SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Sosiaalipalvelu, kehitysvammaiset henkilöt Kunta Kunnan nimi Sijaintikunta Jyväskylä Sijaintikunnan yhteystiedot Keski-Suomen vammaispalvleusäätiö, Matarankatu 4, Jyväskylä. puh , vammaispalvelusaatio (att) ksvs.fi, Palvelujen tuottajan virallinen nimi Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Toimintayksikön nimi Työ- ja päivätoimintakeskus Toimintayksikön postiosoite Suojarinne 8 Postinumero Postitoimipaikka Suolahti Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Toimitusjohtaja Marja-Leena Saarinen Postiosoite Matarankatu 4 Postinumero Sähköposti marja-leena.saarinen@ksvs.fi Postitoimipaikka Jyväskylä Palvelujen tuottajan Y-tunnus Puhelin Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta Muutosluvan myöntämisen ajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Vastuuvakuutusyhtiö Pohjantähti - voimassa toistaiseksi i 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön sääntöjen mukaan säätiön toiminnan tarkoituksena on edistää vammaisten ja vajaakuntoisten elinolosuhteita yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä ja kehittää palvelujärjestelmiä vastaamaan heidän tarpeitaan. Toiminta-ajatus perustuu toimialaa koskevien erityislakien (vammaispalvelu, kehitysvamma) ohella sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain periaatteisiin. avi21u1 1/21

2 Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö järjestää asumispalveluja, työ- ja päivätoimintaa, kriisi- ja perhepalveluja, konsultaatiopalveluja ja muita vammaisten tarpeisiin perustuvia palveluja. Kaikissa säätiön palvelusissa tähdätään päämiesten hyvinvointiin ja hyvään elämänlaatuun. Palvelut on kohdistettu kehitysvammaisille, haastavasti käyttäytyville kehitysvammaisille, sekä vammautuneille henkilöille. Säätiön tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton tavoitteleminen. Liite 1 (Fronter/EFQM/yleiskuvaus) Työtoiminnan tarkoituksena on mahdollistaa työn tekeminen henkilöille, jotka eivät toimintakyvyn rajoitteiden vuoksi voi sijoittua tavanomaiseen työhön. Päivätoiminnan tarkoituksena on tukea päämiehen hyvinvointia mielekkäällä ohjatulla toiminnalla, joka tukee vahvasti sosiaalisia vuorovaikutussuhteita. Arvot ja toimintaperiaatteet Vammaispalvelusäätiön arvoja ja toimintaperiaatteita sitovat YK:n yleissopimus ja Vammaisten ihmisoikeudet ja Suomen perustuslaki. Toiminta perustuu Suomen lakeihin ja asetuksiin, jotka ohjaavat erityisen tuen tarpeessa olevien henkilöiden palveluita. Säätiön hallitus on linjannut toiminnan sisällön ja säätiön arvojen ja toimintaperiuaatteiden konkreettinen todentuminen on kirjattuna vuotuisissa toimintakertomuksissa ja -suunnitelmissa. SÄÄTIÖN TOIMINNAN PERUSTANA ARVOT Toiminnan arvoja ovat asiakaslähtöisyys, avoimuus, vammaisen henkilön oikeudet yhteiskunnan täysivaltaiseen ja arvokkaaseen jäsenyyteen sekä vammaisen henkilön omien voimavarojen hyödyntäminen ja siihen liittyvä vastuu omasta elämästään. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön hallinto, johto ja henkilökunta ovat sitoutuneet edistämään näiden periaatteiden toteutumista toiminnan kaikilla tasoilla. Liite 2 (Fronter/SOPU) KEINOJA ARVOJEN SAAVUTTAMISEKSI Työ- ja päivätoiminta toteutetaan Suojarinteen entisessä terapiatalossa jossa on riittävät ja toiminnalliset tilat käytössä, joissa kunnitoitetaan päämiehen yksityisyyttä, yksilöllisiä tarpeita sekä kokonaisvaltaisuutta. Päämiestä ohjataan ja häntä autetaan omien valintojen tekemisessä yksityisyyttä ja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Päämiesten toimintakykyä tuetaan heille sopivien työtoimintojen ja päivätoimintojen kautta. Päämiehemme haluavat elämältä samanlaisia asioita kuin ihmiset yleensä: Läheisiä ihmissuhteita, oman identiteetin kunnioitusta, mielekästä tekemistä ja ilon perustunnelmaa. Jokainen ihminen saavuttaa oman elämänlaatunsa usein hyvin erilaisilla tavoilla. Me kunnioitamme jokaisen omia tapojaan ja näemme ne suurena voimavarana hänen elämälleen. Säätiön toiminta perustuu yksilölliseen tuki- ja palvelusuunnitelmaan sekä SOPU-suunnitelmiin. Tuki- ja palvelusuunnitelman laatija on asiakkaan palvelunostajan edustaja. Tämä suunnitelma tehdään yhteistyössä päämiehen, omaisten sekä muiden päämiehen asioita hoitavien tahojen kanssa. Säätiössä on SOPU- suunnitelma eli Sopimus Osallisuudesta Päämiehen Unelmiin. SOPU tehdään yhteistyössä päämiehen ja ohjaajien kanssa. SOPU:n on kirjattu päämiehen toiveet ja unelmat koskien hänen arkeaan ja tulevaisuudentoiveitaan. SOPU on yksilöllisen tuen perusta, se tukee päämiehen hyvää elämää. SOPU tehdään tuetun päätöksenteon menetelmin. avi21u1 2/21

3 Päivittämissuunnitelma Esimiehet käsittelevät omavalvontasuunnitelman vuosittain toimintayksiköiden henkilöstön kanssa tammikuun loppuun mennessä. Esimiesryhmä käsittelee omavalvontasuunnitelman kaikille palveluyksiköille yhteisen osan vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Johtoryhmä käsittelee omavalvontasuunnitelman maaliskuun loppuun mennessä. Hallitus tarkastaa omavalvontasuunnitelman tilinpäätöksen yhteydessä huhtikuun loppuun mennessä. Yksilölliset SOPU-suunnitelmat päivitetään tarvittaessa ja päämiehen niin halutessa, vähintään kuitenkin vuosittain. Säätiön vuosikello. Liite 3 (Fronter/hallinto/vuosikello) Kaikki säätiön ohjeistukset ja asiakirjat ovat Fronter-nimisellä tietokeneohjelma-alustalla. Fronter on suojattu säätiön sisäinen "arkisto", jonne pääsevät vain säätiön työsuhteessa olevat henkilöt henkilökohtaisilla salasanoilla. Säätiöllä on oma Fronterin pääkäyttäjä. Omavalvontasuunnitelma perustuu tähän lomakkeeseen ja liiteasiakirjoihin, jotka ovat säätiön intranetissä tiedonhallinnan Fronter - työkalussa. Fronter on säätiön koko henkilöstön sisäisen tiedotuksen foorumi ja asiakirjojen arkistointialusta. Fronter on suojattu ja sitä valvoo säätiön oma pääkäyttäjä. Tämän omavalvontasuunnitelman sähköiset liiteet sijatsevat myös Fronterissa, joten omavalvontasuunnitelma sisältää aina ajantasaiset asiakirjat ja ohjeistukset sekä vastuuhenkilöiden nimet. Omavalvontasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä viranomaiselle tulostetaan päivitetyt asiakirjat omavalvontasuunnitelman liiteluettelon mukaan. 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö on yleishyödyllinen toimija. Säätiön organisaatiomalli: valtuuskunta, hallitus, toimitusjohtaja, johtoryhmä, esimiestiimi, yksiköiden esimiehet ja työryhmät. Liite 4 (Fronter/hallinto/organisaatiokaavio) Hallitus määritelee vuosittain säätiön toimintastrategian ja vision. Taloushallinto ostopalveluna Sovatek-säätiöltä. - Yksikköjen esimiehet kehittävät laadunhallintaa ja omavalvontaa vuosittain EFQMpäivityksessä. Esimiehet ylläpitävät oman toimintayksikkönsä omavalvontasuunnitelmaa ja tekevät tarvittavat muutokset tarvittaessa. Oman yksikön muutoksista tiedotetaan esimiesryhmässä. Esimiehet vastaavat siitä, että omavalvontasuunnitelma on aina ajatasalla. -Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaa koko organisaation laadunhallintajärjestelmästä ja omavalvontasuunnitelmasta sekä niiden täytäntöönpanosta. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä hyväksyy päivitetyn omavalvontasuunnitelman maaliskuun loppuun mennessä. - Johtoryhmä vastaa säätiön ohje- ja toimintamenettelyasiakirjoista. -Esimiehet vastaavat, että ohje-ja toimintamenettelyasiakirjojen ajantasaiset päivitykset omien toimintayksiköiden osalta on johtoryhmäkäsittelyn jälkeen päivitetty Fronteriin. Säätiön oman toiminnan arviointi- ja kehittämistyökaluna on käytössä laadunhallintajärjestelmä EFQM. Liite 1 (Fronter/EFQM) Säätiön suojattu asiakastietojärjestelmänä on Mediatri. Liite 6 (Fronter/Mediatri) avi21u1 3/21

