Energiaunionin tilaa koskeva katsaus 2015 E85/2015 vp. Neuvotteleva virkamies Maria Kekki Energiaosasto Työ- ja elinkeinoministeriö 9.2.

Transkriptio

1 Energiaunionin tilaa koskeva katsaus 2015 E85/2015 vp Neuvotteleva virkamies Maria Kekki Energiaosasto Työ- ja elinkeinoministeriö

2 Energiaunioni Energiaunioni nousi terminä esiin ensimmäisen kerran huhtikuussa 2014 silloisen Puolan pääministeri, nykyisen Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin kirjoituksessa Financial Times -lehteen, jossa hän peräänkuulutti pankkiunionin kaltaista tiiviimpää energiaunionia Ukrainan tilanteen nostettua energiaturvallisuuden jälleen keskusteluihin, ml. maakaasun yhteisostot. Energiaunionin kehittämisen tarpeen keskiössä on EU:n energiaturvallisuus Ukrainan tilanteen vuoksi, erityisesti kaasun osalta. Energiaunionin perustaminen on uuden komission yksi kymmenestä prioriteetista. Panostus energiaunioniin näkyy myös Junckerin komission rakenteessa, koska asian edistämiseen on nimitetty hankkeesta vastaava varapuheenjohtaja, Slovakian Maros Šefčovič.

3 Energiaunioni-tiedonanto Komissio antoi energiaunionia koskevan tiedonannon helmikuussa 2015, joka oli ensimmäinen uuden komission energia-alan ehdotus. Kyseessä EU:n energiapoliittinen toimenpideohjelma, joka tarkastelee EU:n energiapolitiikkaa holistisemmin ja linjaa EU:n energiapolitiikan tulevia toimia Junckerin komission aikana. Jakautuu jo olemassa oleviin EU:n 2020 energiastrategiassa linjattuihin EU:n energiapolitiikan viiteen pääteemaan, jotka ovat toimitusvarmuus, energian sisämarkkinat, energiatehokkuus, vähähiilisyys energia-alan tutkimus ja innovaatiot. Komissio tarkastelee energiaunionin tavoitteiden toteutumista vuotuisilla Energiaunionin tila raporteilla. Ensimmäinen raportti annettiin marraskuussa Raportin liitteinä komissio antoi runsaasti ala-/direktiivikohtaisia raportteja. Komissio linjaa raportissa myös tulevia toimiaan.

4 Raportin sisältö EU:n energiapolitiikan toteutuminen EU on saavuttamassa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen -20% EU on saavuttamassa uusiutuvan energian käytön 20% tavoitteen jäsenvaltiota ylittää tavoitteensa. Suomi saavutti ja ylitti oman 38% -tavoitteensa 2014(38,7%). Energiatehokkuuden 20% parantamisen tavoitteeseen ei olla pääsemässä; jäsenvaltioiden ilmoittamat toimet johtavat vain 17,6% primäärienergian säästöön. Tukkumarkkinoiden avaaminen kilpailulle on edistynyt hyvin. 22 jäsenvaltioita saavuttamassa 10% sähkön infran yhteenliittymistä koskevan tavoitteen (Suomessa yli 30%).

5 Raportin sisältö II EU edistyy energialähteiden, -reittien ja toimittajien monipuolistamisessa. Kuitenkin BG, CZ, EE, HU, LV, LT, SK ja FI edelleen täysin tai pääosin riippuvaisia Venäjän kaasutoimituksista. Etenkin Baltian maat ja Suomi on yhdistettävä entistä paremmin Keski-Euroopan kaasumarkkinoihin. Balticconnector hanke siirtynyt Gasumilta putkea varten perustetulle valtionyhtiölle Balticconnector Oy:lle. Putkelle haetaan merkittävää EU-tukea. Useat jäsenvaltiot (mm. FI, AT, DK) ovat toteuttaneet merkittäviä toimenpiteitä innovoinnin edistämiseksi ja liiketoimintamahdollisuuksien parantamiseksi energiatehokkuuden ja vähähiilisen teknologian alalla.

