ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE

Transkriptio

1 1 ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO Alavieskan kunta

2 2 Yleistä kuntien verotulojen kehityksestä Kunnallisveron tilitykset Kunnallisveron tilitykset ovat elokuun 2014 loppuun mennessä kasvaneet 2,5 % vuoden takaiseen verrattuna. Kertymä on suurempi kuin aivan alkuvuodesta Kuntaliitto ennakoi ja erityisesti kuluvan vuoden ennakoita on kertynyt ennakoitua enemmän alkuvuoden aikana. Kasvusta noin 0,8 prosenttiyksikköä selittyy sillä, että listaamattomien yhtiöiden on aiemmasta poiketen vuoden 2014 alusta lukien tullut toimittaa ennakonpidätys maksamistaan osingoista. Tästä syystä kunnille on tilitetty elokuun loppuun mennessä noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten. Elokuun tilitykset olivat huomattavasti viime vuoden elokuuta alhaisemmat siitä syystä, että elokuussa 2013 suoritettiin kuntien tilityksiä 223 miljoonalla eurolla kasvattanut ryhmäosuuden oikaisu. Tänä vuonna ryhmäosuutta oikaistaan näillä näkymin vasta marraskuussa maksuunpanotilityksen yhteydessä. Viime vuonna myös marraskuun oikaisu oli kuntien kannalta positiivinen. Uusimpien Verohallinnon ennakkotietojen valossa marraskuun jako-osuuden oikaisu tulee olemaan kuntaryhmän kannalta noin -148,5 miljoonaa euroa negatiivinen. Kun huomioidaan kunnittaisten jako-osuuksien oikaisu, niin oikaisu muodostuu kuitenkin positiiviseksi suurimmassa osassa kuntia. Loppuvuoden tilitysten kertymää määrittelee palkkasumman kehitys sekä marras-joulukuun jako-osuuksien oikaisut. Heinäkuun loppuun mennessä palkkasumma on Verohallinnon tilastojen mukaan kasvanut 0,5 % viime vuoteen verrattuna. Valtionvarainministeriö on arvioinut palkkasumman kasvavan vuoden 2014 loppuun mennessä 0,9 %, mikä edellyttäisi yli 1,3 % keski-määräistä kasvua loppuvuoden aikana. Kuntaliiton ennusteissa on lähdetty olettamasta, että palkkasumma kasvaa loppu-vuodesta alkuvuotta nopeammin, mutta kasvu jää tänä vuonna noin 0,7 %:in. Ottaen huomioon edellä mainitut tekijät Kuntaliitto arvioi tilitysten kertymän kasvavan 1,4 % viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 voimaan tulleen tilitysrytmin muutoksen johdosta jäännösverojen ensimmäinen erä tilitetään kunnille jo joulukuussa kuten viime vuonnakin. Tämän lisäksi joulukuussa tehdään verovuoden 2013 valmistuneen verotuksen perusteella oikaisu verovuoden 2014 ennakoita koskevaan jako-osuuteen. Tämän hetken tietojen valossa oikaisu tulee olemaan kuntien kannalta negatiivinen, mutta suuruusluokaltaan marraskuun oikaisua pienempi. Ensi vuonna kunnallisverontilitysten arvioidaan kasvavan maltillisesti. Kasvu perustuu arvioituun talouden yleiseen kehitykseen ja sitä kautta ennakoituun palkkasumman kasvuun sekä työttömyyden kasvun taittumiseen. Työttömyysturvan ennakoidaan kääntyvän laskuun ja etuuksien kasvua alentaa hallituksen päätös indeksikorotusten osittaisesta jäädytyksestä vuonna Verovähennyksiin esitetyt muutokset nostavat vähennysastetta ja vähentävät verotuloja. Ilman kunnallisveroprosenttien mahdollisia korotuksia kunnallisverojen kertymän ennakoidaan kasvavan veropohjan kehityksen perusteella ensi vuonna noin 1,2 %. Yhteisöveron tilitykset Yhteisöveron tilitykset ovat alkuvuodesta kasvaneet 10 % viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 voimaantullut tilitysrytmin muutos lisäsi kuntien yhteisöveron tilityksiä tammikuussa, koska muutos aikaisti yhteisöille maksettujen veronpalautusten perimisen kunnilta tammikuulta joulukuulle 2013 ja paransi vastaavasti tammikuun tilityskertymää yli 90 miljoonalla eurolla. Kuluvan vuoden ennakkoverot ovat kasvaneet ennakoidusti ja elokuun tilitysten jälkeen kertymä on kasvanut tältä osin 3,5 %. Elokuun tilityksissä kuluvan vuoden ennakot jäivät odotettua alhaisemmalle tasolle

