Potilastietojärjestelmä tutkimustiedon tuottajana
|
|
- Esa-Pekka Parviainen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Siun sote, Pohjois-Karjala Potilastietojärjestelmä tutkimustiedon tuottajana
2 Mihin laatutietoa tarvitaan? Kuka laatutietoa tarvitsee?
3 Tiina Laatikainen Kehittyykö terveydenhuolto ilman hoidon laadun tutkimusta? Puheenvuoroja, UEF blogi Onkin erikoista, että terveydenhuollon ammattilaiset ovat saaneet kaikki nämä vuosikymmenet tehdä työtään saamatta kunnollista palautetta työnsä laadusta. Terveydenhuollossa on mitattu kustannuksia, resursseja ja suoritteita, mutta laatutietoa on ollut niukasti. Ja sitä saat mitä mittaat.
4 Kliininen auditointi Mihin haluamme päästä, tavoite? Pystyimmekö parantamaan tilannetta? Pääsemmekö tavoitteeseen? Konkreettiset kehittämistoimenpiteet Miksi emme pääse tavoitteeseen?
5 Rekisterit ja niiden käyttömahdollisuudet Kuolinsyyrekisteri Perus-, välitön- ja myötävaikuttava kuolinsyy Valtakunnallinen, hyvä kattavuus KELA:n rekisterit Erityiskorvausoikeudet Lääkeostot Valtakunnallinen, hyvä kattavuus (ne lääkeostot puuttuvat, joista ei KELA:n korvausta) HILMO Erikoissairaanhoidon ja vuodeosastojen hoitoilmoitukset ja toimenpiteet Hyvä tietolähde sairauksissa, jotka johtavat sairaalahoitoon AvoHILMO Perusterveydenhuollon käynnit Käyntitietojen lisäksi vain joitakin potilaan terveydentilaan liittyviä tietoja
6 Potilastietojärjestelmien tietojen käytön haaste 1. Useita tietojärjestelmiä, rajapinnat eivät ole yhteneviä 2. Vain osa tiedoista on yhtenäisessä muodossa ne tietosisällöt, joille on Koodistopalvelussa määritellyt tietorakenteet, ovat yhtenäisessä muodossa 3. Useimmat järjestelmät eivät ole rakenteisia tietojen poimiminen ja siirtäminen Kansalliseen terveysarkistoon (Kanta) tai alueellisiin/paikallisiin tietovarantoihin vaatii joko kaksoiskirjaamista tai haasteellisia poimintaprosesseja 4. Kanta tietojen käyttö tilastointiin ja tutkimukseen ei vielä mahdollista 5. Tiedon käyttö muuhun tarkoitukseen, kuin oman organisaation potilastyön kehittämiseen, vaatii tutkimusluvan 6. Eri organisaatioissa syntyvän tiedon yhdistäminen haasteellista
7 Päivi Mäki, Susanna Lehtinen-Jacks, Nina Vuorela, Esko Levälahti, Timo Koskela, Antti Saari, Kaisa Mölläri, Raimo Mahkonen, Jarmo Salo, Tiina Laatikainen Tietolähteenä Avohilmo-rekisteri: Lasten ylipainon valtakunnallinen seuranta Suomen Lääkärilehti tikkelit/tietolahteena-avohilmo-rekisteri-lastenylipainon-valtakunnallinen-seuranta/
8 Taustaa perusterveydenhuollon potilastietojen käytölle Käypä Hoito suositukset luovat Suomessa pohjan hoidon laadun indikaattoreiden määrittelylle Suomessa ei ole (vielä) keskeisten kansansairauksien hoidon laadun seurannassa käytössä yhtenäisiä hoidon laadun indikaattoreita tai muunlaista seurantajärjestelmää Laatuindikaattorit ja niiden seuranta tukisi perusterveydenhuollon työn kehittämistä Laatuindikaattoreiden määritteleminen ja niiden seurantajärjestelmän kehittäminen tukisi myös terveydenhuollon ammattilaisten työtä Hoidon laadun lisäksi voidaan tarkastella sairastavuutta, riskinarvioinnin onnistumista, hoitoprosesseja jne.
