Ikäystävällinen Uusikaupunki

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Ikäystävällinen Uusikaupunki Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Sosiaalilautakunta Hyväksytty kaupunginvaltuustossa

2 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO PALVELURAKENTEEN NYKYTILAN KUVAUS IKÄÄNTYNEIDEN OSALLISUUDEN JA HYVINVOINNIN MAHDOLLISTAJAT Vanhusneuvosto Vapaaehtoistyö ja kolmannen sektorin toiminta Seurakunta Sivistyspalvelut Asuminen ja ympäristö IÄKKÄIDEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Vanhustyön toiminta-ajatus ja arvot Kotona asumista tukevat palvelut Ympärivuorokautinen hoiva ja hoito Yhteistyö terveydenhuollon kanssa PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA VUOTEEN PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA TARVITTAVAT RESURSSIT Hyvinvointia edistävät palvelut ikääntyminen terveenä ja toimintakykyisenä Kotiin annettavat palvelut kotona pidempään Ympärivuorokautinen hoiva enemmän kodinomaista hoivaa ASIAKKAIDEN OSALLISUUS Ikääntyvät mukaan päätöksentekoon HENKILÖSTÖN HYVINVOINTI Hyvinvoiva henkilökunta vanhusten palvelujen tukipilari PALVELUIDEN TUOTTAMINEN JA HANKINTA Painopiste omassa toiminnassa JÄRJESTÄMISSUUNNITELMAN SEURANTA JA TOTEUTUS... 19

3 Liiteluettelo Liite 1 Taulukko 1. Ikääntyneen väestön määrän kehitys Uudessakaupungissa vuosina (Tilastokeskus, viimeisin päivitys ). Taulukko 2. Arvio keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyydestä Uudessakaupungissa ikäryhmittäin vuosina ja 2020 sekä 2030 ( Laatusuositus 2013, 38). Liite 2 Taulukko 3. Uudenkaupungin vanhuspalveluiden kattavuus vuosina 2012 ja 2013 verrattuna valtakunnallisiin palvelurakenneindikaattoreihin sekä arvio indikaattorien mukaisten asiakasmäärien kehityksestä eri palveluissa vuodesta 2014 vuoteen Taulukko 4. Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi laatusuosituksen seurantaindikaattoreita (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet). Liite 3 FCG:n laatima ennuste Uudenkaupungin asukkaiden palvelutarpeiden kehitystä vuoden 2012 tilanteeseen verrattuna. Liite 4 Vanhustenhuollon palvelurakenne 2013 tilinpäätöstietojen mukaan. Liite 5 Ympärivuorokautisten hoitopaikkojen laskennallinen tarve. Liite 6 Suunnitelman valmisteluun ja laadintaan osallistuneet työryhmät.

4 1 1 Johdanto Uudenkaupungin vanhuspalveluja on kehitetty ja uusia toimintoja suunniteltu paljonkin vuosien varrella. Osa suunnitelmista on tullut päätöksiksi, joita on toteutettu, osa hyvistäkin suunnitelmista on jäänyt toteutumatta talouden paineiden alla. Uusi vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia laatimaan tarkasti ohjeistetun suunnitelman ikääntyneen väestön tukemiseksi. Kunnan on siis laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Samalla suunnitelmassa pitää olla iäkkäiden tarvitseman palvelujärjestelmän kehittämisajatukset. Painopisteiksi laki nostaa kotona asumisen ja omaishoidontuen. Suunnitelma on osa kunnan strategista suunnittelua ja se tulee viedä kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Suunnitelma on tarkistettava valtuustokausittain. Suunnitelmassa on lain mukaan määriteltävä tavoitteet hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen tukemiseksi, määriteltävä toimenpiteet ja vastuutahot. Myös tarvittavista resursseista on tehtävä arvio. Kunnan on tehtävä yhteistyötä paitsi kunnan eri palvelualueiden kesken myös muiden toimijoiden (esimerkiksi seurakunta, järjestöt) kanssa tavoitteisiin pääsemiseksi. Vanhuspalvelut ovat erittäin tärkeä palvelukokonaisuus kunnan asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Myös talouden kannalta eettinen, toimiva palvelurakenne on keskeinen onnistumisen edellytys. Sekä eettisesti että taloudellisesti on tärkeää, että palvelut kohdennetaan oikein ja ikääntynyt saa palvelunsa oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Kuten muissakin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ehkäisevät, hyvinvointia edistävät palvelut ovat keskeisiä. Uudenkaupungin palvelurakenteen keskeinen ongelma on laitospainotteisuus ympärivuorokautisessa hoivassa. Suunnitelma on laadittu niin, että laitoshoidon vähentäminen mahdollistetaan järjestämällä hyvinvointia ja terveyttä ylläpitäviä palveluita niin, että ne ovat nykyistä enemmän kaikkien saavutettavissa ja myös kotihoitoa kehittämällä entistä kuntouttavammaksi. Vanhusten asumisen monimuotoisuuden lisäämistä on suunnitelmassa myös mietitty. Laitoshoitopainotteisuuden vähentäminen ei käy käden käänteessä vaan kaikkia edellä kuvattuja palvelukokonaisuuksia on kehitettävä samanaikaisesti ja niihin on myös resursoitava, esimerkiksi tehostetun palveluasumisen paikkoja on lisättävä. Teknologian hyödyntäminen ja liikkuvat palvelut ovat myös tärkeitä keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Erittäin tärkeä onnistumisen edellytys on kotihoito ja sen laadukkuus erityisesti kuntoutuksessa. Vanhuslaki painottaa iäkkäiden henkilöiden itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta oman elämänsä hallintaan ja päätöksentekoon. Moni ikääntynyt haluaa viettää myös elämänsä loppuvuodet kotonaan, mutta kun kotoa pitää siirtyä pois, pitää myös silloin asuinympäristön olla kodinomainen ja mahdollistaa edelleen itsenäisyyttä ja yksityisyyttä. Hyvä ja arvokas ikääntyminen on uuden uusikaupunkilaisen ikääntyneen väestön palveluiden järjestämissuunnitelman keskeinen tavoite ja arvo.

