Sisältää: Kaija Kivimäki, Alkusanat. Päivi Varjosalo, Luovuuden mittasuhteet ja pienuuden estetiikka. Kylä elää ideoista

Transkriptio

1

2 KARTTATULOSTE Maanmittaslaitos, lpa nro 49/MML/13 Pohjakartta Maanmittaslaitos lpanro 49/MML/ Kansikvassa Arejärven kirkon kynttiläkrn Sisältää: Kaija Kivimäki, Alksanat Päivi Varjosalo, Lovden mittashteet ja pienden estetiikka. Kylä elää ideoista 4.8 km Mittakaava 1: Koordinaattijärjestelmä: ETRS-TM35FIN Kartan sijaintitiedoissa voi olla epätarkkksia. Kiinteistön tarkka aleellinen lottvs selviää toimitsasiakirjoista ja maastosta. 6 Tellervo Schrader, Jolvalmistelja somalais-saksalaiseen tapaan 12 Tla Peltonen, Seitsemisen kansallispiston jol 14 Leena Jalkanen, Ei sanoin, mtta teoin 18 Ilmari Kosonen, Arejärve on Kikkajärvi Marjo Heikkilä, Teorioita Arejärven etymologiasta Minna Plihtari, Arejärven Pelimannien harjoitksissa on hmori herkässä Marjo Heikkilä, Paikannimet ja historia 36 Dan Reed, Maailman toiselta laidalta 41 Pala ja Pentti Kovanen, retki Utön saarelle Elina Järvelä, IMU:n 30-votisjhlavosi loppsoralla Ulla Kota-aho ja Eeva Kota-aho, Kasteentodists Krn 1882 Kvakollaasia menneiltä vosilta Tervetloa Pohjois-Krn tapahtmiin Elina Riitijoen valokvanäyttely, Krn Lehti 5 v, Koopin,Danen ja Jamesin joltervehdys

3 Pohjois-Krn Jol 2014 jlkaisija Taistelijan Talo Palvelyyhdistys ry Graafinen snnittel ja taitto: Jlia Riitijoki Marraskn 10. päivänä 2014 Viime voden syksyllä saatiin päähänpisto tehdä aleelle Jollehti. Sen menestys yllätti kaikki. Tänä vonna ei ollt tarkoits tehdäkään erikseen jollehteä, koska yhdistys oli ollt kokoamassa Rippikvakokoelmaa ja organisoi yhteistyössä kappeliseraknnan kanssa varsin mittavan Arejärven Kirkon 90-votisjhlan. Heinäkssa oli jälleen iso konsertti kirkonmäellä, kn Koop Arponen ja Flte Of Shame tli kylälle. Arejärven Pelimannit tekivät Msiikkia Pohjois-Krsta -kirjasen sekä antoivat keväällä perinteisen kevätkonsertin. Sen menestys oli srenmoinen. Taitaa tlla kmminkin petraamisen paikka, koska ensi hhtikssa (tarkemmin ) on tiedossa 20-votisjhlatanssit. Tilaisteen ktstaan mitakin pirkanmaalaisia soittajia, joiden kanssa on tehty yhteistyötä Irene Jseliksen johdolla. Kylillä on ollt mtakin aktiviteettia. Pikaisen lasktoimitksen persteella saimme tlokseksi 32 erilaista tapahtmaa, joita olemme olleet organisoimassa vaihtelevalla jokolla klneena vonna. Mainittakoon, että aintkaan tapahtma ei ole jäänyt osanottajitta. Tosi hienoa, että täältä Pohjois-Krsta löytyy aktiivistta kylien elämään. Ilman osallistjia olisi kyllä sr pserossa! Syksyn vaihtessa talveenpäin ympäristöstä alkoi kla ihmetyksen ääntä, etteikö jollehti ilmestyisikään tänä vonna. No - vitosvaihde päälle ja tässäpä kerromme, mitä on tllt tehdyksi klneen voden aikana, noin pääpiirteittäin. Valaisemme myös jolnajan ohjelmatarjontaa pohjoisessa Krssa, sekä kerromme snnitelmista tlevalle vodelle. Lettavissanne on kirjoitksia yhteistyökmppaneiltamme tähänkin lehteen. Sri kiitos siitä! Toivottavasti olette vieläkin kiinnostneita Pohjois-Krn asioista. Toivottavasti osallisttte enevässä määrin kylien toimintaan ja toivottavasti kaikkien tarkoits on edelleenkin loda vain hyvää ympäröivään maailmaan. Tämän lehden mahdollisista virheistä otan vastn. Toivotan yhdistyksen polesta Rahallista Jola ja Menestystä sekä Onnea vodelle Kaija Kivimäki 4 Kva: E. Wahlman 5

