Reumasairaudet ja ateroskleroosi
|
|
- Pirkko Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus Kari Laiho ja Markku Hakala Reumasairaudet ja ateroskleroosi Nivelreumaan ja systeemiseen lupus erythematosukseen (SLE) liittyy suurentunut sairastuvuus ja kuolleisuus sydän ja verisuonitauteihin, ja tämä ei selity valtimosairauksien tavanomaisilla vaaratekijöillä. Näihin sairauksiin liittyvä tulehdus on varhaisen ateroskleroosin todennäköisin syy. Verenkierron suurentuneet sytokiinipitoisuudet muuttavat useiden kudosten kuten rasvan, luurankolihasten, maksan ja verisuoniston toimintaa. Nämä muutokset edistävät valtimokovettumistaudin syntyä insuliiniresistenssiin, lisääntyneeseen oksidatiiviseen stressiin ja dyslipidemiaan liittyvinä. Nivelreumalle on tyypillistä pieni HDL kolesterolipitoisuus, joka muuttaa kokonaiskolesteroli ja HDL kolesterolimäärän suhdetta valtimokovettumistautia aiheuttavaan suuntaan. Sydän ja verisuonisairausvaaran vähentämiseksi voidaan reumapotilaan hoitoon liittää esimerkiksi asetyylisalisyylihappo ja statiini. J o 50 vuotta sitten havaittiin, että nivelreuma lyhentää elinikää (Cobb ym. 1953, Bywaters ym. 1961). Reumasäätiön sairaalassa 1960 luvulla hoidettujen potilaiden seurannassa ilmeni, että nivelreumaa sairastavilla esiintyi useammin sydäninfarkti kuin verrokeilla (Isomäki ym. 1975). Myöhemmin on osoitettu, että sairastuvuus sydän ja verisuonitauteihin ajoittuu nivelreumapotilailla noin kymmenen vuotta nuorempaan ikään kuin muussa väestössä, mikä viittaa nivelreuman itsenäiseen rooliin iskeemisen sydänsairauden synnyssä (Bacon ym. 2002, Kaplan 2006). Epidemiologisten tutkimusten mukaan nivelreumapotilaiden kuolleisuus on 1,2 3 kertainen muuhun väestöön verrattuna (Myllykangas-Luosujärvi ym. 1995a, Book ym. 2005). Tämä selittyy prosenttisesti kuolleisuudella sydän ja verisuonisairauksiin (Myllykangas ym. 1995b, Watson ym. 2003, Hall ja Dalbeth 2005). Kyseiset tutkimukset on tehty yleensä sairaalapotilailla, mikä vääristää Duodecim 2006;122: tulosta. Solomonin ym. (2003) laaja sairaanhoitajan seurantatutkimus osoitti kuitenkin, että kun otettiin huomioon kaikki sydän ja verisuonitautien tavalliset vaaratekijät, nivelreumaa sairastavilla oli kaksinkertainen sydäninfarktivaara verrokkeihin nähden. Nivelreumapotilailla on myös todettu verisuoniston endoteelin toimintahäiriöitä (Bergholm ym. 2002) ja oireetonta ateroskleroosia useammin kuin verrokeilla (Kumeda ym. 2002). Myös systeemiseen lupus erythematosukseen (SLE) liittyy varhainen ateroskleroosi, mikä korostuu nuorilla naisilla (Hall ja Dalbeth 2005). On arvioitu, että sydäninfarktin ilmaantuvuus on suurentunut vuotialla SLE:tä sairastavilla naisilla 50 kertaiseksi (Manzi ym. 1997). Koska sydän ja verisuonisairauksien tavalliset vaaratekijät selittävät vain osan sairastavuudesta, SLE näyttää valtimotaudin itsenäiseltä vaaratekijältä. Samoin kuin nivelreumassa myös SLE:tä sairastavilla todetaan tavallista useam 2597
2 min oireetonta ateroskleroosia kaulavaltimoiden kaikututkimuksessa (Roman ym. 2003, 2006). On myös näyttöä siitä, että muihinkin tulehduksellisiin reumasairauksiin, kuten reumatekijänegatiivisiin spondyloartropatioihin (erityisesti psoriaasiartriittin ja selkärankareumaan), liittyy varhainen ateroskleroosi (Peters ym. 2004). Verisuonivaurion synty reumasairauksissa Endoteelin toimintahäiriö on tärkeä varhaisvaihe ateroskleroosin synnyssä. Endoteelivaurion syntyessä useat tavanomaiset riskitekijät, kuten tupakointi, verenpaineen nousu, diabetes ja dyslipidemia, aiheuttavat endoteelin toimintahäiriötä, ja tämä mahdollistaa tulehdussolujen pääsyn subendoteliaalitilaan. Näyttää siltä, että nivelreumassa vallitsee endoteelin aktivaatio. Esimerkiksi useiden adheesiomolekyylien kuten ICAM 1:n ja E selektiinin pitoisuudet seerumissa ovat suurentuneet ja suhteessa niveltulehduksen aktiivisuuteen (Sattar ym. 2003). Tulehdus on keskeinen ateroskleroosin synnyssä. Elimistön tulehdustekijät ovat sepelvaltimotaudin itsenäisiä vaaratekijöitä molemmilla sukupuolilla (Libby ym. 2002, Pearson ym. 2003). Tulehdussolujen laatu ja määrä ja niiden erittämien sytokiinien ja metalloproteinaasien esiintyminen on paljolti samanlaista ateroomaplakin alaisessa subendoteliaalitilassa ja reumanivelen synoviassa. Morandin ym. (2006) tuoreessa katsauksessa esitetään makrofagien migraatiota estävää tekijää (MIF) selitykseksi ateroskleroosissa ja nivelreumassa esiintyvälle kiihtyneelle aterogeneesille. On kuitenkin huomattava, että valtimosairauden aktiivisuus ei heijastu veren tulehdusarvoihin kuten on laita nivelreumasynoviitissa. y d i n a s i a t Nivelreumassa tulehduksen voimakkuus on suoraan yhteydessä verisuonisairauden vaaraan (Wallenberg-Jonsson ym. 1999). Tulehduksenvälittäjäaineilla kuten tuumorinekroositekijä alfalla (TNF α), interleukiini 1β:llä (IL 1β) ja interleukiini 6:lla (IL 6) on sekä suora että epäsuora vaikutus ateroskleroosin syntyyn reumasairauksissa. Synoviitin tuottamat sytokiinit siirtyvät nivelreumaa sairastavan verenkiertoon, missä ne muuttavat useiden kudosten kuten rasvan, luurankolihasten, maksan ja myös verisuoniston endoteelin toimintaa. Tämä johtaa insuliiniresistenssiin, lisääntyneeseen oksidatiiviseen stressiin ja dyslipidemiaan (Sattar ym. 2003). Näin valtimotaudin tavanomaisten riskitekijöiden esiintyvyys on