5 2 2 Palvelurakenteen nykytilan kuvaus 2.1. Ikääntyneiden osallisuuden ja hyvinvoinnin mahdollistajat Vanhusneuvosto Uudenkaupungin ikäihmisten neuvosto on perustettu vuonna 2001 ja nimi on muutettu vuoden 2014 alusta lukien Uudenkaupungin vanhusneuvostoksi. Neuvosto on asetettu ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi. Uudenkaupungin vanhusneuvosto osallistuu ikääntyneen väestön hyvinvointia koskevan suunnitelman valmisteluun ja seuraa ohjelman toteutumista. Neuvosto osallistuu palvelujen riittävyyden ja laadun arviointiin. Neuvosto on lisäksi lain mukaan otettava mukaan kunnan eri toimialojen suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan ikääntynyttä väestöä koskevissa asioissa. Vanhusneuvosto ottaa kantaa ja antaa lausuntoja asioista, joilla on vaikutusta ikääntyneen väestön elinoloihin tai iäkkäiden henkilöiden palveluihin. Vanhusneuvoston tehtävänä on järjestää vanhustenviikon ja ulkoiluystävätoiminnan koordinointi. Vanhusneuvosto järjestää vuosittain Eläkeläisparlamentin, joka toimii ikääntyvän väestön yhteistyö- ja neuvottelutilaisuutena. Vanhusneuvostosta ja sen taustajärjestöjen edustajista koostuva Ikäraati kokoontuu kaksi kertaa vuodessa kehittämään ja tukemaan neuvoston toimintaa Vapaaehtoistyö ja kolmannen sektorin toiminta Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli hyvinvoinnin edistämisessä. Järjestöissä on mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan ja erilaisiin harrastuksiin. Toiminta on vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä ja lisää sosiaalista pääomaa. Järjestötoiminta antaa yhteiskunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia myös niille kansalaisille, joiden ääni tulee muutoin heikosti kuulluksi. Uudessakaupungissa toimii useita eri eläkeläisjärjestöjä ja -kerhoja, jotka järjestävät vapaa-ajan toimintaa, liikuntaryhmiä ja tuottavat toiminnallaan vertaistukea ja osallisuuden kokemuksia. Vanhusneuvoston organisoimaa, eläkeläisjärjestöjen vapaaehtoistyötä on ulkoiluystävä -toiminta, jossa on mukana noin 80 vapaaehtoista toimijaa. Ulkoiluystäväkoulutusta järjestetään yhteistyössä Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto Novidan kanssa. Ulkoiluystävien kohderyhmään kuuluvat mm kotihoidon sekä ympärivuorokautisten hoitoyksiköiden asiakkaat. Uudenkaupungin A-kilta ry tarjoaa päivittäin päivätoimintaa ja mahdollisuuden ruokailuun mielenterveys- päihdeasiakkaille, raitistuneille ja syrjäytyneille. Toiminnassa on mukana laaja vapaaehtoisten joukko. Vakka-Suomen Mielenterveysseura on Uudessakaupungissa toimiva kansanterveys- ja kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on edistää mielenterveyttä. Seura kouluttaa tukihenkilöitä kaikenikäisille.