4 Lovden mittashteet JA PIENUUDEN ESTETIIKKA - Kylä elää ideoista Pieni on kanista Meillä on vallalla srden ihannointi ja tavoittel monissa asioissa. Helposti ajatellaan, että sri olisi lähtökohtaisesti parempi kin pieni. Entäpä jos käännämmekin asian toisinpäin. Missä pieni peittoaa sren? Millaista sisältöä tottaisimme pienden filosofiaan? Itse pidän Pieni on kanista sanonnasta. Lovs ja lovat ratkaist, vaikkakin ne johtaisivat johonkin sreen, alkavat sein pienistä, arjen plmatilanteisiin etsityistä ratkaisista. Mina hykerrytti lkea paikallislehdessä (Ylöjärven Utiset ) olltta jtta tilaisdesta, jossa oli pohditt sia toimintoja ja palvelita Pohjois- Krn kehittämiseksi. Yhteisen ideoinnin jälkeen oli äänestetty parhaasta ehdotksesta. Lehden mkaan selkeästi eniten kannatsta oli saant kappakeskksen nimellä klkent ehdots. Kappakesks halttiin nähdä laaja-alaisena tarjoten esim. postipalvelt, polttoaineaseman ja taksikyytejä. Keskstelssa oli viitatt siihen, että tällä hetkellä Somen srin kyläkappakin on aikoinaan lähtenyt pienestä. Kn maistelin mielessäni sanoja kappakesks ja pieni sekä niiden synnyttämiä mielikvia, ne eivät alksi oikein tntneet mahtvan samaan laseeseen. Vosikymmenet ovat osoittaneet, että jokaisen den kappakeskksen on täytynyt olla edellisiä srempi, jotta se on hoktellt ihmisiä. Entäpä jos kääntäisikin näennäisen heikkoden, pienden, valttikortiksi? Siitä, mitä et voi mttaa, ja mikä tavanomaisesti ajateltna voi näyttää jopa ptteelta, voit tehdä vahvden, korostaa sitä entisestään! Pienden lisäksi tällaisia näennäisiä heikkoden määreitä löytyy mitakin: kakainen, korvessa, keskellä ei mitään, vaikean matkan päässä, hankala löytää, ei kiinnosta ketään, liian arkinen, jne. Päässäni alkoi itää ajats Somen Pienimmästä Kappakeskksesta. Somen Pienin Kappakesks, tervetloa! Millainen on Somen Pienin Kappakesks? Se on kiinnostava. Erilainen. Yllätyksellinen. Ktsva. Viipyilevä. Elämyksellinen. Aintlaatinen. Sieltä ei löydy yhtään isojen kappaketjjen ketjkappaa. Sen sijaan lähialeiden totteita kädentaidoista rokatotteisiin löytyy laajasti knkin vodenajan ja sesongin mkaan. Sieltä löytää aina myös jotain sellaista, mitä malta ei löydä. Sen sijaan, että perheen isä sllottaisiin shoppailpäivän ajaksi srten kappakesksten tavoin miesparkkiin, voidaan hänelle ojentaa olkihatt ja mato-onki käteen ja viitoittaa lähimaastoon ongelle tai ohjata viereiseen heinälatoon päivänille todellista laataikaa. Ja nämä molemmat voi tehdä myös koko perhe yhdessä. Kappakeskksen ravintolassa lonaan tekemiseen osallist myös asiakas itse nyt niin sositta maailman metropolien trendiravintoloissakin! Lonas syntyy perheen tai ystävien kanssa yhdessä tehden kokin menn holella valitsemasta mtamasta, osin jo esivalmistellsta vaihtoehdosta laadkkaita raaka-aineita; tietenkin lähirokaa kylän omilta tiloilta. Pikarokaa kiireisimmille (jos jok on erehtynyt kiireen kanssa kappakeskkseen) tarjoaa kappakeskksen omien, pihanrmella viipottavien kanojen takvarmasti toreista, lomkananmnista salaisella reseptillä valmistett, ah, niin kohkea ja keltainen herkkmnakas. Perheen bodaavat teinitkin ymmärtävät laatproteiinin päälle. Pääran jälkeen jälkiraksi tai ihan vaan pelkästään makean nälkään pääsee itse kokeilemaan, miten siihen mrinpohjalettn saadaan ne klisat pitsirenat ja kinka se käännetään. Salaistena pysyy kitenkin Pienen Kappakeskksen emännän letttaikinaresepti, mtta sen näkee ja ennen kaikkea maistaa jokainen, että ainakin niitä maailman keltaisimpia omien kanojen kananmnia niihin on käytetty. Lettjen kanssa tarjottavaa täyteläistä hilloa voi onneksi ostaa myös tliaisiksi. Shoppail ymmärretään Somen Pienimmässä Kappakeskksessa laajasti. Se ei ole vain tavaroiden ostamista, vaan myös elämysten ja palveliden hankkimista. Voit tilata yksilölliseen päiväohjelmaasi vaikka traktorikyydin naaprin isännän maataloskoneita katsomaan tai viedä lapsesi ttstmaan naapritallin hevosiin ja ehkä ratsastamaankin. Kappakeskksen talkoot ovat hippsosittja! Kerrostaloasnnoissa kesäkmalla pyöriville kapnkilaisille mahdolliss viettää päivä maalla mielekästä työtä tehden samanhenkisten ihmisten serassa on pelasts. Yhdessä kokatt talkoolonas maist lonnon helmassa taivaallisen hyvältä. Päivän krnaa sanan leppeät löylyt. Sadnkorjn jhlat ovat värikäs rieha. Joka vosi on aina jotakin tta. Kaamoksen karkots tarjoaa lohta jri pahimpaan aikaan, talven odotksen harmateen. Tähän aikaan jri missään ei oikein tapahd mitään. Taide- ja kädentaitojen teemapajat ovat sosittja. Esimerkiksi perinteisiä käsityömenetelmiä hyödyntävä, moderneja totteita tottava työpaja innostaa kaikenikäisiä. Msiikkiviikonlopilla vallitsee ihan oma tnnelmansa. Legendaarisia ovat joln aikaan myös ksenhak-karkelot. Kappakeskksen yksi isännistä vie pienen jokon yhdessä metsään etsimään sitä meidän perheen täydellistä jolpta. Miten ihanaa onkaan ksen löydyttyä istahtaa posket pikkpakkasesta pnaisina porkalla metsänotion ääreen nokipannkahveille. Kappakeskkseen palatta syödään lämmintä keittoa ja pipareita, joita perheen pienimmät ovat ksenhakijoita odotellessa leiponeet. Kappakeskksen energiantotanto, kierrätys ja jätteenkäsittely on hoidett esimerkillisellä tavalla. Täällä voit ttsta myös haastavien oloshteiden simpiin ratkaisihin paikan päällä ja saada ideoita omiin plmakohtiin kotona tai mökillä. Myös lovia rakentamisratkaisja on käytetty. Vaihtotorilla tavara kiertää nopeasti, jollekin tarpeeton tavara löytää sia onnellisia omistajia. Vain rajoitetn ajan kiinnosts herää Pisimmillään vierailsi Somen Pienimmässä Kappakeskksessa voi kestää viikonlopn, jopa viikon. Silloin Sinlle räätälöidään yksilöllinen viikko-ohjelma knkin vodenajan ja sesongin mkaan. Nettisivt löytyvät lonnollisesti kdella kielellä. Jokossa mtama harvinaiss, jota mt matkailyritykset eivät ole tlleet ajatelleeksi potentiaalisina markkinoinnin kohderyhmämaina. Erityisen haltn vierailkohteen Somen Pienimmästä Kappakeskksesta tekee se, että se on avoinna vain rajoitettina aikoina, ja että sinne varataan aika etkäteen. Ihmisiä kiinnostaa aina se, mitä ei riitä kaikille. Kappakeskksen varaskalenteria osataan jo odottaa voden vaihteessa. Voit soittaa varaksesi phelimitse, jolloin yksilölliset tarpeesi homioiden sinlle ja perheellesi tai sereellesi räätälöidään jri teidän näköinen elämyspäivä. Toki voit varata ajan myös netissä, jolloin voit valmiista pohjasta valita rksaamalla halamasi vierailajan ja aktiviteetit. Lonnollisesti myös nettivaraksen tehneelle tlee yksilöllinen vastas ja vahvists varaksesta, oikealta ihmiseltä. Kokonaisen viikonlopn tai viikon varanneelle vahvists tlee postissa, pienen yllätyslahjan kera. Yöpyjiä varten on olemassa erilaisia yöpymisvaihtoehtoja talkooteltoista B&Btyyppisiin majoitksiin. Kesä-, heinä- ja elok, mtta myös jolk ja helmi-maalisk talvilomien aikaan ovat ehdottomasti sositimpia ja haltimpia vierailaikoja. Siksi niihin aika täytyy varata ajoissa. Niinpä valvetneimmat päättävät svn kanssa yhdessä jo jolpäivän päivällisellä, minkä kesäviikonlopn he halaisivat varata. Kkin perheenjäsen saa viikko-ohjelmasta varata omat yksilölliset aktiviteettinsa yhteisen tekemisen lisäksi. 6 7

5 Asiakkaat Somen Pienimpään Kappakeskkseen tlevat hyvin laajalta aleelta, lkomaita myöten. Mtama onnistnt YoTbe video synnytti soranaisen ryntäyksen. Myös mtaman kotimaisen matkanjärjestäjän kanssa on tehty sopimkset. Niinpä matkailijabssi on ttt näky kappakeskksen pihassa. Lähisetjen vapaa-ajan ja kesäaskkaat ovat myös lonnollisesti vakioasiakkaita. Potentiaalisia asiakkaita ovat myös kaikki eri polilta Somea tlevat matkailijat, jotka etsivät massasta poikkeavaa matkailkohdetta. Somen Pienin Kappakesks on tarkka imagostaan. Mitään massatrismikohdetta siitä ei halta. Laat haltaan pitää korkeana ja tietty kotiktoiss ja aitos ovat sen ehdoton valttikortti. Koko kylän yhteinen jtt Somen Pienin Kappakesks on koko kylän yhteinen jtt. Kylällä on avarakatseisia ihmisiä, he ovat aina ymmärtäneet yhteistyön voiman. Oman kylän väen lisäksi yhteistyötä tehdään laajasti. Mtkin aleen matkailkohteet, kten lontokohteet, kanavat ja erikoisliikkeet, on otett kmppaneiksi ja valjastett Somen Pienimmän Kappakeskksen toimintaidean teksi. Koska kappakesks on aki vain osan vodesta ja asiakkaat tlevat varasten katta, pystytään kylän voimavarat mitoittamaan etkäteen ja työt jakamaan tasapolisesti. Talkootyö on edelleen knniassaan. Toisille Kappakesks tarjoaa sivelinkeinoa, toisille mielekästä tekemistä hyväkntoisten eläkepäivien iloksi. Jokainen voi hyödyntää omaa osaamistaan ja omaa pihapiiriään ja tarjota retki- ja phakohteita tapahtmakalenterin osaksi, myös vodenaikojen mkaan. Kollaisille ja norille tarjot tilaiss harjoitella kotinrkilla myöhemmin elämässä tarvittavia taitoja kten yhdessä tekemistä ja asiakaspalvela. Kaikille tekijöilleen Somen Pienin Kappakesks tarjoaa yhteisöllisyyttä ja myös ylpeyden aiheen oman kylän aktiivisena pitämisestä. Kylän toimintamallia tllaan ihmettelemään ja ihastelemaan eri tahoilta. Sitä käydään esittelemässä sein myös erilaisissa seminaareissa. Ja kyllä Somen Pienimmän Kappakeskksen tekijöiden hyvä henki ja tekemisen meininki on se, josta myös asiakkaat nattivat ja halavat päästä osallisiksi se on se jtt, miksi moni palaa vodesta toiseen tapahtmiin ja yhteisiin talkoisiinkin. * * * * * Näin mielikvitkseni pääsi livahtamaan lentoon! Syntyi Somen Pienin Kappakesks. Itse asiassa, syntyi SUOMEN PIENIN ELÄMYSKAUPPAKESKUS! Mikseipä tätä kaikkea voisi kokeilla käytännössä pienimotoisesti jo tlevana vonna. Natin itse kovasti viime kesänä Pohjois-Krn kyläkirppissnnistksesta. Ttksi tli sia paikkoja, ja mikä haskinta, sia ihmisiä! Entäpä jos järjestettäisiinkin Pohjois-Krn Elämyssnnists, jossa olisi toiminnallisia rasteja? Lpaan työväenopistolta yhden rastin Saiko kappakesks Sinn mielikvitksesi lakkaamaan samaan sntaan, tästä eteenpäin tai jonnekin ihan malle? Ei sen väliä, tärkeintä on liike! Itsenäisyyspäivän seppeleenlask Arejärven Sankarihadoille Pohjois-Krssa tapahtntta 2013 Rittasen Pikkjolt Unelmarikasta Utta Votta 2015! Ja samalla katse jo pian siintävälle delle vosikymmenelle 2020 on pikemmin kin homaammekaan! Tlevaistta rakennetaan jo tänään! Parhain terveisin Päivi Varjosalo Tampereen sedn työväenopisto aplaisrehtori (yhtenä vastaleena Ylöjärvi) paivi.varjosalo@tampere.fi Kva: Eerik Saarijärvi 8 9

6 2013 Pohjois-Krssa tapahtntta 2014 Pohjois-Krssa tapahtntta Koop Arposen ja Flte of Shamen jolkonsertti Raija Palomäen vetämä työväenopiston Perinnepiiri Ystävänpäivänä Potkkelkkojen kokoontmisajot 10 11

