaikuttavuudella tarkoitetaan kykyämme saada aikaan haluttuja toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Vaikuttavuus sisältää sekä asiakas- ja sidosryhmävaikuttavuuden että toiminnan riittävyyden, kohdentumisen ja monipuolisuuden. Toimintamme yhteiskunnallinen vastuu ja sen vaikutukset näkyvät siinä, kuinka hyvin pystymme huomioimaan opiskelijoiden, elinkeino- ja työelämän sekä muiden sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet ja mitkä ovat toimintamme tulokset suhteessa kyseisiin asiakas- ja sidosryhmiin. Kokonaisuudessaan koulutuskuntayhtymän toiminnan on oltava laadukasta, vaikuttavaa ja kustannustehokasta. Toimintamme vaikuttavuutta seurataan viidellä mittarilla: opiskelijoiden työllistymisellä ja sijoittumisella jatkoopintoihin, elinkeinoelämän kehittämisellä ja aluekehitystyöllä, valmistuneiden (ammatillisen perustutkinnon suorittaneiden) määrällä ja eri koulutusten opiskelijamäärillä. Tilinpäätös Toimintakertomus

16 6648. Vaikuttavuus 14,5 11,9 12,3 55,0 57,8 55, Jatko-opintoihin sijoittuminen Työllistyminen Valmistuneet Opiskelijamäärä Vuonna koulutuskuntayhtymä on maakunnan monipuolisin ja alueellisesti kattavin koulutus- ja kehittämispalveluja tuottava organisaatio. Pyrimme tarjoamaan ammatillisen peruskoulutuksen kaikille sitä haluaville. Koulutuskuntayhtymästä ammatillisesta peruskoulutuksesta valmistuneista opiskelijoista on 63,9 % työelämässä ja 10,9 % jatko-opinnoissa. Koulutuskuntayhtymässä on vuonna keskimäärin 4740 ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijaa ja 769 muussa koulutuksessa opiskelevaa. Oppisopimuksella opiskelevia on 712. Koulutuskuntayhtymästä valmistuu yhteensä 1848 ammatillisen perustutkinnon suorittanutta. Koulutuskuntayhtymä osallistuu aluekehityksen tukemiseen suuntaamalla koulutus- ja kehittämistoimintaa ennakointityön tulosten mukaan sekä toteuttamalla ja osallistumalla kansallisella ja EU-rahoitustuella rahoitettaviin elinkeinojen kehittämishankkeisiin. Monialaisella ja monipuolisella hankkeistetulla kehittämistoiminnalla pyritään edistämään kuntayhtymän strategian toteutumista. Vuonna on käynnissä yhteensä 25 erillisrahoitteista kehittämishanketta. Näiden hankkeiden kokonaiskustannusarvio on euroa. Toteuma Ammatillista perustutkintoa suorittavia oli yhteensä opiskelijaa ja päätoimisia opiskelijoita Vuonna valmistui perustutkinto-opiskelijaa. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen lisäksi koulutuskuntayhtymässä järjestettiin työvoimapoliittista koulutusta, ammatillista lisäkoulutusta, henkilöstökoulutusta sekä kesäyliopisto- ja kansanopistokoulutusta. Oppisopimuskoulutuksessa opiskeli 615 opiskelijaa. Työllistymisaste (%) ja jatko-opiskelu (%) -mittarit perustuvat Tilastokeskuksen sijoittumis-palvelun tietoihin, joissa tarkastellaan 3,5 vuoden aikana ( ) valmistuneiden tilannetta. Jatko-opintomittari sisältää vain korkea-asteen koulutuksessa jatkavat opiskelijat. Tilastokeskuksen tietojen mukaan Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän oppilaitoksista valmistuneista opiskelijoista oli työllistynyt 55,4 prosenttia, mikä on selvästi heikompi kuin asetettu tavoite (63,9 %). Valmistuneista opiskelijoista oli jatko-opinnoissa korkea-asteella 12,3 prosenttia, mikä on asetettua tavoitetta 1,4 prosenttiyksikköä parempi. Kehittämishankkeita toteutettiin vuonna yhteensä 38. Kyseisten hankkeiden kokonaiskustannukset olivat euroa. Hankkeista 25 oli EU-rahoitteisia kehittämishankkeita, joiden kokonaiskustannukset olivat yhteensä euroa. Hankkeistetulla kehittämistoiminnalla tuettiin strategiassamme määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista sekä elinkeinoelämän osaamisen kehittämistä Tilinpäätös - Toimintakertomus

17 2016 Työllistyminen (%) 57,8 63,9 55,4 Jatko-opinnoissa (%) 11,9 10,9 12,3 Valmistuneet 1 796, , ,0 Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 39,0 25,0 38,0 - kokonaiskustannukset (1000 ) 1 969, , ,6 Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 4 841, , ,6 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 2. Muut koulutusmuodot Työvoimakoulutus - opiskelijoita 283,1 189,1 188,3 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 Ammatillinen lisäkoulutus - opiskelijoita 346,4 338,8 320,0 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 Henkilöstökoulutus - opiskelijoita 19,9 24,0 17,5 - opiskelijatyöpäiviä 3 784, , ,0 Kesäyliopistokoulutus - opiskelijoita 41,3 45,0 42,7 - opiskelijatyöpäiviä 7 841, , ,0 Kansanopisto - opiskelijoita 33,7 42,0 38,3 - opiskelijatyöpäiviä 6 404, , ,0 Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - opiskelijoita 78,6 130,0 54,9 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 5 644, , ,0 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 Oppisopimuskoulutus - opiskelijoita 615,0 712,0 615, Asiakaspalvelun laatu Koulutuskuntayhtymän toiminnalla tuetaan sekä yksilöiden ja yhteisöjen kehittymistä että alueellista kehitystä. Palvelun laatu tarkoittaa välittömien palvelutilanteiden ja asiakkaiden kohtaamisen laadukkuutta. Koulutuskuntayhtymän asiakkaita ovat opiskelijat, työelämän edustajat ja myös muut kuntayhtymän tuottamien palveluiden asiakkaat. Opiskelijoiden ja sidosryhmien mielikuvat, kokemukset ja arvioinnit mm. koulutuksen ja oppimisympäristöjen toimivuudesta ovat toiminnan laadukkuuden keskeisimpiä kriteereitä. Valmistuville opiskelijoille vuosittain suunnatun päättökyselyn ja aikuiskoulutuksen kyselyiden tulokset ovat asiakaspalvelun laadun ja palveluprosessien sujuvuuden arvioinnin sekä toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen perusta. Kyselyn tulokset mahdollistavat tulosten vertailun muiden (erityisesti itä- ja pohjoissuomalaisten) koulutuksen järjestäjien kesken. Tilinpäätös - Toimintakertomus 17

18 . Opiskelijapalaute 4,1 4,1 4,2 Asiakaspalvelun laatua on myös kykymme tarjota asiakkaillemme erilaisia vaihtoehtoisia opiskelumahdollisuuksia sekä kykymme tukea ja ohjata kaikkia, myös erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Tämä tarkoittaa sekä oppimisympäristöjen eri ulottuvuuksien, opetuksen ja ohjauksen tasapainoista kehittämistä että opetushenkilöstön osaamisen ylläpitämistä, kehittämistä ja uudistamista vastaamaan niin yksilöiden, yhteiskunnan kuin elinkeinoelämänkin muuttuviin tarpeisiin. Työelämän, omistajien, rahoittajien, maakunnallisten ohjausryhmien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävä toimiva yhteistyö ja kehittyvät kumppanuudet ovat merkittävä osa kuntayhtymän kaikkien työntekijöiden toimintaa Työelämäpalaute 4,1 4,1 4, Asiakaspalvelun laatua seuraamme kuudella eri mittarilla: opiskelijapalautteella, työelämäpalautteella, kahta tutkintoa suoritettavien määrällä, kansainvälisen toiminnan laajuudella, ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuvien opiskelijoiden määrällä ja erityisopiskelijoiden valmistumisprosentilla tutkinnon laajuutta vastaavassa ajassa. Vuonna tavoitteena on, että yhtenäisen itä- ja pohjoissuomalaisen päättökyselyn yhteisten väitteiden keskiarvo ja aikuiskoulutuksen opiskelijapalautteiden keskiarvo ovat 3,9 ja työelämäpalautteen tavoitetaso on 3,9. Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita on yhteensä 302. Ammattitaitokilpailutoimintaan osallistuu yhteensä 104 opiskelijaa. Kansainväliseen vaihtoon lähtee 235 opiskelijaa, jotka suorittavat yhteensä 1345 osaamispistettä kansainvälisessä vaihdossa. Vastaavasti Pohjois-Karjalaan saapuu 136 opiskelijaa eri puolilta maailmaa. Kuntayhtymän henkilöstöstä 81 osallistuu opettaja- ja asiantuntijavaihtoon ja meille saapuu vuoden aikana yhteensä 68 opettajaa ja asiantuntijaa ulkomailta. Erityisopiskelijoiden valmistumisprosentti tutkinnon laajuutta vastaavassa ajassa on 69,5. 18 Tilinpäätös - Toimintakertomus

19 Toteuma Opiskelijapalautteen yleisarvosana oli 4,2 vuonna. Se on asetettua tavoitetta 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi. Työelämäpalaute oli 4,1, mikä on vastaavasti 0,2 prosenttiyksikköä parempi kuin asetettu tavoite. Kahden tutkinnon opintoja suoritti yhteensä 317 opiskelijaa, mikä on 5 prosenttiyksikköä parempi kuin asetettu tavoite. Ammattitaitokilpailuihin osallistuneita oli ennakoitua vähemmän, yhteensä 98. Tästä huolimatta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Pohjois-Karjalan ammattiopisto oli parhaiten menestynyt koulutuksenjärjestäjä Taitaja -kilpailuissa. Semifinaaleiden kautta paikkansa loppukilpailuun selvitti yhteensä 39 opiskelijaa. Joukkueemme saavutti 3 kultaa, 6 hopeaa, 4 pronssia ja 2 diplomisijaa. Sakustars-kulttuurikilpailuihin osallistui yhteensä 25 opiskelijaa. Joukkueemme voitti 2 kultaa, 2 hopeaa ja yhden pronssin sekä sai 7 kunniamainintaa. Vuonna opettaja- ja henkilöstövaihdossa Suomen rajojen ulkopuolella oli 63 henkilöä ja yksiköissämme vieraili 139 ulkomaista opettajaa ja asiantuntijaa. Opiskelijavaihtoon lähteneitä opiskelijoita oli selvästi asetettua tavoitetta vähemmän, yhteensä 190. Opiskelijat suorittavat kv-vaihdossa yhteensä 892 osaamispistettä. Kv-vaihtoon saapui 154 opiskelijaa, 13 prosenttiyksikköä asetettua tavoitetta enemmän. Keskeyttäminen. 10,2 9,6. Läpäisyaste 7, Erityisopetuksen läpäisyaste oli 61,2 prosenttia, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä parempi kuin vuoden 2016 tulos Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,1 3,9 4,2 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,1 3,9 4,1 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita 316,0 302,5 317,5 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät opiskelijat suoritetut opintoviikot 832, ,5 892,0 - opiskelijat saapuvat opettajat / asiantuntijat lähtevät opettajat / asiantuntjat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 60,8 69,5 61,2 68,9 68,4 67, Vuosikate (1000 Eur) Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän suunnittelu- ja johtamisjärjestelmä koostuu jäsenkuntien valitsemasta valtuustosta, valtuuston valitsemasta hallituksesta, tulosvastuullisista yksiköistä, johtokunnista, hallituksen nimeämistä maakunnallisista ammatillisen koulutuksen ohjausryhmistä sekä koulutusala- ja opintoalatiimeistä, jotka ovat koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän avaintoimijoita Koulutusalakohtaisen suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää koulutuksen työelämälähtöisyyttä, laadukkuutta ja elinkeinoelämäsuhteita. Koulutus- ja opintoalakohtaisen toiminnan painopistealueet ovat työelämäyhteistyön kehittäminen, koulutustarpeiden ennakointi ja ammatillisen koulutuksen toteutuksen uudistaminen. Tuloksellisuusmittariston avulla seurataan välillisesti myös koulutus- ja opintoalatiimien toiminnan tuloksellisuutta. Tilinpäätös - Toimintakertomus 19

20 Tuloksellisuusmittaristo mahdollistaa myös riskien tunnistamisen ja toimenpiteisiin ryhtymisen, ts. riskienhallinnan. Palveluprosessien sujuvuutta ja tehokkuutta arvioidaan seuraavilla kuudella mittareilla: ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden keskeyttämisasteella, tutkintojen läpäisyasteella, työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen ja koulutettujen työpaikkaohjaajien määrällä, tilojen käyttöasteella sekä taloudellisella suorituskyvyllä (opetustoimen kustannukset). Koulutus- ja opintoalatiimien toiminta on tavoitteellista ja tuloksellista ammatillisen koulutuksen laadun ja työelämäyhteistyön näkökulmasta. Opiskelujen keskeyttämisaste on lukuvuonna 2016 enintään 7,5 %. Tutkintojen läpäisyastetavoite (tutkinnon suorittaminen sen laajuutta vastaavassa ajassa) on ammatillisten perustutkintojen osalta 77,5 %. Läpäisyaste on sitova tavoite kuntayhtymätasolla. Työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen osuus on 62,5 % ja koulutettujen työpaikkaohjaajien osuus kaikista opiskelijoiden työpaikalla tapahtuvaa oppimista aktiivisesti ohjaavista työpaikkaohjaajista on 13,5 %. Taloudelliselle suorituskyvylle asetetaan seuraavat tavoitteet: toimintatuotot toimintakuluista ovat 104,8 % vuosikateprosentti toimintatuloista on 4,9 % vuosikateprosentti poistoista on 66,7 % tilojen käyttöaste 50,4 % Toteuma Koulutusalakohtaista toimintaa esitellään tarkemmin sivulla xx. Opintojen keskeyttämisaste oli 7,4 prosenttia, mikä on 2,2 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuoden 2016 toteutuma (9,6 %). Läpäisyaste on kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitova tavoite. Vuonna sitovana tavoitteena oli 77,5 prosenttia. Läpäisyasteemme oli 67,2 prosenttia, joten sitovaa tavoitetta emme saavuttaneet. Lisäksi vuoden läpäisyaste on 1,2 prosenttiyksikköä heikompi kuin vuonna 2016 (68,4 %). Läpäisyasteessa on mukana myös ne opiskelijat, jotka ovat suorittamassa ammatillista perustutkintoa näyttötutkintoperustaisessa koulutuksessa ja oppisopimuskoulutuksena opetussuunnitelmaperustaisessa koulutuksessa opiskelevien lisäksi. Tilojen käyttöaste oli 30,8 % vuonna. Kuntayhtymän taloutta on esitelty tarkemmin sivulla Yhteensä Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 9,6 7,5 7,4 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 68,4 77,5 67,2 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 60,1 62,5 62,9 Tilojen käyttöaste (%) 35,2 50,4 30,8 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 108,6 102,6 106,9 - vuosikate toimintatuloista (%) 8,9 2,9 7,1 - vuosikate poistoista (%) 112,3 38,9 100,5 20 Tilinpäätös - Toimintakertomus

21 4.4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstövoimavarojen suunnittelussa ja ohjauksessa kuntayhtymäkokonaisuuden näkökulma on olennainen. Tavoitteenamme on ylläpitää ja parantaa henkilöstömme työkykyä, osaamista, innostuneisuutta ja motivoituneisuutta sekä huolehtia siitä, että henkilöstöllämme on hyvät valmiudet selviytyä toimintaympäristön muutoksista. Käytännössä ihmisiin, kulttuuriin, laitteisiin ja työprosesseihin kiinnittyvä tieto ja osaaminen inhimillinen pääoma on koulutuskuntayhtymän toiminnan kehittämisen ja tuloksellisuuden kannalta avainasemassa. Henkilöstön osaamisen kehittämisessä painopistealueena on valmennuksellisen osaamisen kehittäminen, kuten valmentava esimiesosaaminen ja opetushenkilöstön monimuotoinen ja valmentavan työotteen mukainen pedagoginen osaaminen (ml. digiteknologian hyödyntäminen) työelämälähtöistä ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa unohtamatta. Kehittämistyössä hyödynnämme hankerahoituksen tarjoamat mahdollisuudet. Henkilöstön aikaansaannoskykyä arvioimme seitsemällä eri mittarilla: opetushenkilöstön koulutuspäivien määrällä, muun henkilöstön koulutuspäivien määrällä, opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärällä, opettajien muodollisella pätevyydellä sekä työolobarometrin tuloksilla esimiestyössä, tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa sekä henkilöstön kokemassa työn kehittävyydessä. 3,8. Esimiestyö 3,7 Tiedonkulku. ja vuorovaikutus. 3, Vuonna opetushenkilöstön koulutuspäivien määrä on keskimäärin 5,3 päivää ja muun henkilöstön osalta 3,4 päivää henkilöä kohti. Opettajien työelämäjaksojen päivien kokonaismäärä on yhteensä 565. Vuoden lopussa päätoimisista opettajista 95,1 % täyttää muodolliset kelpoisuusvaatimukset. Työolobarometrin tulosten tavoitteet ovat esimiestyössä, henkilöstön kokeman työn kehittävyydessä sekä tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa 3,8. 3,7 3,7 3, Toteuma Opetushenkilöstön koulutuspäiviä kertyi yhteensä 5,5 päivää henkilöä kohti, mikä on asetettua tavoitetta hieman parempi. Muun henkilöstön koulutuspäivissä emme saavuttaneet asetettua tavoitetta. Opetushenkilöstön vähintään viiden päivän mittaisia työelämäjaksoja oli yhteensä 235. Päätoimisten opettajien muodollinen kelpoisuus oli 92,6 prosenttia. Henkilöstöilmapiirin osalta emme saavuttaneet asetettuja tavoitteita. Henkilöstötuloksia esitellään tarkemmin sivulla 24. Työn kehittävyys. 3,8 3,8 3, Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 5,7 5,3 5,5 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 1,9 3,4 2,1 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä 244,0 565,0 235,0 Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 93,3 95,1 92,6 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,7 3,9 3,6 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 3,8 3,6 - työn kehittävyys 3,8 3,8 3, Opettajien muodollinen kelpoisuus 91,0 93,3 92, Tilinpäätös - Toimintakertomus 21

22 Vuosikate. (meur) TALOUTTA KUVAAVAT TULOKSET 6,8 7,6 Valtuustoon nähden sitovat taloudelliset tulostavoitteet ovat vuosikate ja rahoitusosan nettotuotto sekä investointien nettosumma. Saavutimme näiden osalta kaikki vuodelle asetetut tavoitteet. 5, Investoinnit. (brutto, meur) Talousarviossa kuntayhtymän valtuusto asetti kuntayhtymän vuosikatetavoitteeksi euroa, tilikauden tulostavoitteeksi euroa ja rahoitusosan nettotuotoksi euroa. Valtuuston talousarviossa investointeihin myöntämä määräraha oli euroa. Valtuusto alensi kokouksessaan vuosikatetavoitteen euroon. Muutetuksi tilikauden tulostavoitteeksi muodostui euroa. Koko kuntayhtymän tuloslaskelma osoittaa vuoden vuosikatteeksi ,51 euroa ja tilikauden tulokseksi ,11 euroa. Rahoitusosan nettotuotto on ,08 euroa ja nettoinvestoinnit ,91 euroa. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tytäryhtiö Pohjois-Karjalan koulutuspalvelu oy aloitti toimintansa vuonna Yhtiön liikevaihto oli ,59 euroa ja tilikauden voitto 4812,93 euroa. 5,9 5,7 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa oli 4840 vuonna. 3, Tilikauden tulos. (meur) 0,9 0,8 0, Arvio tulevasta kehityksestä, tulossa olevista olennaisista muutoksista sekä merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Ammatillisen koulutuksen uusi reformilainsäädäntö hyväksyttiin ja se astui voimaan Reformi vaikuttaa koko Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tapaan toteuttaa ammatillista koulutusta, henkilöstön osaamisvaatimuksiin, valtionosuustuloihin ja hallinnon järjestämiseen. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän organisaatiomalli on uudistettu siten, että maakunnassa on yksi oppilaitos, Riveria, jolla on koulutusyksiköt Joensuussa, Kiteellä, Lieksassa, Nurmeksessa, Outokummussa ja Valtimolla. Muutosprosessi kokonaisuudessaan vaatii hyvää johtamista ja pedagogiikan uudistamista. Reformin tavoitteena on lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja mahdollistaa opiskelijoille yksilölliset opintopolut. Haasteena on löytää riittävästi työpaikkoja, joissa mahdollistuu kaikille opiskelijoille laadukas ohjaus ja tavoitteiden mukainen oppiminen. Yksilölliset opintopolut puolestaan muodostavat riskin erityisesti nuorten opiskelijoiden opintoalalle kiinnittymiseen ja opintojen etenemiseen, joihin opiskelijaryhmällä ja ryhmän tuella on suuri vaikutus. Rahoituksen perusteena tulee olemaan nykyistä enemmän suoritettujen tutkintojen ja tutkinnonosien määrä sekä opiskelijoiden työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen. Siirtymäajan jälkeen vuonna 2022 perusrahoituksen osuus on 50 %, suoritusrahoituksen 35 % ja vaikuttavuusrahoituksen 15 %. Lisäksi rahoitus on budjettiperusteista, eli valtio päättää vuosittain ammatillisen koulutuksen kokonaisrahoituksen määrän, ja suhteellista, eli Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän rahoitukseen vaikuttavat myös muiden koulutuksen järjestäjien suoritteet. Riskinä on, että Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän rahoitus pienenee, mikäli toteutuneiden opiskelijavuosien sekä opiskelijoiden suorittamien tutkintojen ja tutkinnon osien määrä, työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen kehittyvät muita koulutuksen järjestäjiä hitaammin. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä on alkamassa yli 20 miljoonan euron toimitilainvestoinnit. Tavoitteena on vähentää toimitilojen määrää noin m 2 :llä. Haasteena on mitoittaa ja suunnitella tilat vastaamaan jatkossa entistä nopeammin muuttuvia koulutustarpeita. 22 Tilinpäätös - Toimintakertomus

23 Ammatillisen koulutuksen valtionosuusrahoitusta on leikattu merkittävästi vuosina Leikkausten seurauksena Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tulot ovat pienentyneet yli 20%, eikä kustannusrakennetta ole kaikilta osin kyetty sopeuttamaan pienentyneisiin tuloihin. Kuntayhtymän talous vaatii tasapainottamista vielä ainakin vuosina Tilinpäätös - Toimintakertomus 23

24 HENKILÖSTÖ Henkilöstökulut olivat vuonna yhteensä 38,5 milj. euroa. Henkilöstökulujen erittely on esitetty luvussa 4 Liitetiedot. Vuoden lopussa palveluksessamme oli 805 henkilöä. Vakinaista henkilökuntaa oli 648, joista opetushenkilöstöä 387, muuta henkilöstöä 255 ja projektihenkilöstöä 6. Määräaikaista henkilöstöä oli samaan aikaan 157, joista opetushenkilöstöä oli 95, muuta henkilöstöä 49 ja projektihenkilöstöä 13. Henkilökunnastamme oli miehiä 45,0 % ja naisia 55,0 %. Oppilaitoskohtainen henkilömäärätilasto on esitetty luvussa 5 Henkilöstöä koskevat liitteet. Henkilöstömäärä yksiköittäin Projektit Muut Opetus 0 Sukupuolijakauma Nainen Mies Henkilöstömme keski-ikä oli vakinaisen henkilöstön osalta 50,7 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön osalta 42,4 vuotta. Luvussa 5 olevista taulukoista ilmenee tarkemmin henkilöstön ikärakenne, koulutusrakenne, henkilöstön vaihtuvuus ja työtehtävien luonne. Päätoimisista opettajista toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa oli muodollisesti kelpoisia 93,6 %. Edellisvuonna kelpoisten osuus oli 94,2 %. Koko koulutuskuntayhtymässä oli muodollisesti kelpoisia opettajia 92,6 %, edellisvuonna 93,4 %. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

25 Ikärakenne , henkilömäärät yli 59-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Alle 30-vuotiaat Henkilöstömäärät työaikamuodon mukaan , % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Sivutoiminen Osa-aikainen Kokoaikainen Vanhuuseläkkeelle siirtyi 18 henkilöä ja varhennetulle vanhuuseläkkeelle yksi henkilö. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi kahdeksan henkilöä ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle yksi henkilö. Osa-aikaeläkkeelle siirtyi yksi henkilö. Vanhuuseläkkeelle jääneistä oli kahdeksan opetushenkilöstöä ja kymmenen muuta henkilökuntaa. Sairaudesta ja työtapaturmista johtuvien poissaolojen kokonaismäärä oli 8642 päivää. Edellisvuonna poissaoloja oli 8496 päivää. Henkilöä kohden lasketut poissaolot ovat lisääntyneet 10,13 päivästä 11,25 päivään. Henkilöstöä koskevia kehittämistoimenpiteitä vuonna Haussa olleiden paikkojen määrä väheni huomattavasti vuodesta 2016 vuoteen alla olevan taulukon mukaisesti. Syksyllä käynnistyi päällikkövirkojen (toimialojen koulutuspäälliköt ja oppilaitospalvelujen päälliköt) täyttämisprosessi ja loppuvuonna haettiin sisäisesti henkilöitä uusiin tehtäviin. Tilinpäätös Toimintakertomus