6 3 Edellä mainittujen lisäksi Uudessakaupungissa toimii useita erilaisia sosiaali- ja terveysjärjestöjä, jotka toimivat sairauksien, vammaisuuden tai sosiaalisten ongelmien seurausten lievittämiseksi tai, jos mahdollista, poistamiseksi. Järjestöt tukevat ihmisiä selviytymään ensisijaisesti vertaistoiminnan ja vapaaehtoistyön avulla Seurakunta Uudenkaupungin seurakunnan toimintaa ikääntyneiden parissa ohjaa kirkkolaki sekä kirkon vanhustyön strategia. Uudenkaupungin seurakunnan vanhuspalveluista vastaa pääsääntöisesti diakoniatyö, jonka asiakaskäynneistä kolmasosa on yli 74-vuotiaille. Asiakaskäynnit ovat koti- ja laitoskäyntejä tai käyntejä toimistolla. Seurakunta järjestää ikääntyneille suunnattua toimintaa Kalannissa, Lokalahdella, Pyhämaassa sekä keskustassa monissa eri toimipisteissä. Syntymäpäiväkäynti tehdään 90 vuotta täyttävien ikäihmisten luokse Sivistyspalvelut Uudessakaupungissa koulutus-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat osa sivistyspalvelukeskuksen toimintaa. Vakka-Suomen kansalaisopiston Uudenkaupungin osastolla on merkittävä rooli Uudenkaupungin ikäihmisten koulutus- ja harrastustoiminnan järjestämisessä, sekä ikäihmisille suunnatun toiminnan kautta että kaikille avointen kansalaisopiston kurssien muodossa. Vuonna 2013 Uudenkaupungin osaston opiskelijoista n. 42 % oli yli 61-vuotiaita. Uudenkaupungin opetustarjonnasta ikääntyneille on suunnattu mm. eläkeläisten naisten ja miesten liikuntaryhmät, eläkeläisten atk-kurssit, päiväsaikaan kokoontuvia kieltenryhmiä, käden taitojen ryhmiä, kuvataiteiden ryhmiä, kirjoittajapiiri "Muistot talteen kirjoittamalla", Runokamari, Ikäihmisten yliopisto sekä eri kuntakeskuksissa kokoontuvat perinnepiirit, joiden osallistujat ovat pääosin eläkeikäisiä. Näiden päiväsaikaan kokoontuvien ja eläkeläisille suunnattujen ryhmien lisäksi eläkeläiset osallistuvat erittäin runsaslukuisasti myös opiston muuhun kurssitoimintaan. Uudenkaupungin liikuntatoimen järjestämiä eläkeläisille suunnattuja vesi-, kuntojumppa-, kuntotanssi- ja kuntosaliryhmiä kokoontuu viikottain eri puolilla Uuttakaupunkia. Eläkeläiset ovat ahkeria uimahallin käyttäjiä, vuonna 2013 asiakkaista 25 % oli eläkeläisiä. Joka kevät järjestetään eläkeläisten kevätretki liikuntaryhmiin aktiivisesti osallistuville. Nuoriso- ja liikuntapalvelut järjestävät ikäihmisille suunnattuja kertaluoteisia tapahtumia. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi sauvakävelykurssi, Ikäihmisten terveyspäivä ja kuntotestauspäivä. Liikuntatoimen liikuntaneuvolassa annetaan liikunta- ja ravitsemusneuvontaa kaiken ikäisille uusikaupunkilaisille. Ulkoliikuntamahdollisuuksia tulee lisäämään Ikäihmisten liikuntapuisto, jonka rakennustyöt on aloitettu vuoden 2014 loppupuolella. Liikuntapuisto on Lions Club Uusikaupunki / Männäinen ja kaupungin yhteishanke.

7 Asuminen ja ympäristö Uudenkaupungin alueiden käytön suunnittelussa ja kaupungin omistamien kiinteistöjen kunnossapidossa, rakentamisessa ja ympäristönhoidossa luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle. Palvelut pyritään pitämään lähellä. Katutilojen, sisäänkäyntien ja rakennusten sisätilojen esteettömyys ja turvallisuus on tärkeää. Puistojen, katujen ja rakennusten hyvä ja kaunis valaistus edistävät turvallisuutta ja hyvinvointia. Ikääntyvien ja iäkkäiden kotona asumista tuetaan antamalla ohjausta ja neuvontaa asuntojen muutostöissä. Asuntojen muutostöissä tehdään lisäksi yhteistyötä vammais-, vanhus- ja terveyspalveluiden kanssa. Vanhusneuvoston aloitteesta on Uuteenkaupunkiin perustettu sosiaalilautakunnan päätöksellä moniammatillinen työryhmä viemään senioritalohanketta eteenpäin Iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelut Vanhustyön toiminta-ajatus ja arvot Vanhustyön tehtävänä on järjestää ikääntyneille hyvinvointia edistäviä ja tukevia palveluja sekä iäkkään asiakkaan tarvitsemat palvelutarpeen arviointiin perustuvat oikea-aikaiset ja riittävät avo- ja laitoshoidon palvelut. Kaikkea työtä ohjaa ajatus ikääntymisestä luonnollisena osana elämää. Työ pohjautuu vanhustyön yhteisiin arvoihin, jotka ovat asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja luotettavuus. Uudenkaupungin vanhustenpalvelut koostuvat kotona asumista tukevista palveluista ja ympärivuorokautisesta hoidosta. Palvelujen tuottamisessa tärkein resurssi on iäkkäiden hoivasta ja huolenpidosta vastaava ammattitaitoinen henkilökunta. Vuonna 2014 vanhustyön palveluksessa oli 156,22 työntekijää. Oman palvelutuotannon lisäksi palveluja järjestetään yhteistyössä terveyspalveluiden kanssa sekä ostopalveluina ja palveluseteleillä. Liitteessä 4 on kuvattu vanhustenpalvelujen palvelurakenne taulukkona vuoden 2013 tilipäätöstietojen mukaan. Systemaattista laatutyöskentelyä SHQS-laatuohjelman avulla on toteutettu vuodesta 2008, jolloin terveyspalvelut ja vanhustenpalvelut hankkivat SHQS-laadunarviointikriteeristön. Vuonna 2011 saatu laaduntunnustus on uudistettu Kotona asumista tukevat palvelut Kotona asumista tukeviin palveluihin kuuluvat vanhuspalvelulain 12 mukaiset hyvinvointia edistävät palvelut. Uudessakaupungissa näitä palveluja tarjoavat vanhusneuvola Kompassi ja Sakunkulman päiväkeskus. Muita kotona asumista tukevia palvelu-