9 Taustaa Pohjois-Karjalan kokeilulle potilastietojen käytöstä Pohjois-Karjalassa loistava mahdollisuus sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon tietojen hyödyntämiseen yhden yhtenäisen potilastietojärjestelmän kautta (Mediatri) Alueelle myös yksi yhtenäinen sosiaalihuollon järjestelmä (ProConsona) P-K:ssa käytössä oleva tietojärjestelmä on rakenteinen mahdollistaen standardoidun tietojen kirjaamisen ja hakemisen Hoidon laadun arvioinnin suhteen myös maakunnallisesti melko kattava yhtenäinen laboratoriotoiminta tuo lisäarvoa (ISLAB) Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskuksen (PTTK) toiminta maakunnallisesti mahdollistaa huomattavasti helpomman, osaavamman ja joustavamman tiedonhaun
10 Tyypin 1 ja 2 diabeetikkojen ja koronaaritautipotilaiden hoidon toteutuminen Pohjois-Karjalassa Mediatrista haettu kaikki potilaat, joilta löytyy diabetesdiagnoosi (E10 tai E11) Diagnoosien päällekkäisyydet tarkistettu ja virheellinen diagnoositieto poistettu/jätetty huomioimatta Kaikille varmistetuille diabeetikoille haettu keskeiset laboratoriotutkimukset ja niiden tulokset (kol, LDL, HDL, HbA1c, krea, U-prot jne.) Potilaille haettu myös tiedot muista pysyvistä diagnooseista, mahdollisesta kuolinpäivästä Mediatrista haettu kaikki potilaat, joilla I21 tai I20.0 dg ja/tai tehty ohitusleikkaus tai pallolaajennus Potilasjoukon homogenisoimiseksi poistettu aiemmin infarktin sairastaneet tai toimenpiteessä olleet -> uudet tapaukset Kaikille potilaille haettu Kol, LDL, HDL, SYST VP, DIAST VP, tupakointi, BMI
11 T2D potilaiden ikävakioimaton ja ikävakioitu esiintyvyys kunnittain
12 Sydäninfarktin sairastaneet ja/tai ohitusleikatut/pallolaajennetut, v.
13 Käypä hoito suosituksen mukaan tyypin 2 diabeteksen hoidossa pyritään: HbA1C < 7 % HbA1c seuranta puolen vuoden välein LDL < 2,5 mmol/l Jos koronaaritauti, AVH tai PAD, niin LDL < 1,8 mmol/l Verenpaine <140/80 mmhg Mikroalbuminurian seuranta GFR vuosittain -> Näistä luotavissa laadun seurannan indikaattoreita Huomioitava kuitenkin: taudin diagnoosihetken ja mittausten välinen aika Käytännön työstä aiheutuva vaihtelu esim. seurantojen toteuttamisessa
14 Tyypin 2 diabeetikot, joille ei löydy HbA1c seurantatietoa Kunta 13 Kunta 12 Kunta 11 Kunta 10 Kunta 9 Kunta 8 Kunta 7 Kunta 6 Kunta 5 Kunta 4 Kunta 3 Kunta 2 Kunta 1 Pohjois-Karjala 12,1 10,2 10,9 12,0 11,5 9,1 20,0 16,2 18,4 18,7 17,1 22,4 25,9 29, %
15 Tyypin 2 diabeetikot, joille ei löydy LDL seurantatietoa Kunta 13 Kunta 12 Kunta 11 Kunta 10 Kunta 9 Kunta 8 Kunta 7 Kunta 6 Kunta 5 Kunta 4 Kunta 3 Kunta 2 Kunta 1 Pohjois-Karjala 14,6 17,1 21,6 24,6 20,2 24,5 21,4 23,5 24,9 26,9 27,3 28,3 30,6 32, %
16 Sepelvaltimotautipotilaat, joille ei löydy LDL tietoa LDL akuutin infarkin/sydäntoimenpiteen jälkeen Kunta 14 24,6 Kunta 13 22,1 Kunta 12 27,1 Kunta 11 20,3 Kunta 10 21,8 Kunta 9 13,3 Kunta 8 21,2 Kunta 7 19,9 Kunta 6 24,4 Kunta 5 27,1 Kunta 4 22,5 Kunta 3 26,0 Kunta 2 18,1 Kunta 1 27, %
17 Sepelvaltimotautipotilaat, joille ei löydy tietoa verenpaineesta akuutin infarkin/sydäntoimenpiteen jälkeen Kunta 14 Kunta 13 Kunta 12 Kunta 11 Kunta 10 Kunta 9 Kunta 8 Kunta 7 Kunta 6 Kunta 5 Kunta 4 Kunta 3 Kunta 2 Kunta 1 39,3 40,3 41,7 37,0 39,7 36,2 47,5 50,8 64,4 61,0 58,1 61,8 64,4 55, Kotimittauksia ei voitu huomioida, miksi? %
18 HbA1c tyypin 2 diabetespotilailla Mittaus vähintään 3 kk diagnoosista HbA1c < 7 7 HbA1c < 9 HbA1c 9 Kunta 13 Kunta 12 Kunta 11 Kunta 10 Kunta 9 Kunta 8 Kunta 7 Kunta 6 Kunta 5 Kunta 4 Kunta 3 Kunta 2 Kunta 1 Pohjois-Karjala 70,8 74,8 63,7 75,0 77,7 71,7 75,0 68,3 70,7 68,3 68,3 72,4 63,1 71,5 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