4 Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät Omavalvontavastaavana työ- ja päivätoimintakeskuksessa toimii johtaja Sari Luoma-Aho (sosionomi amk), puh Yksikön vastuuhenkilön tehtävä on huolehtia kokonaisvaltaisesti päämiesten päivä- ja työtoiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä toimia lähiesimiehenä työyhteisössä. Vastuuhenkilö vastaa, että päämiehen kanssa on tehty palvelusopimus, SOPU ja että päämiehen tuki- ja palvelusuunnitelman mukaiset palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset. Vastuuhenkilö vastaa toimintayksikkönsä budjetoinnista ja kulujen seurannasta sekä palvelujen tuottamisen lainmukaisuudesta. Toimintayksikön vastuuhenkilö vastaa oman yksikkönsä omavalvontasuunnitelman päivittämisestä sekä täytäntöönpanosta yhteistyössä palveluyksikön henkilöstön kanssa. Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) Toimintayksikkötasolla työ- ja päivätoimintakeskuksen omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanoryhmän muodostavat johtaja (AMK) sekä 7 ohjaajaa (3 Amk/opisto, 4 kouluaste). Liite 7 (Fronter/henkilöstö) Omavalvonnan toteutumista varmistamaan on työ- ja toimintakeskukseen nimetty ohjaajille vastuualueita seuraavasti. Liite 8 (Fronter/vastuuhenkilöt) - SOPU-vastaava - ensiapuvastaava - ergonomiavastaava - Fronter-vastaava - Mediatri-vastaava - ruokahuollon-vastaava - kassavastaava Lisäksi omavalvonnan toteutumisen varmistamiseksi jokaiselle päämiehellä on nimetty ryhmään omaohjaaja, joilla on tehtävänä huolehtia arjessa päämiehen palvelujen kokonaisvaltaisesta toteutumisesta. Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Toimintayksikön henkilöstö osallistuu omavalvonnan suunnitteluun henkilöstöpalavereissa ja toteuttamiseen arjen työssä. Henkilöstön osallistaminen toimii kahdella tasolla: säätiö- ja toimintayksikkötasolla. Avainasemassa omavalvonnan suunnittelussa ja kehittämisessä ovat perehdyttämissuunnitelmat, kehityskeskustelut sekä dokumentoidut palaverikäytännöt.henkilöstö osallistuu omavalvonnan suunnittelu- ja kehitystyöhön näiden palavereiden ja keskustelujen kautta. Omavalvontasuunnitelma sisältyy säätiön perehdyttämisohjelmaan. Perehdytyksen jälkeen työntekijä ja toimintayksikön esimies allekirjoituksillaan vahvistavat perehdytyksen tehdyksi. Liite 9 (Fronter/perehdyttämissuunnitelma) 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE avi21u1 4/21

5 Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Säätiö on kuvannut asiakastulosten kehittymistä kolmessa asiakasryhmissä saavutettujen tulosten mukaan. Asiakasryhmiä ovat 1) päämiehet, jolle palveluja järjestetään 2) päämiesten omaiset sekä 3) palveluja ostavat kunnat. Omaohjaajat keräävät päämiehensä sekä heidän omaisten palautteen keräämisestä suullisesti, kirjallisesti, kuvakommunikaatiolla tai muilla puhetta tukevilla, vaihtoehtoisilla kommunikaatiomenetelmillä. Toimintayksiköissä ovat käytössä asiakastiimit (vertaisyhmäkokoukset). Palaute kirjataan Mediatri-asiakastietojärjestelmään sekä kerätään yhteenvetoa varten palautelomakkeilla. Palauteet käsitellään toimintayksikössä sekä välittömästi seuraavassa esimiesryhmässä. Liite 10 (Fronter/lomakkeet/palautelomake). Kunta-asiakkaiden palautteet kerätään tuki- ja palvelusuunnitelmapalavereissa, sekä webropol - kyselyin. Vuodesta 2010 tehty vuosittainen kysely kunta-asiakkaille selvittää mielikuvia palveluiden laadusta, säätiön asemasta sekä imagosta palvelujen tuottajakentässä. Liite 11 (Fronter/asiakaspalautteet/kuntakyselyt) Säätiön projektit keräävät järjestelmällisesti palautetta yhteistyötahoilta ja kunnilta sekä raportoivat sen rahoittajalleen toimintakertomuksissa. ( Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Säätiöön tuleva negatiivinen tai positiivinen suullinen tai kirjallinen palaute käsitellään yksikön henkilöstöpalaverissa tai viikkotiimissä. Asia viedään esimiesryhmän, jossa päätetään tarvittavista toimenpiteistä sekä johtoryhmässä, jossa päätetään hallitukselle tiedottamisesta sekä hallituskäsittely -menettelystä. Yhteenveto vuoden aikana tulleista palautteista käsitellään johtoryhmässä maaliskuun loppuun mennessä. Saatu suullinen tai kirjallinen palaute käsitellään aina toimintayksikössä henkilöstön kesken. Päämiehelle, omaisille ja kunta-asiakkaille myös kerrotaan, että palaute on viety käsittelyyn ja asian etenemistä seurataan. Annetaan lupaus asian käsittelystä ja tiedotetaan lopputuloksesta. Kuntakyselyjen tulokset raportoidaan asiakaskunnille. Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Negatiiviset tai positiiviset suulliset ja kirjalliset palautteet käsitellään yksikön henkilöstöpalaverissa. Asia viedään edelleen esimiesryhmään sekä johtoryhmään, jossa päätetään tarvittavista toimenpiteistä. Johtoryhmässä päätetään lisäksi hallitukselle tiedottamisesta ja hallitus päättää menettelytavoista. Yhteenveto vuoden aikana tulleista palautteista käsitellään johtoryhmässä maaliskuun loppuun mennessä. Saatu suullinen tai kirjallinen palaute käsitellään aina toimintayksikössä henkilöstön kesken. Päämiehelle, omaiselle tai kunta-asiakkaille myös kerrotaan, että palaute on viety käsittelyyn ja asian etenemistä seurataan. Asiakkaalle annetaan lupaus asian käsittelystä sekä tiedotetaan lopputuloksesta. Kuntakyselyjen tulokset raportoidaan asiakaskunnille. Vammaispalvelusäätiön järjestämistä tapahtumista sähköisesti kerättävät palautteet on luettavissa kyselyiden päätyttyä säätiön nettisivuilla ( Palaute, joka vaatii välitöntä toiminnan korjaamista, tehdään heti. Esimies tiedottaa myös positiivisesta palauteesta työyhteisölle sekä tuo palautteen tietoon esimiesryhmään. avi21u1 5/21

