Lääkärin rooli on tärkeä ravitsemushoidossa

Transkriptio

1 Nutricia Medical Oy:n tiedotuslehti 1/2013 NEWS Tutkimus: Ohjaus paransi muistisairaiden ravitsemusta 3 Ravitsemushoidosta vireyttä Kangasalan ikäihmisille 5 Ravitsemushoito on tehokasta ja säästää kustannuksia 7 Sari Mäkinen Lääkärin rooli on tärkeä ravitsemushoidossa 1

2 Tavoitteena parempi arki PÄÄKIRJOITUS Vanhenevaa väestöä houkutellaan monissa kunnissa kuntosaleille ylläpitämään lihaskuntoaan, ja myös vanhustenkeskuksiin ja hoitokoteihin on järjestetty mahdollisuuksia lihaskuntoharjoitteluun. Tämä on aivan loistavaa toimintaa ikääntyvien omatoimisuuden ylläpitämiseksi. Kun liikuntaan vielä lisätään proteiini- ja energiapitoinen ravitsemus, yhteisvaikutus voi johtaa monen vanhan henkilön mielialan ja toimintakyvyn huomattavaan kohentumiseen. Kliiniset täydennysravintovalmisteet ovat kymmenien vuosien tuotekehityksen tulos, ja niiden tehosta ja vaikuttavuudesta on vuosien mittaan tehty satoja kliinisiä tutkimuksia ympäri maailmaa. Meta-analyysit ja systemaattiset katsaukset osoittavat, että täydennysravintovalmisteiden käytöllä voidaan vähentää komplikaatioiden määrää sekä kuolleisuutta rutiinihoitoon verrattuna. Runsaasti proteiinia sisältävillä täydennysravintovalmisteilla on voitu vähentää uusintahoitojaksoja jopa 30 prosentilla. Kaikki tämä johtaa automaattisesti kustannussäästöihin yhteiskunnan tasolla. Runsaasti päivittäin tarvittavia ravintoaineita sisältävät täydennysravintovalmisteet parantavat tutkimusten mukaan niin sairauksista toipuvien kuin hauraiden ikäihmistenkin elämänlaatua, omatoimisuutta, lihaskuntoa ja hengityslihasten toimivuutta. Kukapa meistä ei haluaisi omien vanhempiensa pystyvän viettämään aktiivista elämää itsenäisesti omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Apteekkien henkilökunta pystyy kertomaan täydennysravintovalmisteista ja niiden hyödyistä sekä auttamaan valinnassa niin, että tuotteet sopivat käyttäjän yksilöllisiin tarpeisiin ja makumieltymyksiin. Sairaalamaailmassa kliiniset täydennysravintovalmisteet yhdistetään jo pitkälti potilaan kokonaishoitoon lääkehoidon tavoin. Silloin on tärkeää, että valmisteen tehokkuuteen voidaan luottaa, mikä varmistetaan lääkemaailmasta tuttujen, perusteellisten tutkimusten avulla. Kotiutusvaiheessa potilaalle annetaan usein ohjeet ravitsemushoidon jatkamiseksi myös kotihoidossa, jotta paras mahdollinen kuntoutuminen ja sairaudesta toipuminen turvataan. Nyt tarvitaan vain ikääntyvän väestön säännöllistä vajaaravitsemusriskin seulontaa, että voidaan ennaltaehkäistä niin haurautta kuin vajaaravitsemustakin. Päivi Pakarinen toimitusjohtaja, Nutricia Medical Oy Uutisia Uudistunut Nutrician uudistetut ammattilaisten verkkosivut on avattu osoitteessa Myös uusilla sivuilla on erillinen osio apteekeille. Käy tutustumassa sivustomme uuteen ilmeeseen ja sisältöön! ONS Dossier ONS Dossier on MNI:n täydennysravintovalmisteita koskeva aineisto, jonka tiivistelmä on suomenkielisenä Nutricia Medical Oy:n uusituilla nettisivuilla, Yli 270-sivuinen aineisto on luettavissa kokonaisuudessaan kansainvälisen alan yritysten järjestön MNI:n kotisivuilla osoitteessa Aineistossa on runsaasti tutkimustietoa vajaaravitsemuksesta, sen seurauksista sekä hoitona käytettävien täydennysravintovalmisteiden eduista