26 Haussa olleiden paikkojen määrä 2016 Haussa olleiden paikkojen määrä Haussa olleiden paikkojen määrä, Palvelussuhteen tyyppi Vakinainen Määräaikainen Pkky on mukana opettajien vuosityöaikakokeilussa, joka aloitetiin Kokeilu koskee OVTES:n C ja osio F:n opettajia. Aikuisopiston opettajiin sovelletaan edelleen OVTES osio E:n sopimusmääräyksiä. Vuosityöaikamallissa kaikki työ on palkanmaksun perustana eikä siinä erotella opetusta muusta työstä. Vuosityöaikamallissa kokoaikaisen opettajan työaika on 1500 tuntia ja se jakaantuu 40 kalenteriviikolle. Opettajan työajasta n. 25 % on ajasta ja paikasta riippumatonta eli ns. sitomatonta työaikaa. Kokeilussa opettajalle vahvistetaan ennen lukuvuoden alkua työaikasuunnitelma, jonka toteutumista seurataan säännöllisesti. Työajan seuranta tehdään mobiilisovelluksella päivittäin. Vuosityöaika tuo aikaisemmin näkymättömän osan opettajan työstä (esim. suunnittelun ja arvioinnin) näkyväksi osaksi vuosityöaikasuunnitelmaa ja sen seurantaa. Koko kuntayhtymän henkilöstön yhteinen henkilöstön työhyvinvointi- ja kehittämispäivä järjestettiin Tilaisuudessa julkistettiin oppilaitoksen uusi nimi , Riveria. Työolobarometrin tulokset kertovat henkilöstön näkemyksistä työhyvinvoinnista Toteutimme työolobarometrimittauksen vuonna jo kuudennentoista kerran. Vastausprosentti oli 67 ja pysyi samana kuin vuonna Vuoden aikana tuloksellisuusmittariston henkilöstöön liittyvien tarkastelunäkökulmien osioissa (työn kehittävyys, esimiestyö, hyvä ergonomia, optimaalinen kuormitus, hyvä työkyky sekä tiedonkulku- ja vuorovaikutus) tulokset laskivat lievästi kaikissa muissa osioissa paitsi optimaalisessa kuormituksessa, jossa tulos oli sama kuin vuotta aikaisemmin. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

27 Timanttimalli on kehitetty kuvaamaan yhteenvetona työolobarometrien tuloksia. Tässä esitetyt tulokset ovat vertailuarvoja edellisen vuoden (2016) työolobarometrin tuloksiin. Näitä tuloksia seuraamme mm. Pkky:n tulosmittaristossa. Työolobarometrikyselyssä timanttimalli kuvaa henkilöstön näkemyksiä kuudesta eri näkökulmasta: Työn kehittävyys Esimiestyö Tiedottaminen ja vuorovaikutus Työkyky Optimaalinen kuormitus Ergonomia Timanttikuviossa ei tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia verrattuna viime vuoteen. Työolobarometrissä tapahtunut kehitys vuosina Työn kehittävyys 5,00 4,00 3,75 Tiedottaminen ja vuorovaikutus 3,00 3,61 Esimiestyö 3,70 3,58 2,00 3,64 3,73 1,00 4,18 4,09 3,85 3,87 Hyvä työkyky 3,43 3,43 Hyvä ergonomia Optimaalinen kuormitus PKKY (N=485) PKKY 2016 (N=549) Tilinpäätös Toimintakertomus

28 SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ VUONNA Koulutuskuntayhtymän valtuusto on hyväksynyt kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet sekä riskienhallintapolitiikan. Hallintosäännössä on määräykset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuista, työnjaosta ja tehtävistä. Kuntayhtymän hallitus vastaa sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan ohjeistamisesta ja asianmukaisesta järjestämisestä, toimeenpanon valvonnasta ja tuloksellisuudesta. Hallitus on hyväksynyt kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen Sisäinen valvonta koostuu kuudesta toisiinsa vaikuttavasta osa-alueesta: 1. johtamistapa ja organisaatiokulttuuri 2. tavoitteiden asettaminen 3. riskienhallinta 4. valvontatoimenpiteet 5. raportointi ja tiedonkulku 6. seuranta Kuntayhtymän johtaja vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta koulutuskuntayhtymän tasolla. Sisäinen tarkastaja avustaa kuntayhtymän johtajaa hänen valvontavelvollisuutensa täyttämisessä. Hallintosäännössä tilivelvollisiksi määritellyt viranhaltijat vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamisesta omalla toimialueellaan hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutuminen Hallituksen tulee antaa vuosittain valtuustolle toimintakertomuksessa selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä keskeisistä johtopäätöksistä. Sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus on osa kaikkien työtä Tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, valvonnassa havaituista puutteista sekä toimenpiteistä niiden korjaamiseksi omalla toimialueella koottiin tilivelvollisilta viranhaltijoilta seuraavilta kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeessa mainituilta sisäisen valvonnan kohdealueilta. 1. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Toukokuun alussa 2015 voimaan tulleen uuden kuntalain siirtymäsäännösten mukaan koulutuskuntayhtymän valtuuston tulee hyväksyä konserniyhteisöjä koskeva konserniohje touko-kuun loppuun mennessä. Konserniohjeessa määritetään mm. konsernivalvonnan ja raportoinnin sekä riskienhallinnan järjestäminen. PKKY:n valtuusto hyväksyi konserniohjeen pidetyssä kokouksessa. Omavalvonnan myötä on pystytty korjaamaan toiminnassa havaittuja puutteita ja ohjaamaan henkilöstöä sovittujen prosessien mukaiseen toimintaan. Vuonna 2015 havaitut oppisopimusasiakirjoissa olleet puutteet on korjattu vuoden 2016 aikana ja selvitystyö todettiin suoritetuksi tammikuussa pidetyssä katselmuksessa. Sisäisen tarkastuksen yhteydessä voitiin todeta, että oppisopimusasiakirjoista ei löydetty virheitä. Sisäisen tarkastuksen havaintoihin perustuen henkilökuntaa on edelleen ohjeistettu esimerkiksi ajopäiväkirjojen täyttämiseen, irtaimiston hallintaan, opintojen henkilökohtaistamiseen, henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (hojks) toteuttamiseen sekä opintojen seurantaan ja arviointiin liittyvien wilmakirjausten ja aikataulujen noudattamiseen liittyen. Sisäisessä tarkastuksessa kiinnitettiin erityistä huomiota ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistumisen asettamiin tulevaisuuden haasteisiin. Erityisesti tulee esimiesten toimesta jatkaa henkilökohtaistamiseen liittyvän dokumentoinnin tarkkuuden ja ajan tasaisuuden varmistamista. Oppilas- ja opiskeluhuoltolain muutosten edellyttämien uudenlaisten toimintatapojen kehittäminen on edennyt opiskelun tuen ryhmien toiminnan osalta. Toiminnassa on edelleen vaihtelua oppilaitosten ja yksiköiden välillä, mutta kokonaisuutena toiminnan ja dokumentoinnin laatu on parantunut. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

29 Tilikauden aikana hallitukselle tehtiin sen ja sen alaisten viranomaisten päätöksistä kolme oikaisuvaatimusta. Hallitus hyväksyi yhden ja hylkäsi yhden tehdyistä oikaisuvaatimuksista. Yksi oikaisuvaatimus tuli myöhässä. Kuntayhtymän viranhaltijoiden ja opiskeluasioiden toimikunnan opiskelijoita koskevista päätöksistä on tehty Itä-Suomen hallinto-oikeudelle yksi valitus, jonka se on päättänyt jättää tutkimatta niiltä osin, kun valitus ei kuulu sen toimivaltaan. Muilta osin hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Aluehallintovirastolle on tehty yksi valitus opiskelijaksi ottamista koskevasta asiasta, joka on rauennut, koska oikaisuvaatimus on peruttu. Aikuisopiston kivi- ja kaivosalalla keväällä 2016 tapahtuneesta räjäytysonnettomuudesta on tehty tutkintapyyntö Savonlinnan poliisille. Tutkinta on vielä kesken, mutta tilinpäätökseen on tehty euron pakollinen varaus mahdollisen yhteisösakon varalle. 2. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta sekä tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden asettamisessa tai määrärahan budjetoinnissa ei ole havaittu olennaisia virheitä. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden arviointi esitetään toimintakertomuksessa ja talousarvion toteutumisvertailussa. Tavoitteiden toteutumista on seurattu myös tilikauden aikana. Talousseurannan oikeellisuuteen vaikuttaa lähtötietojen, esimerkiksi opiskelijamäärien ja tilojen käytön, oikeellisuus, ajantasaisuus ja sisäinen tiedonkulku taloushallintoon. Työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen osalta tuloksellisuuden seurantaa ja arviointia vaikeuttaa tilastokeskuksen tietoihin sisältyvä pitkä ajallinen viive. 3. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Irtaimiston luettelointi ja merkitseminen ovat joiltakin osin kesken. Omaisuuden hoidon järjestämisen asianmukaisuuden arviointia, ml. väärinkäytösten ennaltaehkäisy, jatketaan sisäisissä tarkastuksissa. Kuntayhtymässä ei ole havaittu merkittäviä omaisuusvahinkoja, omaisuuteen liittyviä yllättäviä arvonalennuksia tai muita menetyksiä. 4. Sopimustoiminta Sopimusten hallinta on ollut pääsääntöisesti ajantasaista ja asiantuntevaa. Sopimusehtojen noudattamisessa ja vanhentumisaikojen seurannassa ei ole havaittu olennaisia puutteita. Hankintaohjeiden noudattamisessa havaittiin puutteita, joiden seurauksena ohjeistusta ja koulutusta on täsmennetty. Erityistä huomiota on kiinnitetty osaamisen arvioinnin dokumentointiin sekä hojks-asiakirjojen ajantasaisuuteen ja allekirjoituksiin. 5. Riskienhallinnan järjestäminen Kuntayhtymän merkittävimpien riskien ja epävarmuustekijöiden arviointi esitetään toimintakertomuksessa. Oppilaitosten sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelmia tilikaudelle 2018 ei ole hyväksytty oppilaitosten johtokunnissa, koska organisaatiouudistuksen myötä siirrytään yhden oppilaitoksen malliin. Syksyllä ei järjestetty johdon katselmuksia eivätkä oppilaitosten johtokunnat kokoontuneet. Oppilaitokset ovat raportoineet riskeistä sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumisesta sisäisten tarkastusten yhteydessä. Organisaatiouudistuksesta aiheutuvien vastuualuejakojen ja -henkilöiden valvontatoimenpiteiden toteuttamisen ja vastuiden määrittely on kesken. Muutosprosessin seurauksena sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumiseen liittyvät seuranta- ja raportointikäytännöt sekä tuloksellisuuden arvioinnin tavat määritellään uudelleen. Riskienhallinnan tuloksiin liittyvän arvion mukaan strategiaan, toimintaan, talouteen ja vahinkoihin liittyvien riskien ennakoinnissa ja hallinnassa onnistuttiin siten, että vakavia toiminnallisia keskeytyksiä tai vahinkoja ei ole tapahtunut. Tilinpäätös Toimintakertomus

30 6. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Sisäinen tarkastus on järjestetty kuntayhtymän hallituksen hyväksymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeen mukaisesti. Sisäinen tarkastus ja sisäistä tarkastusta on osa kaikkien, erityisesti esimiesten, työtä. Lisäksi kuntayhtymässä on resursoitu erilliseen sisäisen tarkastajan tehtävään noin 0,3 htv. Sisäiset tarkastukset toteutettiin kuntayhtymän johtajan ja sisäinen tarkastajan laatiman sisäisen tarkastuksen työsuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma hyväksyttiin kuntayhtymän hallituksen kokouksessa tammikuussa. Sisäinen tarkastaja on raportoinut sisäisen tarkastuksen havainnoista kuntayhtymän johtajalle, hallitukselle, tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajalle. Sisäinen tarkastaja toteutti kuntayhtymän johtajan toimeksiannosta erillisiä selvityksiä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimenpiteissä keskitytään uudistuvan organisaation tarpeisiin ja uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön sekä uudistuvan rahoituksen vaatimuksiin. Organisaation ja lainsäädännön muutosten yhteydessä uudistettavissa prosesseissa huomioidaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vaatimukset. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumisesta ja kehittämistarpeista raportoidaan osana kuntayhtymän raportointikäytäntöjä. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

31 Tilinpäätös Toimintakertomus

32 TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Tuloslaskelmasta on esitetty kunkin oppilaitoksen tulosten tarkastelun yhteydessä toteutumisvertailu talousarvioon sekä vertailu edellisen tilikauden tuloslaskelmaan. Oppilaitosten tuloslaskelmat sisältävät talousarvion mukaisesti ns. sisäiset erät. Sisäisistä eristä merkittävin on sisäiset vuokrat. Koko kuntayhtymän tuloslaskelmasta esitetään virallinen ulkoinen tuloslaskelma kahdelta vuodelta ja toteutumisvertailu talousarvioon. Ulkoisessa tuloslaskelmassa ei ole mukana sisäisiä eriä. Vuonna ammatilliseen koulutukseen kohdistettiin koko Suomessa 190 miljoonan euron säästö, joka toteutettiin siten, että ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta maksettiin 12,44 % pienemmälle opiskelijamäärälle kuin järjestämislupa on myönnetty. Tämän seurauksena yksikköhintatulot pienenivät vuodesta 2016 noin 7,8 miljoonaa euroa. Henkilöstökulut olivat noin 4,9 miljoonaa euroa edellisvuotta alhaisemmat. Kokonaisuudessaan toimintakulut jäivät noin 2,0 miljoonaa euroa alle budjetoidun ja pienentyivät vuodesta 2016 noin 6,0 miljoonalla eurolla. Rahoitustuottojen osalta talousarviossa asetettu tavoite ylitettiin noin 0,3 miljoonalla eurolla. Valtuustoon nähden sitova vuosikatetavoite saavutettiin ja kuntayhtymän toiminnan kannattavuus säilyi hyvällä tasolla. Tilinpäätös Toimintakertomus eur eur Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet, tavara Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKATE Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluontoiset poistot Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -98 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 108,8 % 111,0 % Vuosikate/Poistot, % 100,5 % 112,3 % Vuosikate, 1000 euroa/opiskelija 0,90 1,21 Opiskelijamäärä

33 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Rahoituslaskelmasta on esitetty toteuman vertailu edellisen vuoden rahoituslaskelmaan. Hyvien tilikauden tuloksen ja vuosikatteen ja suunniteltua pienempien investointien ansiosta rahoituksellinen asema on ollut vakaa vuonna. Investointien taso oli vuosikatetta alhaisempi, joten toiminnan ja investointien rahavirta oli positiivinen. Kassan riittävyys ja maksuvalmius ovat erittäin hyvällä tasolla. Korollista lainaa kuntayhtymällä ei ole eur eur Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varat ja pääoman muutokset -8-1 Vaihto-omaisuuden muutos 5 3 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investointien tulorahoitus, % 169% 144% Lainanhoitokate Ei korollista lainaa Ei korollista lainaa Kassan riittävyys, pv Opiskelijamäärä Toiminnan ja investointien rahavirran kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä on positiivinen. Invetointien tulorahoitus, % = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokate = (Vuosikate + korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella Tilinpäätös Toimintakertomus

34 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 1000 eur eur PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräisen hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen erityiskatteet VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 Lainasaamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 1 2 Muut saamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

35 TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTATTAVAA 1000 eur eur OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 0 0 Poistoero Vapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 0 0 Lahjoitusrahastojen pääomat VIERAS PÄÄOMA 0 0 Pitkäaikainen Lyhytaikainen 0 0 Saadut ennakot 0-0 Ostovelat Muut velat Siirtovelat Lyhytaikainen vieras pääoma Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT 0 0 Omavaraisuusaste, % 87,1 % 84,8 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 eur Kertynyt yli-/alijäämä, eur/opiskelija Lainakanta , 1000 Lainakanta eur / opiskelija Lainasaamiset , Opiskelijamäärä Omavaraisuusaste % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Kertynyt yli-/alijäämä = Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä Kertynyt yli-/alijäämä, eur/opiskelija = (Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä) / opiskelijamäärä Lainakanta = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainakanta , eur/opiskelija = (Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat))/ opiskelijamäärä Lainasaamiset = sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Tilinpäätös Toimintakertomus

36 KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot , ,71 Toimintakulut , ,98 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 6,14 2,31 Toimintakate 4 876, ,04 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 328,77 542,57 Muut rahoitustuotot 261,35 388,72 Muut rahoituskulut -55,38-102,48 Vuosikate 5 411, ,85 Poistot ja arvonalentum. Suunnitelman mukaiset poistot , ,47 Arvonalentumiset 0, ,28 Tilikauden tulos 35,86 838,10 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 35,86 838,10 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 108,79 111,00 Vuosikate/Poistot, % 100,67 112,41 Vuosikate, euroa/opiskelija 903, ,81 Opiskelijamäärä Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

37 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Tilikauden verot -1-1 Tulorahoituksen korjauserät 44-2 Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 1 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varat ja pääoman muutoket -8-1 Vaihto-omaisuuden muutos 5 3 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate Ei korollista lainaa Ei korollista lainaa Kassan riittävyys Tilinpäätös Toimintakertomus

38 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset men Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja lait Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkee Ennakkomaksut ja kesk.er.h Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 176 Osakkeet ja osuudet TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahj.rahastojen erityiskatt. VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

39 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Ed.tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä VÄHEMMISTÖOSUUDET PAKOLLISET VARAUKSET -50 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen koroton vieras pääoma VASTATTAVAA YHTEENSÄ Omavaraisuusaste, % 87,4 % 84,8 % Suhteellinen velkantuneisuus, % Ei korollista lainaa Ei korollista lainaa Velat ja vastuut prosenttia käyttötuloista Ei korollista lainaa Ei korollista lainaa Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /opiskelija Konsernin lainat, /opiskelija Ei korollista lainaa Ei korollista lainaa Konsernin lainakanta , Ei korollista lainaa Ei korollista lainaa Konsernin lainasaamiset , Opiskelijamäärä Tilinpäätös Toimintakertomus

40 KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTUOTOT JA -MENOT TULOT milj. MENOT milj. Toiminta Toiminta Toimintatuotot 60,3 Toimintakulut -55,4 Korkotuotot 0,3 Muut rahoituskulut -0,1 Muut rahoitustuotot 0,3 Investoinnit Tulorahoituksen korjauserät Investointimenot -3,6 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,4 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0,0 Kokonaistulot yhteensä 61,3 Kokonaismenot yhteensä -59,0 HALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Hallitus esittää tilikauden ,11 euron tuloksen käsittelystä seuraavaa: 1. Tehdään ,00 euron investointivaraus seuraaviin hankkeisiin: Tilapalvelu hallinto- ja laitosrakennukset ,00 2. Tuloutetaan investointikohteiden hankintaan tehtyä investointivarausta ,00 euroa Aiko raskaat koneet ,00 ja tehdään kohteisiin liittyvää poistoerolisäystä ,00 euroa. 3. Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja ,71 euroa. 4. Kirjataan tilikauden ylijäämä, ,99 euroa, taseen tilikauden yli-/alijäämätilille. Yhteenveto: Tilikauden tulos ,11 Uudet investointivaraukset ,00 Aiemmin tehtyjen inv.varausten tuloutus ,00 Poistoeron lisäys ,00 Poistoerojen tuloutus ,71 Ylijäämä ,82 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

41 2. TOTEUTUMISVERTAILU Käyttötalouden toteutuminen - Oppilaitosten toiminta ja tulokset Tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto Tilinpäätös Toimintakertomus

42 KUNTAYHTYMÄN YHTEISET PALVELUT 1. Toiminnan vaikuttavuus Yhteisten palvelujen tehtävänä on toteuttaa kuntayhtymästrategiaa yhteistyössä koulutuskuntayhtymän eri oppilaitosten ja yksiköiden kanssa. Johdamme, koordinoimme ja ohjaamme eri toimintojen organisointia sekä tuotamme koko kuntayhtymälle hankehallinnointi-, kehittämis-, talous-, henkilöstö-, opiskelija-, tietohallinto-, ja hankintapalvelut. Lisäksi toteutamme yhteistä viestintää ja markkinointia. Prosessien kehittämisen lähtökohtana on asiakaslähtöisyys, laadukas toiminta ja kustannustehokkuus. Kehittämistoimenpiteissä oleellista on tunnistaa opiskelijoiden, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien nykyiset ja tulevat tarpeet mahdollisimman hyvin. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän toiminnan kehittämistyötä tehdään kokonaan omarahoitteisesti tai ulkopuolisen rahoituksen avulla ns. hankkeistetun kehittämistyön kautta. Ulkopuolisia kehittämistoiminnan rahoittajia ovat mm. ELY-keskukset, maakuntaliitot, OPH ja OKM. Jokaisella rahoittajalla on omat rahoitusjärjestelmänsä, rahoituksen painopistealueensa sekä rahoituksen hakuun liittyvät hakuaikansa. EU-rahoitus on sidottu ohjelmakausiin. Koulutuskuntayhtymässä toteutetaan omien hankkeiden lisäksi yhteishankkeita eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Toteuma Yhteisissä palveluissa toteutimme vuonna yhteensä 19 kehittämishanketta. Kyseisten hankkeiden kokonaiskustannukset olivat euroa. Hankkeista 7 oli EU-rahoitteisia kehittämishankkeita, joiden kokonaiskustannukset olivat yhteensä euroa. Hankerahoituksella olemme kehittäneet mm. palvelurobotiikkaan liittyvää osaamista, yrittäjyyttä ja yrittäjyyden pedagogiikkaa, väyläopintoja korkea-asteelle, ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa sekä nuorten ohjauksen matalan kynnyksen ohjauspalveluita ja uraohjausta. Olemme toteuttaneet kuntayhtymän hallinto- ja tukipalvelut laadukkaasti ja taloudellisesti. Toiminnan painopisteenä erityisesti loppuvuoden aikana on ollut organisaatiouudistuksen aiheuttamien hallinnollisten päätösten ja tietojärjestelmämuutosten valmistelu. 2. Asiakaspalvelun laatu Asiakkaitamme ovat oppilaitokset, elinkeinoelämä ja eri sidosryhmät. Arvioimme työmme laadukkuutta opiskelija- ja työelämäkyselyjen koko kuntayhtymän tulosten perusteella sekä joka vuosi toteutettavalla sisäisellä palautekyselyllä. Tavoitteenamme on parantaa asiakastyytyväisyyttä koko ajan. Laadun kehittämistyöhön liittyvät myös toiminnan ja sen tuloksellisuuden vuosittaiset arvioinnit, sidosryhmäyhteistyöstä saatava palaute ja sisäisen palautekyselyn tulokset. Kehittämistoiminnoissa hyödynnämme kuntayhtymäkokonaisuuden synergiaa ja osaamista mahdollisimman hyvin. Toteuma Toteutimme opiskelijoiden päättö-, olo ja tulokyselyt, työelämäpalautekyselyn, henkilöstön työolobarometrimittaukset sekä muut henkilöstöllemme ja sidosryhmillemme toteutettavat kyselyt. Työelämäpalaute vuonna oli 4,2 ja yhteisten palvelujen saama sisäisen asiakaspalautteen kokonaisarvosana 3,6. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