6 Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Säätiön päämiehillä on käytössä SOPU suunnitelmat, joiden teossa yhteistyössä päämiehen kanssa käytetään tuettua päätöksentekoa. SOPU tuo päämiehen mielipiteen julki. SOPU-suunnitelmaa kehitetään edelleen. Päämiesten antaman asiakaspalautteen kuulemisen ja keräämisen kehitys etenee SOPU-suunnitelman kehitystyön tuloksena. Päämiesten toimintaryhmissä järjestetään päämiesforum kuukausittain.forumin kokousasiakirjat löytyvät Fronterista. Myös muiden vammaisten henkilöiden kuin säätiön päämiesten mielipiteet ovat tärkeitä kehitettäessä palveluita. Näitä mielipiteitä kerätään maakunnallisissa tapahtumissa ja vammaisneuvostoyhteistyössä. ( 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Työsuojelun yhteistoiminta Säätiöllä on yhteistyö/työsuojelutoimikunta joka vastaa lakisääteisestä toiminnasta. Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla edistää säätiön johdon ja työntekijöiden vuorovaikutusta. Yhteistoiminta mahdollistaa sen, että työntekijät osallistuvat ja vaikuttavat työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja hänen palveluksessaan olevat työntekijät. Työturvallisuuslaki 738/2002. Yhteistoiminnalla edistetään säätiön johdon ja henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä, jotka perustuvat henkilöstölle oikea-aikaisesti annettuihin riittäviin tietoihin säätiön tilasta ja sen suunnitelmista. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää säätiön toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa säätiössä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa säätiössä. Laki yhteistoiminnasta 334/2007 Yhteistyö/työsuojelutoimikunnassa käsiteltävät asiat heijastuvat myös meidän päämiehiimme. Yhdistettyyn yhteistyö- ja työsuojelutoimikuntaan kuuluu kaksi työnantajan edustajaa, yksi säätiön hallituksen edustaja ja henkilöstön edustajat, joita ovat Tehyn luottamusmies/työsuojeluvaltuutettu, Jhl:n luottamusmies, I-työsuojelunvaravaltuutettu ja Pihkurin asuntoryhmän luottamusmies. Yhteistyötoimikunta kokoontuu noin 6 kertaa vuodessa. Pöytäkirjat ovat Fronterissa. Liite 12 (Fronter /yhteistyötoimikunta) Työsuojelupäällikön vastuulla, yhdessä esimiesten ja työturvallisuushenkilöstön kanssa on kartoittaa, ennakoida ja tilastoida riskejä ja vaaratilanteita, sekä tehdä niistä parannusehdotuksia. Säätiöllä on lakisääteiset toimintaoheet ja sisäisesti sovittuja toimintaohjeita, joiden mukaan toimimalla ennaltaehkäistään vaaratilanteet sekä tunnistetaan kriittiset työvaiheet. Tietoa riskeistä ja vaaratilanteista sekä läheltä piti -tilanteista kerätään lomakkeilla, jotka tilastoidaan ja niistä yhteenvedot toimitetaan toimitusjohtajalle sekä yhteistyötoimikunnalle. Liite 40 (Fronter/ vaara- ja läheltäpiti) Väkivaltatilanteista täytetään lomake johon toteutunut tilanne kuvataan. Tapahtuma käydään työyksikössä läpi väkivallan kohteeksi joutuneen henkilön kanssa. Tapahtuma puretaan myös työyhteisön sisällä. Väkivaltalomakkeet toimitetaan työsuojelupäälikölle, työterveyshoitajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Myös yhteistyö- työsuojelutoimikunta käy tilastot läpi ja kehittää parannuskeinoja. Liite 5 Fronter/ Suojatoimenpidekäsikirja, Fronter/Suojatoimenpidelomakkeet Kiinteistöturvallisuuteen liittyen säätiön jokaisessa toimintayksikössä on palo- ja avi21u1 6/21

7 pelastussuunnitelma, sekä turvallisuusselvitys. Palo- ja pelastuslaitos tekee 1-2 vuoden välein palotarkastuksen toimintayksiköihin. Viimeksi palo- ja pelastuslaitoksen tarkastus suoritettu 10/2013. Jokaiselta ohjaajalta vaaditaan palo- ja pelastusuunnitelmaan ja turvallisuusselvitykseen perehtymistä, mikä varmennetaan allekirjoituksella. Lisäksi toimintayksiköissä on paloilmaisinkeskuksen vieressä selkeät kuvalliset toimintaohjeet tulipalon, vesivahingon ja sähkövahingon varalle. Vaaratilanteiden ja riskien laadukkaaseen hallintaan asiakastilanteissa on säätiön henkilöstöllä koulutus AVEKKI- menetelmään. Lisäksi säätiöllä on kaksi AVEKKI-kouluttajaa, jotka huolehtivat täydennyskoulutuksessa sekä uusien työntekijöiden koulutuksesta. Liite 28 (fronter/avekki) Säätiön työntekijöillä on voimassa päivitetyt ensiaputaidot sekä päivitetyt lääkehoito- sekä PKVkoulutukset. Vuonna 2013 otettiin käyttöön lääkehoidon päivitys LOVe-järjestelmän kautta. Työterveyshuollon kanssa yhteistyössä on toteutettu riskiarviointia esim. vuonna 2009, 2011 ja 2012 Riskiarviointia säätiö pyytää tarpeen mukaan myös tulevaisuudessa. Ruokahuollon toimittajan kanssa käydään kaksi kertaa vuodessa neuvottelu jossa keskustellaan ongelmista ja samalla sovitaan parannuskeinoista. Riskejä ja vaaratilanteita ruokahuollossa ennaltaehkäistään ruokahuollon omavalvontasuunnitelmalla. Liite 13 (fronter/keskuskeittiön omavalvontasuunnitelma). Säätiössä on vaaratilanteiden raportointijärjestelmä. Säätiöllä on Suojatoimenpidekäsikirja, joka sisältää päämiehen sekä työntekijän turvallisuuden takaamisen menetelmät ja ohjeistukset kirjaamiskäytäntöihin lomakeliitteineen sekä prosessikuvaukset. Liite 5 Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään Säätiöllä käytössä läheltä piti -tilanteiden dokumentointia varten lomake, johon kerätään esiintulleet asiakastyössä tapahtuneet päämieheen tai henkilökuntaan kohdistuneet vaaratilanteet. Läheltäpiti- ja vaaratilanteet sekä tapaturmat käsitellään työsuojelu/yhteistyötoimikunnassa työterveyshuollon raportointien yhteydessä. Lääkehoidossa käytössä on Poikkeamailmoitus lääkehoidossa -lomake, johon dokumentoidaan lääkehoidossa tapahtuneet poikkeamat. Tämä poikkeamat toimintayksikkön esimies tarkistaa vuosittain ja tekee yhteenvedon toimitusjohtajalle, mikä arkistoidaan. Toimintayksikössä lääkehoidonpoikkeamat käsitellään välittömästi tapahtuman jälkeen päiväraportoinin sekä henkilöstöpalaverin yhteydessä, millä pyritään ehkäisemään jatkossa samanlaista poikkeamaa. Liite 14, fronter/lääkehoitosuunnitelma Työ- ja toimintakeskuksen läheltä piti -tilanteiden seurantajakso on vuosi, jonka jälkeen lomake toimitetaan tietoon työsuojelupäälikölle. Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Säätiöllä on läheltä piti -tilanteiden dokumentointia varten lomake, johon kerätään asiakastyössä havaitut päämieheen tai henkilökuntaan kohdistuneet vaaratilanteet. Läheltä piti- ja vaaratilanteet sekä tapaturmat käsitellään työyhteisötiimeissä, esimiestiimissä ja yhteistyötyösuojelutoimikunnassa sekä työterveyshuollon raportointien yhteydessä. Tilanteet käsitellään tarvittaessa asiakkaiden ja päämiesten, sekä heidän omaisten ja edunvalvojien kanssa. Liite40 avi21u1 7/21