ja kustannusvaikuttavuudesta sairaalaympäristössä ja kotihoidossa. ONS = Oral Nutritional Supplement = täydennysravintovalmiste. e-learning apteekeille Apteekkien henkilöstölle on nyt tarjolla Nutrician sähköinen tuote- ja asiakaspalvelukoulutus täydennysravintovalmisteista. Ohjelmassa käydään läpi vajaaravitsemusta, sen tunnistamista ja hoitoa täydennysravintovalmisteilla. Täydennysravintovalmisteet esitellään käyttötarkoitustensa mukaisesti. Lopuksi on harjoituksia asiakaspalvelutilanteista esimerkkien avulla. Me kannamme huolta Nutrician Kannamme huolta -hanke pyrkii edistämään ikäihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Apteekit ovat tärkeä hankkeen yhteistyökumppani, koska useimmat vanhukset asioivat apteekissa ja luottavat apteekin osaamiseen. Nutrician täydennysravintovalmisteilla turvataan hauraan vanhuksen ravintoaineiden saanti turvallisesti ja helposti. Kannamme huolta -hankkeesta löydät lisää tietoa apteekkiportaalistamme ja edustajaltamme. 2

3 Merja Suominen on tutkinut suomalaisten ikäihmisten ravitsemusta aiemmin pitkäaikaissairaanhoidossa olevien ja nyt kotona asuvien muistisairaiden parissa. Seuraavaksi häntä kiinnostaisi tutkia ravitsemuksen yhteyttä hieman nuorempien ikäihmisten toimintakykyyn ja elämänlaatuun. Ravitsemusohjaus paransi muistisairaiden jaksamista Ainutlaatuinen suomalaistutkimus kotona asuvien, iäkkäiden muistisairaiden ja heidän puolisohoitajiensa ravitsemuksesta yllätti tekijänsäkin. Yksilöllinen ravitsemusohjaus paransi ravinnonsaantia, elämänlaatua ja yleistä jaksamista. Teksti: Maija Rauha Kuvat: Markku Ojala Osalla tutkituista ruokavalio oli alun perinkin erittäin hyvin koostettu, ja se sisälsi hyviä proteiinin lähteitä sekä monipuolisesti kasviksia ja hedelmiä. Muutamat nauttivat kuitenkin lähes pelkästään vaaleaa leipää ja maitoa sekä perunaa ja kastiketta. Kun ruokavalio oli yksipuolinen, proteiinin ja suojaravintoaineiden saanti jäi vähäiseksi. C-vitamiinin saanti jäi suosituksiin verrattuna alhaiseksi noin puolella tutkittavista. Joillakin saattoi olla C-vitamiinin puutosoireita, kuten väsymystä, lihaskipuja ja haavojen hidasta paranemista. Foolihapon saanti jäi suositeltua pienemmäksi jopa yhdeksällä tutkitulla kym- menestä. Kalsiumin saanti oli keskimäärin riittävää, koska useimmat käyttivät maitotuotteita, kertoo Suomen Muistiasiantuntijat ry:n projektijohtaja Merja Suominen, jonka johdolla tutkimus tehtiin. Ohjaukseen on tarvetta Puolisohoitajan sukupuolella oli selvä vaikutus muistisairaan ravinnonsaantiin. Kun puolisohoitaja oli mies, muistisairaan naisen ravintoaineiden saanti oli erittäin vähäistä. Puolisohoitajamiehillä oli myös oma ravintoaineiden saanti heikkoa, jopa vähäisempää kuin muistisairailla miehillä. Vaimon sairastuessa moni tämän ikäpolven mies joutuu uuden haasteen eteen. Näissä perheissä näyttäisi olevan eniten tarvetta ja myös kiinnostusta ravitsemusneuvontaan, yksinkertaisiin ruoanlaitto-ohjeisiin sekä ruoanvalmistuskursseihin, Suominen sanoo. Kaiken kaikkiaan alkumittausten tulokset osoittavat selvästi, että kotona asuvien iäkkäiden ryhmä on hyvin heterogeeninen ja että räätälöityyn ravitsemusohjaukseen on tarvetta, hän jatkaa. Elämänlaatu parani selvästi Yksilöllisen ravitsemusohjauksen tuloksena pariskuntien ravinnonsaanti parani. Etenkin prote- 3

