Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035

Transkriptio

1 Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035

2 1 (62) ESIPUHE Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Keravan yleiskaavaa ja liikenteen kehittämistä varten. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään liikennejärjestelmän nykytilanne ja tavoitetila vuonna Suunnittelua on tehty vuorovaikutteisesti Keravan maankäytön ja teknisen toimen välillä. Liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjausryhmässä ovat olleet mukana Keravan kaupungilta Merja Vikman-Kanerva, Heini-Sofia Iho, Jari Kaija ja Jari Sillfors. Työn on laatinut Sito Oy. Vastuussa työn laatimisesta ovat olleet Teuvo Leskinen, Laura Poskiparta, Kati Vaaja, Siru Parviainen, Tero Rahkonen ja Antti Räikkönen.

3 2 (62) SISÄLLYSLUETTELO 1 LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Johdanto Liikennejärjestelmäsuunnitelman 2035 tavoitteet LIIKENNEJÄRJESTELMÄN NYKYTILANNE Suunnittelualue ja toimintaympäristö Keravalaisten liikkuminen ja kulkutavat Ajoneuvoliikenteen verkko Pysäköinti Joukkoliikenne Jalankulku- ja pyöräily Liikenneturvallisuus Rataverkko Liikenteen ympäristövaikutukset LIIKENNE-ENNUSTEET Liikenne-ennusteiden lähtökohdat Maankäytön mitoitus Tie- ja katuverkon muutokset ennustetilanteessa Tie- ja katuverkon liikenne-ennusteet LIIKENNEJÄRJESTELMÄ Uusi maankäyttö Uudet liikenneyhteydet Eritasoliittymät Keravan uutta maankäyttöä palvelevat yhteydet Yhteydet naapurikuntiin Joukkoliikenne Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen Pysäköinti Liikenteen ympäristövaikutukset TOIMENPITEET Kestävän liikkumisen edistäminen Kehittämishankkeet... 57

4 3 (62) 1 LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Johdanto Tässä raportissa esiteltävän liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen on osa Keravan kaupungin vuonna 2013 käynnistynyttä yleiskaavan tarkistamishanketta. Yleiskaavan suunnittelun tavoitevuodeksi on asetettu vuosi 2035 eli sama kuin valmisteilla olevassa vaihemaakuntakaavassa. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu erillisenä konsulttityönä, mutta tiiviissä vuorovaikutuksessa kaupungin yleiskaavatyön kanssa. Työn tilaajina ovat Keravan kaupungin maankäyttöpalvelut ja Keravan Kaupunkitekniikka. Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön ja yhdyskuntarakenteen suunnitelma, joka ohjaa asemakaavoitusta. Keravan yleiskaavan tarkistamisessa on tavoitteena laatia yleiskaava sillä tarkkuudella, että jatkossa voidaan laatia asemakaavat suoraan sen perusteella ilman erillisiä osayleiskaavoja. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tarkastellaan vastaavasti Keravan alueen liikenneyhteyksiä, kaupungin sisäistä liikenneverkkoa ja sillä kulkevaa liikennettä yleispiirteisesti. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa kuvataan liikenteen, liikkumisen ja kuljetusten nykytilannetta, arvioidaan nykyisen liikennejärjestelmän palvelutasopuutteita ja muita kehittämistarpeita, määritellään kehittämistavoitteet ja kuvataan, millainen on liikennejärjestelmän tavoitetilanne yleiskaavan tavoitevuonna Liikennejärjestelmäsuunnitelman 2035 tavoitteet Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen tavoitteita Suunnitelman keskeinen tavoite on esittää, millainen on Keravan liikenneverkoston tavoitetila vuonna Tämän tavoitetilan tulee olla linjassa valtakunnallisten ja kaupungin poliittisten tavoitteiden kanssa. Esimerkiksi asukasviihtyvyyden paranemista tulisi edistää vähentämällä liikenteen meluhaittoja ja muita liikenteen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Yleisenä liikennejärjestelmän suunnittelua ohjaavana tavoitteena on edistää kestävien kulkumuotojen käyttöä. Suunnittelun yhtenä lähtökohtana on ollut Keravan alueelle aiemmin vuonna 1999 valmistunut liikennejärjestelmäsuunnitelma, jonka tietoja ja toimenpide-ehdotuksia on päivitetty ajan tasalle. Keski-Uudenmaan alueelle on äskettäin valmistunut Uudenmaan ELY-keskuksen ja kuntien yhteistyönä laadittu liikenneturvallisuussuunnitelma, joten liikenneturvallisuustilanteen arvioinnissa ja toimenpiteiden suunnittelussa on käytetty lähtökohtana mainittua seudullista selvitystä. Tavoitteena on ollut, että liikennejärjestelmäsuunnitelma kattaa koko Keravan alueen. Ydinkeskustan katuverkkoa, liikennejärjestelyjä ja muun muassa pysäköintiä on kuitenkin tarkasteltu kaupungin reuna-alueita tarkemmin. Tavoitteena on ollut ottaa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa huomioon myös ne naapurikuntien maankäytön ja liikenneverkon kehittämishankkeet, joiden vaikutukset ulottuvat myös Keravalle. Merkittävää asuinalueiden laajenemista on suunniteltu Keravan rajan tuntumassa Sipoon Talman alueelle ja Tuusulan Hyrylän Rykmentinpuiston alueelle. Sipoon Bastuskärrin alueelle on suunnitteilla merkittävää logistiikkatoimintojen ja työpaikkojen lisäystä. Suunnitelmassa ei kuitenkaan ole otettu kantaa mahdollisiin kuntaliitoksiin tai kuntarajojen muutoksiin.

5 4 (62) Keravan liikenneverkon osalta suunnittelun tavoitteeksi on asetettu: - Liikennejärjestelmän tarkasteleminen kokonaisuutena, jolloin arvioidaan muun muassa kuinka esimerkiksi kehittyvä rautatieliikenne voi vaikuttaa ajoneuvoliikenteen määrään. - Olemassa olevien väylien kehittämisen lisäksi tavoitteena on tarkastella sitä, onko verkoston rakenteeseen tarpeellista tehdä muutoksia. - Arvioidaan, kuinka kaupungin liikenneverkoston hallinnollinen ylläpitovastuu on mahdollisesti muuttumassa kaupungin ja valtion ylläpitämien väylien suhteen. - Omana kokonaisuutenaan tarkastellaan jalankulku- ja pyöräverkoston rakennetta ja toimivuutta. - Pysäköinnin järjestelyt - muodostetaan kokonaiskäsitys pysäköinnin tilasta ja laaditaan kehittämisehdotuksia. Liikennejärjestelmälle asetettavia yleisiä tavoitteita Liikennejärjestelmäsuunnittelun lähtökohtana ovat valtakunnalliset liikennepoliittiset tavoitteet ja alueidenkäyttöä koskevat tavoitteet ja linjaukset yhdessä kaupungin yleiskaavalle asettamien tavoitteiden kanssa. Myös taloudelliset realiteetit vaikuttavat suunnitelman tavoitteisiin ja muodostavat liikennejärjestelmän kehittämiselle reunaehtoja. Valtakunnallisten alueidenkäyttöä koskevien tavoitteiden mukaisesti liikennejärjestelmäsuunnitelman yleisinä liikenteellisinä tavoitteina on: - vähentää asukkaiden liikkumisessa henkilöautoriippuvuutta - edistää liikkumismuotona kävelyä ja pyöräilyä - edistää joukkoliikenteen käyttöä. Keravan kaupungilla on poikkeuksellisen hyvät edellytykset kehittää liikennejärjestelmäänsä henkilöliikenteessä näiden kestävän liikkumisen periaatteiden mukaisesti. Tätä tukevat hyvät raideliikenneyhteydet, tiivis kaupunkirakenne, kehittynyt kävely- ja pyöräilytieverkosto ja mahdollisuus tarjota asukkailleen hyvät joukkoliikennepalvelut niin kunnan sisäisessä kuin seudullisessa liikkumisessa. Tavoitteena on käyttää hyväksi näitä nykyisen liikennejärjestelmän vahvuuksia myös niillä alueilla, joille yleiskaavassa on suunniteltu uutta asumista tai nykyisen asumisen tiivistämistä. Myös tavaraliikenteen ja logistiikan suhteen Keravan liikennejärjestelmän kehittämiselle on hyvät edellytykset. Sijainti pääradan ja Helsinki-Lahti moottoritien varressa lähellä Vuosaaren satamaa, Helsinki-Vantaan lentoasemaa ja Kehä III:a eli E 18-tietä on logistisesti erittäin edullinen. Liikennejärjestelmän suunnittelussa haasteita on siitä, kuinka yleiskaavassa esitettävät nykyiset ja uudet työpaikka- ja logistiikka-alueet saadaan parhaiten kytketyiksi näihin valtakunnallisiin liikenneverkkoihin. Uuden valtakunnallisen liikennepolitiikan mukaiset tavoitteet Nykyinen hallituksen hallitusohjelma, liikennepoliittinen selonteko sekä Liikenneviraston määrittelemät suunnitteluohjeet tie- ja rataverkon kehittämiselle korostavat liikennejärjestelmän kehittämistä kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkeinoelämän, talouden, työllisyyden sekä alueiden kehittämisen kanssa. Keskeistä on niin sanottuun palvelutasoajatteluun perustuva liikennejärjestelmän ylläpito ja kehittäminen. Tavoitteena on, että päätöksentekijät päättävät liikkumisel-

