LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA
|
|
- Matilda Tamminen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TUTKIMUSRAPORTTI 2015
2 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely TIIVISTELMÄ Tässä työssä paneudutaan en kaupungin pyöräily- ja kävelyolosuhteisiin. Aineisto tutkimukseen kerättiin julkaisemalla avoin Internet-kysely, joka oli suunnattu en seudun asukkaille. Työssä tarkastellaan pyöräilyolosuhteita ja kävelyolosuhteita koko kaupungin alueella. en kaupunkistrategiassa näköalojen kaupunki, on määritelty tavoitteeksi kävelyn ja pyöräilyn edistäminen ja kulkutapaosuuden kasvattaminen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää käyttäjien tyytyväisyyttä en kävely- ja pyöräilyolosuhteisiin ja verrata tulosta vuonna 2013 suoritettuun vastaavaan kyselyyn. on pyrkinyt parantamaan pyöräilyn ja kävelyn edellytyksiä monilla toimenpiteillä ja tarkoituksena on selvittää, kuinka tehdyt toimenpiteet näkyvät mielipiteiden kehittymisessä. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Työn aineisto on kerätty aikaisemmin mainitun kyselyn avulla. Kyselystä saadun aineiston avulla kartoitetaan en nykyinen tilanne pyöräilyyn ja kävelyyn liittyvissä olosuhteissa. Aineistoa verrataan vanhaan aineistoon, minkä pohjalta tehdään analyysi mielipiteiden kehittymisestä ja yhteenveto aihealueesta. Tutkimuksen tuloksista selviää, että pyöräilyyn liittyvät asiat koetaan jonkin verran erilaisiksi eri en osissa asuvien ihmisten välillä. Paljon samanlaisia ongelmia nousee esille kuin aikaisemminkin on jo havaittu. Verrattuna vuoden 2013 kyselytietoihin huomataan, että pyöräilyyn liittyvät arviot ovat jonkin verran muuttuneet. Pyöräilyolosuhteisiin saadut arviot ovat hieman edellisin kyselyitä kriittisempiä. Tyytyväisyys pyöräilyolosuhteisiin on hieman laskenut edelliseen kyselyyn verrattuna. Suurin kritiikki kohdistui työmaiden aikaisille väliaikaisille liikennejärjestelyille. Tyytyväisyyden lievästä laskusta huolimatta enemmistö vastanneista koki pyöräilyn houkuttelevuuden kasvaneen vuosien 2014 ja 2015 aikana. Merkittävimpinä pyöräilyn houkuttelevuuden kasvun syiksi vastaajat ilmoittivat uuden pyöräilyväylästön rakentamisen, nykyisen parantamisen sekä pyöräilyyn kannustavan ilmapiirin ella. Kävelyn tyytyväisyyskyselyssä lähes koko kaupungin alueella vastaajat antoivat positiivista palautetta kävelyväylien määrästä ja kävely-ympäristön miellyttävyydestä. Kävelyn kyselyssä oli havaittavissa selviä mielipide-eroja eri ikäryhmien välillä. Nuoremmat vastaajaryhmät suhtautuivat kävelyväylästön ominaisuuksiin ja olosuhteisiin keskusta-alueella huomattavasti positiivisemmin kuin iäkkäämmät vastaajat. Sosiaalisen turvallisuuden tunnetta pidetään ella valoisan aikaan hyvänä, mutta pimeällä arvosanat putoava koko kaupungin alueella tyydyttävälle tasolle. Kävelyn houkuttelevuuden koetaan hieman parantuneen 2014 ja 2015 aikana. Merkittävimmiksi kävelyn houkuttelevuuden kasvun syiksi vastaajat ilmoittivat nykyisen väylästön olosuhteiden parantamisen ja uuden väylästön rakentamisen. Merkittäviksi koettiin myös kävelyn ilmapiirin parantuminen sekä lisääntyneet istuma- ja oleskelupaikat väylästön läheisyydessä. Kävelyn edistämisessä tehokkaimpina keinoina vastaajat pitivät suojatieturvallisuuden parantamista, talvikunnossapidon ja puhtaanapidon tehostamista sekä väylästön laadullista parantamista.
3 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Kyselytutkimus Pyöräily Kesä- ja talvipyöräily Matkojen pituudet ja niiden tarkoitukset Tyytyväisyys pyöräilyväyliin ja olosuhteisiin Mielipiteiden kehittyminen vuosien aikana Pyöräilyn houkuttelevuus Pyöräilyn edistäminen Seudullinen pyöräilyn opastus Kävely Kävelytottumukset ja matkojen tarkoitus Tyytyväisyys kävelyväyliin ja olosuhteisiin Tyytyväisyys kävelyväyliin ja olosuhteisiin keskustassa Liikuntarajoitteiset Kävelyn houkuttelevuus Kävelyn edistäminen Liikenneinvestointien prioriteetit Yhteenveto ja päätelmät LIITTEET: 1. Tyytyväisyyskyselyn aluejakokartta
4 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely JOHDANTO 1.1 Kyselytutkimuksen tausta ja tavoitteet Vuosina en kaupunki osallistui en teknillisen yliopiston Liikenteen tutkimuskeskus Vernen suorittamaan PYKÄLÄ-projektiin, jonka yhteydessä tehtiin käyttäjäkysely en pyöräily- ja kävelyolosuhteiden tasosta. Vuosina 2012 ja 2013 suoritettiin uusia kyselyitä, joiden tarkoituksena oli kartoittaa aikaisempaa tarkemmin en asukkaiden mielipiteet pyöräily- ja kävelyolosuhteista ja verrata tuloksia aiempien vuosien kyselytuloksiin. Vuoden 2013 kyselystä saatu vastausmateriaali toimii vertailupohjana tälle tutkimukselle, mutta vertailun tukena käytetään joissain kohdin myös vuoden 2012 tutkimustietoja. Työn tavoitteena on saada tietoa en seudun asukkaiden pyöräily- ja kävelyväylien käyttökokemuksista. Mielipiteet en pyöräily- ja kävelymahdollisuuksista kartoitetaan alueellisesti. Saatua tietoa voidaan muuttuneesta kysymysasettelusta huolimatta suurelta osin verrata vuonna 2013 syksyllä tehdyn kyselyn aineistoon. Tarkoituksena on tutkia, miten mielipiteet ovat kehittyneet viimeisen kahden vuoden aikana. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa arvioitaessa kaupunkistrategian tavoitetta parantaa käyttäjien tyytyväisyyttä pyöräilyn ja kävelyn väyliin. Tuloksia voidaan hyödyntää myös en liikennesuunnittelussa ja keskustaalueen kehittämisessä. Tutkimuksessa paneudutaan pyöräilyn ja jalankulun olosuhteisiin koko kaupungin alueella. ella on tiedostettu muun muassa PYKÄLÄ-projektin ja monien muiden selvityksien avulla useita pyöräilyyn ja kävelyyn liittyviä ongelmia, joihin on pyritty löytämään ratkaisuja. Pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita onkin kehitetty vauhdilla lähivuosien aikana. Tämän työn tärkeimpänä tutkimusongelmana on selvittää, miten asukkaiden mielipiteet ovat kehittyneet viimeisen kahden vuoden aikana. Samalla tarkastellaan, onko kaupunki onnistunut lisäämään pyöräilyn ja kävelyn houkuttelevuutta aikaisemman tutkimuksen jälkeisillä toimenpiteillään. Lisäksi selvitetään keinoja jalankulun ja pyöräilyn liikkujamäärien kasvattamiseksi. Tietoa saadaan lisäksi muun muassa ihmisten liikkumistottumuksista ja asenteista. Kyselyn avulla voidaan löytää myös ongelmakohtia ja kehitettäviä osa-alueita en pyöräily- ja kävely-ympäristöstä. Tutkimusraportti sisältää kolme lukua. Johdanto-kappaleessa esitellään tutkimuksen taustat ja tavoitteet. Luvussa kaksi esitellään tutkimuksessa saatuja tuloksia eri osa-alueilla ja kartoitetaan pyöräilyn sekä kävelyn koettu nykytila ella. Tämän jälkeen tilannetta verrataan vuoden 2013 tutkimustulosten kanssa. Kolmannessa luvussa kootaan tärkeimpiä tuloksia yhteen ja tehdään johtopäätöksiä. Samalla arvioidaan myös työn onnistumista ja tulosten luotettavuutta.
5 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely KYSELYTUTKIMUS Tyytyväisyyskysely suoritettiin kaikille avoimena Internet-kyselynä, joka koostui monivalintakysymyksistä sekä avovastauskentistä. Kysely oli suunnattu en seudun asukkaille, ja tavoitteena oli saada tietoa en pyöräily- ja kävelymahdollisuuksista. Kysely suoritettiin aikavälillä , ja vastaajia saatiin yhteensä Vastaajista 831 vastasi kävelyä koskeviin kysymyksiin ja 1071 pyöräilyä koskeviin kysymyksiin. Kaupungin esteettömyystyöryhmän pyynnöstä näkörajoitteisille annettiin varsinaisen kyselyn päätyttyä mahdollisuus vastata kyselyyn sähköpostitse. Vastaajista 93 % asuu ella ja lähes kaikki muut vieruskunnissa. ella asuvista varsin suuri osa, noin 31 %, asuu keskustassa. Myös keskustan vieressä sijaitseva Kalevan ja Järvensivun alueet ovat suhteellisen vahvasti edustettuna 13 %:n osuudella tamperelaisista. Ikäryhmittäin suurimmiksi vastaajaryhmiksi nousivat ja vuotiaat. Sukupuolijakautumassa naisilla oli miehiä hieman suurempi edustus 56 %:n osuudella vastaajista. Itsensä jollain tasolla liikuntarajoitteiseksi ilmoittaneita oli noin 5,5 % vastaajista. 1.1 Pyöräily Pyöräilyn kohdalla tutkittiin pyöräilyolosuhteita ja pyöräväylien laatua ella. Näitä tietoja voidaan vertailla vuoden 2012 ja 2013 kyselyn tuloksiin. Samalla tutkittiin myös pyöräilyn houkuttelevuuden kasvamista asukkaiden oman näkemyksen mukaan. Tutkimuksessa selvitettiin myös asukkaiden asennoitumista pyöräilyn lisäämiseen. Kyselystä saatiin tietoa myös tehdyistä pyörämatkoista talvi- ja kesäaikana, niiden pituuksista ja tarkoituksista Kesä- ja talvipyöräily Perustietojen ohella selvitettiin ihmisten pyöräily- ja kävelytottumuksia kesä- ja talvikautena. Kyselyyn vastanneista 91 % kertoo pyöräilevänsä ainakin kerran viikossa kesäkautena, ja noin 57 % pyöräilee vähintään viitenä päivänä viikossa. Vain noin 9 % vastaajista ei pyöräile juuri lainkaan. Kyselyyn vastanneiden pyöräilyaktiivisuutta kesäkaudella on esitetty tarkemmin kuvassa 1. Tuloksista on havaittavissa lähes päivittäin pyöräilevien määrän selvä kasvu edellisiin tutkimukseen verrattuna.