3 3 niiden ollessa -12,0 % alhaisemmat kuin vuotta aikaisemmin. Verohallinnon tilastojen mukaan maksuunpannut ennakkoverot ovat kuitenkin nousseet viime kuukausien aikana. Elokuun tilitysten alhaisuus näyttääkin johtuvan tilityksissä huomioitavan kertymäjakson päättymisen osumisesta elokuussa sunnuntaille (17.8). Verohallinnon tileille on kertymäjakson päättymisen jälkeisinä päivinä kertynyt elokuun yhteisöveroja, jotka siten siirtyivät tilitettäväksi vasta syyskuussa. Näiden tietojen pohjalta on arvioitavissa, että syyskuussa yhteisöveron tilitykset tulevat olemaan normaalia suuremmat eikä elokuun tilitysten alhaisuus anna aihetta muuttaa loppuvuoden kertymäennusteita. Yhteisöveron tilitysten arvioidaan kasvavan vuonna 2014 noin 6 %. Vuonna 2015 kuntien yhteisöveron jako-osuus muuttuu veroperustemuutosten johdosta. Lisäksi budjettiriihessä päätettiin, että kunnille siirrettävän työmarkkinatuen rahoitusvastuuta kompensoidaan kunnille 75 milj. eurolla yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Tällä perusteella kuntien ryhmäosuutta on esitetty nostettavaksi 1,81 prosenttiyksiköllä. Muutosten jälkeen kuntien yhteisöveron ryhmäosuudeksi on vuonna 2015 esitetty 36,26 %. Uusimpien arvioiden perusteella kuntien osuus maksuunpannusta verosta nousisi siten yli 7 % ja tilitykset jaksotuksesta johtuen vajaat 6 %. Vuoden 2014 vahvistettu kiinteistöverotus Verovuoden 2014 kiinteistöverotus valmistui syyskuun alussa. Kiinteistöveroa määrättiin yhteensä miljoonaa euroa. Kiinteistöveron maksuunpanon määrä kasvoi 12,3 %:ia vuoteen 2013 verrattuna. Kiinteistöveron kasvu selittyy kiinteistöjen arvostuksen perusteiden kiristymisellä sekä kuntien kiinteistöveroprosenttien nousulla. Vuodelle 2014 rakennusten verotusarvot nousivat koko maan osalta lähes 10 prosenttia ja maapohjan verotusarvot yli 8 prosenttia. Vuonna 2014 kaikkiaan 90 kuntaa nosti yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 87 kuntaa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten kiinteistöveroprosenttia. Kiinteistöveron tilitysten on ennakoitu kasvavan noin 11 % vuonna Vuonna 2015 kiinteistöveron maksuunpantavaan määrään vaikuttaa hallituksen linjaus yleisen kiinteistöveroprosentin sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajojen korottaminen. Veropohjan kasvun ja alarajojen korotusten on ennakoitu kasvattavan kiinteistöveron tuottoa noin 4 % vuonna Veroperustemuutokset vuonna 2015 Hallitus on tehnyt syksyn 2014 budjettiriihessä, kevään 2014 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi joitain aiemmin päätettyjä veromuutoksia on peruttu ja yhteisöveron jako-osuutta esitetty korotettavaksi varojen osoittamiseksi kunnille pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi lisäten tai vähentäen kuntien valtionosuuksia riippuen muutoksen luonteesta. Aiemmasta käytännöstä poiketen hallitus on esittänyt, että myös kiinteistöverotukseen tehtyjen muutoksien aiheuttamat verotulojen laskennalliset lisäykset peritään kunnilta valtiolle ja otetaan huomioon kuntakohtaisissa kompensaatio-laskelmissa. Yhteisöverotuksen muutokset kompensoidaan kuntien jakoosuutta muuttamalla. Kunnallisveroon vuonna 2015 vaikuttavat muutokset Ansiotuloverotuksen perusteisiin päätettiin vuodelle 2015 tehdä sekä verotuloja lisääviä, että vähentäviä muutoksia. Kehysriihessä, minihallitusneuvotteluissa sekä budjettiriihessä linjatut veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa nettona noin -156 milj. euroa. Kun huomioidaan lisäksi aiemmin tehtyjen,