8 Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle suullisesti henkilöstöpalaverien yhteydessä, kirjallisesti johtoryhmän kokousmuistioilla sekä sisäisillä tiedotteilla. Tarvittaessa yhteistyötahoille tiedotetaan toimenpiteistä puhelimella, sähköpostilla tai kirjeellä. Tarvittaessa yhteistyötahoille, omaisille, kunnille tai valvontaviranomaisille tiedotetaan toimenpiteistä puhelimella, sähköpostilla tai kirjeellä, henkilötietosuojalain rajoissa. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: 6. HENKILÖSTÖ Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Henkilöstösuunnitelma sisältää tietoa henkilöstömäärästä, ja siinä tapahtuvista mahdollisista muutoksista sekä koulutustarpeesta. Liite 15 (fronter/henkilöstösuunnitelma). Rekrytointiprosessin kuvauksessa esitetään säätiön rekrytoinnin vaiheet. Liite 16 (Fronter/rekrytointiprosessikuvaus) Työ- ja toimintakeskuksen henkilöstö määrä ja rakenne Liite 7 (Fronter/henkilöstö) -johtaja (AMK) - 4 ohjaajia, opisto/amk tutkinto - 2 lähihoitajaa, kouluaste Henkilöstön mitoitus: Mitoitus vaihtelee asiakasryhmästä riippuen Haastavasti käyttäytyvien ryhmässä on tilanteita, joissa päämies/ohjaaja suhde on 1/1 ja toisessa päässä omatoimisemmat päämiehet, joissa suhdeluku on 1/9 Tämän lisäksi on muutamalla päämiehellä henkilökohtainen avustaja. Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) Säätiössä on rekrytointiprosessinkuvaus, joka sisältää tiedot henkilöstön rekrytoinnin periaatteista. Liite 16 (fronter/rekrytointiprosessi) Toimintayksikön esimiehen vastuulla on ammatillisen kelpoisuuden varmistaminen, sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan tarkistaminen. Sijaisiksi rekrytoidaan ensisijaisesti sosiaalija terveysalan koulutuksen ja kokemuksen omaavia henkilöitä, toissijaisesti sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Myös eläkkeellä olevia, kelpoisuusehdot täyttäviä ammattilaisia käytetään tarvittaessa sijaisuuksiin. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Säätiöllä on käytössä perehdyttämisohjelma, jonka mukaan perehdytetään uudet työntekijät, pitkään poissaolleet työntekijät sekä opiskelijat. Liite 19 (fronter/perehdysohjelma) Asiakastyöhön perehdytetään toimintayksikkökohtaisesti perehdystysohjelman sekä päämiesten yksilöllisten SOPU-suunnitelmien kautta. Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Vammaispalvelusäätiössä noudatetaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa varmistamaan henkilökunnan ammattitaito ja osaaminen sekä täydennyskoulutus. Liite 17 (Fronter/henkilöstöja koulutussuunnitelma) Säätiössä on käytössä hyvän varhaisen tuen malli, jonka avulla ylläpidetään ja seurataan henkilökunnan työhyvinvointia. Liite 18 (fronter/ Hyvä varhaisen tuen malli) avi21u1 8/21

9 Yhteistyö/työsuojelutoimikunta, missä käsitellään mm. henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvointiin liittyviä asioita, kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa. Toimikunnassa on mukana henkilöstöpäälikkö, joka vastaa henkilöstösuunnitelmasta, työturvallisuudesta, työhyvinvoinnista. Säätiössä on alkanut Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen koordinoima työhyvinvoinnin kehittäminen vuonna Henkilökohtaiset kehityskeskustelut käydään vuosittain, esimies vastaa niiden toteuttamisesta. EFQM-laatujärjestelmään on kirjattu tarkemmat suunnitelmat henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen varmistamisesta. Liite 1 (Fronter/EFQM). Vuonna 2010 tehtiin henkilöstön osaamiskartoitus, jossa selvitettiin henkilöstön osaamista ja osaamisen kehittämistarpeita suhteessa uusien palvelutuotteiden vaatimuksiin. Työntekijät voivat esittää haluamaansa koulutusta ja sitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Sairauspoissaolojen seuranta tapahtuu työterveyshuollon intra-netin kautta, jonne jokaisella esimiehellä on tunnukset koskien oman toimintayksikkönsä henkilökuntaa. Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Perehdytysohjelman uudistaminen vuonna 2013 Osaamiskartoitusta kehitetään, ja toteutetaan v aikana 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Säätiön hallituksen strategian mukaan säätiöllä ei omista kiinteistöjä vaan toimii vuokrakiinteistöissä. Säätiö on yleishyödyllinen toimija. Ei henkilökohtaisia tiloja Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Työ- ja päivätoiminnan tilat sijaitsevat Suojarinteen alueella terapiatalolla päivätoiminnalla omat tilat työtoiminalla omat tilat autistisilla omat tilat. Lisäksi yhteisiä sosiaalitiloja, WC-tilat(myös inva) sekä keittiö, aistihuone, varatut liikuntasalivuorot, mahdollisuus rantasaunan ja auditorion hyödyntämiseen sekä oma grillikatos. Tilat vastaavat tarkoitustaan ja ovat mahdollisuuksien mukaan kaikkien ryhmien hyödynnettävinä. Iltaisin päämiehillä on mahdollista hyödyntää tiloja omista asunnoistaan. Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Yhteisöllisyys toimii sekä toimintaryhmissä että koko työ- ja päivätoiminnan yhteisenä toimintana. avi21u1 9/21

10 Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Säätiö ostaa seuraavat palvelut ostopalveluina: Toimintayksiköiden ylläpitosiivouksen ISS:ltä. Sosiaalitilat siivotaan päivittäin ja työtoimintatilat ja keittiö päivittäin lisäksi päämiehet opettelevat siivoamisen taitoja. Jätehuolto: Lassila&Tikanojalta Ääneseudun toimintayksiköissä. Toimintayksikkökohtaisia eroja on jäteastioiden tyhjennysaikatauluissa. Jätteet lajitellaan kierrätysohjeiden mukaisesti Pesulapalvelut ostetaan Saarijärven Pesu Oy:ltä. Toimintayksikön tarpeesta riippuu käytettävän palvelun määrä. Esim. säätiön yhteisten liinojen pesu. Päivä ja työtoimintakeskuksessa on oma pyykkikone jolla opetus- ja ohjausmielessä pestään päämiesten kanssa yhteistyössä työ-ja päivätoiminnoissa syntyvää pyykkiä. Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Ääneseudun toimipisteitten kiinteistön ylläpidosta vastaa Äänekosken kiinteistönhuolto Oy. Kiinteistönhuollon vastuulla ovat kiinteistöön kuuluvat laitteet, kuten lämmön tuottamis- ja LVIlaitteet. Työ- ja toimintakeskuksen henkilökunta huolehtii pienlaitteiden, kuten pesukoneiden ja kylmälaitteiden toimintakunnosta. Koneet korjataan/uusitaan välittömästi vian tultua ilmi. Säätiöllä on ohjeistus sähkölaitteiden vikojen ilmoittamisesta. Liite 21(fronter/ohjeistukset laitteiden huollosta) Mikäli toimintayksikössä tulee esille epäily kosteushaitoista, sisäilmanlaadusta tai kiinteistön turvallisuudesta, toimipaikan esimies ottaa yhteyttä kiinteistön ylläpidosta vastaavaan tahoon. Toimintayksikön henkilökunta ottaa yhteyttä kiinteistöhuollon yhteishenkilöön, mikäli havaitsee korjaustarpeen kiinteistön laitteissa tai tiloissa. Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista PÄIVÄ-JA TYÖTOIMINNASSA päämiehillä on seuraavat terveydenhuollon laitteet ja tarvikket: - nostolaite Päämiehen henkilökohtaisten apuvälineiden huollonta vastaa apuvälinekeskus. Toimintayksikön omien laitteiden ja tarvikkeiden kunnosta ja huollosta vastaa toimintayksikön valtuuttama taho. Apuvälineiden ja laitteiden tiedot on koottu toimipisteen Huolto-kansion. Vastuuhenkilön yhteystiedot Sari Luoma-Aho; sari.luoma-aho@ksvs.fi Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma Toimitilojen tarve tulee työ- ja päivätoiminnassa vähenemään sitä mukaan kun uusia asuntoryhmiä rakennetaan ja toimintaa siirtyy pois Suojarinteen alueelta Päämiesten muuttojen yhteydessä päivätoimintaa tullaan järjestämään siellä (Jyväskylä) mihin uudet asuntoryhmät rakennetaan. Liite 20 (Fronter/uudet asuntoryhmät) Laitteiden ja tarvikkeiden kehittäminen avi21u1 10/21