lisääntynyt ja niiden vaikeus korostunut. Nivelreuman lipidiprofiilissa on tyypillistä pieni HDL pitoisuus (Park ym. 1999), joka muuttaa kokonaiskolesterolin ja HDL kolesterolin suhdetta valtimonkovettumistautia edistävään suuntaan. Useissa tutkimuksissa on osoitettu käänteinen suhde tulehdusarvojen (CRP ja lasko) ja HDL kolesterolin ja sen pääproteiinin apolipoproteiini A1:n välillä (Sattar ym. 2003, Kaplan 2006). Myös SLE:ssä esiintyy dyslipidemiaa, yleensä triglyseridi ja LDL kolesterolipitoisuuksien kasvua ja Reumasairaus on sydän ja verisuonisairauksien itsenäinen riskitekijä. Tämä riski johtuu tulehduksen haitallisesta vaikutuksesta verisuonen endoteelin toimintaan ja lipidiaineenvaihduntaan. Sydän ja verisuonisairauksien tavanomaisten vaaratekijöiden esiintyvyys on lisääntynyt reumasairauksissa. Sydän ja verisuonisairauden vaaratekijöiden säännöllinen arviointi on osa reumapotilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Reumapotilaita hoidettaessa on pyrittävä pienempiin lipidipitoisuuksiin kuin muussa väestössä: LDL kolesterolipitoisuuden tavoitteeksi on suositeltu jopa alle 2,6 mmol/l K. Laiho ja M. Hakala
3 HDL kolesteroliarvon pienenemistä (Gorman ja Isenberg 2004). IL 6 välitteinen lipoproteiinilipaasin esto on ilmeisesti keskeinen tapahtuma valtimonkovettumistautia aiheuttavan lipidiprofiilin syntymiselle SLE:ssä (Bruce 2005). Myös insuliiniresistenssin esiintyvyys on suurentunut nivelreumassa ja SLE:ssä (Hall ja Dalbeth 2005). Tupakointi on jo sinänsä nivelreuman itsenäinen riskitekijä (Heliövaara ym. 1993). Verenpaineen nousu on tavallista SLE:ssä. Menopaussi ilmaantuu SLE:tä sairastaville 3 4 vuotta keskimääräistä aiemmin, joten nämä naiset menettävät premenopausaalisen suojan sydän ja verisuonisairauksilta tavallista aikaisemmin (Bruce 2005). On arvioitu, että ne vaaratekijät, joiden synnyssä tulehdus on keskeinen (pieni HDL pitoisuus, von Willebrandtin tekijä ja insuliiniresistenssi), vaikuttavat enemmän sydän ja verisuonisairauksien vaaraan nivelreumassa kuin suurentunut kolesterolipitoisuus tai kohonnut verenpaine (Sattar ym. 2003). Mini Suomi tutkimukseen pohjautuvan seurantatutkimuksen perusteella röntgenologisesti todettuun sorminivelten nivelrikkoon liittyy lisääntynyt kuolleisuus sydän ja verisuonisairauksiin (Haara ym. 2003). Vaikka nivelrikko ei ole tulehduksellinen reumasairaus, osalla sitä potevista seerumin CRP ja sytokiinipitoisuudet ovat suurentuneet, ja tämä saattaa olla selittävä tekijä. Sydän ja verisuonisairauksien vaara reumataudeissa Väestötutkimukset mahdollistavat sydän ja verisuonisairauksien vaaran arvioinnin. Vaara ilmaistaan kymmenen vuoden aikana verisuonisairauksiin kuolleiden prosenttiosuutena (European Society of Cardiology 2003). Tämän laskutavan yksinomainen soveltaminen reumaa sairastaviin johtaa todennäköisesti todellisen riskin aliarvioimiseen ja siten sydän ja verisuonisairauksien alimitoitettuun ehkäisyyn ja hoitoon (Bruce 2005). Suomessa reumalääkärit ovat perinteisesti toimineet sisätautien erikoisalalla, joten on luontevaa, että he arvioivat näiden potilaiden sydän ja verisuonisairauksien riskin. Parhaisiin tuloksiin päästään avoterveydenhuollon Reumasairaudet ja ateroskleroosi Taulukko 1. Toimenpiteet sydän ja verisuonisairauden vaaran vähentämiseksi tulehduksellista reumaa sairastavilla potilailla. Mukailtu Hallin ja Dalbethin (2005) artikkelista. Reumatulehduksen tehokas antireumaattinen lääkitys Pienin mahdollinen glukokortikoidiannos Tupakoinnin lopetus Asetyylisalisyylihappoa suuren riskin potilaille 1 Verenpaineen tavoitetaso 130/80 mmhg suuren riskin potilailla 1, muilla 140/85 mmhg Painoindeksin tavoite alle 25 kg/m 2 LDL pitoisuuden tavoite alle 1,8 mmol/l suuren riskin potilailla 1, muilla alle 2,6 tai vähintään alle 3,4 mmol/l Diabeteksen ja hypotyreoosin seulonta 1 Riski on suuri, jos sydänsairaustapahtuman vaara on yli 20 % kymmenessä vuodessa. kanssa tehdyllä yhteistyöllä ja jaetun vastuun periaatteella. Sydän ja verisuonisairauden ehkäisy on kohdennettava suhteessa tulevan ajan riskiin (taulukko 1). SLE:tä sairastavia on pidettävä suuren sydän ja verisuonisairausriskin ryhmään kuuluvina. He ovat tässä suhteessa rinnastettavissa diabeetikoihin. Tällä perusteella LDL pitoisuuden tavoitteeksi on suositeltu arvoa alle 2,6 mmol/l (Bruce 2005). Lääkkeiden vaikutus lipidiaineenvaihduntaan Reumalääkkeet. Nykyinen tieto viittaa siihen, että reumatulehduksen tehokas ja pitkäaikainen hoito pienentää sepelvaltimotaudin vaaraa vähentämällä riskitekijöitä. Choin ym. (2002) nivelreumapotilaan 18 vuoden seurantatutkimuksessa todettiin metotreksaattihoidon vähentävän kokonaiskuolleisuutta 60 % (95 %:n LV %). Muutos johtui pääasiassa sepelvaltimotautikuolleisuuden vähenemisestä 70 % (30 80 %). Tulos tukee hypoteesia, jonka mukaan tulehdus aikaistaa sepelvaltimotaudin alkua. Muu kuin sepelvaltimotautikuolleisuus ei muuttunut merkitsevästi Choin ym. aineistossa. Metotreksaattihoito voi suurentaa veren homokysteiinipitoisuutta, mikä lisää sydän ja verisuonisairauden vaaraa. Tämän takia hoitoon 2599