6 Komission tulevia ehdotuksia 2016 Komissio antaa 2016 lähes 100 energia-alan ehdotusta, joista 10 lainsäädäntöä (ml. vaikutusten arvioinnit ja julkiset kuulemiset). Antaa ehdotukset paketteina ja luvassa 6 pakettia. Useita merkittäviä energia-alan direktiivejä annetaan uudelleen tai päivitetään. Lisäksi annetaan myös aivan uutta lainsäädäntöä. Suomen kannalta erittäin tärkeitä EU-filejä tulossa, kuten RES-direktiivi ja biomassan kestävyyskriteerit. Lisäksi muillakin sektoreilla annetaan merkittäviä energiaan liittyviä filejä, kuten päästökaupan ulkopuolisen päästövähennyksen nk. taakanjakopäätös sekä maankäyttöön ja metsään liittyvä LULUCF-ehdotus.

7 Komission tulevia ehdotuksia 2016 Talvipaketti Kaasun toimitusvarmuusasetus IGA-päätös (kolmansien maiden kanssa tehtävät energia-alan KV-sopimukset) LNG-strategia Lämmitys- ja jäähdytysstrategia EURATOM-paketti, Q1 PINC-tiedonanto (vuosittain julkaistava yleiskatsaus ydinenergia-alan investointeihin) Euratom artikla 3 suositus (ydinpuolen IGA:t) Energianhinta- paketti Q2 Energiatehokkuuspaketti Q3 EED,EPBD, Ecodesign-tuotelistaus -tiedonanto

8 Komission tulevia ehdotuksia 2016 Sisämarkkinapaketti Q4 Infrastruktuuritiedonanto (15% tavoite) Sähkön markkinamalli ja alueelliset markkinat Sähkön toimitusvarmuusdirektiivin uudelleentarkastelu ACER:n uudelleentarkastelu Uusi PCI-lista Uusiutuvan energian paketti Q4 RES-direktiivi Biomassan kestävyyskriteerit Energiaunionin hallintomalli Jätteen energiakäytön strategia Energiaunionin tila-raportti runsaine liitteineen Q4 Tutkimus-, innovaatio- ja kilpailukykystrategia

9 Kärkiä Komissio on luomassa uutta hallintomallia, jonka välityksellä jäsenvaltiot raportoivat energia- ja ilmastolainsäädännön toimeenpanosta komissiolle(eritt uusiutuvan energian ja energiatehokkuustavoitteen toteutuminen). Jäsenvaltioiden laadittava kansallinen energia- ja ilmastosuunnitelma(luonnos 2017, lopullinen 2018/2019), tämän jälkeen joka toinen vuosi raportointi komissiolle suunnitelman toteutumisesta. Suomessa kansallinen energia- ja ilmastostrategia jo laadinnassa. Suomi on painottanut, että hallinnollisen taakan keventäminen ja raportoinnin yksinkertaistaminen ovat hallintomallin toteuttamisessa avainasemassa. Suomi pitää tärkeänä jäsenvaltioiden omistajuuden säilymistä kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien valmistelussa, päivittämisessä ja erityisesti niistä käytävässä EU-tason dialogissa.

10 Kärkiä II Alueellisen yhteistyön lisääminen voi paikoin olla perusteltua. On kuitenkin syytä tarkoin selvittää, millä energiapolitiikan osa-alueilla yhteistyön lisääminen olisi perusteltua ja millaisista alueista olisi kyse. Suomi korostaa, että yhteistyön tulisi olla luonteeltaan jäsenvaltioiden välistä avoimuutta sekä tiedonvaihtoa keskittyen oleellisiin energiapolitiikan sektoreihin, kuten energian sisämarkkinoiden kehittämiseen. Uusiutuvan energian tavoitteiden asettamisessa ja saavuttamisessa alueellisen yhteistyön tulisi perustua jäsenvaltioiden vapaaehtoisuuteen. Helmikuun alussa puheenjohtajamaa NL:n järjestämässä korkean tason kokouksessa lähes kaikki jäsenvaltiot olleet samanmielisiä yhteistyön laadusta.