4 iinin ja kalsiumin saanti oli heillä parempaa kuin vertailuryhmässä. Ero oli tilastollisesti merkitsevä. Sama suunta oli nähtävissä muiden ravintoaineiden kohdalla. Tärkein tulos oli kuitenkin ravitsemushoidon vaikutus tutkittavien elämänlaatuun, jota mitattiin 15D-mittarilla. Interventioryhmään kuuluvien yleinen jaksaminen ja henkiset toiminnot paranivat. Lisäksi he kokivat sekä hengenahdistuksen että depressio-oireiden lievittyvän ravitsemusohjauksen ja siitä seuranneen paremman ravitsemustilan ansiosta, Suominen kertoo. Nopea apu pienestä pullosta Jos ravitsemusohjauksen alkaessa nähtiin, että tutkittavan ravitsemustila oli heikentynyt, eivätkä ehdotetut muutokset ruokavalioon onnistuneet, täydennysravintovalmisteet lisättiin ruokavalioon heti. Yhtä, vakavasti sairasta osallistujaa lukuun ottamatta kaikki, joille niitä ehdotettiin, hyväksyivät ne osaksi jokapäiväistä ateriointiaan. Saimme täydennysravintovalmisteista pelkästään hyviä kokemuksia. Esimerkiksi eräällä puolisohoitajalla oli itselläänkin muistiongelmia. Merja Suominen muistuttaa, että ruokavalion laatu vaikuttaa aivojen ja kognitiivisen toimintakyvyn säilymiseen. Yksittäisten ruokaaineiden merkitystä on silti vaikea todentaa. Saimme täydennysravintovalmisteista pelkästään hyviä kokemuksia. Uudenlaisten ruoka-aineiden ostaminen kaupasta oli hänelle vaikeaa, mutta yksi pieni pullo päivässä jääkaapista oli ohje, joka meni perille. Täydennysravintovalmiste sopi täydentämään hänen ruokavaliotaan, ja sen avulla hänen heikko ravitsemustilansa saatiin kohenemaan. Voi sanoa, että proteiinin lisääminen ruokavalioon ja täydennysravintovalmisteet toimivat yllättävänkin hyvin. Niiden avulla saatiin tutkittavien voimat palautumaan odotettua nopeammin. Eräskin laihtunut muistisairas herra sai ravitsemushoidon ansiosta ruokahalunsa takaisin, ja syöminen alkoi parantua, Suominen hymyilee. Täydennysravintovalmisteiden havaittiin sopivan myös ylipainoisten tutkittavien ravitsemushoitoon, kun heillä oli puutetta proteiinista ja suojaravintoaineista. Heille suositeltiin hyvällä menestyksellä runsaasti proteiinia ja muita ravintoaineita sisältävää täydennysravintovalmistejuomaa. Ainutlaatuinen tutkimusasetelma Suominen kertoo, ettei Suomessa ole koskaan aikaisemmin tutkittu näin iäkkäiden kotona asuvien muistisairaiden ja heidän puolisohoitajiensa ravitsemusta. Ulkomailla tehtyihin tutkimuksiin verrattuna asetelma oli kunnianhimoinen ja tutkittava joukko suhteellisen laaja. Satunnaistetulla, kontrolloidulla asetelmalla toteutettuun tutkimukseen osallistui 99 pariskuntaa. Muistisairaiden keski-ikä oli 77 vuotta ja puolisoiden 75 vuotta. Valtaosalla muistisairaista oli lievä tai keskivaikea muistisairaus MMSE-pisteiden keskiarvo oli 19,3. Ravinnon saanti arvioitiin ruokapäiväkirjojen avulla, mikä onnistui ennakoitua paremmin. Monet puolisohoitajat täyttivät päiväkirjat erittäin huolellisesti, jopa muutaman mustaherukan tarkkuudella, ja pohdiskelivat ravinnon määrää ja laatua, Suominen kertoo. Ravinnonsaanti alle suositusten alkumittauksissa % tutkimukseen osallistuneista Energia <1500 kcal Miehet Naiset Proteiini <60 g Kalsium <800 mg Interventioryhmään kuuluville laadittiin henkilökohtainen ravitsemushoidon suunnitelma, ja he saivat ravitsemusohjausta kotonaan 4 7 kertaa