6 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Pyöräilyaktiivisuus kesäkaudella Lähes päivittäin Noin kerran viikossa Harvemmin kuin kerran viikossa Ei juuri lainkaan/ei koskaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 1. Pyöräilyaktiivisuus kesäkauden aikana Pyöräilyaktiivisuus talvella Lähes päivittäin Noin kerran viikossa Harvemmin kuin kerran viikossa Ei juuri lainkaan/ei koskaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 2. Pyöräilyaktiivisuus talvikauden aikana Kyselyyn vastanneista noin 40 % kertoo pyöräilevänsä lähes päivittäin myös talvikaudella. Tulos on huomattavasti korkeampi kuin kaupungin automaattisten liikennelaskimien antamat tulokset, joiden mukaan talvipyöräilijöiden määrä on noin 15 % kesäkuun pyöräilymääriin verrattuna. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna aktiivisten talvipyöräilijöiden osuus on selvästi kasvanut. Huomionarvoista on myös se että tuoreimmassa tutkimuksessa kokonaan talvipyöräilemättömien osuus on puoliintunut edellisiin tutkimuksiin verrattuna. Talvipyöräilyn suosion kasvu näkyy myös talvipyöräilyn liikennemäärien kasvuna viime vuosien aikana. Tuloksia esitellään tarkemmin kuvassa 2.
7 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Matkojen pituudet ja niiden tarkoitukset Kyselyn perusteella pyörällä tehtävien matkojen keskimääräiset pituudet vaihtelevat merkittävästi eri asuinalueiden välillä. Keskimääräiset matkapituudet vaihtelevat keskustan alueen reilusta kolmesta kilometristä Atalan-Olkahisen ja Lielahden-Lentävänniemen alueiden miltei kahdeksaan kilometriin. Aiempiin tutkimuksiin verrattuna keskimääräisen pyöräilymatkan pituus ei ole juurikaan muuttunut vaan matkan pituus on pysynyt tasaisesti noin 5 kilometrin pituisena. Pyöräilymatkojen pituuksia on esitelty tarkemmin alueittain kuvassa 3. keskiarvo kysely 2011 keskiarvo kysely 2012 keskiarvo kysely 2013 keskiarvo kysely 2015 Atala-Olkahinen Epilä-Kalkku Hatanpää-Härmälä Hervanta-Hallila Kaleva-Järvensivu Keskustan alue Kissanmaa-Petsamo Kämmenniemi-Terälahti-Nurmi-Sorila Lielahti-Lentävänniemi Linnainmaa-Leinola Lukonmäki-Kaukajärvi Messukylä-Takahuhti Pispala-Tahmela Peltolammi-Multisilta Tesoma-Lamminpää Viinikka-Koivistonkylä Vuores Kuva 3. Pyöräilymatkojen pituusjakauma eri alueilla Keskimääräisen pyöräilymatkan pituus (km) Yli 60 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä pyörää ensisijaisesti työ- tai koulutukseen liittyviin matkoihin. Runsaasti matkoja tehdään myös vapaa-ajan harrastuksiin sekä kuntoilutarkoituksissa. Pyörämatkojen tarkoituksia eri vuosien kyselyissä on esitelty kuvassa 4. Verrattuna aikaisempiin kyselyihin työmatkaliikenteen osuus pääasiallisena pyöräilymatkan kohteena on kasvanut merkittävästi. Tulos on hyvin odotettu, sillä kyselyyn vastanneista yli 80 % ilmoitti pyöräilevänsä lähes päivittäin.
8 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Tavanomaisen pyöräilymatkan tarkoitus % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työmatka Koulu-/opiskelumatka Ostosmatka Asiointimatka Vapaa-ajan matka Liikunta Kuva 4. Pyörämatkojen ensisijainen tarkoitus eri kyselyissä Tyytyväisyys pyöräilyväyliin ja olosuhteisiin Pyöräilyn olosuhteisiin ja laatuun liittyen vastasi noin 86 % pyöräilyn kysymyksiin vastanneista. Pyöräilyolosuhteita arvioitaessa on tutkittu seuraavia asioita: väylien määrää, pyöräilyn sujuvuutta ja laatutasoa, ympäristön viihtyisyyttä, liikenne- ja sosiaalista turvallisuutta, pyöräily-ystävällisyyttä ja pyöräpysäköintimahdollisuuksia. Arvosteluasteikkona käytettiin määreitä erittäin tyytyväinen, tyytyväinen, tyydyttävä, tyytymätön ja erittäin tyytymätön. Näille annetaan numeroarvot yhdestä viiteen, jossa yksi tarkoittaa erittäin huonoa ja viisi erittäin hyvää. Vastauksista voidaan laskea painotettu keskiarvo, jota voidaan vertailla aiempien kyselyiden tuloksiin ja saada käsitys mielipiteiden kehittymisestä. Tulosten keski-arvoja arvioidaan seuraavasti: arvot 1 2,4 kuvaa huonoa tasoa, arvot 2,5 3,5 kuvaa tyydyttävää ja arvot 3,6 5 hyvää tasoa. Kyselyvastauksien käsittelyn yhteydessä Kämmenniemen-Terälahden sekä Nurmi-Sorilan alueet jouduttiin vähäisen vastaajamäärän johdosta yhdistämään. Yhdistämisestä huolimatta alueen vastaajamäärä on niin vähäinen että tuloksista ei voi tehdä vahvoja johtopäätöksiä.
9 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Taulukko1. Tyytyväisyys pyöräilyväylästöön ja olosuhteisiin alueittain ka 2015 Atala- Olkahinen Epilä- Kalkku Hatanpää- Härmälä Hervanta- Hallila Kaleva- Järvensivu Pyöräilyväylien määrä 2,9 3,2 3,1 3,0 3,2 2,8 Pyöräilyn sujuvuus 2,6 2,9 2,7 2,8 2,7 2,4 Pyöräilyväylien laatutaso 2,4 2,5 2,4 2,5 2,4 2,4 Pyöräilyväylien kunto 2,8 2,7 2,6 2,8 2,9 2,9 Pyöräily-ympäristön miellyttävyys 3,1 3,5 3,1 3,1 3,3 3,1 Liikenneturvallisuuden tunne 2,7 3,1 2,8 2,7 2,9 2,7 Tilapäiset pyöräilyjärjestelyt tietyömaiden kohdalla 2,3 2,4 2,2 2,3 2,3 2,3 Keskustan alue Kissanmaa- Petsamo Kämmenn.- Terälahti- Nurmi-Sorila Linnainmaa- Leinola Lukonmäki- Kaukajärvi Pyöräilyväylien määrä 2,6 2,8 1,3 3,6 3,4 2,8 Pyöräilyn sujuvuus 2,3 2,5 2,0 3,2 3,0 2,6 Pyöräilyväylien laatutaso 2,2 2,1 1,4 3,1 2,6 2,1 Pyöräilyväylien kunto 3,0 2,7 1,9 3,2 2,6 2,6 Pyöräily-ympäristön miellyttävyys 3,0 3,0 1,7 3,6 3,4 3,0 Liikenneturvallisuuden tunne 2,4 2,8 1,5 3,2 3,0 2,7 Tilapäiset pyöräilyjärjestelyt tietyömaiden kohdalla 2,2 2,1 2,4 2,6 2,6 2,4 Messukylä- Takahuhti Pispala- Tahmela Lielahti- Lentävänniemi Pelto- lammi- Multisilta Tesoma- Lamminpää Viinikka- Koivistonkylä Pyöräilyväylien määrä 3,1 2,6 3,1 3,3 3,1 3,6 Pyöräilyn sujuvuus 2,6 2,5 2,9 3,0 2,7 2,9 Pyöräilyväylien laatutaso 2,4 2,0 2,5 3,0 2,4 2,7 Pyöräilyväylien kunto 2,6 2,7 2,6 3,1 2,7 3,0 Pyöräily-ympäristön miellyttävyys 3,2 3,1 3,2 3,3 3,1 3,8 Liikenneturvallisuuden tunne 2,6 2,6 3,3 3,3 2,8 3,3 Tilapäiset pyöräilyjärjestelyt tietyömaiden kohdalla Vuores 2,6 2,2 3,0 2,7 2,2 2,0 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5 Hyvä 3,6-5
10 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Koko en alueella kyselyssä parhaimmat arvosanat saa selvästi pyöräily-ympäristön miellyttävyys, joka en pohjoisosia lukuun ottamatta sai vähintään tyydyttävän arvosanan. Alueista Vuoreksessa pyöräily-ympäristö arvostettiin jopa hyvän puolelle. Kyselyssä huonoimmat arvosanat sai Tilapäisten pyöräilyjärjestelyiden taso, joka sai kokonaisarvosanaksi 2,3, joka on vain hieman huonon rajan yläpuolella. Viidellä tutkimusalueella 17:sta koettiin väliaikaisten liikennejärjestelyiden olevan huonolla tasolla. Toisena osa-alueena kritiikkiä kyselyssä annettiin pyöräilyväylien laadulle, jonka kokonaisarvosanaksi tuli 2,4. Tarkemmin kyselyn tulokset on esitetty taulukossa 1. Taulukko2. Tyytyväisyys pyöräpysäköintimahdollisuuksiin alueittain Pyöräpysäköintimahdollisuudet joukkoliikenteen pysäkeillä Pyöräpysäköintimahdollisuudet muilla julkisilla alueilla ka 2015 Atala- Olkahinen Epilä- Kalkku Hatanpää- Härmälä Hervanta- Hallila Kaleva- Järvensivu 2,5 2,9 2,3 2,5 2,2 2,4 2,7 3,0 2,7 2,7 2,8 2,8 Pyöräpysäköintimahdollisuudet joukkoliikenteen pysäkeillä Pyöräpysäköintimahdollisuudet muilla julkisilla alueilla Keskustan alue Kissanmaa- Petsamo Kämmenn.- Terälahti- Nurmi-Sorila Linnainmaa- Leinola Lukonmäki- Kaukajärvi 2,5 2,5 2,9 3,2 2,6 2,3 2,6 2,8 2,3 3,0 2,9 2,7 Pyöräpysäköintimahdollisuudet joukkoliikenteen pysäkeillä Pyöräpysäköintimahdollisuudet muilla julkisilla alueilla Messukylä- Takahuhti Pispala- Tahmela Lielahti- Lentävänniemi Pelto- lammi- Multisilta Tesoma- Lamminpää Viinikka- Koivistonkylä Vuores 2,8 2,2 2,5 2,8 2,3 2,3 3,1 2,4 2,6 2,9 2,5 2,7 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5 Hyvä 3,6-5 Taulukossa 2 on esitetty käyttäjien tyytyväisyyttä pyöräpysäköintimahdollisuuksiin joukkoliikenteen pysäkeillä ja julkisilla alueilla. Vastaajat ovat kokeneet en alueella pyöräpysäköintimahdollisuudet julkisilla alueilla olevan pääosin tyydyttävällä tasolla. Poikkeuksena Pispalan-Tahmelan alue sekä en pohjoisosat, joissa tilanne koetaan huonoksi. Joukkoliikenteen liityntäpysäköinnin osalta vastaajat ovat huomattavasti tyytymättömämpiä ja kuusi aluetta seitsemästätoista sai kyselyssä huonon arvosanan.