43 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Tavoitteenamme on vuonna suunnitella ne johtamisjärjestelmään liittyvät muutokset, joita tarvitsemme ammatillisen koulutuksen reformin toteuttamiseksi vuonna Toteutamme yhteisissä palveluissa myös koulutuksen järjestäjän ydinprosesseina strategista kokonaissuunnittelua ja kuntayhtymäkokonaisuuden johtamista ml. toiminnan ja tulosten arviointi, maakunnallisten koulutustarpeiden määrällinen ennakointi ja pedagoginen johtaminen. Lisäksi hoidamme edunvalvontaa, sidosryhmäsuhteita ja yhteistä viestintää. Kuntayhtymäkokonaisuuden hyödynnämme koordinoimalla ja suunnittelemalla em. tehtäviä yhdessä oppilaitosten ja koulutusalojen kanssa. Tavoitteena on yhteisten palvelujen ja oppilaitosten prosessien toimintojen sujuvuus ja päällekkäisen työn tekemisen poistaminen. Tavoitteenamme on tuottaa yhteiset palvelut valtakunnallisesti vertaillen tehokkaasti, laadukkaasti ja taloudellisesti. Virtaviivaistamme ja sähköistämme hallinnon prosesseja jatkuvasti. Taloudellisuutta seuraamme Opetushallituksen suorite- ja kustannusraporttien avulla. Toteuma Suunnittelimme johtamisjärjestelmän ja organisaation muutokset, jotka astuvat voimaan Tuotimme kuntayhtymäpalvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti. Jatkoimme prosessien sähköistämistä ja dokumenttien sähköisen säilyttämisen kehittämistä kaikilla hallinnon osa-alueilla Tilojen käyttöaste (%) 35,2 50,4 30,8 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 91,5 94,3 90,9 - vuosikate toimintatuloista (%) 0,0-3,4-3,7 - vuosikate poistoista (%) 0,0-134,6-154,0 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Asiantuntijaorganisaationa koulutuskuntayhtymän menestys perustuu myös tulevaisuudessa luottamushenkilöjohdon ja henkilökunnan monipuoliseen osaamiseen, asiantuntemukseen ja jatkuvaan oppimiseen sekä nopeaan ja joustavaan toimintaan. Taloudellisten resurssien pienentyessä kohdistamme henkilöstön kehittämisresurssit entistä tarkemmin ammattitaidon kehittämiseen. Toteuma Vuonna toteutimme useita opetushenkilöstölle kohdennettuja valmennuksia, joiden aiheet liittyivät pääsääntöisesti ammatillisen koulutuksen reformilainsäädännön muutoksiin alkaen sekä tutkintorakenteen ja tutkinnon perusteiden uudistumiseen. Varmistimme myös hallintohenkilöstön osaamisen ylläpitämisen mahdollistamalla tarvittavat koulutukset. Järjestimme koko henkilöstön yhteisen kehittämis- ja työhyvinvointipäivän Joensuun Areenassa. Tilinpäätös Toimintakertomus

44 2016 Uudistuminen - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 2,2 3,8 2,1 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,6 3,8 3,4 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 3,9 3,6 - työn kehittävyys 3,7 4,0 3,9 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

45 KUNTAYHTYMÄN YHTEISET PALVELUT Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,10 Maksutuotot , ,74 Tuet ja avustukset , ,12 Muut toimintatuotot 2 469, , , ,35 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,75 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,43 Muut henkilösivukulut , ,71 Palvelujen ostot , ,51 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,09 Avustukset , ,00 Muut toimintakulut , , , ,99 TOIMINTAKATE , ,64 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,03 Muut rahoitustuotot , ,98 Muut rahoituskulut , , , ,64 VUOSIKATE ,00 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,63 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,63 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,63 Tilinpäätös Toimintakertomus

46 TILAPALVELU Toiminnan vaikuttavuus Vastaamme kuntayhtymän kiinteistöhallinnasta, rakennuttamisesta, kiinteistönhoidon ja puhtauspalvelujen toiminnasta sekä kehitämme kiinteistöjen taloudellista ja laadukasta ylläpitoa. Pidämme kuntayhtymän omistamat, käytössä olevat rakennukset hyvässä kunnossa, opetustilat siisteinä, rakennusten tekniset järjestelmät toimivina sekä piha- ja ulkoalueet siisteinä ja turvallisina. Huolehdimme myös kiinteistöjen käytön taloudellisuudesta sekä rakennusten arvon säilymisestä. Palvelut tuotamme käytössä olevat resurssit ja asiakkaiden tarpeet huomioiden taloudellisesti ja tehokkaasti. Omasta käytöstä poistetut rakennukset ja rakennuksen osat pyrimme myymään tai vuokraamaan. Mikäli käytöstä poistetulle rakennukselle ei löydy uutta omistajaa tai haltijaa, rakennuksesta aiheutuvat kustannukset minimoidaan, ja lopulta rakennus puretaan. Vuoden aikana suunnittelemme toimenpiteet, joilla vähennämme merkittävästi käytössämme olevia tiloja. Toteuma Vuoden lopussa kuntayhtymällä oli 100 omaa rakennusta 26 omalla kiinteistöllä. Rakennusten pinta-ala oli noin hyöty-m 2, joista oppilaitosten käytössä oli m2 ja tilapalvelujen hallinnassa m2. Omien kiinteistöjen lisäksi käytössämme oli ulkoa vuokrattuja opetus- ja asuntolatiloja vuoden lopussa 6300 m 2 mm. Kontiorannan alueelta tiloja logistiikka- ja maanrakennusalan koulutusta varten, opetustiloja Outokummussa, sekä asuntolatiloja Nurmeksessa, Kiteellä ja Lieksassa. Tilapalvelujen hallinnassa olevista tiloista oli annettu vuokralle , yhteensä m 2, mm. Joensuun ja Nurmeksen kaupungeille, John Deerelle, Steiner-koululle, Suomen Punaiselle Ristille sekä Suomen Kivitutkimussäätiölle. Tyhjillään olevia tiloja oli yhteensä m2. Asiakaspalvelun laatu Työmme laadukkuutta arvioidaan joka vuosi toteutettavan sisäisen asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten perusteella. Kyselyn avulla kartoitamme henkilöstön ja opiskelijoiden tyytyväisyyttä palveluihin ja etsimme kehittämiskohteita. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten ja kehityskeskustelujen perusteella kehitämme tilapalvelun toimintaa. Toteuma Toteutimme sisäisen asiakastyytyväisyyskyselyn, jonka tulos koko tilapalvelujen osalta (rakentaminen, kiinteistönhoito ja puhtauspalvelut) vuonna oli 3, Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Toteutamme rakennuttamisen, kiinteistöjen ylläpidon ja puhdistuspalvelut suunniteltujen prosessien ja palvelukuvauksien mukaisesti. Valtakunnallisesti vertailtuna olemme parhaassa kolmanneksessa koulutuskuntayhtymien kiinteistöjen ylläpitokustannusten osalta. Tilojen käytön tehokkuutta seuraamme tilojen varaus- ja lukujärjestysohjelman avulla. Tilapalvelun tilikauden vuosikatetavoite on euroa. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

47 Toteuma Saavutimme vuosikatetavoitteemme vuonna. Käytimme vuonna rakennusinvestointeihin noin 2 milj. euroa. Vuonna valmistui kaksi rakennusinvestointihanketta, Kaislakadun päärakennuksen toisen päädyn muutokset peruskoulujen käyttöön ja Jukolankadun opetusympäristön rakentaminen. Omien ja vuokrakiinteistöjemme ylläpitokustannukset olivat yhteensä 6,571 milj. euroa eli noin 4,06 euroa/hyöty-m2/kk. Summa sisältää myös vuokrattujen ja vuokralle annettujen tilojen kulut Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 161,6 154,8 164,8 - vuosikate toimintatuloista (%) 38,1 35,4 39,3 - vuosikate poistoista (%) 87,6 104,0 121,4 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Tilapalvelujen laatuun vaikuttavien toimintojen ohjaus toteutuu vuosittaisten kehityskeskustelujen ja talousarvion laadinnan yhteydessä käytävien keskustelujen avulla. Arviointi tehdään asiakaspalautteen, tehtävänkuvausten, aikatauluseurannan, katselmuskäytäntöjen ja laatukierrosten avulla. Vuonna kehitämme edelleen tiedonkulkua ja vuorovaikutusta sekä sisäistä yhteistyötä. Toteuma Tilapalvelun vakinaisen henkilöstön määrä vuoden lopussa oli 42 henkilöä, joista 6 henkilöä oli osa-aikaisia. Tuotimme palvelut pääosin oman henkilöstön voimin. Ostopalveluna hankimme siivousta Outokummussa ja ulkoa vuokratuissa tiloissa sekä mm. kiinteistöjen kunnossapito- sekä valvomo- ja päivystyspalveluja. Tuotimme myös ulkopuolisille vuokrattujen tilojen kiinteistönhoito- ja siivouspalveluja yhteensä 7 henkilötyövuoden verran. Vuonna tilapalveluhenkilöstön työtyytyväisyys, timanttimallin kuuden osion keskiarvo oli viisiportaisella asteikolla 3,79. Esimiestyö sai arvosanan 3,83, tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,96, työn kehittävyys 3,94, ergonomia 3,30, optimaalinen kuormitus 3,64 ja työkyky 4,09. Käsittelimme työolobarometrikyselyn tuloksia tilapalvelun henkilöstökokouksessa ja etsimme kehittämiskohteita. Sovimme, että kehitämme työyhteisöä entistä avoimempaan suuntaan, annamme reilusti palautetta sekä lisäämme yhteydenpitoa ja yhteisiä palavereita. Tilapalvelujen ajankohtaisista asioista tiedotamme aktiivisesti kuntayhtymän tiedotteessa Uudistuminen - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 1,0 2,0 1,2 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,8 3,9 3,8 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 3,9 4,0 - työn kehittävyys 3,7 3,8 3,9 Tilinpäätös Toimintakertomus

48 5. Taloussuunnittelukauden riskit Taloussuunnittelukauden aikana opiskelijamäärä pienenee, joten myös tilojen tarve vähenee. Oppilaitosten käytöstä poistuneiden tilojen myynnissä tai vuokrauksessa onnistuminen muodostaa taloudellisen riskin. Toiminnallisesti merkittävimmäksi riskiksi olemme tunnistaneet kiinteistöjen mahdolliset sisäilmaongelmat. Toteuma Oppilaitokset ovat vähentäneet käytössään olevien tilojen määrää. Tilapalvelut on onnistunut vuokraamaan ja myymään tyhjiksi jääneitä kiinteistöjä. Kiinteistöissä on ilmennyt jonkin verran sisäilmaongelmia vuoden aikana, mutta pääosin olemme saaneet ne ratkaistua. TILAPALVELU Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,83 Maksutuotot 30,00 20,00 Tuet ja avustukset , ,31 Muut toimintatuotot , , , ,09 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,34 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,11 Muut henkilösivukulut , ,37 Palvelujen ostot , ,20 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,62 Avustukset -350,00-500,00 Muut toimintakulut , , , ,90 TOIMINTAKATE , ,19 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut -274,85-50,57-274,85-50,57 VUOSIKATE , ,62 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,41 Kertaluontoiset poistot , , ,59 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,97 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) , ,72 Varausten lis.(-)tai väh.(+) ,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,75 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

49 Tilinpäätös Toimintakertomus

50 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

51 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO JOENSUU PALVELUT. Vaikuttavuus 1. Toiminnan vaikuttavuus 10,9 11,1 12,5 AmoJp:ssä on tavoitteena, että oppilaitoksen tutkintojen kokonaisvaikuttavuus olisi keskimäärin vähintään 85 % vuoden 2019 lopussa. Tavoitteeseen pyrimme syventämällä erityisesti taitojen oppimista tukevia työelämäkumppanuuksia: työelämälähtöiset oppimisympäristöt, yhteistyöprojektit, kummiyritystoiminta, työpaikkaohjaajakoulutukset, opettajien työelämäjaksot ja yritysvierailut. Uuden strategiamme mukaisesti lukuvuodesta 2016 alkaen opiskelijamme suorittavat Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen (5 osp) tutkinnon osan osana opintojaan. Em. toimenpiteillä varmistamme työelämäyhteistyön vaikuttavuuden, työssäoppimisen prosessin hallinnan ja arvioinnin yhdenvertaisuuden. Yhteistyöllä Karelia ammattikorkeakoulun kanssa rakennamme opiskelijoillemme sujuvaa väylää korkeakouluopintoihin. Toteuma Työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen eli koulutuksen kokonaisvaikuttavuus oli 74 %, joten emme saavuttaneet tavoitettamme. Tulokset huononivat erityisesti työllistymisen osalta. Työllistymistulosten merkittävä heikentyminen koski tosin kaikkea muutakin koulutusta koulutuskuntayhtymässä. Valmistuneista opiskelijoista kuitenkin aikaisempaa suurempi osa sijoittui jatko-opintoihin korkea-asteelle. Vaikuttavuusmittareiden osalta tulee muistaa, että toimintaympäristön elinkeino- ja työelämän suhdannetilanne vaikuttaa usein enemmän tuloksiin kuin omat sisäiset toimenpiteet vaikuttavuuden lisäämiseksi. Saaduista tuloksista huolimatta olemme rakentaneet työelämäkumppanuuksia yllä kuvatun suunnitelman mukaisesti. Emme saavuttaneet opiskelijamäärätavoitettamme. Tämä ei kuitenkaan ole vaikuttanut oppilaitoksen talouteen tai toimintaedellytyksiin. 67,6 65,8 61, Jatko-opintoihin sijoittuminen Työllistyminen. Opiskelijamäärä Työllistyminen (%) 65,8 73,1 61,5 Jatko-opinnoissa (%) 11,1 10,6 12,5 Valmistuneet 389,0 377,0 369,0 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 1 242, , ,9 - opiskelijatyöpäiviä , , ,8 2. Muut koulutusmuodot Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 1 242, , ,9 - opiskelijatyöpäiviä , , ,8 Tilinpäätös - Toimintakertomus 51

52 . Opiskelijapalaute 4,0 4,0 4, Työelämäpalaute 4,2 4,1 4, Asiakaspalvelun laatu AmoJp:n kehittämiskohteita ovat monipuolisten opintopolkujen mahdollistaminen opiskelijoille ja yhteisöllisen opiskelijahuollon toimenpiteiden kehittäminen koko työyhteisön yhteistyönä. Toimintamme perustuu valmentavaan työotteeseen opetuksessa ja ohjauksessa. Ryhmävalmennuksessa ja muussa ohjauksessa huomioimme opiskelijan elämäntilanteen ja opiskelutaidot opiskelijan työkykymallin mukaisesti. Tarjoamme opiskelijoille mielekkäitä oppimiskokemuksia toiminnallisten, yhteisöllisten ja osallistavien työmenetelmien avulla ja henkilökohtaisen ohjauksen tukemana. Vuoden aikana kehitämme sulautuvan oppimisen ja opetuksen toimintatapoja ja sitä tukevaa tvt -osaamista. Pedagogisia painopisteitä ovat tiimivalmennus ja tiimioppiminen, opiskelijoiden omien kiinnostuksen kohteiden huomioiminen, tutkintojen ja ryhmien välisen yhteistyön lisääminen ja vertaisopetuksen ja oppimisen hyödyntäminen. Opiskelijoidemme jatko-opintovalmiuksia parannamme tarjoamalla heille hyvin toimivan ratkaisun lukio-opintojen suorittamiseen. Opiskelijoillamme on mahdollisuus opiskella kansainvälisessä opiskeluympäristöissä ja osallistua Joensuun urheiluakatemian järjestämään urheiluvalmennukseen. Olemme myös aktiivisesti mukana ammattitaitokilpailutoiminnassa. Toteuma Oppilaitoksemme asiakaspalvelun laatu on tuloksellisuusmittareiden tulosten mukaisesti edelleen kokonaisuudessaan erinomaista. Olemme onnistuneet rakentamaan opiskelijoille monipuolisia opintopolkuja ja yhteisöllisen opiskelijahuollon toimintamalleja. Hyvinä esimerkkeinä ovat mm. Tutkinto työelämässä toimintatapa ja kaikissa koulutusyksiköissä toteutettu opintopajatoiminta. Sama koskee kansainvälistymistä, kilpailutoimintaa ja kahden tutkinnon suorittamismahdollisuutta yhteistyössä Joensuun lyseon lukion aikuislinjan kanssa. Taitaja -kisoissa opiskelijamme voittivat kaksi kultaa, yhden hopean ja yhden neljännen sijan. Erityisopetuksen toimintatapoja tulee edelleen kehittää, jotta tulosten vuosittainen vaihtelu pienenesi Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,0 4,0 4,1 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,1 4,1 4,1 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita 170,5 170,5 179,0 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) 28,0 29,0 25,0 Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät 50,0 54,0 58,0 - opiskelijat suoritetut opintoviikot 381,0 455,0 360,0 - opiskelijat saapuvat 26,0 31,0 35,0 - opettajat / asiantuntijat lähtevät 12,0 17,0 17,0 - opettajat / asiantuntijat saapuvat 23,0 17,0 35,0 Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 63,4 62,6 58,3 52 Tilinpäätös - Toimintakertomus

53 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus AmoJp:ssä on tavoitteena, että oppilaitoksen tutkintojen läpäisyaste olisi keskimäärin vähintään 75 % vuoden 2019 lopussa. Toimintamme perustuu valmentavaan työotteeseen opetuksessa ja ohjauksessa. Ryhmävalmennuksessa ja muussa ohjauksessa huomioimme opiskelijan elämäntilanteen ja opiskelutaidot opiskelijan työkykymallin mukaisesti. Kehittämisessä on tärkeää välittämisen ja vastuullisuuden kulttuurin vahvistaminen kiinnittämällä huomioita avoimuuteen, yksilöiden ja ryhmien kohtaamiseen ja rakentavan vuorovaikutuksen mukaisiin toimintatapoihin kaikilla tasoilla. Tämä näkyy mm. opiskelijoiden oman aktiivisuuden ja osallisuuden tunteen vahvistumisena. Talouden hallinnan haaste on se, että emme tiedä vielä tulevien muutosten kokonaisvaikutusta ja kaikkia muutosten välisiä vuorovaikutussuhteita. Meidän tulee keskittyä omien alojen vetovoiman ja toimintaprosessien kehittämisen lisäksi yhteistyöprosessien kehittämiseen muiden oppilaitosten kanssa ja erityisesti varmentaa oman henkilöstön osaaminen ja hyvinvointi. Toteuma Pitkäjänteinen panostaminen valmentavaan työotteeseen opetuksessa ja ohjauksessa, ryhmävalmennukseen ja muihin yhteisöllisen opiskelijahuollon toimintatapoihin näkyy parantuneina tuloksina sekä keskeyttämisen ja läpäisyasteen osalta. Työelämäsuhteiden erinomaisesta laadusta kertoo työelämässä suoritettujen näyttöjen osuus. Keskeyttäminen. 9,1 9,8 7, Läpäisyaste 69,5 71,5 71,0 Toimintamme talouden hallinta on edelleen onnistunut erinomaista huolimatta rahoituksen leikkauksesta ja opiskelijamäärätavoitteen alittamisesta. Kiitos tästä vastuullisille ja joustaville esimiehille ja henkilöstölle Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 9,8 6,9 7,0 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 71,5 74,5 71,0 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 88,8 80,8 80,8 Tilojen käyttöaste (%) 41,0 65,0 35,6 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 109,1 99,9 106,5 - vuosikate toimintatuloista (%) 8,4-0,1 6,1 - vuosikate poistoista (%) 1 110,5-18, , Vuosikate (1000 Eur) Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstötyön tavoitteena on dialogisen opiskelu- ja työyhteisön ja toimintakulttuurin kehittäminen. Organisaatiokulttuurin ja opettajuuden kehittämisen sekä henkilöstökoulutusohjelman taustalla on valmentavan työotteen viitekehys. Henkilöstön osaamisen kehittymistä tuemme tarjoamalla henkilöstöllemme mahdollisuuden laaja-alaiseen pedagogiseen koulutukseen. Vuonna opetushenkilöstömme toteuttaa kevään 2016 itsearvioinnin tuloksena syntyneitä henkilökohtaisia kehittämishakkeita. Työhyvinvointitoimintamme perustuu oppilaitoksen työhyvinvointisuunnitelmaan. Tilinpäätös - Toimintakertomus 53

54 . Esimiestyö 3,8 3,8 3,5 Toteuma Hyvä talouden hallinta ja oppilaitoksen kehitysorientoituneisuus on mahdollistanut erityisesti opetushenkilöstön pedagogisen kouluttautumisen. Henkilöstöilmapiirikyselyn tulokset ovat heikentyneet merkittävästi. Tosin vuoden kyselyn tulokset eivät ole vertailukelpoisia aikaisempien kyselyiden tuloksiin. Tuloksiin on toki vaikuttanut vuoden monitahoinen muutosprosessi, jonka suunnittelussa, johtamisessa ja toteutuksessa ei ole onnistuttu eri organisaatiotasoilla Tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 3,8 3, Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 6,1 6,3 7,3 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 1,9 4,4 2,9 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä 117,0 75,0 31,0 Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 100,0 97,8 98,8 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,8 3,9 3,5 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,8 3,9 3,5 - työn kehittävyys 3,8 3,9 3,5 5. Taloussuunnittelukauden riskit Työn kehittävyys 3,7 3,8 3,5 AmoJp:ssä toiminnalliset ja taloudelliset riskit liittyvät Joensuun tilajärjestelyihin, ammatillisen koulutuksen lainsäädännön muutokseen ja ammatillisen koulutuksen leikkausten kohdentumiseen. Myös henkilöstön osaamisen varmistaminen muuttuvassa toimintaympäristössä on kriittistä. Tilajärjestelyiden osalta on tärkeää keskittää toiminta kahdelle kampukselle ja lisätä oppilaitosten ja tutkintojen välistä yhteistyötä oppimisympäristöissä. Toiminallisiin prosesseihin on siis panostettava edelleen, jotta läpäisy ja vaikuttavuus ovat kunnossa. Toteuma Toiminnallisten ja taloudellisten tulosten pohjalta riskien tunnistaminen ja riskien hallinta on onnistunut. Henkilöstötulosten osalta tulee oppilaitoksen johdon olla jatkossa tietoinen ja pyrkiä olemaan etenkin tiedottamisessa ennakoiva ja selkeä Tilinpäätös - Toimintakertomus

55 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO JOENSUU PALVELUT Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,17 Maksutuotot 4 818, ,80 Tuet ja avustukset , ,79 Muut toimintatuotot , , , ,22 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,62 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,29 Muut henkilösivukulut , ,02 Palvelujen ostot , ,16 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,15 Avustukset , ,53 Muut toimintakulut , , , ,17 TOIMINTAKATE , ,05 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut -1,16-2,44-1,16-2,44 VUOSIKATE , ,61 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,32 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,29 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) , ,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,29 Tilinpäätös Toimintakertomus

56 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

57 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO JOENSUU TEKNIIKKA JA KULTTUURI. Vaikuttavuus 1. Toiminnan vaikuttavuus 16,8 14,2 15,0 49,0 48,9 45,4 Vastaamme elinkeinoelämän ja yhteiskunnan työvoiman laadullisiin ja määrällisiin osaamistarpeisiin valmistelemalla ja ottamalla käyttöön logistiikan ja maarakennuskoneenkuljetuksen uusitun oppimisympäristöratkaisun. Panostamme merkittävästi nuorten yrittäjyyskasvatukseen Otsakorven säätiöltä saadun lisärahoituksen turvin. Opiskelijamäärämme vähentyy aloituspaikkatarjontamme muutoksen vuoksi. Olemme aktiivisesti mukana ammattitaitokilpailutoiminnassa. Tavoitteenamme on, että keskimäärin kolmannes ammatillisista opinnoista suoritetaan työpaikoilla. Opiskelijakunnan fyysisen työkunnon parantamiseksi jokainen opiskelija laatii oman hyvinvointisuunnitelman osana työkyvyn ylläpitotaitojen opiskelua. Tarjoamme myös opiskelijakunnalle mahdollisuuden kuntosalin iltakäyttöön. Toteuma Logistiikan, maarakennuskoneenkuljetuksen ja metsäalan uusi oppimisympäristö noin 250 opiskelijalle valmistui Jukolankadulle joulukuussa. Yrittäjyyskasvatuksessa olemme valmistelleet ns. yrittäjyyspolkuopinnot sekä valmentaneet vastuuopettajia eri opintoaloille. Ammattitaitokilpailuissa menestyimme erinomaisesti. Opiskelijamme saavuttivat seitsemän mitalia. Pohjois-Karjalan ammattiopisto ja koulutuskuntayhtymä palkittiin vuoden ammattitaitokilpailujen Suomen parhaiten menestyneenä oppilaitoksena. Abu Dhabin World Skills kilpailuihin Suomen maajoukkueessa osallistui kolme ammattiopistomme valmentamaa kilpailijaa. Olemme kiinnittäneet huomiota opiskelijoidemme fyysiseen kuntoon toteuttamalla mm. Pokali:n kanssa opiskelijoiden työkykyä edistävän hankkeen sekä tarjonneet ohjatusti kuntosalin opiskelijakunnan käyttöön kolmena iltana viikossa Jatko-opintoihin sijoittuminen Työllistyminen. Opiskelijamäärä Työllistyminen (%) 48,9 56,0 45,4 Jatko-opinnoissa (%) 14,2 13,2 15,0 Valmistuneet 405,0 425,0 413,0 Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 5,0 5,0 - kokonaiskustannukset (1000 ) 54,0 140,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 1 268, , ,8 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 2. Muut koulutusmuodot Ammatillinen lisäkoulutus - opiskelijoita 9,4 8,0 0,2 - opiskelijatyöpäiviä 1 791, ,0 38,0 Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - opiskelijoita 0,5 3,0 - opiskelijatyöpäiviä 91,2 570,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 1 278, , ,0 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 Tilinpäätös - Toimintakertomus 57