vuoden aikana. Monia neuvottiin vaihtamaan leipä runsaskuituiseen sekä lisäämään kasvisten, hedelmien ja pähkinöiden käyttöä. Vertailuryhmään kuuluville lähetettiin ravitsemusopas postitse. Osasimme odottaa, että muistisairaiden ja heidän puolisohoitajiensa ravitsemustilassa on puutteita, mutta yllätyimme siitä, että saimme esiin myös ravitsemusohjauksen myönteisen vaikutuksen, vaikka resurssimme olivat rajalliset, Suominen kertoo. C-vitamiini <75 mg E-vitamiini <8/10 mg foolihappo <300μg Puolet tutkimukseen osallistuneista naisista ja lähes neljännes miehistä sai tutkimuksen alkaessa ravinnostaan liian vähän energiaa. 4

5 Johtava ylilääkäri Sari Mäkinen ja ravitsemussuunnittelija Hilpi Linjama lupaavat, että ravitsemusasioiden systemaattinen kehittäminen Kangasalan sosiaali- ja terveyskeskuksessa jatkuu. Vaaka on ravitsemustilan seurannassa hyvä väline. Lääkäri on avainasemassa ikäihmisten ravitsemushoidossa Liikkumaton ja apaattinen vanhus voi muuttua vireäksi ja omatoimiseksi lyhyessäkin ajassa, kun ravitsemusta tehostetaan. Tämä on havaittu Kangasalan sosiaali- ja terveyskeskuksessa, jossa on tehty määrätietoista työtä ikäihmisten ravitsemuksen hyväksi jo vuosien ajan. Teksti: Maija Rauha Kuvat: Kimmo Torkkeli Ikäihmisen toimintakyvyn ylläpitämisessä ravitsemus on yhtä tärkeä juttu kuin liikunta. Huolenpito vanhusten hyvästä ravitsemustilasta on yhteistyötä, jossa avainasemassa ovat terveyskeskuslääkärit, koska he vastaavat potilaiden hoidosta kokonaisuutena, sanoo Kangasalan sosiaali- ja terveyskeskuksen johtava ylilääkäri Sari Mäkinen. Kangasalan sosiaali- ja terveyskeskus tuottaa perusterveydenhuollon palvelut Kangasalan, Pälkäneen, Oriveden ja Juupajoen liki asukkaalle. Vireä terveyskeskus on tehnyt ravitsemusasioissa jo vuosia yhteistyötä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Työtä ohjaa terveyskeskuksen ravitsemustyöryhmä. Kun aloitin työt Kangasalla 2010, terveydenhuollon ja vanhuspalvelujen henkilöstölle oli jo pidetty ensimmäiset koulutukset vajaaravitsemuksen tunnistamiseksi MNA-mittarilla. Myös terveyskeskussairaalan aterioiden uudet ravitsemussisällöt, annoskoot ja mallikuvat olivat pitkällä ja valmistuivat samana syksynä, Mäkinen kertoo. Olemme edenneet askel askeleelta henkilöstön tietoutta lisäten ja ruokapalveluiden henkilöstön kanssa yhdessä suunnitellen. Tänä vuonna saimme oman ravitsemussuunnittelijan, joten kehitystyötä voidaan nyt jatkaa entistäkin vahvemmin. Esimerkiksi koulutuksen on oltava jatkuvaa jo pelkästään henkilöstön vaihtuvuuden takia, hän jatkaa. Ruokailusta kannattaa kysyä Mäkinen kehottaa terveyskeskuslääkäreitä kuuntelemaan herkällä korvalla, kun ikääntyneet kertovat vastaanotolla ruokailun sujumisesta. Vajaaravitsemuksen taustalla on usein energiaa kuluttava sairaus tai heikentyneestä ruokahalusta ja syömisen ongelmista johtuva vähentynyt ravinnonsaanti. Usein ikäihmiset eivät kerro ruokailustaan spontaanisti, vaan siitä pitää kysyä. Omaiset 5