19 LDL tyypin 2 diabetespotilailla Mittaus vähintään 1 kk diagnoosista LDL < 2,5 mmol/l LDL 2,5 mmol/l Kunta 13 Kunta 12 53,2 57,6 46,8 42,4 Kunta 11 42,3 57,7 Kunta 10 Kunta 9 Kunta 8 61,5 61,6 60,4 38,5 38,4 39,6 Kunta 7 Kunta 6 Kunta 5 Kunta 4 Kunta 3 Kunta 2 Kunta 1 Pohjois-Karjala 49,4 47,9 49,1 50,4 57,6 56,9 51,5 54,6 50,6 52,1 50,9 49,6 42,4 43,1 48,5 45,4 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
20 Tyypin 2 diabetesta sairastavien HbA1c seuranta OR * * * * * * * Merkitsevä ero vain diabetesta sairastavien ryhmään verrattuna Saifullah ym. Julkaisemattomia tuloksia
21 Millaisia tuloksia saavutetaan tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidossa OR * * * * * * * * Merkitsevä ero vain diabetesta sairastavien ryhmään verrattuna Saifullah ym. Julkaisemattomia tuloksia
22 Niiden koronaaripotilaiden osuus kunnittain, joilla hoitotavoite LDL < 1.8 mmol/l saavutettu
23 Akuutin sydäntapahtuman takia P-K keskussairaalassa tai Tampereen sydänyksikössä hoidossa olleiden potilaiden LDL taso 2 vuoden seurannassa Julkaisematon tieto
24 Pohjois-Karjalan T1 diabeetikot v.2015 (yli 20v 1053 diabeetikkoa) PTH perusterveydenhuolto; ESH erikoissairaanhoito Kekäläinen ym. Lääkärilehti 2016;71(40)
25 Tyypin 1 diabeetikoiden HBA1c jakauma (vv ) Kekäläinen ym. Lääkärilehti 2016;71(40)
26 Tyypin 1 diabeetikoiden HBA1c jakauma HBA1c Kekäläinen ym. Lääkärilehti 2016;71(40)
27 HbA 1c tasot hoitopaikan ja hoitomuodon mukaan Valle: T1DM otanta Suomessa v.1993 Mediaani HBA1c 8,6%, v ,4% PTH (n=768) ESH (n=285) ESH ja PTH Keskiarvo Mediaani Keskiarvo Mediaani Keskiarvo Mediaani p-arvo PTH vs. ESH Kaikki (n=1053) HbA 1c (%) 8,17 8,00 8,27 8,07 8,20 8,05 NS Monipistoshoito (n=968) Insuliinipumppu (n=85) 8,17 8,00 8,42 1 8,27 8,23 2 8,05 7,91 1 7,97 7,91 2 7,97 1 Vertailu ESH pumppu vs. monipistoshoito, p=0,007 2 Vertailu ESH+PTH pumppu vs. monipistoshoito, p=0,047 Kekäläinen ym. Lääkärilehti 2016;71(40)
28 Hyvä kirjaaminen parantaa hoidon laadun arviointia ja hoitoa Jokainen puuttuva ja virheellinen tieto hankaloittaa sekä hoidon laadun arviointia että hoidon toteuttamista Tärkeää kirjata tiedot kattavasti Tärkeää kirjata tiedot oikeaan paikkaan Tärkeää kirjata tiedot mahdollisuuksien mukaan rakenteisesti ja noudattaen tietokenttään liittyvää ohjeistusta Potilastyössä olisi hyvä aina miettiä esim. Käypä hoito suositusten kautta mitä tietoja seurantakäynnillä olisi tärkeää kirjata Tietyille potilasryhmille luodut valmiit käyntinäkymät helpottavat tässä työssä
29 Alueellisten sosiodemografisten ja sosioekonomisten erojen tarkastelu Potilaista postinumerotieto Tilastokeskuksen tietokannoista saatavissa postinumeroalueittain kattavasti tietoa erilaisista sosioekonomisista tekijöistä: Keskitulot Työttömyysaste Koulutusaste Eri ammattiryhmissä työskentelevien osuudet Pienituloisten osuus Alueellisten sosioekonomisten tekijöiden yhteydet hoidon laadun indikaattoreihin
30 Alueen sosioekonomisten tekijöiden vaikutus HbA1C mittausaktiivisuuteen ja tasoihin: työttömyys yhteydessä huonompaan mittausaktiivisuuteen, koulutus hoidon tulokseen Variable Is HbA1c measured? (0=no, 1=yes) Gender in total HbA1c level (0=7 % and over, 1=less 7 %) Gender in total Gender (0=male,1=female) 1.15 ( ) 1.17 ( ) Age 1.02 ( ) 0.99 ( ) Educated (%) 1.00 ( ) 1.02 ( ) Mean income (thousands / ) 1.00 ( ) 1.06 ( ) Median income (thousands / ) 1.00 ( ) 1.03 ( ) Lower and upper clerical employee (%) 1.00 ( ) 1.01 ( ) Unemployed (%) 0.94 ( ) 0.98 ( ) Income < (%) 1.00 ( ) 0.99 ( ) Labor force in primary production (%) 1.00 ( ) 1.00 ( ) Labor force in manufacture (%) 1.01 ( ) 0.99 ( ) Labor force in service sector (%) 1.00 ( ) 1.01 ( ) PC 1 (Well-paid knowledge communities) 0.98 ( ) 1.09 ( ) PC 2 (Industrial communities) 0.95 ( ) 1.08 ( ) PC 3 (Idle unemployment communities) 0.92 ( ) 0.96 ( ) Sikiö M et al. Diabetes Research and Clinical Practise, 2014.