8 5 ja ovat omaishoito, vanhustyön fysioterapeutin palvelut, kotihoito ja tukipalvelut sekä tavallinen palveluasuminen ja perhehoito. Tukipalveluista kaikille 65 vuotta täyttäneille tarkoitettu kutsutaksi lisää uusikaupunkilaisten ikääntyneiden mahdollisuuksia itsenäiseen suoriutumiseen ja palveluiden käyttöön asuinpaikasta riippumatta Ympärivuorokautinen hoiva ja hoito Ympärivuorokautista pitkä- ja lyhytaikaishoitoa järjestetään Uudessakaupungissa tehostettuna palveluasumisena ja laitoshoitona vanhainkodeissa ja hoivaosastoilla. Tehostettua palveluasumista on oman toiminnan lisäksi järjestetty ostopalveluna ja uudistetulla tehostetun palveluasumisen palvelusetelillä. Laitoshoitoa järjestetään omana toimintana vanhainkodeissa ja hoivaosastolla ja lisäksi ostopalveluna (sisäinen) Yhteistyö terveydenhuollon kanssa Vanhustyö tekee yhteistyötä terveyspalvelujen kanssa eri muodoissa. Kotihoidon asiakkaiden hoitoon on varattu yhden kokopäiväisen lääkärin työaika. Kyseinen lääkäri erikoistuu geriatriaan ja kehittää opiskeluunsa liittyen kotihoidon potilaiden vuosikontrollijärjestelmää. Geriatrian ylilääkäri vastaa muistiprosessista ja muistityöstä myös käytännössä. Sekä potilaiden diagnosoinnissa, että seurannassa tehdään yhteistyötä vanhustyön kanssa. Geriatrinen konsultointi on arkipäivää. SAS-toiminta (selvitä-arvioi-sijoita) on moniammatillista toimintaa, jossa tehdään päätöksiä iäkkäiden asiakkaiden sijoituksista ja omaishoidontuen myöntämisestä. Suunterveydenhuolto tekee yhteistyötä ympärivuorokautisenhoidon yksiköiden kanssa suuhygienistin vuositarkastuskäyntien muodossa. Vanhusneuvolassa kiinnitetään 70 vuotiaiden terveystarkastuksien yhteydessä huomiota suunterveyteen ja ohjataan tarvittaessa hammashoitolan palvelujen piiriin.

9 6 3 Palveluiden järjestämissuunnitelma vuoteen 2017 Uusikaupunki on ikärakenteeltaan Suomen toiseksi nopeimmin ikääntyvä kaupunki. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan Uudenkaupungin asukasluku vähenee vuodesta 2015 vuoteen 2030 mennessä 713:llä asukkaalla ja samanaikaisesti vuotiaiden ja 85 vuotta täyttäneiden asukkaiden määrä lähes kaksinkertaistuu (Liite 1, taulukko 1). Ikääntyneelle väestölle suunnattavien palveluiden palvelurakennetta suunniteltaessa on erityisesti huomioitava muistisairauksien palveluille asettamat haasteet. Dementia on ikääntyneillä henkilöillä tärkein yksittäinen tekijä, joka johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen, avun tarpeeseen ja laitoshoitoon vuotiaista keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa esiintyy 4,2 %:lla ikäryhmästä, vuotiaista 10,7 %:lla ja 85 vuotta täyttäneistä 35 %:lla (Liite 1, taulukko 2). Laatusuosituksessa hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi ovat valtakunnalliset tavoitteet, joita kunnan on tavoitteita asettaessaan tarkasteltava suhteessa asukkaiden tarpeisiin (Laatusuositus 2013, 39). Uudessakaupungissa omaishoidon tukea saavien osuus on huomattavasti alle suosituksen ja ympärivuorokautinen hoito painottuu liikaa pitkäaikaiseen laitoshoitoon (Liite 2, taulukko 3). Laatusuosituksen mukaisia ikääntyneen väestön hyvinvointia kuvaavia seurantaindikaattoreita ovat mm. yksin asuminen, oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin, oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi sekä sairaalahoitoon joutuminen vammojen ja myrkytysten vuoksi (Liite 2, taulukko 4). Yksin asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä asuntoväestöstä on Uudessakaupungissa hieman suurempi kuin koko maassa, mutta samaa tasoa kuin Varsinais-Suomessa yleensä. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Uudessakaupungissa pienempi kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Erityiskorvausoikeus kuvaa melko hyvin pitkäaikaissairastavuutta väestössä. Psykoosin vuoksi erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on Uudessakaupungissa hieman suurempi kuin Varsinais-Suomessa ja koko maassa. Indikaattoria voi käyttää vaikean mielenterveysongelmaisuuden epäsuorana osoittimena. Sairaalahoitoa tarvitsevat iäkkäiden henkilöiden tapaturmat merkitsevät yleensä lievää vaikeamman vamman syntymistä, joka vaikuttaa ikääntyvän henkilön terveyteen ja hyvinvointiin. Uudessakaupungissa ollaan näiden suhteen hieman alle koko maan ja Varsinais-Suomen lukujen.