4 4 vuonna 2015 voimaan tulevien, muutosten vaikutus, niin kunnallisveron tuotto vähenee arviolta -131 milj. eurolla. Ansiotuloverotuksen progressiota jyrkennetään alentamalla verotusta matalimmilla tulotasoilla ja korottamalla ylimmillä tulotasoilla. Muutokset toteutetaan muuttamalla valtionverotuksen asteikon progressiivisuutta ja kasvattamalla erityisesti kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrää. Valtion progressiivisen tuloveroasteikon kolmea alinta tulorajaa korotetaan noin 1,5 prosentilla, joka vähentää valtion verotuloja ja siirtää suuremman osan verovähennyksistä tehtäväksi kunnallisverotuksessa. Tämän arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa 18 milj. eurolla. Valtion progressiivisen tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan (ns. solidaarisuusveron) rajaa alennetaan euroon (nykyisin euroa) ja tuloluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018 saakka. Muutoksella ei arvioida olevan vaikutuksia kunnallisveron tuottoon. Budjettiriihessä päätettiin kunnallisveron tuottoa vähentävistä muutoksista perusvähennykseen, työtulovähennykseen, kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen sekä uuden lapsivähennyksen käyttöön otosta. Perusvähennyksen maksimimäärää korotetaan 40 eurolla 2970 euroon ja vähennyksen poistumaprosenttia alennetaan 19 prosentista 18 prosenttiin. Muutoksen arvioidaan vähentävän kunnallisverontuottoa 39 milj. eurolla. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 15 eurolla 1025 euroon ja kertymäprosenttia kasvatetaan 7,4 prosentista 8,6 prosenttiin, lisäksi poistumaprosenttia korotetaan 1,15 prosentista 1,2 prosenttiin. Muutoksen arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa 38 milj. eurolla. Eläkeläisten verotusta esitetään kevennettäväksi korottamalla kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen kerrointa 1,37 prosentista 1,39 prosenttiin ja pienentämällä poistumaprosenttia 55 prosentista 54 prosenttiin. Muutoksen arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa 61 milj. eurolla. Lapsilisän leikkausta kompensoidaan lapsiperheille verotuksessa tehtävällä vähennyksellä, joka on yhteishuoltajilla enimmillään 50 euroa lapsesta neljän lapsen osalta. Lapsivähennys on väliaikainen ja voimassa vuodet Vähennys alkaa pienentyä tulojen ylittäessä euroa. Lapsivähennyksen arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa vuositasolla 38 milj. eurolla. Budjettiriihessä ja jo aiemmin on päätetty toimista, joilla arvioidaan olevan kunnallisveron tuottoa lisääviä vaikutuksia. Työmatkakulujen verovähennysoikeutta rajoitetaan korottamalla kulujen omavastuuosuutta 150 eurolla 750 euroon. Muutoksen arvioidaan lisäävän kunnallisveron tuottoa vuonna 2015 noin 28 milj. euroa. Työmatkakulujen vähennysoikeutta on linjattu myöhemmin rajattavan lisää vähennysjärjestelmän rakennetta muuttamalla siten, että vähennys perustuu jatkossa kodin ja työpaikan väliseen etäisyyteen. Tällä tavoin on tarkoitus vähentää vähennyksen verovaikutusta yhteensä noin 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2018 mennessä vuoteen 2014 verrattuna. Kuntien osuus tästä on noin 60 milj. euroa. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta rajoitetaan vuonna prosenttiyksiköllä 65 prosenttiin ja sen jälkeen 5 prosenttiyksikköä vuosittain siten, että vuonna 2018 vähennyskelpoista on 50 prosenttia koroista. Muutoksen arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa vuonna milj. eurolla. Pääomatuloverotusta esitetään kiristettäväksi laskemalla ylemmän verokannan tulorajaa euroon ja korottamalla ylempää verokantaa 33 prosenttiin (nykyisin raja euroa ja verokanta 32 %). Alempaa verokantaan (30 %) ei esitetä muutoksia. Muutoksella ei ole esitetty olevan vaikutuksia kuntien verotuloihin. Vuonna 2015 kunnallisverotuloihin vaikuttavat myös muutamat aiemmin tehdyt päätökset. Syksyn 2013 budjetin yhteydessä sovittiin, että opintolainan korkovähennys poistetaan vuoden 2015 alusta. Tämä lisää kuntien verotuloja arviolta 4,5 milj. euroa. Vuonna 2014 voimaan tulleen uuden osinkoveromallin arvioitiin lisäävän vuoden 2014 verotuloja kunnissa noin 65 milj. eurolla, mutta tulojen jaksottumisesta johtuen lisävaikutuksia tulee vielä vuodelle Muutoksen arvioitiin lisäävän vuoden 2015 kunnallisverotuloja yhteensä 76 milj. euroa eli +11 milj. euroa verrattuna vuoteen Lisäksi ns. avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen vähentää kuntien vero-tuloja arviolta -0,5 milj. euroa. Ansiotuloveron veroperustemuutokset, niin budjettiriihessä kuin aiemminkin tehdyt, on esitetty kompensoitavaksi valtion-osuuksien lisäyksenä. Tämän hetken arvioiden valossa vuonna 2015 muutokset

5 5 vähentävät kunnallisverotuloja yhteensä noin -131 milj. euroa. Eri muutosten vaikutusarviot ja siten kompensaation määrä kuitenkin muuttuu jonkin verran, kun laskelmat tehdään uudelleen lokakuussa valmistuvan verovuoden 2013 verotuksen pohjalta. Kevään 2014 kehysriihessä tehtiin myös päätös, että KELja TyEL-sidonnaisia indeksikorotuksia leikataan. Päätös vähentää kunnallisveron tulopohjaa, koska indekseihin sidotut eläkkeet ja muut etuudet jäävät alhaisemmiksi. Tulopohjan aleneminen tästä syystä alentaa arvioiden mukaan kunnallisveroja noin 80 milj. euroa vuonna Tulopohjaan tehtyjä päätösperäisiä muutoksia ei ole esitetty kompensoitavaksi kunnille millään tavoin. Kiinteistöveron tuottoon vuonna 2015 vaikuttavat muutokset Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan. Yleisen kiinteistöveron osalta korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä. Alaraja tulee siis olemaan 0,8 % ja yläraja 1,55 %. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin osalta korotus on 0,05 prosenttiyksikköä uuden alarajan ollessa siten 0,37 % ja ylä-rajan 0,8 %. Samassa yhteydessä Kiinteistöverolain 13 :n muotoilua tullaan muuttamaan niin, että muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä kunnassa erikseen vastaamaan kunnan yleistä kiinteistöveroprosenttia, vaikka se olisi enemmän kuin 0,60 prosenttiyksikköä yli kunnan määräämän vakituisten asuinrakennusten veroprosentin. Yleisen ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien korotus lisää kuntien verotuloja noin 38,3 milj. euroa. Korotus kohdentuu pääosin pieneen kuntajoukkoon. Korotuksen vaikutuksista 90 % menee 10 kunnalle. Suurimpana yksittäisenä hyötyjänä on Espoo, johon lisäverotuloista kohdentuu yli puolet. Hallituksen esityksessä kiinteistöverorajojen nostosta muodostuviksi lisäverotuloiksi on arvioitu yleisen kiinteistöveroprosentin osalta 31 milj. euroa ja vakituisten asuinrakennusten osalta 17 milj. euroa. Kiinteistöverotulojen on täten arvioitu kasvavan noin 48 milj. eurolla. Kun alarajojen korotuksesta saatava verohyöty on noin 38,3 milj. euroa, niin loppuosan (noin 10 milj. euroa) on oletettu kertyvän niille kunnille joissa kiinteistöveroprosentit ovat tällä hetkellä lain sallimalla ylärajalla. Lisäksi laskelmissa on oletettu, että veropohjan kasvun perusteella verotuottoja tulee muutosten johdosta noin 2 milj. euroa. Vaikka tuottoarviosta osa perustuu vahvoihin oletuksiin ja korotusten vaikutukset jakautuvat hyvin epätasaisesti kuntien kesken, niin hallitus on päättänyt kiinteistöveron muutosten tuottoarviota vastaavan erän (48 milj. euroa) vähentämisestä peruspalvelujen valtionosuudesta. Leikkaus sisältää näin ollen myös veropohjan muutokseen kohdistuvan tuottoarvion toisin kuin on käytäntö esimerkiksi tuloverotuksen vaikutuksia ja kompensaatioita laskettaessa. Vähennysten kohdistumisesta kuntien kesken ei ole selkeää päätöstä, mutta todennäköisesti leikkaus kohdistuu pääosin niihin kuntiin joiden verotulot kasvavat alarajojen korotusten perusteella. Näiltä kunnilta on esitetty leikattavaksi nykyisen kiinteistöveroprosenttinsa ja uuden alarajan välinen tuotto. Loppuosa tuottoarviosta (ylärajojen korotuksen laskennallinen vaikutus) leikataan todennäköisesti kaikilta kunnilta kiinteistöjen verotusarvojen suhteessa. Yhteisöveromuutokset ja kuntaryhmän jako-osuus vuonna 2015 Yhteisöverotuksen veroperusteisiin on kehysriihen jälkeen esitetty muutamia muutoksia ja lisäksi yhteisöveron kautta on esitetty kompensoitavaksi kuntien kasvavaa rahoitusvastuuta pitkäaikaistyöttömyyden osalta. Vuoden 2014 alusta alkaen edustusmenot ovat olleet kokonaan vähennyskelvottomia yhteisöverotuksessa. Hallituksen linjauksen mukaan aiemmin voimassa ollut osittainen 50 prosentin vähennysoikeus palautetaan vuoden 2015 alusta lukien. Tämän arvioidaan vähentävän yhteisöveron tuottoa 38 milj. eurolla. Elokuvatuottajille myönnetyn tuotantotuen verovapaus elinkeinotulon verotuksessa poistettaisiin. Yhteisöveron tuoton arvioidaan tästä syystä kasvavan 4 milj. eurolla. Osuuskuntien voitonjaon verokohtelua esitetään muutettavaksi, jotta verorasitus vastaisi paremmin osakeyhtiöiden omistajien verorasitusta osinkoverouudistuksen jälkeen. Muutoksen arvioidaan lisäävän yhteisöverontuottoa 5 milj. eurolla. Elinkeinoverotuksessa vähennyskelvottoman pankkiveron sijaan vuonna 2015 otetaan käyttöön ns.