7 Jolvalmistelja somalaissaksalaiseen tapaan Kn syyskn polivälissä palasimme kesänvietosta Arejärven rannalta tänne Saksan-kotiimme, tervehti mina paikallisen Lidl-liikkeen hyllykössä pitkä rivi pnalakkisia sklaajolpkkeja! Vain mtamaa päivää aikaisemmin olimme mökillä vielä nattineet myöhäiskesän aringonpaisteesta ja nyt pitäisi yhtäkkiä olla joltnnelmassa ja ostaa makeisia jolpkin pssiin! Sillä hetkellä jol oli minn ajatksistani niin kakana, että melkein kikstin moisesta näkymästä. Nyt siitä on aikaa jo lähes ksi viikkoa. Ja ihme kyllä, sitä mkaa kin päivät lyhenevät ja illat pimenevät lämpiää mielikin lähestyvälle joln ajalle. Niin käy joka vosi aivan ilman kappojen jolmarkkinoita. Meidän perheen tämänvotinen joln valmistel alkoi viime torstaina! Niin aikaisin, ihmettelee varmaan moni lkija. Todella, niin aikaisin on hyvä tehdä saksalaisten piparkakkjen, ns. hnajakakkjen, esitaikina. Joksevaan hnajaan sekoitetaan ris- ja vehnäjahoja ja niin syntyneen taikinan annetaan käydä mieliten seamman viikon. Sinä aikana taikinaan modost happoa, jonka avlla vasta potaska ja hirvensarvensola nostattavat leivonnaiset knnollisesti nissa. Nämä nostatsaineet ja masteet lisätään taikinaan vasta leipomispäivänä. Tlos on odottamisen arvoinen, ainoa ongelma on se, ettei marraskn alssa aina mista sitä taikinaa tehdä. Ensimmäinen meille tärkeä adventtiajan tapahtma on somalainen joljhla pienessä kylässä lähellä Branschweigin kapnkia, jonne täältä Wolperodesta on matkaa noin 70 kilometriä. Meitä somalaisia ja somenmielisiä on täällä Saksassa yllättävän paljon, meidänkin joljhlaamme saattaa tlla jopa liki 70 vierasta. Jhlamme alkaa aina somalaisella jmalanpalvelksella, jossa laletaan sekä Hoosianna että Enkeli taivaan. Sen jälkeen natimme herkllisen jolaterian aivan perinteiseen tapaan. Jokainen kantaa kortensa kekoon. Minä teen aina piimäjston ja loimaalaisen lanttlaatikon, eli sellaisen, jossa ei ole siirappia eikä mita masteita kin solaa ja pikkisen sokeria. Jälkiraksi on kahvia, teetä ja jolleivonnaisia. Lasten sreksi iloksi tlee myös itse jolpkki Korvatntrilta joljhlamme vieraaksi! Ja hän osaa pha sekä somea että saksaa! Harjoittelee varmaan niitä vieraita kieliä pitkien kesäkkasien aikana. Saksalaiseen jolnalsaikaan kl ehdottomasti adventtikranssi pnaisine kynttilöineen. Meidän kotiamme koristaa aina kaksi kranssia. Toinen, oikein iso, riipp eteisen katosta, toinen vähän pienempi on keittiössä. Me koristelemme ne kranssit yleensä mratin- ja marjaksen oksilla sekä rsn pnaisilla ja oratomen sinisillä marjoilla. Ksenoksat tosin ovat ne alkperäiset, mtta ne pdottavat lämpimässä keittiössä nelasensa jo ennen kin adventtiaika on edes polillaan. Vähän samoihin aikoihin on kaikkien miden tohjen ohella mistettava myös lähettää jolposti Someen. Ja kn kerrottavaa klneen voden varrelta kertyy aina seampi rivi, ei postikortti enää riitä, vaan tavaksi on tllt lähettää kokonainen kvitett kirje. Siinä sitten meneekin seampi päivä, ennen kin viimeinenkin joltervehdys on pistetty postilaatikkoon. Kn Somessa vietetään itsenäisyyspäivää, on täällä meillä päin Pyhä Nikolas liikkeellä. Hän jakaa varsinkin lapsille jolnajan herkkja, jos he ovat mistaneet ptsata kenkänsä holellisesti ja asettaa ne oven viereen Nikolaspäivän aattoiltana. Vaikka meidän lapset ovat olleet jo pidemmän aikaa aikisia, mistaa se Nikolas silti vielä poiketa meilläkin, niin että aamlla kengistämme löytyy täytettyjä piparkakksydämiä, sklaakonvehteja, marsipaanileipiä, saksanpähkinöitä ja vieläpä mandariinejakin. Olemme kai olleet kovin kilttejä koko voden. Ja sitten, viimeistään, kn toinen kynttilä adventtikranssissa sytytetään, on aika leipoa joln pikkleivät, keksit ja piparit. Monien saksalaisten jolleivonnaisten, esimerkiksi niiden, joiden taikina on siihen mennessä mhint jo yli neljä viikkoa, pitää vielä masta peltirasioissa pari viikkoa ennen herkttela. Meillä on aivan aito somalainen leivinni. Sen kn aamlla lämmittää, niin siinä sitten kelpaa paistaa pellillisen pikkleipiä toisensa jälkeen ihan iltaan asti. Niitä tleekin aina tehtyä sen seitsemää sorttia, joista enin osa on tyypillisesti saksalaisia. Lopksi työnnetään vielä kivat kakt niin, joista ei missään malla tle niin meheviä kin siinä tiilinissa. Ja keittiön täyttää ihana joln toks. Vähän lähempänä jola leivotaan vielä pllat, sämpylät ja karjalanpiirakat. Silloin ovat myös sein lapsenlapset mkana tohamassa ja koristelemassa innolla komeaa piparkakktaloa kmikarhilla ja sklaapastilleilla. Varsinainen jolateria on meillä aivan somalainen. Niinpä aattoviikon toht meidän perheessä eivät varmaankaan paljon eroa somalaisista jolvalmistelista. Kinkt, laatikot, rosollit, jstot ja monet mt joln herkt eivät aivan kädenkäänteessä synny. Mtta kn jolaaton iltahämärässä koko perhe istahtaa katetn pöydän ääreen, tietää, ettei mikään vaivannäkö ole ollt trhaa. Nyt saa jol tlla! Tellervo Schrader Wolperode Bad Gandersheim Saksa 12 13

8 Seitsemisen kansallispiston jol Seitsemisen kansallispiston vodenkierrossa joln set on hiljaiselon aikaa. Holtotöissä on hyvä taon hetki, sillä tarvitaan lnta ennen kin polttopholto ja mt maastotyöt voivat käynnistyä. Asiakaspalvelssa kävijät kohdataan lähinnä virtaalisesti, sillä srin osa piston ystävistä hyvästelee Seitsemisen viimeistään marraskssa, jolloin päivä on vain lyhyt hämärän jakso kahden pimeän välissä. Tänä vonna lontokesks slki ovensa jo lokakn lopssa, sillä vodenvaihteen yli mennään remontin merkeissä. Joln aikaan kansallispisto on varsinaisten askkaidensa ikioma, ja osa heistäkin viettää talvikaden lämpimämmissä maisemissa. Ihmisen silmin kansallispiston jol henkii hiljaistta, pimeyttä ja rahaa. Todellisdessa sen askkaat kamppailevat kylmyyttä ja nälkää vastaan. Vain vahvat selviävät, mtta se kl lonnon kiertoklkn. Eikä talvi tle yllätyksenä, siihen on varadtt jo kkasien ajan keräämällä varastoja piiloihin tai nahkan alle tai tilkitsemällä kotipesän seiniä ja kattoa. Saattaapa jok snnitella viettävänsä sydäntalven nten maillakin. Keinoja on monia. Meillä ihmisillä on voden lopppolella tapana mistella klneen voden toimintaa. Mitä kaikkea sitä saatiinkaan aikaiseksi, ja mikä jäi odottamaan seraavaa votta. Seitsemisessä oli tapahtmarikas vosi. Pitkäaikaisia työntekijöitä jäi eläkkeelle ja jäähyväisjhlia vietettiin myös kahvioyrittäjälle. Onneksi on jo saat sia seitsemisläisiä tilalle. Kesän aikana järjestettiin tapahtma jos toinenkin, ja hipentmana Koveron perinnepäivässä koettiin kaikkien aikojen yleisöennätys. Näkyvin mtos pistossa on tapahtnt reittien osalta. Eri polilta Seitsemistä on kaiknt jo pitkään palokärjen ja pohjantikan koptksen lisäksi mtakin naktsta. Viittoja on isttett joka risteykseen opastamaan klkijoita. Seitsemisen reittiverkosto on nyt aiempaa selkeämpi, ja ensi vonna onkin hyvä lähteä seikkailemaan Seitakierrokselle tai talsimaan Torpparin taivalta. Piston länsipolelle on avatt myös si latyhteys, joten tlevana vonna on tarkoits viettää Seitsemisessä oikeaa retkeilyn teemavotta. Yhteistyö on kansallispistojen elinehto. Olemme saaneet tänä vonna sia yhteistyökmppaneita niin kansallispiston holtotöihin kin myös tapahtmien järjestämiseen. Paikallisille kansallispistolla voi olla monta merkitystä. Se to tnnetttta ja elinkeinomahdollisksia, sillä lontomatkailpalvelt, holtotyöt ja ennallistaminen työllistävät, mtta se voi olla myös ylpeydenaihe ja olohoneen jatke. Tervetloa Seitsemiseen myös vonna 2015 ttstmaan ilmettään kohentaneeseen lontokeskkseen ja distettihin reitteihin sekä itse pääasiaan, Seitsemisen aintlaatiseen ja nohtmattomaan lontoon. Tla Peltonen Pistonjohtaja Koverolampi, Seitseminen Kva: Kari Leo Kva: Kari Leo 14 15

