Saaristomeren elinkeinokalatalouden nykytila

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saaristomeren elinkeinokalatalouden nykytila"

Transkriptio

1 Saaristomeren elinkeinokalatalouden nykytila SAARISTOMEREN KALATALOUSSTRATEGIATYÖRYHMÄ

2 SISÄLLYS 1 SAARISTOMEREN VESIEN JA KALAKANTOJEN TILA VESIEN TILA KALAKANTOJEN TILA Silakka Kuha Ahven Siika Muut KUVAUS SAARISTOMEREN ELINKEINOKALATALOUDESTA AMMATTIKALASTUS Kalastajat Pyyntimenetelmät, saaliit, ja tärkeimmät saalislajit Silakka Suomukala ja kuore Ammattikalastajien selviytymisstrategiat VESIVILJELY Laitosten ja tuotannon määrä Tuotantomenetelmät Kalusto ja laitosten rakenne KALAN MAIHINTUONTI JA KERÄILY KALAN JATKOJALOSTUS JA MARKKINAT MUUT KALATALOUDEN TOIMIJAT Matkailukalastus Muut TOIMINTAYMPÄRISTÖN ERITYISKYSYMYKSIÄ Hylkeiden ja merimetsojen vaikutus alkutuotantoon Poistokalastusjärjestelmä Elinkeinonharjoittajien vesille pääsy Kalastus Vesiviljely Kalastusmatkailu Kalatalouden trendit kalaa, elämyksiä ja ruokaa lähivesiltä KIRJALLISUUSVIITTEET MUUT LÄHTEET Kannen kuva: Timo Saarinen 1

3 SAARISTOMEREN ELINKEINOKALATALOUDEN NYKYTILA SELVITYKSEN KIRJOITUSTYÖN TAUSTAA Leader toimintaryhmä I samma båt Samassa veneessä rf ry sai syksyllä 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskukselta rahoituksen Saaristomeren kalatalousstrategian valmistelutyötä varten. Saaristomeren elinkeinokalatalouden nykytila -selvitys kirjoitettiin strategiatyöryhmän suunnittelutyön tueksi ja kalatalousryhmähakemuksen liitteeksi. Varsinaisen kirjoitustyön teki Peimarin koulutuskuntayhtymän Kalatalous- ja ympäristöopiston hankekoordinaattori Maria Saarinen, mutta ala- ja aluekohtaisia tietoja ja tilastoja saatiin koko strategiatyöryhmältä, jonka jäsenet olivat: Granström Olav, isännöitsijä Paraisten, Korppoon ja Kemiön kalastusalueet Heinonen Sami, Leader toimintaryhmä I samma båt - Samassa veneessä rf ry Johansson Ismo, Saaristomeren Ammattikalastajat ry:n ruotsinkielinen alue Karppinen Chris, L-S Kalatalouskeskus ry Kuuppo Mailis, Ammattiopisto Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto Lehtonen Lasse, Naantalin kaupunki Levanto Tuomas, Löytöretket Suomen kalastusopaskilta ry Matikainen Pekka, Kala-apu Oy Mattsson Kaj, Åbolands fiskarförbund rf Mäki Olli-Pekka, Turun kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö Pajula Mikko, Haverön Lohi Oy, Suomen kalankasvattajaliitto ry Partanen Katriina, Pro Kala Pro Fisk ry rf Saarinen Timo, isännöitsijä, Airiston-Velkuan kalastusalue Sahlstén Olavi, Saaristomeren Ammattikalastajat ry:n suomenkielinen alue Setälä Jari, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Turun toimipiste 2

4 1 SAARISTOMEREN VESIEN JA KALAKANTOJEN TILA 1.1 VESIEN TILA Saaristomeri on maailman suurinta sisämerisaaristoa. Aluetta rajaavat idässä Hankoniemi, lännessä Kihdin selkä ja pohjoisessa Kustavin pohjoisosat. Merialueen kokonaispinta-ala on km 2, josta maan osuus on vajaa neljännes (Kirkkala 1999). Maisemaa hallitsevia saaria on yli Meren keskisyvyys on vain noin 23 metriä ja suurin syvyys 146 metriä. Yli 20 metrin keskisyvyys saavutetaan vasta avomeren tuntumassa. Rannikkovedet ovat yleensä alle 10 metriä syviä. Rantaviivaa Saaristomerellä on yli kilometriä. Rantaviiva ja sen edustalla leviävä sisäsaaristo ovat pinnanmuodoltaan vaihtelevaa ja rikkonaista aluetta, jolle ovat tyypillistä syvälle mantereeseen työntyvät lahdet, vaihtelevan kokoiset saaret ja näiden väliset kapeat ja matalat salmet ja selät. Sisäsaaristo muuttuu rannikolta ulkomerelle liikuttaessa. Välisaaristossa saaret ovat pienempiä ja veden osuus pinta-alasta on suurempi. Ulkosaaristossa kallio näkyy enää pieninä meren pinnan yläpuolelle kohoavina luotoina. Saaristomeri on luonteeltaan läpivirtausalue, jonka kautta Itämereltä ja Suomenlahdelta tulevat vedet virtaavat Selkämerelle. Saaristo on myös mantereelta tulevien makeiden vesien sekoittumisaluetta. Vesien vaihtuvuus alueella ei ole erityisen hyvä ( 2012). Suurin osa Saaristomeren kokonaisravinnekuormasta tulee kaukokulkeutumana suoraan ilmasta tai tauskuormituksena muualta Itämereltä. Merkittävin paikallinen kuormitus tulee jokien mukana maataloudesta. Muita paikallisia kuormittajia ovat yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedet, haja-asutus sekä kalankasvatus. Kalankasvatuksella on paikallista vaikutusta lähinnä loppukesällä alueilla, joissa veden vaihtuvuus on vähäistä. Myös muutama jalostamo ja perkaamo kuormittaa vähän. Ekologisen luokittelun mukaan Saaristomeri on tyydyttävässä tilassa lukuun ottamatta Halikonlahden, Mynälahden ja Aurajoen suuta, jotka ovat välttävässä tilassa. Saaristomeren tila on heikentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana, ja huolimatta vesiensuojelutoimista meren tilassa ei ole tapahtunut oleellista muutosta parempaan (Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2011). Pistekuormituksesta on 1990-luvun alkupuolen jälkeen suhteellisesti eniten pienentynyt kalankasvatuksen ja teollisuuden osuus, mutta myös yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen typpipäästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Ilmalaskeuma on pienentynyt samana aikana 20 %. Maatalouden kuormituksessa ei selviä muutoksia ole havaittavissa. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mukaan maatalouden vesistökuormituksen ratkaisu on Saaristomeren tulevaisuuden kohtalon kysymys. 3

5 1.2 KALAKANTOJEN TILA Saaristomeren ammattikalastuksen tärkeimmistä saalislajeista eli silakasta, kuhasta, ahvenesta ja siiasta esitetään seuraavassa tarkempi tilanne, muiden kalalajien tilaa arvioidaan lyhyesti. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen järjestelmäongelmien takia tähän selvitykseen saatiin yksityiskohtaiset istutustilastot vain vuodelta 2012 (kirjallinen tiedonanto, Ville Toivonen V-S ELY) Silakka Suurin osa Saaristomerellä pyydettävästä silakasta on pääaltaan kantaa, jonka biomassa on viime vuosien elpymisestä huolimatta yhä alhaisella tasolla (RKTL 2011). Silakoiden kasvu hidastui merkittävästi 1980-luvun puolivälistä alkaen, minkä katsotaan johtuneen heikentyneestä ravintotilanteesta. Vuoden 1997 jälkeen kasvu parani hieman ja tasaantui 2000-luvulla. Vuodesta 2007 yli 6-vuotiaiden silakoiden kasvu heikentyi jyrkästi, mutta on jälleen tasaantunut Kuha Silakan lisääntyminen on ollut muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta keskimääräistä heikompaa vuodesta 1986 lähtien luvulla hieman keskimääräistä suuremmat vuosiluokat syntyivät vuosina 2002 ja Turun edustan rehevöityminen, vilkas laivaliikenne ja väylien varrelle läjitetyt ruoppausmassat saattavat ajoittain vaarantaa silakan kudun onnistumisen. Saaristomerellä kutee myös Selkämeren silakkakantaa, jonka kutukanta on vahva. Selkämerellä silakan lisääntyminen on onnistunut vuoden 1988 jälkeen enimmäkseen keskimääräisesti tai keskimääräistä paremmin luvulla syntyneet vuosiluokat ovat olleet vuosia lukuun ottamatta voimakkaita. Saaristomerellä on 1980-luvun lopusta alkaen syntynyt vahvoja kuhavuosiluokkia 2 4 vuoden välein aina 2000-luvun alkuun saakka. Vuosiluokkien kalastukseen rekrytoituvalla yksilömäärällä ja vuosiluokan syntymäkesänä vallinneiden sääolojen välillä on selvä yhteys; mitä lämpimämpiä kevät ja kesä ovat, sitä enemmän poikasia syntyy ja jää eloon. Lämpenemisen lisäksi kuhakanta on hyötynyt merialueen rehevöitymisestä. Myös turskan häviämisellä rannikolta 1980-luvun puolivälissä on saattanut olla positiivinen vaikutus kuhakantojen voimistumiseen luvulla syntyneet kuhavuosiluokat eivät näytä tuottavan yhtä suurta lukumääräistä saalista kuin lämpötilan perusteella voisi olettaa. Myös kuhan käyttäytyminen on muuttunut lisääntyneiden hyljekantojen vuoksi (RKTL 2012a). Kala on merkittävässä määrin siirtynyt aiemmilta syviltä selkävesiltä mataliin ja suojaisiin vesiin, jonne hylkeet eivät toistaiseksi ole levinneet. Kuhakantoja tuetaan myös istutuksin. Vuonna 2012 alueelle istutettiin runsas kappaletta kesänvanhoja kuhia. 4