6 5 (62) le ja kuljetuksille tavoiteltavasta palvelutasosta ja toimijat pyrkivät entistä monipuolisemmin toimenpitein ja keinovalikoimin saavuttamaan nämä asetetut tavoitteet käytettävissään olevilla resursseilla (kuva 1). Uuden liikennepoliittisen ajattelun mukaisesti liikkumisen ja kuljetusten palvelutason parantaminen ei siis synny tekemällä enemmän ja investoimalla enemmän esimerkiksi liikenneväyliin vaan tekemällä viisaammin ja käyttämällä niukat taloudelliset resurssit tehokkaammin. Nykytilan ja tavoitteiden analysointi Tarpeiden tunnistaminen Käyttäjäryhmät: - henkilöautoliikenne - raskas liikenne - joukkoliikenne - pyöräily - kävely Liikennevirrat Liikenneverkon kuormittuminen ja sen vaihtelu Palvelutasopuutteiden ja -ongelmien tunnistaminen Liikenteen eri käyttäjäryhmien näkökulma Maankäytön kehittämisen näkökulma Ympäristönäkökulma Tavoitteet liikennejärjestelmän vaikutuksien suhteen Vaikutukset liikenteeseen Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Ympäristövaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön Taloudelliset vaikutukset Keinovalikoiman arviointi Maankäyttöön ja liikenteen kysyntään vaikuttaminen Tarjontaan vaikuttaminen Liikenneverkon kehittäminen Haittojen torjunta Kehittämistoimenpiteiden määrittely Pääteiden liikenne Paikallinen ja seudullinen liikenne sekä liikkuminen Liikenteen haittojen vähentäminen Kehittämisvaihtoehtojen arviointi Vaikutukset Tavoitteiden saavuttaminen Kuva 1. Liikennejärjestelmän kehittäminen soveltaen uuden valtakunnallisen liikennepolitiikan mukaista palvelutasoajattelua.

7 6 (62) 2 LIIKENNEJÄRJESTELMÄN NYKYTILANNE 2.1 Suunnittelualue ja toimintaympäristö Keravan liikenteellinen sijainti Kerava sijaitsee pääradan varrella, noin 30 km päässä Helsingistä. Keravan vahvuuksia ovat sen sijainti pääkaupunkiseudun läheisyydessä sekä toimivat valtakunnalliset ja seudulliset liikenneyhteydet. Päärata kulkee Keravan läpi ja pohjois-eteläsuuntaisena ajoneuvoliikenteen pääväylänä toimii Lahden moottoritie (vt 4). Keravan ydinkeskustan katuverkon pääväylät muodostavat tiiviin kehän kävelykadun ja aseman ympärille. Keravan tiivis kaupunkirakenne luo erinomaiset edellytykset kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen toteuttamiseksi. Keravalaisten työmatkoista noin puolet (taulukko 3 sivu 10) suuntautuu pääkaupunkiseudulle ja liikenteellisesti Kerava on osa pääkaupunkiseudun työssäkäyntialuetta. Keravan keskusta on merkittävä palvelukeskittymä ja Keravan rautatieasema on tärkeä liikenteellinen solmukohta myös seudullisesti kuntarajojen yli. Keravalta Helsinkiin on noin 30 minuutin junamatka. Lahden moottoritie ja Tuusulanväylä tarjoavat henkilöautoliikenteelle sujuvat yhteydet pääkaupunkiseudulle. Helsinki-Vantaan lentoasemalle on Keravalta alle 20 km matka ja Helsingin matkustajasatamat sijaitsevat noin 35 km etäisyydellä. Kaupunkirakenne Vuonna 2013 Keravalla oli asukasta ( ). Kaupungin pinta-ala on noin 31 km 2. Keravan asukastiheys on koko maan kaupungeista Helsingin ja Kauniaisten jälkeen kolmanneksi suurin, noin 1130 asukasta / maakm 2 (Kuntaliitto, 2013). Keravan alue on pääosin varsin tiiviiksi kaavoitettua kaupunkirakennetta ja kaupungin pinta-alasta lähes 70 % oli vuonna 2010 taajamaaluetta. Suuri asukastiheys ja asutuksen keskittyminen tiiviisiin taajama-alueisiin rautatieasemien lähistölle tarjoaa liikennejärjestelmän kehittämiseen merkittäviä etuja. Keravan nykyinen oikeusvaikutteinen yleiskaava, Keravan yleiskaava 2020 (YK3) on hyväksytty vuonna 2004 ja se on tullut voimaan vaiheittain. Yleiskaavaa on tarkistettu Keravan logistiikkakeskuksen osalta ja yleiskaavan muutos (YK4) on tullut voimaan vuonna Keravalle laaditaan tällä hetkellä uutta yleiskaavaa. Liikennejärjestelmän suunnittelussa varaudutaan Keravan asukasmäärän kasvuun yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti Keravalla on vuonna 2035 noin asukasta. Asutuksen ja työpaikkojen sijoittuminen Keravan väestöstä noin 70 % asuu radan länsipuolella tiiviimmin asutuilla alueilla. Keravan kaupunginosista väkirikkain on Kaleva, jossa asuu lähes kolmannes keravalaisista. Keravan väestöstä yli 80 % asuu nykyisin kaupunginosissa, jotka sijaitsevat pääosin kävely- tai pyöräilyetäisyydellä rautatieasemista. Keravan aseman vaikutusalue on noin 1-2 km ja tällä alueella sijaitsevilla Kalevan, Killan, Sompion, Keskustan ja Alikeravan kaupunginosien alueilla asuu n asukasta eli noin 65 % väestöstä.

8 7 (62) Savion rautatieaseman vaikutusalueella asuu noin asukasta eli noin 17 % koko Keravan väestöstä. Suurin rautatieasemien välittömän vaikutusalueen ulkopuolelle jäävä asuinalue on Ahjo, missä on noin asukasta (noin 12 % väestöstä). Kuvassa 2 on esitetty Keravan kaupunginosien sijainti ja taulukossa 1 (sivu 8) on esitetty asukas- ja työpaikkamäärän jakautuminen kaupunginosittain. Kuva 2. Keravan kaupunginosat (Lähde: Keravan kaupunki, 2014). Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa otetaan huomioon suunnitelmat henkilöjunaliikenteen käynnistämisestä Kilpilahden radalla Kerava-Nikkilä välillä, jolloin myös Ahjon alue tulee raideliikenneyhteyksien piiriin.