9 2014 Pohjois-Krssa tapahtntta Valokvailta Yhteisvastn merkeissä Kinkerit JssiMatissa Veteraanipäivä Pelimannien kevätkonsertti, Msiikkia Pohjois-Krsta Pelimannien kevätkonsertti "Msiikkia Pohjois-Krsta" Talvisodan päättymispäivän seppeleenlask Arejärven Sankarihadoille Äitienpäiväkahvits

10 Ei sanoin, mtta teoin Itsenäisyytemme aamnkoitossa tli tnnetksi sanonta: Ei sanoin, mtta teoin! Oli ihmisiä, jotka olivat valmiit hraamaan jopa oman henkensä yhteisten tavoitteiden polesta. Tämän koko kansan sopimksen painavimmat allekirjoitkset saatiin heiltä, joiden mistoa knnioitamme sankarihatojen äärellä. Klneen voden aikana olen yrittänyt ttsta sekä kirjallisden avlla että paikan päällä käyden kesän 1944 tapahtmiin. Saamani käsityksen voisin tiivistää sanomalla: Yhtä perstelta kin on pha Talvisodan ihmeestä, on pha kesän 1944 ihmeestä. On käsittämätöntä, miten isämme kestivät no kkadet ja oman henkensä halla sitotivat tehtäviinsä. Ylivoimaisen vihollisen massiivinen hyökkäys tyrehtyi isänmaataan polstavien veteraaniemme skollisteen ja rohketeenkin annettjen tehtävien täyttämisessä. Oli olemassa yhteinen tahto polstaa isänmaata ja trvata sen vapas. Ilman tällaista sopimsta koko kansan maanpolststahtoa rintama ei olisi voint kestää. To skpolvi on sisäistänyt apostolin sanan: Samoin olemme me velvolliset panemaan henkemme alttiiksi veljiemme polesta älkäämme rakastako sanoin ja pheessa, vaan teoin ja totdessa (1 Jh 3:17-18). Ei sanoin, mtta teoin! Kn mietin tämän tekstin aihetta, tämä lasahds palasi mieleeni. Jotain tästä taistelhengestä elää yhä tänä päivänä pohjois-krlaisten sielssa. Ilo täyttää mieleni, kn mistelen kaikkia niitä hetkiä, joissa jokainen on omien voimavarojensa, lonteensa ja skallksensa mkaan ottant osaa yhteiseen hyvään. Itse olen saant olla mkana vain mrto-osassa niistä, mtta kiitolliss tlvii silti. Kinkerit JssiMatissa, valokvien keräys, kahvihetkissä mkanaolo ja hyvään osallistminen sitä katta, rakennett tievarsikyltti Arejärven kirkon risteyksessä, mkanaolo niin syntymäpäivillä kin tapahtmissa, tervetlleeksi toivots kotiin, virsilalilta Anttiloilla, Rittasten kolnmäen messt, kahvin keittoa, tilan laittoa Lista olisi lopton. Pohjois-Krn voi liittää hyvin jri vietettyjen vaalien alla eläneen ajatksen: Hyvän tekemisen seraknta. Tämä on yhteisö, jossa vielä on tavoitteena elää yhdessä, tehdä yhdessä. Toivon, että tämä on perinne, joka kasvaa ja vahvist vosien saatossa. Josks vaivaakin nähden, väsyneenä, kitenkin mkaan tllen. Taistelasennetta tarvitaan yhä. Josks olen Arejärven kirkon tilaisdessa herännyt ajatkseen: entä jos tämä kirkollinen elämä tämä kirkko täältä kivisi ja kihtisi pois? Siksi rkoilen, että elämä myös ton kirkon äärellä olisi todellista. Sinasta, voimia ja iloa niin jolnaikaasi kin alkavaan teen voteesi toivottaen: Leena Jalkanen Kappalainen, Kr Marsalkkamme sanoi viisaasti vosikymmeniä sitten: Pienen maan srin voima on yksimielisyys. Unohtakaamme sen voksi riitaisdet ja epälottams. Me kaikki tarvitsemme toisiamme, ja sokoon Jmala, että me rinta rinnan olisimme kyllin ljia

11 Tokokssa 2014 Taistelijan Talo Palvelyhdistys ry kokosi yhteistyössä kyläläisten kanssa Rippikvakokoelman Pohjois-Krsta. Kirjasta on edelleen saatavilla JssiMatista 10 / kpl tai postitse, tilakset taistelijantalo@gmail.com tai yhdistyksen sihteeriltä ph Pohjois-Krssa tapahtntta Kaatneitten mistopäivän seppeleenlask Arejärven sankarihadoille Harmonikkasäveliä. Harmonikkataiteilija Petteri Waris Arejärven kirkossa 22.6 Uotiloiden Kesäillan hartas

12 Arejärve on Kikkajärvi Krn itäosassa, osin Parkanon polella olevan Arejärven nimen sana Are- tarkoittaa tarkemmin ttkien kikkaa. Tarkoittaa siis tota isompaa vesilinta, joka on järven tyypillinen askas. Sana on perimmältään vanhaa balttikieltä eli lätin kieltä. Arejärven set tli minlle ttksi, kn aikoinaan lehdentoimittajana jodin tekemään jtta siitä, miten hyödyllistä oli Metsähallitksen mailla syväarata Areen sria avohakkaloja metsänviljelyä varten Lokomon valmistamilla, telaktjtraktorin vetämillä syväaroilla. Jo silloin ihmettelin paikan nimeä. Arejärven set oli aikoinaan kokonaan Krn pitäjää. Vonna 1926 läntinen osa tli osaksi Parkanon kntaa, samoin järven länsirannalla oleva Arejärven kylä. Pitkä Arejoki laskee monien järvien katta Kyrösjärveen. Vanhoissa asiakirjoissa järven nimi mainitaan jo v modossa Ared träsk. Silloisen satakntalaisen ääntämistavan mkaisesti Aretjärvi. Onkin järven nimen alkperäisin ja tavallaan ainoa oikea kirjoitsmoto. Vonna 1573 nimi on tllt kirjoihin modossa Areijerffi. Nimi Are- on harvinaisen Somessa, Mita aivan samanmotoisia paikannimiä ei maassamme ole. Arejärvi on nyt myös sknimenä. Monet historian- ja paikannimien ttkijat ovat yrittäneet saada selkoa, mistä Arejärvi sai nimensä. Heikki Ojans arveli, että nimessä on höyryä merkitsevä sana ara. Viljo Nissilä taas keksi sanan area, aree tarkoittaen tilava. Tai että nimessä on sana aer siitä, että järven yllä on esiintynyt poikkeksellisen paljon svaa tai ilman väreilyä. Viimeksi Pentti Papnen on sitten keksinyt, että nimessä onkin jokin saamenkielen, järveä merkitsevä sana. Kn ttkijat eivät saa jostain merkittävästäkin Somen paikannimestä selkoa, he sitten viisaasti osaavat sanoa, että se on saamen kieltä. Vaikka eivät sitten yleensä osaakaan sanoa, mitä sana saamessa merkitsee! Tollaiset selitykset osoittavat lähinnä selittäjänsä älykkyyttä. On siis seita erilaisia selityksiä. Mihin niistä oikein skoa? Kn kielitohtorit eivät ole saaneet selkoa yhden Arejärven nimestä, niin minä nyt tässä metsänhoitajan kieli- ja ammattitaidollani selitän tarkkaan, että Arejärven nimessä on kikkaa tarkoittava sana ar. On kylläkin kakaista, vierasta kieltä, mtta on varma selitys. Kn Somessa on peräti järveä ja lampea ja pikklampia ja jokia ja proja vielä lisää vaikka kinka paljon, no vesipaikat ovat hyvin rnsaan vesilinnston elin- ja rokapaikkoja. On pintasorsia, on kokoskeltajia, on kahlaajalintja ja on kalasääskiä ja merikotkia. Niiden nimityksiä on tavattoman paljon järvien ja niiden rantapaikkojen, jopa kntien ja kapnkienkin nimissä. Ja kn käy läpi noita järvien ja niiden rantapaikkojen nimiä, niin niiden nimissä on sellaisia vesilintjen nimiä, jotka löytyvät jostain kakaisen Siperian somenskisen kielen sanastoista. Ja toisinaan Itämeren itäisten rantojen kielistä, virosta, latvian, liettan ja jopa minaispressin kielestä. Ja jopa polanslaavin kielestä. Ja sitten myös skandinaavikielistä joko tanskasta, vanhasta rotsista tai norjan ja islannin kielistä. Ainoana Somen paikannimien ttkijana olen tämän homannt. Ja siksi pystyn avaamaan esimerkiksi Saimaan järven nimen tasta vesilintsanastosta ja monet mt järven ja paikkojen ja skjen nimien tastat. Homiota kiinnittää se, että Arejärven rannan vanhimpia asinpaikkoja oli Kirinlahden torppa. Paikalla on siis käytetty lintnimiä paikanniminä, kiri kn tarkoitti kovi. iso lint. Ja kikan nimityksistä löytyy selitys Arejärven nimelle. Viron sanastossa kikka on yleisimmin järvekar. Somessa onkin aina monta järveä, joiden nimessä on to kar. On Karia, on Kara-, Karojärvet. Mtta viron kielenkäytössä kikka on toisinaan vain ar. Nyt ollaankin jo pitkällä Arejärven nimen avaamisessa. Arejärvi on siis kikkajärvi. Mtta kn tarkemmin selvitetään, niin sana kar viron kielen sanastossa ei ole viron omaa sanastoa, vaan takana onkin latvian eli lätin kielen sana gara. Latviassa sana gara tarkoittaa nykyään isokoskeloa. On sieltä klketnt virolaisten käyttöön kikan, ton kaniin linnn nimeksi. Ja toisinaan to balttikielinen sana gara ääntyy balttikielissä modossa hara. Ja niinpä Somessa on mtamia järvien rantapaikkoja ja järviä, joissa on to sana hara. Lempäälän vanhin kylä järvensä rannalla on Harala. Ttkijoille aivan selittämätön paikannimi, jota on arvelt germaanimiehen nimestä tlleeksi. Jos ttkijat eivät jotain heille otoa paikannimeä selitä saamen sanasta tlleeksi, he sitten selittävät, että nimessä on germaanimiehen nimi! Vaikka sana tarkoittaakin kikkaa. Ja Tsniemen järvipitäjässä Pohjois-Savossa on Haranginjärvi ja kylä Haranki. Ja Hämeessä Hahon pitäjän Hahonselän nimessä on vastaava sana, toisella päätteellä kylläkin. Ja jo v man professori kirjasi mistiin, että paikallisessa kielenkäytössä sana haho tarkoittaa kikkaa. Kn Arejärvi on Etelä-Somen phtaimpia järviä ja on rnsaskalainen hyvää khakantaakin myöten, on kivikkorantainen järvi, sen tyypillisin vesilint nimeltään kikka. On srikokoinen, pelkästään kaloja skeltava Arejärven nimi ei kitenkaan ole ainoa järvi, jossa on to lättikielestä peräisin oleva, sanasta gara lyhentynyt sana ar paikannimessä. Lohjanjärvessä on kapngin taajaman kohdalla Arlahti. On sekin sikäläisille paikannimien Kva: Marko Schader 22 23