4 kuuluu lisätä foolihappo, koska se vähentää homokysteiinipitoisuutta (Morgan ym. 1998). Homokysteiinipitoisuuteen saattaa vaikuttaa haitallisesti myös sulfasalatsiini (Dierkes ja Westphal 2005). Hydroksiklorokiinihoidolla on myönteinen vaikutus lipidiprofiiliin, koska se pienentää VLDL ja LDL kolesterolipitoisuutta ja suurentaa HDL kolesterolipitoisuutta (Tam ym. 2000). Hydroksiklorokiinin yhdistäminen glukokortikoidiin on pienentänyt SLE:tä sairastavilla kokonaiskolesterolipitoisuutta 9 11 % verrattuna pelkän glukokortikoidin käyttöön (Rahman ym. 1999). Hydroksiklorokiinilla on myös veren hyytymistä estävää vaikutusta (Bruce 2005). Hydroksiklorokiinilla hoidetuilla SLE potilailla onkin todettu vähäisempää verisuoniplakkien kehittymistä kuin verrokeilla (Roman ym. 2003). On aiheellista suosittaa hydroksiklorokiinia yleislääkkeeksi kaikille SLE potilaille, koska se on peruslääke lievän ja keskivaikean SLE:n (varsinkin iho ja tuki ja liikuntaelinoireiden) hoidossa. Lisäksi sitä voidaan käyttää osana lääkeyhdistelmää vaikeassa taudissa. Sama pätee nivelreuman hoitoon, jossa hydroksiklorokiini onkin yleisessä käytössä lääkeyhdistelmissä, erityisesti metotreksaatin kanssa (Nivelreuma: Käypä hoito suositus 2003). Tuumorinekroositekijä alfan estäjät. TNF α säätelee tulehdusjärjestelmää. Sillä on keskeinen merkitys endoteelin toimintahäiriön synnyssä ja ateroskleroosin kehityksessä. TNF α:n eston on kuitenkin osoitettu korjaavan nivelreumassa endoteelin toimintaa vain ohimenevästi. Hoito TNF α:n estäjillä näyttää aluksi korjaavan lipidipitoisuuksia, mutta pitkäaikaiskäytössä arvot muuttuvat valtimokovettumistautia suosivaan suuntaan mm. HDL pitoisuus pienenee (Popa ym. 2005, Rantapää-Dahlqvist ym. 2006). Näyttö tämän hoidon vaikutuksesta sydän ja verisuonitautien vaaraan perustuu pieniin tai kontrolloimattomiin tutkimuksiin, joten lisätutkimuksia tarvitaan. On myös muistettava, että TNF α:n estäjä saattaa pahentaa sydämen vajaatoimintaa. Glukokortikoidien vaikutus ateroskleroosiin on reumasairauksissa kaksisuuntainen. Glukokortikoidihoito aiheuttaa sydän ja verisuonisairauksien tavanomaisia vaaratekijöitä: verenpaineen nousua, dyslipidemiaa ja varsinkin insuliiniresistenssiä. Toisaalta lääkityksen tulehdusta vähentävä vaikutus voi korjata sydän ja verisuonisairauksien vaaratekijöitä. Niinpä kun nivelreumapotilailla havaittu perustason hyperinsulinemia ja insuliiniresistenssi ovat suhteessa tulehduksen voimakkuuteen, tulehduksen väheneminen esimerkiksi glukokortikoidihoidon ansiosta saattaa parantaa insuliiniherkkyyttä, vaikka glukokortikoidi heikentää glukoosinsietoa terveillä (Paolisso ym. 1991, Sattar ym. 2003, Souverein ym. 2004). Pitkäkestoisena glukokortikoidihoito kuitenkin lisää plakin muodostusta kaulavaltimossa nivelreumapotilailla annoksesta riippuvalla tavalla (del Rincon ym. 2004). Toisaalta prednisoloniannos on ollut valtimokovettumistautia sairastaneilla SLE potilailla pienempi tai harvemmin käytössä kuin niillä, joille plakkia ei ole kehittynyt (Roman ym. 2003). Glukokortikoidihoidon vaikutus valtimokovettumistautiin voi olla erilainen eri reumasairauksissa. MIF:n on esitetty välittävän glukokortikoidien indusoimaa aterogeneesiä (Morand ym. 2006). Glukortikoidien vaikutus valtimotautiin vaatii lisäselvitystä, mutta selvää on, että pitkäkestoinen suuriannoksinen glukokortikoidihoito nopeuttaa ateroskleroosin kehittymistä reumasairauksissa. Sen sijaan reuman hoidossa käytetty pieniannoksinen glukokortikoidihoito todennäköisesti estää ateroskleroosin syntyä. Yhdistämällä reumaa sairastavien hoitoon reumalääkkeitä voidaan glukokortikoidiannosta pienentää ja pyrkiä alle 7,5 mg:n annokseen vuorokaudessa (Hall ja Dalbeth 2005). Asetyylisalisyylihappo ja muut tulehduskipulääkkeet. Päivittäinen pieni annos asetyylisalisyylihappoa (ASA) vähentää sydäninfarktivaaraa ja sydän ja verisuonisairauksiin liittyvää kuolleisuutta 25 % (Lauer 2002). Hoitoon liittyy kuitenkin suurentunut verenvuodon riski. Ongelmaa lisää itse nivelreumaan liittyvä suurentunut suolistoverenvuodon riski, joka johtunee tulehduskipulääkkeiden ja glukokortikoidin käytöstä. Lisätutkimuksilla on selvitettävä, milloin reumapotilaille on aloitettava ASA lääkitys. SLE:ssä ja vaskuliiteissa ASAn käyttö on kuitenkin aloitettava herkemmin kuin nivelreumassa 2600 K. Laiho ja M. Hakala
5 Taulukko 2. Asetyylisalisyylihapon käyttöaiheet systeemistä lupus erythematosusta potevilla. Sairastettu sydäninfarkti, angina pectoris, tromboottinen aivohalvaus tai TIA Positiivinen lupusantikoagulantti tai fosfolipidivasta ainelöydös Verenpainetauti Diabetes mellitus Hyperkolesterolemia Tupakointi ja aina, jos todetaan lupusantikoagulantti tai fosfolipidivasta aineita. Taulukossa 2 on esitetty kriteerit, joiden perusteella SLE:tä sairastavalle suositellaan ASAa (Bruce 2005). Alustavan arvion mukaan 88 % SLE potilaista täyttää vähintään yhden taulukossa mainituista kriteereistä (Bruce 2005). ASAn ja muiden tulehduskipulääkkeiden mahdolliset interaktiot verihiutaleiden aggregaation suhteen on otettava huomioon. Ibuprofeeni estää ASAn aiheuttaman verihiutaleiden aggregaation irreversiibelin eston (Catella-Lawson 2001). COX 2 selektiiviset tulehduskipulääkkeet eivät estä ASAn vaikutusta verihiutaleisiin. COX 2 salpaajia on vältettävä, jos potilaalla on sydän ja verisuonisairauksien vaaratekijöitä, koska ne voivat lisätä näiden sairauksien riskiä (Bennett ym. 2005). Myös ei selektiiviset tulehduskipulääkkeet lisäävät sydäninfarktiriskiä (Haara ym. 2005, Helin Salmivaara ym. 2006). Statiinit vähentävät sydän ja