58 . Opiskelijapalaute 4,1 4,1 4, Työelämäpalaute 4,1 4,1 4, Asiakaspalvelun laatu Työskentelemme valmentavalla työotteella ja kunkin opiskelijan kohtaamme yksilönä. Laadimme yhdessä hänen kanssaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. Opiskeluun liittyvät materiaalit opiskelija saa 1.8. alkaen sähköisessä muodossa. Tarjoamme opiskelijoille valinnaisuutta sekä erilaista opiskelumuotoa verkko-opintoina toteutettavilla tutkinnon osilla. Parannamme opiskelijoidemme jatko-opintovalmiuksia mahdollistamalla heille hyvin toimivan ratkaisun lukio-opintojen suorittamiseen. Yhdessä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa tarjoamme ammattiopistomme opiskelijoille väylän ammattikorkeakouluopintoihin. Lisäksi tarjoamme opiskelijoillemme mahdollisuuden kansainväliseen opiskeluympäristöön sekä Joensuun urheiluakatemian järjestämään urheiluvalmennukseen. Opiskelijapalautteessa tavoitteenamme on kaikissa opiskelijaryhmissä saavuttaa vähintään keskiarvona 4,0 -taso. Opettajakunta hyödyntää jaksopalautteita pedagogisen toiminnan kehittämisessä. Olemme mukana perustamassa uraohjausyksikköä ja tarjoamme tehostettua uraohjauspalvelua edistääksemme opiskelijoidemme työmarkkinoille ja jatko-opintoihin sijoittumista Toteuma Olemme valmistelleet tutkinnoittain sähköiset opiskelumateriaalit ja lisänneet niiden käyttöä. Verkko-opinnoilla olemme parantaneet yksilöllisten opintopolkujen toteutumista ja valinnaisuutta. Lukio-opintojen suorittaminen on mahdollistettu yhteistyössä Lyseon lukion aikuislinjan ja ammattiopisto Joensuu palvelujen kanssa. Väyläopintojen markkinoinnissa ja niiden hyödyntämisessä opiskelijoidemme jatko-opintoihin suuntautumisessa on parannettavaa. Opiskelija- sekä yrityspalautteemme oli erinomaisella 4,1 tasolla. Olemme aktiivisesti yhdessä uraohjausyksikön kanssa valmistelleet ja toteuttaneet urapalveluja eri tutkintojemme opiskelijoille Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,1 4,0 4,1 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,1 4,0 4,1 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita 94,0 82,5 82,5 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) 38,0 34,0 41,0 Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät 38,0 37,0 17,0 - opiskelijat suoritetut opintoviikot 174,0 193,5 99,0 - opiskelijat saapuvat 27,0 37,0 33,0 - opettajat / asiantuntijat lähtevät 13,0 19,0 8,0 - opettajat / asiantuntijat saapuvat 29,0 18,0 52,0 Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 60,3 65,9 61,0 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Asetamme arvioitavat tavoitteet mm. koulutusyksikkö- sekä tutkintokohtaisesti. Prosessien sujuvuutta ja toimintamme tuloksellisuutta arvioimme vuotuisella itsearvioinnilla. Opiskeluun liittyvät materiaalit ovat meillä sähköisessä muodossa opiskelijoidemme saatavilla. Toteutamme osan opetuksesta verkko-opetuksena. Valmistelemme ja otamme käyttöön uusitun opiskelun ja opetuksen toteutuk- 58 Tilinpäätös - Toimintakertomus

59 sen. Hyödynnämme aktiivisesti sähköisen työpöydän, mobiiliteknologian ja sosiaalisen median mahdollisuuksia viestinnässä sekä myös opetuksessa. Arvioimme aktiivisesti toimintamme tehokkuutta ja taloudellisuutta aikaansaadaksemme tarvittavat kustannussäästöt toimiessamme alentuneella yksikköhinnalla. Valmistelemme innolla uusia toimitilaratkaisuja vähentääksemme aktiivisesti tilakustannuksia. Toteuma Vuoden itsearvioinnin teemana oli ammatillisen koulutuksen vaikuttavuus, erityisesti opiskelijoiden työllistymisen edistäminen. Itsearvioinnin perusteella kehitimme eri tutkintojen jatko-ohjausprosesseja yhdessä urapalveluyksikön kanssa. Digitaalisen materiaalin ja teknologian hyödyntämisessä on edistytty, olemme mm. kehittäneet virtuaalisen ja lisätyn todellisuuden oppimisympäristöratkaisuja sekä sähköistä opiskelunohjausjärjestelmää. Olemme valmistelleet ja kokeilleet toimintamalleja, joilla pyrimme kustannustehokkaasti lisäämään opiskelijoidemme aktiivista opiskelua. Syksyllä alkoi ensimmäinen opettajiemme vuosityöaikakokeilun toimintavuosi. Vuosityöaikamalli tulee mahdollistamaan monia opetustoiminnan uudistuksia tulevina vuosina. Peltolan kampuksen toimitilaratkaisujen valmistelu on edennyt tilasuunnittelutasolle. Opintojen keskeyttämisaste aleni edellisestä vuodesta ollen nyt 7,4 prosenttia. Tutkintojen läpäisyasteemme oli edelleen yli 70 prosenttia.. Keskeyttäminen 8,9 8,5 7, Läpäisyaste 2016 Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 8,5 7,1 7,4 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 71,8 74,5 71,0 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 33,9 39,0 39,5 Tilojen käyttöaste (%) 37,6 55,0 34,4 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 105,0 96,3 100,4 - vuosikate toimintatuloista (%) 4,8-3,9 0,4 - vuosikate poistoista (%) 183,4-146,8 15,6 72,6 71,8 71, Vuosikate (1000 Eur) 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Huomioimme henkilökuntamme nykyisen ikärakenteen ja tulevat toimintamme leikkaukset henkilöstö-suunnitelmissamme sekä rekrytoinnissa. Vuosityöaikakokeilun toteutuessa valmistelemme yhdessä opettajakunnan kanssa uudistetun ammatillisen koulutuksen toteutuksen. Pedagogisessa toiminnassamme sekä esimiestyössä valmentava työote on kehittymisemme suunta. Kehitämme pedagogista toimintaamme sopimalla henkilökohtaisista kehittymissuunnitelmista osana kehityskeskustelua. Varmistamme opettajien työelämäjaksojen toteutumisen. Työhyvinvoinnissa toteutamme yhdessä laadittua työhyvinvointisuunnitelmaa. Tarjoamme henkilökunnallemme tukea fyysisen terveyden sekä kunnon edistämisessä Toteuma Keväällä valmistelimme yhdessä opettajakunnan kanssa vuosityöaikakokeilun ensimmäisen toimintavuoden työsuunnitelmat, jotka otettiin käyttöön 1.8. alkaen. Elokuussa otimme käyttöön sähköisen, myös mobiilissa toimivan, vuosityöajanseurannan. Työelämäjaksoja ei toteutunut lainkaan vuonna, joten paine niiden toteutumiselle siirtyy seuraaville vuosille. Valmentavan työotteen hyödyntäminen tulee olemaan merkittävä onnistumisen mahdollista- Tilinpäätös - Toimintakertomus 59

60 . Esimiestyö 3,7 3,6 3, Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 4,9 5,4 3,8 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 1,4 2,8 0,9 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä 40,0 145,0 Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 93,1 93,3 91,7 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,6 3,8 3,5 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,5 3,7 3,3 - työn kehittävyys 3,7 3,7 3,5. Tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,5 3,5 3, Työn kehittävyys 3,7 3,7 3, Tilinpäätös - Toimintakertomus

61 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO JOENSUU TEKNIIKKA JA KULTTUURI Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,84 Maksutuotot , ,05 Tuet ja avustukset , ,15 Muut toimintatuotot , , , ,41 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,79 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,89 Muut henkilösivukulut , ,78 Palvelujen ostot , ,30 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,85 Avustukset , ,03 Muut toimintakulut , , , ,96 TOIMINTAKATE , ,45 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut -11,50-30,22-11,50-30,22 VUOSIKATE , ,23 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,67 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,56 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) , ,80 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,36 Tilinpäätös Toimintakertomus

62 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

63 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO KITEE Vaikuttavuus. 1. Toiminnan vaikuttavuus Syvennämme työelämäkumppanuuksia kehittämällä yhteistyötä ja yhteistyön muotoja. Tavoitteenamme on lisätä työelämän tarjoamia mahdollisuuksia oppimisympäristöinä jokaisessa perustutkinnossa. Haemme uusia toimintamalleja toteuttaa oppimista työpaikoilla pienryhmissä. Lisääntyvän yritysyhteistyön kautta opiskelijoille avautuvat opintojen aikana alueen yritysten osaamistarpeet ja työllistymismahdollisuudet. Toteutamme opiskelijaryhmien yhteisiä opintopolkutilaisuuksia, joissa tuomme esille perustutkintojen valinnaisuuksien mahdollisuuksia opiskelijoille yli tutkinto- ja oppilaitosrajojen. Kannustamme opiskelijoitamme jatko-opintoihin esittelemällä jatko-opintomahdollisuuksia opintojen aikana. Markkinoinnissa tuomme esille myös PKKY:n strategisen kumppanuuden Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. Hyödynnämme sosiaalista mediaa osana opiskelijahankintaa tehostaaksemme oppilaitoksen markkinointia. Järjestämme oppilaitoksessa markkinointitapahtumia peruskoulun päättäville ja opiskelupaikkaa hakeville tuodaksemme esille alueen koulutusmahdollisuuksia. Lisäksi osallistumme alueen yleisötapahtumiin, joissa on mahdollisuus esitellä oppilaitoksen toimintaa ja koulutusmahdollisuuksia. Toteuma Lisäsimme yhteistyötä työelämän kanssa työpaikalla tapahtuvien oppimisprojektien kautta sosiaali- ja terveysalalla sekä liiketalouden perustutkinnossa. Hotelli-, ravintola- ja catering-alan opiskelijoiden toteuttamat catering-tarjoilut asiakastilaisuuksissa lisääntyivät aikaisempaan verrattuna. Tekniikan aloilla asiakastyökohteissa lisääntyi etenkin rakennusalalla. Kone- ja metallisalan sekä sähkö- ja automaatekniikan opiskelijoille mahdollistui ns. keikkatyön kokeileminen työssäoppimisen kautta. Maatalousalan koulutuksessa syvensimme kumppanuutta Koivikon Kartano Oy:n kanssa. Työllistymisen osalta emme saavuttaneet tavoitetta, mutta työllistyminen kehittyi edelliseen vuoteen verrattuna. Jatko-opintoihin ohjautumisen osalta ylitimme tavoitteen. 12,3 12,1 15,2 54,7 51,5 52, Jatko-opintoihin sijoittuminen Työllistyminen. Opiskelijamäärä Oppilaitoksen markkinointia toteutimme suunnitelmien ja tavoitteiden mukaan. Lisäksi toteutimme mutsit metallille - illan, jonka kohderyhmänä olivat peruskoulun 8.- ja 9.-luokkalaisten äidit. Veimme äidit tutustumaan kahteen metallialan yritykseen Tohmajärvellä ja Kiteellä. Yritysvierailujen aikana äidit näkivät metallialan monipuolisia mahdollisuuksia. Illan tavoitteena oli metallialan mielikuvien muokkaaminen ja saadun palautteen mukaan onnistuimme tavoitteessamme. Tilinpäätös - Toimintakertomus 63

64 . Opiskelijapalaute 4,0 4,0 4, Työelämäpalaute 2016 Työllistyminen (%) 51,5 56,8 52,0 Jatko-opinnoissa (%) 12,1 13,5 15,2 Valmistuneet 96,0 95,0 101,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 263,3 231,3 224,1 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 2. Muut koulutusmuodot Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 263,3 231,3 224,1 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 2. Asiakaspalvelun laatu 4,0 4,1 4, Toimintatapamme on valmentava työote ja toiminnalliset opetusmenetelmät. Osallistamme opiskelijat opetuksen toteutuksen suunnitteluun. Opettajat suunnittelevat yhdessä opiskelijoiden kanssa opintojen toteuttamista tutkinnon osittain työelämälähtöisesti. Hyödynnämme tiimioppimista jokaisessa tutkinnossa soveltuvin osin. Jatkamme tutkinnonosittaisten osaamisperusteisten tehtävien kehittämistä, jotta voimme tarjota entistä paremmin opiskelijoille mahdollisuuden opiskella henkilökohtaisen aikataulun mukaan. Jokainen opettaja kerää työelämäpalautetta haastattelemalla työelämäasiakkaita yritysyhteistyön yhteydessä. Mahdollistamme kahden tutkinnon suorittajille opintojen toteuttamisen ohjeajassa yhteistyössä Kiteen lukion kanssa. Kannustamme opiskelijoita osallistumaan Taitaja-semifinaaleihin kaikissa perustutkinnoissa. Mahdollistamme opiskelijoiden osallistumisen SakuStars-kulttuurikilpailuihin. Kannustamme opiskelijakuntaa osallistumaan myös Saku ry:n kilpailutoimintaan joukkuelajeissa. Järjestämme kansainvälisyysinfot opiskelijoille. Ulkomailla suoritettavien työssäoppimisjaksojen avulla tuemme opiskelijoiden kansainvälistymistä. Opetushenkilöstön kansainvälistymisessä hyödynnämme kuntayhtymän hankerahoitusta. Kannustamme opetushenkilöstöä myös muun ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen kansainvälisyystoiminnan lisäämiseksi. Tuemme erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ammattiin opiskelua työvaltaisten opintopolkujen, lisätuen ja opiskeluhuollon palvelujen avulla. Mahdollistamme yhteisten tutkinnon osien vaihtoehtoisia suoritustapoja erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille esimerkiksi verkko-opiston toteuttamana lähiohjauksen avulla. Toteuma Onnistuimme erityisesti kilpailutoiminnassa. Oppilaitoksemme opiskelijoista kahdeksan osallistui Taitaja-semifinaaleihin ja kuusi opiskelijaamme osoitti osaamistaan Taitaja-finaaleissa toukokuussa Helsingissä. Kone- ja metallialan opiskelijamme sijoittui levy- ja hitsaustyö -lajissa hopealle. Mahdollistimme opiskelijoillemme vierailun Taitaja-finaaleihin. Yksi opiskelija osallistui SakuStars-kilpailuihin. 64 Tilinpäätös - Toimintakertomus

65 Kahden tutkinnon opiskelijoiden määrä on pienentynyt, mutta ohjeajassa kahden tutkinnon suorittaneiden määrä on kohentunut.. Keskeyttäminen Kansainvälistymisen osalta emme saavuttaneet tavoitetta opiskelijoiden liikkuvuudessa. Opetushenkilöstömme hyödynsi Otsakorpisäätiön rahoitusta. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta läpäisyaste koheni huomattavasti. Aktivoimme opettajia hyödyntämään lisätukea erityistä tukea tarvitsevien ohjauksessa. Yksilölliset opintopolut ja työvaltaisen opiskelun lisääminen vaikuttivat positiiviseen kehitykseen erityisopetuksessa onnistumisessa. Tehostimme myös verkko-opintojen lähiohjausta. 11,2 8,2 5, Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,0 3,9 4,1 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,1 4,0 4,0 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita 16,5 10,0 11,5 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) 7,0 8,0 9,0 Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät 4,0 5,0 3,0 - opiskelijat suoritetut opintoviikot 40,0 39,0 28,0 - opiskelijat saapuvat - opettajat / asiantuntijat lähtevät 3,0 - opettajat / asiantuntijat saapuvat Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 40,0 75,0 70, Läpäisyaste 74,0 63,2 66, Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Painopisteenä on valmentava työote kaikessa toiminnassamme. Valmentavan työotteen kautta kohennamme läpäisyastetta ja vähennämme keskeyttämisiä. Kiinnitämme erityistä huomioita nuorten kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen osana ryhmänohjaajan työtä. Ryhmänohjaaja toteuttaa HOPS-keskustelut säännöllisesti. Opiskelijamme suorittavat Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen -tutkinnon osan (5 osp) osana opintoja. Kehitämme työssäoppimisen ohjausmenetelmiä ja otamme käyttöön blogit osana opiskelijoiden työssäoppimista. Blogien avulla ohjaamme opiskelijoita tavoitteellisuuden kirkastamiseen, dokumentointiin, reflektoivaan ajatteluun ja oman osaamisen arviointiin. Vuosikate.(1000 Eur) Koulutamme säännöllisesti työpaikkaohjaajia työpaikoille kaikissa perustutkinnoissa. Kehitämme edelleen yhteistyössä työelämän kanssa ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamistapoja. Seuraamme oppilaitoksen taloutta kuukausiraportoinnin avulla. Tavoitteenamme on ennakoiva, laadukas ja taloudellinen toimintatapa. Haemme kokonaistaloudellisesti parhaita ratkaisuja ja uudistamme rohkeasti ja vastuullisesti toimintatapojamme arjessa. Muutamme mahdollisuuksien mukaan oppimisympäristöjämme yhteistoiminnallisuuden mahdollistaviksi. Tilinpäätös - Toimintakertomus 65

66 Toteuma Varhaisen puuttumisen toimintamallin systemaattisella käytöllä saimme opintojen keskeyttämisastetta alenemaan jo toisena vuotena peräkkäin. Myös jo useita vuosia käytössä olleet säännöllisesti toteutetut HOPS-keskustelut näkyivät opiskelijoiden opintoihin sitoutumisessa ja läpäisyasteen kohenemisena. Psykologi- ja kuraattoripalveluja oli tarjolla opiskelijoillemme riittävästi. Työpaikkaohjaajaksi valmentautumista on toteutettu, mutta toimintamalli ei ole vielä systemaattista kaikissa tutkinnoissa. Blogien käyttöönotto ei ole käynnistynyt tavoitellussa laajuudessa. Tilojen käyttöaste laski hieman edellisvuodesta, koska työpaikalla tapahtuvan oppimisen muotoja on kehitetty monipuolisimmiksi yhdessä työelämän kanssa. Taloudelliset tavoitteet eivät toteutuneet, koska opiskelijamäärämme jäi alle tavoitteen Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 8,2 8,1 5,8 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 66,7 70,6 74,0 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 87,2 68,6 85,3 Tilojen käyttöaste (%) 48,6 50,0 45,6 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 100,4 92,4 91,0 - vuosikate toimintatuloista (%) 0,4-8,3-9,9 - vuosikate poistoista (%) 33,3-632,5-724,6 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky Kannustamme opetushenkilöstöä opetuksen yhteissuunnitteluun ja osaamisen jakamiseen vahvistaaksemme yhteisöllistä organisaatiokulttuuria. Yhteissuunnittelun tavoitteena on vähentää myös työn kuormittavuutta. Henkilöstöresurssien pienentyessä valmistaudumme muokkaamaan opettajien työnkuvia. Tavoitteenamme on, että organisoimme oppilaitoksessamme opettajien työnkuvia niin, että vähennämme työn pirstaleisuutta. Opetushenkilöstön osaamisen kehittämiskohteenamme on erityisesti digiteknologian hyödyntäminen opetuksen toteuttamisessa (blogit, videoiden teko, Youtube, verkko-oppimisympäristö). Henkilökohtaisista kehittymistarpeista keskustelemme kehityskeskusteluissa ja sovimme yksilökohtaisesti toimenpiteistä. Opettajamme osallistuvat työelämäjaksoille suunnitelmallisesti. Pilotoimme blogien kokeilun osana opettajien työelämäjaksoa. Tiimien toiminnan, oppilaitoksen yhteisöllisyyden ja tiedonkulun varmistamiseksi kokoonnumme viikoittain opetushenkilöstön kokoukseen. Valmistaudumme opettajien vuosityöaikakokeiluun osana lukuvuoden suunnitteluprosessia. 66 Tilinpäätös - Toimintakertomus

67 Toteuma Toteutimme opetushenkilöstön yhteissuunnittelupäivät kevätlukukaudella. Syyslukukaudelle varasimme opettajien vuosityöaikasuunnitelmiin yhteissuunnittelun mahdollistavat resurssit kuntayhtymän opetuksen suunnittelun linjausten mukaisesti. Keväällä toteutimme pedagogiset ryhmäkehityskeskustelut. Opetushenkilöstön koulutuspäivätavoitteet täyttyivät. Digiteknologian hyödyntäminen opetuksessa ei ole vielä systemaattista. Opettajien työelämäjaksojen toteutuminen ei onnistunut henkilöstön lomautusten vuoksi. Yhteisöllinen organisaatiokulttuuri vahvistui oppilaitoksessa organisaatiomuutoksen suunnittelun aikana. Organisaatiomuutoksen valmistelu ja huoli tulevaisuudesta näkyi henkilöstöilmapiirissä työolobarometrin tuloksissa tiedonkulussa ja vuorovaikutuksessa sekä työn kehittävyydessä tulosten heikentymisenä. Oppilaitoksen esimiestyön ja johtamisen tulokset eivät kuitenkaan heikentyneet. Toteutimme kevään aikana opettajakokoukset viikoittain. Syksyllä järjestimme opetushenkilöstön kokouksia 1-2 kertaa kuukaudessa. Osallistuimme aktiivisesti vuosityöaikakokeilun suunnitteluun. Lisäksi noin puolet opettajistamme osallistui työajanseurantajärjestelmän pilotointiin Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 9,1 3,6 5,1 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 3,4 3,1 2,9 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä 6,0 20,0 0,0 Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 90,9 100,0 89,5 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,9 4,0 3,9 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,9 4,0 3,6 - työn kehittävyys 3,9 4,0 3,6. Esimiestyö 4,0 3,9 3, Tiedonkulku 4,0 3,9 3, Tilinpäätös - Toimintakertomus 67

68 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO KITEE Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,49 Maksutuotot 7 701, ,51 Tuet ja avustukset , ,05 Muut toimintatuotot , , , ,71 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,09 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,83 Muut henkilösivukulut , ,02 Palvelujen ostot , ,70 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,42 Avustukset , ,00 Muut toimintakulut , , , ,98 TOIMINTAKATE , ,73 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut -27,30-0,16-27,30-0,16 VUOSIKATE , ,57 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,54 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,97 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

69 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO LIEKSA. Vaikuttavuus 1. Toiminnan vaikuttavuus 15,3 12,6 10,6 Syvennämme työelämäyhteistyötä opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi. Lisäämme työpaikoilla tapahtuvaa oppimista, järjestämme erilaisia yhteistyöprojekteja yritysten kanssa ja järjestämme yritysvierailuita sekä työelämän edustajien vierailuja oppilaitokseen. Vuodesta lähtien kaikki valmistuvat opiskelijamme ovat valmentautuneet työpaikkaohjaajiksi. Opettajien työelämäjaksot toteutamme suunnitelmamme mukaisesti ja mahdollisuuksien mukaan yhdessä alan työssäoppijoiden kanssa. Pidämme tärkeänä opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittämistä ja mahdollistamme opiskelijoillemme osallistumisen Sujuva väylä ammattikorkeakouluun -opintoihin. Opiskelijamme osallistuvat erilaisiin työllistymistä edistäviin tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Hyödynnämme aktiivisesti PKKY:n uraohjausyksikön palveluita ja tiedotamme opiskelijoille säännöllisesti avoimista työpaikoista. Panostamme oppilaitoksen markkinointiin ja laajennamme markkinointia myös Pohjois-Karjalan rajojen ulkopuolelle. Kannustamme ja tuemme nopeaa valmistumista ammattiin ja siirtymistä työelämään. Toteuma Olemme lisänneet työelämässä tapahtuvaa oppimista eri tutkinnoissamme ja olemme toteuttaneet omissa ja yhteistyökumppaneidemme tiloissa erilaisia yhteistyöprojekteja paikallisten yritysten kanssa. Yhteistyöprojekteja ovat olleet mm. ohjelmalliset tilaisuudet palvelutalojen asukkaille ja perhepäivähoidossa oleville lapsille, joululahjapaketointi, inventaariot, tapahtumajärjestelyt ruokailupalveluineen ja rakentaminen. Paikallisen työ- ja yrityselämän edustajat, mm. Lieksan kaupunki, Joptek Oy ja Binderholz Nordic Oy, ovat käyneet esittelemässä toimintaansa ja rekrytoimassa opiskelijoitamme. Alumni-iltapäivän aikana meiltä valmistuneita ammattilaisia eri puolilta Suomea oli kertomassa opiskelijoillemme omista työuristaan. Kaikki päättävien luokkien ammattiin valmistuneet ovat suorittaneet työpaikkaohjaajakoulutuksen ja kaikille opiskelijoillemme on mahdollistettu osallistuminen työllistymistä edistäviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Työelämältä saamamme palaute on erinomaisella tasolla. Opiskelijamäärätavoitteemme ylitimme kymmenellä opiskelijalla. Opiskelijoiden työllistymistavoitetta emme saavuttaneet, mutta tulos parani hieman edellisestä vuodesta. 47,3 49,2 52, Jatko-opintoihin sijoittuminen Työllistyminen. Opiskelijamäärä Työllistyminen (%) 49,2 66,7 52,3 Jatko-opinnoissa (%) 12,6 12,7 10,6 Valmistuneet 114,0 96,0 79,0 Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 2,0 3,0 - kokonaiskustannukset (1000 ) 45,0 10,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 288,8 271,7 281,7 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 2. Muut koulutusmuodot Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 288,8 271,7 281,7 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 Tilinpäätös - Toimintakertomus 69