11 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Mielipiteiden kehittyminen vuosien aikana Vuosien 2013 ja 2015 välillä muuttunut kysymysten asettelu vaikeuttaa kyselyissä kerättyjen vastausten keskinäistä vertailua. Tästä huolimatta tarkasteluun on saatu kerättyä kyselyiden keskiarvotuloksia vuosilta Kyselyn tuloksista käy ilmi, että tyytyväisyys pyöräily-ympäristöön on pysynyt aiempia vuosia vastaavalla tyydyttävällä tasolla. Pyöräilyn sujuvuuden, väylien kunnon ja pyöräpysäköinnin osalta vastaajien tyytyväisyys on hieman heikentynyt, mutta niilläkin osa-alueilla tilanteen koetaan olevan edelleen tyydyttävällä tasolla. Tarkemmin tulokset on esitelty taulukossa 3. Taulukko3. Tyytyväisyys pyöräilyn osa-alueisiin ella vuosina ka 2012 ka 2013 ka 2015 Pyöräilyn sujuvuus 2,7 2,8 2,6 Pyöräilyväylien kunto 3,0 3,1 2,8 Pyöräily-ympäristön miellyttävyys 3,0 3,1 3,1 Pyöräpysäköintimahdollisuudet muilla julkisilla alueilla 3,0 3,0 2,7 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5 Hyvä 3, Pyöräilyn houkuttelevuus Pyöräilyn houkuttelevuuden muutosta on esitetty kuvassa 5. Vuoden 2015 tutkimuksessa 55 prosenttia vastanneista koki pyöräilyn houkuttelevuuden lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Edelliseen vuonna 2013 suoritettuun tutkimukseen verrattuna pyöräilyn houkuttelevuuden kasvu hidastui yli 20 prosenttiyksiköllä. Tuloksia vertailtaessa on syytä huomioida että vuoden 2015 kyselyssä mahdollistettiin aiemmista vuosista poiketen mahdollisuus kertoa pyöräilyn houkuttelevuuden heikentyneen.
12 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Lisääntynyt paljon Lisääntynyt Pysynyt samana Heikentynyt EOS 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 5. Pyöräilyn houkuttelevuuden muutos edellisissä tutkimuksissa Kyselyssä vastanneiden mukaan pyöräilyn houkuttelevuuden kasvun merkittävimpinä syinä olivat nykyisen pyöräilyinfrastruktuurin parantaminen ja uuden rakentaminen. Merkittävässä osalla vastaajien mukaan on myös pyöräilyn ilmapiirin kannustavuus sekä pyöräilyn saama mediahuomio viimeisten vuosien aikana. Pyöräilyn houkuttelevuuden jakautumista on esitetty tarkemmin kuvassa 6. Kampanjat, Tapahtumat ja Markkinointi 10% Nykyisen pyöräilyinfran parantaminen 34% Parantuneet pyöräpysäkööintimahdollisuudet 12% Pyöräilyn näkyvyys mediassa 24% Pyöräilyyn kannustava ilmapiiri 32% Turvallisuuden tunteen lisääntyminen 1% Uudet väylät ja muu uusi pyöräilyinfra 48% Muu syy 8% Kuva 6. Pyöräilyn houkuttelevuuden kasvun syyt
13 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Pyöräilyn edistäminen Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin myös pyöräilyä lisääviä tekijöitä. Vastauksissa tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat risteyksien sujuvuuden ja turvallisuuden kehittäminen sekä pyöräteiden laadun parantaminen, jonka valitsivat yli 70 prosenttia vastaajista. Vahvasti esille nousivat myös talvikunnossapidon parantaminen sekä uusien pyöräteiden rakentaminen. Kyselyyn vastanneista noin 13 prosenttia ilmoitti jo pyöräilevänsä niin paljon kuin mahdollista. Pyöräilyn edistämisen avovastauksissa esille nousivat vahvimmin väylien laadun ja talvikunnossapidon tason parantamistarpeet sekä väylien erottelun lisääminen. Kunnolliset sosiaalitilat määränpäässä Pyöräilytapahtumat Pyöräilyn terveyshyötyjen tietottaminen Liikkumiskasvatuksen lisääminen kouluissa Joukkoliikenteen kehittäminen (liityntäpysäköinti) Autoilun hidastuminen (ruuhkat) Autoilun kustannusten nousu Autoliikenteen nopeusrajoituksen alentaminen Talvikunnossapidon tehostaminen Pyöräpysäköintimahdollisuuksien parantaminen Viitoituksen ja opasteiden parantaminen Risteysten sujuvuuden ja turvallisuuden parantaminen Pyöräteiden laadun parantaminen Uusien pyöräteiden- ja kaistojen rakentaminen Pyöräilemme jo niin paljon kuin mahdollista ei mikään 18,9 % 6,0 % 6,4 % 8,3 % 14,5 % 7,2 % 5,9 % 18,8 % 25,8 % 22,3 % 12,9 % 2,1 % 45,0 % 55,8 % 73,6 % 70,6 % Kuva 7. Pyöräilyä lisäävät osa-alueet Seudullinen pyöräilyn opastus Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin myös vuonna 2015 käyttöön otetun seudullisen pyöräilyn viitoitusjärjestelmän toimivuutta. Kyselyyn vastanneista pyöräilijöistä 79 prosenttia koki uusien opasteiden helpottaneen pyöräreitillä pysymistä. Reitillä pysymisen lisäksi uudet opastetaulut saivat kyselyvastauksissa runsaasti kiitosta ja niitä toivottiin otettavan laajemmin käyttöön nykyisten viittaopasteiden sijasta. Avovastauksissa esille nousi myös kritiikkiä ja parannusehdotuksia. Yleisimpänä yksittäisenä asiana esille nousi opastejärjestelmässä käytettyjen punaisten väylänumeroiden tarkoitus, joka oli jäänyt epäselväksi suurelle osalle vastaajista. Reittinumeroiden lisäksi palautteissa vahvimmin esille nousivat toiveet pyöräilyn ajoratamerkintöjen lisäämisestä sekä opastettujen väylien sujuvuuden parantamisesta. Kyselyssä kerättyjä ideoita hyödynnetään opastusjärjestelmän jatkokehityksessä ja uusien reittien opastusta suunniteltaessa. Palautteessa esiin tulleiden vikojen osalta liikennemerkkiasentajat ovat tehneet väylästöllä korjauksia kuluneen talven aikana.
14 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Kävely Kyselyn avulla tutkittiin kävelyolosuhteita ja kävelyväylien laatua keskustassa sekä asukkaiden omilla asuinalueilla samalla tavalla kuin pyöräilyn kohdalla. Saatuja tuloksia vertaillaan vuosien 2012 ja 2013 kyselyiden tuloksiin. Kyselyssä kartoitettiin myös lähipalveluiden saavutettavuutta sekä vastaajien mielipiteitä kävelyn edistämisestä Kävelytottumukset ja matkojen tarkoitus Kyselyyn vastanneista noin 84 % kävelee keskustassa lähes päivittäin tai kerran viikossa. Vain noin 1 prosentti ei kulje keskustan alueella juuri lainkaan. Kuvassa 8 on keskustassa liikkumisen yleisyys esitetty tarkemmin. Vuosien 2012 ja 2013 kyselyihin verrattuna vuoden 2015 vastaajat liikkuvat huomattavasti aktiivisemmin kävellen keskustan alueella. Kävelyaktiivisuus keskustassa Lähes päivittäin Noin kerran viikossa Harvemmin kuin kerran viikossa Ei juuri lainkaan/ei koskaan 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 8. Kuvaaja siitä, kuinka usein keskustassa liikutaan kävellen Kävelymatkoista työmatkojen osuus on noussut selvästi aiempaan tutkimukseen verrattuna, mutta edelleenkin asiointimatkat ovat pitäneet paikkansa tärkeimpänä kävelymatkan tarkoituksena. Molemmissa kyselyissä vähäinen koulu- ja opiskelumatkojenosuus selittyy nuorten vastaajien pienellä osuudella kyselyyn vastanneista. Matkojen tarkempi jakautuminen on esitetty kuvassa 9.