6 6 vakausmaksu, jota esitetään vähennyskelpoiseksi elinkeinotoiminnan verotuksessa. Vakausmaksun on arvioitu voimaantulessaan vuonna 2015 vähentävän yhteisöveron tuottoa 2 milj. eurolla, mutta vuodesta 2016 alkaen 30 milj. eurolla. Syksyllä 2013 tehtyjen päätösten mukai-esti määräaikaisten verokannusteiden (ns. t & k-verohuojennus ja tuotannollisten investointien korotetut poistot) voimassaolo päättyy vuoden 2014 lopussa. Muutoksen verotuottoa lisäävä vaikutus on otettu huomioon jo syksyllä 2013 vuodelle 2015 vahvistetuissa ryhmäosuuksissa kuntien osuutta alentavana tekijänä. Voimassaoleva kuntaryhmän jako-osuus vuodelle 2015 on 34,19 %. Uudet veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavan kunnille aiempien tapaan verojärjestelmän sisällä jako-osuutta muuttamalla. Kuntien jako-osuutta esitetään nostettavaksi veroperustemuutosten johdosta 0,26 prosenttiyksikköä. Budjettiriihessä päätettiin, että kunnille siirrettävän työmarkkinatuen rahoitusvastuuta kompensoidaan kunnille 75 milj. eurolla yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Tällä perusteella kuntien ryhmäosuutta on esitetty nostettavaksi 1,81 prosenttiyksiköllä. Kunnille lisäys jakaantuu siten voimassaolevien yksittäisten kuntien jako-osuuksien mukaisesti. Kompensaation kuntakohtaista kohdentumista on tältä osin tarkoitus oikaista valtionosuusjärjestelmän kautta Kelan työttömyysturvatilastojen perusteella. Kaikkien edellä esitettyjen muutosten jälkeen vuonna 2015 kuntaryhmän jako-osuudeksi on arvioitu muodostuvan 36,26 %. Samassa yhteydessä on esitetty muutettavan kuntien jako-osuutta verovuodelle 2016 siten, että poistetaan määräaikaisen 5 prosenttiyksikön korotuksen vaikutus ja huomioidaan vakausmaksun suurempi vaikutus. Verovuonna 2016 kuntaryhmän jakoosuudeksi esitetään 30,31 %. Muut veroratkaisut Budjettiriihessä päätettiin korottaa jäteveroa kehysriihen linjausten mukaisesti. Kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä kannettavaa jäteveroa korotettaisiin 50 eurosta 55 euroon tonnilta. Vaikka jäteveron tuotto ohjattiin kunnille vuoden 2014 alusta lukien valtionosuuksien lisäyksenä, niin jäteveron korotuspäätöksen yhteydessä linjattiin, että saatavaa lisätuottoa ei ohjata kunnille. Muut veroratkaisut kohdistuivat veroihin joissa ainoana veronsaajana on valtio. Voimalaitosveroa ei oteta käyttöön. Verosta noin 8 milj. euron arvioitiin kohdistuvan kunnallisiin energian tuottajiin. Kuntien kustannuksia toisaalta nostavat jäteveron korotuksen lisäksi muun muassa sähköveron kiristäminen (kiristetään 140 milj. eurolla), lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveron korotus (korotetaan 90 milj. eurolla), liikenteen polttonesteiden veron korotus (korotetaan 42 milj. eurolla), henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron korotus (korotetaan 80 milj. eurolla vuonna 2015 ja edelleen 100 milj. eurolla vuoden 2016 alusta lukien).