11 Päämiesten muuttuviin tarpeisiin pyritään etsimään uusia ja parempia laitteita jatkuvasti seuraamalla apuvälineiden sekä laitteiden kehitystyötä alan julkaisuista ja apuvälinemessuilla. Työ- ja päivätoiminnan arjessa käytetään erilaisia apuvälineitä (esim. laskulaudat, ruokailuvälineet ym.). Näitä yksilöllisiä avustavia laitteita ja tarvikkeita hankitaan tarpeen mukaan. 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Johtaja Sari Luoma-Aho; Tarkemmat ajantasaiset tiedot vastuualueista: Liite 8 (Fronter/vastuuhenkilöt) Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) Säätiössä on voimassa ohjeistus "Asiakasväkivallan uhkatekijöiden arviointi, menettelytapaohjeet ja jälkihoito-ohjeet" sekä lisäksi kaikilla säätiön työntekijöillä on AVEKKI-koulutus. Liite 23 (Fronter/ asiakasväkivallan uhkatekijöiden arviointi-ohjeistus). Liite 28 (Fronter/ AVEKKI) Vammaispalvelusäätiöllä on vuonna 2013 päivitetty Suojatoimenpidekäsikirja, mikä sisältää myös lomakkeet suojatoimenpiteiden käyttöön silloin jos päämies on uhaksi omalle tai muiden henkilöiden terveydelle tai turvallisuudelle. Liite 5 Jokaisella työ- ja päivätoiminnan henkilökunnanjäsenellä on avaimet tiloihin. Päämiehillä ei ole omia avaimia työ- ja päivätoimintoihin. Päivällä annettavat lääkkeet säilytetään lukkojentakana asianmukaisesti. Jokaisen päämiehen lääkkeet toimitetaan työ-ja päivätoimintoihin kodeista valmiiksi dosetteihin jaettuina. Työ-ja päivätoiminnan tilat ovat esteettömät (ei kynnyksiä, vähän mattoja, leveät käytävät yms.) päämiesten erilaisten yksilöllisten tarpeiden takia. Ohjeistus päämiesten ja henkilökunnan käytössä olevista toimintayksikän avainten käytöstä ja säilytyksestä Liite 37 (Fronter/ ohjeistus toimintayksikön avaimista). Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Yksikössä ei ole valvontalaitteita. Toimitiloissa on kattava paloilmoitin- sekä sprinklausjärjestelmä. Näiden järjestelmien toimivuudesta ja varmistamisesta vastaa Äänekosken kiinteistöhuolto. Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne.) Työ- ja päivätoimintatiloihin on asennettu päällekarkausjärjestelmä lokakuussa Työhön tullessaan työntekijä laittaa ranteeseen/kaulaansa hälyttimen. Hälytintä painamalla toisen ryhmän ohjaaja kuulee äänen ja voi saapua paikalle. Hälytinääni käydään sammuttamassa vasta sitten kun tiedetään mitä tapahtui ja missä. avi21u1 11/21

12 Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Henkilöstö tarkkailee asiakasturvallisuutta. Epäkohdat mm. apuvälineiden toimivuudessa ja häytysjärjestelmissä korjataan heti. Päämiesten hyvinvointia käsitellään asuntoryhmän tiimissä, vuosittaisissa palvelusuunnitelmakokouksissa ja eri yhteyksissä heidän omaisiin. Henkilöstön rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota sosiaali- ja terveysalan koulutuspätevyyteen, joka opettaa huomioimaan asiakas- ja potilasturvallisuuskysymyksiä, kuten kaltoinkohtelun havainnointia. Henkilöstön perhedytys sisältää hälytysjärjestelmien käyttökoulutuksen. 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Palvelusopimusprosessi. Palvelusopimus tehdään välittömästi asiakkaan tulon jälkeen. Palvelusopimuksen täyttää palvelukodin esimies. Sopimus toimintayksikössä tehdään asumispalvelusopimuksen yhteydessä. Mikäli päämies tulee säätiön asumispalvelujen ulkopuolelta tehdään erillinen sopimus. Vammaispalvelusäätiössä käytössä olevan palvelusopimuksen allekirjoittavat palvelun käyttäjäasiakas ja/tai hänen edustajansa, tilaaja ja palveluntuottaja. Yksi sopimus kattaa kaikki palvelutuotteet. Palvelun käyttäjälle hankittavat palvelut yksilöidään sopimuksessa. Liite 24(fronter/palvelusopimukset) Palvelusuunnitelmaprosessi. Palvelusuunnitelmien laatiminen on kotikuntien vastuulla, mutta käytännössä ne usein valmistellaan siellä, missä asiakas asuu. Kunnilla on oma palvelusuunnitelmalomakkeensa, jonka kunnan vammaispalvelun työntekijä palvelusuunnitelmapalaverin kuluessa täyttää. Palvelusuunnitelmapalaveriin osallistuvat asiakkaan lisäksi usein läheiset, palvelukodin työntekijä (ensisijaisesti nimetty omaohjaaja), työ- tai päivätoiminnan ohjaaja, esimies ja kotikunnan työntekijä. Tulotilanteessa palvelusuunnitelmapalaveri järjestetään mahdollisimman pian muuton jälkeen ja lähtötilanteessa palaveri järjestetään ennen muuttoa. Palvelusuunnitelma tarkistetaan vuosittain tai tarpeen mukaan. Aina kuitenkin tilanteen olennaisesti muuttuessa. SOPU-suunnitelma SOPU:n laatiminen ja ylläpitäminen on päämiesten omaohjaajien valtuulla. SOPU tehdään yhdessä päämiehen kanssa tuetun päätöksenteon, vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen sekä keskustelun avulla kunnioittaen päämiesten itsemääräämisoikeutta. Liite 2 (Fronter/ SOPU) Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Toiminnasta kiinnostuneella henkilöllä ja hänen läheisillään on mahdollisuus käydä tutustumassa työ- ja päivätoimintoihin. Henkilön tulo toteutetaan suunnitelmallisesti asiakkaan toiveita sekä perheitä kuunnellen kunnan vammaispalvelutyöntekijän kanssa yhteistyössä. Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Toimintayksikön lähiesimies vastaa siitä, että palvelusopimuksen sisältö selvitetään päämiehelle ennen sopimuksen allekirjoittamista. avi21u1 12/21