15 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Tavanomaisen kävelymatkan tarkoitus % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Työmatka Koulu-/opiskelumatka Ostosmatka Asiointimatka Vapaa-ajan matka Liikunta Kuva 9. Kävelymatkojen tarkoitus ella Tyytyväisyys kävelyväyliin ja olosuhteisiin Kävelyn olosuhteisiin ja laatuun liittyen vastasi noin 76 % kävelyn kysymyksiin vastanneista. Kävelyolosuhteita arvioitaessa on tutkittu seuraavia asioita: väylien määrää, kävelyn sujuvuutta ja laatutasoa, ympäristön viihtyisyyttä, esteettömyyttä sekä liikenne- ja sosiaalista turvallisuutta päivällä sekä pimeällä. Arvosteluasteikkona käytettiin määreitä erittäin tyytyväinen, tyytyväinen, tyydyttävä, tyytymätön ja Erittäin tyytymätön. Näille annetaan numeroarvot yhdestä viiteen, jossa yksi tarkoittaa erittäin huonoa ja viisi erittäin hyvää. Vastauksista voidaan laskea painotettu keskiarvo, jota voidaan vertailla aiempien kyselyiden tuloksiin ja saada käsitys mielipiteiden kehittymisestä. Tulosten keski-arvoja arvioidaan seuraavasti: arvot 1 2,2 kuvaa huonoa tasoa, arvot 2,3 3,7 kuvaa tyydyttävää ja arvot 3,8 5 hyvää tasoa. Kyselyvastauksen käsittelyn yhteydessä Kämmenniemen-Terälahden sekä Nurmi-Sorilan alueet jouduttiin vähäisen vastaajamäärän johdosta yhdistämään. Yhdistämisestä huolimatta alueen vastaajamäärä on niin vähäinen että tuloksista ei voi vetää vahvoja johtopäätöksiä. Taulukko4. Tyytyväisyys kävelyväyliin ja olosuhteisiin alueittain ka 2015 Atala- Olkahinen Epilä- Kalkku Hatanpää- Härmälä Hervanta- Hallila Kaleva- Järvensivu Kävelyväylien määrä 3,7 3,6 3,8 3,9 4,0 3,7 kävelyn sujuvuus 3,6 3,5 3,7 3,8 3,7 3,6 kävelyväylien laatutaso 3,1 3,0 3,1 3,4 3,2 3,2 kävelyväylien kunto 3,4 3,6 3,5 3,5 3,5 3,6 Esteettömyys 3,5 3,6 3,7 3,7 3,5 3,5 Kävely-ympäristön miellyttävyys 3,6 3,6 3,6 3,8 3,7 3,6 Tilapäiset jalankulkujärjestelyt tietyömaiden kohdalla 2,9 2,9 2,7 3,1 2,7 3,0
16 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Keskustan alue Kissanmaa- Petsamo Kämmenn.- Terälahti- Nurmi-Sorila Lielahti- Lentävänniemi Linnainmaa- Leinola Lukonmäki- Kaukajärvi Kävelyväylien määrä 3,7 3,7 1,9 4,0 3,9 3,6 kävelyn sujuvuus 3,5 3,4 2,4 3,6 3,6 3,6 kävelyväylien laatutaso 3,0 2,8 1,6 3,0 3,2 3,0 kävelyväylien kunto 3,5 2,9 2,0 3,6 3,3 3,2 Esteettömyys 3,4 3,1 2,2 3,7 3,4 3,5 Kävely-ympäristön miellyttävyys 3,6 3,9 3,0 3,7 3,7 3,6 Tilapäiset jalankulkujärjestelyt tietyömaiden kohdalla 3,0 2,4-2,6 3,0 3,1 Messukylä- Takahuhti Pispala- Tahmela Pelto- lammi- Multisilta Tesoma- Lamminpää Viinikka- Koivistonkylä Kävelyväylien määrä 3,6 3,7 3,8 3,5 3,8 3,5 kävelyn sujuvuus 3,6 3,4 3,6 3,6 3,6 3,2 kävelyväylien laatutaso 3,0 3,3 3,2 3,1 3,2 2,8 kävelyväylien kunto 3,2 3,7 3,2 3,2 3,5 3,2 Esteettömyys 3,3 3,6 3,6 3,4 3,5 3,5 Kävely-ympäristön miellyttävyys Vuores 3,7 3,9 3,7 3,6 3,6 3,4 Tilapäiset jalankulkujärjestelyt tietyömaiden kohdalla 3,0 3,1 3,1 3,4 2,9 2,1 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5 Hyvä 3,6-5 Koko kaupungin alueella kyselyssä vastaajat antoivat positiivista palautetta kävelyväylien määrästä ja kävely-ympäristön miellyttävyydestä. Alueittain katsottuna tyytyväisimmät kävelijät löytyvät Hatanpää-Härmälä ja Pispala-Tahmela alueelta, kun taas tyytymättömimmät löytyvät Pohjois- elta. Kyselyssä huonoimmat arvosanat sai Tilapäisten kävelyjärjestelyiden taso, joka sai kokonaisarvosanaksi 2,9 asteikolla 1-5. Vuoreksen asukkaat antoivat muihin kaupunginosiin verrattuna asuinalueensa väliaikaisille liikennejärjestelyille huomattavan huonon arvosanan. Tarkemmin kyselyn tulokset on esitetty taulukossa 4. Sosiaalisen turvallisuuden tunnetta alueittain on esitetty taulukossa 5. Taulukosta käy ilmi että vastaajat pitävät asuinalueidensa turvallisuutta valoisan aikaan hyvänä, mutta pimeällä arvosana putoaa koko kaupungin alueella tyydyttävälle tasolle. Tesoman-Lamminpään alueen muita huonompia tuloksia erityisesti pimeän aikaan selittää alueella vuonna 2015 tapahtuneet selvittämättömät puukotustapaukset.
17 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Taulukko5. Sosiaalisen turvallisuuden tunne alueittain ella Sosiaalisen turvallisuuden tunne päivällä Sosiaalisen turvallisuuden tunne pimeällä ka 2015 Atala- Olkahinen Epilä- Kalkku Hatanpää- Härmälä Hervanta- Hallila Kaleva- Järvensivu 3,9 3,9 4,2 3,8 4,0 4,0 3,3 3,3 3,2 3,2 3,3 3,4 Keskustan alue Kissanmaa- Petsamo Kämmenn.- Terälahti- Nurmi-Sorila Lielahti- Lentävänniemi Linnainmaa- Leinola Lukonmäki- Kaukajärvi Sosiaalisen turvallisuuden tunne päivällä Sosiaalisen turvallisuuden tunne pimeällä 3,9 3,7 3,6 4,1 4,1 3,9 3,4 3,1 3,2 3,1 3,3 3,4 Messukylä- Takahuhti Pispala- Tahmela Pelto- lammi- Multisilta Tesoma- Lamminpää Viinikka- Koivistonkylä Vuores Sosiaalisen turvallisuuden tunne päivällä Sosiaalisen turvallisuuden tunne pimeällä 3,8 4,1 3,8 3,7 3,9 4,0 3,4 3,1 3,0 2,8 3,5 3,2 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5 Hyvä 3,6-5
18 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Tyytyväisyys kävelyväyliin ja olosuhteisiin keskustassa Keskustan kävelyväylien tyytyväisyyttä tutkittiin keskustassa asuvien ja keskustan ulkopuolella asuvien näkökulmasta sekä eri ikäryhmien välillä. Vuosien 2013 ja 2015 kyselyiden muuttuneen kysymysasettelun vuoksi kaikkia kävelyn osa-alueita ei ole mahdollista verrata keskenään. Kävelyn olosuhteet saivat kyselytutkimuksessa keskimäärin tyydyttävän arvosanan. Verrattaessa taulukossa 6 esitettyjä tuloksia vuonna 2013 tehtyyn kyselyyn käy ilmi että tyytyväisyys keskustan jalankulun mahdollisuuksiin on hieman laskenut. Ainakin osin kävelyn sujuvuus-arvon laskun voidaan selittää johtuvan kesällä käynnissä olleista lukuisista työmaista, jotka haittasivat liikkumista mm. Tuomiokirkonkadulla, Kyttälänkadulla, Hämeenkadulla sekä Hatanpään valtatiellä. Taulukko6. Tyytyväisyys keskustan kävelyominaisuuksiin eri vuosien tutkimuksissa Kävelyväylien kunto 3,7 3,5 Esteettömyys 3,4 3,4 Levähdys- ja oleskelupaikat 3,3 3,2 Kävelyn sujuvuus 3,8 3,5 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5 Hyvä 3,6-5 Taulukossa 7 on esitetty eri ikäryhmiin kuuluvien ja liikuntarajoitteisten tyytyväisyyttä keskustan kävelyväylästön ominaisuuksiin. Tuloksia tarkasteltaessa on selvästi havaittavissa että iäkkäämmät vastaajat ovat huomattavasti nuorempia tyytymättömämpiä keskustan kävelyväyliin. Ikäryhmästä huolimatta käyttäjät antavat keskustan alueen kävelyolosuhteille keskimäärin tyydyttävän arvosanan. Taulukko7. Keskustan alueen olosuhteisiin liittyviä näkemyseroja eri ikäryhmien väliltä Alle 35v 35-49v v yli 65v liikuntarajoitteiset Kävelyväylien kunto 3,6 3,6 3,3 3,1 3,1 Esteettömyys 3,5 3,4 3,3 3,0 2,7 Kävely-ympäristön miellyttävyys 3,5 3,5 3,4 3,2 3,0 Levähdys- ja oleskelupaikat 3,3 3,3 3,0 3,1 2,6 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5 Hyvä 3,6-5
19 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Liikuntarajoitteiset Kyselyssä selvitettiin myös liikkumista haittaavan esteen omaavien henkilöiden mielipiteitä asuinalueidensa ja kaupungin keskustan liikkumismahdollisuuksiin. Kyselyyn saatiin vastauksia yhteensä 52 liikuntarajoitteiselta henkilöltä. Tuloksista käy ilmi että kesäaikana vastaajat ovat tyytyväisiä omiin liikkumismahdollisuuksiinsa, mutta talviaikana mahdollisuudet koetaan selvästi heikommiksi. Keskustassa asuvat liikuntarajoitteiset kokevat talviaikana liikkumismahdollisuutensa lievästi muita laisia huonommiksi. Tarkemmin tuloksia on esitetty taulukossa 8. Kyselyyn saatujen avovastausten sisältö tulee hyvin taulukon sisältöä, sillä erityisesti talvikunnossapidon ongelmat nousivat esiin lukuisissa vastauksissa. Talvikunnossapidon aiheuttamien liikkumisongelmien lisäksi avovastauksissa nousivat useita kertoja esiin korkeista reunakivistä aiheutuneet ongelmat sekä suurilla tilannenopeuksilla jalkakäytävillä ja yhdistetyillä väylillä liikkuvat pyöräilijät. Taulukko8. Liikuntarajoitteisten liikkumismahdollisuudet keskiarvo keskusta Liikkumismahdollisuudet asuinalueella kesällä 3,6 3,6 Liikkumismahdollisuudet asuinalueella talvella 2,6 2,4 Liikkumismahdollisuudet keskustassa kesällä 3,3 3,2 Liikkumismahdollisuudet keskustassa talvella 2,6 2,5 Huono 1-2,4 Tyydyttävä 2,5 3,5 Hyvä 3,6-5
