KÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE

Transkriptio

1 KÖYLIÖN IKÄPOLIITTINEN STRATEGIA VUOSILLE Perusturvalautakunta Kunnanhallitus Valtuusto

2 1. JOHDANTO 2. VISIO JA ARVOT 3. KÖYLIÖN VANHUSTENHUOLLON NYKYTILAN ARVIOINTI 4. VÄESTÖN KEHITYS KÖYLIÖSSÄ 5. IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN PALVELURAKENNETAVOITTEET KÖYLIÖSSÄ

3 1. Johdanto Köyliön ikäpoliittista strategiaa on laadittu syksystä 2013 lähtien aluksi vanhustyön ohjaajan ja perusturvajohtajan toimesta. Laatimisen eri vaiheissa strategian suunnitteluun ovat ottaneet osaa myös mm. vanhusneuvoston ja perusturvalautakunnan jäsenet. Pohjana suunnittelulle oli Säkylän ja Köyliön ikäpoliittinen strategia , vanhuspalvelulain asettamat vaatimukset ja sosiaalija terveysministeriön laatusuositukset hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se tarkistetaan valtuustokausittain. 2. Visio ja arvot Köyliön kunnan vanhustyön visiona on lisätä ja kehittää kotona asumisen tukemista niin, että asukkaat mahdollisimman pitkään pystyisivät asumaan kotona ilman laitoshoidon tarvetta. Ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa työtä tehdään ja lisätään niin, että vanhusten omatoimisuus säilyy mahdollisimman pitkään. Vanhustenhoidossa korostetaan itsemääräämisoikeutta, yksilöllistä arvokkuutta, sosiaalista ja fyysistä turvallisuutta, palveluiden yhdenvertaisuutta sekä taloudellisuutta ja kustannustehokkuutta.

4 3. Köyliön vanhustenhuollon nykytilan arviointi VAHVUUDET: HYÖDYNTÄMINEN JA KEHITTÄMINEN: Ammattitaitoinen henkilöstö - Osaamisen johtaminen; hoitajien vastuualueet koulutuksen ja vahvuuksien mukaan, jatkuva työpaikkakoulutus, rekrytoinnin suunnitelmallisuus. Kotiin annettavat hoiva- ja tukipalvelut kokonaisvaltaisia ja kattavia. - Jatkuva kehittäminen kyselytutkimuksista, palvelutarpeen arviointikäynneistä sekä ennaltaehkäisevistä kotikäynneistä Hyvin toimiva perusterveydenhuolto järjestettynä kuntayhtymässä Säkylän kunnan kanssa. saatujen tietojen pohjalta. - Kuntaliitos tulevaisuudessa? - Jatkuva kehittäminen. Viriketoiminnan kattavuus. - Resurssien varmistaminen. HEIKKOUDET: HEIKKOUKSIEN VÄHENTÄMINEN: Yö aikaisen kotihoidon puuttuminen. - Mahdollisuus järjestää ostopalveluna tai kuntien välisenä yhteistyönä. - Yöajan turvateknologian kehittäminen ja lisääminen. Vanhusväestön osallistuminen palvelujen - Vanhusneuvoston roolin korostaminen. kehittämiseen ja suunnitteluun on vähäistä. Kolmannen sektorin hyödyntäminen vanhustyössä voisi olla runsaampaa. - Aktiivinen toiminta avustajien etsimisessä. - Avustustyön markkinoiminen nuorille.