31 Potilasjärjestelmästä saatuja tietoja ja paikkatietoja yhdistelemällä voidaan myös mallintaa prosesseja ja kustannuksia Mitä säästöjä tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden omaseurannan kehittämisellä voitaisiin saavuttaa? Tiedot potilaista: ikä, asuinpaikka, kunta Tiedot potilaiden hoitotasapainosta ja käyntien määrästä Potilaan asuinpaikan sosioekonomiset tiedot: auton omistus, eläkkeellä olevien osuus, työttömien osuus Tieverkosto: etäisyys hoitopaikkaan Julkinen liikenne Hoitokäynnin, etäkonsultaation, laboratoriotutkimusten kustannukset Matkakustannukset, käytetyn ajan kustannukset
32 Omaseurannalla saavutettavat terveydenhuollon ja asiakkaan aika ja kustannussäästöt: HbA1c seuranta Total costs of the T2DM follow-up in baseline and potential self-monitoring-induced cost savings Baseline ( ) Share (%) Self-monitoring scenario ( ) Share (%) Change ( ) Change (%) Annual total costs of T2DM follow-up Annual average total cost per patient Average total cost of one follow-up visit Healthcare costs Direct cost of healthcare and blood glucose tests (scenario includes self-monitoring-related cost) Care time cost (scenario includes self-monitoring-related time cost) Travel costs Direct monetary cost of travel Travel time cost Annual average travel cost per patient Leminen A et al
33 Potilaiden matkoista aiheutuvat kustannukset Leminen A et al
34 Kiitos!
Alueellinen potilastietojärjestelmä pitkäaikaissairauksien hoidon laadun tutkimuksessa ja seurannassa
Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Itä-Suomen yliopisto, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Siun sote, Pohjois-Karjala Alueellinen potilastietojärjestelmä pitkäaikaissairauksien
LisätiedotTyypin 2 diabetes: omaseurannalla saavutettavat liikkumiskustannussäästöt
Tyypin 2 diabetes: omaseurannalla saavutettavat liikkumiskustannussäästöt Aapeli Leminen Nuorempi tutkija Historia- ja maantieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto, Joensuu 30.8.2018 Aapeli Leminen 1 30.8.2018
LisätiedotTyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa. Ylilääkäri Päivi Kekäläinen
Tyypin 1 diabeteksen hoidon järjestelyt ja tulokset Pohjois- Karjalassa Ylilääkäri Päivi Kekäläinen 23.9.2016 Sidonnaisuudet: Kokousmatkakulut/ luentopalkkiot: Astra Zeneca, Ipsen, MSD, Novartis, NovoNordisk
LisätiedotMUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA
MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotUlkoistettujen palveluiden laatu
Ulkoistettujen palveluiden laatu Terveydenhuollon laatupäivät 2.4.2014 Susanna Varilo ylilääkäri, terveyskeskuspalvelut Attendo Terveyspalvelut Oy susanna.varilo@attendo.fi Mikä on meille tärkeää? Hoitaa
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
LisätiedotPienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014
Pienin askelin kohti paremmuutta XI Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 ylilääkäri Susanna Pitkänen 2.4.2014 www.tuusula.fi 1 Tuusula Perustettu v. 1643 38 000 asukasta, kasvu 450 as/vuosi 3 terveysasemaa:
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.
POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.2015 Sosiaali- ja terveysvaliokunta asiantuntijakuuleminen 3.3.2015
LisätiedotPerusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)
SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus
LisätiedotMiten vaikuttavuustietoa voidaan hyödyntää sepelvaltimopotilaiden hoitoketjussa? (Case KSKS)
Miten vaikuttavuustietoa voidaan hyödyntää sepelvaltimopotilaiden hoitoketjussa? (Case KSKS) Kansallinen vaikuttavuusseminaari 25.9.2019 Pirjo Mustonen, dos, kehittäjäylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotDiabeteksen hoidon kehittäminen
Diabeteksen hoidon kehittäminen 10.5.2019 Ylilääkäri Outi Palmén, Rovaniemen terveyskeskus Hyvä Potku-hanke 2014-2015 Jatkumona Hyvä Vastaanotto-hankkeelle Mahdollisti ajankäytön kehittämistyölle Moniammatillinen
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotMiten tästä eteenpäin?