10 Palvelurakenteen kehittämisen tavoitteet, toimenpiteet ja tarvittavat resurssit Hyvinvointia edistävät palvelut ikääntyminen terveenä ja toimintakykyisenä Tavoitteet Keinot Mittarit Aikataulu Resursointi Vastuuhenkilö Toteutuma Yhteistyön lisääminen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Nimetään vapaaehtoistyön koordinaattori 2015 loppuun mennessä. Vanhustyönjohtaja Vanhusneuvoston puheenjohtaja ja sihteeri. Hyvinvointi- ja turvateknologian hyödyntäminen ikääntyneen väestön tukemisessa Tehdään suunnitelma hyvinvointi- ja turvateknologian laaja-alaisesta hyödyntämisestä Uudessakaupungissa Suunnitelma tehdään heinäkuun 2016 loppuun mennessä. Vanhustyön johtaja Hyvinvointia edistävien palvelujen saatavuus yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta Vanhusneuvola Kompassin ja vanhustyön fysioterapeutin jalkautuminen kaupungin eri osiin aikana tehdään vastaanottoja ja ryhmätoimintaa pilottihankkeina Sakunkulman päiväkeskusohjaaja Vanhusneuvolan Terveydenhoitaja Vanhustyön fysioterapeutti

11 8 Tavoitteet Keinot Mittarit Aikataulu Resursointi Vastuuhenkilö Toteutuma Sairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen diagnoosi Muistisairaan palvelupolku toiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen, geriatriset kokonaisarviot Prosessien mukainen toiminta, koulutus Prosessien mukainen toiminta, koulutus Käyntimäärät ja hoitopäivät tk / esh verrattuna maan keskiarvoon Vuosittain Sosiaali- ja terveyspalvelujen johtoryhmä Geriatrian ylilääkäri Monimuotoisten asumismahdollisuuksien lisääminen ikääntyville uusikaupunkilaisille Moniammatillinen työryhmä vie senioritalohanketta eteenpäin yhteistyössä esim. Kotosalla Säätiön kanssa Hankepalaverien määrä / v Suunnitelma senioritalon rakentamisesta valmis 2016 loppuun mennessä Sosiaalilautakunnan nimeämä työryhmä

12 Kotiin annettavat palvelut kotona pidempään Tavoitteet Keinot Mittarit Aikataulu Resursointi Vastuuhenkilö Toteutuma Kotihoidon uusi toimintamalli ns. kolmiportainen kotihoito: 1. Toimintakykyä tukeva kotihoito Palvelutarpeen selvittämiseen yhtenäinen toimintatapa ja kriteeristöjen päivitys Suunnittelu, kehittäminen ja toteutus , uusi toimintamalli käytössä 2016 loppuun mennessä Laitoshoidon vähentämisestä vapautuva henkilöstöresurssi kotihoitoon, siirtyvät palkkausmäärärahat yhteensä Vanhustyön johtaja, asiantuntijaryhmä Hoito, palvelu ja kuntoutussuunnitelman, HO-PA-KU tekeminen kotihoidon kuukausiasiakkaille. Sisältää liikuntasopimukset. Suunnitelmat ovat ajan tasalla 90 %. Satunnaisotokset ½ vuoden välein. Vuoden 2015 aikana Kotihoidon esimiehet, tiiminvetäjät Vuosikontrollijärjestelmän kehittäminen kotihoidon asiakkaille Seurataan toteutumisprosenttia Vuoden 2015 aikana Kotihoidon esimiehet, lääkäri ja tiiminvetäjät

13 10 Tavoitteet Keinot Mittarit Aikataulu Resursointi Vastuuhenkilö Toteutuma Kuntoutus /kotiutumistiimin toiminnan kehittäminen ja käynnistäminen. Kevät 2015 Vanhustyön johtaja, asiantuntijaryhmä Toisen fysioterapeutin palkkaaminen vanhustyöhön mikäli toteutetaan henkilöstöresurssin lisäyksenä Sosiaali- ja terveysjohtaja Vanhustyön johtaja 2. Tehostettu kotihoito Ympärivuorokautinen kotihoito omana toimintana Suunnittelu käynnistetään 2016 Sosiaali- ja terveysjohtaja vanhustyön johtaja 3. Kotisairaalatoiminta Suunnittelu ja toteutus yhteistyössä sosiaalija terveyskeskuksen ja TYKS- Vakka-Suomen sairaalan kanssa Suunnittelu käynnistetään 2015 Sosiaali- ja terveysjohtaja, ylilääkärit, vanhustyön johtaja Kotihoidon tehokkuuden ja välittömän työajan lisääminen ja siirtyminen aikaperusteiseen laskutukseen Mediatrin kotihoitoosion, Mobiili- ja toiminnanohjausjärjestelmän hankinta ja käyttöönotto vuoden 2015 aikana. vuoden 2016 aikana Vanhustyön johtaja, vanhustyön ohjaaja Kotihoidon esimiehet

14 11 Tavoitteet Keinot Mittarit Aikataulu Resursointi Vastuuhenkilö Toteutuma Omaishoitajien jaksamisen tukeminen Omaishoitajilla on mahdollisuus valita palkkio rahana tai palvelusetelinä. Tyytyväisyyskysely omaishoitajille Vuoden 2015 aikana Omaishoidosta vastaava viranhaltija, vanhustyön johtaja Lähihoitaja sijoitetaan toimimaan omaishoitajien vapaiden lomittajana Vuoden 2015 aikana Omaishoidosta vastaava viranhaltija, vanhustyön johtaja Omaishoitajien terveystarkastukset, työparina lääkäri ja terveydenhoitaja Vuoden 2015 aikana aloitetaan yli 80 vuotiaista omaishoitajista. Seuraavina vuosina tarkoitus laajentaa kaikkiin. Vanhustyön johtaja vanhusneuvolan terveydenhoitaja

