Miten Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä voi tukea elinkeinokalatalouden kehittymistä alueellaan? Maria Saarinen kalatalousaktivaattori

Transkriptio

1 Miten Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä voi tukea elinkeinokalatalouden kehittymistä alueellaan? Tiedotustilaisuudet 2016 Taivassalossa, Kemiönsaarella, Naantalissa, Turussa ja Paraisilla Maria Saarinen kalatalousaktivaattori 1

2 Esitelmän sisältö Taustaa Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmä Toiminta-alue Tehtävät Kalatalousohjelman tavoitteet ja kehittämisen painopisteet Millaisiin hankkeisiin voi saada rahoitusta ja kuinka paljon? Kuka voi hakea rahoitusta ja miten sitä haetaan? Yhteystiedot Keskustelu 2

3 Taustaa Kalatalouden toimintaryhmien tehtävät on määritelty EU-lainsäädännössä (mm. asetus (EU) N:o 1303/2013) sekä Suomen toimintaohjelmassa Elinkeinokalatalouden paikallinen kehittäminen (vrt. maaseutu-leaderit) Vastaavia kalatalouden toimintaryhmiä on EU:n alueella n. 250 Suomessa yhteensä 10 ryhmää, joista useimmat ovat toimineet v lähtien Saaristomeren ryhmän toiminta käynnistyi vuoden 2016 alussa Ryhmää hallinnoi maaseutu-leader I samma båt Samassa veneessä rf ry, jonka kotipaikka Paraisilla 3

4 Kalatalouden toimintaryhmien rahoitus toimintaryhmien julkinen rahoitus tulee Euroopan meri ja kalatalousrahastosta*) (EU 47%, valtion vastinraha 53%) sekä alueen kunnilta. Kuntarahaosuuden oltava vähintään 10 % julkisesta rahoituksesta EMKR:n Suomen toimintaohjelmassa kansallinen viranomainen on päättänyt, miten ja mihin hankkeisiin rahoitusta Suomessa myönnetään Pienemmät paikalliset kehittämishankkeet rahoitetaan kalatalouden toimintaryhmien kehyksestä paikallisten kehittämisohjelmien mukaisesti Yksityiset investoinnit sekä suuret julkiset investointi- ja kehittämishankkeet EMKR:n muista toimenpiteistä Suomen toimintaohjelman mukaisesti *) EMKR on EU:n meri- ja kalastuspolitiikkaa tukeva rahasto kaudelle

5 Toimintaryhmän alue 14 kuntaa Kustavin ja Salon välillä 5

6 Elinkeinokalatalouden yrittäjät ja yritykset Noin 70 päätoimista kaupallista kalastajaa, sivutoimisia tuplasti enemmän. Alue tuottaa yli puolet Suomen merialueen kaupallisen rannikkokalastuksen saaliista Kalanviljelylaitoksia 52, ja ne tuottavat runsaan kolmanneksen maamme kasvatetun kalan määrästä N. 20 kalaa jalostavaa yritystä. V yritykset jalostivat yhteensä arviolta 27 miljoonaa kiloa kalaa, mikä oli noin kolmasosa koko maan kalanjalostusmäärästä 6

7 Kalatalouden toimintaryhmän tehtävät Edistää elinkeinokalatalouden kehittämistä alueellaan aktivoimalla ja tiedottamalla toimijoita sekä rahoittamalla paikallisia hankkeita, jotka edistävät Saaristomeren kalatalousohjelman tavoitteiden toteutumista Aktivaattori neuvoo hakijoita myös sellaisissa hankehakemuksissa, joita ei voida rahoittaa kalatalouden toimintaryhmän kehyksestä. Muita rahoituslähteitä esim. EMKR:n Suomen toimintaohjelman muut toimenpiteet (mm. yksityiset investoinnit täältä) Joissakin tapauksissa: Maaseudun Leader-yhdistysten ohjelmat 7

8 Toimintaryhmän ohjausryhmä JASENET Julkinen taho Liljeqvist Wilhelm / Kemiönsaari Mäki Olli-Pekka / Turku Ylhäinen Taito / Masku Järjestöt Sahlstén Olavi / Airiston-Velkuan kalastusalue ja Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL Karppinen Chris / L-S Kalatalouskeskus Mattsson Kaj / Åbolands Fiskarförbund Yksityiset Lerche Olof / Parainen Salonen Reima / Taivassalo Pajula Mikko / Nauvo, Haverö HENKILÖKOHTAISET VARAJÄSENET Liede Heikki / Salo Lehtonen Lasse / Naantali Alitupa Leena / Mynämäki Antila Janne / Velkuan kalastajaseura Ketonen Markku / Paimionselän kalastusalue Holmberg Carina / Dragsfjärdin kalastajaseura Eloranta Antero / Naantali Kosonen Paavo / Taivassalo Strömsund Simon / Nauvo, Lillandet 8

9 Kehittämisstrategia

10 Ohjelman tavoitteet ja kehittämisen painopisteet Kehittämisohjelman ensisijaisena tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa runsaiden kalavarojen hyödyntämistä ja tarjontaa lähialueille kestävällä tavalla Kehittämisen painopistealueet 1) Yhteistyö ja verkostoituminen 2) Arvoketjun kehittäminen 3) Kalavarojen hyödyntämis- ja jalostusasteen nosto 10

11 Rahoitettavia toimenpiteitä 1. Yhteistyö ja verkostoituminen Toimenpiteet, jotka tukevat ja edistävät sekä elinkeinojen sisäistä että elinkeinorajojen yli menevää yhteistyötä ja verkostoitumista Paikallisten, alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten yhteistyöverkostojen kehittäminen ja rakentaminen Yhteistyötä tukevien rakenteiden kehittäminen. Kärkenä kestävyys, vastuullisuus ja muut aiheet, jotka tuovat toimijoita yhteen Seminaarit ja koulutustilaisuudet 11