Miten tästä eteenpäin? 2019 Millaisia vaikutuksia elintavoilla on hyvinvointiisi ja terveyteesi? Keskustele parin kanssa tai ryhmässä aiheena oman terveyden arviointi Tunnista, mitkä asiat ovat edistäneet
LisätiedotKansalaisille suunnattujen palvelujen leviäminen. Prof. Jarmo Reponen, FinnTelemedicum /MIPT Oulun yliopisto
Kansalaisille suunnattujen palvelujen leviäminen Prof. Jarmo Reponen, FinnTelemedicum /MIPT Terveydenhuollon tietojärjestelmien organisaatiokysely 2017 Osa THL:n koordinoimaa STEPS 2.0 tutkimuskokonaisuutta
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotMedinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on. Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari 28.2.2013 ville.salaspuro@mediconsult.fi
Medinet- hoitopalvelu siellä missä potilas on Teknologiasta Terveyshyötyä-seminaari 28.2.2013 ville.salaspuro@mediconsult.fi Miten haluamme tukea suomalaista terveydenhuoltoa Mediatri-Medinet-ratkaisulla
LisätiedotYksikkö- vai todelliset palvelujen kustannukset
Yksikkö- vai todelliset palvelujen kustannukset Kirsi Kinnunen Controller, TtM Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote numeroina Budjetti 0.7 miljardia euroa Noin 170 000
LisätiedotPeruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus
Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n
LisätiedotRavitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille
Ravitsemuskoulutuskysely sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille Riikka Suorajärvi-Bron Kehittämissuunnittelija TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti PTH-TE-yksikkö Aksila Tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotParaneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad
Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen
LisätiedotDiabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain
Diabetesseulontaa ja varhaista hoitoa outokumpulaisittain Kansallinen Diabetesfoorumi 2012 Helsinki 15.5.2012 Hilkka Tirkkonen Yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Outokumpu
LisätiedotDiabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti?
Diabeteksen hoito onko laadussa eroa valtakunnallisesti? Oulu 12112013 Päivi Hirsso Johtaja Pth-yksikkö PPSHP Miltä näyttää Pohjois-Pohjanmaan väestön tila; ote järjestämissuunnitelman hyvinvointia kuvaavista
LisätiedotSote-tietopaketit Siun sotessa
Sote-tietopaketit Siun sotessa 17.11. Sairaaloiden vaikuttavuus- ja tuottavuuspäivät Kirsi Kinnunen Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-tietopakettien taustaa Peruspalveluministeri
LisätiedotOpas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle
Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.
LisätiedotVAIKUTTAVUUDEN MITTAAMISEN KEHITYSTYÖ Oma Lääkärisi Espoontorilla. Elisa Jokelin Vastuulääkäri Yleislääkäripäivät
VAIKUTTAVUUDEN MITTAAMISEN KEHITYSTYÖ Oma Lääkärisi Espoontorilla Elisa Jokelin Vastuulääkäri Yleislääkäripäivät 28.11.14 MIKSI MITTAAMISEEN LÄHDETTIIN? Yhteistyössä Espoon kanssa päätös kehittää mittareita,
LisätiedotLaatuverkostotyö. Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy. Rovaniemi 120511
Laatuverkostotyö Pertti Soveri LKT Laatuverkostokoordinaattori Conmedic Oy Rovaniemi 120511 Terveydenhuollon laatu syntyy terveysasemilla Kliiniset tiedot ja taidot Toiminta moniammatillisessa ryhmässä
LisätiedotDigipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015
Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Suomen suurin terveyspalveluyritys 2,5 miljoonaa lääkärikäyntiä Palvelut yksityishenkilöille, yritysasiakkaille, julkiselle
LisätiedotPERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN
PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön
Lisätiedotpdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa
pdrg-tuotteistus perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa ja johtamisessa Terveydenhuollon Atk-päivät 2014 21.5.2014 Jyväskylä Petra Kokko Toimialajohtaja FCG Konsultointi Oy FINNISH CONSULTING
LisätiedotTERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotKunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)
Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä
LisätiedotInfluenssarokotuskattavuusraportointi on-line
Influenssarokotuskattavuusraportointi on-line Tartuntatautihoitaja Irja Kolehmainen Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät Jyväskylä 18. 19.5.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen
LisätiedotVÄESTÖN JA ASIAKASRYHMIEN PALVELUJEN KÄYTÖN TARKASTELU REKISTERIAINEISTOJEN AVULLA
VÄESTÖN JA ASIAKASRYHMIEN PALVELUJEN KÄYTÖN TARKASTELU REKISTERIAINEISTOJEN AVULLA PKPK verkoston työpaja 18.9.2018 19.9.2018 Laita data töihin / Mikko Peltola 1 TAVOITE Antaa perustietoa rekistereistä
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotTerveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä
Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito
LisätiedotMiksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää?