70 Opiskelijapalaute. 4,3 4,3 4, Työelämäpalaute 4,1 4,1 4, Asiakaspalvelun laatu Otamme käyttöön tiimioppimiseen ja tiimiyrittäjyyteen perustuvan oppimismallin ja mahdollistamme oppilaitoksen kehittymisen tiimioppivaksi oppilaitokseksi. Opiskelijoidemme oppiminen tapahtuu pääasiassa tiimioppimisen ja osittain tiimiyrittäjyyden ja käytännön työtehtävien kautta ja valmentava työote on käytössä koko oppilaitoksessa. Vuosityöaikakokeilun myötä tarjoamme opiskelijoillemme viitenä päivänä viikossa keskimäärin seitsemän tuntia ohjattua ja organisoitua toimintaa. Valmennamme opiskelijatiimejä tekemään yhteistyötä yritysten kanssa ja suunnittelemaan yhteistyötä työelämän oppimisympäristöihin. Perustamme NY-yrityksiä ja/tai osuuskuntia, joilla on omat kummiyritykset. Kehitämme oppimisympäristöjämme ja lisäämme digitaalisen teknologian sekä sosiaalisen median käyttöä opetuksessa, ohjauksessa, viestinnässä ja opiskelijarekrytoinnissa. Mahdollistamme kaikille opiskelijoillemme kansainvälisissä oppimisympäristöissä opiskelun ja kaikista tutkinnoistamme vähintään yhden opiskelijan osallistumisen Taitaja-kilpailuihin. Toteuma Saimme päätökseen kaikkien opettajien tiimipedagogiikkavalmennukset. Vuoden lopussa oppilaitoksessa oli myös neljä tiimimestariksi valmentautunutta opettajaa, joista yksi on lisäksi Senior Team Coach-valmennuksen suorittanut. Kaksi opettajaamme aloittivat uudessa tiimimestarivalmennusryhmässä ennen vuoden vaihdetta. Syksyllä saimme Tiimiakatemia - sertifioinnin. Opiskelijamme perustivat eri tutkinnoissa kuusi NY-yritystä ja eri tutkintojen yhteistyönä opiskelijat toteuttivat useita tapahtumia ja projekteja. Palautekyselyiden mukaan onnistuimme tehtävässämme hyvin, sillä päättökyselyn keskiarvo oli 4,3 ja työelämäpalaute tavoitettamme merkitsevästi parempi 4,4. Oppilaitoksemme opiskelijoiden kansainvälistymiseen liittyviä tavoitteita emme saavuttaneet, mutta kilpailutoimintaan osallistuimme tavoitteidemme mukaisesti. Yksi opiskelijaryhmä kävi Venäjällä viikon kestäneellä venäjän kielen intensiivikurssilla. Kehitimme oppimisympäristöjämme ja edistimme digitaalisen teknologian huomioimista valmennustoiminnassamme ja työelämän oppimisympäristöissä. Oppilaitoksessamme alkoi valtakunnallinen tutkimushanke Työ, hyvinvointi ja Suomi. Etnografinen tutkimus ammatillisista oppilaitoksista, josta vastaa tutkija Antti Maunu Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,3 4,2 4,3 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,1 4,2 4,4 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita 7,0 12,5 11,5 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) 9,0 12,0 12,0 Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät 29,0 24,0 16,0 - opiskelijat suoritetut opintoviikot 68,0 89,0 41,0 - opiskelijat saapuvat 15,0 4,0 22,0 - opettajat / asiantuntijat lähtevät 10,0 6,0 9,0 - opettajat / asiantuntijat saapuvat 5,0 4,0 9,0 Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 72,2 79,3 65,5 70 Tilinpäätös - Toimintakertomus

71 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Osallistamme opiskelijat oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemiseen ja mahdollistamme opiskelijoiden henkilökohtaiset opiskelupolut. Mahdollistamme opiskelijoille tutkinnon osien vaihtoehtoiset suoritustavat mm. verkkoopistossa, lukiossa, laajennetulla työssäoppimisella tai osuuskuntatoiminnassa. Käymme opiskelijoiden kanssa hops-keskustelut vähintään 3 krt/lukuvuodessa. Parannamme tutkintojen läpäisyastetta mm. yhdessä tekemisellä, opiskelijoiden kannustamisella ja tukemisella, varhaisella puuttumisella ja monipuolisella toiminnalla. Koulutamme työpaikkaohjaajia kaikissa tutkinnoissa työssäoppimisen ohjauksen ja opettajien työelämäjaksojen aikana. Sopeutamme oppilaitoksen toimintakustannukset vähenevään tulorakenteeseen. Toteuma Mahdollistimme kaikille opiskelijoillemme opiskelun verkko-opistossamme, lukiossa, NY-yrityksissä, laajennetussa työssäoppimisessa ja vieraiden kielten osalta kansalaisopistossa. Opiskelijoillemme laadimme yhteistyössä heidän kanssaan HOPS:t ja mahdollistimme heille henkilökohtaiset oppimispolut. Teimme yhteistyötä opettajien vaihdossa ammattiopisto Nurmeksen kanssa. Opintojen keskeyttämisaste pieneni merkittävästi edellisestä vuodesta ja saavuttamamme tulos 6,3 % on oppilaitoksemme historian paras. Läpäisyastetavoitettamme emme saavuttaneet, joskin 65,8 % on hieman parantunut edellisestä vuodesta. Lisäksi toteutettiin oppilaitostamme koskeva tilaselvitys tulevien tilatarpeiden konkretisoimiseksi ja suunnittelun perustaksi.. Keskeyttäminen 14,7 9,9 6, Läpäisyaste 65,5 64,3 65, Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 9,9 7,9 6,3 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 64,3 72,9 65,8 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 66,7 82,5 71,2 Tilojen käyttöaste (%) 32,5 55,0 32,7 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 99,0 93,5 91,1 - vuosikate toimintatuloista (%) -6,9-9,8 - vuosikate poistoista (%) -56,1-218,3-347, Vuosikate (1000 Eur) Henkilöstön aikaansaannoskyky -236 Opettajien digitalisaatioon liittyvää osaamista kehitämme vähintään kahdella koulutuksella. Tuemme tiimioppimiseen ja tiimiyrittäjyyteen perustuvan oppimismallin käyttöön ottamista kaikissa tutkinnoissa. Kaikki opettajat ovat suorittaneet Peda.fi-tutkinnon. Työhyvinvointitoimintamme perustuu työhyvinvointisuunnitelmaamme, joka on käsitelty ja hyväksytty henkilökunnan kokouksessa. Henkilökohtaisista kehittymistarpeista keskustelemme kehityskeskusteluissa ja sovimme tarvittavat toimenpiteet yksilökohtaisesti. Mahdollistamme kaikille halukkaille työnohjausmahdollisuuden ja vakiinnutamme pedagogisen vertaismentoroinnin eli VERMEn toiminnan. Valmistelemme vuosityöaikaan siirtymisen mahdollisimman hyvin ja ajoissa. Tilinpäätös - Toimintakertomus 71

72 Toteuma Järjestimme opiskelijoillemme ja henkilökunnallemme Robotiikka ja digitaalisuus -päivän ja edistimme digitaalisuuden käyttöön ottamista valmennuksessa ja ohjauksessa. Otimme kaikissa tutkinnoissamme käyttöön tiimioppimiseen ja tiimiyrittäjyyteen perustuvan oppimismallin ja aloitimme pedagogisen vertaismentoroinnin eli VERMEn säännöllisen toiminnan. Opettajien vuosityöaikaan siirtyminen tapahtui oppilaitoksessamme joustavasti ja prosessin mukaisesti. Oppilaitoksemme ilmapiiri oli vuoden aikana erinomainen huolimatta ammatillisen koulutuksen reformin ja organisaatiomme uudistuksen mukanaan tuomista haasteista Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 12,2 6,3 14,9 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 3,8 5,0 5,2 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä 10,0 45,0 5,0 Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 100,0 100,0 100,0 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 4,5 4,2 4,4 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 4,4 4,2 4,3 - työn kehittävyys 4,2 4,2 4,1 5. Taloussuunnittelukauden riskit Oppilaitoksen merkittävimmät riskit olemme kuvanneet riskiportfoliossamme. Henkilöstöriskejä ovat osaamisen ja motivaation ylläpitäminen niukkenevassa taloustilanteessa sekä pätevän ja motivoituneen henkilöstön siirtyminen muualle. Toimintaan liittyviä riskejä ovat muun muassa koulutuksen saatavuus paikkakunnalla ja mahdollinen opiskelijamäärien voimakas pieneneminen sekä sen aiheuttama rahoituksen jääminen budjetoitua pienemmäksi. Toiminnan sopeuttaminen pieneneviin opiskelijamääriin aiheuttaa oppilaitokselle riskejä myös koulutuksen laadun ja kustannustehokkuuden säilyttämisessä. Toiminallisiin prosesseihin on panostettava edelleen. Toteuma Talousarviovuonna ylitimme opiskelijamäärätavoitteemme ja työolobarometrikyselyn tulosten perusteella oppilaitoksen ilmapiiri ja henkilöstötyömme tulokset ovat erinomaiset. Henkilöstön siirtymisiä muihin organisaatioihin ei ole tapahtunut, mutta oppilaitoksen rehtori siirtyi Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän uudistettuun organisaatioon toimialajohtajaksi. Uudessa organisaatiossa koulutuksen saatavuus Lieksan paikallisen työelämän ja yritysten osaamistarpeisiin on jopa joustavampaa kuin ennen. 72 Tilinpäätös - Toimintakertomus

73 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO LIEKSA Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,38 Maksutuotot , ,98 Tuet ja avustukset , ,66 Muut toimintatuotot 1 845, , ,02 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,90 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,80 Muut henkilösivukulut , ,49 Palvelujen ostot , ,14 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,56 Avustukset , ,00 Muut toimintakulut , , , ,97 TOIMINTAKATE , ,95 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut -0,88-0,14-0,88-0,14 VUOSIKATE , ,09 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,08 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,17 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,17 Tilinpäätös Toimintakertomus

74 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

75 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO NURMES. Vaikuttavuus 1. Toiminnan vaikuttavuus 15,7 15,2 11,4 Vastaamme alueellamme työvoimatarpeisiin laadukkaalla ja määrällisesti oikein suunnatulla amma-tillisella koulutuksella. Yhteistyössä aikuisopiston kanssa huolehdimme laaja-alaisesta koulutuksen tarjonnasta Ylä-Karjalassa. Vaikka sopeutamme opiskelijamäärämme koko kuntayhtymän opiskelijakiintiön vähenemisen mukaisesti, pidämme koulutustarjontamme mahdollisimman laajana vastaten alueen elinkeinoelämän tarpeita. Opiskelijoiden työelämävalmiuksien ja työllistymisen parantamiseksi kehitämme opetusta ja oppimisympäristöjä sekä lisäämme työelämäyhteistyötä ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista, yritysvierailuja ja työelämän edustajien vierailuja oppilaitoksessa. 45,9 48,7 44, Jatko-opintoihin sijoittuminen Työllistyminen. Opiskelijamäärä Varmistaaksemme oppilaitoksen vetovoimaa tehostamme oppilaitoksen markkinointia ja hyödynnämme sosiaalista mediaa entistä enemmän. Kannustamme opiskelijoitamme jatko-opintoihin esittelemällä erilaisia jatko-opintomahdollisuuksia kaikille opintonsa päättäville ryhmille. Hankkeiden avulla kehitämme opetusta ja oppimisympäristöjä Toteuma Opiskelijamäärän ja vaikuttavuuden osalta jäimme vuoden tavoitteista. Kokonaisvaikuttavuutemme oli 55,6 %. Tarjosimme kaikille opintonsa päättäneille opiskelijoille jatko-opintojen ohjausta sekä mahdollisuutta tutustua Karelian, Kajaanin ja Savonian ammattikorkeakouluun vierailujen muodossa. Hanketoiminnan avulla kehitimme valmentavaa työotetta ja ammatillisen koulutuksen reformin vaatimuksiin vastaamista sekä työelämäyhteistyötä ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämistä eri tutkinnoissa. Opiskelijamäärämme ei toteutunut tavoitteen mukaisesti tekniikan ja liikenteen koulutusalalla Työllistyminen (%) 48,7 50,6 44,2 Jatko-opinnoissa (%) 15,2 13,0 11,4 Valmistuneet 85,0 79,0 65,0 Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 5,0 4,0 - kokonaiskustannukset (1000 ) 160,0 85,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 228,9 222,7 215,1 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 2. Muut koulutusmuodot Henkilöstökoulutus - opiskelijoita 0,1 - opiskelijatyöpäiviä 13,3 Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 229,0 222,7 215,1 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 Tilinpäätös - Toimintakertomus 75

76 . Opiskelijapalaute 4,2 4,2 3, Työelämäpalaute 4,1 4,1 4, Asiakaspalvelun laatu Osallistamme kaikki opiskelijat oman, laadukkaan, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa laatimiseen. Mahdollistamme opiskelijoillemme kahden tutkinnon ja laajojen yleissivistävien opintojen joustavan suorittamisen Nurmeksen lukiossa. Aloitamme tiimioppimismallin jalkauttamisen kaikkiin tutkintoihimme. Opiskelijoiden opintojen valinnaisuutta ylläpidämme ammattiopiston lisäksi lukion, aikuisopiston, kansalaisopiston, ammattikorkeakoulun, verkko-opiston, Isoverstaan ja muiden oppilaitosten tarjonnalla. Hyödynnämme opetuksessa uusia sosiaalisen median ja digiteknologian tarjoamia mahdollisuuksia. Kannustamme opiskelijoita suorittamaan kansainvälisiä työssäoppimisjaksoja ja osallistumaan Taitaja-semifinaaleihin kaikissa perustutkinnoissa. Mahdollistamme opiskelijoiden osallistumisen myös SakuStars-kulttuurikilpailuihin. Kehitämme työelämä- ja opiskelijalähtöistä pedagogiikkaa opetusta tukevien hankkeiden kautta. Keräämme työelämäpalautetta työelämäasiakkailta haastattelemalla heitä luontevissa työelämäkontakteissa. Kehitämme myös henkilökohtaistamisen käytänteitä ammatillisessa opetuksessa lisäämällä työvaltaisia opiskelumahdollisuuksia ja yhteisten tutkinnonosien opiskelua ammatillisten tutkinnonosien opiskelun yhteydessä. Toteuma Asiakaspalvelun laatua koskevat tunnusluvut ovat hyvällä tasolla. Olemme ottaneet käyttöön valmentavan työotteen elementit: olemalla läsnä, yhdessä tekeminen, monipuoliset opetus- ja työskentelymenetelmät ja vastuulliset valinnat. Otimme käyttöön tiimivalmennuksen menetelmät useissa tutkinnoissa ja olemme lisänneet työvaltaisia opiskelumahdollisuuksia ja yhteisten tutkinnonosien opiskelua ammatillisten tutkinnonosien yhteydessä. Olemme mahdollistaneet opiskelijoiden joustavat siirtymiset oppimisympäristöstä ja opiskelumuodosta toiseen sekä yksilölliset osaamisperusteiset etenemiset. Olemme kannustaneet opiskelijoita lähtemään mukaan Nuori yrittäjyys -toimintaan, osuuskuntatoimintaan ja kansainväliseen vaihtoon. Erityisopetuksen kahdeksasta aloittaneesta opiskelijasta kuusi valmistui ohjeajassa ja kaksi keskeytti opintonsa Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,2 3,9 4,2 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,1 3,8 4,0 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita 5,5 7,0 7,0 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) 11,0 8,0 2,0 Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät 8,0 9,0 4,0 - opiskelijat suoritetut opintoviikot 63,0 100,0 39,0 - opiskelijat saapuvat 2,0 20,0 - opettajat / asiantuntijat lähtevät 3,0 2,0 - opettajat / asiantuntijat saapuvat 1,0 8,0 Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 60,0 75,0 75,0 76 Tilinpäätös - Toimintakertomus

77 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Sopeutamme oppilaitoksen toimintakustannukset vähenevään tulorakenteeseen ja parannamme tilojen käyttöastetta vähentämällä tilojen määrää.. Keskeyttäminen 11,9 Kehitämme työelämässä suoritettavien ammattiosaamisen näyttöjen toteutusmalleja yhdessä työnantajien kanssa. Koulutamme myös uusia työpaikkaohjaajia yrityksissä opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen aikana. Lisäksi aloitamme kaikkien perustutkinto-opiskelijoiden valmentamisen työpaikkaohjaajaksi opintojensa aikana. 6,3 8,9 Tehostamme varhaisen puuttumisen toimintamallia, jonka avulla varmistamme opiskelijoiden opintojen etenemistä sekä ennaltaehkäisemme opintojen keskeyttämistä ja oppilaitoksesta eroamista. Kehitämme edelleen oppimisprosesseja Tekemällä oppimisen -idean mukaisesti. Vahvistamme vastuullisuuden, välittämisen ja osallisuuden kulttuuria kaikilla tasoilla. Kiinnitämme huomiota avoimuuteen, ryhmien ja yksilön kohtaamiseen. Seuraamme oppilaitoksen taloutta kuukausiraporttien avulla. Yhdistämme pienten ryhmien opetusta tutkinnonosissa siten, että samaa tutkintoa opiskelevat opiskelijat ovat samassa ryhmässä. Integroimme yhteisiä opintoja ammatillisiin opintoihin ja hyödynnämme lisäksi verkko-opiston tarjontaa. Toteuma Opintojen keskeyttämisasteessa emme saavuttaneet asetettua tavoitetta, vaikka olemme tehostaneet varhaisen puuttumisen mallia ja opintojen erilaisia suorittamismahdollisuuksia. Tutkintojen läpäisyasteessa olemme hyvällä tasolla. Työelämässä suoritettavien näyttöjen määrää olemme saaneet nostettua edellisestä vuodesta. Tilojen osalta olemme tiedostaneet tilanteen ja olemme yhdessä tilapalvelun kanssa tehneet tilaselvitystä toimitilojen määrästä ja muutostarpeista. Taloudelliset tulostavoitteet saavutimme Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 11,9 5,8 8,9 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 70,9 72,0 70,9 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 54,0 63,5 59,5 Tilojen käyttöaste (%) 28,2 50,0 19,7 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 100,9 92,3 95,6 - vuosikate toimintatuloista (%) 0,9-8,4-4,6 - vuosikate poistoista (%) 52,2-523,1-221, Läpäisyaste 70,9 70,9 70, Vuosikate (1000 Eur) Henkilöstön aikaansaannoskyky Koulutamme henkilöstöämme valmennuksellisen opetuksen ja tiimioppimisen osaajiksi. Kaikki opettajamme suorittavat tiimioppimisen koulutuksen. Tuemme henkilöstön osaamisen tasoa digitalisaatioon ja valmentavaan työotteeseen liit- Tilinpäätös - Toimintakertomus 77

78 3,8 3,7 3,6 3,9. Esimiestyö 3,6. 4, Tiedonkulku ja vuorovaikutus 3, Työn kehittävyys 3,7 3, tyvissä taidoissa. Huolehdimme siitä, että kaikki opettajat käyvät työelämäjaksolla strategiakauden aikana. Edistämme henkilöstön työhyvinvointia mahdollistamalla heille omaehtoisia liikunta- ja kulttuurielämyksiä. Järjestämme myös yhteisen teatteriretken sekä liikunnallisen iltapäivän. Huolehdimme henkilöstön hyvinvoinnista huolimatta henkilöstön määrän vähenemisestä toiminnan supistuessa. Toteuma Opettajien ja muun henkilöstön koulutuspäivät toteutuivat suunnitellusti. Opettajien koulutuksissa keskityimme Kohti reformia -koulutukseen, opettajien tiimikoulutukseen ja muihin Pkky:n tarjoamiin sisäisiin koulutuksiin. Opettajien työelämäjaksot eivät toteutuneet suunnitellusti. Työolobarometrin mukaan työilmapiiri on pysynyt hyvällä tasolla, vaikka olemme joutuneet sopeuttamaan toimintojamme henkilöstöä vähentämällä ja ryhmien yhdistämisellä. Yhteisöllisyyttä olemme hakeneet viikoittaisilla yhteisillä kahveilla, liikuntapäivällä ja pikkujoululla. Henkilöstöllä on käytössä liikunta- ja kulttuurisetelit Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 6,0 4,6 4,3 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 1,2 2,5 2,4 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä 12,0 20,0 0,0 Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 94,4 100,0 94,1 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,6 3,8 4,0 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,6 3,8 3,8 - työn kehittävyys 3,7 3,8 3,8 5. Taloussuunnittelukauden riskit Oppilaitoksen merkittävimmät riskit olemme kuvanneet riskiportfoliossamme. Henkilöstöriskejä ovat osaamisen ja motivaation ylläpitäminen niukkenevassa taloustilanteessa. Toiminnan sopeuttaminen pieneneviin opiskelijamääriin ja yksikköhintatuloihin aiheuttaa oppilaitokselle riskejä myös koulutuksen laadun ja kustannustehokkuuden säilyttämisessä. Lisäksi yksikköhinnan pienentyminen hankaloittaa opiskeluympäristöjen ylläpitoa ja laadukkaiden oppimistulosten saavuttamista. Toteuma Opiskelijamäärissä jäimme tavoitteesta 10 opiskelijan verran. Laajan koulutustarjonnan turvaamiseksi käytössämme on koulutuksenjärjestämismalli, jossa opiskelijamäärän pienentyessä saman alan vuoden opiskelijat muodostavat NonStop-mallin mukaisesti ryhmän. Tämä ja käytössä olevien tilojen vähentäminen edesauttoivat taloudellisen tulostavoitteen saavuttamiseen. 78 Tilinpäätös - Toimintakertomus

79 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO NURMES Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,74 Maksutuotot , ,93 Tuet ja avustukset , ,98 Muut toimintatuotot , , , ,69 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,43 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,85 Muut henkilösivukulut , ,82 Palvelujen ostot , ,66 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,56 Avustukset , ,00 Muut toimintakulut , , , ,67 TOIMINTAKATE , ,02 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut -0,23-0,08-0,23-0,08 VUOSIKATE , ,94 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,98 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,04 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) 1 013, ,40 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,64 Tilinpäätös Toimintakertomus