verisuonisairauksia sekä primaari että sekundaaripreventiossa (Dyslipidemiat: Käypä hoito suositus 2004). Lisäksi statiineilla on immuunijärjestelmään laaja vaikutus, joka on riippumaton lipidipitoisuuksien pienenemisestä (Greenwood ym. 2006). McCareyn ym. (2004) satunnaistettu lumekontrolloitu nivelreumatutkimus osoitti, että suotuisan lipidivaikutuksen lisäksi atorvastatiini lievitti kliinistä niveltulehdusta ja pienensi CRP:n, adheesiomolekyylien ja IL 6:n pitoisuuksia. Täten statiinit ovat suositeltavia lääkkeiltä reumapotilaille LDL kolesterolipitoisuuden tavoitearvon saavuttamiseksi (taulukko 1). On arvioitu, että kun LDL arvon tavoitteeksi asetetaan alle 2,6 mmol/l, % SLE potilaista tarvitsee statiinihoitoa huolimatta muista toimenpiteistä, kuten laihdutuksesta ja ruokavalio ohjauksesta (Bruce 2005). Jos lähtökohdaksi otetaan SLE:hen liittyvä ja jopa diabetekseen rinnastettava suurentunut sydän ja verisuonisairauksien vaara, voidaan kysyä, tarvitsevatko kaikki SLE potilaat statiinihoitoa. Tämän osoittamiseksi tarvitaan kuitenkin kliinistä lääketutkimusta. CARDS tutkimus osoitti statiinien sydäntä suojaavan vaikutuksen diabeteksessa riippumatta LDL kolesterolipitoisuuden lähtöarvosta (Colhoun ym. 2005). Statiinihoidossa on muistettava, että se voi aiheuttaa lääkeainelupusta ja lihaskipuja. Viimeksi mainittu rajoittaa lääkkeen käyttöä tulehduksellisissa lihassairauksissa. Lopuksi Tulehduksellisiin reumasairauksiin liittyy varhaisen valtimokovettumissairauden riski. Siksi reumapotilailta on arvioitava sydän ja verisuonisairauden vaara ja hoitosuunnitelmassa pyrittävä vähentämään sitä. Reumasairauden tehokkaalla hoidolla ja sydän ja verisuonisairauksien vaaratekijöihin puuttumisella on mahdollista hidastaa ateroskleroosin kehittymistä. Tavoitteeseen pääsemiseksi hoitoon voidaan liittää esimerkiksi statiini. Kirjallisuutta Bacon PA. Endothelial cell dysfunction in systemic vasculitis: new developments and therapeutic prospects. Curr Opin Rheumatol 2005;17: Bacon PA, Stevens RJ, Carruthers DM, ym. Accelerated atherogenesis in autoimmune rheumatic diseases. Autoimmun Rev 2002;1: Bennett JS, Daugherty A, Herrington D, ym. The use of nonsteroidal anti-inflammatory drugs (NSAIDs). A science advisary from the American Heart Association. Circulation 2005;111: Bergholm R, Leirisalo-Repo M, Vehkavaara S, ym. Impaired responsiveness to NO on newly diagnosed patients with rheumatoid arthritis. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2002;22: Book C, Saxne T, Jacobson LTH. Prediction of mortality in rheumatoid arthritis based on disease activity markers. J Rheumatol 2005;32: Bruce IN. Cardiovascular disease in lupus patients: Should all patients be treated with statins and aspirin? Best Pract Res Clin Rheumatol Reumasairaudet ja ateroskleroosi 2601
6 2005;19: Bywaters EGL, Curven M, Dresner E, Dixon A. 10-year follow-up study of rheumatoid arthritis. Ann Rheum Dis 1961;20:198. Catella-Lawson F, Reilly MP, Kapoor SC, ym. Cyclooxygenase inhibitors and the antiplatelet effects of aspirin. N Engl J Med 2001;345: Choi HK, Hernan MA, Seeger JD, ym. Methotrexate and mortality in patients with rheumatoid arthritis: a prospective study. Lancet 2002;359: Cobb S, Anderson F, Bauer W. Length of life and cause of death in rheumatoid arthritis. N Engl J Med 1953;249: Colhoun HM, Betteridge DJ, Durrington PN, ym. Rapid emergence of effect of atorvastatin on cardiovascular outcomes in the Collaborative Atorvastatin Diabetes Study (CARDS). Diabetologica 2005;48: Dierkes J, Westphal S. Effect of drugs on homocysteine concentrations. Semin Vasc Med 2005;5: Dyslipidemiat [verkkodokumentti]. Käypä hoito suositus. Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2004 [päivitetty ]. Gonzalez-Juanatey C, Testa A, Garcia-Castelo A, ym. Active but transient improvement of endothelial function in rheumatoid arthritis patients undergoing long-term treatment with anti-tumor necrosis factor alpha antibody. Arthritis Rheum 2004;51: Greenwood J, Steinman L, Zamvil SS. Statin therapy and autoimmune disease: from protein prenylation to autoimmunomodulation. Nature Rev Immunol 2006;6: Gorman C, Isenberg D. Atherosclerosis and lupus. Rheumatology 2004; 43: Haara MM, Manninen P, Kröger H, ym. Osteoarthritis of finger joints in Finns aged 30 or over: prevalence, determinants, and association with mortality. Ann Rheum Dis 2003;62: Haara M, Arokoski J, Kröger H, ym. Säännöllinen kipulääkkeiden käyttö lisää uuden ison koronaaritapahtuman riskiä 15 vuoden seurannassa. Finnanest 2005;38:470. Hall FC, Dalbeth N. Disease modification and cardiovascular risk reduction: two sides of the same coin? Rheumatology 2005;44: Helin-Salmivaara A, Virtanen A, Vesalainen R, ym. NSAID use and the risk of hospitalization for first myocardial infarction in the general population: a nationwide case-control study from Finland. Eur Heart J 2006;27: Heliövaara M, Aho K, Aromaa A, ym. Smoking and rheumatoid arthritis. J Rheumatol 1993;20: Isomäki HA, Mutru O, Koota K. Death rate and causes of death in patients with rheumatoid arthritis. Scand J Rheumatol 1975;4: Kaplan MJ. Cardiovascular disease in rheumatoid arthritis. Curr Opin Rheumatol 2006;18: Kumeda Y, Inaba M, Goto H, ym. Increased thickness of arterial intimamedia detected by ultrasonography in patients with rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 2002;46: Lauer MS. Clinical practice. Aspirin for primary prevention of coronary events. N Engl J Med 2002;346: Libby P, Ridker PM, Maseri A. Inflammation and atherosclerosis. Circulation 2002;105: Manzi S, Meilahn EN, Rairie JE, ym. Age-specific incidence rates of myocardial infarction and angina in women with systemic lupus erythematosus: comparison with the Framingham study. Am J Epidemiol 1997;145: McCarey D, McInnes I, Madhok R, ym. Trial of atorvastatin in rheumatoid arthritis (TARA): double blind, randomized placebo-controlled trial. Lancet 2004;363: Morand EF, Leech M, Bernhagen J. MIF: a new cytokine link between rheumatoid arthritis and atherosclerosis. Nat Rev Drug Discov 2006;5: Morgan SL, Baggott JE, Lee JY, ym. Folic acid supplementation prevents deficient blood folate levels and hyperhomocysteinemia during longterm, low dose methotrexate therapy for rheumatoid arthritis: implications for cardiovascular disease prevention. J Rheumatol 1998;25: Myllykangas-Luosujärvi R, Aho K, Isomäki H. Mortality in rheumatoid arthritis. Semin Arthritis Rheum 1995(a);25: Myllykangas-Luosujärvi R, Aho K, Kautiainen H, ym. Cardiovascular mortality in females with rheumatoid arthritis. J Rheumatol 1995(b);22: Nivelreuma [verkkodokumentti]. Suomen Reumatologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 2003 [päivitetty ]. Paolisso G, Valentini G, Giugliano D, ym. Evidence for peripheral impaired glucose handling in patients with connective tissue diseases. Metabolism 1991;40: Park YB, Lee SK, Lee WK, ym. Lipid profiles in untreated patients with rheumatoid arthritis. J Rheumatol 1999;26: Pearson TA, Mensah GA, Alexander RW, ym. Markers of inflammation and cardiovascular disease: application to clinical and public health practice: a statement for healthcare professionals from the Centers for Disease Control and Prevention and the American Heart Association. Circulation 2003;107: Peters MJ, van der Horst-Bruinsma IE, Dijkmans BA, Nurmohamed MT. Cardiovascular risk profile of patients with spondyloathropathies, particularly ankylosing spondylitis and psoriatic arthritis. Semin Arthritis Rheum 2004;34: Popa C, Netea MG, Radstake T, ym. Influence of anti-tnf treatment on the cardiovascular risk factors in patients with active rheumatoid arthritis. Ann Rheum Dis 2005;64: Rahman P, Gladman DD, Urowitz MB, ym. The cholesterol lowering effect of antimalarial drugs is enhanced in patients with lupus taking corticosteroid drugs. J Rheumatol 1999;26: Rantapää-Dahlqvist S, Engstrand S, Berglin E, ym. Conversion towards an atherogenic lipid profile in rheumatoid arthritis patients during long-term infliximab therapy. Scand J Rheumatol 2006;35: del Rincon I, O Leary DH, Haas RW, ym. Effect of glucocorticoids on the arteries in rheumatoid arthritis. Arthritis Rheum 2004;50: Roman MJ, Moeller E, Davis A, ym. Preclinical carotid atherosclerosis in patients with rheumatoid arthritis. Ann Intern Med 2006;144: Roman MJ, Shanker BA, Davis A, ym. Prevalence and correlates of accelerated atherosclerosis in systemic lupus erythematosus. N Engl J Med 2003;349: Sattar N, McCarey DW, Capell H, ym. Explaining how»high-grade» systemic inflammation accelerates vascular risk in rheumatoid arthritis. Circulation 2003;108: Solomon DH, Karlson EW, Rimm EB, ym. Cardiovascular morbidity and mortality in women diagnosed with rheumatoid arthritis. Circulation 2003;107: Souverein PC, Berard A, Van Staa TP, ym. Use of oral glucocorticoids and risk of cardiovascular and cerebrovascular disease in a population based case-control study. Heart 2004;90: Tam LS, Gladman DD, Hallett DC, ym. Effect of antimalarial agents on fasting lipid profile in systemic lupus erythematosus. J Rheumatol 2000;27: Virallinen käännös alkuperäisestä julkaisusta (De Backer G, Ambrosioni E, Borch-Johnsen K ym. Executive summary. European guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice. Third Task Force of European and other societies on Cardiovascular Disease Prevention in Clinical Practice. Eur Heart J 2003;24: ). Suom Lääkäril 2004;59: Wallenberg-Jonsson S, Johansson H, Ohman ML, ym. Extend of inflammation predicts cardiovascular disease and overall mortality in seropositive rheumatoid arthritis. A retrospective cohort study from disease onset. J Rheumatol 1999;26: Watson DJ, Rhodes T, Guess HA. All-cause mortality and vascular events among patients with rheumatoid arthritis, osteoarthritis, or no arthritis in the UK general practice research database. J Rheumatol 2003;30: Kari Laiho, LT, dosentti, osastonylilääkäri kari.laiho@reuma.fi Markku Hakala, professori, ylilääkäri Tampereen yliopisto, lääketieteen laitos ja Reumasäätiön sairaala Heinola 2602
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS
REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotHuolehdi sydämestäsi! Sydän- ja verisuonisairauksien yhteydet reumasairauksiin
Huolehdi sydämestäsi! Sydän- ja verisuonisairauksien yhteydet reumasairauksiin Reuma-lehti 3/17 Teksti: Teija Riikola Reumasairaudet luovat otollisen alustan sydän- ja verisuonitaudeille. Hyvät elintavat
LisätiedotSydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon
Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotMiten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?
Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä? Yleislääkäreiden kevätkokous, 13.05.2016 Veikko Salomaa, tutkimusprofessori Sidonnaisuudet: ei ole 14.5.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Korkea riski Sydäninfarktin
LisätiedotLiite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen tehtävät muutokset
Liite III Valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen Huomautus: Nämä valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muutokset ovat voimassa komission päätöksen ajankohtana. Komission päätöksen jälkeen jäsenvaltioiden
LisätiedotKANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)
KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotKananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa
Kananmunatutkimusta suomalaisessa väestötutkimuksessa Helsinki, 27.11.2018 Jyrki Virtanen, FT, ravitsemusepidemiologian dosentti Laillistettu ravitsemusterapeutti Esityksen sisältö Kananmunan ravitsemuksellinen
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotTulehduksellisiin reumasairauksiin liittyy suurentunut sydän- ja verisuonisairauden riski
Katsaus tieteessä Riitta Koivuniemi LT, osastonlääkäri HYKS, reumatologian klinikka riitta.koivuniemi@hus.fi Marjatta Leirisalo-Repo professori emerita HYKS, medisiininen tulosyksikkö Tulehduksellisiin
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotSVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä
SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus
LisätiedotMUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ
MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ Yleislääkäripäivät 2017 Veikko Salomaa, LKT Tutkimusprofessori 23.11.2017 Yleislääkäripäivät 2017 / Veikko Salomaa 1 SIDONNAISUUDET Kongressimatka, Novo Nordisk
LisätiedotVerenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota
Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy
LisätiedotMitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin
LisätiedotMikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.
Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut
LisätiedotLower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Yleislääkäripäivät
Lower is better miten alas LDL-kolesterolin voi painaa? Mikko Syvänne Professori, kardiologi, sisätautiopin dosentti Sidonnaisudet Entinen työnantaja: Suomen Sydänliitto ry. Osakeomistus: RemoteA Oy, PlusTerveys
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotDIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ MPU UEF
DIABEETIKON SYDÄN MIKKO PUHAKKA KARDIOLOGI JA SISÄTAUTILÄÄKÄRI JYVÄSKYLÄ 11.5.2017 MPU UEF 1 SIDONNAISUUDET UEF kardiologian kliininen opettaja KYS konsultoiva kardiologi, Medisiininen keskus Osallistunut
LisätiedotTulehduskipulääkkeet tänään
Tulehduskipulääkkeet tänään Klaus Olkkola Helsingin yliopisto ja HYKS Tulehduskipulääkkeiden vaikutukset Kipua lievi6ävä eli analgee8nen vaikutus Kuume6a alentava eli an:pyree8nen vaikutus Tulehdusta lievi6ävä
LisätiedotOnko testosteronihoito turvallista?
Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll
LisätiedotKuolleisuus ja sairastuvuus sepelvaltimotautiin
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Marja-Riitta Taskinen Suuret triglyseridi- ja pienet HDL-kolesterolipitoisuudet ovat tyypillisiä lipidimuutoksia aikuisiän diabetespotilailla. Kyseiseen häiriöön liittyy
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotHuomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle. Anne Levaste, Clinical Nurse Educator
Huomioitavia asioita annettaessa lääkeohjausta sepelvaltimotautikohtaus potilaalle Anne Levaste, Clinical Nurse Educator 860703.0118/15FI 1 I24.0 Sydäninfarktiin johtamaton äkillinen sepelvaltimotukos
LisätiedotYksityiskohtaiset mittaustulokset
Yksityiskohtaiset mittaustulokset Jyrki Ahokas ahokasjyrki@gmail.com Näyttenottopäivä: 28.03.2019 Oma arvosi Väestöjakauma Hoitosuositusten tavoitearvo Matalampi riski Korkeampi riski Tässä ovat verinäytteesi
LisätiedotSuomessa lastenreumaa sairastaa noin 2 300 lasta. Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN LÄÄKEHOITOA
PEKKA LAHDENNE Lastenreumatologi, lastentautien dosentti Lastenklinikka, Helsingin yliopisto ja Helsingin yliopistollinen keskussairaala Perinteiset ja biologiset reumalääkkeet KOHTI YKSILÖLLISTETTYÄ LASTENREUMAN
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotSepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin
Aikuistyypin diabetes on valtimotauti Valtimotaudin vaaran yksilöllinen arvioiminen Kalevi Pyörälä Viimeaikaisissa sepelvaltimotaudin ja muiden ateroskleroosin aiheuttamien valtimotautien ehkäisyä koskevissa
LisätiedotReumasairaudet ja kohonnut sydän- ja verisuonisairauden riski. Riitta Koivuniemi Jorvin sairaala, reumapkl Reumatologian klinikka, HYKS
Reumasairaudet ja kohonnut sydän- ja verisuonisairauden riski Riitta Koivuniemi Jorvin sairaala, reumapkl Reumatologian klinikka, HYKS Sidonnaisuudet Luentoja Abbvie, Schering-Plough/MSD, UCB, Wyeth/Pfizer
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?
TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot
LisätiedotMiksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?
Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotMitä raskausdiabeteksen jälkeen?
Mitä raskausdiabeteksen jälkeen? Diabeteshoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 11.4.2019 Seinäjoki Tiina Vilmi-Kerälä, vs ylilääkäri Naistentaudit ja synnytykset, Kanta-Hämeen keskussairaala Sidonnaisuudet
LisätiedotViite: Kansaneläkelaitoksen ja Turun yliopiston välinen tutkimussopimus (Kela 10/26/2007, päivitetty 8.2.2008)
Raportti Statiinien käyttö ja kustannus (STATEAM) - hankkeesta Stateam-hankkeen puolesta: prof. Risto Huupponen, hankkeen vastuullinen johtaja, ja dos. Maarit Jaana Korhonen, erityisasiantuntija, hankkeen
Lisätiedot5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1
Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus
LisätiedotPainavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä
Painavaa asiaa kolesterolista ja sydänterveydestä Mitä kolesteroli on ja mihin sitä tarvitaan? Hyvä ja paha kolesteroli Liika kolesteroli kertyy valtimoiden seinämiin Tavoiteltavat kolesterolitasot Tavoiteltava
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 46v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi, professori,
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotSairauksien ehkäisyn strategiat
VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien
LisätiedotTaustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011
Taustatiedote: Benecol-meta-analyysi 28.2.2011 Taustatiedote tarjoaa lisätietoa seuraavista aiheista: Kasvistanolit; mitä ne ovat, kuinka ne toimivat ja miten ne eroavat kasvisteroleista Nykykäsitys kasvistanolien
LisätiedotMistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?
Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa
LisätiedotSTATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa
STATIINIT kohonneen kolesterolin hoidossa Orion on suomalainen avainlippuyritys. SISÄLLYSLUETTELO Kenelle määrätään statiineja?...4 Mitä kolesteroli tekee verisuonille?...6 Miten statiinit vaikuttavat?...8
LisätiedotRavitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät
Ravitsemustietoa tule-terveydeksi Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät 23.11.2018 Reumasairaudet ja ravitsemus Reumasairaus vaikuttaa ravitsemukseen monin
LisätiedotUusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden
Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden
LisätiedotMikä on valtimotauti?
Valtimotaudin ABC Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotSitä mukaan kuin tieto nivelreuman ennusteesta
Näin hoidan Dan C. Nordström ja Yrjö T. Konttinen Nivelreumassa lääkityksen myöhästyminen kuudella kuukaudella saattaa johtaa jopa korjaantumattomiin nivelvaurioihin. Perusterveydenhuollossa pystytään
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotStatiinien käyttö ja hoidon vaikuttavuus Suomessa STATEAM-hanke. Risto Huupponen, prof. Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Turun yliopisto
Statiinien käyttö ja hoidon vaikuttavuus Suomessa STATEAM-hanke Risto Huupponen, prof. Farmakologia, lääkekehitys ja lääkehoito Turun yliopisto Sidonnaisuudet Kansaneläkelaitoksen sosiaalilääketieteellisen
LisätiedotFINRISKI-tutkimus 2007 ja 2012: Riskiryhmien kolesterolilääkitys vaatii tehostamista
Alkuperäistutkimus Erkki Vartiainen LKT, professori, ylijohtaja THL, terveyden ja hyvinvoinnin toimiala erkki.vartiainen@thl.fi Tiina Laatikainen LT, tutkimusprofessori Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotMIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015
MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotTyypin 2 diabetes sairautena
Tyypin 2 diabetes sairautena Liisa Hiltunen / PPSHP Diabetes Sokeriaineenvaihduntahäiriö, jossa häiriö insuliinihormonin erityksessä ja/tai toiminnassa, mistä johtuen verensokeri kohoaa usein häiriöitä
LisätiedotSydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho
Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn
LisätiedotMitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi?
Aikuisten diabetes Mikko Syvänne Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? Diabetes määritellään plasman glukoosipitoisuuden mukaan, mutta glykemian tehokas hoito ehkäisee lähinnä diabeteksen
LisätiedotKenelle aloitan statiinilääkityksen?
Juhani Kahri ja Mikko Syvänne NÄIN HOIDAN Kenelle aloitan statiinilääkityksen? Statiinit kuuluvat sydän- ja verisuonisairauksia potevien normaaliin hoitokäytäntöön lipidiarvoista riippumatta. Myös primaari
LisätiedotTutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.
Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNTERVEYTTÄ EDISTÄVÄÄN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi
LisätiedotReumataudit ja raskaus
Reumataudit ja raskaus Perhesuunnitteluun liittyvät asiat ovat monelle reumasairautta potevalle naiselle tärkeitä, arkoja ja usein myös ongelmallisia. Reumalääkkeiden käytöstä ennen raskauden alkua ja
LisätiedotTutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.
Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNYSTÄVÄLLISEEN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi sydänystävällistä
LisätiedotVERISUONITAUTIEN RISKITEKIJÖIDEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA
VERISUONITAUTIEN RISKITEKIJÖIDEN LABORATORIODIAGNOSTIIKKA Päivi Lakkisto, LT, EL Kliininen opettaja Kliinisen kemian yksikkö Helsingin yliopisto ja HUSLAB Syksy 2013 Sisältö Yleistä valtimosairauksien
LisätiedotLääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa. Raimo Kettunen
Katsaus Lääkehoito valtimonkovettumistaudin sekundaaripreventiossa Raimo Kettunen Sepelvaltimotautia sairastavat ovat valtimonkovettumistaudin sekundaariprevention tutkituin kohderyhmä. Myös iskeemisen
LisätiedotMetabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa
Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan
LisätiedotKahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus
CARDIOVASCULAR RISK FACTORS, AGING AND DEMENTIA - Sydän- ja verisuonitautien Riskitekijät, t, Ikää ääntyminen ja Dementia Kahvin juonti keski-iässä ja myöhäisiän dementiariski: väestöpohjainen CAIDE -tutkimus
LisätiedotLastenreuman lääkehoidossa ollaan jokseenkin
Näin hoidan -kirjoituskilpailu Visa Honkanen ja Pekka Lahdenne Tehostuneen lääkehoidon ansiosta lastenreuman ennuste on huomattavasti parantunut. Nykyisen aktiivisen lääkehoitokäytännön perustana ovat
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
LisätiedotFINLAND Land of Beautiful Widows. 1 Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet SISÄLTÖ HYPERTENSION SILENT KILLER
SISÄLTÖ Sydän- ja verisuonisairauksien lääkehoidon perusteet Professori Eero Mervaala Biolääketieteen laitos Farmakologia Helsingin yliopisto Sydän- ja verisuonisairaudet ja niiden ehkäisy Lyhyt kertaus
LisätiedotTreat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit
Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen
LisätiedotSuun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi
Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Sydän tai aivoinfarktin syy? Tupakka Korkea verenpaine Keskivartalolihavuus II tyypin diabetes Kohonnut kolesteroli
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotMonipillerissäkö tulevaisuus? Timo Strandberg. Helsingin yliopisto, Hyks. LKT, professori
Monipillerissäkö tulevaisuus? 24.11.2017 Timo Strandberg LKT, professori Helsingin yliopisto, Hyks Yhteistyö Erilaista yhteistyötä (tutkimus, koulutus, konsultointi) useiden tähän esitykseen liittyvien
LisätiedotSelkärankareuman hoito. Riitta Tuompo 31.3.2012
Selkärankareuman hoito Riitta Tuompo 31.3.2012 Sidonnaisuudet Osallistunut kotimaisiin ja ulkomaisiin koulutuksiin yrityksen tuella (Abbott, BMS, MSD, Mundipharma, Pfizer, Roche, UCB) Luentopalkkioita
LisätiedotLääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot
Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre
LisätiedotLääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T POTILASOHJE 1 (7)
POTILASOHJE 1 (7) Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T Sisällysluettelo Leikkaukset... 2 Hammastoimenpiteet... 2 Infektiot... 2 Rokotukset... 2 Raskaus... 3 ASA... 3 Tulehduskipulääkkeet
LisätiedotLääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T
OHJE AMMATTILAISILLE 1 (7) Lääkkeiden tauotus reumasairauksissa Ekman P ja Yli-Kerttula T Sisällysluettelo Leikkaukset... 2 Hammastoimenpiteet... 2 Infektiot... 2 Rokotukset... 2 Raskaus... 3 ASA... 3
LisätiedotMatti Uusitupa 18.5.2011. Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään?
Matti Uusitupa 18.5.2011 Uusinta tutkimustietoa rasvoista Mikä on muuttunut vai onko mikään? Luennon pääasiallinen sisältö Ateroskleroosin patogeneesi ja LDL-kolesteroli Mistä rasvakeskustelu sai taas
Lisätiedot1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT
1.9.2006/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT 1. HOMA indeksit...2 2. Metabolisen oireyhtymän liittyviä vaaratekijöitä...3 3. Metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kuvaavat muuttujat...7 1 1. HOMA indeksit
LisätiedotKuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet
Kuuluuko asiakkaan ääni laadun kehittämisessä? Case sydänsairaudet Anna-Mari Hekkala LT, kardiologi Ylilääkäri, Suomen sydänliitto ry 1 Suomen Sydänliitto ry Sydän- ja verisuonisairaudet ovat suomalaisten
LisätiedotKASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO
KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st
LisätiedotKohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille.
26 11 2014/MB, SH TUTKIMUSTIEDON KRIITTINEN ARVIOINTI 2014 (590300) HELSINGIN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Marja Blom, Farmasian tiedekunta, HY Vastuukoordinaattori: Yliopisto-opettaja, proviisori
LisätiedotSTATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA
STATIINIEN KÄYTTÖ MATALAN RISKIN POTILAILLA Jenni Koskela Tutkielma Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Kansanterveystieteen laitos Marraskuu 2014 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO,
LisätiedotNivelreuman lääkehoidot ovat kehittyneet, paraneeko pitkäaikaisennuste?
Katsaus tieteessä Vappu Rantalaiho LT, erikoislääkäri TAYS, sisätaudit, reumakeskus vappu.rantalaiho@pshp.fi Susanna Sihvonen LT, erikoislääkäri TAYS, sisätaudit, reumakeskus Nivelreuman lääkehoidot ovat
LisätiedotSuolan terveyshaitat ja kustannukset
Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,
LisätiedotESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen
ESTO Eturauhassyövältä Suojaavien lääkkeellisten Tekijöiden Osoittaminen LT Teemu Murtola Tampereen yliopisto, lääketieteen yksikkö TAYS, urologian vastuualue Lääke-epidemiologia Suomessa-seminaari Huhtikuu
LisätiedotSeerumin suurentunut kolesterolipitoisuus on
Alkuperäistutkimus Miesten LDL-partikkelit ovat pienikokoisempia ja aterogeenisempia kuin naisten Matti Nikkilä, Timo Pitkäjärvi, Pekka Laippala, Timo Koivula, Tiina Solakivi, Terho Lehtimäki, Hannu Jokela,
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, diabetes
1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot
Ezetimib Stada 10 mg tabletit 13.7.2016, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Ezetimib Stada 10 mg tabletit VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotVaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa
Vaikuttava ja yksilöllinen liikuntahoito työterveydenhuollossa LL Sergei Iljukov Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos Terveys on täydellinen fyysisen,
LisätiedotOttaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.
Ottaa sydämestä - mikä vikana? Heikki Mäkynen Kardiologian osastonylilääkäri, dosentti TAYS Sydänsairaala heikki.makynen@sydansairaala.fi Matti 79 v., 178 cm, 89 kg. Tuntenut itsensä lähes terveeksi. Verenpainetautiin
LisätiedotDiabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen
Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotLiite II. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite II Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle 364 Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Ibuprofeeni on tulehduskipulääke, jota
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
Lisätiedot