5 MAHDOLLISUUDET: Alueellinen yhteistyö ja mahdolliset kuntaliitokset. HYÖDYNTÄMINEN: - Mahdollisuus resurssien tehokkaampaan kohdentamiseen. - Suunnitelma perhehoidon aloittamisesta. Ennaltaehkäisevä toiminta. - Valistuksen ja tiedottamisen lisääminen. - Kuntouttavan työotteen vaaliminen. - Kerhotoiminnan ylläpitäminen. - Omaishoitajien virkistysmahdollisuuksien ja vapaiden järjestämisen lisääminen. UHAT: TORJUNTA: Dementiaa sairastavien määrän lisääntyminen. - Ennaltaehkäisevä hoitotyö. - Resurssitarpeiden ennakoiminen ja turvaaminen laitos- ja kotihoidossa. - kotihoidon muistivastaava: muistitestit, varhainen diagnosointi ja hoidon aloittaminen. Henkilöstön liika kuormittuminen. - Resurssien riittävyys, sijaispankit. - Työajan joustot. - Työhyvinvoinnin vaaliminen (tiimisopimus). - Hyvä työterveyshuolto. Talouden taantuma. - Kuntien välisen yhteistyön lisääminen. - Kuntouttavan ja ennaltaehkäisevän työn lisääminen. Alkoholin käytön lisääntyminen vanhusväestössä. - Valistus, mini-interventiot ehkäisevillä kotikäynneillä, varhainen puuttuminen.

6 4. Väestön kehitys Köyliössä Köyliö Koko maa Väestö Väkiluku Väkiluvun muutos, % ,9 0, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,9 16, vuotiaiden osuus väestöstä, % ,0 64,8 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä, % ,1 18,8 Ruotsinkielisten osuus väestöstä, % ,2 5,4 Ulkomaiden kansalaisten osuus väestöstä, % ,7 3,6 Kuntien välinen muuttovoitto/-tappio, henkilöä Syntyneiden enemmyys, henkilöä Perheiden lukumäärä Taloudellinen huoltosuhde, työvoiman ulkopuolella tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti ,33 1,29 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä, % ,4 24,0 Lähde: kunnat.net

7 Kuviossa miehet vasemmalla ja naiset oikealla. Väestöpyramidi havainnollistaa väestön ikärakennetta. Pyramidi kuvaa sekä eri ikäluokkien välisiä suhteita että sukupuolten välisiä määrällisiä eroja. Väestöpyramideja tarkastelemalla myös alueiden väliset erot ja tuleva väestönkehitys havainnollistuvat helposti. Väestönkasvua ennakoiva ikärakenne muodostaa väestöpyramidissa alhaalta ylöspäin kapenevan pyramidi - kuvion. Tällainen pyramidi piirtyy väestörakenteesta, jossa nuorimpia ikäluokkia on eniten ja jossa ikäluokat pienenevät luonnollisen poistuman vuoksi vanhimpiin ikäluokkiin siirryttäessä.

8 Kuviossa miehet vasemmalla ja naiset oikealla. Yli 75-vuotiaiden määrässä on jo 2000-luvun alussa tapahtunut suhteellisen suuri lisäys ( vv n. 60 henkilöä). Seuraava isompi lisäys tapahtuu ennusteen mukaan ( n. 120 henkilöä) (Tilastokeskus).

9 5. Ikääntyneen väestön palvelurakennetavoitteet Köyliössä Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet kunnille iäkkäiden ihmisten palvelujen kehittämistä koskevan laatusuosituksen vuonna Nämä tavoitteet ovat myös Köyliön vanhustyön mielekkäitä tavoitteita ja mittareita. Valtakunnalliset tavoitteet kunnille ovat seuraavat: 75 vuotta täyttäneet Suomi 2010 Köyliö 2010 Tavoite / Suomi 2017 Köyliö Kotona asuvat 75 v. täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä 89,5 90,2 91,0-92,0 286/311 as. =92 % Säännöllisen kotihoidon piirissä 11,8 13,0-13,2 % olleet 75 v. täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä 14,0 Omaishoidon tuen 75 vuotta 4,2 6,0-7,0 4,1 % täyttäneet asiakkaat vuoden aikana % vastaavanikäisestä väestöstä Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 v. täyttäneet 5,6 4,0 6,0-7,0 21 as. =6,5% asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä Vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa tk:issa olevat 75 v. 4,7 5,8 2,0-3,0 4 as. = 1,25% täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä Lähteet: Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet, Tilastokeskus ja Kunnat.net. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevia 75 v. täyttäneitä asiakkaita on Köyliössä Stm:n ja Kuntaliiton asettaman tavoitteen mukainen määrä. Lähivuosina, kun yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyy, tulee myös lisätä kotihoidon resursseja samassa suhteessa tavoitteissa pysymiseksi. Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana vastaavanikäisestä väestöstä: Köyliössä omaishoidontuki on määrärahasidonnainen, joten budjetoinnissa tulee ottaa huomioon lisärahan tarve. Lähiseudun trendi on ollut omaishoidon suhteen laskeva. Nuorempien sukupolvien edustajat eivät ryhdy omaishoitajiksi yhtä usein kuin vanhemman sukupolven edustajat. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 v. täyttäneitä köyliöläisiä asiakkaita on 6,5 % vastaavanikäisestä väestöstä, joka on kansallisen tavoitteen mukainen osuus. Kuntouttavaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa kehitetään ja kotiin annettavia tukipalveluja lisätään, jotta vanhukset pystyisivät asumaan pidempään kotona ilman laitoshoitoa. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa lähivuosina, joten kotihoidon resursseja tulee lisätä tavoitteissa pysymiseksi.