20 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Kävelyn houkuttelevuus Kävelyn houkuttelevuuden muutosta on esitetty kuvassa 10. Vuoden 2015 tutkimuksessa 32 prosenttia vastanneista koki kävelyn houkuttelevuuden lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Edelliseen vuonna 2013 suoritettuun tutkimukseen verrattuna kävelyn houkuttelevuuden kasvu hidastui selvästi. Tuloksia vertailtaessa on syytä huomioida että vuoden 2015 kyselyssä mahdollistettiin aiemmista vuosista poiketen mahdollisuus kertoa kävelyn houkuttelevuuden heikentyneen Lisääntynyt paljon Lisääntynyt Pysynyt samana Heikentynyt EOS 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 10. Kävelyn houkuttelevuuden muutos edellisissä tutkimuksissa Kyselyssä vastanneiden mukaan kävelyn houkuttelevuuden kasvun merkittävimpinä syinä olivat nykyisen kävelyinfrastruktuurin parantaminen ja uuden rakentaminen. Merkittävässä osalla vastaajien mukaan on myös yleisilmapiirin muuttuminen kävelyn kannustavaksi. Kävelyn houkuttelevuuden jakautumista on esitetty tarkemmin kuvassa 11. Uudet väylät ja muu uusi infrastruktuuri Nykyisen kävelyinfran parantaminen 49,2 % 51,9 % Lisääntyneet istuin- ja oleskelumahdollisuudet 23,8 % Turvallisuuden tunteen lisääntyminen Kampanjat, Tapahtumat ja Markkinointi Kävelyn näkyvyys mediassa 5,9 % 10,3 % 11,4 % Kävelyn kannustava yleisilmapiiri 28,6 % Muu syy 6,5 % Kuva 11. Kävelyn houkuttelevuuden kasvun syyt
21 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Kävelyn edistäminen Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin myös kävelyä lisääviä tekijöitä. Vastauksissa tärkeimmäksi tekijäksi nousi suojateiden sujuvuuden ja turvallisuuden kehittäminen, jonka valitsi noin 44 prosenttia vastaajista. Vahvasti esille nousivat myös talvikunnossapidon parantaminen, väylien laadun ja kävely-ympäristön kehittäminen, jotka esiintyivät noin 40 prosentissa vastauksista. Kyselyyn vastanneista noin 17 prosenttia ilmoitti jo kävelevänsä niin paljon kuin mahdollista. Kyselyssä annettiin vastaajille mahdollisuus kommentoida asiaa myös avovastauksin. Vastauksissa tärkeimmiksi edistämiskohteiksi esille nousivat kävelyn ja pyöräilyn erottelu, talvikunnossapito sekä valaistuksen parantaminen. Kävelypainotteisten alueiden ja katujen rak. Lähipalveluiden lisääntyminen Kävelyväylien laadun parantaminen Kävelyreittien varustelun parantaminen Kävelyreittien viitoituksen ja opasteiden parantaminen Kävely-ympäristön kehittäminen (vihreys, siisteys) Suojateiden turvallisuuden ja sujuvuuden Autoliikenteen nopeusrajoituksen alentaminen Kävelyväylien talvikunnossapidon tehostaminen Liikkumiskasvatuksen lisääminen kouluissa Kävelyn terveyshyödyistä tiedottaminen Kävelyreiteistä tiedottaminen Kävelytapahtumat Kunnolliset sosiaalitilat määränpäässä Kävelemme jo niin paljon kuin mahdollista ei mikään 32,2 % 31,8 % 40,7 % 31,2 % 8,2 % 39,4 % 44,2 % 25,5 % 41,5 % 9,2 % 5,5 % 6,9 % 6,0 % 4,7 % 16,8 % 2,5 % Kuva 12. Kävelyä lisäävät osa-alueet
22 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Liikenneinvestointien prioriteetit Kaikille kyselyyn vastanneille annettiin lopuksi mahdollisuus kertoa mielipiteensä kaupungin liikenneinvestointirahojen jakamisesta eri kulkumuotojen kesken. Kysymykseen vastasi yhteensä 811 henkilöä, joista noin 60 % vastasi varsinaiseen kysymykseen muiden kommentoitua aihetta vain avovastauksilla. Tuloksista käy ilmi että vastaajat ohjaisivat sekä pyöräilylle että joukkoliikenteelle miltei kolmanneksen käytettävissä olevista investointirahoista, jäljelle jäävä reilu kolmannes investointirahoista jakautuisi kävelypainotteisesti niin että autoliikenteen osuudeksi jäisi lopulta 16 prosenttia. Tarkemmin investointirahojen jakautumisen mielipiteitä on esitetty kuvassa 13. Autoliikenne 16,0 % Joukkoliikenne 31,8 % Pyöräily 31,9 % Kävely 20,4 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % 25,0 % 30,0 % 35,0 % Kuva 13. Liikenneinvestointien priorisointi
23 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely YHTEENVETO JA PÄÄTELMÄT Tutkimuksessa on onnistuttu hyvin kartoittamaan pyöräilyn ja kävelyn tila ella. Tietoa on saatu myös pyöräilijöiden tekemistä matkoista, niiden pituuksista ja tarkoituksista. Saatuja tietoja on verrattu vuoden 2012 kyselyn tuloksiin ja pyritty näkemään kehityssuuntia. Tämän tukena on ollut houkuttelevuuden kasvun tarkastelu ja avoimesta palautteesta saatu tieto. Pyöräilyn olosuhteita ja pyöräväylien laatua kuvaavia tekijöitä on tarkasteltu en yleistilanteen lisäksi yhteensä 17 alueella. Tämän avulla on voitu todeta eroja eri alueiden välillä ja huomata, että keskustan alueella pyöräilymahdollisuudet kokonaisuutena koetaan edelleen en huonoimmiksi. Vastaavaan tulokseen päädyttiin vuonna 2013 tehdyssä kyselytutkimuksessa. Vuoden 2015 tutkimuksen mukaan parhaimmiksi pyöräilyolosuhteet koettiin Lielahden ja Lentävänniemen kyselyalueella. Tutkimuksessa havaittiin että tyytyväisyys pyöräilyolosuhteisiin on keskimäärin hieman laskenut edellisiin vuosiin verrattuna. Poikkeuksen tekee pyöräily-ympäristön miellyttävyys, jonka koettiin pysyneen ennallaan. Pyöräilyn osa-alueista parhaat arvosanat vastaajilta saivat väylästön määrä sekä pyöräily-ympäristön miellyttävyys. Suurinta kritiikkiä osa-aluista annettiin työmaiden aikaisille väliaikaisille liikennejärjestelyille, joka sai lähes koko kaupungin alueella huonon arvosanan. Tyytyväisyyden lievästä laskusta huolimatta yli 55 prosenttia vastanneista koki pyöräilyn houkuttelevuuden kasvaneen vuosien 2014 ja 2015 aikana. Merkittävimpinä pyöräilyn houkuttelevuuden kasvun syiksi vastaajat ilmoittivat uuden pyöräilyväylästö rakentamisen, nykyisen parantamisen sekä pyöräilyyn kannustavan ilmapiirin ella. Kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin myös pyöräilyä lisääviä tekijöitä. Vastauksissa tärkeimmiksi tekijöiksi nousivat risteyksien sujuvuuden ja turvallisuuden kehittäminen sekä pyöräteiden laadun parantaminen. Vahvasti esille nousivat myös talvikunnossapidon parantaminen sekä uusien pyöräteiden rakentaminen. Tutkimustulosten mukaan ihmiset suhtautuvat positiivisesti polkupyöräilyn lisäämiseen kaupungissa ja saatujen avovastausten pohjalta käy selvästi ilmi että monet kuntalaiset ovat halukkaita osallistumaan pyöräilyn kehittämiseen ella. Kyselyn pyöräilyosioon vastaajiksi on valikoitunut suuri määrä pyöräilymyönteisiä ihmisiä, mikä on havaittavissa muun muassa ihmisten pyöräilytottumuksista ja kehityshalun tasosta. Kävelyn olosuhteita ja kävelyväylien laatua kuvaavia tekijöitä on tarkasteltu en yleistilanteen lisäksi yhteensä 17 alueella. Kyselyssä lähes koko kaupungin alueella vastaajat antoivat positiivista palautetta kävelyväylien määrästä ja kävely-ympäristön miellyttävyydestä. Alueittain katsottuna tyytyväisimmät kävelijät löytyvät Hatanpää-Härmälä ja Pispala-Tahmela alueelta, kun taas tyytymättömimmät löytyvät Pohjois-elta. Huomattavaa on että kyselyyn vastanneista iäkkäämmät vastaajat suhtautuivat huomattavasti nuorempia vastaajia kriittisemmin kävelyväylästön viihtyisyyteen ja kuntoon liittyviin kysymyksiin. Sosiaalisen turvallisuuden tunnetta pidetään ella valoisan aikaan hyvänä, mutta pimeällä arvosanat putoava koko kaupungin alueella tyydyttävälle tasolle. Selvästi turvattomimmaksi alueeksi kävelijät kokivat Tesoman ja Lamminpään alueen. Kyselyssä kävelyn houkuttelevuuden koetaan hieman kasvaneen 2014 ja 2015 aikana. Merkittävimmiksi kävelyn houkuttelevuuden kasvun syiksi vastaajat ilmoittivat nykyisen väylästön parantamisen ja uuden rakentamisen. Merkittäviksi koettiin myös kävelyn ilmapiirin parantuminen sekä lisääntyneet istuma- ja oleskelupaikat väylästön läheisyydessä. Kävelyn edistämisessä tehokkaimpina keinoina vastaajat pitivät suojatieturvallisuuden parantamista, talvikunnossapidon ja puhtaanapidon tehostamista sekä väylästön laadullista parantamista.