13 ttkijoille selittämättömäksi jäänyt paikannimi. On siis Kikkalahti. Teorioita Arejärven etymologiasta Are-alkiset paikannimet ovat kovin harvinaisia. Kansalaisen karttapaikan paikannimihak tottaa are-alkisille paikannimille ainoastaan yksitoista haktlosta koko Somesta. Nimistä yksi on talonnimi Krnpyyssä, kaksi Ikaalisissa ja lopt kahdeksan Krssa ja Parkanossa Arejärven ympäristössä. Sen sijaan ara-alkisia paikannimiä löytyy lähes sata. Opiskelkasi käynnistyi Ja mtamissa järvissä to sana ar on saant modon Ara-. Vammalan metsämaastoissa on Arajärvi eikä kyntöaraa tarkoittava sana voi mitenkään liittyä karn kikkajärven nimeen. Melkein joka kolmas somalainen Somssalmella ja Ranalla on Aralampi halaisi soittaa jotakin soitinta; jok ja niiden nimissä sana tarkoittaa joko kikkaa tai sitten pienempää ehkä vakavalla tarkoitksella valmiskaakkria. Sotkamossa Araniemi, Kemijärvellä rannan ta vaikkapa ammattilaiseksi, jok Araneva. Nakkilassa järvestä kivatt Araso. toinen vain hikan hvikseen. Joennimi Arajoki Trkn laskevana on nimensä polesta rotsinkielistä pera eikä siinä ole tätä kikan nimitystä. Ensimmäinen asiakirjoista löydetyt maininnat Arejärvestä ovat 1500-lvn polivälistä. Rotsin kningas Kstaa Vaasa tehosti verotsta ja votien verojen kern valvontaa. Alettiin pitää maakirjoja, maaveron keräämisen yhteydessä syntyneitä letteloita. Kstaa Vaasa halsi edistää myös disaststa ja halsi siksi perttaa erämaiden omistsärjestettyä msiikinopetsta on oikeden erätalonpojilta takaisin krnlle. Tohon aikaan tarjolla Somessa monen organisaation Sknimistössä ovat myös toinimet Are (14) ja tehtiinkin letteloita talollisten omistamista erämaista. Jri Msiikin persopetsta Arejärvimesta. 10 ihmisellä, jotain katta tlleina skniminä. erämaalettelosta löytyykin vanhin tnnett merkintä Ajärjestetään nykyisin hyvin monimorejärvestä. Arejärven ympäristössä oli eräkaden loplla Tarkoittaako sitä, että jostain toisesti jatämä lähessitten kaikenlaiseen tarpee-latviasta ksi eräsijaa, jotka olivat Ikaalisten Höytölän ja Tevanieon josks seen. tllt askkaita Arejärven rannoille ja he men kylien isäntien omistksessa. Höytölä ja sen naapriovat antaneet järvelle nimen? Ei tarkoita Oma tehtävänsä on myös yksityis-soranaisesti. kylät modostivat yhdessä Areenloppi-nimisen setknnoita lintnimityksiä on otett lainasanoja kakaakin, henkilöiden antamalla opetksella. nan, joka sijaitsi Kyrösjärven Heittolanlahden ympärillä. Jo ilman askkaita. Riistaotksista on käytetty Varsinkin maamme srimmissa ka- mielellään keskiajalla ale tnnettiin Kyrön pitäjän Areen neljännes kiertoilmaisja. pngeissa toimii myös kapallisia m-nimisenä verotsaleena (Ares fjärding). Sataknnan kessiikkikolja, jotka rahoittavat koko kiajan historiaan perehtyneen professori Seppo Svannon Mtta monet paikannimet kyllä osoittavat, että toimintansa oppilasmaksilla. mkaan Are on vanha yhteisnimi niille aleille, joita jo ratakaden toivat someen Itämeren kaakkoisrannoilta Tavoitteellinen ja erikoistnt opetlleet kappiaat ja sepät. Heitä on jäänyt asmaan tänne. viikinkiaikainen Höytölä ja sen naaprikylät omistivat. ts on erityisoppilaitosten hoidettavana. Heidän sanastoaan on radanteon sanastoissa selvä Svannon mkaan on lltavaa, että Arejärven eräsijat Ne hoitavat valtion ja kntien tkemina kerros. Ja pirkkalaiskappiaat olivat aln perin noita olivat olleet 1500-lvlla Areenlopen talojen omistksessa opetksen niin msiikkileikkikoln, balttikappiaita ja heidän peraan Kokemäenjoen reitin jo vosisatojen ajan. Pidän hyvin todennäköisenä, että ikaapersopetksen kin ammatillisenkin pohjoisillakin paikoin balttikielen sanastoa. On Ähtärin lislaiset eränkävijät ovat nimenneet erämaajärvensä oman korkeakolopinnimivaiheen sanastaosalta ézérs aina järvi. Ja Kersselän nimessä kotipaikkansa mkaan. Käytäntö, jossa erämaa nimettiin toihin saakka. sana gearis, sekin taas kikkaa Aada-Kaisa Friman on määrätietoinen ja innokas si msiikkiopisto-opiskelija. on minaispressin omistajien kotipaikan mkaan, oli eräkadella melko yleisibelis-akatemian erikoistena tarkoittaen. nen. J Kansalaisopiston opintopiirinä soitett 20 votta Arejärven Pelimannien harjoitksissa hmori on herkässä Kn soittotreenit pidetään kyläkapan yhteydessä olevan baarin tiloissa ja baarinpitäjällä kerrotaan olevan Bgari tiskin alla, käy selväksi, että Arejärven Pelimannit ovat hmorintajisia hanristeja. Kansalaisopiston harmonikkapiirin harjoitkset siirrettiin baarin tiloihin sen jälkeen, kn knta oli myynyt Itä-Areen kyläkoln. Are-sana on siis kiistatta peräisin keskiajalta ja kl Aada-Kaisa halaa oppia siksi Ikaalistenkin sedn vanhimpaan nimikerrostmaan. Siksi itse sanan merkityksestä onkin esitetty erilaisia tlkinsoittamaan Kningaskobran Kn Arejärven arvoitksellisessa nimessä on to toja, mtta varmaa selitystä asiaan saadaan tskin koskaan. kikan nimitys gara, niin Itä-Aren kylä voi nimetä mihin korkeakolihin nähden on sen Vaikka professorit väittävät järven nimen tlleen sanasta norisokolts, joka on valtaknnallikäyrä. Vaikka ei oleerityislahjakkaille käyrä. sella tasollajärvi toimivaa kollaisille tarkoitetta opetstoimintaa. Koltkseen valitaan opiskelijoita, joilla on edellytykset valmista msiikhistorianttkija Pentti Papnen esittää, että are tlisi saanimikkolintlajikseen linnn nimeltään ar (kikka). kialan ammatteihin. Parkanolainen 10-votias AadaMsiikkiopiston piti men kielen järveä tarkoittavasta sanastapääsykokeissa javri, jare. Sekä Kaisa Friman aloitti tänä syksynä Msiikin opetsta tarjotaan myös soitella pianolla esimerkin perässä, laikaalisten että Krn aleella esiintyy saamelaisperäisiä yhteensä 189 kansalaisopistossa. Yksi opinnot Ylä-Sataknnan msiikkiopislaa ja tehdä taptsharjoitksia. nimiä, mtta äänteellisesti javreja are-sanojen yhteyttä toiminnan oppilaana. Into Kn paikka varmisti, Aada-Kaisa Ilmari Kosonenpääperiaatteista on opetk- tossa Pekka Kallionpidetään epätodennäköisenä. Kielitieteilijä Viljo Nissilä on sen tominen lähelle ihmisiä, minkä msiikkiopistoon haketmiseen syttyi sai heti alkajaisiksi oman harmonikan metsänhoitaja, konsltti esittänyt, että are-nimet pohjatisivat area/aree-sanaan, Contry Visions kolssa msiikkilokalla. voksi opets Oy on monesti hajatett eri ja tai lisäksi hankittiin Kahjoka tarkoittaa avaraa tilavaa. Nissilänottiteline. pitää mahdollisena polille kntaa. Kansalaisopistot ovat Viime vonna en vielä halnnt den soittotnnin jälkeen tnnelma on kantasanana myös svaa tarkoittavaa aer-sanaa. Kielitieteiyksi vapaan sivistystyön oppilaitosmomsiikkiopistoon, mtta kipinä iski hyvä ja innostnt. Melkein joka päivä lijä Heikki Ojans tlkitsee areen tlevan höyryä tarkoitkolssa. Meillä on kiva ja innostava doista. tavasta ara-sanasta.harmonikka nosee vähäksi aikaa syliin. Harmonikkaopetsta järjestetään opettaja, kertoo Aada-Kaisa. Soittotnnilla ollaan harjoitelt ympäri maata kaikenlaisissa oppilainäppäimiä ja bassoja, että neeikä tlevat Ajats harmonikasta Kieli soittimeksi mtt tiettyjen lainalaisksien mkaan, maaltoksissa. heitettiin ilmoille Aada-Kaisan kotona, terävästi. Ens kerralla soitetaan Ukko likon ole aina helppo päätellä, mikä nimi jontaa jrensa Oppilaitosten saaman valtionavn sillä isän vaari Oiva olimihinkin soitellt harmonooa.ontoivon, että oppisin sanaan. Paljon myös sanoja, joidensoittamaan merkitys on Kningaskobran. Meidän msiikkilomerkitys on sri ja toimintaedellynikkaa iltaisin ja siitätyystin oli jäänyt isälle vosisatojen nohtnt klessa. En tomitsisi päteon kaksi poikaa, jotka soittaa hartykset ovat eri laitoksilla tämän voksi mkavat mistot. vien ja arvostettjenkalla kielitieteilijöiden teorioita Are-sanan monikkaa ja ne soitti sen kevätjhlissa. hyvin erilaiset. Msiikkiopistossa lk Harmonikka onalkperästä kivannäköinen, kovin heppoisesti. kasimaksjen oss on keskimäärin 17 siinä on paljon napploita. Siksi ajataada-kaisa opiskelee teoriaa koln Marjo % opetksesta aihetvista menoista. telin, että harmonikka voisi Heikkilä olla mn msiikkilokalla, joten msiikkiopistolhaarkka on msiikkiopistonkin maksoittimeni. la hän käy tässä vaiheessa vain soittolähteet: sissa leveä. tnneilla # 2014 Somalainen paikannimikirja Seppo Svanto: Sataknnan historia osa III, keskiaika Irene Jselis on kansalaisopisto-opetksen konkari. Hänellä on yli 40 voden kokems harmonikkaryhmien sekä yksittäisten harmonikka- ja piano-oppilaiden opettamisesta. Soittoporkoilta hän saa kiitosta siitä, että on aina valmis järjestämään keikkoja ja lähtee niille itsekin mkaan soittamaan. JssiMatin baarinpitäjä ja kyläkappias Kaija Kivimäki kl porkkaan, mtta jot sairasteln takia olemaan välillä tastajokoissa. Hän holehtii siitä, että harjoitksissa pidetään aina kahvitako ja tarjolla on toretta pllaa. Tämän syksyn ensimmäisissä harjoitksissa herkteltiin Kaijan leipomalla kinkkpiirakalla ja jstokaklla. Pitkänä harjoitsiltana kahvitako on mkava hetki, toteaa Itä-Areen harmonikkaryhmää johtava, kansalaisopisto-opetksen konkari Irene Jselis. Arejärven Pelimannit on 20 toimintavotensa aikana tont Itä-Areen kylään paljon eloa ja iloa. Irene Jselis saa soittajilta täyden kiitoksen siitä, että on aina ollt valmis lähtemään mkaan kaikkiin pelimannien esiintymisiin. Syksyisin Irenen toimesta on järjestetty tanssit eri kansalaisopistoryhmien yhteistyönä. Rovesi, Orivesi, Khmalahti ja Itä-Are ovat voron perään järjestäneet tanssit omalla paikkaknnalla ja kaikkien opistojen harmonikkaryhmät ovat olleet soittamassa. Välillä on olt yhtaikaakin lavalla, tai oikeastaan tanssilattian polellakin, kn kaikki eivät ole mahtneet lavalle, kertoo Irene Jselis. Hänellä on yli 40 voden kokems kansalaisopiston harmonikka- ja pianoopettajana. Kn maasedn ihmiset ilmoittatvat kansalaisopiston piiriin, he sitotvat harrastkseen. Porkka hitsaant yhteen ja yhteiset esiintymiset 3 #