10 Vanhainkodissa tai tk-sairaalassa pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia 75 v. täyttäneitä köyliöläisiä prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä on ollut hieman alle tavoitelukujen. Köyliöllä on Säkylän kunnan kanssa yhteinen kuntayhtymänä toteutettu perusterveydenhuolto. Tksairaalasta on potilaspaikkoja yhden osaston verran vähennetty ja vuodeosastolle on palkattu kotiutushoitaja tehostamaan kotiutustoimintaa. Laitoshoidon määrä on ollut tasaisessa laskussa. On muistettava, että myös alle 75-vuotiaille tarvitaan laitospaikkoja. Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi kotihoidon resurssien konkreettiseksi lisäystarpeeksi arvioidaan tukipalvelutyöntekijän (20 t/vko) toimen perustaminen sekä toisen sairaanhoitajan toimen perustaminen v. 2015, mikä mahdollistaa kotihoidon jakamisen kahteen alueelliseen tiimiin sekä kotisairaalamuotoisen toiminnan (esim. suonensisäisen lääkityksen ja saattohoidon kotona). Yhteistyö kunnan eri toimialojen ja kunnassa toimivien julkisten tahojen, yritysten sekä järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Kunnan eri toimialat ovat yhteistyössä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Kunta on järjestänyt vanhustenkotiyhdistyksen avulla vanhusten palvelukeskuksen lähiympäristöön rivitaloasumisen 30:lle ikääntyneelle. Palvelukeskuksessa järjestetään vanhuksille viriketoimintaa ja tukipalveluja: pyykkipalvelu, saunottamispalvelu, kahdessa huoneessa intervallihoitoa ja ateriapalvelua. Toiminta on yksinäisyyttä ehkäisevää, kuntouttavaa ja kotona asumisen pidempään mahdollistavaa ja sitä tulee jatkaa ja kehittää entisestään. Palvelukeskuksesta käsin on kerran kuukaudessa järjestetty myös ns. ikäihmisten etäkerhoja Vuorenmaassa, Kankaanpäässä ja Tuiskulassa. Näiden kerhojen kautta on saavutettu paljon vanhuksia, jotka eivät lähtisi kerhoon kauemmaksi. Nämä kerhot ovat hyvä keino aktivoida vanhuksia, löytää heille vertaishenkilöitä ja saada jaettua tietoutta esim. kotiin annettavista palveluista. Tätä kerhotoimintaa pyritään lisäämään ja turvaamaan siihen vaadittavat resurssit. Kunta on tehnyt ja tulevaisuudessa pyrkii lisäämään yhteistyötä mm. seurakunnan (esim. yhteiset hartaustilaisuudet ja omaishoitajien tapahtumat sekä ystävärinki yksinäisille), SPR:n (omaishoitajien virkistys- ja vertaisryhmätoiminta), vapaaehtoistyöntekijöiden (avustajina ikäihmisten kerhotoiminnassa ja tilaisuuksissa), Lions Clubin (avustukset), sotaveteraani- ja sotainvalidi yhdistysten sekä eläkkeensaajien yhdistysten (edustajat vanhusten neuvostossa) kanssa.

11