9 8 (62) Asukkaat 2012 Työpaikat 2010 Kaleva % % Kilta % % Sompio % % Keskusta % % Ahjo % % Savio % % Ylikerava % % Kaskela % % Alikerava % % Jokivarsi % % Koko Kerava % % Lisäksi osa-alueilla sijoittamattomia asukkaita noin 360. Taulukko 1. Asukas- ja työpaikkamäärän jakautuminen kaupunginosittain (Lähde: Keravan kaupunki, 2013). Väestön ikäjakautuma Keravan väestön ikäjakauma suhteessa koko maan ikäjakaumaan vuonna 2012 on esitetty taulukossa 2. Eri ikäluokkien osuus väestöstä ei juuri poikkea koko maan väestön ikäjakautumasta lukuun ottamatta yli 65-vuotiaiden osuutta, joka on Keravalla koko maan keskiarvoa selvästi pienempi. Keravan väestöstä 77 % on työikäistä (kaikki vuotiaat). Ikäluokka (vuotta) Kerava Koko maa lkm % lkm % ,3 % ,8 % ,7 % ,7 % ,2 % ,8 % ,3 % ,6 % ,2 % ,4 % ,4 % ,9 % ,6 % ,0 % ,3 % ,0 % Taulukko 2. Keravan sekä koko maan väestön ikäjakauma vuonna 2012 (Lähde: Tilastokeskus, 2014). Lähitulevaisuudessa väestön nopea ikääntyminen tulee olemaan koko maata koskeva trendi. Nykyisin (2013) noin 15 % keravalaisista on yli 65-vuotiaita, kun Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2035 noin joka neljäs keravalainen on yli 65-vuotias (24 %). Lukumäärällisesti yli 65- vuotiaiden määrä tulee Tilastokeskuksen arvion mukaan lähes kaksinkertaistumaan vuoteen 2035 mennessä; nousua vuoden 2013 noin henkilöstä noin henkilöön. Kaaviossa 1 sivulla 9 on esitetty Keravan väestön ikäjakauma vuonna 2012 ja väestön ikäjakauman ennuste vuonna Väestön ikääntyminen näkyy myös liikenteessä kun eri kulkutavoilla liikkuvien iäkkäiden määrä kasvaa. Etenkin iäkkäiden autoilijoiden määrän odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Iäkkäille sattuu suhteessa väestöosuuteensa enemmän vakavia liikenneonnettomuuksia kuin muille ikäryhmille ja riski kuolla liikenteessä on lähes kaksinkertainen keskimääräiseen verrattuna.

10 9 (62) Keravan väestöstä 21 % on alaikäisiä ja nuorten aikuisten (18 24-vuotiaat) osuus on noin 9 % väestöstä. Viime vuosina esille on noussut lasten ja nuorten itsenäisen liikkumisen ja arkiliikunnan määrän väheneminen osana lisääntynyttä autoilua ja lasten kuljettamista harrastuksiin sekä muihin aktiviteetteihin. Lisäksi mopoilun määrän kasvu on vähentänyt nuorten arkiliikunnan määrää ja tuonut mukanaan liikenneturvallisuusongelmia. Kun omin voimin liikkuminen vähenee, kokemukset liikenneympäristöstä ja erilaisista kulkutavoista eivät pääse karttumaan. % Keravan väestön ikäjakauma vuotta 7-15 vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta vuotta 65+ vuotta Kaavio 1. Keravan väestön ikäjakauma vuonna 2012 ja väestön ikäjakauman ennuste vuonna 2035 ikäryhmittäin (Lähde: Tilastokeskus, 2014). Liikennejärjestelmän suunnittelussa tulee ottaa erityisesti huomioon myös väestön ikärakenteen muuttuminen sekä nuorten liikkujien ja ikääntyneiden liikkujien erityistarpeet. Työpaikat ja työssäkäynti Vuoden 2011 lopussa Keravan työllisen työvoiman määrä oli noin henkilöä ja työpaikkojen lukumäärä noin Keravan työpaikkaomavaraisuus oli siten vuoden 2011 lopussa 71,4 % (työpaikat/työllinen työvoima). Keravan työpaikkaomavaraisuus on suhteellisen korkea verrattuna naapurikuntiin Sipooseen ja Järvenpäähän. Keravan työpaikkaomavaraisuus on kymmenen vuoden ajanjaksolla ( ) kasvanut 9,7 prosenttia. Keravan työpaikkaomavaraisuuden kasvu on naapurikuntiin verrattuna merkittävää ja sillä on vaikutus Keravalle suuntautuvaan työmatkaliikenteeseen. Muista kunnista käy Keravalla töissä noin henkilöä (2011). Vuonna 2011 suurimmat työmatkavirrat Keravalle suuntautuivat Vantaalta (1 260 työntekijää), Helsingistä (1 110 työntekijää), Tuusulasta (940 työntekijää), Järvenpäästä (930 työntekijää) ja Sipoosta (320 työntekijää). Keravan suurimmat yritysalueet sijaitsevat keskustan lisäksi Alikeravalla ja Ylikeravalla. Keravalaisista työssäkävijöistä noin 68 % ( henkilöä) käy töissä Keravan ulkopuolella. Suurin osa työmatkapendelöinnistä suuntautuu pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2011 keravalaisista työssäkävijöistä 52 % kävi töissä pääkaupunkiseudulla, missä selkeästi suurimmat työmatkavirrat suuntautuvat Helsinkiin ja Vantaalle. Myös naapurikuntiin Tuusulaan ja Järvenpäähän suuntautuu huomattava määrä työmatkoja. Työmatkapendelöinnin osuus on kasvanut vuodesta 2002 kaikissa muissa HSL-alueen kehyskunnissa paitsi Keravalla, Sipoossa ja Järvenpäässä (HLJ 2015 Liikkumis-

11 10 (62) tottumukset Helsingin seudulla, 2012). Keravalaisten suurimmat työmatkapendelöinnin suunnat vuonna 2011 on esitetty taulukossa 3. Kuvassa 3 on esitetty keravalaisten työmatkojen suuntautuminen lähikuntiin sekä niistä Keravalle suuntautuvat työmatkavirrat työntekijöiden lukumääränä. Kaupunki Lukumäärä % Helsinki % Vantaa % Tuusula % Espoo % Järvenpää % Sipoo 145 0,9 % Hyvinkää 135 0,8 % Porvoo 120 0,7 % Nurmijärvi 90 0,5 % Mäntsälä 85 0,5 % Pääkaupunkiseutu % Taulukko 3. Pendelöinti Keravalta vuonna 2011 (Lähde: Uudenmaan liitto, 2014). Kuva 3. Työmatkapendelöinti työntekijöiden lukumääränä Keravalta lähikuntiin ja niistä Keravalle (Lähde: Uudenmaan liitto, 2014).