6 1.2.3 Ahven Ahvenkannat ovat runsaat koko Saaristomerellä, missä sekä syönnös- että lisääntymisalueita on runsaasti. Rehevöitymisen eteneminen veden samenemiseksi ei hyödytä ahvenia, mutta ilmaston lämpenemisen perusteella arvioiden ahven on muutoksen hyötyjiä. Myös ahvenen lisääntymismenestykseen vaikuttaa kesän lämpötila. Saaristomerellä on syntynyt melko vahvoja vuosiluokkia vuosina 1997, 1999, 2001 ja Ennakkoarvioiden mukaan myös vuosiluokat 2005 ja 2006 olivat runsaat (RKTL 2011). Vuosiluokka 2004 oli poikkeuksellisen pieni Siika Saaristomerellä tavataan kahta siikamuotoa, vaellussiikaa sekä karisiikaa, jota Saaristomerellä kutsutaan saaristosiiaksi. Vuoden 2010 eliölajien uhanalaisuusarvioinnissa luonnonvarainen vaellussiika on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi. Karisiika on luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi. Saaristomeren vaellussiikakannat ovat kokonaan istutusten varassa. Saaristosiikakannatkin ovat kärsineet veden laadun muutoksista, todennäköisesti rehevöitymisestä johtuvan kutualueiden liettymisen vuoksi. Kutualueita on jäljellä enää vähän. Myös saaristosiikakantoja tuetaan nykyisin istutuksin. Vuonna 2012 alueelle istutettiin vastakuoriutunutta ja noin kesänvanhaa vaellussiian poikasta. Merikutuisia siikoja istutettiin kesänvanhoina noin ja vastakuoriutuneita noin kappaletta. Saaristomerellä aloitettiin vuonna 2007 myös omatoiminen siiankasvatustoiminta Airiston-Velkuan kalastusalueen projektin puitteissa. Vastakuoriutuneet saaristosiianpoikaset kasvatetaan kesänvanhoiksi Naantalin Rymättylässä ja Velkualla Muut Hauki Made Ulkosaariston haukikannoissa on todettu taantumista, mutta sisäsaaristossa haukea on paikoin runsaasti. Haukikantoja tuetaan istutuksin, ja vuonna 2012 alueelle istutettiin noin esikasvatettua ja vastakuoriutunutta hauenpoikasta. Made on monin paikoin kadonnut entisiltä pyyntipaikoilta. Taivassalon ja Vehmaan alueelle on istutettu vuodesta 2011 lähtien yhteensä yli 10 miljoonaa vastakuoriutunutta mateenpoikasta. Made on uusi viljelylaji, ja sen viljely aloitettiin vuonna 2010 mateenmädin haudontahankkeen puitteissa (Saarinen T. 2012). Meritaimen Meritaimenen merkitys ammattikalastukselle on Saaristomeren alueella pieni, ja saalis on vain pari tuhatta kiloa vuodessa. Virkistyskalastajat pyytävät suurimman osan saaliista. Vuoden 2010 eliölajien uhanalaisuusarvioinnissa meritaimen on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi, ja kannan ylläpitäminen vaatii vuosittaisia istutuksia. Istutusten tuotto on heikentynyt voimakkaasti luvun puolivälin jälkeen. Vuonna 2012 alueelle istutettiin noin vuotiasta ja vastakuoriutunutta taimenenpoikasta. 5

7 Lohi Särkikalat Kuore Saaristomereen laskevat joet on valjastettu, eikä niissä ei ole jäljellä omia lohikantoja. Ammattikalastuksen saalis koostunee pääasiassa niistä lohista, jotka kutuvaelluksellaan kohti pohjoisen jokia sattuvat sääolosuhteista riippuen kulkemaan lähellä rannikkovesiä. Aurajokeen istutettiin vuonna 2012 sekä velvoiteistutuksina että RKTL:n toimesta yhteensä noin merilohen vaelluspoikasta. RKTL istutti myös nevanlohta Paimion- ja Kiskonjokeen yhteensä kappaletta. Lievästi rehevöityneissä vesissä viihtyvän lahnan elinalueet ovat laajentuneet. Kalaa esiintyykin alueella runsaasti, ja sen on todettu levittäytyneen yhä ulommaksi rannikolta. Lahnakantojen kasvaminen johtuu pääasiassa pyynnin merkittävästä vähenemisestä ja kalan tehokkaasta lisääntymisestä. Myös särkikannat ovat rehevöitymisen myötä runsastuneet. Kuore on hyötynyt Saaristomeren rehevöitymiskehityksestä ja on merkittävä saalislaji varsinkin Mynälahden ammattikalastajille. 2 KUVAUS SAARISTOMEREN ELINKEINOKALATALOUDESTA Saaristomeri on Suomen merkittävin ja monipuolisin elinkeinokalataloudellinen keskittymä (kartta 1). Alueella on Suomen rannikon tärkein kalantuotantoalue, minkä vuoksi sekä suomukalan että rysäsilakan kalastus keskittyvät tänne. Ammattikalastuksella on erittäin pitkät perinteet, ja sillä on suuri paikallinen merkitys saariston elinvoiman ja kulttuurin ylläpitäjinä. Myös maamme kasvatetun kalan määrästä lähes neljännes tuotetaan Saaristomerellä. Kattava kalan vastaanottoverkosto toimii hyvin. Saaristomeren kalatalousalueella on Suomen tihein kalanjalostusyritysten verkosto. Täältä viedään selvästi enemmän kalaa ulkomaille kuin mistään muualta Suomesta. Täällä on myös eniten vienti- ja rehukalan pakastuskapasiteettia. Lisäksi Saaristomeri on merkittävin kalastusalue tärkeimpien kotimarkkina-alueiden lähellä. Suomen kalatalouden ammatillinen perus- ja jatkokoulutus on keskittynyt Saaristomeren alueelle. Kaloihin liittyvää koulutusta on tarjolla myös akateemisella tasolla, kummallakin kotimaisella kielellä. Alueella on rannikon kalakantoihin ja elinkeinoihin suuntautunutta tutkimusta, kaksi kalatalouden neuvontajärjestöä sekä hyvin asiantunteva kalataloushallinto. 6

8 Kartta 1. Saaristomeren kalatalousalueella on useita kalan maihintuontipaikkoja, kalankasvattamoita ja kalanjalostuslaitoksia. Rannoilla sijaitsevat vastaanottopaikat ovat kalasatamia ja kunnan nimien alle merkityt kolmiot kuvaavat kunnassa asuvien kalastajien omiin rantoihin purkaman kalan määrää. Muita kalatalouden toimijoita ovat muun muassa neuvontajärjestöt, tutkimuslaitokset, koulutuslaitokset ja kalataloushallinto. 7

9 2.1 AMMATTIKALASTUS Kalastajat Alueella toimi vuoden 2013 alussa 290 ammattikalastajaa (taulukko 3). Noin kolmannes ammattikalastajista (89 henkilöä) oli päätoimisia, eli heidän kalastuksesta saamansa tulo oli yli 30 prosenttia verotettavasta kokonaistuloista (Suominen Paavo, kirjallinen tiedonanto). Sivutoimisia ammattikalastajia oli 201, joista suurin osa (188 henkilöä) kuului ammattikalastajarekisterin ryhmään 3 (kalastustulo < 15 %). Kaikkein eniten ammattikalastajia on Paraisilla, jonka alueella toimii yhteensä 96 rekisteröitynyttä ammattikalastajaa. Ruotsinkielisen saariston alueella asuu noin 43 prosenttia kaikista ammattikalastajista ja 29 prosenttia päätoimisista ammattikalastajista. Taulukko 3. Ammattikalastajien lukumäärä Saaristomeren kalatalousalueella (lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus) (ELY-keskus ei luovuta päätoimisten kalastajien kuntakohtaisia lukumääriä). KUNTA Rekisteröityneitä ammattikalastajia joista päätoimisia Kustavi 13 Taivassalo 44 Vehmaa 1 Mynämäki 5 Masku 13 Naantali 46 Raisio 4 63 Turku 20 Kaarina 11 Paimio 1 Sauvo 5 Salo 1 Parainen 96 Kemiönsaari YHTEENSÄ (31 %) Arviolta noin 15 prosenttia kalastajista on naisia, ja he kuuluvat useimmiten samaan ruokakuntaan 1-ryhmään kuuluvan kalastajamiehen kanssa. 8

10 Ammattikalastajien määrä on ollut laskussa 1980-luvulta lähtien, ja viimeisten 15 vuoden aikana määrä on laskenut jyrkästi yli puolella. Suurin syy vähenemiseen on kalastuksen kannattavuuden heikentyminen. Vaikka kotimaisen kalan kysyntä ja arvostus ovat kasvaneet, kalan reaalihinnan kehitys on jäänyt selvästi jälkeen työn kustannusten noususta. Haittaeläimet kuten harmaahylkeet ja merimetsot aiheuttavat suorien vahinkojen lisäksi muutoksia kalojen käyttäytymisessä ja kalakantojen tilassa. Ulkoisten tekijöiden lisäksi ammattikalastajien määrän vähenemiseen vaikuttaa ammattikunnan ikärakenne. Kalastajien keski-ikä on yli 50 vuotta, eikä eläkkeelle jäävien tilalle saada helposti uusia kalastajia. Alan kiinnostavuus nuorten keskuudessa on vähentynyt. Toisaalta alalle tulo ei ole helppoa nuorelle, jolle pyydykset, alukset, ranta ja kalavedet eivät tule isän perintönä Pyyntimenetelmät, saaliit, ja tärkeimmät saalislajit Saaristomeren kalatalousalueella oli tammikuussa 2013 merkitty 507 rannikkoalusta kalastusalusrekisteriin (Suominen Paavo, kirjallinen tiedonanto). Avomerialuksia rekisterissä oli yhdeksän (näistä kaksi oli Kalatalous- ja ympäristöopiston aluksia). Rannikkokalastuksessa käytettävät alukset ovat alle 12-metrisiä, ja suurin osa on 5 6 -metrisiä perämoottoriveneitä. Jäällä liikutaan useimmiten peräkärryllä varustetuilla mönkijöillä. Rannikkokalastuksen yleisin pyydys on verkko. Perinteisillä rysillä pyydetään kutuaikana keväällä silakkaa, ahventa, kuoretta sekä poistokalastustarkoituksessa särkikaloja. Kahdeksalla kalastajalla on käytössään hylkeenkestäviä ponttonirysiä, joilla pyydetään kuhaa, lohta ja siikaa. Ilman uutta pyyntitekniikkaa useimmat hylkeenkestävillä rysillä kalastavista olisivat joutuneet luopumaan ammatistaan hyljevahinkojen takia. Pyydysteknisen kehitystyön tulokset näkyvät selvimmin lohenkalastuksen kohdalla, jonka merkitys on joidenkin kalastajien kohdalla kasvanut. Madetta pyydetään verkkojen lisäksi koukuilla. Useimmat rannikkokalastajat harjoittavat monilajikalastusta. Perinteinen rannikkokalastus on tärkeä osa Saaristomeren kulttuuria. Silakan pyynti trooleilla avoimemmilta vesiltä on vähentynyt 2000-luvulla. Vuoden 2013 alussa Saaristomeren alueella harjoitti troolausta yhdeksän alusta; kolme paritroolia ja kolme itsenäisesti troolaavaa alusta. Alusten kotipaikat olivat Salo (1), Kemiönsaari (1), Parainen (2) ja Naantali (1). Neljän Saaristomerellä troolaavan aluksen kotipaikka on Satakunnassa. Suomen ammattikalastuksen saaliit on tilastoitu pyyntiruuduittain, joista ruudut 47, 51, 52, 60 ja 61 osuvat parhaiten vaikka eivät täydellisesti projektin toimialueelle (kartta 3). Pyyntiruutujen saalistiedot antavat kuitenkin hyvän käsityksen Saaristomeren alueen ammattikalastuksen kehityksestä vuosien varrella. 9