Miksi potilastietojärjestelmän käytettävyys on niin tärkeää? Tinja Lääveri LL, sisätautien erikoislääkäri Asiakas- ja Potilastietojärjestelmän hanketoimisto APOTTI, esh projektipäällikkö APOTTI = "Terveydenhuollon
LisätiedotLÖYTYYKÖ MAALIN NAPAKYMPPI KOTIMAASTA
LÖYTYYKÖ MAALIN NAPAKYMPPI KOTIMAASTA Kansainväliset ja kansalliset erot hoidon tuloksellisuudessa 17.11.2017 SOTE Tuottavuus ja vaikuttavuus / Mikko Peltola 1 VAIKUTTAVUUS KESKIÖÖN Tuottavuus on Suomessa
LisätiedotOnko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.
Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.2013 1 Terveyspalvelujärjestelmän tavoitteet Päätavoitteet: Terveyden
LisätiedotVOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori
VOIMAA ARKEEN 5.9.2019 4.9.2019 Helena Vähävuori Diabeteshoitaja Helena Vähävuori 1 Yleinen sairaus, esiintyvyys kasvussa Vakava ja kallis sairaus; hoito haasteellista Riskitekijät tunnetaan Vahva näyttö
LisätiedotLiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa
LiPaKe liikuntaneuvonta osana liikunnan palveluketjua Lounais-Suomessa Susanna Laivoranta-Nyman ylilääkäri, terveyspalvelujen palvelulinjajohtaja Perusturvakuntayhtymä Akseli Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotNeuvolapäivät. Mitä rakenteisten tietojen kirjaaminen tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on?
Neuvolapäivät Mitä rakenteisten tietojen kirjaaminen tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on? Rakenteiset tiedot? Potilasasiakirjat tallentuvat jo sähköisesti, mutta eriävien rakenteisten tietojen siirtyminen
LisätiedotKokemuksia elintapaohjauksen toteuttamisesta Päijät-Hämeessä
Kokemuksia elintapaohjauksen toteuttamisesta Päijät-Hämeessä 12.4.2018 Vesote, Seinäjoki Risto Kuronen, LT Sari Hokkanen, sh Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yksikkö Luotettava kumppanisi hyvinvoinnissa
LisätiedotHYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa
HYTE-kertoimet SOTE-uudistuksessa STESO:n kesäkoulu 2018, 23.8.2018 Tampere Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, Hyvinvointiosasto Tausta Kuntien sosiaali-
LisätiedotHyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta
Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta Kansallinen lihavuusohjelma 2012-2018 15.10.2018 1 Sisällys Ylipainoisuus ja lihavuus Suomessa Hyvinvointia ravinnosta ja liikunnasta. Kansallinen lihavuusohjelma
LisätiedotLihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa
Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,
LisätiedotTerveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke
Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Tuotekehitysjohtaja Heikki Onnela Finlandia-talo 3.9.2013 Mikä on Apotti-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä
LisätiedotTerveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta?