6 ovat haastattelussa avainasemassa. Tarkemman kyselyn ja seulonnan voi tehdä hoitaja esimerkiksi MUST-testillä. Sen jälkeen lääkärin on helppo tarkentaa tilannetta ja tarvittaessa konsultoida ravitsemusterapeuttia, Mäkinen sanoo. Kangasalan ravitsemussuunnittelija, laillistettu ravitsemusterapeutti Hilpi Linjama, pitää ikäihmisten järjestelmällistä ravitsemustilan seulontaa välttämättömänä, jotta tunnistetaan ajoissa ne, jotka tarvitsevat ravitsemushoidon tehostamista. Yleisesti arvioidaan, että vajaaravitsemusta on jopa yhdellä kymmenestä kotihoidon asiakkaista, ja tiedetään tutkitusti, että hoitajat tunnistavat silmämääräisesti vain joka neljännen vajaaravitun, hän toteaa. Lääkärillä on tärkeä rooli Varhainen puuttuminen on ravitsemusasioissa helpompaa kuin jo syntyneen vajaaravitsemuksen korjaaminen. Painoindeksi ja painon kehitys ovat toimivia ja nopeita tapoja arvioida ravitsemustilaa. Lihasvoima, lihasten surkastuminen ja veren albumiini sekä prealbumiini ovat myös hyviä ravitsemustilan mittareita, Linjama listaa. Kun Kangasalla huomataan esimerkiksi kotona asuvan iäkkään potilaan painon laskeneen ja seula osoittaa hänen olevan vajaaravittu tai riskiryhmässä, lääkäri lähettää hänet herkästi Linjaman vastaanotolle, mahdollisesti yhdessä omaisen kanssa. Linjama arvioi potilaan ruokailua ja ravitsemustilaa, antaa ravitsemusohjausta ja suunnittelee tarvittaessa ravitsemushoidon, joka toteutetaan yhteistyössä. Kotona asuvien hyvän ravitsemuksen toteutumiseen tarvitaan kaikkien ammattilaisten yhteisiä sopimuksia ja yhteistyötä, Linjama korostaa. Mäkisen ja Linjaman mukaan lääkäri voi myötävaikuttaa työyhteisössään ratkaisevasti Ravitsemussuunnittelija Hilpi Linjama aloitti Kangasalla kesäkuussa, mutta on jo ehtinyt muun muassa vierailla kotona asuvien ryhmätilaisuuksissa puhumassa toimintakyvyn ylläpitämisestä hyvän ja monipuolisen ruokailun avulla. Toiveruokien lista on uutta terveyskeskuksen vuodeosastolla. Sari Mäkinen, Raimo Paavilainen ja Hilpi Linjama tutkivat listaa. Pitäisi vielä oivaltaa aloittaa täydennysravintovalmisteet hiukan aikaisemmin, ennen kuin ongelma on jo käsissä. siihen, tuleeko painon seurannasta arkirutiinia ja käytetäänkö vajaaravitsemuksen mittareita. Lääkärin rooli on tärkeä myös potilaan ja hänen omaistensa motivoimisessa ja ohjauksessa. Vireyttä ravitsemushoidosta Kangasalla on totuttu täydennysravintovalmisteiden käyttöön sekä kotona asuvien ravitsemushoidossa että terveyskeskuksen vuodeosastolla. Mäkisen mukaan niiden käyttöönotossa ei aikailla. Olemme saaneet niistä hyviä kokemuksia erityisesti tilanteissa, joissa sairastaminen on heikentänyt äkisti ravitsemustilaa. Pitäisi vielä oivaltaa aloittaa täydennysravintovalmisteet hiukan aikaisemmin, ennen kuin ongelma on jo käsissä. Uskon kyllä, että valmisteiden käytöllä saadaan säästöä sairaala- ja muun hoidon tarpeen vähentyessä, Mäkinen sanoo. Myös Linjama uskoo, että hyvä ravitsemus tuo mukanaan merkittäviä säästöjä. Kangasalan kotihoidossa on havaittu, että täysin liikkumattomasta, apaattisesta ja avun tarpeessa olevasta vanhuksesta voi tulla liikkuva, vireä ja omatoiminen lyhyessäkin ajassa, kun ravitsemusta tehostetaan. Hyvin ravittu ikäihminen selviytyy omatoimisesti kotona ja hänen olonsa on virkeä. Hyvä ravitsemustila ylläpitää vastustuskykyä. Huonosta lihaskunnosta, kuivumisesta tai niukasta D-vitamiinin saannista aiheutuvilta kaatumisilta vältytään. Vatsa toimii hyvin, kun kuidun saanti on riittävää. Riittävä ravinnonsaanti heijastuu myös mielialaan, hän muistuttaa. Jos Sari Mäkinen saisi päättää, Kela-korvaus ulotettaisiin vajaaravitsemuksen ehkäisynä ja hoitona käytettäviin täydennysravintovalmisteisiin, myös ilman lääkärin reseptiä. MNA ja MUST Hilpi Linjama suosittelee kotihoidossa olevien yli 65-vuotiaiden ravitsemustilan arviointiin MNA:ta (Mini Nutritional Assessment). Vastaava, mutta nopeampi MUST (Malnutrition Universal Screening Tool) sopii avoterveydenhuoltoon. Testilomakkeet löytyvät osoitteesta osiosta ravitsemussuositukset -> ravitsemushoitosuositus. Lomakkeita ja käyttöohjeita on myös osoitteessa 6