11 Kartta 3. Pyyntiruudut 47, 51, 52, 60 ja 61 osuvat parhaiten Saaristomeren alueelle (karttalähde: RKTL). Vuonna 2011 Saaristomeren pyyntiruutujen alueelta saatiin määrällisesti eniten seuraavia lajeja (pääsaalis vahvistetulla): silakka, kilohaili, kuore, ahven, kuha, lahna, särki, hauki, siika, lohi, säyne, made, meritaimen, kirjolohi ja kampela. Myös suutaria saadaan sivusaaliina paikoitellen runsaasti, mutta lajin saalismääriä ei RKTL:n tilastossa eritellä. Satunnaisesti saadaan myös piikkikampelaa, simppuja, turskaa, ankeriasta, muikkua ja vimpaa. RKTL:n keskihinnoilla laskettuna rannikkokalastuksen saaliin arvo oli vuonna 2011 noin 2,9 miljoonaa euroa ja troolisaaliin arvo noin 2,5 miljoonaa euroa. 10

12 milj. kg Silakka Saaristomerellä pyydetään määrällisesti eniten silakkaa. Troolialusten osuus silakkasaaliista on jonkin verran pienentynyt 2000-luvulla, sillä vuosien 2004 ja 2005 aikana suuri osa alueen troolialuksista romutettiin (kuva 1). Silakkaa on perinteisesti troolattu Iniön aukolla sekä etelämpänä Houtskarin, Korppoon, Nauvon ja Dragsfjärdin avoimilla vesillä. Saaristomeri on Suomen rysäsilakkapyynnin keskus. Vuonna 2011 yli 90 prosenttia Suomen rysäsilakkasaaliista saatiin Saaristomereltä. Saaristoon kutemaan saapuvaa silakkaa pyydetään jäiden lähdöstä heinäkuun alkuun saakka. Vuonna 2012 pyynnissä oli noin 150 silakkarysää. Rysäkalastus on vähentynyt 1990-luvulta lähtien muun muassa heikon kannattavuuden takia. Kannattavuutta ovat heikentäneet pienentyneet saaliit ja kalan alhainen hinta. Kalan pienentynyt koko heikensi osaltaan hintaa. Silakan hinta lähti uudelleen nousuun vuonna Rysäsilakkasaalis oli pienimmillään noin 2,5 miljoonaa kiloa vuonna 2002, mutta on sen jälkeen pysytellyt 3 5,8 miljoonan kilon välillä (kuva 1). Vuonna 2011 rysäsilakan osuus alueen kokonaissilakkasaaliista oli runsas kolmannes. Silakan rysäkalastus painottuu Taivassalon rannikkovesille sekä Merimaskun ja Velkuan pohjoisiin salmiin. Vuonna 2011 rysäsilakkasaaliin arvo oli noin miljoona euroa Kilohaili, trooli Silakka, trooli Silakka, rysät Silakka, muut pyydykset Kuva 1. Ammattikalastuksen silakka- ja kilohailisaalis Saaristomerellä vuosina (lähdetiedot: RKTL:n saalistilastot). 11

13 Suomukala ja kuore Ammattikalastuksen vuotuinen suomukalasaalis pysytteli 2000-luvun vaihteeseen saakka noin tonnissa (kuva 2). Vuodesta 2001 lähtien saalis alkoi laskea ja oli pienimmillään noin 700 tonnia vuonna Vuonna 2010 saalis alkoi jälleen kasvaa pääasiassa poistokalastukseen liittyvän särkikalapyynnin ansioista. Vuonna 2011 suomukalasaaliin arvo oli noin 2,3 miljoonaa euroa. Kuhan osuus saaliin arvosta oli yli puolet eli 1,25 miljoonaa euroa. Ahvenen osuus oli 20 prosenttia ja siian kymmenen prosenttia. Kuoreen kohdistettu rysäpyynti alkoi Saaristomerellä vuonna Kala viedään pääasiassa Venäjälle. Saalis on kasvanut muutamassa vuodessa moninkertaiseksi, ja vuonna 2011 kuoretta pyydettiin jo lähes miljoona kiloa. Saaliin arvo oli noin 0,6 miljoonaa euroa. Särkikalasaaliin voimakas nousu vuosina johtuu pääosin Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen poistokalastus-pilottihankkeesta, jonka aikana pohjoiselta Saaristomereltä pyydettiin noin 250 tonnia särkikalaa (katso kappale 2.6.2) t o n n i a Kuore Ahven Kuha Särkikala Siika Hauki Made Lohi / taimen Muu kala Kuva 2. Ammattikalastuksen suomukala- ja kuoresaalis Saaristomerellä vuosina (lähdetiedot: RKTL:n saalistilastot). 12

14 Kuha Saaristomeren kuhasaalis pieneni monen vuoden ajan huippuvuoden 2003 jälkeen (kuva 3). Vuonna 2011 saalis jälleen kasvoi ja oli yli 250 tonnia, mikä oli yli puolet (53 %) Suomen koko merialueen ammattikalastuksen kuhasaaliista. Noin 90 prosenttia saaliista saadaan myöhäissyksyllä ja keväällä verkoilla, loput pääosin rysillä kutuaikana (PU - rysät, muut suomukalarysät ja silakkarysät). Vuonna 2010 ammattikalastajien verkkosaaliista 90 prosenttia saatiin mm:n verkoilla. Kuhankalastus on vaikeutunut muun muassa hylkeiden takia, lisäksi merimetsoilla on RKTL:n arvioiden mukaan merkittävä vaikutus kalastukseen rekrytoituneiden kuhavuosiluokkien runsauteen (katso kpl 2.6.1). Ennen hyljeongelmaa kuhaa saatiin eniten avoimilta selkävesiltä kuten Airistolta. Nyttemmin suurimmat saaliit saadaan Taivassalon ja Kustavin suojaisilta vesialueilta t o n n i a pr 47 pr 51 pr 52 pr 60 ja 61 Kuva 3. Ammattikalastajien kuhasaalis Saaristomerellä vuosina (lähde RKTL:n saalistilastot). 13

15 Ahven Ahvensaalis alkoi kasvaa 1980-luvun lopulla ja oli huipussaan vuonna 1998, jolloin saalis oli 450 tonnia (kuva 4). Huippuvuoden jälkeen saalis pienentyi käyden alle 200 tonnissa vuonna Vuonna 2011 saalis kasvoi 260 tonniin, mikä oli vajaat 30 prosenttia Suomen merialueen ahvensaaliista. Valtaosa ammattikalastuksen saaliista saadaan keväällä (huhti-toukokuussa) verkoilla ja rysillä, loppukesällä ja syksyllä pääasiassa verkoilla. Noin kolme neljäsosaa saaliista saadaan mm verkoilla. Kalastus painottuu erityisesti Taivassalon ja Kustavin vesialueille. Myös ahvenenkalastus on vaikeutunut hylkeiden takia. Merimetsojen arvioitiin syöneen Saaristomerellä tonnia ahvenia vuonna t o n n i a pr 47 pr 51 pr 52 pr 60 ja 61 Kuva 4 Ammattikalastajien ahvensaalis Saaristomerellä vuosina (lähde: RKTL:n saalistilastot). Siika Siikasaaliit kasvoivat istutusten ansiosta koko Saaristomeren alueella luvun lopulle saakka, jonka jälkeen saalis on ollut laskusuunnassa (kuva 5). Vuoden 2011 siikasaalis noin 40 tonnia. Kalastus painottuu selvästi Turunmaan saaristoon ja siellä etenkin Dragsfjärdin, Nauvon ja Houtskarin vesialueille. Joitakin suurempia saaliita saadaan myös Airiston vesialueelta. Yli 90 prosenttia ammattikalastuksen saaliista saadaan verkoilla. Pyynti on ympärivuotista, mutta saalismäärät ovat suurimmillaan alkusyksystä siian kudun aikana. 14

16 t o n n i a pr 47 pr 51 pr 52 pr 60 ja 61 Kuva 5. Ammattikalastajien siikasaalis Saaristomerellä vuosina (lähde: RKTL:n saalistilastot) (noin 80 % pr 47 siikasaaliista saadaan maantieteellisen Selkämeren puolelta) Ammattikalastajien selviytymisstrategiat Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n, ammattikalastajille tekemässä kannattavuuskyselyssä Saaristomeri oli positiivisin alue Suomen merialueella ammattikalastajien taloudellisen tilanteen suhteen (SAKL ry 2010). Silakan rysäkalastus, suurten volyymien ahvenen kalastus (rysillä), keskittyminen kuhankalastukseen tai jokin edellä mainittujen kalastusmuotojen yhdistelmä näyttäisi mahdollistavan Saaristomeren rannikkokalastajalle kohtuullisen toimeentulon. Myös särkikalojen poistopyynti ja kuoreenpyynti ovat luoneet uusia mahdollisuuksia alalla. Lisäarvoa saaliille antaa jalostus ja suoramyynti. Karkean arvion mukaan kalastajat jalostavat saaliistaan itse prosenttia; muutamat fileoivat, savustavat tai marinoivat lähes kaiken, mutta useimmat eivät lainkaan. Kalan keräilijöille kala toimitetaan pääsääntöisesti pyöreänä tai korkeintaan perattuna. Pienemmille ostajille kuten ravintoloille, vähittäiskaupoille ja suurtalouksille kala menee usein fileenä. Suoraan kuluttajille myytävä kala (torit ja markkinat) on lähes poikkeuksetta jalostettu jotenkin. Suoramyynnillä kesäturisteille esimerkiksi vierasvenesatamissa on paikallisesti suuri merkitys. Monelle, erityisesti pienituloiselle kalastajalle hylkeensietopalkkio on merkittävä osa tulonmuodostusta. 15