12 11 (62) 2.2 Keravalaisten liikkuminen ja kulkutavat Helsingin seudun työssäkäyntialueen asukkaiden liikkumistottumuksia on selvitetty LITU liikennetutkimuksessa vuosina (HSL, 2010) sekä vuonna 2012 HLJ 2015 Liikkumistottumukset Helsingin seudulla 2012 tutkimuksessa (HSL, 2012a). Tutkimusalueena vuonna 2012 oli Helsingin seudun 14 kuntaa. Seuraavassa on arvioitu keravalaisten päivittäistä liikkumista, eri kulkutapojen käyttöä ja niissä tapahtuneita muutoksia vuosien 2008 ja 2012 liikennetutkimuksien kuntakohtaisten tietojen perusteella. Keravalla henkilöautotiheys eli autojen määrä suhteessa asukasmäärään on 482 autoa/1000 asukasta. Autotiheys on Uudenmaan maakunnan alueen kunnista kolmanneksi alhaisin Helsingin ja Kauniaisten jälkeen. Autottomien kotitalouksien osuus oli vuonna 2008 Keravalla noin 33 %. Autottomien kotitalouksien osuus on kymmenessä vuodessa laskenut kolme prosenttiyksikköä. Saman aikajakson aikana kahden tai useamman auton kotitalouksien osuus on kuitenkin noussut neljä prosenttia ja v lukema oli 19%. (HSL, 2010) Samanlainen trendi on ollut nähtävissä Keravan lisäksi myös muissa Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa HSL:n jäsenkunnissa (Kirkkonummi ja Sipoo) aikajaksolla Vuonna 2012 kehyskunnista vähiten autonkäyttäjiä oli Keravalla sekä muissa radanvarsikunnissa (Järvenpää, Kirkkonummi, Hyvinkää ja Mäntsälä). (HSL, 2012a) Taulukossa 4 on esitetty arviot keravalaisten tekemien matkojen määristä ja nämä on jaoteltu eri kulkutapoihin. Yksittäisten matkojen määrällä mitattuna henkilöautolla tehtävät matkat ovat lisääntyneet vuosina : henkilöautojen osuus tehdyistä matkoista on kasvanut 44 prosentista 46 prosenttiin. Joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä on kasvanut vain hieman ja joukkoliikenteen osuus matkoista on pysynyt samalla tasolla 14 prosentissa. Vuonna 2012 matkoista yli kolmasosa tehtiin jalan tai pyörällä (kävely noin 28 % ja pyöräily noin 11 %). (HSL, 2010; HSL, 2012a) Matkaa arkivuorokaudessa Vuosi Henkilöauto Joukkoliikenne Pyöräily Kävely Muu Ei tietoa Yhteensä Taulukko 4. Keravalaisten tekemät matkat arkivuorokaudessa Helsingin seudulla (Lähde: HSL, 2014). Keskimääräisenä matkasuoritteena (km/hlö/arkivrk) mitattuna keravalaiset kulkivat vuonna 2012 henkilöautolla keskimäärin noin 14,3 km ja joukkoliikenteellä noin 10,3 km arkivuorokaudessa. Vuosina keravalaisten keskimääräinen ajoneuvomatkojen matkasuorite on tavoitteiden mukaisesti laskenut noin 13 %. Laskua on tapahtunut henkilöauton ja joukkoliikenteen matkasuoritteessa mutta pyöräilyn ja kävelyn suoritteet ovat puolestaan hieman kasvaneet. Kaaviossa 2 (sivu 13) on esitetty vertailutietona matkasuoritteen perusteella lasketut kulkutapaosuudet vuosina 2008 ja Matkasuoritteella mitattuna joukkoliikenteen kulkutapaosuus on kasvanut vuodesta 2008 (35,6 % 37,3 %), kun taas henkilöautoilun suoriteosuus on laskenut hieman (52,7 % 52,0 %). (HSL, 2010; HSL, 2012a) Vaikka ajoneuvomatkojen määrä on kasvanut vuosina , on kuljettu matkasuorite samaan aikaan pienentynyt eli matkojen keskimääräinen pituus on lyhentynyt. Naapurikuntiin verrattuna joukkoliikenteen kulkutapaosuus on radanvarsikunnissa Keravalla ja Järvenpäässä varsin korkea (37 38 %), mutta bussiliikenteeseen tukeutuvissa Tuusulassa ja Sipoossa osuus jää pienemmäksi noin prosenttiin.

13 12 (62) % Kulkutapaosuudet matkasuoritteesta laskettuna Kaavio 2. Kulkutapaosuudet matkasuoritteesta (kuljettu matka km/hlö/arkivrk) laskettuna (Lähde: HSL, 2014). Vuoden 2008 tietojen perusteella keravalaisten päivittäisistä matkoista 35 % liittyy työssäkäyntiin ja opiskeluun, 28 % on ostos- ja asiointimatkoja ja 37 % on vapaa-ajan matkoja. Vuonna 2011 keravalaisten työmatkoista 52 % suuntautui pääkaupunkiseudulle, mikä selittää joukkoliikenteen, etenkin junan, korkeaa kulkutapaosuutta työmatkoilla. Kaupungin sisäisten työmatkojen osuus on 32 %. Alle kymmenen kilometrin mittaisten, lyhyehköjen työmatkojen osuus on noin 40 %. (HSL, 2010; Keravan liikenneturvallisuussuunnitelma, 2013) Vuoden 2008 tietojen perusteella kävelyn osuus (>25 30 %) on korkeimmillaan ostos- ja asiointimatkoilla sekä vapaa-ajanmatkoilla. Pyöräily on puolestaan suosituinta työ- ja opiskelumatkoilla sekä vapaa-ajanmatkoilla. Alle kilometrin mittaisilla matkoilla kävely ja pyöräily ovat merkittävimmät kulkutavat, mutta tämän jälkeen henkilöauto kasvattaa osuuttaan. Yli 40 % 1-2 kilometrin matkoista tehdään autolla, joten näillä matkoilla kävelyn ja pyöräilyn lisäämiseen on huomattavaa potentiaalia. (HSL, 2010; Keravan liikenneturvallisuussuunnitelma, 2013). Liikennejärjestelmän ja erityisesti joukkoliikenneyhteyksien suunnittelussa tulee ottaa huomioon työmatkaliikenteen suuntautuminen ja siinä tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset. Työmatkoja tehdään paljon myös pääkaupunkiseudulta Keravan suuntaan. Kehittämistarpeita on erityisesti työmatkoja palvelevissa poikittaisissa joukkoliikenneyhteyksissä Tuusula Kerava Sipoo suunnassa.

14 13 (62) 2.3 Ajoneuvoliikenteen verkko Liikenneverkon rakenne Keravan läpi kulkee päätienä etelä-pohjoissuuntainen Lahden moottoritie eli valtatie 4. Pääyhteys moottoritieltä Keravalle on Keravantien (mt 148) eritasoliittymän kautta. Pohjoissuunnasta Keravan pohjoisosiin on käytettävissä myös yhteys Järvenpään eritasoliittymästä Lahdentien (mt 140) kautta. Muita yleiskaavassa esitettyjä pitkämatkaista liikennettä välittäviä pääteitä ovat: - Lahden moottoritien rinnakkaistienä kulkeva seututieksi luokiteltu Lahdentie (mt 140) - Itä-länsisuuntainen Keravantie (mt 148), joka on luokiteltu myös seututieksi. Keravalta Sipooseen, Tuusulaan ja Vantaalle johtavat seuraavat alueelliset kokoojakadut: - Porvoontie (osin maantietä 11697) - Kaskelantie (osin maantietä 11664) - Tuusulantie - Saviontie - Koivikontie Paikalliset kokoojakadut kulkevat kaupunginosien läpi. Keravan keskustan ympäri kulkevat Keskustan kehä, Sibeliuksentie, Sampolankatu, Asemansilta, Asemantie ja Paasikivenkatu muodostavat ajoneuvoliikenteen kehän kävelykadun ja aseman ympärille. Keravan katuverkon pituus on yhteensä noin 145 kilometriä. Katuverkon toiminnallinen hierarkia on esitetty kartassa 1 (sivu 14). Uudenmaan ELY-keskuksen ylläpitämä maantieverkko on esitetty kartassa 2 (sivu 15). Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tarkastellaan seuraavia tieverkon rakenteeseen liittyviä kysymyksiä ja yleiskaavan aluevarauksia: Mahdolliset uudet eritasoliittymät Lahden moottoritielle (KerCan liittymä, Kytömaan liittymä) Keravan maankäyttöä palvelevien liittymien kehittäminen Lahdentiellä (mt 140); nykyisten liittymien parannustarpeet, liittymien karsiminen ja liittymäjärjestelyt Jokivarren alueella sekä mahdolliset uudet liittymät Keravantien pohjoispuolella Keravan maankäyttöä palvelevien liittymien kehittäminen Keravantiellä (mt 148); nykyisten liittymien parannustarpeet (Alikeravantie, moottoritie, maantie 140), liittymäjärjestelyt Saviontien länsipuolella ja Tuusulan Itäväylän liittymä-alueella Mt 148 parantaminen tien välityskyvyn parantamiseksi lisäkaistojen tarve Maankäytön kehittyessä tarvittavat uudet katuyhteydet

15 14 (62) Kartta 1. Katuverkon toiminnallinen hierarkia.

16 15 (62) Kartta 2. Teiden hallinnollinen luokitus.

17 16 (62) Tie- ja katuverkon liikenteellinen kuormittuminen ja toimivuus Tie- ja katuverkon nykyiset liikennemäärät on esitetty kuvassa 4. Kuva 4. Keravan tie- ja katuverkon nykyiset liikennemäärät (keskivuorokausiliikenne autoja/vrk). Nykytilanteessa tie- ja katuverkko ruuhkautuu ajoittain erityisesti seuraavissa pisteissä: - Keravantien (mt 148) ja Alikeravantien liikennevalo-ohjattu liittymä - Keravantien (mt 148) ja Lahdentien (mt 140) liikennevalo-ohjattu liittymä - Keravantien (mt 148) ja Lahden moottoritien eritasoliittymän ramppien liittymät Katuverkolla voidaan katsoa olevan ylikuormitusta erityisesti Porvoonkadulla, missä vilkas autoliikenne (vilkkaimmillaan 8500 autoa/vrk) aiheuttaa häiriöitä asutukselle ja turvallisuusongelmia. Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä tehtävien liikenne-ennusteiden perusteella arvioidaan tie- ja katuverkon tulevaa kuormittumista, liittymien parannustarpeita ja väylien lisäkaistojen tarpeita.