12 Rahoitettavia toimenpiteitä 2. Arvoketjun kehittäminen Toimenpiteet, jotka parantavat koko elinkeinokalatalouden arvoketjun toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä Alkutuotantoa tukevan kaluston, infrastruktuurin ja logistiikan kehittäminen Vahinkoeläinten aiheuttamien haittojen estäminen ja vähentäminen Ammattikalastuksen pyyntipaikkojen ja vesiviljelylle soveltuvien vesialueiden turvaaminen Yritys- ja ammattiosaamisen parantaminen Alan imagon nostaminen ja uusien toimijoiden (erityisesti nuorten) alalle tulon edistäminen. Kalastuskulttuurin esilletuominen ja vaikutus tämän päivän paikallisessa elinkeinonharjoittamisessa Työhyvinvoinnin edistäminen ja työskentelyolosuhteiden parantaminen Elinkeinojen sisäisen ja ulkoisen viestinnän kehittäminen Innovatiivisen teknologian testaaminen ja käyttöönotto (kansalliset ja kansainväliset pilotit) Toiminnan monipuolistaminen (esim. kalastusmatkailu) Yhteiset opintomatkat 12

13 Rahoitettavia toimenpiteitä 3. Kalavarojen hyödyntämis- ja jalostusasteen nosto Toimenpiteet, jotka edistävät kalavarojen hyödyntämistä, nostavat kalan jalostusastetta ja lisäävät kalan tarjontaa lähialueille, sekä edistävät kalatalouden kestävyyttä alueella Tuotantoteknologian kehittäminen (esim. valikoiva pyynti, tuotannon sertifiointi, jalostusasteen nosto) Resurssi- ja energiatehokkuuden lisääminen Vajaasti hyödynnettyjen kalavarojen tuotannon ja jalostuksen edistäminen Kalan markkinoinnin kehittäminen, tavoitteena kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. Lähiruokatrendin hyödyntäminen ja paikallisen kuluttajan huomioiminen Seminaarit ja koulutustilaisuudet 13

14 Käytettävissä oleva rahoituskehys (EU ja valtio) toimintakaudelle M, josta hankkeisiin n JAKO ERI PAINOPISTEALUEILLE Yhteistyö ja verkostoituminen n Arvoketjun kehittäminen n Kalavarojen hyödyntämis- ja jalostusasteen nosto n

15 Hankkeiden tukitasot Kalatalouden toimintaryhmän ohjausryhmä päättää tukitason hankekohtaisen arvioinnin perusteella Maksimitukitasot ovat: yleishyödyllisissä investoinneissa korkeintaan 80% yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa julkinen tai kollektiivinen tuensaaja korkeintaan 100 % (tulosten oltava julkisia) Yksityinen tuensaaja korkeintaan 60 % (tulosten oltava julkisia) Suuremmissa hankkeissa tukitaso voi harkinnan mukaan olla alempi Hankekohtainen tuki voi pääsääntöisesti olla korkeintaan

16 Hankkeiden valintakriteerit Rahoitettavien hankkeiden on täytettävä seuraavat valintakriteerit: hanke on Saaristomeren kalatalousohjelman mukainen hanke on paikallislähtöinen, eli sen tarve ja vaikutukset kohdistuvat Saaristomeren kalatalouden toimintaryhmän alueelle hankkeen hakijan kyky ja resurssit ovat riittävät toteuttamaan hanke suunnitellusti hanke on EMKR-lainsäädännön mukainen (lopullisen arvioinnin tekee ELY) Toisin kuin edellisellä ohjelmakaudella, tuki yksityisiin investointihankkeisiin ei sallittua kalatalouden toimintaryhmien kehyksestä (mutta joistakin EMKR:n muista toimenpiteistä on!) Hankkeita, jotka voivat saada rahoitusta EMKR:n muista toimenpiteistä, ei pääsääntöisesti rahoiteta kalatalouden toimintaryhmän kehyksestä 16

17 Rahoitettavilla hankkeilla on oltava kytkös elinkeinokalatalouteen - MMM:n linjauksen mukaan elinkeinokalatalouden arvoketjuun kuuluvat kaupallinen kalastus, vesiviljely, kalanjalostus / kauppa - Myös kalastusmatkailuun liittyen voidaan rahoittaa sellaisia Saaristomeren kalatalousohjelman mukaisia hankkeita, jotka tukevat kalastusmatkailun kehittymistä elinkeinona. Hankkeet, jotka samalla tukevat elinkeinokalatalouden yrittäjien / yritysten toimintaa, ovat etusijalla - Kalastusmatkailun ohjelmapalveluihin (esim. opaspalvelu) liittyviä investointeja voidaan tietyin ehdoin tukea maaseutu-leaderin rahoituskehyksestä 17

18 Kuka voi hakea ja miten Rahoitusta voivat hakea elinkeinokalataloudessa toimivat yrittäjät ja yritykset, erilaiset organisaatiot ja yhteisöt, säätiöt, oppilaitokset sekä kunnat Hakemukset osoitetaan ELY-keskukselle, ja ensisijaisesti sähköisen hakujärjestelmän Hyrrän kautta Ota ensin yhteys aktivaattoriin! Varmistetaan yhteistuumin ideasi soveltuvuus kalatalousohjelmaan ja käydään läpi hankkeen valmistelun kannalta tarpeelliset asiat. Näin vältyt turhan työn tekemiseltä! Ohjausryhmä antaa hankkeiden rahoittamisesta tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuvan, joko puoltavan tai kielteisen lausunnon ELY keskukselle Rahoituspäätöksen antaa ELY 18

19 Yhteystiedot Maria Saarinen