80 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

81 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO OUTOKUMPU Vaikuttavuus. 1. Toiminnan vaikuttavuus 16,4 16,4 17,7 Keskeinen tavoitteemme on parantaa työllistymistä ja jatko-opintoihin hakeutumista. Työllistyminen aikaisemmin valmistuneiden osalta vuoden 2014 lopun tilanteen mukaan on heikentynyt lukuun ottamatta tanssi- ja metallialoja. Työllistymisen edistämisessä keskeinen keino on edelleen edistää sisäisen yrittäjyyden kehittymistä. Oppilaitoksemme yrittäjyyslehtori ja -koordinaattori tukee vahvasti yrittäjyyspolun valinneita opiskelijoita ja muuta henkilökuntaa ohjauksessa. Kaikki kulttuurialan opiskelijat kokeilevat yrittäjyyttä jossain muodossa, esimerkiksi NY- tai osuuskuntayrittäjinä, osa jatkaa pidemmällekin. Tavoitteenamme on myös löytää menetelmä opiskelijoiden valmistumisen jälkeisen polun seuraamiseen ja yrittäjyyskasvatuksen vaikuttavuuden arvioimiseen. Opiskelijat saavat tukea opintojensa suuntaamiseen myös Outokumpuun loppuvuodesta perustettavasta moniammatillisesta Ohjaamosta. Näillä toimilla tavoitteenamme on vaikuttaa erityisesti tulevan media-alan perustutkinnon ja kuvallisen ilmaisun perustutkinnosta valmistuneiden opiskelijoiden työllistymisen paranemiseen. 49,9 47,2 44, Jatko-opintoihin sijoittuminen Työllistyminen. Opiskelijamäärä Kehitämme jatko-opintopolkua edelleen kuntayhtymän yhteisellä hanketyöllä ja Urapalveluyksikön käynnistämisellä 1.1. alkaen. Toteuma Työllistymisessä emme saavuttaneet tavoitetta, mutta jatko-opintoihin hakeutumisen tavoite saavutettiin. Oppilaitoksen yrittäjyyslehtori ja -koordinaattori on ollut ohjaamassa opiskelijoiden NY-yrittäjyyttä, johon kaikki Ammattiopisto Outokummun opiskelijat ovat saaneet perehdytyksen ja joka kattaa sekä sisäisen että ulkoisen yrittäjyyden. Kaikkiaan vuonna Ammattiopisto Outokummussa perustettiin 40 uutta NY-yritystä, joissa toimi yhteensä 60 opiskelijaa. NY-yrityksiä perustettiin eniten kulttuurialalle mutta myös sosiaali- ja terveysalalle sekä kone- ja metallialalle. NY-yrittäjyys on tasoittanut tietä siirtyä valmistumisen jälkeen yrittäjäksi; erityisesti kulttuurialalla yrittäjyys nähdään tärkeänä työllistymismuotona Outokumpuun suunniteltu moniammatillinen Ohjaamo ei toteutunut, mutta sekä Ammattiopistolla, Outokummun lukiolla että Outokummun kaupungilla on omaa ohjaustoimintaansa. Ammattiopistolla kuvallisen ilmaisun perustutkinnon ja media-alan perustutkinnon opiskelijat ovat osallistuneet Work Smart -hankkeeseen, jossa on opiskeltu työnhakuvalmiuksia sekä verkostoiduttu työnantajien kanssa. PKKY:n Ura- ja työelämäpalvelut tarjoaa laajasti tietoa työnhausta ja jatko-opinnoista sekä opiskelijoille että ammattiin valmistuneille. Se on myös yhtenä linkkinä alueen työnantajiin ja yrityksiin ja tekee verkostoyhteistyötä. Ura- ja työelämäpalvelut ovat järjestäneet tiedotus-, neuvonta- ja ohjaustilaisuuksia myös Ammattiopisto Outokummussa. Jatko-opintoihin auttavat Väyläopinnot, joissa ammatillista perustutkintoa opiskeleva voi suorittaa opintojensa aikana ammattikorkeakouluopintoja Karelia-ammattikorkeakoulussa. Väylä-opintoihin on osallistunut Ammattiopisto Outokummun eri alojen opiskelijoita. Ammattiopisto Outokummussa saavutimme ja ylitimme opiskelijamäärätavoitteemme, ja erityisen ilahduttavaa oli kone- ja metallialan sekä kone- ja tuotantotekniikan opiskelijamäärän reilu ylittyminen. Tilinpäätös - Toimintakertomus 81

82 . Opiskelijapalaute 4,1 4,2 4, Työelämäpalaute 4,1 4,2 4, Työllistyminen (%) 47,2 60,7 44,9 Jatko-opinnoissa (%) 16,4 16,3 17,7 Valmistuneet 166,0 237,0 202,0 Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 6,0 3,0 2,0 - kokonaiskustannukset (1000 ) 197,9 204,0 163,5 Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 557,8 507,0 530,5 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 2. Muut koulutusmuodot Työvoimakoulutus - opiskelijoita 8,3 4,0 - opiskelijatyöpäiviä 1 577,0 760,0 Ammatillinen lisäkoulutus - opiskelijoita 4,0 0,5 - opiskelijatyöpäiviä 760,0 95,0 Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - opiskelijoita 2,0 - opiskelijatyöpäiviä 380,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 566,1 517,0 531,0 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 2. Asiakaspalvelun laatu Tavoitteenamme on pysyttää opiskelijapalautteen taso jatkossakin hyvänä kehittämällä valmentavaa pedagogiikkaa niin, että aikaisempaa pienemmillä resursseilla todellakin saadaan aikaan enemmän. Oppilaitoksen lähes koko henkilökunta on saanut valmiuksia tiimipedagogiikan soveltamiseen opetustyössä vuoden 2016 loppuun mennessä. Lähihoitajakoulutus on toiminut oppilaitoksessamme tiimiopetuksen pilottina ja työelämäpalaute opiskelijoiden oma-aloitteisuuden lisääntymisestä työssäoppimispaikoilla kertoo siitä, että suunta on oikea. Toteutusta seuraamme niin, että menetelmiä voidaan jatkuvasti parantaa. Toteuma Saavutimme ja jopa ylitimme opiskelijapalautteelle asettamamme tavoitteen, samoin onnistuimme työelämäpalautteessa. Tiimipedagogiset menetelmät ja valmentava työote toteutuivat oppilaitoksen kaikilla koulutusaloilla. 82 Tilinpäätös - Toimintakertomus

83 2016 Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,2 4,1 4,4 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,2 4,0 4,2 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita 16,0 12,0 19,0 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) 11,0 6,0 Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät 20,0 64,0 51,0 - opiskelijat suoritetut opintoviikot 40,0 361,0 215,0 - opiskelijat saapuvat 11,0 13,0 16,0 - opettajat / asiantuntijat lähtevät 20,0 16,0 9,0 - opettajat / asiantuntijat saapuvat 15,0 13,0 10,0 Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 68,2 80,8 59,6. Keskeyttäminen 7,8 7,6 6, Läpäisyaste 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Läpäisyasteen parantamisessa valmentavan pedagogiikan toimintatapojen soveltaminen lisää opiskelijan vastuuta omasta oppimisestaan ja siten parantaa läpäisyastetta. 72,4 68,7 71,1 AMOO:n uudet tilajärjestelyt toteutamme Haahtela Oy:n selvityksen pohjalta niin, että tarvittavat päätökset tilaratkaisuista voidaan tehdä mahdollisimman pian ja ratkaisu on kustannustehokas. Toteuma Läpäisyasteessa jäimme tavoitteestamme, mutta opintojen keskeyttämisaste laski. Ammattiopisto Outokummun tilajärjestelyt ovat edenneet siten, että Karjalankadun kiinteistöstä on siirretty opetus Lammenkadulle syksyllä. Lisäksi on päätetty remontoida kesän 2018 aikana Teollisuuskadun tilat siten, että sinne siirtyvät Lammenkadulta Kulttuurihallin opetus. Remontin valmistuttua Kulttuurihalli puretaan. Näillä ratkaisuilla saadaan Outokumpuun kompaktit tilat. Syksyllä on tehty myös Servon tilojen remonttisuunnitelmaa yhdessä Outokummun kaupungin kanssa Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 7,6 7,2 6,4 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 68,7 81,2 71,1 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 48,1 57,3 62,3 Tilojen käyttöaste (%) 26,3 60,0 22,7 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 106,3 93,0 102,1 - vuosikate toimintatuloista (%) 5,9-7,5 2,0 - vuosikate poistoista (%) 253,4-261,8 70, Vuosikate (1000 Eur) Tilinpäätös - Toimintakertomus 83

84 . Esimiestyö 3,6 3,7 3, Tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,6 3,6 3, Henkilöstön aikaansaannoskyky Henkilöstön kouluttautuminen jatkuu aikaisemmalla tasolla. Hyvää työilmapiiriä pyrimme pitämään yllä vertaismentoroinnilla, työnohjauksella ja esimiestyön kehittämisellä, jota tukee esimiesten tiimivalmennus. Toteuma Opetus- ja muun henkilöstön koulutuspäivien määrässä jäätiin tavoitteista. Henkilöstöilmapiirimittauksen eri osa-alueista saavutimme tavoitteemme esimiestyössä. Sen sijaan tiedonkulku ja vuorovaikutus sekä työn kehittävyys laskivat emmekä päässeet niissä tavoitteeseen Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 5,3 5,0 4,9 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 0,7 5,0 2,1 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä 10,0 70,0 30,0 Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 90,2 93,8 87,5 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,7 3,6 3,6 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,6 3,7 3,4 - työn kehittävyys 3,7 3,8 3,4 Työn kehittävyys. 3,8 3,7 3, Taloussuunnittelukauden riskit Keskeiset riskit ovat oppimisen ohjauksen tason mahdollinen heikkeneminen resurssien vähetessä ja henkilöstön väsyminen. On mahdollista, että ns. reformi ei siten toteudu tavoitteiden mukaisesti. Vetovoimaisuus voi heikentyä, koska resurssien heikentyessä ammatillisen koulutuksen arvostus laskee. Siitä voi tulla ensisijaisesti aikuiskoulutusta, kun yhä useampi nuori valitsee lukion. Toteuma Vuoteen 2016 verrattuna vuonna Ammattiopisto Outokummun henkilökunnan määrä on vähentynyt 7:llä, ja vähennys on kohdistunut opetushenkilöstöön (v opettajia oli 41, v. opettajia 34). Muun henkilöstön määrä on pysynyt samana v ja (henkilöitä 10). Työolobarometrin mukaan työn kuormittavuus on lisääntynyt vuoden aikana jonkin verran, samoin vastausten mukaan työkyky on edelliseen vuoteen verrattuna alempi. Myös työn kehittävyys on koettu aikaisempaa heikommaksi. Ammattiopisto Outokummussa koulutusten vetovoimaisuus ei ole heikentynyt, sillä ylitimme opiskelijamäärätavoitteemme, joten tämä riski ei toteutunut vuonna. 84 Tilinpäätös - Toimintakertomus

85 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO OUTOKUMPU Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,40 Maksutuotot , ,31 Tuet ja avustukset , ,79 Muut toimintatuotot , , , ,28 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,11 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,71 Muut henkilösivukulut , ,60 Palvelujen ostot , ,26 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,95 Avustukset , ,02 Muut toimintakulut , , , ,91 TOIMINTAKATE , ,37 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot 112,50 105,00 Muut rahoituskulut -70,45-72,19 42,05 32,81 VUOSIKATE , ,18 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,44 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,74 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,74 Tilinpäätös Toimintakertomus

86 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

87 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO NIITTYLAHTI, POHJOIS-KARJALAN OPISTO, POHJOIS-KARJALAN KESÄYLIOPISTO 1. Toiminnan vaikuttavuus Oppilaitoksen opiskelijamäärä on vakiintumassa lähivuosien aikana kuluvan vuoden tasolle. Vahvistamme opiskelijoiden työllistymistä hyödyntämällä aktiivisesti yhteisen uraohjausyksikön palveluja sekä kehittämällä omia työllistymistä ja uravalintoja tukevia menetelmiä. Kehitämme yrittäjyysopintoja yhdessä Joensuun muiden ammattiopistojen kanssa. Toteuma Opiskelijamäärämme jäi ammatillista lisäkoulutusta lukuun ottamatta tavoitteesta pysyen kuitenkin vuoden 2016 tasolla. Uraohjausta ja Väylä-opintoja ammattikorkeakouluun hyödynnettiin, ja opiskelijamme sijoittuivat erinomaisesti jatko-opintoihin. Toteutimme yrittäjyysopintoja sekä toiminnallisina Tuotantotalli-opintoina että verkko-opintoina. Opiskelijoilla on ollut mahdollisuus osallistua myös Nuori Yrittäjyys-ohjelmaan. Työllistymisen osalta emme saavuttaneet tavoitetta Työllistyminen (%) 51,6 60,9 49,6 Jatko-opinnoissa (%) 21,8 20,3 22,8 Valmistuneet 41,0 29,0 30,0 Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 3,0 2,0 - kokonaiskustannukset (1000 ) 65,0 73,1 Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 141,9 146,0 141,8 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 2. Muut koulutusmuodot Työvoimakoulutus - opiskelijoita 57,0 60,0 54,6 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 Ammatillinen lisäkoulutus - opiskelijoita 17,5 17,0 24,5 - opiskelijatyöpäiviä 3 321, , ,0 Henkilöstökoulutus - opiskelijoita 0,4 - opiskelijatyöpäiviä 76,0 Kesäyliopistokoulutus - opiskelijoita 41,3 45,0 42,7 - opiskelijatyöpäiviä 7 841, , ,0 Kansanopisto - opiskelijoita 33,7 42,0 38,3 - opiskelijatyöpäiviä 6 404, , ,0 Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - opiskelijoita 5,0 4,3 - opiskelijatyöpäiviä 950,0 817,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 291,8 315,0 306,2 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0. Vaikuttavuus 23,0 21,8 22,8 48,1 51,6 49, Jatko-opintoihin sijoittuminen Työllistyminen. Opiskelijamäärä Tilinpäätös Toimintakertomus

88 4,3 4,2 4, ,7. Opiskelijapalaute. Työelämäpalaute 4,1 3, Keskeyttäminen. 7,6 9,2 6,0 2. Asiakaspalvelun laatu Kehitämme toteutussuunnitelmia ja työpäivän aikaisia oppimisjärjestelyjä aiempaa joustavammiksi. Kehitämme edelleen fyysisiä opiskeluympäristöjä sekä tehostamme tilojen käyttöä. Tehostamme opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa opintoja verkossa sekä opiskelijoiden henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien käyttöä aiemman osaamisen tunnistamisen ja yksilöllisten valintojen välineenä. Kesäyliopiston koulutukset suunnittelemme asiakaslähtöisiksi koulutustarveselvitysten avulla. Toteuma Opiskelijat olivat erittäin tyytyväisiä opintojen järjestämiseen ja oppimisympäristöihin. Olemme kehittäneet toiminnallisen ja henkilökohtaisen oppimisen mahdollisuuksia työelämälähtöisesti, esimerkkinä Niittylahden nuorisotilan toiminnan järjestäminen yhteistyössä Joensuun kaupungin kanssa. Osa opinnoista oli mahdollista suorittaa Verkko-opiston tarjonnasta. Työelämäpalaute jäi tavoitetta heikommaksi Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,2 4,1 4,1 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,1 4,1 3,7 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita 5,0 5,0 5,0 Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät 12,0 15,0 17,0 - opiskelijat suoritetut opintoviikot 36,0 90,0 82,0 - opiskelijat saapuvat 24,0 30,0 - opettajat / asiantuntijat lähtevät 5,0 4,0 3,0 - opettajat / asiantuntijat saapuvat 6,0 6,0 Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 75,0 75,0 62,5 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Läpäisyaste. Lisäämme työpaikalla tapahtuvaa oppimista ja kehitämme uudenlaisia työpaikalla tapahtuvan oppimisen menettelyjä, yksilöllisiä toppipolkuja ja mahdollisuuksia suorittaa opintoja työssä oppimalla. Kehitämme työssäoppimisen ohjauksen prosesseja ja työpaikkaohjaajien ohjausosaamista. Edistämme opiskelijoiden tutkintoon ja tutkintojen välillä tapahtuvia siirtymiä. 76,2 77,6 70,3 Toteuma Opintoja keskeytettiin merkittävästi aiempia vuosia vähemmän, vaikka tutkintojen läpäisyaste jäi jonkin verran tavoitteesta. Keskeyttämisen vähenemiseen olemme pystyneet vaikuttamaan varhaisella puuttumisella ja yksilöllisillä oppimisratkaisuilla. Taloudellinen suorituskykymme heikkeni opiskelijatulojen vähenemisen takia Tilinpäätös - Toimintakertomus

89 2016 Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 9,2 7,7 6,0 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 77,6 78,4 70,3 Työelämässä suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osuus (%) 80,8 80,0 84,2 Tilojen käyttöaste (%) 41,0 70,0 30,1 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 94,6 95,1 90,1 - vuosikate toimintatuloista (%) -5,7-5,2-11,1 - vuosikate poistoista (%) , , ,4 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky. Vuosikate (1000 Eur) Esimiestyö -313 Huolehdimme kaikkien opettajien osallistumisesta ammatillisen koulutuksen reformin edellyttämään osaamista kehittävään koulutukseen. Hyödynnämme opettajien käytössä olevia valmentavan pedagogiikan (valpe-) kyselyjä valmentavan työotteen kehittämisessä. Koko henkilöstö osallistuu tiimivalmennuskoulutukseen. 4,1 3,8 3,9 Toteuma Henkilöstömme osallistui tiimivalmennuskoulutukseen. Lisäksi esimiehet ja kaksi opettajaa osallistuivat ammatillisen koulutuksen reformikoulutukseen. Valpekyselyä oman työnsä kehittämisen välineenä on käytetty satunnaisesti. Henkilöstöilmapiirin osalta emme saavuttaneet tavoitteita, kun tulokset pysyivät edellisen vuoden tasolla Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 5,4 5,0 5,2 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 1,6 5,0 3,2 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä 10,0 Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 95,7 100,0 91,7 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,8 4,1 3,9 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 4,1 3,6 - työn kehittävyys 3,7 4,0 3, Tiedonkulku ja vuorovaikutus 4,0 3,7 3, Työn kehittävyys 5. Taloussuunnittelukauden riskit Lisääntyvästä maahanmuuttajakoulutusten koulutuskysynnästä huolimatta työvoimakoulutuksen kilpailu kiristyy. Kaikissa koulutuksissa niukkenevat resurssit edellyttävät toiminnan tehostamista ja prosessien kehittämistä. Henkilöstön jaksamista muutostilanteessa tuemme pedagogiikkaa kehittämällä ja käytössämme olevalla auttavalla työotteella. 3,9 3,7 3, Toteuma Taloussuunnittelukauden riskit toteutuivat ja vaikuttivat tuloksiin. Tilinpäätös - Toimintakertomus 89

90 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO NIITTYLAHTI / POHJOIS-KARJALAN OPISTO Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,84 Maksutuotot , ,20 Tuet ja avustukset , ,62 Muut toimintatuotot , , , ,05 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,96 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,41 Muut henkilösivukulut , ,66 Palvelujen ostot , ,28 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,92 Avustukset , ,00 Muut toimintakulut , , , ,39 TOIMINTAKATE , ,34 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut ,16-5, ,16-5,72 VUOSIKATE , ,06 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,13 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,19 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,19 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

91 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO VALTIMO. Vaikuttavuus 1. Toiminnan vaikuttavuus 8,6 8,8 9,3 Toteutamme työvoimatarpeen mukaisia metsä- ja metsäkonealan koulutuksia. Koulutuksen saavutettavuutta pidämme yllä tarjoamalla koulutusta Valtimolla, Joensuussa ja Iisalmessa. Työssäoppimisen määrää lisäämme ja sen ajoitusta kehitämme ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamiseksi työssäoppimisen yhteydessä ja työllistymisen varmistamiseksi. Osaamisen arviointia ja sen mittaamista kehitämme yhdessä työelämän edustajien kanssa sekä hanketoiminnalla. Jatko-opintoväylän ja opetuksen kehittämistä teemme yhdessä ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa. Tuotteistamme vaiheistettua koulutusta kansallisille ja kansainvälisille markkinoille. Toteuma Olemme toteuttaneet koulutuksia työelämän tarpeita vastaavasti, vaikka koulutusten alueellinen kattavuus supistui Iisalmen poistuttua metsäalan perustutkinnon koulutuksen aloittamispaikkakuntana. Työssäoppimisen määrää olemme saaneet nostettua hieman ja sen jakautumista koko opintojen ajalle on pystytty lisäämään. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen työssäoppimisen yhteydessä on lisääntynyt hyvän työssäoppimispaikkojen tarjonnan myötä. Osaamisen arviointiin ja sen mittaamiseen on kehitetty yhdessä työelämän kanssa ja hanketoiminnalla uusia mitattavia ja osaamista mittaaviksi tunnustettuja tunnuksia. Väyläopintojen kehittäminen on edennyt ammattikorkeakoulun kanssa hankeen ja ammattikorkeakoulun kiinnostuksen siivittämänä. Vaiheistettua opetusta on mallinnettu ja se on suunnittelun perustana vuoden 2018 opetusta ja opiskelua suunniteltaessa. Kansainväliset koulutustarjoukset pohjautuvat kehitettyyn vaiheistettuun opetus-/opiskeluprosessiin. 68,3 63,2 55, Jatko-opintoihin sijoittuminen Työllistyminen. Opiskelijamäärä Tilinpäätös - Toimintakertomus 91

92 . Opiskelijapalaute 4,0 4,3 4, Työelämäpalaute 3,8 3,8 3, Työllistyminen (%) 63,2 72,4 55,9 Jatko-opinnoissa (%) 8,8 2,7 9,3 Valmistuneet 59,0 80,0 70,0 Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 3,0 2,0 6,0 - kokonaiskustannukset (1000 ) 59,0 175,0 310,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 189,5 200,5 193,7 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 2. Muut koulutusmuodot Työvoimakoulutus - opiskelijoita 2,2 3,1 - opiskelijatyöpäiviä 408,5 589,0 Ammatillinen lisäkoulutus - opiskelijoita 10,1 15,2 13,7 - opiskelijatyöpäiviä 1 917, , ,0 Henkilöstökoulutus - opiskelijoita 0,3 - opiskelijatyöpäiviä 47,5 Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - opiskelijoita 0,4 - opiskelijatyöpäiviä 76,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 202,4 218,8 207,4 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 2. Asiakaspalvelun laatu Keräämme opiskelijapalautetta tutkinnonosittain kohdentaaksemme palautetta opetuksen ja opiskelun kehittämiseksi. Yksilöllisten opintopolkujen toteutusta kehitämme lisäämällä henkilökohtaistamista koko opintojen ajan. Integroimme ammatillisia aiheita ja tavoitteita yhteisiin tutkinnon osiin. Mahdollistamme opiskelijoiden ja opettajien kansainvälistymistä myös ilman hankerahoitusta. Kehitämme vaiheistettua oppimispolkua sekä siihen liittyviä osaamisen arviointeja arvioinnin tasaisen laadun varmistamiseksi. Toteuma Opiskelijapalautetta olemme keränneet opettajittain opettajien omaan käyttöön tutkinnon osien toteutuksen onnistumisen ymmärryksen lisäämiseksi ja opetuksen kehittämiseksi. Henkilökohtaisia opintopolkuja on aiempaa enemmän, mutta niiden vielä laajempi hyödyntäminen vaatii ohjeistusta ja ryhmänohjaajien kouluttamista. Kansainvälistyminen on riippuvaista enemmän halusta kuin hankerahoituksesta. Kotikansainvälistymistä on pyritty lisäämään ja se on lisääntynyt. Vaiheistetun oppimispolun rakentaminen on kesken, mutta se etenee vaiheittain ja on osin jo käytössä. Yhteisistä tutkinnon osista on pyritty rakentamaan mahdollisimman paljon ammatillisia opintoja tukevia tuomalla yhteisten aineiden opetukseen asioita ja aiheita ammatillisista tutkinnon osista. 92 Tilinpäätös - Toimintakertomus

93 2016 Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,3 4,1 4,3 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 3,8 3,9 3,8 Kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita 1,5 3,0 2,0 Kilpailuihin osallistuminen (lkm) 3,0 2,0 3,0 Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät 1,0 3,0 5,0 - opiskelijat suoritetut opintoviikot 30,0 18,0 28,0 - opiskelijat saapuvat 5,0 4,0 5,0 - opettajat / asiantuntijat lähtevät 36,0 1,0 4,0 - opettajat / asiantuntijat saapuvat 47,0 Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 75,0 100,0 75,0. Keskeyttäminen 9,5 8,2 6, Läpäisyaste 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Henkilökohtaistamisella vähennämme keskeyttämistä ja lisäämme läpäisyä sekä mahdollistamme valmistumisen ohjeaikaa nopeammin. Ryhmä- ja henkilökohtaisella ohjauksella valmennamme opiskelijoita itsenäisyyteen niin opinnoissa kuin työssä. Osaamisen dokumentointiin käytämme opiskelijoille ja opettajille yhteistä Workseed-ohjelmaa. Osaamisen selkeällä dokumentoinnilla pyritään lisäämään opiskelijoiden omaa vastuuta omista opinnoista. Kasvatamme opiskelijaryhmien kokoa niissä opinnoissa, joissa se on toiminnallisesti mahdollista. Kehitämme digiteknologiaa työn opetukseen, ohjaukseen ja arviointiin. Toteuma Onnistuessaan henkilökohtaistaminen on vähentänyt keskeyttämisiä, osaltaan pidentänyt valmistumisaikaa joidenkin osalta ja useiden osalta nopeuttanut valmistumista. Itsenäiseen työskentelyyn ohjaaminen ei ole edennyt tavoitteen mukaisesti, vaikka ryhmä- ja henkilökohtainen ohjaus on lisääntynyt. Workseedohjelman käyttö on lisääntynyt osaamisen osoittamisen dokumentoinnissa. Se on mahdollistanut osaamisen näyttöjen järjestämisen aiempaa taloudellisemmin ja palautteen antamisen lisääntymisen. Opiskelijoiden oma vastuu osaamisen osoittamisen dokumentoinnista ja sen hallinnasta on lisääntynyt Workseedohjelman käytön seurauksena. Opiskelijaryhmiä on kasvatettu, kun hakijamäärät ovat sen mahdollistaneet. Hanketyöllä on kehitetty ohjauksen ja palautteen määrää, laatua ja automaatiota. Suurin osa ammattiosaamisen näytöistä tehty ohjeen mukaisesti työelämässä, mutta ne on kirjattu oppilaitoksessa toteutetuksi. Asiaa ei ole ohjeistettu niin, että kirjaukset olisivat tullut tehtyä oikein. 76,7 70,3 69, Vuosikate (1000 Eur) Henkilöstön aikaansaannoskyky Opettajien työelämäjaksot toteutamme sisäänheittoammateissa. Jokainen henkilökunnan jäsen osallistuu kahteen oman osaamisalan koulutukseen vuosittain. Mahdollistamme ammattikorkeakoulu- ja opettajakoulutuksia työn ohessa myöntämällä virkavapaata joustavasti yksilöllisen opiskelusuunnitelman mukaan toiminnan sen salliessa. Henkilöstön hyvinvointia kehitämme esimiesten ja henkilöstön koulutuksella sekä tiedonsaannin helpottamisella. Tilinpäätös - Toimintakertomus 93