18 Logistiikka-alueet ja tavaraliikenteen yhteydet 17 (62) Erityisen paljon raskasta liikennettä aiheuttavia toimintoja on seuraavilla logistiikka-alueilla ja katusuunnilla: - Alikeravan ja Myllynummen alueet (Koff, Anttila, KerCa ym.), jonne johtavalla Alikeravantien liikennemäärä on noin 7500 autoa vuorokaudessa - Tervahaudankadun alue, missä sijaitsee mm. Tukon logistiikkakeskus Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä selvitetään tavaraliikenteen ja yleensä raskaan liikenteen yhteyksien kehittämistarpeita Keravan sisäisellä katuverkolla sekä myös seudullisilla ja valtakunnallisilla yhteyksillä (mm. KerCan eritasoliittymä, Bastuskärrin logistiikkaalueen yhteydet). Nopeusrajoitukset ja liikenteen ohjaus Ajonopeus on yksi merkittävimmistä onnettomuusriskiin ja onnettomuuksien seurauksiin vaikuttavista tekijöistä. Nopeusrajoitusten alentaminen on myös tehokas keino vähentää liikenteen melu- ja tärinähaitoja ja edistää kaikille viihtyisämpää kaupunkiympäristöä. ELY-keskuksen ylläpitämällä maantieverkolla nopeusrajoitus on moottoritiellä 120 km/h ja muilla maanteillä yleisrajoitus on 80 km/h. Keravan alueella myös maanteiden nopeusrajoitus on laskettu taajamien ja liittymien kohdalla yleisesti kilometriin tunnissa. Keravantiellä eli maantiellä 148 on käytössä myös automaattinen nopeudenvalvonta. Keravan kaupungin ylläpitämällä tie- ja katuverkolla nopeusrajoitusjärjestelmän periaatteena on, että nopeusrajoitus on alueellisilla kokoojakaduilla pääosin 50 km/h, paikallisilla kokoojakaduilla 40 km/h ja asuinalueiden sisäisillä kaduilla 30 km/h. Nopeusrajoitukset kaduittain on esitetty tarkemmin kartassa 3 sivulla 18. Nopeusrajoitusjärjestelmä on käyty läpi vuonna 2013 laaditun liikenneturvallisuussuunnitelman yhteydessä ja siinä esitetyt muutokset on hyväksytty teknisessä lautakunnassa. Muutokset on mukana tässä esitetyssä kartassa. Kunnossapito Vuonna 2012 tehdyn kuntakyselyn (FCG, 2012) perusteella, keravalaisista vastaajista 69 % piti Keravan katujen ja teiden hoitoa hyvänä. Vertailuryhmän keskiarvoon nähden tyytyväisten osuus oli Keravalla suhteellisen korkea. Liikenneturvallisuussuunnitelman (2013) yhteydessä tehdyssä asukaskyselyssä nousivat kävely- ja pyöräteiden kuntoon, etenkin talvikunnossapitoon, liittyvät ongelmat kuitenkin vahvasti esille. Talvikunnossapidon osalta parannettavaa koetaan olevan lumenpoiston ja liukkaudentorjunnan laatutasossa, kattavuudessa ja esimerkiksi hoidon ajoituksessa. Etenkin keskeisimpien kävely- ja pyöräily-yhteyksien hoidon toivotaan tapahtuvan samassa aikataulussa kuin autoliikenteen väylien. Keravan kaupungin ylläpitämän tie- ja katuverkon kunnossapitoluokitus on esitetty kartassa 4 (sivu 19).

19 18 (62) Kartta 3. Keravan tie- ja katuverkon nopeusrajoitukset ja nopeusrajoitusalueet sisältäen vireillä olevat nopeusrajoitusmuutokset.

20 19 (62) Kartta 4. Keravan kaupungin ylläpitämän tie- ja katuverkon kunnossapitoluokitus (Lähde: Keravan kaupunki, 2014).

21 20 (62) 2.4 Pysäköinti Keravan keskusta-alueen pysäköintiä on selvitetty aiemmin vuonna 2012 valmistuneissa Keskustan pysäköintiselvityksessä sekä vuonna 2013 laaditussa Liityntäpysäköintiselvityksessä. Lisäksi vuonna 2012 on laadittu Raskaan liikenteen pysäköintiselvitys. Seuraavassa käsitellään moottoriajoneuvoliikenteen pysäköintiä. Polkupyörien pysäköintiä kuvataan jäljempänä kävely- ja pyöräilyverkoston yhteydessä kohdassa 2.6. Pysäköintinormit Asukkaiden ja kiinteistöjen pysäköintipaikat sijoittuvat pääosin tonteille. Keravalla käytetään asuntojen pysäköintinormina 1 autopaikka/85 k-m 2. Lisäksi rakennusjärjestyksessä on maininta: Ellei asemakaavassa ole toisin määrätty, tontille tulee rakentaa 1,5 autopaikkaa yhtä asuntoa kohden. Liikerakennuksille vaatimus on 1 ap/50 k-m 2. Keskustan kaavamuutosten yhteydessä on keskusteltu normien väljentämisestä. Kuva 5. Keravan keskustan tonttien pysäköintipaikat. Ympyröissä oleva luku osoittaa paikkamäärän, joka ko. tontille on varattu samalla värillä merkityltä pysäköintialueelta (Keravan keskustan pysäköintiselvitys, 2012).

22 21 (62) Keravan keskustassa tonttien pysäköintipaikkoja on keskitetty pysäköintilaitoksiin. Edellisellä sivulla kuvassa 5 on esitetty, miten kunkin tontin pysäköintipaikat sijoittuvat. Asiointipysäköinti ja keskustan pysäköintilaitokset Asiointipysäköintiin soveltuva yleinen pysäköinti Keravan keskustassa sijoittuu pääosin pysäköintilaitoksiin ja pysäköintikentille. Pysäköinti on maksutonta ja pysäköintiaika on rajoitettu useimmissa laitoksissa 1-2 tuntiin. Joissakin laitoksissa rajoitus on 3-4 tuntia. Keskustan asiointipysäköintiin soveltuvien pysäköintipaikkojen sijainti pysäköintilaitoksissa ja pysäköintikentillä on esitetty kuvassa 6. Mukana luvuissa ovat yleiset pysäköintialueet ja esimerkiksi yksittäisen kaupan asiakkaille merkityt paikat, mutta ei asukaspysäköintiin osoitettuja tai pysäköintilupaa edellyttäviksi merkittyjä paikkoja. Keskustan alueella asiointiin soveltuville pysäköintialueille tai - laitoksiin on erinäisin kiinteistöjen välisin sopimuksin jaettu yli 200 kpl pysäköintilupia. Tämä vähentää päivittäin käytössä olevien asiointipysäköintipaikkojen lukumäärää. Kuva 6. Keravan keskustan asiointipysäköintiin soveltuvien pysäköintipaikkojen sijainti pysäköintilaitoksissa ja pysäköintikentillä. Pysäköinti keskustan kadunvarsien pysäköintipaikoilla on tarkoitettu lyhyempi aikaiseen asiointiin ja rajoitettu 30/60 minuuttiin. Aikarajoitukset kadunvarsilla on esitetty kuvassa 7 (sivu 22). Kuvassa ilmoitetut paikkamäärät perustuvat laskentaan. Asiointipysäköintiin soveltuvia paikkoja on Keravan keskustassa pysäköintilaitoksissa, pysäköintikentillä ja kadunvarsilla yhteensä noin 2000 kpl. Luvussa eivät ole mukana rautatieaseman liityntäpysäköintialue eikä Tapulinkadun kadunvarsipaikoitus. Paikkamäärästä on myös vähennetty pysäköintilaitoksiin myönnetyt pysäköintiluvat.