7 Näin ravitsemushoito säästää Sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroja vapautuu, kun täydennysravintovalmisteiden avulla toteutettu ravitsemushoito tuo säästöjä. 24% Täydennysravintovalmisteita saaneilla iäkkäillä, maksasairauksista kärsivillä ja leikkauspotilailla oli 24 % alhaisempi kuolleisuus kuin kontrolliryhmällä. (Stratton et al. 2003). 56% Englanti: Täydennysravintovalmisteita saaneilla leikkausja ortopedisillä potilailla oli 56 % vähemmän komplikaatioita kuin kontrolliryhmällä. (Stratton et al. 2003). Täydennysravintovalmisteiden todistetut hyödyt: + Paino nousee + Energian saanti kasvaa + Ravintoaineiden saanti kasvaa + Toimintakyky paranee + Komplikaatioiden riski vähenee 3,2 vrk Vajaaravitsemus pidentää jokaista sairaalahoitojaksoa keskimäärin 3,2 vrk. Täydennysravintovalmisteiden tuoma säästö/potilas Vajaaravitsemuksen hinta 15 9 miljardia euroa 1,9 1,4 vajaaravitsemukseen liittyvät kokonaiskustannukset 2007 (Elia M & Russell C. Redditch 2009), Saksa: vajaaravitsemuksen aiheuttamat lisäkustannukset 2003 (Cepton 2007), Alankomaat: vastaavat lisäkustannukset 2011 (Freyer K et al. 2012), Irlanti: vajaaravitsemuksen vuoksi käytetyt varat 2007 (Rice N & Normand C. 2011). Kaikenikäisistä syöpäpotilaista 1/3 on vajaaravitsemusriskissä. Vajaaravitsemuksen seuraukset LISÄÄ: Kustannuksia Sairastuvuutta Tulehduksia Hoidon tarvetta Sairaalahoitopäiviä Komplikaatioita Kuolleisuutta HEIKENTÄÄ: Elämänlaatua Vastustuskykyä Lihasvoimaa Toipumista Haavojen paranemista RANSKA: Kotona asuvat >70 v. vajaaravitut (Arnaud-Battandier et al. 2004) SAKSA: Kotona asuvat, vajaaravitsemusriskissä (Nuijten M, Mittendorf T. 2012) ALANKOMAAT: Sairaalapotilaat (vatsasyöpä) (Freijer K, Nuijten MJ. 2010) ISO-BRITANNIA: Iäkkäät, leikkaus- ja aivohalvauspotilaat, sairaalavuorokausi (Elia et al. 2005) Vajaaravitsemus Suomessa Vajaaravittuja syöpätyypin mukaan (Ranska) % Rinta 18,3 % Pään ja kaulan alue 45,6 % Paksusuoliperäsuoli 31,2 % Hematologinen 34,2 % Yläruoansulatuskanava 49,5 % Gynekologinen 32 % Keuhko 40,2 % Muu 27 % 3% 11% 21 32% 25% 10% 40 42% Pitkäaikaissairaanhoito 55 57% Hoitokodit Kotihoito 25% 60 65% 40% Vajaaravitsemus 55 57% Vajaaravitsemusriski 40 42% Hyvä ravitsemustila 3% (Tuovinen ym. 2006, Suominen ym. 2007) Vajaaravitsemus 21 32% Vajaaravitsemusriski 60 65% Hyvä ravitsemustila 11% (Suominen ym. 2005, Vikstedt ym. 2011) Vajaaravitsemus 10% Vajaaravitsemusriski 25% Suositeltu painoindeksi 40% Ylipaino 25% (Suominen 2011) 7