Terveysliikunnan yhteiskunnallinen merkitys voiko terveysliikunnalla tasapainottaa kuntataloutta? Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Kaarinan kaupungin stretegiaseminaari Kaarina 1.6.2009
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen hoidossa merkittävää kuntakohtaista vaihtelua
tieteessä Hilkka Tirkkonen LL, yleislääketieteen erikoislääkäri, diabeteksen hoidon erityispätevyys Joensuun terveyskeskus, Outokummun terveysasema Maija Sikiö FM Itä-Suomen yliopisto, historia- ja maantieteiden
LisätiedotKarjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012
Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen
LisätiedotTutkimuksen tavoitteet
Kouvola 19.05.2010 Diabeetikkojen keskitetyn hoitomallin tuloksellisuuden vertailu väestövastuumalliin sekä keskimääräisiin suomalaisiin hoitotuloksiin keskisuuressa terveyskeskuksessa LL, yleislääketieteen
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017
KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017 Keski-Suomen maakunnan väestörakenne ja väestöennuste vuodesta 2014 vuosiin 2030 ja 2040. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen maakunnassa vuonna
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISY SOTE-UUDISTUKSESSA Pohjois-Karjalan malli
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISY SOTE-UUDISTUKSESSA Pohjois-Karjalan malli SSHY:n kevätseminaari 14.3.2018 Jukka Heikkinen Sisätautien ylilääkäri, infektiolääkäri P-KKS, Siun Sote Pohjois-Karjalan
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotKatsaus Tiedon SOTEratkaisuihin
Katsaus Tiedon SOTEratkaisuihin Tom Saari Asiantuntijalääkäri Tieto, Healthcare & Welfare tom.saari@tieto.com Mikko Kaidesoja Tuotepäällikkö Tieto, Healthcare & Welfare mikko.kaidesoja@tieto.com Mistä
LisätiedotASIAKASLÄHTÖISYYS YHTEISEN SOTE- KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTANA
ASIAKASLÄHTÖISYYS YHTEISEN SOTE- KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHTANA Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen Etelä-Suomen kehittäjäverkostojen yhteistyölle uutta suuntaa Helsinki 9.2.2015 Tapani
LisätiedotMikä ennustaa kalliiseen hoitoon päätymistä? -Alueellisen palvelujärjestelmän näkökulma
Mikä ennustaa kalliiseen hoitoon päätymistä? -Alueellisen palvelujärjestelmän näkökulma Olli Halminen HEMA Institute Aalto University School of Science Olli Halminen DI (2016), Aalto-yliopisto Tekn.kand.
LisätiedotSipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.
SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän
LisätiedotHoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät
Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden
LisätiedotSosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.
Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,
LisätiedotMiksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?
Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014 Susanna Jääskeläinen, Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö 22.10.2014 Valtakunnallinen rokotusrekisteri - tavoite, suunnitelmat
LisätiedotHOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET
HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAKENTEET Laaja Linjaukset: Yhtenäiset käytännöt Terveyden edistäminen Täydennyskoulutus Opiskelijaohjaus Kehittäminen & tutkimus ESH, PTH, SOS.TOIMI KOULUTUS & TUTKIMUS STM 2009 HOITOTYÖN
LisätiedotSosiaali- ja terveystietojen toissijainen käyttö
Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen käyttö, erityisasiantuntija STM OHO / DITI 1 24.1.2018 Henkilötietojen ensisijainen ja toissijainen käyttö Toissijainen käyttö Ensisijainen käyttö Tiedon käyttö
LisätiedotSUOMALAINEN HYVINVOINTI NYT FINTERVEYS 2017
Kestävä hyvinvointi 2030 -kurssi STM, SITRA, Kela Hotelli Haikon kartano, 30-31.10.2018 SUOMALAINEN HYVINVOINTI NYT FINTERVEYS 2017 Seppo Koskinen ja työryhmä: Katja Borodulin, Päivikki Koponen, Tiina
LisätiedotSuomen terveysdataympäristö
Suomen terveysdataympäristö Labquality Days Professori Pekka Neittaanmäki 9.2.2018 JYU. Since 1863. 1 Digitalisaatio muuttaa terveydenhuoltoa Lähde: The Kings Fund, http://www.kingsfund.org.uk/publications/articles/eight-technologies-will-change-health-and-care
LisätiedotTyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella
Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa
LisätiedotMiksi olemme töissä - 1/2: Terveydenhuollon tukijalat
Miksi olemme töissä - 1/2: Terveydenhuollon tukijalat PTTK Oy tuottaa tietotekniset palvelut PKSSK:lle. Palvelut limittyvät kiinteästi osaksi jokapäiväistä arkea terveydenhuollossa. Sähköinen potilastietojärjestelmä
LisätiedotMiten ravitsemustila ja ravitsemusohjaus kirjataan ja tilastoidaan?