94 . Esimiestyö 3,7 3,8 3, Tiedonkulku ja vuorovaikutus Toteuma Opettajien työelämäjaksot ovat toteutuneet sisäänheittoammateissa. Koulutuspäivien määrä on toteutunut suunnitellusti, mutta koulutusten jakautuminen ei ole tasaista. Henkilöstöilmapiirin heikkeneminen liittyy riittämättömään johtamiseen muutoksessa ja tiedonsaannin riittämättömyydestä liittyen omaan tehtävään ja esimiesten ja muiden henkilöiden vastuisiin Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 7,8 5,0 5,8 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 3,0 4,0 3,0 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä 5,0 45,0 5,0 Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 81,3 82,5 84,0 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,8 3,7 3,5 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,7 3,8 3,5 - työn kehittävyys 3,8 3,9 3,8 3,7 3,7 3,5 5. Taloussuunnittelukauden riskit Työn kehittävyys 4,0 3,8 3,8 Taloussuunnittelukauden riskeistä merkittävin on koulutuksen vetovoiman säilyttäminen tasolla, joka mahdollistaa metsäopetuksen pitkäjänteisen kehittämisen. Toiminnallisena riskinä näemme opetuksen ja erityisesti osaamisen arvioinnin kehittymisen uusien tutkinnon perusteiden mukaiseksi. Opiskelijamäärän kasvaessa ja samaan aikaan opiskelijakohtaisen rahoituksen pienentyessä riski on hallinnon ja opetuksen sopusuhtaisessa sopeuttaminen onnistuneesti. Oppilaitoksen tulorahoituksen vähentyminen kolmena vuotena peräkkäin vähentää kehittämiseen käytettäviä omia resursseja. Toteuma Vetovoiman heikkenemisen riski alkoi toteutua vuonna niin nuorten kuin loppuvuodesta aikuisten osalta. Toiminnan monimuotoistuessa johtamisen ja ohjeistuksen määrää ei ole kyetty pitämään riittävällä tasolla. Osa kehittämishankkeista, joita on tehty normaalilla tulorahoituksella, joudutaan laittamaan odotustilaan sopivan rahoituksen löytymiseen saakka Tilinpäätös - Toimintakertomus

95 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIOPISTO VALTIMO Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,37 Maksutuotot , ,69 Tuet ja avustukset , ,94 Muut toimintatuotot , , , ,81 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,98 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,38 Muut henkilösivukulut , ,81 Palvelujen ostot , ,96 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,20 Avustukset ,00-702,96 Muut toimintakulut , , , ,78 TOIMINTAKATE , ,03 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut ,40-4, ,40-4,71 VUOSIKATE , ,32 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,70 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,38 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) , ,46 Varausten lis.(-)tai väh.(+) ,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,16 Tilinpäätös Toimintakertomus

96 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

97 POHJOIS-KARJALAN AIKUISOPISTO. Vaikuttavuus 1. Toiminnan vaikuttavuus 5,9 6,6 6,1 Toimintamme vaikuttavuuden mittaamisen kohteena ovat aikuiskoulutuksen ydintehtävät: aikuiskoulutuksessa sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävässä onnistuminen koko maakunnan hyväksi. Elinkeinoelämän osaamistarpeiden ennakointi, osaavan työvoiman kysyntä ja nopeat osaamisen muutostarpeet työpaikoilla ohjaavat vaikuttavuuden seurantaa. Työelämän kysyntälähtöisen koulutuksen tuotteistamista jatkamme siten, että tuotteemme edistävät yrittäjyyttä ja kansainvälisyyttä sekä kehittävät pohjoiskarjalaista työelämää. Tehostamme edelleen verkostoitumista ja aktiivista yhteistyötä työpaikkojen ja sidosryhmien kanssa vaikuttavuuden parantamiseksi. 70,3 70,4 70, Jatko-opintoihin sijoittuminen Työllistyminen. Opiskelijamäärä Tehtävänämme on edistää työttömien työllistymistä koulutuksen keinoin ja lisätä jo työssä olevien osaamista ja ammattitaitoa työelämän tarpeiden mukaisesti. Vaikuttavuutta parannamme kehittäen opiskelijavalintaprosessia, ohjausta ja henkilökohtaistamista. Toteutamme ohjausta yksilöllisesti henkilökohtaisen tarpeen mukaan rahoitusmuodosta riippumatta. Hyödynnämme tehokkaasti toiminnassamme mobiililaitteita ja digitalisaatiota muun muassa opetuksessa ja ohjauksessa Työvoimakoulutuksessa olevien työllistymistavoitteesta sovitaan ELY-keskuksen kanssa erikseen hankintasopimusten yhteydessä Näyttötutkintojärjestelmässä valmistavan koulutuksen kesto määritellään yksilöllisesti tutkinnon suorittajan hakeutumisen henkilökohtaistamisessa. Huomioimme aikaisemmin hankitun osaamisen hakeutujan esittämien dokumenttien pohjalta. Työelämän tarpeet huomioon ottavilla tutkinnon perusteilla, valmistavan koulutuksen toteutussuunnitelmilla, henkilökohtaistamisella ja ohjauksella varmistamme aikuiskoulutuksen laatua ja vaikuttavuutta maakunnassamme. Jatko-opintoihin siirtymistä edistämme yhteistyöllä ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa. Toteuma Toiminnan vaikuttavuutta tarkasteltaessa mittareiden kautta työllistymisessä sekä jatko-opintoihin sijoittumisessa tavoitteemme ylittyi. Työllistyminen pysyi edelleen edellisvuoden tasolla. Valmistuneita oli toimintavuonna tavoiteltua enemmän ja se kertonee henkilökohtaistamisen sekä muiden prosessien hyvästä hallinnasta ja henkilöstön hyvästä osaamisesta. Elinkeinoelämää ja oman organisaation osaamista kehitimme neljän EU-hankkeen kautta. Perustutkintokoulutuksessa ja työvoimakoulutuksessa onnistuimme hyvin ja asetetut opiskelijamäärätavoitteet ylittyivät. Onnistuimme aloittamaan uusia koulutuksia hyvin nopealla aikataululla sitoutuneen, osaavan ja joustavan henkilöstön ansiosta. Ammatillinen lisäkulutus, henkilöstökoulutus ja oppisopimuskoulutus jäivät asetetun määrällisen tavoitteen alle. Toteumaan vaikuttaa aina työelämän tarve ja kysyntä. Kaikkiin työelämältä tulleisiin koulutustarpeisiin pyrimme kuitenkin vastaamaan niin hyvin kuin oli mahdollista. Tilinpäätös - Toimintakertomus 97

98 . Opiskelijapalaute 4,1 4,2 4, Työelämäpalaute 4,1 4,0 3, Työllistyminen (%) 70,4 67,9 70,1 Jatko-opinnoissa (%) 6,6 5,1 6,1 Valmistuneet 441,0 430,0 468,0 Elinkeinoelämän kehittäminen hanketyöllä - hankkeiden lukumäärä (kpl) 6,0 4,0 - kokonaiskustannukset (1000 ) 266,9 116,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet 1. Ammatillinen peruskoulutus - opiskelijoita 660,7 697,0 704,7 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 2. Muut koulutusmuodot Työvoimakoulutus - opiskelijoita 215,6 122,0 133,7 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 Ammatillinen lisäkoulutus - opiskelijoita 309,4 294,6 281,1 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 Henkilöstökoulutus - opiskelijoita 19,2 24,0 17,5 - opiskelijatyöpäiviä 3 648, , ,0 Muu koulutus (sis. mm EU-projektien koulutukset) - opiskelijoita 77,7 120,0 50,6 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 Koulutuksen määrälliset tavoitteet yhteensä - opiskelijoita 1 282, , ,6 - opiskelijatyöpäiviä , , ,0 Oppisopimuskoulutus - opiskelijoita 615,0 712,0 615,0 2. Asiakaspalvelun laatu Keräämme opiskelijapalautetta AIPAL-, OPAL- ja Webropol- opiskelijapalautejärjestelmillä. Valtakunnallista AIPAL-näyttötutkintojen palautejärjestelmää käytämme perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa, OPAL-palautejärjestelmää käytämme työvoimakoulutuksessa ja Webropol-palautejärjestelmää muissa koulutuksissa. Oppisopimuskoulutuksessa käytämme AIPAL-palautejärjestelmän lisäksi SopimusPro -järjestelmää. Opiskelijapalautteella mittaamme ja arvioimme koulutuksen laatua tutkinnoittain ja koulutuksittain. Työelämäpalautetta koulutuskuntayhtymä kerää oppilaitostasolla vuosittain. Kansainvälisillä vaihdoilla pyrimme innostamaan henkilöstöä ja opiskelijoita toimimaan rohkeasti kansainvälisillä kentillä. Toteuma Asiakaspalvelun laatua tarkasteltaessa kokonaisuutena opiskelijapalautteissa ylitimme asetetut tavoitteet. Oppilaitoksen työelämäpalaute jäi hieman alle tavoitteen ollen kuitenkin edellisten vuosien tasoa. Kansainvälisyyden kehittämisessä onnistuimme hyvin saapuvien opiskelijoiden ja asiantuntijoiden vastaanottamisessa. Tässä tapahtui selkeä iso muutos parempaan edellisiin vuosiin verrattuna. Tämä johtuu myös oppilaitoksemme sisällä tapahtuneesta uuden toimintamallin käyttöönotosta. Eniten vaihtoja tapahtui 98 Tilinpäätös - Toimintakertomus

99 sosiaali- ja terveysalalla. Oppilaitoksesta lähdettiin myös vaihtoon ja siinä opettajien osalta pysyttiin edellisvuoden tasolla, mutta opiskelijoiden osalta saavutimme selkeän parannuksen edellisvuoteen, vaikka emme aivan asetettua tavoitetta saavuttaneetkaan. Erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste parani vuodesta Selkeytimme ja kehitimme prosessia ja toimintamallia koko vuoden ajan siten, että tavoitteena oli opiskelijoiden saama tuen tasalaatuisuus eri tiimien välillä ja koko maakunnassa Opiskelijapalaute - päättökyselyn keskiarvo 4,2 4,0 4,1 Työelämäpalaute - vuosittain suoritettava kysely 4,0 4,0 3,9 Kansainvälistyminen - opiskelijat lähtevät 11,0 24,0 19,0 - opiskelijat suoritetut opintoviikot - opiskelijat saapuvat 2,0 15,0 22,0 - opettajat / asiantuntijat lähtevät 11,0 16,0 10,0 - opettajat / asiantuntijat saapuvat 9,0 25,0 Erityisopetuksen onnistuminen - erityisopetukseen osallistuneiden tutkinnon läpäisyaste (%) 50,0 61,9 55,3 Keskeyttäminen. 15,9 12,2. 62,8 61,7 8, Läpäisyaste 57,8 3. Palveluprosessien sujuvuus ja taloudellisuus Opiskelijoiden ohjauksella, henkilökohtaistamisella ja erityisohjauksella pyrimme tehostamaan tutkintojen suorittamista ja läpäisyä. Tehostamme ja kiinnitämme huomiota opiskelijavalintaprosessiin. Tutkintojen läpäisyastetta tarkasteltaessa on huomioitava, että näyttötutkintojärjestelmässä ei ole ohjeellista tutkinnon suorittamisaikaa. Jokaiselle tutkinnon suorittajalle laaditaan henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opintojen tulee edetä Vuosikate (1000 Eur) Tilojen ja laitteiden käyttöastetta optimoimme koko maakunnan alueella ja tarvittaessa huomioimme opetuskäytössä yritys- ja yhteistyökumppaneiden tarjoamat tilat. Oppimisympäristöt pyrimme hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti vuosi- ja vuorokausitasolla. Järjestämme säännöllisesti koulutusta ja perehdytystä sekä työpaikkakouluttajille että tutkintojen arvioijille Koulutustoimintamme on työelämän kysynnän mukaisesti joustavaa. Olemme mukana aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen tuottamisessa yhdessä Karelia ammattikorkeakoulun ja Aducaten kanssa Toteuma Toteutimme opiskelijoiden ohjausta ja tukea edellisen vuoden tapaan sovitulla toimintamallilla. Henkilökohtaistamisen laatua tarkastimme kaikissa tiimeissä esimiesten johdolla. Erityistuen ja ohjauksen tasalaatuisuutta varmistettiin mutta näistä toimenpiteistä huolimatta opintojen keskeyttämisaste pysyi korkeahkona ja läpäisyasteessa jäimme tavoitteesta selvästi. Aikuisen opiskelijan elämäntilanteet ja työllistymistilanteet muuttuvat hyvin nopeasti opiskelun aikana ja niihin vaikuttavat oppilaitoksen ulkopuolelta tulevat syyt. Oppilaitoksen oppimisympäristöjen, tilojen käyttöä pyrimme tehostamaan edellisvuosien tapaan, mutta tässä ei kuluneella toimintakaudella tapahtunut suuria muutoksia verrattuna edelliseen. Tilinpäätös - Toimintakertomus 99

100 . Esimiestyö 3,8 3,8 3, Tiedonkulku ja vuorovaikutus Oppilaitoksen taloudellinen suorituskyky pysyi odotetulla vakaalla hyvällä tasolla huolimatta toteutuneesta koko henkilöstön kahden viikon lomautuksesta Opintojen keskeyttämisaste (%) - eroaminen (%) 12,2 9,2 8,8 Tutkintojen läpäisyaste (%) - 4-vuodessa tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 61,7 85,7 57,8 Tilojen käyttöaste (%) 41,0 35,0 29,0 Taloudellinen suorituskyky - toimintatuotot toimintakuluista (%) 107,1 102,1 109,3 - vuosikate toimintatuloista (%) 6,6 2,0 8,4 - vuosikate poistoista (%) 198,5 53,3 295,0 4. Henkilöstön aikaansaannoskyky 3,7 4,0 3,5 Toimintamme perustuu ammattitaitoiseen, joustavaan, aikuispedagogiikan ja näyttötutkintojärjestelmän hallitsevaan ja läheisesti alueen työelämän tarpeet tuntevaan henkilöstöön. Hyvän työilmapiirin ja työhyvinvoinnin merkitys on aikuiskoulutuksen toteuttamisessa avainasemassa Työn kehittävyys Osaamisen kehittäminen sekä henkilöstön työhyvinvointitoimintaan panostaminen ovat osa vuotuista toimintaa. Valmennuksellisen osaamisen kehittämiseksi opettajat osallistuvat Peda.fi valmennusohjelmaan vuosien 2016 aikana. Päivitämme vuosittain työhyvinvointisuunnitelman koulutuskuntayhtymän ohjeiden ja työhyvinvointiohjelman mukaisesti ja laadimme vuosittaisen henkilöstön virkistyssuunnitelman. Työelämäjaksot työelämäosaamisen vahvistamiseksi porrastamme opettajille tasaisesti valtuustokaudelle. Seuraamme niiden toteutumista neljän vuoden jaksoissa. 3,7 3,8 3,6 Huolehdimme henkilöstön pedagogisesta ja näyttötutkintojen järjestämisen edellyttämästä osaamisesta. Päätoiminen opetushenkilöstömme täyttää hyvin asetuksen mukaisen kelpoisuuden Henkilöstöilmapiiriä mitataan vuosittaisella TOB-kyselyllä, jonka pohjalta laadimme toiminnan kehittämisen kohteet seuraavalle vuodelle. Toteuma Henkilöstön osaamisen kehittämisestä pidimme huolta mm. siten, että koko opetushenkilöstö osallistui vuonna 2016 aloitettuun Peda.fi valmennusohjelmaan. Opetushenkilöstön koulutuspäiviä toteutui enemmän kuin edellisellä kaudella ja muun henkilöstön koulutuspäiviä toteutui selkeästi tavoiteltua enemmän. Ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvään opetushenkilöstön esimiesten valmennukseen osallistuivat kaikki esimiehet keväällä ja syksyllä koulutus toteutettiin koko koulutuskuntayhtymässä opetushenkilöstölle. Opetushenkilöstöä osallistui myös aikuisopiston eri tiimeistä. Kuluneena toimintavuonna otimme käyttöön uuden suunnitelma- ja seurantamallin opettajien työelämäjaksoille ja vuoden aikana työelämäjaksojen määrä nelinkertaistui edellisvuodesta ja saavutimme asetetun tavoitteen. Tähän vaikut- 100 Tilinpäätös - Toimintakertomus

101 taa sekin, että edellisinä vuosina työelämäjaksot olivat toteutuneet opettajien määrään nähden alle tavoitteiden. Henkilöstöilmapiirikyselyn tulokset pysyivät lähes samalla tasolla kuin edellisvuonna, kun tarkastellaan hyvää esimiestyötä, hyvää tiedonkulkua ja vuorovaikutusta sekä työn kehittävyyttä. Syksyn TOB-kysely toteutettiin vasta joulukuussa ja sen käsittely on vuoden 2018 puolella organisaation uusissa tiimeissä. Henkilöstöilmapiiriin keskeisesti toimintakaudella vaikuttaneet tekijät ovat organisaatiomuutos sekä ammatillisen koulutuksen reformi. Molempien valmistelussa henkilöstömme on ollut aktiivinen ja mukana siltä osin kuin se on ollut mahdollista. Aikuisopiston hallintopalveluiden henkilöstöstä osa työskenteli loppuvuodesta kuntayhtymän yhteisissä palveluissa reformin ja organisaatiomuutoksen valmisteluissa Uudistuminen - opetushenkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 3,7 5,0 4,3 - muun henkilöstön koulutuspäivät (pv/hlö) 1,7 2,2 3,4 - opettajien työelämäjaksojen (>5pv) päivien kokonaismäärä 44,0 135,0 164,0 Opettajien muodollinen kelpoisuus - päätoimisista opettajista muodollisen kelpoisuuden omaavien osuus (%) 91,4 98,8 90,4 Henkilöstöilmapiiri - hyvä esimiestyö 3,7 4,0 3,7 - hyvä tiedonkulku ja vuorovaikutus 3,6 3,8 3,5 - työn kehittävyys 3,7 3,8 3,6 5. Taloussuunnittelukauden riskit Tunnistamme ja arvioimme toiminnassamme havaitut strategiset, toiminnalliset, taloudelliset ja vahinkoriskit. Riskimatriisin pohjalta laadittua riskien hallinnan ja valvonnan suunnitelmaa päivitämme vuosittain. Toimenpiteistä raportoimme kuntayhtymän riskienhallinnan yleisohjeen mukaisesti. Keskeisimpänä strategisena riskinä aikuisopiston toiminnassa on henkilöstön osaamisen ja motivaation ylläpitäminen ja ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuus. Pyrimme minimoimaan riskiä avoimella ja oikea-aikaisella tiedottamisella, henkilöstön sisäisellä koulutuksella ja valmennuksella sekä suhtautumalla myönteisesti oppilaitoksen ja koulutuskuntayhtymän työ- ja tehtäväkiertoon. Toiminnallisten riskien kartoituksessa olemme merkittäväksi riskiksi kirjanneet tiedonhallintaan liittyvät riskit. Riskiä pyrimme pienentämään henkilöstön koulutuksella, ohjeistuksella ja prosessien kuvaamisella. Taloudellisista riskeistä todennäköisimpänä pidämme kustannusrakenteeseen ja toiminnan kustannusvastaavuuteen liittyvää riskiä. Pyrimme sopeuttamaan toimintamme pieneneviin tuloihin ja opiskelijamääriin siten, että koulutuksen laatu ja kustannustehokkuus säilyvät ja että henkilöstö ja tilat on oikein mitoitettu ja kohdennettu. Vahinkoriskejä pyrimme ehkäisemään tiedotuksen, perehdytyksen ja varhaisen puuttumisen avulla. Päivitämme pelastussuunnitelmat ja turvallisuusohjeet tarvittaessa sekä järjestämme vuosittain pelastautumisharjoituksia ja turvallisuuskoulutusta henkilöstölle. Tilinpäätös - Toimintakertomus 101

102 Toteuma Strategisten riskien näkökulmasta toiminnassamme näkyi ja otettiin ennakoivasti huomioon tulevat kaksi suurta muutosta: ammatillisen koulutuksen reformi ja organisaatiomuutos. Tämä huomioitiin henkilöstörekrytoinnissa. Samoin huomioimme koko koulutuskuntayhtymää koskeva lomautus. Tärkeimpänä pidimme henkilöstön osaamisen turvaamista samoin kuin se, että käytettävissä oli toimintaan nähden oikea määrä osaavaa henkilöstöä. Kiinnitimme huomiota myös henkilökohtaistamisosaamiseen. Sisäisen valvonnan tarkastushavaintojen pohjalta tarkastelimme erityistuen saajien kirjaamiskäytänteitä ja korjasimme niitä. Henkilöstön motivaatioon vaikutti tiedon saannin oikea-aikaisuus. Oppilaitoksen sisällä jaoimme tietoa tulevista muutoksista välittömästi sitä mukaa kun tietoa oli käytettävissä. Tulossa olevat suuret muutokset eivät näkyneet henkilöstön sairastavuuden lisääntymisenä. Toiminnallisten riskien näkökulmasta prosessimme olivat kunnossa ja seurasimme esimerkiksi ammatillisen koulutuksen reformin valmistelua ja päätöksentekoa aktiivisesti valmistautuen jo tuleviin muutoksiin. Taloudellisten riskien näkökulmasta tarkka talouden seuranta ja toiminnan muutosten ennakointi hyvissä ajoin toteutui kuten aikaisempinakin vuosina aikuisopistolla. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

103 POHJOIS-KARJALAN AIKUISOPISTO Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,26 Maksutuotot 3 143, ,44 Tuet ja avustukset , ,45 Muut toimintatuotot , , , ,17 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,82 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,33 Muut henkilösivukulut , ,37 Palvelujen ostot , ,90 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,06 Avustukset , ,90 Muut toimintakulut , , , ,45 TOIMINTAKATE , ,72 Rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoituskulut , , , ,65 VUOSIKATE , ,07 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,83 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,24 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) , ,48 Varausten lis.(-)tai väh.(+) , ,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,72 Tilinpäätös Toimintakertomus

104 TULOSLASKELMA Toimintatuotot Myyntituotot , ,79 Maksutuotot , ,29 Tuet ja avustukset , ,86 Muut toimintatuotot , , , ,52 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,79 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,03 Muut henkilösivukulut , ,65 Palvelujen ostot , ,42 Aineet, tarvikkeet, tavara , ,22 Avustukset , ,44 Muut toimintakulut , , , ,89 TOIMINTAKATE , ,63 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,03 Muut rahoitustuotot , ,98 Muut rahoituskulut , , , ,76 VUOSIKATE , ,39 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,73 Kertaluontoiset poistot , , ,91 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,48 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,94 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) ,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,42 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

105 POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio Toimintatuotot Myyntituotot , ,42 Maksutuotot , ,65 Tuet ja avustukset , ,86 Muut toimintatuotot , , , ,80 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,79 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,03 Muut henkilösivukulut , ,65 Palvelujen ostot , ,07 Aineet, tarvikkeet, tavarat , ,38 Avustukset , ,44 Muut toimintakulut , , , ,17 TOIMINTAKATE , ,63 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,03 Muut rahoitustuotot , ,98 Muut rahoituskulut , , , ,76 VUOSIKATE , ,39 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,73 Kertaluontoiset poistot , , ,91 Satunnaiset erät TILIKAUDEN TULOS , ,48 Poistoeron lis.(-)tai väh.(+) , ,94 Varausten lis.(-)tai väh.(+) ,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,42 Tilinpäätös Toimintakertomus