17 Päätoimisten ammattikalastajien perinteisiä sivuelinkeinoja Saaristomerellä ovat olleet maatalous (viljely ja karja) sekä palkkatyö merellisissä ammateissa kuten merivartijoina ja lossin kuljettajina. Myös rakentaminen ja kalanjalostusteollisuus tarjoavat ainakin sesonkiluontoisesti palkkatyötä. Jotkin kalastajat saavat sivutuloja myös turismista vuokraamalla mökkejä ja tarjoamalla esimerkiksi kuljetuspalveluita saaristossa. 2.2 VESIVILJELY Kalankasvatus on vähentynyt Suomessa lähes 40 prosenttia vuosien aikana. Samaan aikaan ala kasvoi Norjassa yli 500 prosenttia ja Ruotsissakin lähes 70 prosenttia (Mäkinen T. 2012). Merkittävä osuus suomalaisten kalankasvattajien tuotannosta on siirtynyt Ruotsin puolelle, jossa suomalaiset kasvattavat jo lähes yhtä paljon kalaa kuin kotimaan vesillä. Ruotsin harjoittama ympäristöpolitiikka on vesiviljelymyönteistä ja vesiviljelyn ympäristölupakäytännöt vesiviljelyä suosivia, ja ne mahdollistavat kustannustehokkaan tuotannon pienemmillä riskeillä Laitosten ja tuotannon määrä Saaristomeren alueella kalankasvatus on suhteellisen nuori elinkeino ammattikalastukseen verrattuna. Kasvatustoiminta alkoi 1970-luvulla ensimmäiseksi Kustavin kunnassa. Kalankasvatuslaitosten määrä oli Saaristomerellä suurimmillaan 1990-luvun alussa (pitkälti yli 100 laitosta), jonka jälkeen määrä on vähentynyt. Syynä vähenemiseen on ollut lähinnä Suomen harjoittama lupapolitiikka, joka on johtanut kalankasvatustoiminnan kannattavuuden heikkenemiseen. Kun tuoreen lohen tuonti vapautettiin 1990-luvulla, norjalainen lohi vei nopeasti markkinoita kotimaiselta kirjolohelta. Kirjolohen hinnan aleneminen yhdessä kohonneiden tuotantokustannusten kanssa vähensi kannattavuutta. Myös tiukka ohjauspolitiikka ja lupajärjestelmän kankeus ovat osaltaan vaikuttaneet tuotantokustannusten kasvuun. Saaristomeren kalankasvatusyrityksillä oli aluksi yleensä vain yksi laitos, mutta 1990-luvulta lähtien on syntynyt yhä enemmän usean laitoksen yrityksiä; kannattavuusongelmissa kamppailevat yritykset pyrkivät helpottamaan tilannetta hankkimalla omistukseensa lopettavia laitoksia kasvatuslupineen. Saman omistajan laitokset ovat kuitenkin nyt hajallaan, mikä tarkoittaa logistiikkaongelmien (rehun ja kalan kuljetukset, perkaus) lisäksi ympäristölupaongelmia (useita lupia, eri voimassaoloajat, kustannukset lupaprosesseista, paljon naapureita) (Mäkinen T. 2012). Vuonna 2011 kalatalousryhmän toimialueella oli 53 kalankasvatuslaitosta, joiden yhteenlaskettu lisäkasvu oli noin 2,56 miljoonaa kiloa (taulukko 4 ja kartta 4). Noin puolet Saaristomeren kalatalousalueen tuotannosta sijoittuu Paraisten kaupungin vesialueelle. Laitokset olivat 18 eri yrityksen omistuksessa (Kallioniemi Hannu, kirjallinen tiedonanto). Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella on oma, tutkimustarkoituksessa toimiva viljelylaitoksensa Naantalin Rymättylässä. 16

18 Taulukko 4. Kalanviljelylaitosten lukumäärä ja yhteenlaskettu lisäkasvu Saaristomeren kalatalousalueella vuonna 2011 (lähde: Lounais-Suomen ympäristökeskus). Kunta, alue Laitoksia (kpl) Lisäkasvu (kg) Kustavi Naantali Velkua Rymättylä Parainen Parainen Nauvo Korppoo Houtskari Iniö Kemiönsaari Dragsfjärd Västanfjärd YHTEENSÄ Kartta 4. Saaristomeren kalankasvatuslaitosten sijainti (lähde: RKTL). 17

19 Saaristomeren laitokset ovat pieniä. Noin 48 prosenttia koko Suomen merialueen ruokakalan kasvatuslaitoksista sijaitsee Saaristomeren kalatalousalueella, mutta niiden tuotanto oli vain noin 27 prosenttia kokonaistuotantomäärästä (RKTL 2011b). Laitosten keskikoko oli alle 50 tonnia, joka on huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi Ahvenanmaalla tai kilpailevissa tuotantomaissa kuten Ruotsissa ja Norjassa. Suurimmatkin laitokset olivat Saaristomerellä runsas 115 tonnia, mikä on vähemmän kuin keskikoko Ahvenanmaalla (175 tn) Tuotantomenetelmät Kirjolohi on edelleenkin ylivoimainen valtalaji viljelyssä, mutta siian kasvatus on vahvasti nousussa sekä tuotantomäärien että yritysten osalta. Muut lajit ovat kokeiluja, jotka ainakin toistaiseksi ovat vailla kaupallista merkitystä. Merialueella kalankasvatus on luonteeltaan joko poikaskasvatusta tai ruokakalatuotantoa. Poikaskasvatuksessa 0-vuotiaat rokotetut pikkupoikaset kasvatetaan 1-tai 2-vuotisiksi. Mädin kuoriutumisajankohdan säätelyllä ja mereen tuonnin ajankohdalla voidaan osaltaan vaikuttaa tulevaan perkausajankohtaan. Poikaskasvatusvaiheesta kala siirretään jatkokasvatukseen ruokakalalaitokselle. Ruokakalatuotannossa poikaset kasvatetaan 2-3 -vuotiaiksi. Lopputuotteena on perattu kala, joka toimitetaan suoraan myyntiin tai jalostukseen. Myös mädintuotanto on keskeisessä asemassa. Harmaahylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot ovat lisääntyneet 2000-luvulla (katso kpl 2.6.1) Kalusto ja laitosten rakenne Kalaa kasvatetaan verkkoallaslaitoksissa. Allaskehikot ovat tavallisimmin PEH-putkea; kehikkojen koko ja tyyppi vaihtelee kasvatuspaikan ja valmistajan mukaan. Ruokintalaitteistona yleisiä ovat pendeliautomaatit, ja ajastettu ruokinta on tavallista. Laitoksilla käytössä olevaa kalustoa pyritään uusimaan ja kehittämään, mutta epävarma lupatilanne saattaa joissakin tapaukissa heikentää investointihalukkuutta. Kalanviljely on nopeimmin maailmalla kasvava elintarviketuotannon haara ja alalla tehdään innovaatioita, jotka voisivat tuoda uusia ratkaisuja suomalaisen kalankasvatuksen nykyaikaistamiseen ja kannattavuuden parantamiseen. 2.3 KALAN MAIHINTUONTI JA KERÄILY Saaristomerellä kalastus tapahtuu laajalla saaristoalueella, jossa on useita erilaisia kalan purkupaikkoja (taulukko 5). Maihintuontipaikkojen varustetaso on 18

20 useimmiten vaatimaton, ja osa kalasatamista on vuokrattu tai myyty yksityisille yrityksille (Saarinen M. 2005). Taulukko 5. Viranomaisen nimeämät tukikelpoiset kalasatamat ja purkupaikat Saaristomeren kalatalousalueella (lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus) KUNTA SATAMAN / PURKUPAIKAN NIMI LUOKITTELU 2012 Kustavi Laupunen (yksityinen kalastama) Satama Vuosnainen Satama Taivassalo Tuomarainen Satama Hakkeenpää Ihattula Naantali Naantalin vapaasatama Särkänsalmi, Merimasku Satama Röölä, Rymättylä Satama Aasla, Rymättylä Haapala, Rymättylä Hanka, Rymättylä Teersalo, Velkua (yksityinen kalastama) Kaarina Harvaluoto, Piikkiö Parainen Granvik Livia / Kalatalous- ja ympäristöopisto Källvik Paraisten Portti Käldinge, Nauvo Satama Kirjainen, Nauvo Mattnäs, Nauvo Pärnäinen, Nauvo Galtby, Korppoo Björkö, Houtskari Hyppeis, Houtskari Mossala, Houtskari Söderby, Iniö Jumo, Iniö Sauvo Karuna Kemiönsaari Lindvik, Kemiö Kasnäs, Dragsfjärd (yksityinen kalasatama) Satama Dalsbruk, Dragsfjärd Uddis, Dragsfjärd Sundvik, Västanfjärd Satama Troolialukset purkavat saaliinsa Taivassalon Tuomaraisten, Naantalin Särkänsalmen, Paraisten Käldingen tai Kemiönsaaren Kasnäsin kalasatamiin. Suurin osa suomukalasaaliista puretaan kalastajien omiin rantoihin, joita on alueella lukematon määrä. Näissä rantautumispaikoissa on harvoin muuta varustusta kuin laituri. Rysäsilakkaa puretaan Kustavin (Laupunen), Taivassalon (Tuoma- 19

21 rainen) ja Naantalin (Särkänsalmi) kalasatamiin. Paraisilla ja Karunassa rysäsilakkaa puretaan kalastajien omaan rantaan. Järjestelmällinen suomukalan keräily toimii Taivassalossa, Naantalissa ja Maskussa Uusikaupunkilaisen kalatukkuliike Kalarannan Vihannes Oy:n toimesta. Kalaa kerätään kaksi kertaa viikossa. Keräilypisteet ovat kalan maihintuontipaikkojen ja yhteysaluslaitureiden yhteydessä mutta myös keskeisissä tienristeyksissä. Turunmaan saariston puolella keräily toimii ainoastaan Paraisten kaupungin alueella linjalla Korppoo Nauvo Parainen Turku. Paikallinen kalastaja noutaa kalastajien kalat tarvittaessa. Keräilylinja Kemiönsaarelta lopetettiin vuonna 2012 liian pienten kalamäärien vuoksi. Myös muutama virolainen yritys kerää kalaa Saaristomereltä. Alueella on jonkin verran myös pienempiä kalankeräilijöitä, joiden merkitys on kuitenkin kokonaisuudessa vähäinen. Osa kalastajista kuljettaa kalansa ostajalle itse. 2.4 KALAN JATKOJALOSTUS JA MARKKINAT Kalan vastaanotosta ja edelleen toimittamisesta vastaava verkosto toimii Saaristomerellä hyvin. Useat kalanostajista ovat valtakunnallisellakin tasolla merkittäviä kalanjalostuslaitoksia. Yritykset palvelevat sekä kalastusta että kalankasvatusta. Suurimmat Saaristomereltä kalaa ostavat yritykset ovat: Uusikaupunki Kalarannan Vihannes Oy Kalaset Oy (Uusikaupunki) Kustavi Saariston Jäädyttämö Oy Apetit kala Oy Taivassalo Länsirannikon Kala Oy Naantali Ab Chipsters Food Oy Raisio Jokisen Eväät Oy Turku Martin Kala ja Vihannes Oy Osuuskunta Lohikunta Kalasuora Oy S. Wallin seur. Oy Herkkunuotta Kala-apu Oy 20