Miten ravitsemustila ja ravitsemusohjaus kirjataan ja tilastoidaan? Ravitsemuksesta hyvää mieltä ja toimintakykyä ikäihmisen arkeen 15.4.2019 Tays Kirsti Sammallahti, laillistettu ravitsemusterapeutti,
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotAsiakasryhmittelyllä ryhtiä sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen
Asiakasryhmittelyllä ryhtiä sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiseen Erityisasiantuntijat Anne Puumalainen Virpi Pitkänen Elina Hermiö FCG Konsultointi www.sotetieto.fi 25.9.2018 Page 1 Asiakasluokittelut:
LisätiedotHoitoketjujen työstäminen käytännössä
Hoitoketjujen työstäminen käytännössä Susanna Mutanen Terveydenedistämisen suunnittelija Perusterveydenhuollon yksikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon yksikkö Strateginen työ Hyvinvointikertomukset
LisätiedotAvoHILMO Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola
AvoHILMO 30.9.2010 Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola 7.10.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tieto-osaston tehtävät eri kokonaisuuksina TILASTOTUOTANTO Suomen viralliset tilastot Kansainväliset tilastot
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotSIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino
SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA 13.10.2016/Petteri Heino Lähtökohtia työskentelylle Taustalla yli kymmenen vuoden työskentely sosiaalihuollon tiedontuotannon
LisätiedotSISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS
UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto
LisätiedotKanta-palveluiden vaikutukset sosiaalihuollon kirjaamisen ja palveluprosessien yhdenmukaistamiseen
Kanta-palveluiden vaikutukset sosiaalihuollon kirjaamisen ja palveluprosessien yhdenmukaistamiseen Minna Kälviä 8.5.2019 Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät EKSOTE 1 3.5.2019 Eksoten sosiaalipalvelut
LisätiedotValtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen
Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme
LisätiedotHyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön
Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
LisätiedotUusien potilastietojärjestelmien mahdollisuudet Terveysfoorumi 12.3.2015
Uusien potilastietojärjestelmien mahdollisuudet Terveysfoorumi 12.3.2015 Antti Iivanainen Apotti-hanke Toiminnan kehitysjohtaja LT, Yel VISIO Apotti, maailman ensimmäinen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotTino-Taneli Tanttu terveysliikunnan kehittäjä Lounais-Suomen liikunta ja Urheilu ry
Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan kehittäjä Lounais-Suomen liikunta ja Urheilu ry Tausta ja tarve Mistä liikuntaneuvonnassa on kyse Liikunnan palveluketju prosessin kuvaus Kohderyhmä Tulokset Liikuntaneuvonnan
LisätiedotKanta-palvelun vaatimukset palveluntuottajalle
Kanta-palvelun vaatimukset palveluntuottajalle 5.2.2019 Erja Vornanen 1 Kanta-palveluiden vaatimukset palveluntuottajille Liittyminen Kanta-palveluihin ja palveluiden käyttöönotto 2 Vaatimuksia palveluntuottajille
LisätiedotTyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys
Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai
LisätiedotMiten tähän on tultu?
Miten tähän on tultu? Dec 11th 2003 From The Economist print edition Dec 11th 2003 The Economist Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti
LisätiedotLaatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa
Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus
LisätiedotElintapaohjauksen kirjaamisen ja tilastoinnin kansalliset ohjeet
Elintapaohjauksen kirjaamisen ja tilastoinnin kansalliset ohjeet VESOTE-Pirkanmaan päättäjäispäivä Elintapaohjauksen tulevaisuus Pirkanmaalla 29.11.2018, Tampere-talo Kirsti Sammallahti, laillistettu ravitsemusterapeutti
LisätiedotSydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa
Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa
LisätiedotKoodistopalvelun tilannekatsaus
Koodistopalvelun tilannekatsaus Sote-tietoarkkitehtuurin ohjausryhmän kokous 20.9.2018 Mikko Härkönen THL OPER Valmistelussa olevat tietorakenteet tilanne 14092018 Katso erillinen pdf-liite asialistalta
Lisätiedot1. Terveydenhuollon ATK päivät 2. Koodistopalvelu ja nimikkeistöt 3. Tietojärjestelmät ja nimikkeistöt
Ajankohtaista sähköisestä dokumentoinnista 1. Terveydenhuollon ATK päivät 2. Koodistopalvelu ja nimikkeistöt 3. Tietojärjestelmät ja nimikkeistöt 4. Lakimuutokset ja aikataulut 5. Käyttöoikeudet, oikeus
LisätiedotLÄNNEN SOKERI. Merja Laine 15.5.2012
LÄNNEN SOKERI Merja Laine 15.5.2012 Sidonnaisuudet Työnantaja: Vantaan kaupunki Ammatinharjoittajana lääkärikeskus Mehiläinen Kuulun aikuisten lihavuuden käypä hoito -työryhmään. Kuulun diabeteksen käypä
LisätiedotMiksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?
Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri? Rokotusten kirjaaminen ja rokotusrekisteri -koulutuspäivät Helsingin Messukeskus, 14.-15.5.2012 Jukka Jokinen Rokotetutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LisätiedotMaakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL
Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät
LisätiedotDiagnoosien merkitseminen yleislääkärin työn laadun mittarina
Diagnoosien merkitseminen yleislääkärin työn laadun mittarina Jutta Peltoniemi, LT, yleislääketieteen erikoislääkäri Turun Hyvinvointitoimiala Varsinais-Suomen Yleislääkäripäivät 10.5.2017 Tehtävä Tämän
LisätiedotHoidon vaikuttavuus valinnan perusteena. Esimerkkinä diabeteksen hoito Juha Tuominen, johtava ylilääkäri
Hoidon vaikuttavuus valinnan perusteena Esimerkkinä diabeteksen hoito Juha Tuominen, johtava ylilääkäri Valinta lisääntyy, vaan millä perustein? Yksilöt: Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon valinta
Lisätiedot