15 Ympärivuorokautinen hoiva enemmän kodinomaista hoivaa Tavoitteet Keinot Mittarit Aikataulu Resursointi Vastuuhenkilö Toteutuma Vähennetään pitkäaikaisen laitoshoidon osuutta ympärivuorokautisessa hoidossa ja hillitään vanhustyön kustannusten kasvua. Matleenan osaston toimintaa supistetaan 32 paikasta 18 paikkaan. Paikkoja vähenee 14. Hoitotyöhön osallistuvaa henkilöstöä 12,5 henkilöstömitoitus 0,69 hoitajaa / asiakas Vuoden 2015 kuluessa Matleenan osaston kustannukset vähenevät /v Vanhustyön johtaja Matleenan osastonhoitaja Liite 5 Ympärivuorokautisten hoitopaikkojen laskennallinen tarve Vastaavat hoitopaikat järjestetään tehostettuna palveluasumisena, joko omana toimintana tai tarjoamalla asiakkaalle tehostetun palveluasumisen palveluseteli. Vapautuva henkilökunta, sijoittuu työhön muualle vanhustenpalveluissa (13 työntekijää). Kaksi lähihoitajan tehtävää muutetaan fysioterapeutin tehtäväksi ja yksi toimintaterapeutin tehtäväksi. Ympärivuorokautista hoitoa järjestetään korkeintaan 9 %:lle yli 75 vuotiaista, laitoshoitoa 3 %:lle ja tehostettua palveluasumista 6 %:lle Vuodesta 2015 alkaen Vuoden 2015 kuluessa Palvelusetelillä järjestettynä kustannukset /v Siirtyvän henkilöstön palkkakulut /v Vanhustyön ohjaaja /SAS-työryhmä Sosiaali- ja terveysjohtaja Henkilöstöpäällikkö

16 13 Lyhytaikaisen laitoshoidon kehittäminen kotikuntoutusta ja omaishoitoa tukevaksi. Kuntoutus-, arviointi- ja seurantayksikön (8 lyhytaikaispaikkaa) perustaminen Matleenan osastolle Toiminta on / ei ole alkanut 6 / 2016 mennessä. Suunnitelma toiminnan kehittämisestä vuoden 2015 aikana, uuden toiminnan käynnistäminen vuoden 2016 aikana Kaksi fysioterapeuttia ja yksi toimintaterapeutti, sisäisin tehtävämuutoksin vanhustenpalveluissa Työryhmä Omia, olemassa olevia ympärivuorokautisen laitoshoidon paikkoja käytetään enemmän lyhytaikaishoitoon paikkaa paikkaa paikkaa 2015 alkaen Sosiaali- ja terveysjohtaja, vanhustyön johtaja Vanhustyön ohjaaja /SAS-työryhmä

17 Asiakkaiden osallisuus Ikääntyvät mukaan päätöksentekoon Tavoitteet Keinot Mittarit Aikataulu Resursointi Vastuuhenkilö Toteutuma Vanhusneuvosto toiminnan tunnetuksi tekeminen Laaditaan vanhusneuvoston esite Vuoden 2015 aikana Vanhusneuvosto Yhteydenpito kaupungin päättäjiin ja eri toimialoihin Vanhusneuvoston tapaamiset päättäjien ja eri toimialojen kanssa vuosittain Jatkuvaa Vanhusneuvosto Ikääntyneille tarkoitettujen palveluiden tunnettavuuden lisääminen Kootaan Ikäihmisten palveluopas, joka toteutetaan yhteistyössä paikallisen ammattioppilaitoksen kanssa loppuun mennessä. Päiväkeskusohjaaja Terveydenhoitaja

18 15 Tavoitteet Keinot Mittarit Aikataulu Resursointi Vastuuhenkilö Toteutuma Parannetaan ikääntyneiden mahdollisuuksia saada tietoa palvelujen myöntämisen perusteista Laaditaan / päivitetään ja julkaistaan perusteet / kriteerit palvelujen myöntämiseksi esitteet nettisivut 2015 aikana Yksiköiden esimiehet Parannetaan iäkkään asiakkaan mahdollisuuksia osallistua itseään koskevaan päätöksen tekoon Palvelutarpeen selvittämisen toimintatapojen kehittäminen Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Vanhustyön asiantuntijaryhmä

19 Henkilöstön hyvinvointi Hyvinvoiva henkilökunta vanhusten palvelujen tukipilari Tavoitteet Keinot Mittarit Aikataulu Resursointi Vastuuhenkilö Toteutuma Ammattitaitoinen, motivoitunut ja sitoutunut henkilökunta Henkilöstön työtyytyväisyyskyselyt 2015 noin 3 vuoden välein Henkilöstöpäällikkö Täsmäkoulutusta tarpeisiin (selvitetään kehityskeskustelujen ja/tai osaamiskarttojen avulla) Sekä avo- että laitoshoidon henkilökunnan kuntoutusosaamisen vahvistaminen ja lisääminen oppisopimuskoulutuksena yhteistyössä Uudenkaupungin ammattija aikuiskoulutuskes- Täydennyskoulutus- päivien määrä /vuosi Säännöllisten kehityskeskustelujen toteutuminen Haiproilmoitusten lukumäärä Asiakaspalautteet Vuosittain Syksy / työntekijä Sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehet Vanhustyön johtaja, henkilöstöpäällikkö