7 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI ** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, vuotiaat Muutos % -0,5-1,4-1,0-1,0-0,4-0, vuotiaat Muutos % -0,2-1,6-1,8-0,9-0,3-0, vuotiaat Muutos % 3,5 2,2 1,1 1,1 2,4 1,3 Asukasluku vuoden lopussa Muutos % 0,4-0,8-0,9-0,5 0,2-0,2 ANSIOTULOT ** 2014** 2015** 2016** 2017** Palkkatulot Muutos % 4,0 1,0-0,4 0,3 1,4 2,1 Eläketulot Muutos % 3,9 6,1 2,6 1,0 2,5 4,5 Työttömyysturva Muutos % 8,8 37,6 13,0-3,5-3,0-1,5 Muut sos.turvaetuudet Muutos % 13,1-11,9 1,3 1,0 1,9 1,9 Maa- ja metsätalous Muutos % 0,0 1,8 2,0 2,0 1,9 1,9 Elinkeinotoim. + muut Muutos % 11,4 0,4 5,4 3,3 2,0 2,0 ANSIOTULOT YHTEENSÄ Muutos % 4,3 2,9 0,9 0,5 1,6 2,5 VÄHENNYKSET ** 2014** 2015** 2016** 2017** Palkansaajan vak.maksut % palkoista 6,9 7,0 7,4 7,6 7,8 8,0 Vähennetyt matkakustan Muut tulonhankk.vähenn Eläketulovähennys % eläkkeistä 39,6 39,6 39,6 39,6 39,6 39,6 Ansiotulovähennys Perusvähennys Muut vähennykset VÄHENNYKSET YHT VÄHENNYSASTE % 29,36 29,14 29,30 29,43 29,29 29,10 Ansiotulot - vähennykset Muutos % 3,5 3,3 0,7 0,3 1,8 2,8

8 8 MAKSETTAVA KUNNALLISVERO VEROTETTAVA TULO ** 2014** 2015** 2016** 2017** Ansiotulot - vähennykset Tuloveroprosentti 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 VERO (Tulon perust.) Työtulovähennys Muut vähenn. verosta Vähenn. Verosta yht MAKSUUNPANTAVA VERO Muutos % 5,4 3,3 0,5 0,0 1,8 3,0 Jää kertymättä, (n 0,5-1 %) KERTYY KOLMEN VUODEN AIKANA Verovuosi ** 2014** 2015** 2016** 2017** Verotettava tulo Muutos % 2,9 3,3 0,5 0,0 1,8 3,0 Verotett. tulo /Asukas Muutos % 2,5 4,1 1,5 0,5 1,6 3,2 Efektiivinen veroaste % 14,19 14,25 14,19 14,12 14,15 14,22

9 KUNNALLISVERON TILITYKSET TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** 2017** Koko maan kertymä, milj Kuntaryhmän jako-osuus 0,6241 0,6196 0,6176 TA-vuonna tilitetään 0,912 0,911 0,919 Tilitys kunnilleta-vuodelta, milj Kunnan jako-osuus vuoden alussa 0, , , , , , Tark. jako-os. vuoden lopussa 0, , , , , , Kunnan osuus tilityksistä Muutos % 3,8 4,9 1,0-0,7 1,3 3,0 Osuus maksuunpanosta % 91,2 92,6 93,1 92,5 92,0 92,0 TILITYKSET ED.VUODELTA ** 2014** 2015** 2016** 2016** Kuntaryhmän ennakot, milj Kunnan jako-osuus 0, , , , , , Ennakot (tammi-lokakuu) Maksuunpanotilitys,(marraskuu) Verotuslain muk. tilitykset, (marraskuu-) Tilitykset ed. vuodelta yhteensä TILITYKSET VUODELTA t ** 2014** 2015** 2016** 2016** Kuntaryhmän tilitykset, milj Lisäkannot + muut tilitykset, TILITYKSET AIK.VUOSILTA ** 2014** 2015** 2016** 2016** Muut tilitykset, v t-3-> TILITYKSET YHTEENSÄ Muutos % 3,5 7,8-1,8-0,9 1,9 3,3

10 10 MAKSETTAVA YHTEISÖVERO 1000 VEROVUOSI 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VEROTETTAVA TULO Yhteisöveroprosentti 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 MAKSETTAVA YHTEISÖVERO Kuntaryhmän osuus 0,2834 0,2949 0,3556 0,3636 0,3030 0,3030 Kuntaryhmän osuus, miljoonaa euroa Kunnan jako-osuus 0, , , , , , KUNNAN OSUUS YHT.VEROSTA Muutos % -31,5-5,0 15,7 7,1-12,7 4, YHTEISÖVERON TILITYKSET TILIVUOSI 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Verovuodelta 2010 kunnalle tilitetään Verovuodelta 2011 kunnalle tilitetään Verovuodelta 2012 kunnalle tilitetään Verovuodelta 2013 kunnalle tilitetään Verovuodelta 2014 kunnalle tilitetään Verovuodelta 2015 kunnalle tilitetään Verovuodelta 2016 kunnalle tilitetään Verovuodelta 2017 kunnalle tilitetään Verovuodelta 2018 kunnalle tilitetään 14 TILITYKSET YHTEENSÄ Muutos % -39,7-8,3 26,4 3,4-11,6 6,9