13 Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön toiminnan arvona on päämiesten osallisuuden edistäminen; mahdollistetaan ja rohkaistaan osallistumaan toimintaan sekä annetaan mahdollisuus oppia ja vaikuttaa. Yhtenä asiakkaan asemaa ja oikeuksia edistävänä suunnitelmana on toiminut SOPUsuunnitelma (Suunnitelma Osallisuudesta Päämiehen Unelmiin). Suunnitelman tekeminen edellyttää tuettua päätöksentekoa. Sen tarkoituksena on vahvistaa päämiesten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista, itsemääräämisoikeuden kunnioittamista ja elämänlaadun edistämistä. Suunnitelmassa korostuu se, että jokainen henkilö on oman elämänsä päämies. Päämies on osallistuva kansalainen, hänellä on oikeus osallisuuteen, oikeus olla osa yhteisöä, oikeus myös omiin unelmiin, oikeus saada tietoa ja päästä vaikuttamaan omaan ympäristöönsä, päätöksentekoon ja häntä itseään koskeviin asioihin, oikeus käyttää omaa itsemääräämisoikeuttaan ja oikeus saada päätöksensä tekemiseen riittävästi tukea. Kyky tehdä päätöksiä vaatii harjoittelua ja edellyttää, että lähiyhteisö näkee henkilön kyvyn tehdä omia päätöksiä. SOPU-suunnitelma on myös väline näyttä toteen päämiehen toiveet tuki- ja palvelusopimuksen tekemisessä. Liite 2 (fronter/sopu) Työ- ja toimintakeskuksessa päämies osallistuu päätöksentekoon häntä itseään koskevissa asioissa ja hänen mielipiteitään ja ajatuksiaan kunnioitetaan. Fyysistä koskemattomuutta kunnioitetaan, eikä päämiestä rajoiteta fyysisesti kuin äärimmäisessä tapauksessa, hänen ollessaan vaaraksi itselleen ja toisille. Päämiehen yksilölliset suojatoimenpiteet on kirjattu tuki- ja palvelusuunnitelmaan (kotikunta) sekä suojatoimenpidelupaan (Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö), joka vahvistetaan lääkärin, kotikunnan virkamiehen, edunavalvojan ja päämiehen itsensä allekrijoituksella. Säätiössä on voimassa ohjeistus suojatoimenpiteistä säätiön toimintayksiköissä. Liite 5 (Fronter/ Suojatoimenpidekäsikirja) Työ- ja toimintakeskuksessa päämiesten yksityisyyttä ja intimiteettisuojaa kunnioitetaan kaikessa toiminnassa. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Päämiesten käteisvaroja ei säilytetä työ- ja toimintakeskuksessa. Toimintayksikön avaimet säilytetään lukollisessa kaapissa ja avaimet luovutetaan työntekijän käyttöön allekirjoitusta vastaan. Allekirjoituksella varmistetaan myös avainten palautus. Liite 37 (Fronter/ ohjeistus toimintayksikön avaimista) Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Uusi Suojatoimenpidekäsikirja on valmistunut vuonna Säätiön henkilökunta on koulutettu Avekki-koulutuksella ennakoimaan asiakastilainteissa mahdollisten väkivaltatilanteiden syntyminen. Lisäksi asiakasväkivaltatilanteiden jälkikäsittely toimintayksikössä lisää ennakoitavuutta, mikä vähentää rajoitteiden ja pakoitteiden käytön tarvetta. Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Säätiön Suojatoimenpidekäsikirja lomakkeineen ja toimintaohjeineen uudistettiin vuonna Liite 5 (Fronter/ Suojatoimenpidekäsikirja) Päämiestä koskevat suojatoimenpiteet ovat osa hänen tuki- ja palvelusuunnitelmaansa. Toteutuneet tilanteet kirjataan ohjeistusten mukaan, nimenomaisella lomakkeilla asiakastietojärjestelmään. Säätiön henkilökunta on koulutettu Avekki-koulutuksella ennakoimaan asiakastilainteissa avi21u1 13/21

14 mahdollisten väkivaltatilanteiden syntyminen. Lisäksi asiakasväkivaltatilanteiden jälkikäsittely toimintayksikössä lisää ennakoitavuutta, mikä vähentää rajoitteiden ja pakoitteiden käytön tarvetta. Liite 28 (fronter/avekki) Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Päämiehen epäasialliseen tai loukkaavaan kohteluun puututaan välittömästi tilanteen tullessa ilmi. Asia viedään myös johtoryhmän tietoon. Tarvittaessa tilanteeseen puututaan varoitusmenettelyllä. Liite 30 (fronter/ohjeistus epäasiallisen käytöksen havainnointiin). Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Asiakkaan siirtyessä hoitopaikasta toiseen varmistetaan aina tiedon siirtäminen hyvän hoidon ja huolenpidon turvaamiseksi. Liite 31 (fronter/suostumus/kielto papereiden ja tiedon luovuttamiseksi.) Säätiössä on käytössä muuttosuunnitelma asiakassuhteen alkamiseen sekä päättymiseen. Liite 25. (fronter/muuttosuunnitelma) Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Päämiehen oman kunnan vammaispalveluohjaaja Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Sosiaaliasiamies Eija Hiekka Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Matarankatu Jyväskylä puh. (014) , puhelinaika ma-to 9-11 eija.hiekka@koske.fi Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Toimintayksikköä koskevat muistukset käsitellään välittömästi seuraavassa toimintayksikön henkilöstöpalaverissa sekä säätiön esimiestiimissä. Asian eteneminen ja asian käsittelyaikataulu annetaan tiedoksi muistuttajalle. Asia viedään myös johtoryhmäkäsittelyyn, jossa päätetään asian yleinen merkitys ja laaditaan ohjeistusta. Virallisiin selvityspyyntöihin (kunta tai AVI) annetaan selvitys kirjallisena pyydetyyn päivämäärään mennessä. Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Palveluntuottajan (säätiön) ja kunnan yhteistyötä suunnitellaan ja kehitetään tuki- ja palvelusuunnitelmapalavereissa, yhteistyö- sekä palvelusopimuspalaverissa. Näissä kokouksissa seurataan myös palvelun tuottamisen tapoja ja käytäntöjä sekä asiakastyytyväisyyttä. Esimies huolehtii yhteistyön puheeksiottamisesta ja yhdessä sovittujen suunnitelmien toteutumisesta. avi21u1 14/21