24 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely Liikuntarajoitteisten liikkumismahdollisuuksia selvitettiin kyselyssä keskustassa sekä koko en alueella. Vastauksissa havaittiin että koko kaupungin alueella liikkumismahdollisuudet heikkenevät selvästi talvikauden aikana. Suurimmiksi vaihtelut kesä- ja talvikausien väillä koettiin keskusta ulkopuolisilla alueilla joissa liikuntarajoitteiset kokivat talviaikaisten liikuntamahdollisuuksiensa putoavan huonolle tasolle. Määrällisesti kyselyyn saatiin riittävästi vastauksia, joten kävelyn ja pyöräilyn nykyolosuhteiden mielipiteet onnistuttiin kartoittamaan hyvin. Tämän takia tutkimuksen luotettavuus on pääosin hyvä. Varsinkin koko kaupungin nykytilaa kuvaavissa asioissa voidaan todeta luotettavuuden olevan hyvä suuren vastaajamäärän takia. Kaupunginosittain vertailun osalta tutkimus on kuitenkin vain suuntaa antavalla tasolla, sillä vertailtavat vastaajaryhmät ovat paikoin liian pieniä tarkkojen johtopäätösten tekemiseen. Tulosten analyysissä on pyritty hakemaan johdonmukaisuuksia myös eri ikäryhmien ja käyttäjätyyppien välillä, jotta tulosten arviointi helpottuisi. Valitettavasti alle 18-vuotiaiden ja yli 65- vuotiaiden vastaajien osuus jäi kyselyssä liian alhaiseksi, jotta kysely edustaisi hyvin kaikkia eri ikäryhmiä. Iäkkäiden vastaajien vähäisyys oli odotettavissa, sillä tutkimus suoritettiin näkövammaisia lukuun ottamatta pelkästään Internet-kyselynä. Tasaisemman ikäjakauman saavuttamiseksi kyselyä pitäisi pystyä markkinoimaan tulevina vuosina erityisesti nuorisolle. Mahdollisia lisävirhelähteitä voi syntyä manuaalisen tulostarkastelun takia. Myös kysymysasettelun ja arvioitikriteerien aiemmista vuosista poikkeava määrittely ja kuvaus ovat saattaneet vaikuttaa jonkin verran tuloste vertailtavuuteen vanhojen tutkimustulosten kanssa. Myös media on saattanut vaikuttaa mielipiteisiin ja niiden eroihin. Esimerkiksi suojatieliikenneturvallisuuteen ja sosiaaliseen turvallisuuteen liittyvien asioiden esilläolo ennen kyselyä on saattanut herättää ihmiset miettimään juuri näitä asioita, mikä taas saattaa näkyä juuri tämän tyyppisten kyselyiden vastauksissa.
25
26 en kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Frenckellinaukio 2 B PL 487, 33101
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA KÄVELYN JA PYÖRÄILYN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TUTKIMUSRAPORTTI 2016 Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely2016 2 1.5.2017 TIIVISTELMÄ Tässä raportissa tutkitaan asukkaiden tyytyväisyyttä
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2016
Kävelyn ja pyöräilyn tyytyväisyyskysely 2016 Lomakkeen palautus sähköpostilla osoitteeseen: asiakaspalvelu.palaute@tampere.fi Asuinkunta A. Asuinkunta 1. Missä kunnassa asut? - 1. Kangasala - 2. Lempäälä
LisätiedotOriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite III Päättäjäkyselyn tulokset
Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite III Päättäjäkyselyn tulokset Vastaajien jakautuminen 33 vastaajaa 23 kaupunginvaltuutettua 10 muuta luottamushenkilöä Eri lautakuntien edustus Lasten
LisätiedotOriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. LIITE I Asukaskyselyn tulokset
Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma LIITE I Asukaskyselyn tulokset Vastaajien jakautuminen 1/2 116 vastaajaa 110 vastaajaa asuu vakituisesti Orivedellä 3 vastaajista on kesäasukkaita 2 vastaajista
LisätiedotEDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 Vaalipäivänä äänestäneiden lukumäärä (alustava tieto) Lukumääriin ei lasketa ennakkoon äänestäneitä
EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 001 Tammerkoski EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 002 Keskusta EDUSKUNTAVAALIT 2015 Laskentalomake 2 äänestäneiden 003 Kaakinmaa EDUSKUNTAVAALIT
LisätiedotAsukaskysely Ylöjärven kävely- ja pyöräilyolosuhteista
Asukaskysely Ylöjärven kävely- ja pyöräilyolosuhteista 1. Vastaajan sukupuoli 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240 260 280 300 320 340 Mies Nainen 2. Vastaajan asuinalue 0 10 20 30 40 50 60 70
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1
Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja
LisätiedotKuopion pyöräilyn edistämisen tiekartta
Asukaskyselyn tulokset Taustatiedot Lähtökohta: Vastausaika: Toteutus: Lopputulos: Kuopiolaisille suunnattu kysely, jossa heitä pyydettiin arvioimaan nykytilaa Kuopiossa sekä antamaan palautetta kehittämistä
LisätiedotKYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA
KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 KOUVOLA 7.10.2019 SISÄLLYS Kyselyn toteutus ja tulokset Otos ja vastausmäärät alueittain Liikkumisen tunnuslukuja (matkojen pituudet, tarkoitus ja kulkutapa)
LisätiedotYlivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi
Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta 11.09.2018 Viisas liikkuminen Mitä se on ja miksi sitä edistetään? 2 Viisas liikkuminen tarkoittaa turvallista, tarkoituksenmukaista,
LisätiedotKYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ)
KYMENLAAKSON KEVENNETTY LIIKKUMISTUTKIMUS 2019 MUU KYMENLAAKSO (IITTI, PYHTÄÄ, VIROLAHTI, MIEHIKKÄLÄ) 7.10.2019 SISÄLLYS Kyselyn toteutus ja tulokset Otos ja vastausmäärät alueittain Liikkumisen tunnuslukuja
LisätiedotImatran liikkumiskysely Toteutus ja päätulokset
1 Imatran liikkumiskysely 2017 Toteutus ja päätulokset 2 Sisällys Tiivistelmä tuloksista 3 Tutkimuksen toteutus lyhyesti 6 Liikkuminen arkipäivisin syksyllä (matkapäiväkirja) 12 Liikkumisen kausivaihtelu
LisätiedotLappeenrannan seutu Asukaskyselyn yhteenveto. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Lappeenrannan seutu Asukaskyselyn yhteenveto Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 12.9.2017 Taustatiedot 700 600 N 6, M 32% Vastaajien määrä kunnittain Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä
LisätiedotLänsimetron Matkatutkimus kevät
Länsimetron Matkatutkimus kevät 2018 11.9.2018 Mitä ja miten tutkittiin? Tutkimuksella selvitettiin, miten joukkoliikennematkat ovat muuttuneet länsimetron vaikutusalueella metron käyttöönoton jälkeen.
LisätiedotPARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ
D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt
LisätiedotKÄVELLEN JA PYÖRÄILLEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA
KÄVELLEN JA PYÖRÄILLEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA SISÄLLYSLUETTELO Kestävämpi kaupunkiseutu liikkuen... 3 Kestävän liikkumisen suosio kasvaa... 4 Halua ja edellytyksiä edistämiseen löytyy... 6 Laadukkaat
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus
LisätiedotTuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.
Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997
LisätiedotItä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015
Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2015 Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 30.12.2015 2 Kalvosarjan sisältö Tutkimuksen taustatietoja Liikkumisen erityispiirteitä maakunnat ja Itä-Suomi seudut
LisätiedotTienkäyttäjätyytyväisyystutkimus Kesä 2018 Lapin ELY
Lapin ELY.. Sisällys Johdanto Tyytyväisyys tienhoitoon Liikennetiedotus Tietyömaat Yksityishenkilöiden taustatiedot Raskaan liikenteen taustatiedot Trendikuviot 8- Johdanto Johdanto Tässä raportissa esitellään
LisätiedotJOENSUUN TYÖMATKAKYSELY. Joensuun työmatkapyöräilyn edistämisen toimenpideohjelma hanke 2018
JOENSUUN TYÖMATKAKYSELY Joensuun työmatkapyöräilyn edistämisen toimenpideohjelma hanke 2018 TOTEUTUS Surveypal-nettikysely (7. 21.5.2018). Kyselyllä haluttiin selvittää mm. työssäkäyvien kulkutapoja kodin
LisätiedotMiten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset
Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 13.11.2014 Työmatkojen kulkutapajakauma, keskussairaala 0 % 8 % Auto, yksin Auto, kimppakyyti
LisätiedotTyömatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella
Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Tampereella PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere 4 Pyöräilyn potentiaali
LisätiedotStrategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä
Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta
LisätiedotSUHTAUTUMINEN PYÖRÄILYN EDISTÄMISEEN HELSINGISSÄ ) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä? Oletteko % KAIKISTA vastaajista
LisätiedotJUHA RUONALA TAMPEREEN PYÖRÄILY- JA KÄVELYOLOSUHTEET SEKÄ NII- DEN KEHITTYMINEN VUOSINA Tutkimusraportti
JUHA RUONALA TAMPEREEN PYÖRÄILY- JA KÄVELYOLOSUHTEET SEKÄ NII- DEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2012 2013 Tutkimusraportti i TIIVISTELMÄ Tässä työssä paneudutaan Tampereen kaupungin pyöräily- ja kävelyolosuhteisiin.