11 11 KIINTEISTÖVERON VEROPOHJA 1000 VEROTUSARVOT ja % ** 2015** 2016** 2017** Yleisen kiint.v-% alaiset maa-alueet rakennukset Vero % (0,60-1,35) 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO Vak. asuinrakennukset Vero % (0,32-0,75) / (0,37-0,80) 0,55 0,55 0,55 0,55 0,55 0,55 VERO Muut asuinrakennukset Vero % (V.as +0,6, maks. 1,35) 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 VERO Voimalaitokset Vero % (maks. 1,4 /2,85) 1,00 1,00 0,90 0,90 0,90 0,90 VERO Yleishyödylliset yhteisöt Vero % 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 VERO Rakentamaton rakenn.paikka Vero % (1,00-3,00) 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO Verotusarvot yhteensä Muutos % 3,4 3,0 10,3 0,0 0,0 0,0 MAKSETTAVA KIINT.VERO Muutos % 51,5 2,9 11,2 0,0 0,0 0,0 KIINTEISTÖVERON TILITYKSET TILIVUOSI ** 2015** 2016** 2017** TA-vuoden tilitykset TILITYKSET YHTEENSÄ

12 12 Yhteenveto TILIVUOSI ** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 3,5 7,8-1,8-0,9 1,9 3,3 Yhteisövero Muutos % -39,7-8,3 26,4 3,4-11,6 6,9 Kiinteistövero Muutos % 51,5 2,9 11,2 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 3,2 7,1-0,5-0,7 1,4 3, Verotuotto ** 2014** 2015** 2016** 2017** Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero

13 13 TULOVEROPROSENTIT/VERTAILU Tuloveroprosentit ,00 17,00 19,00 21,00 23,00 Sievi 19,75 19,75 20,50 20,50 21,00 21,00 21,25 21,75 21,75 Alavieska 19,50 20,00 20,00 20,00 21,00 21,00 21,50 21,50 21,50 Sievi Oulainen 19,50 20,50 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,50 21,50 Alavieska Ylivieska 20,25 20,25 20,25 20,50 21,00 21,00 21,00 21,50 21,50 Nivala 19,75 19,75 19,75 20,50 20,50 20,50 21,00 21,00 21,50 Oulainen Haapavesi 19,50 19,50 20,00 20,00 20,75 20,75 20,75 20,75 21,25 Ylivieska Ylivieskan s-kunta 19,42 19,67 19,96 20,00 20,50 20,50 20,79 21,13 21,13 Haapajärvi 20,00 20,00 20,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 Nivala Merijärvi 19,00 19,00 19,50 19,50 20,00 20,00 20,50 21,00 21,00 Raahe 19,00 19,75 19,75 19,75 20,00 20,00 20,00 21,00 21,00 Haapavesi K-P:n liitto 19,20 19,41 19,72 19,71 19,81 19,85 19,91 20,58 20,66 Ylivieskan s-kunta Kokkola 19,00 19,25 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 20,50 20,50 Kannus 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 20,50 20,50 Haapajärvi P-P:n liitto 18,73 18,84 18,90 18,95 19,63 19,65 19,71 19,84 20,36 Merijärvi Pyhäjoki 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 20,25 Koko maa/pain. 18,40 18,46 18,55 18,59 18,98 19,17 19,25 19,40 19,74 Raahe Kalajoki 18,50 18,50 18,50 18,50 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 K-P:n liitto Ylivieskan seutukunnan keskiarvo aritmeettinen. Muut keskiarvot painotettuja Kokkola Kannus P-P:n liitto Pyhäjoki Koko maa/pain. Kalajoki

14 14 ASUINRAKENNUSTEN VEROPROSENTIT/VERTAILU Asuinrakennusten kiinteistövero % ,15 0,25 0,35 0,45 0,55 0,65 0,75 0, Haapajärvi 0,40 0,40 0,40 0,40 0,75 0,75 0,75 0,65 0,75 Sievi 0,30 0,30 0,35 0,35 0,40 0,40 0,50 0,60 0,70 Ylivieska 0,35 0,35 0,45 0,45 0,55 0,55 0,55 0,60 0,65 Nivala 0,30 0,35 0,35 0,45 0,45 0,45 0,55 0,55 0,65 Kokkola 0,30 0,30 0,30 0,35 0,35 0,45 0,45 0,50 0,60 K-P:n liitto 0,33 0,33 0,32 0,35 0,36 0,44 0,45 0,50 0,57 Oulainen 0,37 0,40 0,45 0,45 0,50 0,50 0,55 0,55 0,55 Alavieska 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,55 0,55 0,55 Ylivieskan seutukunta 0,33 0,33 0,37 0,37 0,43 0,43 0,49 0,52 0,54 Haapavesi 0,35 0,35 0,35 0,35 0,40 0,40 0,40 0,50 0,50 Kannus 0,40 0,40 0,33 0,33 0,33 0,33 0,42 0,42 0,50 Raahe 0,28 0,28 0,28 0,28 0,32 0,32 0,32 0,32 0,50 Merijärvi 0,30 0,30 0,30 0,30 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 P-P:n liitto 0,28 0,28 0,29 0,30 0,40 0,40 0,41 0,43 0,45 Koko maa/pain. 0,29 0,29 0,29 0,29 0,38 0,39 0,40 0,41 0,43 Pyhäjoki 0,27 0,27 0,27 0,27 0,32 0,35 0,35 0,40 0,40 Kalajoki 0,26 0,30 0,30 0,30 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 Ylivieskan seutukunnan keskiarvo aritmeettinen. Muut keskiarvot painotettuja Haapajärvi Sievi Ylivieska Nivala Kokkola K-P:n liitto Oulainen Alavieska Ylivieskan seutukunta Haapavesi Kannus Raahe Merijärvi P-P:n liitto Koko maa/pain. Pyhäjoki Kalajoki