14 motivoivat harjoittelemaan. Harmonikkaryhmät ovat myös yhdenlaista sosiaalista kanssakäymistä, tarinatokiot ovat tärkeitä, jotkt tovat soitettavaksi omia kappaleitaankin. Yhdessä pohditaan harmonikka-asioita ja sia soittimia ihastellaan ja testaillaan porkalla. Kansalaisopistoilla oli aikaisemmin hyvinkin sri rooli harmonikkaopetksen tarjoajana, kn msiikkiopistoja ei vielä ollt yhtä paljon kin nykyisin. Alkvosina saattoi olla jopa 30 henkeä samassa lokassa. Onneksi silloin oli vielä pisia karttakeppejä, joilla pystyi lyömään tahtia, naraa Irene Jselis. Väki jaettiin eritasoisiin ryhmiin ja seraavaan ryhmään pyrkiminen toi monelle harjoittelmotivaatiota. Jok saattoi olla myös mielellään ikinen ekalokkalainen. Nykyäänkin joissain ryhmissä saattaa olla mkana korvaklosoittajia. Kansalaisopistossa harmonikansoittoa voi siis harrastaa hyvin laajalla skaalalla. On hienoa nähdä se ilon tnne, kn jok oppii vaikkapa diskanttikädellä soittamaan melodian ttsta kappaleesta. Kansalaisopistoon mahtvat nekin, jotka soittavat vain omaksi ilokseen. Itä-Areessa pelimannit ovat toimineet hyvin aktiivisesti, he mn massa jlkaisivat viime vonna nottivihon paikallisesta pelimannimsiikista. No- Eva Seppälä, Jorma Järvenmäki, Erkki Sormnen ja Jhani Soljanlahti keskittyvät. tit kirjoitti phtaaksi Erkki Sormnen, joka mtenkin holehtii siitä, ettei Itä-Areen harmonikkapiirissä tarvitse honoa nottikvaa tihrstella. Utta ohjelmistoa otetaan aina mkaan ja tietenkin jo opitta pidetään koko ajan yllä. Porkan ikähaitaria venyttää pitkäksi 15-votias Katja Rajala, joka on kolmatta votta mkana pelimanniporkassa. Halsin soittaa ryhmässä, joten tlin tänne ja hyvin olen viihtynyt, kertoo Katja, joka opiskelee harmonikansoittoa myös Länsi-Pirkanmaan msiikkiopistossa Ylöjärvellä Pekka Kallion oppilaana. Täällä soitetaan erilaista msiikkia kin soittotnneilla, mtta tämäkin on kivaa, Katja sanoo. Meidän Nors on sopetnt jokkoon loistavasti. Hänellä on hyvä hmorintaj, sitsttavat soittokaverit. Porkan pisin soittora, yli 60 votta, on Hely Kalliojärvellä, joka on ollt pelimanneissakin mkana alsta saakka. Mn piti lopettaa tämä soittaminen pari votta sitten, mtta kn on hanriin hrahtant, niin ei sitä osaa soittamattakaan olla. Sitä paitsi tässä porkassa on kaheen kivaa, Hely tmaa. Toista ääripäätä edstaa Eva Seppälä, joka aloitti harmonikansoiton yli 40-votiaana. Meillä oli työpaikalla sellainen lento, jossa kerrottiin, että vieraiden kielten opiskel ja soittaminen, jossa oikea ja vasen käsi tekevät eri asioita, ovat parasta aivojen aktivoimiseen. Kn sen jälkeen homasin, että täällä on tällainen kansalaisopiston ryhmä, jossa soitetaan harmonikkaa, marssin Katja Rajala halsi yhteissoittokokemsta ja lähti mkaan kansalaisopiston ryhmän. Kolmas vosi on nyt meneillään ja 9-lokkalainen on viihtynyt hyvin porkassa, jossa mt ovat paljon vanhempia. harmonikkakapoille. En tiennyt koko soittimesta mitään, en sitäkään, miten siitä tlee ääni. Ostin soittimen ja vasta kotona kokeilin, miltä se klostaa, kertoo Eva. Itä-Areen harmonikkaryhmässä on soittajia Parkanosta, Kihniöstä, Virtain rajalta, Krn kirkolta ja sitten tietenkin perh-arehlaisia. Porkan kansallislalksi on vosien mittaan mototnt Pikksyntinen. MINNA PLIHTARI Arejärven Pelimannit 20 v. Jhlistamme tapasta järjestämällä Udet ammattiopiskelijat Perinteiset Harmonikkatanssit alk klo 19 Krn Seratalo Sibelis-Akatemia -lipt 10 Tampereen ammattikorkeakol Harmonikka 5,5-votinen kolts Udet harmonikkaopiskelijat Mkana harmonikkaryhmät Rovedeltä, Khmalahdelta ja Orivedeltä Irene Jseliksen tahdissa Chiron Marion, Ranska pedagogilinjalla Langeproon Mikk, Viro Kjanpää Kaisa Varalla: Dornik Manca, Slovenia Mäkelä Emilia Harmonikka 2,5-votinen kolts Wang Shen, Kiina Kansanmsiikki 5,5-votinen kolts Stein Joni Ensimmäiset harjoitkset kesän jälkeen. Soittamassa Hely Kalliojärvi, Irene Jselis, Jorma Järvenmäki, Eva Seppälä, Jhani Soljanlahti, Erkki Sormnen ja Katja Rajala # 2014 Norisokolts, klassinen msiikki Harmonikka Makkonen Kalle Karelia amk Joens Kansanmsiikin pedagogikolts Vesterinen Jso Centria amk, Kokkola Kansanmsiikkiosasto, harmonikka Kaipainen Heta 3 #