106 INVESTOINTIEN TOTEUTUMINEN Toimielin/tehtävä Talousarvio Talousarviomuutokset Ta-muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Kuntayhtymän yhteisten toimintojen ja oppilaitosten investointihankkeet Investointimenot Muut investoinnit , ,62 Rakentaminen , ,20 Investointimenot yhteensä , ,82 Tulot , , , ,27 Netto menot , ,09 Rakentamisen investoinnit kohdistuvat peruskorjauksiin, energiansäästöön ja rakennusten käyttötarkoituksen muutoksiin. Muut investoinnit ovat eri koulusalojen koneiden ja laitteiden hankintoja. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

107 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU (sisäiset ja ulkoiset) Talousarvio Talousarviomuutokset Ta-muutosten jälkeen Toteuma Poikkeama Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,51 Tulorahoituksen korjauserät , ,71 Investointien rahavirta Investointimenot , ,82 Rahoitusosuudet investointeihin , ,27 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 910,00-910,00 Toiminta ja investoinnit, netto , ,31 Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen , ,37 Tilinpäätös Toimintakertomus

108 YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA Sitovuus 1) N B Määrärahat (1000 ) Tuloarviot (1000 ) Alkup. tlousarvio TA:n muutokset TA muut:n jälkeen Toteutuma Poikkeama Alkup. talousarvio TA:n muutokset TA muut:n jälkeen Toteutuma Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA Yhteiset palvelut N Tilapalvelu N AmoJp:n johtokunta N AmoJtk:n johtokunta N AmoK:n johtokunta N AmoL:n johtokunta N AmoN:n johtokunta N AmoO:n johtokunta N AmoNi:n johtokunta N AmoV:n johtokunta N Aikon johtokunta N TULOSLASKELMAOSA Korkotuotot Yhteiset palvelut N Muut rahoitustuotot Yhteiset palvelut N Muut rahoituskulut Hallitus N Aikon johtokunta N INVESTOINTIOSA Yhteiset palvelut N YHTEENSÄ ) N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B = bruttomääräraha/-tuloarvio Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

109 3. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tilinpäätös Toimintakertomus

110 TULOSLASKELMA 2016 Toimintatuotot Myyntituotot , ,79 Maksutuotot , ,29 Tuet ja avustukset , ,86 Muut toimintatuotot , , , ,52 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,79 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,03 Muut henkilösivukulut , ,65 Palvelujen ostot , ,42 Aineet, tarvikkeet, tavara , ,22 Avustukset , ,44 Muut toimintakulut , , , ,89 TOIMINTAKATE , ,63 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,03 Muut rahoitustuotot , ,98 Muut rahoituskulut , , , ,76 VUOSIKATE , ,39 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,73 Kertaluontoiset poistot , , ,91 TILIKAUDEN TULOS , ,48 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) , ,94 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) ,00 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,42 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

111 RAHOITUSLASKELMA 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,39 Tulorahoituksen korjauserät ,71 0,00 Investointien rahavirta Investointimenot , ,00 Rahoitusosuudet investointeihin , ,80 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 910,00 169,00 Investointien rahavirta , ,20 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,19 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,11 Vaihto-omaisuuden muutos 5 281, ,68 Saamisten muutos , ,86 Korottomien velkojen muutos , ,90 Rahoituksen rahavirta , ,47 Rahavarojen muutos , ,72 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,70 Rahavarat , , , ,72 Tilinpäätös Toimintakertomus

112 TASE 2016 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,80 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,38 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,99 Rakennukset , ,18 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,91 Koneet ja kalusto , ,94 Muut aineelliset hyödykkeet , ,77 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,94 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , , , ,72 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,04 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen varat 257,33 257, , ,37 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , , , ,25 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset 352,38 746,34 Lainasaamiset , , , ,34 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,02 Lainasaamiset 899, ,17 Muut saamiset , ,80 Siirtosaamiset , , , ,79 Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin , ,23 Joukkovelkakirjalainasaamiset , ,60 Muut arvopaperit , , , ,83 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset yhteensä , ,87 Rahat ja pankkisaamiset yhteensä , ,70 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,08 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,45 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

113 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,04 Arvonkorotusrahasto , ,95 Muut omat rahastot , ,26 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,60 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,27 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero , ,16 Vapaaehtoiset varaukset , , , ,41 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat , , , ,42 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen 2016 Lyhytaikainen Saadut ennakot 0,00-283,00 Ostovelat , ,72 Muut velat , ,53 Siirtovelat , , , ,35 Vieras pääoma yhteensä , ,35 VASTATTAVAA , ,45 Tilinpäätös Toimintakertomus

114 KONSERNILASKEMAT KONSERNITULOSLASKELMA 2016 Toimintatuotot Toimintatuotot , ,41 Toimintakulut , ,38 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 6 140, ,39 TOIMINTAKATE , ,42 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,32 Muut rahoitustuotot , ,98 Muut rahoituskulut , , , ,05 VUOSIKATE , ,47 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot , ,73 Arvonalentumiset , , ,91 TILIKAUDEN TULOS , ,56 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) , ,56 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

115 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,66 Tilikauden verot , ,19 Tulorahoituksen korjauserät , ,39 Toiminnan rahavirta , ,08 Investointien rahavirta Investointimenot , ,00 Rahoitusosuudet investointei , ,80 Pys.vast.hyödykk.luovutustul 910,00 169,00 Investointien rahavirta , ,20 Toiminnan ja invest. rahavirta , ,88 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant.var.ja po:n muut , ,11 Vaihto-omaisuuden muutos 5 281, ,68 Saamisten muutos , ,45 Korottomien velkojen muutos , ,32 Rahoituksen rahavirta , ,30 Rahavarojen muutos , ,58 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,46 Rahavarat , , , ,58 Tilinpäätös Toimintakertomus

116 KONSERNITASE VASTAAVAA 2016 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,80 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,38 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,99 Rakennukset , ,18 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,91 Koneet ja kalusto , ,94 Muut aineelliset hyödykkeet , ,77 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,94 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet ,46 Osakkeet ja osuudet , , , ,18 PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,50 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen varat 257,33 257,33 257,33 257,33 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , , , ,25 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset , ,34 Lyhytaikaiset saamiset , , , ,18 Rahoitusarvopaperit , , , ,83 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,63 Rahat ja pankkisaamiset yhteensä , ,46 VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,89 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,72 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

117 VASTATTAVAA 2016 OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,04 Arvonkorotusrahasto , ,95 Muut omat rahastot , ,26 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,47 Tilikauden yli-/alijäämä , , , ,27 VÄHEMMISTÖOSUUDET PAKOLLISET VARAUKSET , ,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat , , , ,42 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lyhytaikainen koroton vieras pääoma , ,03 Vieras pääoma yhteensä , ,03 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,72 Tilinpäätös Toimintakertomus

118 4. LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

119 TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO KPA 2:2 1-kohta ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET SEKÄ MENETELMÄT Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Pysyvien vastaavien arvoihin ei ole sisällytetty kiinteitä menoja eikä korkomenoja. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa. Joensuun Tulliportinkadulla olevien kiinteistöjen osalta suunnitelman mukaisia poistoaikoja on muutettu niin, että viimeiset poistot kirjataan vuodelle Tehtyjen päätösten mukaan Tulliportinkadun kampuksesta luovutaan ja toiminnot siirretään Peltolan kampukselle. Pysyvien vastaavien osakkeet ja osuudet on merkitty taseessa hankintamenoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa. Vaihto-omaisuus Oppilaitosten vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon määräisenä. Vaihto-omaisuuden arvoihin ei ole sisällytetty kiinteitä menoja. Rahoitusomaisuus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai jälleenhankinta-arvoon , mikäli se on hankintamenoa alhaisempi. Lomapalkkavaraus Henkilöstön lomapalkkavaraus on jaksotettu KVTES:n A-taulukosta määräytyvän vuosilomaoikeuden mukaan. Jaksotusmenetelmät Tilinpäätöksessä on liiketapahtumat kirjattu suoriteperusteen mukaisesti joitakin merkitykseltään vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Vuoden 2015 tulosten perusteella toteutuneet, vuonna 2016 maksetut tulospalkkiot sivukuluineen olivat yhteensä noin euroa. Vuoden 2016 tilinpäätöksessä henkilöstön tulospalkkioita varten varattiin taseeseen ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintarahoituksen tuloksellisuusrahoitusosuutta euroa. Vuoden 2016 tulosten perusteella toteutuneet, vuonna maksetut tulospalkkiot sivukuluineen olivat yhteensä noin euroa. Vuonna 2016 ei-käytössä olevien tai käytöstä poistuvien rakennusten arvonkorotusten osalta alaskirjauksia tehtiin noin 2,4 miljoonaa euroa ja hallinto- ja laitosrakennusten osalta noin 1,6 miljoonaa euroa. Vuonna muutettiin Joensuun Tulliportinkadun kiinteistöjen poistosuunnitelmaa siten, että viimeiset poistot kirjataan vuodelle Vuonna Tulliportinkadun poistot olivat noin euroa suuremmat kuin vuonna Vuonna ammatilliseen koulutukseen kohdistettiin 190 miljoonan euron säästö, joka toteutettiin siten, että ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta maksettiin 12,44 % pienemmälle opiskelijamäärälle kuin järjestämislupa on myönnetty. Tämän seurauksena yksikköhintatulot pienenivät vuodesta 2016 noin 7,8 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 yksikköhintatulot pienenivät noin 4,8 miljoonaa euroa vuodesta Työvoimakoulutuksen myynti väheni noin 0,6 milj. eurolla v ja noin 1,2 milj. eurolla v.. Tilinpäätös Toimintakertomus

120 Henkilöstökulut olivat vuonna noin 4,9 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna Vuonna koko henkilöstö lomautettiin kahdeksi viikoksi, minkä vaikutus henkilöstökuluihin oli noin 1,5 miljoonaa euroa. Lisäksi valtakunnallisen kilpailukykysopimuksen mukaisesti henkilöstön lomarahoja leikattiin 30 %:lla vuosina Kilpailukykysopimuksen vaikutus vuonna 2016 oli noin euroa ja vuonna noin euroa. Henkilöstön määrä vuonna 2016 oli 849 henkilöä ja vuonna 805 henkilöä. Tilojen käyttöä on tehostettu Outokummussa siirtämällä toiminta kokonaan pois Karjalankadun toimitiloista. Tyhjentyneisiin tiloihin etsitään ulkopuolisia käyttäjiä. Ulkopuolisille vuokrattujen rakennusten vuokratuotot kasvoivat v edellisvuodesta euroa ja v. edellisvuodesta euroa. Aikuisopiston Kaivannaisteollisuus-hankkeen avustukseen liittyneen takaisinperintäriskin vuoksi avustuksen vaikutus poistettiin tilinpäätöksessä Riski ei toteutunut 5-vuotisen seurantajakson aikana, joten avustus on kirjattu vuoden tilinpäätöksen tuloksi Avustukset tilille ja taseen Pysyviin vastaaviin. Avustuksen vaikutus vuosikatteeseen on n euroa ja tilikauden tulokseen n euroa. Aikuisopiston kivi- ja kaivosalalla keväällä 2016 tapahtuneesta räjäytysonnettomuudesta on tehty tutkintapyyntö Savonlinnan poliisille. Tutkinta on vielä kesken, mutta tilinpäätökseen on tehty euron pakollinen varaus mahdollisen yhteisösakon varalle. KONSERNIN ARVOSTUS- JA JAKSOTUSPERIAATTEET SEKÄ MENETELMÄT Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän omistama tytär Pohjois-Karjalan koulutuspalvelu Oy ja osakkuusyhteisö Pohjois-Karjalan Tietotekniikkapalvelut Oy. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kuntayhtymän ja tyttären keskinäinen omistus on eliminoitu. Suunnitelmapoistojen oikaisu Tyttärellä ei ole omaisuutta, joten suunnitelmapoistoja ei ole. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisö on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Poikkeavat arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Konsernitilinpäätöksessä on Poistoeron ja Varausten muutos -tuloslaskelmaerät eliminoitu taseen oman pääoman Tilikauden yli-/alijäämä tilin välillä. Taseen Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset -tiliryhmät on eliminoitu oman pääoman Edellisten tilikausien yli-/alijäämä -tilin välillä. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

121 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TOIMINTATUOTOT (ulkoiset) TULOSLASKELMAN LIITETIETO KPA 2:3 1-kohta Konserni P-K:n koulutuskuntayhtymä Yksikköhintarahoitus , , , ,61 Muut myyntituotot , , , ,18 Maksutuotot , , , ,29 EU-tuet Muut tuet ja avustukset , , , ,86 Muut toimintatuotot , , , ,58 Toimintatuotot yhteensä , , , ,52 Tilinpäätös Toimintakertomus

122 POISTOSUUNNITELMA KPA 2:3.1 3-kohta Muutettu yh PYSYVÄT VASTAAVAT POISTOAIKA POISTO- MENETELMÄ Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 5 T (=tasapoisto) Muut pitkävaikutteiset menot Perustamis- ja järjestelymenot 3 T Tutkimus- ja kehittämismenot 3 T ATK-ohjelmistot 3 T Muut (poistoaika määritellään tapauskohtaisesti) 3-10 T Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset 30 T Talousrakennukset 20 T Asuinrakennukset 30 T Kiinteät rakenteet ja laitteet Maa- ja vesirakenteet 15 T Kiinteät koneet, laitteet, rakenteet 10 T Tietoverkko 5 T Koneet ja kalusto Kuljetusvälineet 5 T Liikkuvat työkoneet 5 T Raskaat koneet 10 T Kevyet koneet 5 T ATK-laitteet 3 T Laitteet ja kalusteet 3 T Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat käytön mukainen poisto Soranottopaikat (vuotuista käyttöä Malmiesiintymät vastaava poisto) Kivilouhokset Turvesuot Kasvatettavat luonnonvarat 5 T Hevoset Jalostuseläimet Lypsykarja Työeläimet Arvo- ja taide-esineet ei poistoa Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet ei poistoa ei poistoa 1. Eu-projektien hankinnoissa noudatetaan rahoittajan rahoituspäätöksien mukaisia poistoaikoja. 2. Käytettynä hankitun omaisuuden poistoaika määritellään ao.poistoryhmän jäljelläolevan käyttöajan mukaan (esim. kuljetusvälineiden poistoaika 5 vuotta: hankittu 3 vuotta vanha auto, poistoaika on 5-3= 2 vuotta.) Kaikissa käytettynä ostetuissa yli euron hankinnoissa on poistoaika vähintään 2 vuotta. 3. Käyttöomaisuuden aktivointiraja on EUR paitsi EU-projektien hankinnoissa 841 EUR. Käyttöomaisuuteen kirjaaminen edellyttää, että rahoittaja on hyväksynyt poiston tukikelpoiseksi. 4. Poistojen laskeminen aloitetaan tavaran tai rakennuksen käyttöönottoa seuraavan kuukauden alusta. 5. Rakennuksien ja rakennelmien osien korjausinvestointien poistoaika määritellään joko koko rakennuksen tai korjatun osan jäljellä olevan käyttöiän mukaisesti. Kuntayhtymän hallituksen päätöksen ( , 182) mukaisesti PKKY:n poistosuunnitelma eroaa Kirjanpitolautakunnan poisto-ohjeen alarajoista hallinto- ja laitosrakennusten, talousrakennusten ja kuljetusvälineiden osalta. Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

123 PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN MYYNTIVOITOT JA -TAPPIOT TULOSLASKELMAN LIITETIETO Kuntajaoston tuloslask.ohje luku 2.3 ja 4.5 Konserni P-K:n koulutuskuntayhtymä Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden luovutusvoitot Rakennusten luovutusvoitot Muut luovutusvoitot 143,29 143,29 Luovutusvoitot yhteensä 143,29 143,29 Muut toimintakulut Muut luovutustappiot Luovutusitappiot yhteensä PAKOLLISTEN VARAUSTEN MUUTOKSET TULOSLASKELMAN LIITETIETO KPA 2:3 4-kohta Konserni P-K:n koulutuskuntayhtymä Yhteisösakko 1.1. Lisäykset tilikaudella , ,00 Vähennykset tilikaudella Yhteisösakko , ,00 Tilinpäätös Toimintakertomus

124 HENKILÖSTÖKULUT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVA LIITETIETO KPA 2:8 HENKILÖSTÖKULUT 2016 PALKAT JA PALKKIOT Maksetut palkat ja palkkiot , ,96 Jaksotetut palkat ja palkkiot , , , ,79 HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT KuEL-maksu , ,46 Muut työeläkemaksut Jaksotetut eläkekulut , , , ,03 MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut , ,71 Työttömyysvakuutusmaksut , ,53 Tapaturmavakuutusmaksut , ,40 Muut sosiaalivakuutusmaksut 6 522, ,57 Jaksotetut sosiaalivakuutusmaksut , , , ,29 HENKILÖSTÖKULUJEN KORVAUKSET Sairausvakuutuskorvaukset , ,59 Tapaturmakorvaukset , ,26 Muut Kansaneläkelaitoksen korvaukset , ,07 Muut henkilöstömenojen korjauserät , , , ,64 YHTEENSÄ TULOSLASKELMAN MUKAAN , ,47 Henkilöstökuluja aktivoitu pysyviin vastaaviin , ,76 HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ , ,23 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

125 TASEEN LIITETIETO KPA 2:4.1 6-kohta Arvonkorotusten periaatteet ja arvonmääritysmenetelmä Valtiolta lahjoituksena saadut maa- ja vesialueet sekä rakennukset on merkitty taseeseen vastaavaa puolella arvonkorotuksiin ja vastattavaa puolella arvonkorotusrahastoon. Arvonmääritysmenetelmänä on käytetty vuoden 1996 verotusarvoja. Tasearvoihin on tehty v arvonalennus rakennusten käytöstä aiheutuvan yleisen kulumisen ja tekemiemme peruskorjausten takia. Arvonkorotukset Konserni P-K:n koulutuskuntayhtymä Maa- ja vesialueet Arvo , , , ,76 Arvonkorotukset Arvonkorotusten purku , ,61 Arvo , , , ,76 Rakennukset Arvo , , , ,60 Arvonkorotukset Arvonkorotusten purku , ,41 Arvo , , , ,19 Arvonkorotukset yhteensä , , , ,95 Tilinpäätös Toimintakertomus

126 TASEEN LIITETIETO PYSYVIEN VASTAAVIEN TASE-ERÄKOHTAINEN LIITETIETO Pysyvät vastaavat PYSYVIEN VASTAAVIEN MUUTOKSET Poistamaton hankintameno 1/1/ Lisäys tilikauden aikana Rahoitusosuus tilikauden aikana Vähennys tilikauden aikana Siirrot erien välillä Tilikauden poisto Arvonalennus ja -palautus Poistamaton hank. meno 12/31/ Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 12/31/ Olennaiset lisäpoistot Tietokoneohjelmistot , , , , ,16 Muut pitkävaikutteiset menot , , , , , ,22 Maa- ja vesialueet , , , ,19 Maa-alueiden arvonkorotus , , , ,15 Rakennukset , , , , , ,43 Rakennusten arvonkorotus Kiinteät rakenteet ja laitteet , , , , , , ,43 Koneet ja kalusto , , ,72-766, , , ,61 Muut aineelliset hyödykkeet , , ,77 Osakkeet ja osuudet , , ,72 Keskeneräiset hankinnat , , , , , ,36 YHTEENSÄ , , ,27-766,71 0, , , ,23 0, ,23 0,00 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

127 TASEEN LIITETIETO MAA- JA VESIALUEET ERITTELY Konserni P-K:n koulutuskuntayhtymä Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut , , , ,71 Muut maa- ja vesialueet , , , ,28 Maa- ja vesialueet yhteensä , , , ,99 TYTÄRYHTEISÖT JA OSAKKUUSYHTEISÖT TASEEN LIITETIETO Nimi Kotipaikka Omistusosuus Konsernin omistusosuus Kuntakonsernin osuus (1 000 ) Omasta pääomasta Vieraasta pääomasta Tilikauden voitosta/ tappiosta Tytäryhteisöt P-K:n koulutuspalvelu Oy Joensuu 100% 100% Osakkuusyhteisöt P-K:n Tietotekniikkakeskus Oy Joensuu 22,83% 22,83% Yhteensä Tilinpäätös Toimintakertomus

128 PYSYVIEN VASTAAVIEN SIJOITUKSET Osakkeet konserniyhtiöt Osakkeet ja osuudet Kuntayhtymäosuudet Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Hankintahinta , , , ,72 Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno , ,88 0, , ,72 Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Saamiset konserniyhteisöt Saamiset kuntayhtymät Saamiset muut yhteisöt Osakkeet omistusyht.teisöt Jvklainasaamiset Yhteensä Arvonalennukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo , ,88 0, , ,72 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen (stipendit) erityiskatteet Käypä arvo kpl 2016 / kpl Kirjanpitoarvo Käypä arvo kpl / kpl Kirjanpitoarvo P-K:n kirjapaino Oy , , , ,69 Kesko Oy 905, ,64 949, , ,80 257, ,20 257,33 SIIRTOSAAMISET Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät TASEEN LIITETIETO KPA 2: kohta Kuntajaoston taseohje Konserni P-K:n koulutuskuntayhtymä Pitkäaikaiset siirtosaamiset Menoennakot Pitkäaikaiset siirtosaamiset yhteensä Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Siirtyvät korot , ,83 Kelan korvaus työterveydenhuollosta , , , ,39 EU-tuet ja avustukset , , , ,91 Muut tulojäämät , , , ,92 Tulojäämät yhteensä , , , ,05 Muut kuin olennaiset siirtosaamiset , , , ,75 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , , , ,80 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

129 SAAMISTEN ERITTELY TASEEN LIITETIETO KPA 2:4.3 3-kohta Saamiset tytäryhteisöltä Pitkäaikaiset 2016 Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,19 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä , ,19 Saamiset yhteensä , ,19 RAHOITUSARVOPAPERIT 2016 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin, pääomaturvatut Jälleenhankintahinta , ,00 Kirjanpitoarvo , ,00 Erotus , ,00 Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin, muut Jälleenhankintahinta , ,43 Kirjanpitoarvo , ,83 Erotus , ,60 Pääomaturvatut sijoitukset on merkitty taseeseen nimellisarvoon, mikäli jälleenhankintahinta on nimellisarvoa alhaisempi. Niiden nimellisarvon ja jälleenhankintahinnan välistä erotusta ei ole kirjattu tulosvaikutteisesti. Tilinpäätös Toimintakertomus

130 OMAN PÄÄOMAN ERITTELY TASEEN LIITETIETO KPA 2:5.1 1-kohta Konserni P-K:n koulutuskuntayhtymä PERUSPÄÄOMA , , , ,04 Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella PERUSPÄÄOMA , , , ,04 ARVONKOROTUSRAHASTO , , , ,36 Arvonkorotusten lisäykset tilikaudella Arvonkorotusten vähennykset tilikaudella , , , ,41 ARVONKOROTUSRAHASTO , , , ,95 MUUT OMAT RAHASTOT AIKOn investointi ja kehittämisrahaston pääoma , , , ,03 - Siirrot rahastoon tilikaudella - Siirrot rahastosta tilikaudella , ,03 AKK:n investointi ja kehittämisrahaston pääoma , ,03 0, ,03 PKKY:n investointi- ja kehittämisrahaston pääoma , , , ,23 - Siirrot rahastoon tilikaudella , ,03 - Siirrot rahastosta tilikaudella PKKY:n investointi- ja kehittämisrahaston pääoma , , , ,23 PKKY:n vahinkorahaston pääoma , , , ,00 - Siirto rahastoon tilikaudellla - Siirto rahastosta tilikaudella PKKY:n vahinkorahaston pääoma , , , ,00 EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLIJÄÄMÄ Ed.tilikauden yli-/alijäämä , , , ,81 - Edellisen tilikauden virheen oikaisu - Siirto tilikauden yli-/alijäämätililtä , , , ,79 EDELLISTEN TILIKAUSIEN YLIJÄÄMÄ , , , ,60 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄT , , , ,42 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ , , , ,27 Tilinpäätös Toimintakertomus 2010

131 JÄSENKUNTIEN PERUSPÄÄOMAOSUUDET TASEEN LIITETIETO Kuntajaoston taseohje, luku Käyttöpääoma taseen mukaan ,37 Käyttöpääoman lisäys ,67 PERUSPÄÄOMA YHTEENSÄ ,04 JÄSENKUNTA %-osuus Osuus / uro Ilomantsi 3, ,17 Joensuu 55, ,07 Juuka 2, ,65 Kitee 4, ,76 Kontiolahti 3, ,41 Lieksa 9, ,07 Liperi 3, ,92 Nurmes 4, ,03 Outokumpu 3, ,92 Polvijärvi 2, ,89 Rääkkylä 1, ,62 Tohmajärvi 2, ,73 Valtimo 1, ,79 PERUSPÄÄOMA YHTEENSÄ 100, ,04 Kuntien peruspääomaosuudet Ilomantsi Joensuu Juuka Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmes Outokumpu Polvijärvi Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Tilinpäätös Toimintakertomus