23 22 (62) Vuonna 2012 tehdyssä Keskustan pysäköintiselvityksessä laskettiin keskustassa olevat kerrosalat ja pysäköintipaikkamäärät. Pysäköintipaikkamäärän tarvetta arvioitiin normeilla: asunnoille 1ap/100 k-m 2, liiketiloille 1ap/40 k-m 2 ja toimistoille 1 ap/60 k-m 2. Näin arvioiden pysäköintipaikkojen kysyntä ja tarjonta ovat keskustan alueella tasapainossa. Kuitenkin asukkaiden palautteen perusteella lisäpaikoille olisi tarvetta etenkin Kauppakaaren läheisyydessä. Tulevaisuudessa pysäköintipaikkojen tarve keskustassa tulee kasvamaan entisestään asunto- ja liikerakentamisen myötä. Uusien pysäköintipaikkojen rakentaminen tulisi kytkeä rakennushankkeisiin. Kuva 7. Aikarajoitukset kadunvarsilla Keravan keskustassa. Liityntäpysäköinti Keravan asemalla on 464 liityntäpysäköintipaikkaa ja lisäksi Tapulikadun 70 kadunvarsipaikkaa käytetään yleisesti liityntäpysäköintiin. Liityntäpysäköintipaikoilla ei ole aikarajoitusta. Liityntäpysäköintipaikkojen käyttöaste on korkea ja arkisin kaikki paikat ovat useimmiten käytössä. Pysäköityjen autojen rekisteritietojen perusteella tehdyssä selvityksessä todettiin, että noin 500 pysäköidyn auton haltijasta 57 % oli Keravalta. Vastaavasti pysäköijistä 19 % oli Tuusulasta, 7 % Sipoosta, 4 % Järvenpäästä ja 2 % Vantaalta. Lisäksi pysäköidyistä autoista 11 % oli rekisteröity muualla asuvien hallintaan, mutta todennäköisesti näidenkin autojen käyttäjistä pääosa jakautuu Keravalla tai naapurikunnissa asuviin edellä esitettyjen prosenttiosuuksien suhteessa (Liityntäpysäköintiselvitys, 2013).

24 23 (62) Savion asemalla liityntäpysäköintipaikkoja on 25. Aseman itäpuolella on asemakaavassa tilanvarauksia liityntäpysäköintipaikoille, joita ei ole toteutettu. Savion asemalla pysähtyy kuitenkin huomattavasti vähemmän junia kuin Keravan asemalla eivätkä nopeimmat junat pysähdy siellä. Kauempaa asemalle autolla tulevien liityntäpysäköinti keskittyy Keravalle eikä Saviolla ole yhtä merkittävää tarvetta pysäköintipaikkamäärän lisäämiselle. Asukaspysäköinti ja vieraspysäköinti Keravan asukaspysäköinti on järjestetty tonteille joitain poikkeuksia lukuun ottamatta. Keravan rakennusjärjestyksen mukaan kiinteistöä varten määrätyt autopaikat tulee järjestää rakentamisen yhteydessä ja ellei asemakaavassa ole toisin määrätty, tontille tulee rakentaa 1,5 autopaikkaa yhtä asuntoa kohden. Rakennus- ja maankäyttölaissa (156 ) sanotaan autopaikkojen järjestämisestä: Kiinteistöä varten asemakaavassa ja rakennusluvassa määrätyt autopaikat tulee järjestää rakentamisen yhteydessä. Jos asemakaavassa niin määrätään, kunta voi osoittaa ja luovuttaa kiinteistön käyttöön tarvittavat autopaikat kohtuulliselta etäisyydeltä. Tässä tapauksessa kiinteistönomistajalta peritään autopaikkojen järjestämisestä vapautumista vastaava korvaus kunnan hyväksymien maksuperusteiden mukaan. Autopaikkojen järjestämisvelvollisuus ei koske vähäistä lisärakentamista eikä rakennuksen korjaus- ja muutostyötä. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta muutettaessa tulee kuitenkin ottaa huomioon tästä johtuva autopaikkojen tarve. Tonttikatujen varsilla pysäköinti on pääosin sallittu lukuun ottamatta pihakatuja ja muita pysäköintikieltoalueiksi merkittyjä alueita, joilla pysäköinti on osoitettu yksittäisille pysäköintipaikoille. Lisäksi ympäri Keravaa on lukuisia LP-alueita (kaavamerkintä yleinen pysäköintialue), joissa autopaikkoja on yhteensä 820. Liitteessä 5 on esitetty LP-alueet ja niiden paikkamäärät sekä osaalueittain luku, joka karkealla tasolla kuvaa yleisten alueiden pysäköintimetrejä / asukas. Tähän lukuun on otettu mukaan LP-alueilla sekä katujen varsilla sijaitsevat yleiset pysäköintipaikat. Yleiset pysäköintipaikat katujen varsilla on tarkoitettu pääosin vieraspysäköintiin tai asukkaiden tilapäiseen pysäköintiin. Keravan rakennusjärjestyksen mukaan kiinteistön toteutettaviksi määrätyistä autopaikoista vähintään 10 % on jätettävä nimeämättömiksi ns. vieraspaikoiksi. Nämä paikat sijaitsevat siis pääosin tonteilla ja kadunvarsipaikat ovat vieraspaikkamäärää lisäävää tilaa. Kaikilla kuvassa 5 esitetyillä osa-alueilla pysäköintipaikkoja on kadunvarsilla karkeasti arvioiden vähintään 10 % asukkaiden autopaikkamäärästä. Siten voidaan todeta, että yleisiä pysäköintipaikkoja on riittävästi. Yksittäisiä alueita tarkasteltaessa ongelmia voi kuitenkin esiintyä, sillä paikat eivät jakaannu kaikkialla tasaisesti. Raskaiden ajoneuvojen pysäköinti Erikseen merkittyjä raskaan liikenteen pysäköintipaikkoja on viidellä pysäköintialueella, ja näihin mahtuu yhteensä noin kuorma-autoa. Lisäksi osa muista LP-alueista tai kadunvarsipaikoista soveltuu kuorma-autojen pysäköintiin ilman, että pysäköinnistä aiheutuu huomattavaa haittaa asumiselle tai muulle liikenteelle. (Raskaan liikenteen pysäköintiselvitys, 2012) Keravalla on hyväksytty vuonna 2012 Raskaan liikenteen pysäköintistrategia. Strategian mukaan: Kuorma-autot eivät kuulu pientalo-alueelle. Kuorma-autojen pysäköintikielto asetetaan kaikille pientaloalueiden tonttikaduille sekä tarvittavilta osin keskustan alueelle. Toteutetaan useita pienehköjä pysäköintialueita eri puolille kaupunkia, mutta tarpeesta riippuen myös henkilöautojen pysäköinti näillä alueilla sallitaan. Pysäköinnistä on mahdollista periä maksua. Alueiden sijoituksessa hyödynnetään leveitä katualueita tai tarvittaessa turvaudutaan kaavamuutoksiin. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa huomioidaan kuorma-autojen pysäköintitilan tarve.