LisätiedotMyyrmäki Pyöräliikenneverkko
Myyrmäki Pyöräliikenneverkko PYÖRÄLIIKENNE- VERKON HIERARKIA Myyrmäen alueen pyöräliikenneverkon muodostamisen periaatteena on ollut luoda suunnittelualueelle pyöräilyn kannalta kilpailukykyinen verkko.
LisätiedotYlivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Ylivieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 120 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 3 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut
LisätiedotTYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI HENNA SAARELA
HappyOrNot asiakaspalaute vuonna 2012 Tampereen kaikilla terveysasemilla on kerätty vuoden 2012 ajan asiakaspalautetta HappyOrNot laitteilla. Palautetta annettiin yhteensä 51 285 kpl Kysymyksiä oli seitsemän,
LisätiedotLiikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017
Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017 Paula Väisänen, Valonia/Varsinais-Suomen liitto, kestävän liikkumisen asiantuntija 22.3.2017, paula.vaisanen@valonia.fi, p. 044 907 5986 Liikkumisen ohjauksen
LisätiedotPerhekeskusalueet ja toiveet erityistason palvelujen palvelupisteiksi
Perhekeskusalueet ja toiveet erityistason palvelujen palvelupisteiksi Titta Pelttari LAPE-muutosagentti/projektipäällikkö Pirkanmaan liitto 26.4.2018 1 www.pirkanmaa2019.fi Palveluverkon suunnittelua ohjaavat
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotTAMPEREEN VÄESTÖ
TAMPEREEN VÄESTÖ 31.12.2014 TAMPEREEN KAUPUNKI JULKAISUJA/TILASTOT 2015 HALLINTO- JA TALOUSRYHMÄ Tietoyksikkö http://www.tampere.fi/hallintojatalous Tampereen kaupunki Kannen kuva: Opa Latvala Tampere
LisätiedotLiite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä
Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )
Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:
LisätiedotKOULUJEN TOIMIVAT SAATTOLIIKENNEJÄRJESTELYT JA AKTIIVISEN LIIKKUMISEN LISÄÄMINEN KOULUMATKOILLA DIPLOMITYÖ
KOULUJEN TOIMIVAT SAATTOLIIKENNEJÄRJESTELYT JA AKTIIVISEN LIIKKUMISEN LISÄÄMINEN KOULUMATKOILLA DIPLOMITYÖ Tiina Sainio DI Tiina Sainio 30.5.2017 Tiina Sainio ESITYKSEN SISÄLTÖ Miksi tämä aihe? Tutkimuskysymykset
LisätiedotItä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2018
Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2018 Tiivistelmä, Joensuun seutu 22.2.2019 Sisällysluettelo Kyselyn toteutus ja tulokset Otos ja vastausmäärät seuduittain Liikkumisen tunnuslukuja (matkojen
LisätiedotTAMPEREEN VÄESTÖ
TAMPEREEN VÄESTÖ 31.12.2013 TAMPEREEN KAUPUNGIN JULKAISUJA TILASTOT 2014 TALOUS- JA LIIKETOIMINTARYHMÄ PL 487, 33101 TAMPERE www.tampere.fi/hallintojatalous Tampereen kaupunki Kannen kuva: Janne Kaakinen
LisätiedotJUHA RUONALA TAMPEREEN PYÖRÄILY- JA KÄVELYOLOSUHTEET SEKÄ NII- DEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2011 2012. Kandidaatintyö
JUHA RUONALA TAMPEREEN PYÖRÄILY- JA KÄVELYOLOSUHTEET SEKÄ NII- DEN KEHITTYMINEN VUOSINA 2011 2012 Kandidaatintyö Tarkastaja: Kalle Vaismaa Jätetty tarkistettavaksi 19.12.2012 i TIIVISTELMÄ TAMPEREEN TEKNILLINEN
LisätiedotYlivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Alavieska
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Alavieska Kyselyyn vastasi sähköisesti 17 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 4 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn seuranta Mäntsälässä. Seurantasuunnitelma 12/2015
Kävelyn ja pyöräilyn seuranta Mäntsälässä Seurantasuunnitelma 12/2015 1 Työn toteuttaminen Työ toteutettiin osana valtakunnallista kävelyn ja pyöräilyn edistämistä tukevaa T&K ohjelmaa 2015. Seurantasuunnitelman
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
LisätiedotYlivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Merijärvi
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Merijärvi Kyselyyn vastasi sähköisesti 34 kunnan asukasta. Lisäksi saatiin 2 vastausta paperilla, joita ei ole huomioitu esitetyissä kuvaajissa. Saadut
LisätiedotAsukaskyselyn yhteenveto Lappeenranta. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat
Asukaskyselyn yhteenveto Lappeenranta Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin yhteensä 948 vastausta. Kaikista
LisätiedotTUHAT JALKAA Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. www.ylojarvi.fi
TUHAT JALKAA Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma www.ylojarvi.fi 1 Eppukin pyöräilee Eppu Normaalista tuttu Juha Torvinen polkee tahdin lisäksi polkupyörällä hyvää kuntoa: Ylöjärvellä on hyvät mahdollisuudet
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten
LisätiedotPihakatuhanke keskustassa
Pihakatuhanke keskustassa Kuva: Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen liikennefoorumi 26.1.2016 Saara Aavajoki, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26.1.2016 Saara Aavajoki 1 Tausta ja tavoitteet Jyväskylän keskustan
LisätiedotLiikennevirasto Motiva - Aula Research Helena Suomela, Motiva Oy
Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta kestävän liikkumisen muotoihin ja työmatkojen liikkumiseen tulokset 2018 Yritys- ja kuntapäättäjien näkemyksiä kestävästä liikkumisesta 2016 Liikennevirasto Motiva
LisätiedotKaupunkipyörien asiakaskysely 2018
Kaupunkipyörien asiakaskysely 2018 24.9.7.10. 7 935 vastaajaa Tarja Jääskeläinen Tutkimusmetodologia Tutkimus toteutettiin nettikyselynä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kysely lähetettiin kaikille
LisätiedotKUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI. Hannele Laaksonen
KUNTALAISTEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY VUONNA 2008 TEUVAN KUNTA OSA-RAPORTTI Hannele Laaksonen 1. JOHDANTO...3 2. VASTAAJIEN TAUSTATIETOJA...4 3. HALLINTO- JA ELINKEINOTEIMEN PALVELUJEN ARVIOINTI...6 4.
LisätiedotTampereen kaupungin päiväkotimatkat
Tampereen kaupungin päiväkotimatkat Kyselyn tuloksia 1 Yhteenveto Vastauksia kerätty 16.4. 2.5.2018 välisenä aikana Surveypal-kyselyllä. Vanhemmille suunnattuun kyselyyn saatu yhteensä 1291 vastausta 92
LisätiedotKyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta
Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän
LisätiedotKotkansaaren ja Hovinsaaren uudet tuulet Liikennekysely
Kotkansaaren ja Hovinsaaren uudet tuulet Liikennekysely Tiivistelmä kyselyn tuloksista Helmikuu 2017 Sito Parhaan ympäristön tekijät Kotkansaaren ja Hovinsaaren uudet tuulet Liikennekysely Kotkansaaren
LisätiedotSASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto
SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.
LisätiedotRAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET
1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.
LisätiedotLiikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016
Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Paula Väisänen, VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus/varsinais-suomen liitto 22.3.2016 Koko Turku liikkuu -kampanja
LisätiedotKIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011
KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa
LisätiedotORIVEDENKADUN LPA-ALUE ASUMISKÄYTTÖÖN (AK8668) NYKYINEN LIIKENNEVERKKO. Luonnos
ORIVEDENKADUN LPA-ALUE ASUMISKÄYTTÖÖN (AK8668) NYKYINEN LIIKENNEVERKKO Luonnos 13.9.2017 TARKASTELUALUEEN RAJAUS 1 Tarkastelualueena on asemakaavamuutoksen 8668 kaavaalue ja sen lähialue Tarkastelualue
LisätiedotTienkäyttäjätyytyväisyystutkimus Kesä 2018
Koko maa 9.0. Sisällys Johdanto Tyytyväisyys tienhoitoon Liikennetiedotus Tietyömaat Yhteenveto tuloksista Yksityishenkilöiden taustatiedot Raskaan liikenteen taustatiedot Johdanto Johdanto Tässä esityksessä
LisätiedotImage size: 7,94 cm x 25,4 cm. Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso
Image size: 7,94 cm x 25,4 cm Talvikunnossapito 2013 Talven vaikeusaste ja saavutettu laatutaso TALVEN VAIKEUSASTE SÄÄOLOSUHTEIDEN PERUSTEELLA LUMEN AURAUS Kokonaislumimäärä 128 cm Lumisadepäiviä 44 kpl
Lisätiedot1) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä?
1) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä? A Puolesta B Jonkin verran puolesta C Jonkin verran vastaan D Vastaan 2) Liikutteko
LisätiedotLoimaan mielikuvatutkimus Yhteenveto tutkimustuloksista-
Loimaan mielikuvatutkimus 2018 -Yhteenveto tutkimustuloksista- 1 Johdanto Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa ymmärrystä Loimaan kaupungin vetovoimasta ja elinvoimasta asuin- ja työpaikkakuntana. Tutkimuksen
LisätiedotLiikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys
Liikkumisen ohjaus väylähankkeessa -selvitys Case Turun kehätien kehittämisselvitys Kaisa Mäkinen Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Tausta Liikkumisen ohjaus tarkoittaa viisaan liikkumisen edistämistä
LisätiedotMiten lapset saadaan pyöräilemään?