15 15 YLEISET KIINTEISTÖ- VEROPROSENTIT/VERTAILU Haapajärvi 0,50 0,75 0,75 1,00 1,35 1,35 1,35 1,35 1,35 Kokkola 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 1,05 1,05 1,15 1,25 K-P:n liitto 0,84 0,84 0,84 0,85 0,87 0,98 1,00 1,08 1,17 Ylivieska 0,80 0,80 0,90 0,90 1,00 1,00 1,00 1,05 1,10 Pyhäjoki 0,72 0,72 0,72 0,72 0,72 1,00 1,00 1,00 1,10 Oulainen 0,75 0,80 0,90 0,90 0,95 0,95 1,00 1,00 1,00 Nivala 0,70 0,85 0,85 0,90 0,90 0,90 1,00 1,00 1,00 Alavieska 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 1,00 1,00 1,00 Kannus 0,90 0,90 0,84 0,84 0,84 0,84 0,92 0,92 1,00 Raahe 0,60 0,60 0,60 0,60 0,90 0,90 0,90 0,90 1,00 P-P:n liitto 0,64 0,65 0,66 0,67 0,79 0,79 0,80 0,95 0,96 Koko maa/pain. 0,74 0,75 0,74 0,74 0,87 0,87 0,90 0,92 0,94 Ylivieskan seutukunta 0,68 0,70 0,72 0,76 0,76 0,83 0,88 0,91 0,93 Sievi 0,70 0,70 0,75 0,75 0,80 0,80 0,80 0,80 0,90 Merijärvi 0,60 0,65 0,65 0,65 0,75 0,75 0,75 0,85 0,85 Kalajoki 0,59 0,62 0,62 0,62 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 Haapavesi 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65 0,75 0,75 Ylivieskan seutukunnan keskiarvo aritmeettinen.. Yleinen kiinteistövero % ,30 0,50 0,70 0,90 1,10 1,30 1,50 Haapajärvi Kokkola K-P:n liitto Ylivieska Pyhäjoki Oulainen Nivala Alavieska Kannus Raahe P-P:n liitto Koko maa/pain. Ylivieskan seutukunta Sievi Merijärvi Kalajoki Haapavesi

16 16 VAPAA-AJAN RAKENNUSTEN VEROPROSENTIT Haapajärvi 0,70 0,70 0,70 0,70 1,35 1,35 1,35 1,25 1,35 Sievi 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 1,00 1,20 1,30 Ylivieska 0,90 0,90 1,00 1,00 1,10 1,10 1,10 1,10 1,15 Haapavesi 0,80 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00 1,10 1,10 Pyhäjoki 0,83 0,83 0,83 0,83 0,87 1,00 1,00 1,00 1,10 Oulainen 0,80 0,80 1,00 1,00 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 Koko maa/pain. 0,86 0,87 0,88 0,89 0,98 0,99 1,00 1,03 1,05 Ylivieskan seutukunta 0,82 0,85 0,90 0,90 0,98 0,98 0,99 1,03 1,05 P-P:n liitto 0,83 0,85 0,86 0,86 0,96 0,97 0,97 1,00 1,01 K-P:n liitto 0,87 0,87 0,92 0,89 0,91 0,92 0,93 0,99 1,01 Merijärvi 0,70 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Nivala 0,80 0,95 0,95 0,95 0,95 0,95 1,00 1,00 1,00 Kokkola 0,80 0,80 0,95 0,90 0,90 0,90 0,90 1,00 1,00 Raahe 0,80 0,80 0,80 0,80 0,92 0,92 0,92 0,92 1,00 Kannus 1,00 1,00 0,87 0,87 0,87 0,87 0,92 0,92 1,00 Alavieska 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 Kalajoki 0,74 0,81 0,81 0,81 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 Ylivieskan seutukunnan keskiarvo aritmeettinen.. Vapaa-ajan rak:n kiinteistövero % ,30 0,50 0,70 0,90 1,10 1,30 1,50 Haapajärvi Sievi Ylivieska Haapavesi Pyhäjoki Oulainen Koko maa/pain. Ylivieskan seutukunta P-P:n liitto K-P:n liitto Merijärvi Nivala Kokkola Raahe Kannus Alavieska Kalajoki

17 17 ALAVIESKAN KUNTA VEROPROSENTTIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS VEROTULOIHIN VUOSITASOLLA Tuloveroprosentti Verotettava Verotuloarvion ero Vero % tulo euroa Vero euroa nykyiseen 21,50 %:iin 21,50 % ,00 % ,50 % ,00 % ,50 % ,00 % Asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti Verotettava Verotuloarvion ero väh. Vero % omaisuus euroa Vero euroa 0,55 %:iin 0,55 % ,60 % ,70 % ,75 % Yleinen kiinteistöveroprosentti Verotettava omaisuus euroa Verotuloarvion ero Vero % Vero euroa nykyiseen 1,00 %:iin 1,00 % ,10 % ,20 % ,30 % ,35 % Vapaa-ajan rakennusten kiinteistöveroprosentti Vero % Verotettava omaisuus euroa Vero euroa Verotuloarvion ero nykyiseen 0,90 %:iin 0,90 % ,00 % ,10 % ,20 % ,30 % ,35 % Jos tuloveroprosenttia muutetaan on muutoksen vaikutus ensimmäisenä vuotena 11 kk:n osalta, koska verotulot kirjataan kassaperusteisesti poiketen siten muista tulo- ja kulueristä. Vaihteluväli 0,37 % - 0,80 %. Vaihteluväli 0,60 % - 1,35 %. Vaihteluväli 0,60 % - 1,35 %, kuitenkin korkeintaa 0,60 % korkeampi kuin vak. asuinrak:n %.