15 2014 Pohjois-Krssa tapahtntta Usi maamerkki rakennettin kirkon tiehaaraan Jhannspäivän viettoa

16 Arejärven Kirkon 90-v jhla Hellntaina Kva: Esa Palmin 31

17 2014 Pohjois-Krssa tapahtntta Flte of Shame

18 2014 Pohjois-Krssa tapahtntta Skttkimspäivä ja hatasmaakävely Kyläkirppissnnists

19 Paikannimet ja historia Maisema Arejärven Tervaniemestä Latakolanlahteen päin. Monet Areen hata- ja terva-alkisista paikannimistä liittyvät sedlla pitkään jatkneeseen tervanpolttoon. Kaikkien ihmisten elinympäristöä leimaavat paikannimet. Elämme joka päivä paikannimien ympäröiminä. Ttt paikannimet ovat meille sein itsestäänselvyyksiä, emmekä ajattele jrikaan niiden historiaa, merkitystä tai syntytapaa. Sen sijaan vieraassa ympäristössä homio kiinnittyy helposti otoihin tai haskoihin paikannimiin. Paikannimien syntymisestä kerrotaan sein tarinoita, mtta nimien viestiä tlkitaan monesti nykyajan näköklmasta, jolloin väärintlkintojen vaara on sri. Esimerkkinä voisi mainita Kiima-alkiset paikannimet. Niiden skotaan helposti tarkoittavan jotakin paheellista, vaikka nimet ovat saaneet alknsa lintjen soidinpaikoista. Paikannimet kertovat paikkaknnan historiasta, lonnosta, elämäntavasta ja elinkeinoista. Niitty-, kaski-, rasi- tai hhta-sanan sisältävät paikannimet ovat edelleen yleisiä eri polilla Somea, vaikka kaskenpoltto ja niittyheinän kerääminen ovat jo historiaa. Paikannimiä voidaankin ajatella eräänlaisena viestinä menneestä tlevaan. Ne ovat tärkeä osa paikallista klttria ja historiaa. Siksi niitä pitää arvostaa, sojella ja säilyttää. Paikannimet saattavat kertoa myös astksen leviämisestä sekä eräsijojen ja niittyjen omistsshteista. Paikannimityypit Paikannimiä on tällä hetkellä käytössä arviolta kolme miljoonaa. Nimistö, kten kieli yleensäkin, on jatkvassa mtoksen tilassa. Paikannimiä poist käytöstä ja sia nimityksiä syntyy. Samalla paikalla voi olla yhtä aikaa käytössä seampiakin nimiä, sillä eri-ikäiset ihmiset käyttävät sein eri nimityksiä. Paikannimien ttkiminen käy helpoimmin koko Somen kattavien, Maanmittaslaitoksen tottamien perskarttojen avlla. Perskarttojen mittakaava on melko sri, 1:25 000, ja niihin on saat mahtmaan paljon paikannimiä. Voden 2007 perskarttoihin on merkitty kaikkiaan noin paikannimeä. Noin neljäsosa käytössä olevista paikannimistä on niikkeja, aintlaatisia. Sen sijaan yleisimmät nimet esiintyvät perskartoissa yli 2000 kertaa. Tällaisia ovat esimerkiksi talonnimet Koivla, Mäkelä, Peltola, Rantala, Ahola, Ksela ja Rajala. Lontokohteisiin liittyvistä nimistä yleisin on Isoso (yli 700 kpl). Eniten käytetyt metsäaleiden nimet ovat Palokangas ja Hirsikangas, mäkien nimet Palomäki, Palovaara ja Palokallio, niemistä Pitkäniemi, Kiviniemi ja Kallioniemi, lammista Mstalampi, Ahvenlampi, Hakilampi, Likolampi ja Paskolampi, järvistä Saarijärvi, Pitkäjärvi ja Kivijärvi sekä joista Myllyoja ja Myllypro. Somalaiset paikannimet ovat seimmiten yhdyssanoja, joiden lopposa on lajia osoittava, kten nmmi, järvi, so, mäki tai saari. Paikannimet esiintyvät sein ryppäissä (Kiisonsaari, Kiisonperä, Kiisonvori ja Kiisonniemi). Somessa on jonkin verran aleellisesti painottneita nimityyppejä. Loma-loppisia paikannimiä on paljon Pohjanmaalla ja klma-loppisia Lonais-Somessa. Edellä mainitt nimet ovat malla Somessa melko harvinaisia. Mistä tietoa paikannimistä? Nykyisestä nimistöstä saa tietoa parhaiten perskartoista, jotka kattavat koko Somen. Oman ttkimksen kohdealeen karttoja ttkimalla saa hyvän yleiskvan sedn nimistöstä. Maamittaslaitos ylläpitää myös paikannimirekisteriä ( jossa on noin nimeä. Jos halaa tietoa jonkn paikannimityypin levinneisyydestä, hyvä tietolähde on niin ikään Maanmittaslaitoksen ylläpitämä Kansalaisen karttapaikka ( html?lang=fi). Kansalaisen karttapaikassa voi tehdä hakja paikannimellä tai sen osalla ja nähdä, missä päin Somea nimeä esiintyy. Perskarttojen ongelmana on se, että kn niitä alettiin 1940-lvn loplta lähtien tehdä, ei vielä ymmärretty arvostaa eri mrteita. Mrteelliset paikannimet mtettiin yleiskielelle. Tämän voksi paikalliset ihmiset eivät aina tnne karttaan kirjattja paikannimiä oikeiksi. Kartantekijät korjasivat myös rivoja paikannimiä salonkikelpoisemmiksi. Nyttemmin väärin merkittyjä paikannimiä on alett palattaa oikeaan asnsa sitä mkaa, kn perskarttoja on päivitetty. Vanhojen paikannimien ttkimiseen on aivan omat lähteensä. Lähes kaikissa historiallisissa asiakirjoissa esiintyy myös paikannimiä. Niissä on haasteena se, että kirjrit olivat rotsinkielisiä, ja somenkielisten paikannimien oikeinkirjoits oli heille vaikeaa. Niinpä paikannimien kirjoitsas saattaa olla keskiaikaisessa asiakirjassa hyvinkin erilainen kin nykyään, vaikka itse nimi olisikin pysynyt ennallaan. Paikannimiä löytyy ehkä hikan yllättävistäkin asiakirjoista: esimerkiksi syytinkisopimksissa on mainitt sein nimeltä vanhan isäntäparin omistkseen jääneet peltotilkt ja niityt. Isojakokartat ja niiden selityksen ovat yksi tärkeimpiä lähteitä etsittäessä vanhoja paikannimiä. Isojakoja alettiin tehdä 1700-lvn polivälissä, kn talojen hajallaan olevia viljelyksiä halttiin yhdistää. Samalla valtiolla oli mainio tilaiss tehostaa talollisten verotsta. Isojaon yhteydessä kylien tilksista tehtiin tarkat kartat ja karttaselitykset. Karttaselityksissä on letelt kaikki talon omistksessa olleet niityt ja peltolohkot. Näin tarkkoja merkintöjä ei mista ja 1800-lvn asiakirjoista löydy. Udempia, 1900-lvlla käytössä olleita paikannimiä löytyy vanhoista perskartoista, jotka on hiljattain saat digitoita kaiken kansan katseltaviksi Maanmittaslaitoksen kotisiville ( Misti- ja perimätiedon tallentamisen tärkeyttä ei voi olla korostamatta paikannimienkään yhteydessä. Läheskään kaikkia käytössä olleita paikannimiä ei ole merkitty mihinkään karttaan. Svn vanhoja ihmisiä kannattaa siis haastatella vaikka karttapohjan kanssa ja tallentaa nimet ja niihin liittyvät mistot ja tarinat. Tieteellinen paikannimittkims on keskittynyt Kotimaisten kielten ttkimskeskkseen Kotkseen. Kotksella on hyvin laaja, 2,7 miljoonaa paikannimeä käsittävä paikannimiarkisto. Kotksen kotisivilta ( index.phtml?s=111) löytyvät tiedot paikannimiä keränneistä henkilöistä ja paikkaknnista sekä paljon mtakin tietoja nimistöstä. Varsinaiseen aineistoon pääsee käsiksi käymällä Kotksen arkistossa Helsingissä. Arkistossa on mm. pitäjäkohtaiset paikannimikortistot, 1500-lvn tileistä koott asiakirjanimikokoelma, karttakokoelma sekä henkilönnimikokoelma, johon on kerätty nimien eri mnnoksia, phttel- ja hakkmanimiä. Rotsinkielistä nimistöä on kerätty Svenska Litteratrsällskapetin arkistoon. Arejärvi 36 37