15 Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta Päämies tai hänen edunvalvojansa voi ottaa ottaa yhteyttä toimintayksikön esimieheen ja toimitusjohtajaan. Tarvittaessa edunvalvoja tekee valituksen kuntaan tai AVIin. Päämiehen edunvalvojalle selvitetään edellä mainutut valituskanavat Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Asiakkaan asema ja oikeudet on määritelty YK:n vammaisten ihmisoikeuksien julistuksessa, joka on perusta palveluiden antamisessa. Lisäksi noudatetaan sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain toteutumista. Noudatetaan STM:n ja THL:n ja Valviran ohjekirjelmiä ja varmistetaan palvelujen ajankohtaisuus. 10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Työ- ja toimintakeskuksessa päämiestä tuetaan oman elämänsä hallintaan. Sitä tuetaan antamalla mahdollisuus itse selviytyä ja tehdä asiat omalla tavallaan. Antamalla tilaa kokeilla - onnistua - epäonnistua. Pyritään kannustamaan ja luomaan uskoa omaan selviytymiseen. Toimintakykyä ylläpidetään tukemalla kokonaisvaltaisesti päämiehen omatoimisuutta. Työt tehdään yhdessä, ohjaaja tukee ja auttaa tarvittaessa. Fyysistä hyvinvointia seurataan ja tarpeen vaatiessa hakeudutaan terveydenhuollon palvelujen piiriin. Psyykkistä hyvinvointia seurataan ja tarpeen mukaan ohjaajat ovat yhteydessä mielenterveystoimistoon. Sosiaalista hyvinvointia ylläpidetään mahdollistamalla mahdollisimman hyvä elämä. Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) *Ruokapalvelut (lounas) ostetaan äänekosken keskuskeittiöstö. Päiväkahvit keitetään toimintakeskuksessa Lounas on tarjolla klo.11: Päiväkahvi tarjotaan itse leivottujen leivonnaisten kera n.klo 14:00. Ravitsemustilaa seurataan/ tähän puututaan tarvittaessa esim. painonmuutosten ilmentyessä. Äänekosken kaupungin keskuskeittiö toteuttaa ateriapalvelun ravitsemussuositusten mukaan. Liite 13 (Fronter/ keskuskeittiön omavalvontasuunnitelma) Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Äänekosken kaupunki/ Suolahden keskuskeittiö ruokapalveluesimies Anu Korte Suojarinne Suolahti Ajantasaiset yhteystiedot: Liite 29. (ostopalveluiden yhteystiedot) Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) Työ- ja päivätoimintoja toteutetaan yksilöllisistä lähtökohdista. Alihankintatyö,purkutyöt, liikunta, kädentaidot, hygienia, retket, vierailukäynnit, juhlat, keittiötyöt, musiikki yms. ovat mahdollisuuksia toiminnoista päivän aikana. Jokainen ryhmän ohjaaja vastaa oman päämiesryhmänsä kanssa yhteistyössä toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta. Päämiesten mielipiteet ja toiveet otetaan huomioon yhteisten avi21u1 15/21

16 keskusteluiden myötä sekä kuukausittain järjestettävissä päämiesforumeissa. Päämiesforumissa päämies voi ottaa asian esille koko ryhmän pohdittavaksi tai tuoda julki asian esimiehelle, joka tarvittaessa vie asian esimiestiimiin. THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen Käsihygieniaa pyritään tehostamaan infektiotartuntojen ehkäisemiseksi. Epidemiatilanteissa tehostetaan käsihygieniaa sekä siivoustasoa tartuntapintojen osalta. Pandemiatilanteissa noudatetaan terveysviranomaisten ohjeita. Jätteet lajitellaan asianmukaisesti ja pyykkihuollosta ja sen hygieniasta vastaa henkilökunta päämiehiä opastaen. Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä SOPUn päivittäminen sekä kehittäminen edelleen vastaamaan päämiesten toiveita ja tarpeita. EFQM -laatujärjestelmän vuosittainen päivitys. Valtakunnallisten suositusten sisäistäminen eri koulutuksissa ja tiimeissä. Säätiön ohjeistusten päivitys ja käyttöönotto. Kuukausittainen päämiesforum, jossa on vaikuttamismahdollisuus. 11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.) Terveyspalvelut järjestää päämiehen koti tai se asuntoryhmä jossa päämies asuu. Kiireellisissä tapauksissa hoidetaan lääkärissäkäynnit työ- ja päivätoiminnasta Henkilöstöllä on vastuu seurata sekä edistää päämiesten terveydentilaa päivittäin, sekä vastuu ottaa yhteyttä tarvittaessa lääkäriin, terveydenhoitajaan, kotisairaanhoitoon mikäli havaitsevat päämiehen terveydentilassa muutoksia. Terveydentilaa edistetään ja seurataan huomioimalla ravitsemus, ruoka-aineallergiat, lääkkeiden sivuvaikutukset, muutokset päämiehen painossa, verenpaineessa, sokeritasapainossa, happisaturaatiossa sekä yleisvoinnissa. Nämä henkilökunnan havainnot ja suorittamat mittaukset kirjataan Mediatri-tietojärjestelmään. Lääkkeenjakoluvat ovat toimintayksikön arkistossa. Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa Päämiehen koti tai asuntoryhmä jossa päämies asuu. Terveysaseman yhteystiedot: Äänekosken terveysasema Terveyskatu 10, Äänekoski Ajanvaraus ma - pe klo 8-14 puh avi21u1 16/21

17 Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi Kiireellisissä sairaanhoitoa vaativissa asioissa (silloin kun akuutti tarve tulee päämiehen ollessa työ- ja päivätoiminnassa) otetaan yhteyttä äänekosken terveyskeskukseen. Hyvin akuutissa sairaanhoitoasiassa suoraan yleiseen hätänumeroon (112). Ambulanssihenkilökunta arvioi hoidon tarpeen kiireellisyyden ja tarvittaessa konsultoi K-S:n keskussairaalan päivystävää lääkäriä. Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) Päämiehen koti järjestää ja vastaa tästä järjestelystä. Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: Säätiöllä on käytössä turvallinen lääkehoito -oppaan mukaisesti laadittu lääkehoitosuunnitelma. Säätiön lääkehoitosuunnitelman vastuuhenkilö on Sari Kanerva Lääkehoitosuunnitelma päivitetään vuosittain. Linkki 31. Fronter/lääkehoitosuunnitelma Lääkehoitosuunnitelman toimeenpanosta ja toteuttamisen seurannasta vastaavat kunkin toimintayksikön esimiehet. Toimintayksikön esimies tarkistaa poikkeamisilmoitukset vuosittain ja käy ne läpi henkilöstön kanssa sekä toimintaa yhteenvedon säätiön toimitusjohtajalle. Terveyden- ja sairaanhoidon toteuttamisesksi ja laadun varmistamiseksi on säätiössä seuraavat ohjeistukset: - Ohjeita kuolemantapauksen sattuessa - Lääkehoitosuunnitelma - Suojatoimenpidekäsikirja Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön toimintayksiköissä - Toimintamalli onnettomuuden, väkivallan tai kuolemantapauksen sattuessa. Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot Päämiehen asumisyksikkö vastaa. Potilasasiamiehen yhteystiedot Potilasasiamies Osastonhoitaja Anne Hakkarainen Kotakennääntie 31, Äänekoski Vastaanotto sopimuksen mukaan puhelinaika ma - to klo Potilasasiamies Liisa Hämäläisen Keskussairaalantie 19, rakennus 4, krs Jyväskylä Soittoajat: ma , ke ja to , p avi21u1 17/21