Miten lapset saadaan pyöräilemään? Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi, Kouvola 4.5.2017 sanna.ojajarvi@poljin.fi Pyöräilevän elämäntavan edistäminen? Pyöräilevä elämäntapa rakentuu pyöräilemällä
LisätiedotKorjausvelkakysely ammattiautoilijoille Tutkimusraportti. Muokattu viimeksi
ammattiautoilijoille 7 Tutkimusraportti Muokattu viimeksi..7 Sisällysluettelo. Yleistä tutkimuksesta. Tutkimuksen keskeiset tulokset. Ajo-olosuhteiden muutos. Tietyöt. Tyytyväisyys muihin kuljetuksiin
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA Liikennemääräraportti 2013 Liikennemääräraportti 2013 2 16.6.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Yleistä... 3 Tampereen ajoneuvokannan kehitys... 3 Joukkoliikenteen
LisätiedotAsukaskyselyn yhteenveto Savitaipale. Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat
Asukaskyselyn yhteenveto Savitaipale Lappeenrannan seudun liikenneturvallisuussuunnitelmat Taustatiedot Kysely oli auki 3.5.-31.5.2017 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin yhteensä 948 vastausta. Kaikista
LisätiedotMiten Vaasassa liikutaan vuonna 2035? Asukaskyselyn koonti. Vaasan kestävän liikkumisen ohjelma 09/2019
Miten Vaasassa liikutaan vuonna 2035? Asukaskyselyn koonti Vaasan kestävän liikkumisen ohjelma 09/2019 Mitä mieltä olet seuraavista kestävään liikkumiseen liittyvistä väittämistä? Väitteistä eniten kannatusta
LisätiedotSUOJATIEKÄYTTÄYTYMINEN JÄRVENPÄÄSSÄ, KERAVALLA JA TUUSULASSA KYSELYTUTKIMUS
SUOJATIEKÄYTTÄYTYMINEN JÄRVENPÄÄSSÄ, KERAVALLA JA TUUSULASSA KYSELYTUTKIMUS TAUSTATIEDOT Toukokuussa 2017 toteutetulla kyselyllä kartoitettiin suojatiekäyttäytymiseen liittyviä ongelmia Järvenpään, Keravan
LisätiedotYlivieskan kaupunki. Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018
Ylivieskan kaupunki Asukas- ja yrittäjäkyselyt 2018 Sisällysluettelo 1. Tutkimusten tausta ja toteutus 2. Asukaskysely 2018 Tulokset 3. Yrittäjäkysely 2018 Tulokset 4. Yhteenveto Tutkimusten tausta ja
LisätiedotKävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma
Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma Itä-Suomen Liikenneturvallisuusfoorumi, Kuopio 31.5.2018 14.5.2018 Maija Rekola 1 Tavoitteet 40 35 30 25 20 15 10 5 0 +30 % Kävelymatkoja Kulkutapaosuus Nykytila +30
LisätiedotLempolan kauppapuiston kyselyn tulokset. L65 Lempolan asemakaavamuutos. Kesäkuu Tiitus Kuisma
Lempolan kauppapuiston kyselyn tulokset L65 Lempolan asemakaavamuutos Kesäkuu 217 Tiitus Kuisma 34 % Vastaajien ikä 3 % 4 % 15 % 44 % alle 18 vuotta 18-29 -vuotias 3-44 -vuotias 45-64 -vuotias yli 65 vuotta
LisätiedotTYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
TYÖPAIKKOJEN LIIKKUMISEN OHJAUS OPPIA MARKKINATUTKIMUKSESTA Sara Lukkarinen, Motiva Oy AIHEET Tausta Markkinatutkimuksen tuloksia Kärkiviestit Tulosten hyödyntäminen TYÖPAJAOSUUTTA AJATELLEN: Kiinnostavimmat
LisätiedotPyöräilyn edistäminen Hämeenlinnassa Ismo Hannula
Pyöräilyn edistäminen Hämeenlinnassa 21.11.2017 Ismo Hannula Kuvaaja: Tuntematon Miksi edistämisohjelma? Keskeistä pyöräilyolosuhteiden kehittämisessä eri puolilla Eurooppaa ovat olleet: Olemassa oleva
LisätiedotYlivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Oulainen
Ylivieskan seutukunnan liikenneturvallisuuskysely Oulainen 1) Sukupuoli 2) Ikäluokka 3) Kotikaupunkinne tai kuntanne ja vastaus% suhteessa asukasmäärään Kyselyyn vastasi 167 asukkaista. Tämä on 2,1 % kunnan
LisätiedotLiikennebarometri 2016
Liikennebarometri 0 Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Liikennesuunnitteluyksikkö Liikennebarometri 0 Toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt Kantar TNS Oy Espoon kaupungin toimeksiannosta. Kantar
LisätiedotLiikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle
Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Pyöräilyverkko ja toiminnallinen luokitus Pyöräilyväylätyyppien vaihtoehdot Jalankulun ja pyöräilyn erottelutavat Pyöräilyväylien mitoitus Pyöräilyverkon
LisätiedotTampereen elinympäristötutkimus Tuloksia asukkaiden näkemyksistä omasta elinympäristöstään ja sen kehittämistarpeista
Tampereen elinympäristötutkimus Tuloksia asukkaiden näkemyksistä omasta elinympäristöstään ja sen kehittämistarpeista Hanna Kalenoja, j Ruut Mattsson, Riikka Salkonen, Markus Pajarre j Tampereen teknillinen
LisätiedotLiikennebarometri 2016
Liikennebarometri 0 Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Liikennesuunnitteluyksikkö Liikennebarometri 0 Toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt Kantar TNS Oy Vantaan kaupungin toimeksiannosta. Kantar TNS
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti 2017 Jalankulun ja pyöräilyn liikennemääräraportti 2017 2 1.5.2018 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...1 Yleistä...3 Kesän 2017
LisätiedotETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016
ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään
LisätiedotTavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma
Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden taustalla Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2012), visio ja strategiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotPERHEKESKUKSEN MALLINNUSTYÖRYHMÄ klo Koilliskeskus, Kivi Projektikoordinaattori Maria Antikainen LAPE Pirkanmaa
PERHEKESKUKSEN MALLINNUSTYÖRYHMÄ 14.6.2018 klo 9.00-11.30 Koilliskeskus, Kivi Projektikoordinaattori Maria Antikainen LAPE Pirkanmaa TÄNÄÄN Ajankohtaiset asiat Viime kokouksen muistio (20.4.2018) Tulevat
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2014
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2014 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2014 2 7.8.2015 Sisällysluettelo
LisätiedotLiikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan
Tuloskortti Liikenne- ja viestintäministeriön kosketuspinta liikuntaan TAVOITTEET Liikenteen päästöjen vähentäminen Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus Parempi ilmanlaatu Kansanterveyden edistäminen TOIMENPITEET
LisätiedotMiten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa? Matkatutkimus Länsimetron vaikutusalueen joukkoliikenteessä, kevät 2016
Miten matkustajat odottavat Länsimetron vaikuttavan omaan liikkumiseensa? Matkatutkimus Länsimetron vaikutusalueen joukkoliikenteessä, kevät 2016 1 2 Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoite
LisätiedotEtelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011
Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka
LisätiedotMaankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri lyhyt kooste
Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri 2018 lyhyt kooste 26.10.2018 Sisältö Mikä on MAL-barometri: tausta ja toteutus (kalvot 3-6) Asukkaiden ja luottamushenkilöiden kulkutavat (kalvot 7-9)
LisätiedotIKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä
IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin
LisätiedotPyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa
Pyöräilyn olosuhteet Suomen kunnissa Selvityksen alustavia tuloksia ja vertailua 2010-2018 Velo-city -jälkiseminaari 11.10.2018 Kuva: Martti Tulenheimo Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto
LisätiedotMun paikka! lasten ja nuorten osallistamiskysely
Mun paikka! lasten ja nuorten osallistamiskysely Pihla Sillanpää/ Espoon yleiskaavayksikkö PILOTTIKYSELY: MUN PAIKKA! -ESPOONLAHTI 30.8.2018 2 TAUSTAA Kasvava Espoo, metro ja hyvinvointi seminaari 13.4.2016
LisätiedotAnalyysi mittauspisteiden havainnoista
Analyysi mittauspisteiden havainnoista LUONNOS 1 Teiskontien mittauspiste 2 Teiskontien mittauspisteen liikenne 22.5.2018 Teiskontie 22.5.2018 keskustaan päin Koko vuorokauden aikana Teiskontien pisteen
LisätiedotOriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. LIITE II Asukastyöpajan tulokset
Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma LIITE II Asukastyöpajan tulokset Työpaja asukkaille Työpaja pidettiin 10.11. klo 17.30-19.00 Työpajaan osallistui 17 henkilöä Työpajan tavoitteet Saada orivesiläiset
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2015 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2016 2 22.8.2016 Sisällysluettelo
LisätiedotPorin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma
Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 LIIKENNEONNETTOMUUSANALYYSI Nykytila-analyysi: Tieliikenneonnettomuudet Poliisin tietoon tulleet onnettomuudet: iliitu-paikkatietoaineisto
LisätiedotTiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)
Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä Selvityksessä on arvioitu yhdyskuntarakenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen Espoon kaupungissa sekä kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa. Työn tavoitteena on löytää
LisätiedotPyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät
Reetta Keisanen Pyöräilykoordinaattori @keisasenreetta Puh 09 310 37017 pyöräliikenne.fi Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät 29.9.2016 Miksi pyöräliikenteen olosuhteita
LisätiedotTampereen luokkien peruskoulut
Tampereen 7.-1. luokkien peruskoulut Liikkuminen koulumatkalla kouluittain Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (kpl) Kulkutapa talvella (kpl) Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (%) Kulkutapa
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2017
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2017 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2017 2 31.5.2018 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Tampereen ajoneuvokannan
Lisätiedot