20 Saksa: Saksan talo on yksi Areen vanhimmista, 1500-lvn polella perstetista taloista. Kvassa Saksan askkaita Krn vanhimmassa, vosien , rippikirjassa. Nimi Saksa on keskiajalla ja den ajan alssa tarkoittant kappapaikkaa tai kappiasta. Sitä on käytetty myös henkilönnimenä. Paikannimistä on olemassa paljon myös valmista ttkimstietoa. Pitäjänhistoriat ja m paikallishistoriallinen ttkims sisältää sein myös katsaksia paikalliseen nimistöön. Pelkästään paikannimiin on keskittynyt Sirkka Paikkalan toimittama Somalainen paikannimikirja. Mrteiden vaikts näkyy vahvasti myös paikannimissä, ja eri maakntien mrrekirjoista saattaa olla nimistön ttkijallekin hyötyä. Somen mrteiden sanakirjan oss a k on lettavissa Kotksen sivjen katta ( Sanojen alkperää selvittävät eli etymologiset sanakirjat (esim. Somen sanojen alkperä) attavat pääsemään nimistön synnyn jäljille. Lisäksi somen kielen opiskelijat ovat ttkineet paikannimiin liittyviä aineita opinnäytetöissään. Opinnäytetöitä kannattaa etsiä Kansalliskirjaston tietokannasta. Mitä paikannimet kertovat? Sri osa somalaisista paikannimistä on syntynyt osoittamaan omistamista. Tällaiset paikannimet pohjatvat henkilöiden nimiin. Henkilönnimipohjaisia paikannimiä on erityisen paljon talonnimissä (la- ja lä-päätteet) ja genetiivipohjaisissa nimissä (Heikinniitty). Haasteena on henkilönnimien mttminen vosisatojen saatossa niin, että alkperäinen merkitys on hämärtynyt (esim. Uotila, Jtila, Brsi ja Vänni). Varsinkin odommat paikannimet ovat kiehtoneet ihmisiä katta aikojen. Erikoisille nimille on kansan keskdessa keksitty erilaisia tarinoita ja selityksiä, kansanetymologioita. Kansanetymologiat ovat sein homattavasti norempia kin itse nimi. Esimerkkinä voisi olla esimerkiksi Seitseminen-nimen selittäminen sillä, että harjn korkeimmalta kohdalta näkyy seitsemän kirkon tornit. Usein on niin, että nimeen on keksitty sopiva tarina. Toisaalta vanhan kansan selitykset paikannimien merkityksestä pitävät sein paikkansakin, varsinkin, kn on kyse demmasta (1800- ja 1900-lvn) nimistöstä. Josks käy niin, että nimen mttessa sen alkperäinen merkitys katoaa ja virhetlkintoja nimen merkityksestä syntyy helpommin. Esimerkiksi Taivalsalon nimi mnti vähitellen Taivassaloksi, ja paikan- nimelle keksittiin taivas-sanaan liittyvä syntytarina. Kieli mtt tiettyjen lainalaisksien mkaan, eikä maallikon ole aina helppo päätellä nimen alkperäistä tarkoitsta. Toisaalta tarinat ja niiden tallentaminen ovat tärkeitä, vaikka itse paikannimitarina ei pitäisikään paikkaansa. Paikannimien iän määrittäminen on haastavaa. Asiakirjoja ttkimalla ja vanhimman nimimaininnan etsimällä saa selvitettyä nimelle minimi-iän, mtta nimen absolttinen ikä on sein liki mahdoton selvittää. Paikannimistö koost eri-ikäisistä kerrostmista. Järvien, jokien, kylien ja pitäjien nimet ovat nimistön vanhinta kerrostmaa, ja näiden nimien merkitys on sein epäselvä. Mitä vanhempi nimi on, sitä vaikeampi on selvittää nimen merkitystä. Esimerkiksi Päijänne-nimen merkitys on edelleen hämärän peitossa. Nyrkkisääntönä voi pitää, että pitkään asttna olleiden rintamaiden nimistö on vanhempaa pera kin myöhemmin astettjen syrjäsetjen. Odoimmilta klostavat nimet ovat sein vanhimpia, sillä sanojen merkitys on saattant vosisatojen mittaan nohta. Udemmissa nimissä sanan merkitys on ttmpi. Somalaisiin paikannimiin ovat vosisatojen klessa vaikttaneet seat eri kielet. Rannikolla ja Etelä-Somessa rotsin vaikts nimistöön on merkittävä. Saamen kielen vaikts näkyy nimistön vanhimmassa kerrostmassa myös eteläisessä Somessa. Pohjois-Krn ale sai pysyvän astksen melko myöhään, 1500-lvn loplla, joten nimistömmekin on norempaa pera kin ratakadelta periytyvissä kylissä. Kotisetmme paikannimistössä korostvat kaskeamiseen liittyvät nimet. Kaskeaminen säilyikin täällä tärkeänä osana maatalotta aina 1900-lvn alkn saakka. Pienistä peltopinta-aloista johten niittyjen merkitys heinän totannossa oli keskeinen, ja soiden ja ojien renojen lonnonniityt olivat tärkeä osa talojen omaistta. Paikat saivat nimen vosisatojen ajan ilman sen kmmempaa snnittela, ja maasedn nimistö on edelleen kerroksellista, vosisatojen aikana syntynyttä. Nykyään sien asntoaleiden katjen nimet snnitellaan virkamiestyönä. Onkin tärkeää, että kntalaiset ottavat aktiivisesti kantaa, kn paikoille annetaan sia nimiä. Näin si nimistö voidaan snnitella siten, että se on sopsoinnssa aleen historian kanssa. Paikannimistä ja niiden merkityksestä ei ole olemassa lopllista tottta. Kkaan edes kielenttkija ei voi seinkaan sanoa varmaa selitystä vanhalle paikannimelle. Sen sijaan erilaisia tlkintoja voidaan esittää. Tallenna paikannimet! Maasedn atioitmisen myötä valtava määrä paikannimiä on vaarassa kadota. Kn pientila jää atioksi, pellot metsittyvät ja polt katoavat. Kkaan ei enää mista paikkojen nimiä. Vain jollakin tapaa merkitykselliselle tai tärkeälle paikalle on ylipäänsä annett nimi. Kn paikan merkitys katoaa, katoaa nimikin. Jokainen meistä voi tehdä klttriteon ja tallentaa paikannimiä. Kotimaisten kielten ttkimskesks kerää edelleen tietoa paikannimistä. Kotksen kotisivilta löytyy valmis lomake jri tätä tarkoitsta varten. Lähteet: Somalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten ttkimskeskksen jlkaisja 146. Karttakesks ja Kotimaisten kielten ttkimskesks, Jyväskylä Marjo Heikkilä Artikkeli perst Sr-Ikaalisten skttkijoiden vosikokoksessa pidettyyn esitelmään. Kovanen: Isojakokartat ovat varsinaisia paikannimittkijan aarrearkkja. Areen vodelta 1790 olevassa isojakokartan selitysosassa on Kovasella mainitt olleen esim. kvassa näkyvät niityt (Patltako nijtt, Mylly nijtt, Rada nijtt, Jäneslahden aho, Ylinen nijtt, Ahvenlambin perkjo ja koko kylän yhteinen niittyale, Seitämästen neva). Kivijärvi 38 39