8 Suosittele näitä hauraille ja toipilaille Lääkärin suositus voi olla ratkaiseva, kun ikäihmiset ja heidän omaisensa miettivät ratkaisua vähäiseen tai yksipuoliseen syömiseen. Täydennysravintovalmisteet tarjoavat turvallisen ja helpon tavan ehkäistä ja hoitaa vajaaravitsemusta. Omaiset ovat usein huolissaan kotona asuvista, ikääntyneistä lähisukulaisistaan, joille ei maita ruoka. Ikäihminen saattaa itsekin huomata ruokahalunsa kadonneen. Ei vain ole ruokahalua, ei tee mieli tai ei muista syödä. Yksi ratkaisu ongelmaan ovat apteekeista saatavat täydennysravintovalmisteet, jotka sisältävät paljon ravintoaineita pienessä määrässä. Valmisteet ovat kehittyneet niin, että entistäkin pienempi pullollinen riittää ja saattaa tuoda ratkaisevan avun. Ikäihmiset ja omaiset eivät aina tunne täydennysravintovalmisteita, joten lääkäri tekee heille palveluksen kertomalla niistä ja suosittelemalla tilanteeseen sopivaa valmistetta osaksi vanhuksen tavallista ateriaa tai väli- tai myöhäiseksi iltapalaksi. 125 ml, 300 kcal Nutridrink Compact Protein 18 g proteiinia = 3 kananmunaa Nutridrink Compact Protein: Ylivoimaisesti proteiinia Proteiinit ovat solujen yleisimpiä rakennusaineita, joilla on tärkeä tehtävä lähes kaikissa biologisissa tapahtumissa. Proteiinit ovat erityisen tärkeitä toipilaille. Myös lihasvoiman säilyttämisen kannalta ne ovat avainasemassa. Liian vähäinen proteiinin saanti lisää infektioriskiä ja jälkitautien vaaraa. Lihaskato kiihtyy, haavojen paraneminen hidastuu ja sairaalahoidossa olevien hoito- ja toipumisaika pitkittyy. Ikääntyneiden suositeltava proteiininsaanti on 1 1,2 grammaa painokiloa kohti vuorokaudessa. Sairauksien yhteydessä proteiinia suositellaan hieman enemmän, 1,5 2 grammaa. Nutridrink Compact Protein on markkinoiden ainoa tiiviissä muodossa oleva runsaasti proteiinia sisältävä täydennysravintojuoma. Sen ravintosisältö desilitraa kohti on ylivoimainen verrattuna muihin markkinoilla oleviin tuotteisiin. 1,25 desilitran pullossa on 18 grammaa proteiinia, joka vastaa noin kolmea kananmunaa tai kolmea lasillista maitoa. Valmiste on erittäin vähälaktoosinen. Nutridrink Compact Fibre: Kuitu tuo hyvinvointia Ruoansulatuksen hidastuminen ja suolistovaivat ovat yleisiä ikäihmisillä. Nutridrink Compact Fibressä on neljää eri ravintokuitua. Kuidulla on monia hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Liukenevat ravintokuidut toimivat prebiootteina vahvistaen hyvää suolistomikrobistoa. Ravintokuituseos sitoo myös nestettä, jolloin ripuloinnin todennäköisyys vähenee. Se hidastaa vatsalaukun tyhjenemistä ja hiilihydraattien imeytymistä, jolloin verensokerin nousu hidastuu. Tämä vaikuttaa suotuisasti sokeriaineenvaihduntaan. Liukenevat ravintokuidut sitovat myös sappihappoja ja kolestrolia vaikuttaen positiivisesti rasvaaineenvaihduntaan. Nutridrink Compact Fibre on markkinoiden ainoa tiiviissä muodossa oleva ravintokuitua sisältävä täydennysravintovalmiste. Sen ravintosisältö desilitraa kohti on ylivoimainen verrattuna markkinoiden muihin tuotteisiin. Pienen, 1,25 desilitran pullollisen jaksaa juoda, vaikka ruokahalu olisi heikko. Valmiste on erittäin vähälaktoosinen. 125 ml, 300 kcal Nutridrink Compact Fibre 4,5 g ravintokuitua = 3,5 dl kaurapuuroa Lisätietoja: Nutricia News on Nutricia Medical Oy:n tiedotuslehti. Päätoimittaja: Päivi Pakarinen Toimitus: OS/G Viestintä, Toni Perez ja Maija Rauha Taitto: OS/G Viestintä Paino: Newprint Oy Nutricia Medical Oy, Linnankatu 26 A, Turku, puh. (02) infosuomi@nutricia.com, Osoitelähde: Nutricia Medical Oy:n osoiterekisteri. Mikäli haluat nimesi pois rekisteristä, ota yhteyttä yllä olevaan osoitteeseen.