22 Parainen Piipanoja Ky Kalajaloste Lahtinen Oy Kemiönsaari Salmon Farm Oy Salo Kalaliike Asp Oy J&M Hilska Oy Myös useat pienemmät alueen jalostamot ja yritykset ostavat Saaristomeren kalaa. Saaristomeren kalatalousryhmän alueella toimii 16 kalanjalostamoa, jotka jalostivat noin 15 miljoonaa kiloa kalaa vuonna Se vastaa viidennestä koko maan kalanjalostusmäärästä. Noin 60 prosenttia jalostetusta kalasta oli kotimaista. Pääosa raaka-aineesta on silakkaa, kirjolohta, lohta ja silliä. Loput on pääosin Saaristomerellä tuotettua siikaa tai luonnon kaloja. Saaristomerellä pyydetyn trooli- ja rysäsilakan lisäksi alueelle tuodaan troolisilakkaa jalostettavaksi myös muualta Suomesta. Viisi Saaristomeren jalostamoa jalosti yli miljoona kiloa kalaa. Lisäksi Uudessakaupungissa toimii kaksi yritystä, jotka jalostavat paljon Saaristomereltä tuotua kirjolohta tai suomukalaa. Saaristomerellä pakastetaan myös rehusilakkaa sekä kalan perkuusta ja fileoinnista syntyviä sivutuotteita. Suurimmat pakastamot ovat Taivassalon Tuomaraisissa, Kustavin Laupusissa ja Kemiönsaarella Kasnäsissä Sivutuotteet käytetään rehuteollisuuden ja biodieselin valmistuksen tarpeisiin. Turussa toimii Suomen suurin silakanfileointilaitos ja Rymättylässä maan suurin sillin jalostamo. Silakasta suuri osa menee vientiin. Kotimaahan jäävästä elintarvikekalasta suurin osa myydään lähialueen ja pääkaupunkiseudun markkinoille. Kalastajat ja pienjalostajat myyvät tuotteittaan muun muassa kalamarkkinatapahtumissa kuten Turun silakkamarkkinoilla tai Saaristolaismarkkinoilla. Silakan lisäksi Saaristomereltä viedään kuoretta, särkeä, lahnaa, ahventa ja kirjolohta muun muassa Viroon. 2.5 MUUT KALATALOUDEN TOIMIJAT Matkailukalastus Kalastusoppaan ammattia harjoittaa Suomessa noin 150 opasta, joista noin kymmenen kotipaikka on Saaristomeren alueella. Kaikkien palveluntarjonta on lähinnä sivutoimista. Kalastusoppaan ammattitutkintoon valmistava koulutus antaa valmiudet suorittaa ammattitutkinto, joka takaa oppaalle virallisen kalastusoppaan ammattinimikkeen. Matkailukalastuspalveluja tarjoavat myös alueella toimivat matkailualan yritykset. 21

23 2.5.2 Muut Ammattikalastajien etujärjestö Saaristomerellä toimii erittäin aktiivinen ammattikalastajien paikallisjärjestö Saaristomeren Ammattikalastajat ry Skärgårdshavets yrkesfiskare rf. Järjestö on yli kymmenen vuoden ajan ollut mukana ideoimassa ja toteuttamassa EU:n rahoittamia ammattikalastuksen kehittämishankkeita. Alaa on pyritty edistämään nimenomaan paikallisista lähtökohdista muun muassa kehittämällä alueelle soveltuvaa pyyntitekniikkaa ja kylmäverkkoa. Koulutus Tutkimus Kalatalouden koulutus on vahvasti edustettuna Saaristomeren alueella. Paraisilla toimivassa Ammattiopisto Livian Kalatalous- ja ympäristöopistossa voi suorittaa kalatalouden perustutkinnon ja erikoistua ammattikalastajaksi, kalanviljelijäksi, kalanjalostajaksi tai kalastuksenohjaajaksi. Opisto järjestää myös kalastusoppaan, kalanjalostajan ja kalanviljelijän ammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta. Kalatalousalan jatko- ja täydennyskoulutusta toteutetaan yhteistyössä alan järjestöjen ja yritysten kanssa. Kalatalous- ja ympäristöopisto on vahvasti mukana myös ammattikalastajien kehittämishankkeissa; viimeisten yhdeksän vuoden aikana se on hallinnoinut noin kymmentä eri hanketta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimipaikka sijaitsee Turussa, minkä lisäksi laitoksella on tutkimuksen toimipiste Naantalin Rymättylässä. Rymättylän toimipisteellä on yksikkö myös Paraisilla Ammattiopisto Livian Kalatalousja ympäristöopiston tiloissa. Toimipisteissä on sekä kala- että riistapuolen tutkimusta. Turun toimipaikassa tehdään muun muassa hylkeen ja rannikkokalalajien kanta-arviointia ja niihin liittyvää tutkimusta sekä kalatalouden elinkeinoihin ja markkinoihin keskittyvää taloudellista tutkimusta. Rymättylän asemalla tehdään erityisesti kalankasvatukseen liittyviä kokeita. Turun ammattikorkeakoululla, Turun yliopistolla ja Åbo Akademilla on kullakin kalatalouteen liittyvää toimintaa. Neuvonta Alueella toimii kaksi kalatalouden neuvontajärjestöä. Åbolands fiskarförbund rf:n toimialuetta on koko ruotsinkielinen saaristoalue. Muut Saaristomeren kalatalousalueen kunnat kuuluvat L-S Kalatalouskeskus ry:n toimialueeseen. Neuvontajärjestöt ovat toteuttaneet useita elinkeinokalatalouden kehittämishankkeita yhdessä alan muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi neuvontajärjestöt ovat jäseniä Turun kalamarkkinayhdistyksessä, joka vastaa Turun silakkamarkkinoiden ja Saaristolaismarkkinoiden järjestämisestä. Kalastusalueet Saaristomeren kalatalousalueella on 13 kalastusaluetta; Kustavin, Iniön, Airiston-Velkuan, Houtskarin, Korppoon, Nauvon, Paraisten, Kemiön, Dragsfjärd Västanfjärdin, Paimionselän, Salon seudun, Halikonlahden ja Särkisalon- Finbyn kalastusalueet. Kalastusalueet ovat lakisääteisiä kalataloutta edistäviä 22

24 yhteistoimintaelimiä, joiden jäseniä ovat vesialueiden omistajat sekä ammattija virkistyskalastajajärjestöt. Kalatalousviranomainen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut -ryhmä sijaitsee Turussa. ELY-keskus on kalatalousasioista vastaava maa- ja metsätalousministeriön alainen alueviranomainen. 2.6 TOIMINTAYMPÄRISTÖN ERITYISKYSYMYKSIÄ Hylkeiden ja merimetsojen vaikutus alkutuotantoon Harmaahylje Itämerellä laskettiin vuonna 2012 ennätykselliset harmaahyljettä (RKTL Tiedote ). Itämeren harmaahyljekanta on lähes kolminkertaistunut vuoden 2000 jälkeen (kuva 6). Vaikka RKTL toteaakin kannan kasvun painottuneen 2000-luvun puolivälistä lähtien Keski-Ruotsin saaristoon, alueelliset luvut kertovat hylkeiden sijainnista vain laskentahetkellä. Suurin osa Suomen halleista tavataan laskentahetkellä Saaristomeren ja Ahvenanmaan alueella. Vuonna 2012 lounaissaariston alueella nähtiin noin hallia. Tämä hallimäärä käyttää vuodessa ravinnokseen lähes 20 miljoonaa kiloa kalaa. Uusimpien tutkimusten mukaan hylkeiden ravinnosta Pohjanlahdella pääosa on silakkaa, mutta ravinnosta on todettu olevan merkittäviä määriä myös lohikaloja ja siikaa (Lundström 2012, Suuronen & Lehtonen 2012). Ennakkotietojen mukaan Saaristomereltä vuonna 2012 kerätyistä hallien suolistonäytteistä on löytynyt runsaasti kuhaa (Annika Herrero, Ecoseal tiedotustilaisuus ). Kuva 6. Harmaahyljekannan kehitys Itämerellä (lähde: RKTL:n verkkosivut, tiedote ). 23

25 Vuonna 2011 kolmannes Suomen lounaisen merialueen kalastusyksiköistä ilmoitti kärsineensä hyljevahingoista (taulukko 6). Tutkimuksen kohteena oli kuitenkin vahingoittuneiden kalojen määrä pyydyksissä, joten tulokset kertovat lähinnä minimiarvion todellisista vahingoista. Suorien saalis- ja pyydysvahinkojen lisäksi hallit aiheuttavat muutoksia kalojen käyttäytymisessä. Taulukko 6. Hylkeiden saaliille aiheuttamia vahinkoja raportoineet kalastusyksiköt (=kalastaja, kalastusalus, kalastajaruokakunta) ices -osa-alueittain vuosina (lähde: RKTL 2012c). Hallien kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot ovat myös lisääntyneet luvulla. Noin 85 prosenttia tappioista aiheutuu hylkeiden tappamista kaloista (RKTL 2012d). Vuonna 2011 Saaristomeren ja Satakunnan kalanviljelylle aiheutuneiden vahinkojen nimellisarvo oli yhteensä euroa (taulukko 7). Taulukko 7. Hylkeiden kalanviljelylle aiheuttamien kala- ja kassivahinkojen nimellisarvo (1 000 ) merialueella vuosina (lähde RKTL 2012d). 24

26 Merimetso Ensimmäiset havainnot merimetsojen pesinnöistä Suomessa tehtiin vuonna Kanta lähti rajuun nousuun 2000-luvulla, ja vuonna 2012 Suomen pesimäkanta oli jo paria. Näistä paria pesi Saaristomerellä (taulukko 8). Kun mukaan lasketaan poikaset ja nuoret pesimättömät linnut, Saaristomerellä oli vuonna 2012 noin lintua. Taulukko 8. Merimetson pesimäkannan kehitys Suomessa , pesiviä pareja (lähde: SYKE:n verkkosivut) Suomenlahti Saaristomeri Selkämeri Merenkurkku Perämeri Pareja yhteensä Yhdyskuntia Kannankasvu % Merimetsot ovat läsnä lähes koko avovesikauden (aikuiset 200 vrk, poikaset 150 vrk), joten Saaristomeren lintua söivät yhteensä noin 2,3 miljoonaa kiloa kalaa vuonna RKTL:n uusimpien tutkimusten mukaan merimetsojen ravinnosta (painosta) Saaristomerellä oli kuhaa ja ahventa prosenttia (kartta 5). Saaristomeren merimetsojen kokonaissaaliista tämä osuus tarkoittaa tonnia kuhaa ja ahventa. Tutkimuksen mukaan merimetso on kalakantoihin ja kalastuksen kannattavuuteen vaikuttava potentiaalinen tekijä. 25