25 24 (62) Pysäköinnin kehittämistarpeet Keskustan pysäköinnin kehittäminen maankäytön tehostuessa Aseman liityntäliikenteen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tähtäävä liityntäpysäköintipaikkojen lisääminen Liityntäpysäköinnin maksullisuuden kehittäminen yhdessä HSL:n kanssa LP-alueiden kunnostus Raskaan liikenteen pysäköintialueiden rakentaminen LPA-alueiden (autopaikkojen korttelialue) omistus- ja sopimustilanteen kartoittaminen 2.5 Joukkoliikenne Joukkoliikenteen palvelutaso Keravan joukkoliikennetarjonta koostuu lähijunaliikenteestä sekä seudullisesta ja Keravan sisäisestä bussiliikenteestä. Rautatieasema, bussiterminaali ja taksiasema sijaitsevat aivan kaupungin keskustassa. Kerava kuuluu Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymään (HSL), jonka muut jäsenkunnat ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Sipoo. HSL vastaa tällä alueelle joukkoliikenteen suunnittelusta ja toimii liikenteen tilaajaorganisaationa. HSL-alueen ulkopuolelle suuntautuvassa bussiliikenteessä (mm. Kerava - Hyrylä) toimivaltainen viranomainen on ELY-keskus. HSL-alueella ovat käytössä koko kuntayhtymäalueen kattavat joukkoliikenteen suunnitteluohjeet (HSL, 2012b), joissa määritellään erityyppisten alueiden sekä aluekeskusten ja Helsingin keskustan välisten joukkoliikenneyhteyksien palvelutaso. Suunnitteluohje sisältää seitsemäntasoisen palvelutasoluokituksen, joista viittä palvelutasoluokkaa käytetään pääsääntöisesti pääkaupunkiseudulla. Näitä luokkia voidaan kuvata ns. tähtiluokituksella 1 5 tähteä. Kullekin luokalle on esitetty palvelutasotavoitteet liikennöintiajoille, maksimivuoroväleille ja kävelyetäisyyksille pysäkille tai asemalle. Palvelutasoluokkien määrittely on esitetty tiivistetysti taulukossa 5 (sivu 25). Suunnitteluohjeen mukaisesti palvelutasoluokitusta käytetään määritettäessä peruspalvelutaso kullekin alueelle ja yhteysvälille. Määrittelyssä käytetään ensisijaisesti kunnan pienaluejakoa, jossa palvelutasoluokitusta sovelletaan alueen yhteyksillä omaan keskukseen (Keravan keskusta) ja Helsingin keskustaan. Keravan alueelle on määritelty tavoitteellinen joukkoliikenteen palvelutaso neliportaisella luokituksella jakamalla kaupunki 1 4 tähden palvelutasoalueisiin. Paras ns. viiden tähden palvelutaso on käytössä seudulla vain Helsingin kantakaupungin alueella. Kuvassa 8 (sivu 26) on esitetty HSL:n määrittelemä joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso vuosille Keravan eri osaalueille. Keravan keskusta rautatieaseman ympäristössä on määritelty neljän tähden alueeksi, jolla on henkilöauton kanssa kilpailukykyinen palvelutaso. Kolmen tähden alueiksi (mahdollistaa autottoman elämäntavan) on määritelty Kalevan ja Killan, Kanniston ja Savion sekä Ahjon ja Sorsakorven alueet. Kahden tähden luokkaan, jolla on kohtuullinen joukkoliikenteen palvelutaso, on määritelty Ylikeravan ja Kytömaan, Sompion ja Jaakkolan sekä Koivikon alueet. Yhden tähden alueita ovat mm. nykyisellään harvaan asutut pientalovaltaiset Kaskelan ja Jokivarren alueet, joilla joukkolii-

26 25 (62) kenteen tarjonta on suppeampaa. Yhden tähden luokkaan jäävät myös mm. Alikeravan ja Ylikeravan työpaikkavaltaiset alueet. Alueilla on kuitenkin mahdollisuus joukkoliikenteen käyttöön, mutta etäisyydet pysäkeille kasvavat ja vuorovälit harvenevat. PALVELUTASOLUOKKA ***** **** *** ** * Joukkoliikenne ensisijaisena kulkumuotona Henkilöauton kanssa kilpailukykyinen palvelutaso Mahdollistaa autottoman elämäntavan Kohtuullinen joukkoliikenteen palvelutaso Mahdollisuus joukkol i ikenteen käyttöön Esimerkkialue Kantakaupunki Suuret kerrostal oal ueet Pi enet kerrostal oal ueet Pientaloalueet Harvat pientaloalueet Liikennöintiaika ma-to perjantai lauantai sunnuntai Ruuhka (6:30-9:30, 15:00-18:00) 5:45-1:15 5:45-4:00 5:45-4:00 6:45-1:15 5:45-1:00 5:45-4:00 6:30-4:00 7:30-1:00 Maksimivuoroväli (min) yleinen lähijunat bussiliikenne yleinen lähijunat bussiliikenne 6:30-0:00 6:30-1:00 7:30-1:00 8:30-0:00 yleinen lähijunat bussiliikenne 6:30-23:00 6:30-0:00 7:30-0:00 9:30-23:00 6:30-22:00 6:30-22:00 8:30-22:00 10:30-22:00 yleinen lähijunat bussiliikenne yleinen lähijunat bussiliikenne Päivä ja varhaisilta (9:30-15, 18-22) Varhaisaamu (5:30-6:30) ja myöhäisilta (22-24) Yöliikenne (24-02) Lauantai (11-18) Lauantai muu Sunnuntai Kävelyetäisyydet (linnuntie) Tavoite Runko- ja raideliikenne Muut bussipysäkit alle 400 m alle 300 m alle 500 m alle 400 m alle 800 m alle 600 m alle 800 m alle 600 m alle 1000 m alle 700 m Maksimiarvo Runko- ja raideliikenne Muut bussipysäkit 600 m 400 m 800 m 600 m 800 m 800 m 1000 m 800 m 1000 m Taulukko 5. Palvelutasoluokkien ohjearvot (Lähde: HSL, 2012b). Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetään, millä alueilla nykyinen maankäyttö ja yleiskaavan mukainen uusi maankäyttö edellyttäisivät joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason nostamista. Maankäytön tiivistämistä ja uutta maankäyttöä pyritään ensisijaisesti keskittämään osaalueille, joilla on jo nyt korkealuokkainen joukkoliikenteen palvelutaso tai joilla palvelutason nostaminen on järjestettävissä luontevasti ja kohtuullisin käyttökustannuksin.

27 26 (62) Kuva 8. Keravan joukkoliikenteen palvelutasoluokitus (Lähde: HSL, 2012b). Junaliikenne Lähijunatarjonta on Keravalla erittäin hyvä. Keravan asemalla pysähtyvät pääradan lähiliikennejunat tunnuksilla K, N, H, R ja T sekä Lahden oikoradan lähiliikennejuna Z. Kerava Lahti oikorata erkanee pääradasta Keravan Kytömaan kohdalla. Savion asemalla pysähtyvät lähijunat tunnuksilla K, N ja T. T-juna liikennöi 0:00 5:49 välisenä aikana, joista osa vuoroista ainoastaan viikonloppuisin. Arkipäivinä junalähtöjä on Keravan asemalta Helsingin suuntaan yhdeksän junaa tunnissa. Pohjoisen suuntaan Riihimäelle kulkee kaksi junaa tunnissa sekä Lahden suuntaan yksi juna tunnissa. Vuoromäärät ovat myös viikonloppuisin lähes yhtä kattavat kuin arkipäivinä. Matka-aika Helsinkiin on nopeimmilla R, H-, ja Z-junilla noin minuuttia ja useammilla väliasemilla pysähtyvillä K- ja N-junilla noin minuuttia. Kaukoliikenteen juniin on vaihtoyhteyksiä mm. Tikkurilassa, Riihimäellä ja Lahdessa.