20 17 kus Novidan kanssa Tavoitteet Keinot Mittarit Aikataulu Resursointi Vastuuhenkilö Toteutuma Ikäjohtamisen kehittäminen Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä ja työvuoroihinsa Varhaiseläköitymisen lukumäärä/vuosi Vuosittain Sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehet Työnkierron mahdollistaminen ja työnkiertoon kannustaminen Työnkiertoon osallistuneiden työntekijöiden määrä / vuosi Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Säännölliset terveystarkastukset Työkaarityökalun käyttöönotto Osaaikaeläkkeet Tyky-ohjelmat Henkilöstöpäällikkö Henkilöstön työkyvyn edistäminen Varhainen tuki Mahdollinen työkokeilu Osasairauspäiväraha Sairauspoissaolot / yksikkö / vuosi Vuosittain Sosiaali- ja terveydenhuollon esimiehet Työterveyshuolto

21 Palveluiden tuottaminen ja hankinta Painopiste omassa toiminnassa Tavoitteet Keinot Mittarit Aikataulu Resursointi Vastuuhenkilö Toteutuma Kotihoidosta 90 % tuotetaan kaupungin omana toimintana Henkilöstöresurssien uudelleen sijoittaminen laitoshoidosta kotihoitoon Tehostetusta palveluasumisesta yli 50 % tuotetaan kaupungin omana toimintana. Omaa tehostettua palveluasumista lisätään ja järjestetään esim. vuokratiloissa. Vuoden 2015 kuluessa Terveyspalvelujen johtaja ja sosiaalija terveysjohtaja yhdessä Tutkitaan yhteistyömahdollisuudet Vehmaan kunnan kanssa tehostetun palveluasumisen suhteen

22 19 4 Järjestämissuunnitelman seuranta ja toteutus Sosiaali- ja terveyslautakunnat seuraavat suunnitelman toteutumista vuosittain. Suunnitelmasta laaditaan tarkempi toteuttamisohjelma vuosikellon muotoon. Näin vanhustyön toimijat saavat selkeän ohjeistuksen työlleen.

23 20 Liite 1 Taulukko 1. Ikääntyneen väestön määrän kehitys Uudessakaupungissa vuosina (Tilastokeskus, viimeisin päivitys ) Väestö yhteensä v v v Yli 65 v. yhteensä Yli 75 v. yhteensä Yli 85 v. yhteensä Taulukko 2. Arvio keskivaikean ja vaikean dementian esiintyvyydestä Uudessakaupungissa ikäryhmittäin vuosina ja 2020 sekä 2030 (Laatusuositus 2013, 38). Lievät sairaudet saadaan määriin mukaan kertomalla yhteissumma 1,5:llä. Ikäryhmä Yhteensä kaikki muistisairaat, kun lievätkin laskettu mukaan

24 21 Liite 2 Taulukko 3. Uudenkaupungin vanhuspalveluiden kattavuus vuosina 2012 ja 2013 verrattuna valtakunnallisiin palvelurakenneindikaattoreihin, arvio indikaattorien mukaisten asiakasmäärien kehityksestä eri palveluissa vuodesta 2014 vuoteen vuotta täyttäneet Kotona tai tavallisessa palveluasumisessa asuvien osuus Säännöllistä kotihoitoa saavien osuus palvelusetelias. Omaishoidon tukea saavien osuus / vuosi Tehostetussa palveluasumisessa asuvien osuus Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuus Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien osuus Uki ,6 % (1394) 12,4 % (189) 3 % (46) 3,3 % (50) 5,1 % (77) 8,4 % (127) Uki ,4 % (1453) 13,1% (208) 3,2 % (51) 3,6 % (58) 5 % (79) 8,6 % (137) Valt.kun. tavoite v 2017 Uki % % % % Uki Uki Uki Uki % % Väestöennuste Taulukko 4. Hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi laatusuosituksen seurantaindikaattoreita (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet). Seurantaindikaattorit Uusikaupunki Varsinais-Suomi Koko maa Yksin asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 50,1 50,3 50,1 50,9 50,5 50,2 48,8 48,6 48,2 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 56,3 58,3 57,5 57,2 58,8 58,4 61,7 63,2 62,6 2,9 3,1 3,0 2,5 2,4 2,4 2,9 2,8 2,8 2,4 2,2 2,8 2,6 2,8 2,9

25 22 Liite 3 Lähde: Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Uusikaupunki , Heikki Miettinen, Finnish Consulting Group (PowerPoint esitys).