18 18 Tietoja kuntien tuloveroprosenteista vuosilta Lähde: Verohallinto Vuosi Keski- Muutos Aritmeet- Muutos Kuntien lkm Korkein Alhaisin määräinen edell. tinen edell. tulovero-%: tulo- tulotulovero- vuodesta keskiarvo vuodesta nousi laski vero-% vero-% prosentti 1) %-yks. % %-yks ,74 0,36 20,36 0, ,50 16, ,38 0,14 20,01 0, ,00 16, ,24 0,08 19,81 0, ,75 16, ,16 0,19 19,66 0, ,50 16, ,97 0,38 19,60 0, ,00 16, ,59 0,05 19,25 0, ,00 16, ,54 0,09 19,15 0, ,00 16, ,45 0,06 19,00 0, ,00 16, ,39 0,10 18,87 0, ,00 16, ,29 0,17 18,68 0, ,00 16, ,12 0,08 18,50 0, ,00 16, ,04 0,26 18,44 0, ,00 15, ,78 0,11 18,33 0, ,75 15, ,67 0,02 18,19 0, ,75 15, ,65 0,05 18,15 0, ,75 15, ,60 0,07 18,06 0, ,75 15, ,53 0,11 17,96 0, ,75 15, ,42-0,09 17,88-0, ,75 15, ,51-0,02 17,91-0, ,00 15, ,53 0,00 17,94 0, ,00 15, ,53 0,33 17,93 0, ,75 15, ,20 0,32 17,76 0, ,00 14, ,88 0,26 17,60 0, ,00 14, ,62 0,15 17,45 0, ,00 14, ,47 0,09 17,31 0, ,50 14, ,38 0,08 17,20 0, ,50 14, ,30 0,15 17,07 0, ,50 14, ,15 0,10 16,96 0, ,50 13, ,05 0,07 16,87 0, ,50 13, ,98 16, ,75 13,50 1) Painotettu maksuunpantua kunnallisveroa vastaavilla verotettavilla tuloilla (ent. ansioäyrit) 2) Vuoden 2009 luvut eivät sisällä kuntaliitoksissa mukana olevia kuntia.

19 Kuntien kiinteistöveroprosentit Kiinteistöjen verotusarvoilla painotetut keskiarvot Yleinen kiinteistöveroprosentti: Yläraja 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,35 1,35 1,35 1,35 1,35 Keskiarvo 0,55 0,61 0,61 0,59 0,59 0,60 0,65 0,67 0,68 0,68 0,70 0,72 0,73 0,74 0,75 0,74 0,74 0,86 0,88 0,90 0,92 0,94 Alaraja 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,60 0,60 0,60 0,60 0,60 Vakituinen asuinrakennus: Yläraja 0,40 0,40 0,40 0,40 0,40 0,40 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 Keskiarvo 0,20 0,21 0,21 0,20 0,20 0,21 0,23 0,26 0,26 0,26 0,27 0,27 0,28 0,29 0,29 0,29 0,29 0,38 0,39 0,40 0,41 0,43 Alaraja 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,32 0,32 0,32 0,32 0,32 Muu asuinrakennus kuin vakituinen asuinrakennus: Yläraja 1) 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,35 1,35 1,35 1,35 1,35 Keskiarvo 0,68 0,69 0,69 0,69 0,68 0,69 0,74 0,79 0,79 0,80 0,82 0,83 0,84 0,86 0,87 0,88 0,89 0,98 0,99 1,00 1,03 1,05 Alaraja 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,60 0,60 0,60 0,60 0,60 Voimalaitos: Yläraja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,40 1,40 1,40 1,40 1,40 1,40 1,40 2,50 2,50 2,50 2,50 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 Keskiarvo 0,99 0,99 0,99 0,99 1,00 1,00 1,38 1,37 1,39 1,39 1,39 1,39 1,39 2,44 2,46 2,47 2,46 2,74 2,73 2,81 2,81 2,82 Alaraja Ydinvoimalaitos: Yläraja 1,80 1,80 1,80 1,80 1,80 1,80 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 Keskiarvo 1,80 1,80 1,80 1,80 1,80 1,80 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 Alaraja 1) Vuosina enintään 0,50 prosenttiyksikköä ja vuosina enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti.

20 20 Kuntien verotulot , mrd Lähde: Vuodet Verohallinto, vuosien arviot Kuntaliitto Verolaji * 2013** 2015** Kunnallisvero 16,85 17,97 18,22 18,44 Yhteisövero 1,21 1,31 1,39 1,47 Kiinteistövero 1,27 1,36 1,51 1,57 Verotulot yht. 19,33 20,64 21,12 21,48 Muutos, % Kunnallisvero 3,8 6,7 1,4 1,2 Yhteisövero -27,3 8,2 6 5,8 Kiinteistövero 5,9 7,3 10,8 4 Verotulot yht. 1,2 6,8 2,3 1,7 Tuloveroprosentti, keskim. 19,24 19,38 19,74 19,74 Yhteisveroprosentti 24,5 24, Osuus yhteisöverosta, % 28,34 29,49 35,56 36,36