27 Kartta 5. Ahvenen (perch) ja kuhan (pikeperch) osuudet merimetson ravinnossa Saaristomeren tutkimusalueilla vuosina (lähde: RKTL:n posteri EIFAC:n kokouksessa ) Poistokalastusjärjestelmä Ravinteiden poisto on yksi valtioneuvoston Itämeriselonteossa tunnistetuista Itämeren hoitotoimista. Rehevöityneistä vesistöistä voidaan poistaa ravinteita kalastamalla; yhdessä tonnissa kalaa on keskimäärin 27 kg typpeä ja 8 kg fosforia. Rehevöityneiden vesien ravinteiden vähentämiseksi on suunniteltu ns. poistokalastusjärjestelmää. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toteutti vuosien 2010 ja 2011 aikana yhdessä yhdeksän yrityksen kanssa kehittämishankkeen, jonka tavoitteena oli tuottaa tietoa poistokalastusjärjestelmän toteuttamista varten (RKTL 2012e). Hankkeen aikana pohjoiselta Saaristomereltä pyydettiin noin 250 tonnia kalaa. Kala oli pääasiassa rysäpyynnin sivusaalista ja se vastasi ravinnemäärältään lähes seitsemää tonnia typpeä ja noin kahta tonnia fosforia. 26

28 Muu ammattikalastus poisti vuonna 2011 Saaristomerestä noin 485 tonnia typpeä ja 85 tonnia fosforia (18 milj kg kalansaalis, josta 15 milj kg silakkaa). Määrä vastaa Turun seudun puhdistamo Oy:n Kakolanmäen jätevedenpuhdistamon yli 10 vuoden fosforipäästöjä vertailuvuotena Pilottihankkeen positiivisten tulosten seurauksena Suomen Eduskunta osoitti talousarviossaan vuosille miljoona euroa poistokalastuksen tukemiseksi Saaristomerellä ja Suomenlahdella. Vuoden 2013 poistokalastukseen on osoitettu euroa, mutta jatkosta ei ole mitään varmuutta. Poistokalastukseen ja kalastajien ympäristönhoitosopimuksiin luotu palkkiojärjestelmä on lisännyt kalastajien kiinnostusta taloudellisesti vähempiarvoisten kalojen pyyntiin koko Suomessa. Saaristomereltä saatiin vuonna 2010 hakemuksia järjestelmään pääsemiseksi enemmän kuin mihin rahoitus riitti. Särkikaloille on syntynyt merkittävää kysyntää vientimarkkinoilla ja turkiseläinten rehuksi. Särkikalan keräilyn kannattavuus riippuu paljon arvokkaamman kalan ja vientiin kelpaavan särkikalan määrästä ja osuudesta (RKTL 2012e). Saaristomeren kalastajat toimittivat pyytämänsä särkikalat pilottihankkeen aikana Taivassaloon Länsi-Rannikon Kala Oy:hyn tai Uusikaupunkiin Kalarannan Vihannes Oy:hyn ja Kalaset Oy:hyn. Tällä hetkellä poistokalaa vastaanottavia yrityksiä on alueella kymmenkunta. Poistokalan vastaanottoon ja säilöntään tarkoitettuja hapotusyksiköitä ei alueella ole, eikä niihin liittyviä rahoituspäätöksiä tehdä ennen kuin poistokalastusjärjestelmän rahoitus kansallisella tasolla varmistuu pidempiaikaiseksi tai pysyväksi järjestelmäksi (Saarinen M. 2011) Elinkeinonharjoittajien vesille pääsy Kalastus Kalastuslain mukaan kalastusoikeus perustuu vesialueen omistukseen, kalastuslupaan, yleiskalastusoikeuteen tai laissa säädettyyn muuhun erityiseen oikeuteen. Kalastusoikeuden voi myös antaa vuokralle. Aava selkä meressä kylään kuuluvan vesialueen ulkopuolella on valtion omistuksessa olevaa yleisvettä, missä jokaisella Suomen kansalaisella kalastuksen-hoitomaksun suoritettuaan on oikeus harjoittaa kalastusta. Saaristomeren vesialueet ovat pirstoutuneet tuhansiin omistusyksiköihin pääasiassa yksityishenkilöiden, osakaskuntien sekä suurempien yhteisöjen kuten kuntien, yritysten ja seurakuntien kesken. Alueen ammattikalastajista suurin osa kalastaakin kokonaan tai osaksi vuokravesillä. Vuokravedet sijaitsevat perinteisillä pyyntialueilla, ja kalastusluvat niillä perustuvat pitkäaikaisiin vuokrasopimuksiin. Luvat hinnoitellaan usein saalismäärän perusteella. Vuokravesien saaminen ammattikalastuksen käyttöön on pitkään ollut ongelma Saaristomerellä. Vesialueiden saaminen on vaikeutunut entisestään hyljeongelman vuoksi. 27

29 Joskus myös pyydettävät vuokrat ovat paljon korkeampia kuin kalastuksesta saatu tuotto tai vuokralle tarjotaan vesialueita, joilla kalastaminen ei saaliin vähäisyyden vuoksi kannata. Taivassalon, Rymättylä ja Velkuan alueilla on viime vuosina vapautunut useita satoja silakkarysäpaikkoja, mutta niidenkään vuokraaminen edelleen ei ole itsestään selvää, eikä ainakaan kenelle tahansa. Myös sitoutuminen vuokrasopimukseen lain vaatimiksi viideksi vuodeksi saattaa joissain tapauksissa arveluttaa vesialueen omistajaa. Saaristomerellä toimivissa kalatalouden neuvontajärjestöissä L-S Kalatalouskeskuksessa ja Åbolands Fiskarförbundissa toteutettiin vuosina Kalavedet käyttöön -projekti, jonka tarkoituksena oli auttaa kalaveden omistajaa ja vuokraajaa kohtaamaan toisensa (L-S Kalatalouskeskus ym. 2004). Suurempia muutoksia ongelmaan ei onnistuttu saamaan aikaan. Projektin puitteissa saatiin tosin luotua vesialueiden omistajarekisteri, josta tietystä vesialueesta kiinnostunut kalastaja voi kysellä omistajatietoja, mutta rekisteri ei ole enää ajantasainen. Vuosina L-S Kalatalouskeskuksessa toteutettiin hanke Kalavesiä ammattikalastukselle ja kalastusmatkailulle. Suoritetuissa neuvotteluissa ja selvityksissä vesialueita ei onnistuttu neuvottelemaan kuin murto-osa tiedustelluista (L-S Kalatalouskeskus 2011). Kieltävien vastausten syiksi mainittiin muun muassa ammattikalastuksen aiheuttavan häiriötä, haittaavan vesistön muuta virkistyskäyttöä tai tuottavan maisemallista haittaa. Lähes kaikissa kielteisissä tapauksissa vesialueen omistaja ei pystynyt perustelemaan kieltoaan järkevästi. Monet hankkeessa selvitetyistä vesialueista olivat olleet vajaasti hyödynnettyjä, eikä alueella ollut muuta ammattimaista kalastusta. Pyyntitavasta riippumatta lupia oli hankala saada, myös esimerkiksi vain noin kahden viikon mittaisen kuoreen pyyntisesongin ajaksi. Ammattikalastajien vesille pääsyä koskeva kysymys käsitellään osana kalastuslain kokonaisuudistusta, mutta sitä edistetään myös muilla kuin lainsäädännöllisillä toimilla. Maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman kansallisen ammattikalastusohjelman 2015 mukaisesti kaikissa ELY-keskuksissa on laadittu aluekohtaiset ammattikalastuksen vesienkäyttösuunnitelmat. Suunnitelmissa osoitetaan ammattikalastukseen soveltuvat alueet ja myös vajaahyödynnetyt alueet, joissa kalastusta voitaisiin tehostaa. Suunnitelmat valmisteltiin yhteistyössä ELY-keskusten, maakunnan liittojen, elinkeinon, kalastusoikeuksien haltijoiden, tutkimuksen ja kalastusalueiden kanssa. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyy suunnitelmat Vesiviljely Vesiviljelyn kansallinen sijainninohjaussuunnitelma on parhaillaan lausuntokierroksella (MMM ). Sijainninohjaussuunnitelman tavoitteena on ohjata vesiviljelytuotantoa ympäristön, vesiviljelyelinkeinon ja muiden vesien käyttömuotojen kannalta sopiville vesialueille. Suunnitelman tekeminen perustuu kansalliseen vesiviljelyohjelmaan, jonka valtioneuvosto on hyväksynyt vuonna Ohjelman tavoitteena on sovittaa yhteen vesiviljelyyn liittyvää elinkeino- ja ympäristöpolitiikkaa siten, että toimialaa voidaan kehittää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. 28

30 Kalastusmatkailu Matkailukalastusyrittäjien vesille pääsy helpottui, kun uusi laki koskien kalastusmatkailun toimintaedellytysten turvaamista astui voimaan Kalastusmatkailuyrittäjä voi hakea toimivaltaiselta ELY-keskukselta lupaa kalastusmatkailutilaisuuksien järjestämiseen korkeintaan kuudelle kalastajalle kerrallaan silloin kun harjoitetaan kalastuslain 8 :n 1 momentissa tarkoitettua viehekalastusta. Varsinais-Suomen ELY-keskus on mennessä käsitellyt ja antanut päätöksensä 20 hakemuksesta. Yrityksistä kahdentoista kotipaikka on Saaristomeren alueella Kalatalouden trendit kalaa, elämyksiä ja ruokaa lähivesiltä Suomessa kalan kulutus on suurta, fileeksi laskettuna noin 16 kiloa henkilöä kohti vuodessa. Määrä on noin kaksinkertainen koko maailman keskitasoon verrattuna. Kotimaisen kalan kysyntä ja arvostus ovat kasvaneet, mutta kalan tuonnin voimakkaan kasvun myötä enää vajaat 30 prosenttia meillä syötävästä kalasta on kotimaista. Vain seitsemän prosenttia suomalaisten syömästä kalasta on ammattikalastajien pyytämää luonnon kalaa. Kuluttajat suosivat lähiruokaa, ja tämä kasvava trendi ohjaa myös kalastusta ja kalakauppaa (SAKL ry 2012). Myös kalastuksen eettisyys ja ympäristövaikutukset ovat nousemassa tärkeiksi valintakriteeriksi kuluttajille. Kestävä kalastus on myös EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ydin, ja sillä tavoitellaan kalan elintarvikekäytön lisäämistä tulevaisuudessa. Kotimaisen kasvatetun kirjolohen elinkaaren ympäristövaikutukset tutkittiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyöhankkeessa (MTT 2012). Lihatuotteisiin verrattuna kotimainen kirjolohen todettiin keventävän ruokalautasen hiilijalanjälkeä huomattavasti. Tutkimuksessa kirjolohta vertailtiin myös luonnonvaraiseen kuhaan, siikaan, ahveneen ja haukeen. Luonnonkalojen pyydystäminen poistaa ravinteita vedestä ja vähentää rehevöitymistä. Luonnonkalat eivät myöskään kuluta rehua, joten niiden hiilijalanjälki on kasvatettua kalaa pienempi. Naantali on ottanut kaupungin elinkeinokalataloudellisen kehittämissuunnitelman yhdeksi kehityslinjaksi paikalliskala-ajattelun konkretisoimisen (Airiston-Velkuan kalastusalue 2012). Kehittämissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden tavoitteena on tehdä Naantalin kaupungista käytännön esimerkki siitä, miten lähikala-ajattelua voidaan paikallisesti toteuttaa. Valtakunnallinen hanke Kestävät hankinnat osaamisen edistäminen julkisissa ruokapalveluissa toteutetaan pilottina kahdeksassa kaupungissa, joista yksi on Naantali. Tuotteeksi on valittu sesongin mukainen kalajaloste (hankkeen verkkosivut ). Kalastusmatkailu on kasvava kalatalouden osa-alue, jonka kehittymiselle on Suomessa hyvät edellytykset, ja jonka yhteiskuntataloudellinen merkitys on jo nyt kohtalaisen suuri (MMM 2008). Kalastusmatkailutuotteen perustana ovat kalavarat, vesistön tila, kalavesien käyttö- ja hoito- sekä kalastuslupa-asiat. 29

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja

Lisätiedot

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia?

Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry Teemu Tast Millä edellytyksillä ammattikalastus voi toimia? Ammattikalastuksen merkitys Troolikalastus Rysäkalastus Verkkokalastus Sisävesikalastus Hylkeet ja merimetsot

Lisätiedot

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee? Rannikkokalastuksen kannattavuuslaskentaohjelman esittely Jari Setälä Jari Setälä Riista- ja kalatalouden ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari Suomenlahden kalakannat ja kalastus. Suomenlahden tila ja tulevaisuus seminaari 25.1.2018 Mikko Koivurinta Varsinais-Suomen ELY-keskus / kalatalouspalvelut-yksikkö Helsingin aluetoimisto 1 Sisältö 1. Kalakannat

Lisätiedot

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa?

Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Miten vedenalaisen luonnon monimuotoisuus otetaan huomioon vesiviljelyn sijainninohjauksessa? Jari Setälä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Velmu-seminaari Helsinki 8.12.2011 RKTL - Tietoa kestäviin

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2010 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2012 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä

Lisätiedot

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011

Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2011 Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,

Lisätiedot

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja Suomalainen ammattimainen lohenkalastus on romahtanut koko Pohjanlahdella ja loppunut Itämerellä käytännössä

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

Suomen kalatalous. EU Kalat III Seminaari. Erikoistutkija Jari Setälä Helsinki Säätytalo. Luonnonvarakeskus.

Suomen kalatalous. EU Kalat III Seminaari. Erikoistutkija Jari Setälä Helsinki Säätytalo. Luonnonvarakeskus. Suomen kalatalous EU Kalat III Seminaari Luonnonvarakeskus Erikoistutkija Jari Setälä 25.10.2018 Helsinki Säätytalo Elintarvikekalan kotimarkkinoiden kehitys 1981-2017 fileepaino Kalan kaupallinen kysyntä

Lisätiedot

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama

Lisätiedot

Ammattikalastuksen nykytila Saaristomerellä

Ammattikalastuksen nykytila Saaristomerellä Kalatalouden ja merenkulun koulutussäätiö Suomen kalatalous- ja ympäristöinstituutti SAMPI II -projekti Ammattikalastuksen nykytila Saaristomerellä ja Strategia vuosille 2005 2013 Maria Saarinen Turussa

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Miten Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä voi tukea elinkeinokalatalouden kehittymistä alueellaan? Maria Saarinen kalatalousaktivaattori

Miten Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä voi tukea elinkeinokalatalouden kehittymistä alueellaan? Maria Saarinen kalatalousaktivaattori Miten Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä voi tukea elinkeinokalatalouden kehittymistä alueellaan? Tiedotustilaisuudet 2016 Taivassalossa, Kemiönsaarella, Naantalissa, Turussa ja Paraisilla Maria

Lisätiedot

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa

Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira. Kalanviljely Suomessa Koulutus kalojen lääkinnästä 5.2.2015 Hanna Kuukka-Anttila Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö, Evira Kalanviljely Suomessa Vesiviljely maailmassa Kalojen, nilviäisten, äyriäisten ja vesikasvien kasvatusta

Lisätiedot

Kestävän kalatalouden mallialueet

Kestävän kalatalouden mallialueet Kestävän kalatalouden mallialueet Saaristomeren kalatalouden kestävyys Alustava arvio kirjallisuuden ja arviointimallin testauksen perusteella jatkokeskustelujen pohjaksi EU investoi kestävään kalatalouteen

Lisätiedot

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014

Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka. Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Uusi kalastuslaki ja vesialueiden käyttöpolitiikka Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Koulutusristeily 5.2. 2014 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 5.2.2014 1 Toimialan ja sen hallinnon tulevaisuus?

Lisätiedot

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen

Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt. Amorella Jarno Aaltonen Vastarannan kiiski Miten minusta tuli kalastaja ja miten yritykseni on kehittynyt Amorella 6.2.2019 Jarno Aaltonen Vuodet 2007-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä.

Lisätiedot

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen

Vastarannan kiiski Contrarian. Helsinki Jarno Aaltonen Vastarannan kiiski Contrarian Helsinki 6.4.2018 Jarno Aaltonen Vuodet 2009-2010 Kalastusta Pyhärannassa. Yksi vene, verkkoja noin 1km. Saaliit vähäisiä. Enemmän harrastus kuin ammatti. Halu kehittyä kova.

Lisätiedot

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus

Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Perämeren hylkeiden ravintotutkimus Hylkeet syövät lohen ja meritaimenen vaelluspoikasia 12.11.2013 Istutustutkimusohjelman loppuseminaari Esa Lehtonen RKTL Hylkeiden ravintotutkimus Perämerellä Hyljekantojen

Lisätiedot

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä

Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017

Lisätiedot

Nostetta järvikalasta Särkikalat Itä-Suomen kalastuksessa Pekka Sahama ja Eetu Karhunen

Nostetta järvikalasta Särkikalat Itä-Suomen kalastuksessa Pekka Sahama ja Eetu Karhunen Nostetta järvikalasta Särkikalat Itä-Suomen kalastuksessa Pekka Sahama ja Eetu Karhunen 3.6.2019 Suomen kalatalousryhmät 9 kpl Euroopan meri- ja kalatalousrahaston paikallinen kehittäminen ITÄ-SUOMEN KALATALOSRYHMÄ

Lisätiedot

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Saaristomeri Kestävän kalatalouden mallialue Jari Setälä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastajien tiedotus- ja koulutusristeily Viking Grace 6.2.2013 Esityksen rakenne Mitä kestävyydellä tarkoitetaan?

Lisätiedot

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho

Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Kalastuslakityöryhmän keskeisiä lähtökohtia: Miten turvata kalavarojen hyödyntämismahdollisuudet tulevaisuudessa? Miten

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2013 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Elintarviketalouden tutkimusohjelma Lähtökohdat ja tavoitteet Jari Setälä Loppuseminaari 5.3.2013 RKTL Helsinki Taustaa: Kalatalouden rakennemuutos Kotimarkkinat - Kotimaisen kalan osuus suuri - Silakka

Lisätiedot

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä?

Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Miten uusi kalastuslaki parantaa ammattikalastuksen edellytyksiä? Ammattikalastajien koulutusristeily 5.2. 2015 Kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho ELY-keskus/ Kalatalouspalvelut 10.2.2015 1 WWF Lähtötilanne

Lisätiedot

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen

EU investoi kestävään kalatalouteen. Kuhaseminaari. loppuraportti. 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen EU investoi kestävään kalatalouteen Kuhaseminaari loppuraportti 31.10.2013 Airiston-Velkuan kalastusalue Timo Saarinen Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAVOITTEET... 5 3 HANKKEEN RAHOITUS JA

Lisätiedot

saalisvahingot vuonna 2013

saalisvahingot vuonna 2013 Hylkeiden ammattikalastukselle aiheuttamat saalisvahingot vuonna 2013 Tekijät: Pirkko Söderkultalahti ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2014 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ

KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ KALATALOUDEN PAIKALLISLÄHTÖISTÄ KEHITTÄMISTÄ 27.2.2013 Petri Rannikko WWW.KALASTUSPUISTO.FI Kalatalousryhmät ovat yksi Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) toimintalinjoista Tavoitteena tukea kalatalouden

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Saaristomeren ja Selkämeren tila Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma 29.5.2018 Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus Merenhoito Taustalla EU:n meristrategiapuitedirektiivi, joka tuli

Lisätiedot

Kalankasvatuksen tuotantopaikat merellä

Kalankasvatuksen tuotantopaikat merellä Kalankasvatuksen tuotantopaikat merellä Kalankasvatus kaavoituksessa Turku 24.08.2017 markus.kankainen@luke.fi Kasvatetun kirjolohen tuotantokierto Marraskuu Tammikuu Helmi-huhtikuu Touko-Kesäkuu (15gr)

Lisätiedot

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä

Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä Merimetson ravinto ja kannankehitys Selkämerellä RKTL/Juhani A. Salmi 27.3.2012 Selkämeren merimetsot Selkämerellä tavataan kahta merimetson alalajia. Pesivät linnut kuuluvat alalajiin sinensis ja läpimuuttavat

Lisätiedot

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016. Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot Pirkko Söderkultalahti Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 66/2016 Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot 2015 Pirkko Söderkultalahti Hylkeiden kaupalliselle kalastukselle aiheuttamat saalisvahingot

Lisätiedot

Kuhan kaupallinen kalastus ja alamitan vaikutus merialueen kaupalliseen kalastukseen

Kuhan kaupallinen kalastus ja alamitan vaikutus merialueen kaupalliseen kalastukseen Taustamuistio 2. Jari Setälä Kuhan kaupallinen kalastus ja alamitan vaikutus merialueen kaupalliseen kalastukseen Taustaa: Suomen kaupallisesta kuhasaaliista pääosa on perinteisesti pyydetty Etelä-Suomen

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag Katsaus kalalakantojen tilaan Kooste tuloksista Jari Raitaniemi 7.6.213 Vilt- och fiskeriforskningsinstitutet RKTL RKTL: säännöllinen seuranta ja näytteenotto