28 27 (62) Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa arvioidaan, kuinka yleiskaavassa tulee varautua henkilöjunaliikenteen kehittämiseen seuraavissa kohteissa: Henkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kerava-Nikkilä välillä ja siihen liittyen Ahjon uusi rautatieasema ja sen liityntäliikenneyhteydet Uuden rautatieaseman sijoittuminen tulevaisuudessa pääradalle Kerava Järvenpää välille ja sen vaikutukset maankäyttöön ja liikenneverkkoon Keravan pohjoisosissa Bussiliikenne Keravalla kaikki bussilinjat kulkevat Keravan aseman kautta. Bussien lähtö- ja saapumisajat on pyritty sovittamaan yhteen junaliikenteen ja koulujen alkamis- ja päättymisaikojen kanssa. Keravan bussiliikenteen voi jakaa karkeasti kolmeen tyyppiin: sisäinen, seudullinen ja naapurikuntien välinen bussiliikenne. Keravan sisäistä liikennettä palvelee kaksi HSL:n sisäistä linjaa (5 ja 8), jotka syöttävät matkustajia Keravan asemalle. Sisäisillä matkoilla on lisäksi mahdollista hyödyntää seudullisia bussilinjoja. HSL:n seudullisia bussilinjoja kulkee Helsingin keskustan suuntaan kahta reittiä: linja 633 Korson ja Tuusulanväylän kautta ja linja 738 Lahdenväylän/Lahdentien kautta. Linjan 738 vuoroista osa palvelee myös Sipoon Bastukärrin yhteyksiä. Vantaan Päiväkumpuun kulkee linja 973 Peijaksen sairaalan kautta. Helsingin suuntaan kulkevat seutulinjat palvelevat lähijunan vaikutusalueen ulkopuolisia alueita ja toimivat liityntäyhteyksinä Keravan asemalle. HSL:n bussiliikenteen lisäksi Keravalta on Uudenmaan ELY-keskuksen ja naapurikuntien osin tukemaa bussiliikennettä Tuusulan, Sipoon ja Porvoon suuntiin. Sipoon linjastosuunnitelmassa (2013) on esitetty muutoksia Kerava Nikkilä 950 linjalle, jotka parantavat sen palvelutasoa. Linjan uusi tunnus on 985 ja linja ajetaan Itäisen Jokipuiston kautta, Martinkyläntietä ja Talmankaarta pitkin. Lisäksi koulujen alkamis- ja päättymisaikoina liikennettä täydennetään linjalla 985K, jolloin Kerava Nikkilä välillä on tarjolla ruuhka-aikoina puolen tunnin vuoroväli. Linja 985K suunnitellaan siten, että linjalle 738 (Helsinki Bastukärr Kerava) muodostuu vaihtoyhteyksiä, mikäli se koulumatkayhteyksien perusteella on mahdollista. Sipooseen kulkee lisäksi linja 953 Keravantien kautta Nikkilään ja Porvooseen Kilpilahteen. Lisäksi Keravalta kulkevat Hyrylään ja sieltä Helsinkiin seudulliset U-linjat 632, 635, 638 ja 933. Kartassa 5 sivulla 29 on esitetty Keravan sisäisen ja seudullisen bussiliikenteen reitit ja vuorotarjonta muutamissa esimerkkipisteissä. Vuonna 2014 käynnistyy Keravan uuden linjastosuunnitelman laadinta yhteistyössä HSL:n kanssa. Lippujärjestelmä Koko HSL -alueella on käytössä yhteinen lippujärjestelmä. Tarjolla on erilaisia lippuja erilaisiin matkustustarpeisiin ja järjestelmä koostuu erihintaisista lippuvyöhykkeistä. Yhden vyöhykkeen matkat ovat vielä tällä hetkellä (v. 2014) luokiteltu kunnan sisäisiä matkoja. Kerava ja Sipoo muodostavat kuitenkin yhtenäisen HSL -vyöhykealueen, jolloin Keravan sisäisellä lipulla voi matkustaa myös Sipoon alueella. Keravalta voi Lähiseutu 2 -lipulla matkustaa Helsinkiä lukuun ottamatta kaikkiin HSL -alueen kuntiin. Lähiseutu 3 -lippu oikeuttaa liikkumiseen koko HSL -alueella. Keravalta HSL -alueen ulkopuolelle suuntautuvilla matkoilla käytetään junaliikenteessä VR:n lipputuotteita ja bussiliikenteessä liikennöitsijöiden omia ja Matkahuollon lipputuotteita.

29 28 (62) Osana HSL:n matkakorttijärjestelmän uudistamista kehitetään myös Helsingin seudun taksa- ja lippujärjestelmää. Taksa- ja lippujärjestelmä tulee muuttumaan kuntarajojen mukaisista vyöhykkeistä kaarimalliksi, jossa vyöhykerajat eivät enää riipu kuntarajoista. Vyöhykekaaret on nimetty sisimmästä uloimpaan kirjaintunnuksilla A-D: Kerava ja Sipoo sijaitsevat vyöhykkeellä D. Uusi taksa- ja lippujärjestelmä otetaan käyttöön aikaisintaan vuonna (HSL, 2012c) Joukkoliikenteen kehittämistarpeita Keravan aseman syöttöliikenteen suunnittelu yli kuntarajojen Sipoon ja Tuusulan suunnan yhteyksien kehittäminen Kasvavien alueiden joukkoliikenteen vuorovälien lisääminen sekä reittien päivittäminen Polkupyörien liityntäpysäköinnin edistäminen asemilla ja tärkeimmillä bussipysäkeillä

30 29 (62) Kartta 5. Keravan joukkoliikennelinjasto ja vuorotarjonta keväällä 2014 (Lähde: HSL, 2014).

31 30 (62) 2.6 Jalankulku- ja pyöräily Keravan lyhyet etäisyydet ja tiivis kaupunkirakenne luovat hyvät edellytykset kävelylle ja pyöräilylle. Jalankulun ja pyöräilyn verkko kattaa koko kaupungin, joten pyörällä pääsee helposti paikasta toiseen. Yhteyspuutteita esiintyy mm. naapurikuntien suuntaan. Pyöräteitä ja jalkakäytäviä on Keravalla yhteensä noin 100 km ja pyörätieverkosto on osa valtakunnallista pyöräilyreitistöä. Kartassa 6 on esitetty Keravan pyöräilyverkoston nykytila. Pyöräilyn ja kävelyn osuutta on arvioitu viimeksi vuonna 2012 Helsingin seudun liikkumistottumustutkimuksen (HLJ 2015) yhteydessä. Tuolloin pyöräilyn osuudeksi arvioitiin 11 % kaikista matkoista ja kävelyn osuudeksi noin 28 %. Keravalaiset tekevät siis yli kolmasosan matkoistaan jalan tai pyörällä. Matkasuoritteesta kävely ja pyöräily muodostavat noin 8 %. Keravalla kävelyn osuus on korkeimmillaan ostos- ja asiointimatkoilla sekä vapaa-ajanmatkoilla. Pyöräily on puolestaan suosituinta työ- ja opiskelumatkoilla sekä vapaa-ajanmatkoilla. Kartta 6. Keravan pyöräilyverkko (Lähde: kerava.fi, 2014).

32 31 (62) Helsingin seudun alueella valmistui vuonna 2012 selvitys, jonka tuloksena esitettiin tavoite Helsingin seudun pääpyöräilyverkostosta Pääverkko sisältää 12 pyöräilyn laatukäytävää sekä seutureittejä. Seutuverkko täydentää laatukäytäväverkkoa ja yhdistää siihen kuntien suurimmat asutus-, työpaikka- ja palvelukeskittymät yhdistäen suuret pyöräilyvirrat sujuvasti maankäytön painopisteeseen kaupunkirakenteessa. Laatukäytävät ulottuvat noin kilometrin päähän Helsingin keskustasta ja pääradan laatukäytävä ulottuu aina Keravalle asti. Helsingin seudun pääpyöräilyverkkosuunnitelman jalkauttaminen edellyttää reittikohtaisia maastoinventointeja reittien linjausten tarkentamiseksi sekä nykyisen infrastruktuurin välttämättömien parannuskohteiden tunnistamiseksi. Keravan, Järvenpään ja Tuusulan kunnat ovat muodostaneet yhteisen näkemyksen seudullisesta pääpyöräilyverkosta, jonka lähtökohtana on ollut edellä kuvattu Helsingin seudun tavoiteverkko Tavoiteverkkoa on täydennetty paikallisesti merkittävillä yhteyksillä, joiden kulkureittejä on myös tarkennettu. Määritelty pääpyöräilyverkko on jaettu kahteen hierarkiatasoon: seudullisiin pääreitteihin ja paikallisiin pääreitteihin. Palvelujen saavutettavuus jalan ja pyörällä Valtaosa Keravan asutuksesta on alle kolmen kilometrin etäisyydellä keskustasta, lukuun ottamatta aivan eteläisimpiä ja pohjoisimpia osia (Keravan pituus noin 9 km ja leveys noin 4,5 km). Keravan keskustan, Savion aseman sekä terveysaseman saavutettavuutta polkupyörällä on kartoitettu HSL:n matka-aikakarttojen perusteella. Keravan ja Savion asemien saavutettavuudet on esitetty kuvassa 9. Kuva 9. Keravan ja Savion asemien saavutettavuus polkupyörällä, matka-aika minuutteina (Lähde: HSL matka-aikakartta, 2014). Saavutettavuuskarttojen perusteella Keravan keskustan ja rautatieaseman saavutettavuus pyörällä ydinkeskustan alueelta on alle 10 minuuttia ja lähes koko kaupungin alueelta alle 20 minuuttia. Keravan eteläosista Savion asema on hyvin saavutettavissa pyöräillen alle 10 minuutissa. Saavu-