26 23 Uudenkaupungin sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö/ K.R-P Liite 4 päivitetty VANHUSTENHUOLLON PALVELURAKENNE 2013 tilinpäätöstietojen mukaan Asiakas- Suorite Suorite- Henkilöstön hoitohlöstö YKSIKÖT (kustannusp.) määrä määrät 2013 hinta määrä mitoitus Yhteisetpalvelut = toimisto Sakunkulma ka 55 eri as/pv 235 toimitapv. 11,51 3,55 - ohjaus- ja neuvonta harrastuspiirit luennot, juhlat, retket kotihoito Sakun asukkaille 6 asukasta 854 palvelupv Tukipalvelut: pyykkihuolto 420 koneell saunotus 410 käyntiä lounas ateriaa Tullikammari / tukiasunto 21 hlöä 10 kertaa 5hlöä/kerta Kompassi 1 - terveydenhoitajan vastaanotto käyntiä 70v. Terveystarkastukset 112 (139/195) 75v. Hyvinvointia edistävät kotik. 75 (103/144) ryhmätoiminta 4 luentotil. Kotihoito 28 /käynti 57 - kotihoito käyntiä tukipalvelukäynnit käyntiä fysioterapeutin käynnit 617 käyntiä 1 ostettu kotihoito käyntiä kotihoidon palveluseteli käyntiä Tukipalvelut 467 eri asiakasta - kotiinkuljetetut ateriat ateriaa kutsutaksi [org. Sakulta) matkaa pyykkihuolto koneell saunotus kertaa turvapuhelin 159 kauppapalvelu käyntiä kauppapalveluseteli käyntiä siivousapuseteli 8 67 käyntiä Omaishoidontuki 64 asiakasta/v 25 /vrk 1 - ka 51asiak/kk Ostettu tavallinen palveluas pv /hpv Ostettu tehostettupalveluas. 40, pv - palvelusetelit pv

27 24 Kalannin Palvelukeskus /hpv 11 0,57 tavallinen palveluasuminen palvelupv tehostettu palveluasuminen palvelupv Tukipalvelut: lounas ateriaa pyykkihuolto koneell saunotus käyntiä Kalannin vanhainkoti hoitopv 118 /hpv 14,5 0,57 (+ 2,5 varah) Merituulikoti hoitopv 134 /hpv 29 0,57 (+ 3,5 varah) Matleenan osasto hoitopv 159 /hpv 24 0,65 (+ 3 varah) Ostettu laitoshoito hoitopv 105 /vrk - Vehhoi

28 25 YMPÄRIVUOROKAUTISTEN HOITOPAIKKOJEN LASKENNALLINEN TARVE Liite 5 Paikat 2012 arvio Yli 75 vuotiaille % 8,9 % Tehostettu palveluasuminen 58* Pitkäaikainen laitoshoito vuotiaille arvio % 9,2 % 67* arvio % 9 % % % % % Tehostettu palveluasuminen 11* 9* Pitkäaikainen laitoshoito Lyhytaikaishoito Yhteensä (talousarvio) Väestöennuste 170 (164) (174) (174) ) Luvuissa mukana Rinnekoti Jäsperlä

29 26 Liite 6 Suunnitelmaa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi valmistellut työryhmä nimettiin ja siihen kuuluivat: Rantanen Sari, sosiaali- ja terveysjohtaja puheenjohtaja Honkanen Henna, suunnittelija sihteeri Syvänen Piia, talous- ja henkilöstöpäällikkö Lanne Marika, terveyspalveluiden johtaja ( asti) Uusitalo Tarja, geriatrian ylilääkäri Routi-Pitkänen Kirsi, vs vanhustyön johtaja Aitta Jaana, vs vanhustyön ohjaaja Nurmi Outi, vanhustyön fysioterapeutti Rakkolainen Pirjo, päiväkeskus ohjaaja Rostén Tiina, vanhainkodin johtaja Nuutila Anna-Liisa, vanhusneuvoston pj Valkeinen Matti, sosiaalilautakunta pj Järvinen Jukka, sosiaalilautakunta j Nikula Ulla-Maija, sosiaalilautakunta j Sjölund Janne, terveyslautakunta pj Työryhmä kokoontui kuusi kertaa ja se toimi ohjausryhmänä kolmelle nimeämälleen pienryhmälle. Pienryhmät kokoontuivat 2-3 kertaa työstäen ohjausryhmän antamia tehtäviä. 1. Hyvinvointia edistävät palvelut Rakkolainen Pirjo, päiväkeskusohjaaja, pj/sihteeri Mäkinen Lea, vanhusneuvolan terveydenhoitaja Nuutila Anna-Liisa, vanhusneuvoston pj Lanne Marika, terveyspalveluiden johtaja Vuori Heidi, liikuntaneuvola Melos Rauno, kulttuuripalvelut Nurmi Heli, Uudenkaupungin seurakunta 2. Kotiin annettavat palvelut Aitta Jaana, vs vanhustyön ohjaaja, pj Rostén Tiina, vanhainkodin johtaja / omaishoidontuki, sihteeri Nurmi Outi, vanhustyön fysioterapeutti Kostiainen Johanna, vs kotihoidon esimies Uusitalo Tarja, geriatrian ylilääkäri Blomqvist Harri, V-S Hoitopalvelut Sari Mykrä, V-S Hoitopalvelut 3. Ympärivuorokautinen hoito Routi-Pitkänen Kirsi, vs vanhustyön johtaja, pj/sihteeri Valkeinen Matti, sosiaalilautakunnan pj Rytkölä Pirjo, osastonhoitaja Österman Elina, palveluvastaava, Espericare/Villa Maria Arvela-Hellen Leena, kaupungin arkkitehti