Lisätiedot

Kalatalouden tulevaisuudennäkymät

Kalatalouden tulevaisuudennäkymät Ammattikalastuksen koulutus- ja rekrytointihankepäivät 5-6.4.2018 Kalatalouden tulevaisuudennäkymät Petri Suuronen Ohjelmapäällikkö, Sininen biotalous Luonnonvarakeskus (Luke) Kalalla on tulevaisuus Kalalla

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2010 Tekijät: Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2011 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Nykyisen ohjelmakauden toteutuminen: Euroopan meri- ja kalastalousrahasto

Nykyisen ohjelmakauden toteutuminen: Euroopan meri- ja kalastalousrahasto Nykyisen ohjelmakauden toteutuminen: Euroopan meri- ja kalastalousrahasto 2014-2020 Turta Ville 14.5.2019 2 Turta Ville Rahaston varojen käyttö (Muu julkinen ja yksityinen mukaan lukien 130 milj. ) (92

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2012 Riitta Savolainen ja Pentti Moilanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2013 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lisätiedot

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko

Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä. Petri Rannikko Selkämeren ja Pyhäjärven kalatalouden toimintaryhmä Petri Rannikko KALATALOUDEN TOMINTARYHMÄ - MMM hyväksynyt rahoitettavaksi 9 ryhmää - EU:n laajuista, viime ohjelmakaudella yli 300 ryhmää 21 maassa,

Lisätiedot

AIRISTON-VELKUAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Esitetään hyväksyttäväksi kalastusalueen kokouksessa 26.11.2015

AIRISTON-VELKUAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Esitetään hyväksyttäväksi kalastusalueen kokouksessa 26.11.2015 AIRISTON-VELKUAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Esitetään hyväksyttäväksi kalastusalueen kokouksessa 26.11.2015 1 Airiston ja Velkuan kalastusalueet perustettiin samoihin aikoihin vuonna 1994.

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve EU-kalat II EU kalat II Kalan syöntisuositusten uudistamistarve Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max Buzun Itämeri seminaari 27.5.2011 Tutkimusprofessori Anja Hallikainen, Evira Evira 2004 ja 2009: Poikkeukset

Lisätiedot

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa U-kalat II Kuva: ScandinavianStockPhoto/Max uzun Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri-seminaari, 7.. Riikka iraksinen, THL U-kalat II 9 ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa Itämeri,

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

VESIVILJELYLLÄ KOTIMAISTA KALAA RUOKAPÖYTIIN 20.3.2013. Ammattiopisto Livia Kalatalous- ja ympäristöopisto Pasi Korvonen

VESIVILJELYLLÄ KOTIMAISTA KALAA RUOKAPÖYTIIN 20.3.2013. Ammattiopisto Livia Kalatalous- ja ympäristöopisto Pasi Korvonen VESIVILJELYLLÄ KOTIMAISTA KALAA RUOKAPÖYTIIN 20.3. Ammattiopisto Livia Kalatalous- ja ympäristöopisto Pasi Korvonen Ammattiopisto Livia / Pasi Korvonen Sisältö Ammattiopiston esittely Kalatalous- ja ympäristöopiston

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet

Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Olli Toivonen / WWF Kuluttajan kestävät kalavalinnat ja keskeiset edistysaskeleet Matti Ovaska, WWF Suomi 20.3.2013 WWF vaikuttaa maailmanlaajuisesti Kalastuspolitiikka - Kestävät kalastuskiintiöt - Suojelusopimukset

Lisätiedot

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012. Kuva: Esa Lehtonen Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku 31.10.- 1.11.2012 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetso kiistan kohteena, tutkimuksen rooli Miksi merimetsoa on

Lisätiedot

AIRISTON-VELKUAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA

AIRISTON-VELKUAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA AIRISTON-VELKUAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Esitetään hyväksyttäväksi kalastusalueen kokouksessa 27.11.2014 1 Airiston ja Velkuan kalastusalueet perustettiin samoihin aikoihin vuonna 1994.

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM Hankkeen tausta Voimassa oleva kalastuslaki on pääosin valmisteltu1970-luvulla

Lisätiedot

HAEMME SOPIMUSKALASTAJIA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKKEESEEN VUODELLE 2018

HAEMME SOPIMUSKALASTAJIA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKKEESEEN VUODELLE 2018 22.1.2018 HAEMME SOPIMUSKALASTAJIA JOHN NURMISEN SÄÄTIÖN LÄHIKALAHANKKEESEEN VUODELLE 2018 John Nurmisen Säätiö hakee Lähikalahankkeeseen sopimuskalastajia. Vuodelle 2018 hankkeeseen voidaan valita 10-15

Lisätiedot

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi

Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi RKTL:n työraportteja 2 /212 Selvitys Raaseporin rannikkoalueen ammattikalastuksesta ja ehdotuksia kalastuksen toimintaedellytysten kehittämiseksi Tekijät: Antti Lappalainen, Outi Heikinheimo, Esa Lehtonen,

Lisätiedot

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä Jouni Vielma, Timo Mäkinen, Jari Setälä RKTL, elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Alustuksen teemat I. Ympäristötoimien taloudelliset

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin

Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Yhteenvetoa merimetson vaikutuksista kalakantoihin Antti Lappalainen Merimetsotyöryhmä 04.01.2016 Kuva: Esa Lehtonen Esityksen sisältö Merimetson ravinnonkäyttö Merimetson vaikutukset kalakantoihin Saaristomeren

Lisätiedot

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK

Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa. Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK Ammattikalastus ja vesiviljely Pohjois- Karjalassa Joensuu 23.1.2013 /P-K ELY-keskus/VMK 24.1.2013 24.1.2013 Kalastuslupajärjestelmä Alle 18-v. ja yli 65 v. 18-64-vuotiaat ONKIMINEN JA maksuton oikeus

Lisätiedot

ENNEN KALASTUSOPASKILTAA

ENNEN KALASTUSOPASKILTAA Ari Pajukoski ENNEN KALASTUSOPASKILTAA Suomen kalastusmatkailuyrittäjät Perustettiin 1998 Paraisilla Oppaita hyvin vähän Mukana enemmänkin kannatusjäseniä, kuin oikeasti kalastusmatkailulla eläviä Toiminta

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011

Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Hylkeiden kalankasvatukselle aiheuttamat vahingot vuonna 2011 Riitta Savolainen, Pentti Moilanen ja Anssi Ahvonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsinki 2012 Julkaisija: Riista- ja kalatalouden

Lisätiedot

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti 1 Esityksen sisältö Haastatellut järvet, esittely Järvien kalastusinfra ja menetelmät Nykyiset saaliit

Lisätiedot

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Ajankohtaiset kuulumiset

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Ajankohtaiset kuulumiset Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Ajankohtaiset kuulumiset kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho Varsinais-Suomen ELY-keskus Kari Ranta-aho 4.12.2017 1 EMKR rahoituksen rakenne Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA. Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ Valtiosihteeri Risto Artjoki Osastopäällikkö Juha Ojala Kalastusneuvos Eija Kirjavainen Hankkeen tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos

Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos 23.11.2017 Luonnonvarakeskus Merialueen kaupallisen kalastuksen saalis 1980-2016 (tonnia) 6000 5000 Turska** Kampela Siika

Lisätiedot

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016 12.6.2015 YmV, Eduskunta Jari Raitaniemi Sisältö Itämeren lohikantojen nykytila ja kehitysnäkymät ICES:in lohikiintiösuosituksen

Lisätiedot

Pohjanlahden lohikantojen tila

Pohjanlahden lohikantojen tila Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+) Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lisätiedot

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin Siikaistutukset merialueella Ari Leskelä, RKTL 12.11.2013 1. Vaellussiian velvoiteistutusten tuloksellisuus 2. Selkämeren vaellussiikamerkinnät 3. Vastakuoriutuneiden istutus Vaellussiian velvoiteistutusten

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi.

Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. Yksi lupa lähes koko maahan. Valtion kalastuksenhoitomaksu ja läänikohtaiset maksut yhdistyivät kalastonhoitomaksuksi. 1 Kalastonhoitomaksu 2016 Vuoden 2016 alusta alkaen 18 64-vuotiaat kalastajat maksavat

Lisätiedot

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Maa- ja metsätalousministeriö 12.9.2016 Luonnonvaraosasto Luonnos lohiasetukseksi - tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella Luonnos on tehty lohi-

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto

Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen. L-S Kalatalouskeskus ry 60 v Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto Katsaus kalastuslain kokonaisuudistukseen L-S Kalatalouskeskus ry 60 v. 17.3.2010 Turussa Ylijohtaja Pentti Lähteenoja MMM, kala- ja riistaosasto Jäsentely Taustaa Välimietintö Lain tarkoitus Kalastuslaissa

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus

Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily Luonnonvarakeskus Missä kuhat ovat? Outi Heikinheimo Luonnonvarakeskus (Luke) Ammattikalastajaristeily 7.-8.2. 2018 Esityksen sisältö Kuhan vuosiluokkavaihtelun taustalla kesän lämpötilat Kuhakannan kehitys 1980 alkaen

Lisätiedot

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella Luonnonvarakeskus Oulu Luonnonvarakeskus Luonnonvarakeskus Lohen (ja taimenen) elinkierto 2 Esimerkki meritaimenen kutuvaelluksesta 3 4 Taimen lajina Taimenpopulaatiot

Lisätiedot

SILAKKAA, SIIKAA, KUHAA

SILAKKAA, SIIKAA, KUHAA 168 SILAKKAA, SIIKAA, KUHAA JA AHVENTA SEKÄ HIEMAN LOHTA Silakoiden Selkämeri Reima Salonen (edessä) ja Erik Johtela kalastavat kuoretta rysällä Mietoistenlahdella 2012. Vahva taivassalolainen silakkakauppias

Lisätiedot

HANKEHAKEMUS. Harmaahylkeenmetsästyksen kehittäminen Saaristomerellä

HANKEHAKEMUS. Harmaahylkeenmetsästyksen kehittäminen Saaristomerellä HANKEHAKEMUS Harmaahylkeenmetsästyksen kehittäminen Saaristomerellä Hakija ry Puutarhakatu 19 A 20500 Turku ry on alueellinen kalatalouden edistämisjärjestö, joka perustettiin vuonna 1951. Tuolloin yhdistyksen

Lisätiedot

Kalastusalueen vedet

Kalastusalueen vedet Kalakannat, kalastus ja kalastuksen säätely Paatsjoen vesistössä 17231 Km 2, josta vettä 2148 Km 2 eli 12,5% Kalastusalueen vedet Kalastusalueen vesipinta-ala on 2148 km 2, josta valtio omistaa 92 %, vesiähallinnoi

Lisätiedot

Saaristomeren kalatalous

Saaristomeren kalatalous Saaristomeren kalatalous Jari Setälä, Jari Niukko, Johanna Möttönen ja Pirkko Söderkultalahti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Hanke on osittain Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) rahoittama (komission

Lisätiedot