18 Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma Tulevaisuudessa siirtyminen Haipro -Potilasturvallisuuden ja työturvallisuuden raportointijärjestelmään. 12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet) Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta Säätiö on ottanut käyttöönsä Mediatri-asiakastietojärjestelmän 2011 keväällä. Päivittäinen asiakastapahtumien kirjaaminen suoritetaan sähköisesti ko. järjestelmään. Koko henkilökunta on koulutettu asiakastietojärjestelmän käyttöön ja he ovat sitoutuneet salassapitojärjestelmän noudattamiseen allekirjoittamalla käyttöönoton alussa salassapitosäännöksiä koskevan lomakkeen: Salassapito- ja käyttäjäsitoumus. Liite 34 (fronter/salassapito) Toimintakeskus on aloittanut jokaisen palveluissaan kirjoilla olevan päähenkilön päivittäishuomioiden kirjaamisen tammikuussa Säätiöllä on lomake asiakastietojen (suostumus/kielto) luovuttamiselle. Liite 31 Tiedote asiakkaan tietosuojasta(fronter/lomakkeet/asiakkaan tietosuoja) Liite 35 Asiakas- ja hoitorekisteriseloste Fronterissa. Liite 36 Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: Tietosuojavastaavan yhteystiedot Tietosuojavastaavan palvelut ostetaan Äänekosken kaupungilta. Lääkäri Tapani Marjanen, p Liite 29 (fronter/yhteystiedot) Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä: ohjeet Tietosuojaseloste: Mallilomake ja ohjeet sivulla: ja Asiakkaan suostumus salassa pidettävien tietojen käytölle/luovuttamiselle: TSV:n opas Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon (lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: 9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) Säätiön koko henkilökunta on koulutettu Mediatri-asiakastietojärjestelmän käyttöön. Lisäkoulutusta on järjestetty keväällä 2012 mm. uusien asiakkaiden lisäys, Hilmo-tietojen kirjaamisen kertaaminen. Henkilöstön salassapito- ja käyttäjäsitoumus -lomake uudistettiin 2012 ja samalla heidät täydennyskoulutettiin salassapito- ja käyttäjäsiotumuksen sisöltöön ja periaatteisiin. Liite 34 Asiakasrekisteriä ylläpitävän palvelun tuottajan tulee laatia henkilötietolain 10 :n mukainen rekisteriseloste, vaikka toimisi toisen yrityksen tiloissa. Rekisteriseloste (ellei liitteenä): tietosuojavaltuutetun ohje ja lomake: ja Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla : Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain mukaan, Laadi tietosuojaseloste, Ota oppaaksi henkilötietolaki, Henkilörekisteriin tallennetun tiedon korjaaminen, Henkilörekisteriin tallennettujen tietojen tarkastaminen, Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä pois lähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa) Toimintayksikön vastuuhenkilön, esimiehen, tehtävänä on huolehtia, että asiakas- ja potilastietojen käsittely tapahtuu hyvän tietojenkäsittelytavan mukaisesti. Rekisterit: avi21u1 18/21

19 1. Asiakasrekisteri (säilytys Mediatrissa) sisältää asiakkaiden henkilötietojen lisäksi edunvalvojien nimiluettelon ja päämiesten omaisten nimiluettelon. Rekisteriseloste: asiakas- ja hoitorekisteri. Säätiön toimitusjohtaja toimii yhteyshenkilönä rekisteriä koskevissa asioissa. Liite 39 (Fronter / rekisteriseloste) 2. Työntekijöiden nimiluettelorekisteri, Ticon järjestelmässä työvuorot sekä palkkahallinnon suojatussa järjestelmässä; työterveys /Terveystalo Oy:n suojatussa järjestelmässä Kun päämies on kuollut niin hänen paperit ja tiedot lähetetään kotikuntaan. Asiakkaiden tiedot Mediatrissa. Asiakasta koskeva muu tieto kuin Mediatrissa oleva tieto, esim. vanhat ei-sähköiset hoitoa koskevat paperit ovat asuntoryhmän esimiehen lukollisessa työhuoneessa lukitussa kaapissa. Hallinnon asiakirjat, kuten pöytäkirjat, sopimukset, päätökset ovat vammaispalvelusäätiön arkistossa osoitteessa Matarankatu 4, Jyväskylä. Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa Päämiesten palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa tiedonkulku tapahtuu puhelimitse sekä kirjeitse. Yhteistyö tapahtuu tuki- ja palvelusuunnitelmapalavereissa sekä muissa yhteistyöpalavereissa. Säätiöstä ei lähetetä tietoa päämiehistä sähköpostilla - ei säätiöstä ulospäin eikä sisäisesti. Päämiehen tietoja koskevaa materiaalia luovutetaan sitä pyytävälle taholle vain edunvalvojan tai päämiehen nimenomaisella suostumuksella. Asiakastietojen käsittelyn kehittämissuunnitelma Vammaispalvelusäätiössä asiakastiedot käsitellään lain- ja asetusten mukaan. Asiakastietojen käsittelymenettely sisältyy henkilöstön perehdytykseen. Rekrytoinnin yhteydessä työntekijä allekirjoittaa vaitiolovelvollisuuslomakkeen. Asiakastietojen käsittely sisältyy kunkin toimintayksikön henkilöstön jatkuvaan koulutukseen. 13. ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Kuvaus menettelystä, kuinka yksikkö valvoo alihankkijoilta ostettujen palvelujen laatua Työ- ja toimintakeskuksen ruokahuolto ostetaan Äänekosken keskuskeittiöltä. Tulevan ruuan lämpötilaa seurataan mittauksin ja mittaustulokset kirjataan yksikön ruokahuollon omavalvontakansioon kerran viikossa. Mittauksista huolehtii työ- ja päivätoiminnan ruokahuollonvastaava. Kerran vuodessa tai tarvittaessa pidetään ruokahuollon vastuuhenkilöiden kanssa yhteistyöpalaveri. Liite 13 ( Fronter/ ruokahuollon omavalvontasuunnitelma) Siivouspalveluiden osalta palvelujen laatua tarkkaillaan päivittäin. Kuukaisittain ISS-yritykseltä tulee sähköpostitse palautekysely laadusta sekä palvelusta. Vuosittain ja tarvittaessa pidetään ISS:n vastuuhenkilöiden kanssa yhteispalaveri, jossa käydään läpi muutokset siivouksessa, siivousmitoituksessa sekä siivouspalveluiden laatu. Kiinteistöpalvelun ja pesulapalvelun laatua tarkkaillaan päivittäin. Tarvittaessa otetaan yhteyttä kiinteistöhuollon ja pesulapalvelun vastuuhenkilöihin laadun ja palvelunosalta. Talous- ja palkkalaskennan laatua tarkkaillan kuukausittain. Puolivuosittain ja tarvittaessa pidetään Sovatek-säätiön vastuuhenkilön sekä talous- ja palkkalaskennasta vastaavien kanssa yhteistyöpalaverit, joissa kehitetään palveluiden laatua yhteistyössä. avi21u1 19/21

20 Tietoliikennepalveluiden palvelua tarkkaillaan päivittäin. Mediatri-asiakastietojärjestelmän osalta laatua kehitetään yhteistyössä säätiön IT-vastaavan sekä Äänekosken kaupungin Mediatritietojärjestelmän vastuuhenkilöiden kanssa. Luettelo alihankkijoita Vammaispalvelusäätiön toiminta-ajatuksena on tuottaa niitä palveluita, joissa se on parhaimmillaan. Vuonna 2011 kehitettiin edelleen palveluiden hankintaprosesseja ja kilpailutettiin palvelujen tuottajia. Tukipalvelut ostetaan muilta palvelujen tuottajilta: Talous ja tiedotus - Talous- ja palkkalaskenta Sovatek-säätiö - Talousasiantuntija- ja juristipalvelut KPMG Oy Ateriapalvelut - Äänekosken kaupunki, - Viitasaaren kaupunki Tietoliikennepalvelut, tietosuojavaltuutetun palvelut - Äänekosken kaupunki It-tuki - Tommi Pulkkinen Kiinteistö-, siivous- ja pesulapalvelut - Äänekosken kiinteistö Oy, - ISS, - Lassila & Tikanoja, - Saarijärven Pesu Oy Teleliikennepalvelut - Teliasonera Oy Kehittämissuunnitelma Alihankintapalveluja kilpailutetaan tarvittaessa. Alihankkijoiden palvelujen laatua tarkkaillaan ja reagoidaan nopeasti havaittuihin puutteisiin. 14. OMAVALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Kuvaus yksikön omavalvonnan toteutumisen seurannasta Laadunhallinta ja omavalvonta on jatkuvaa kehittämistä ja sitä seurataan jatkuvasti. Kaikki säätiön omavalvonnasta ja laadunhallinnasta vastaavat henkilöt kokoontuvat puolivuosittain. Toimintayksiköittäin omavalvonnan toteutumista seurataan päivittäin. Henkilöstöpalaverissa käsitellään ilmaantuneet puutteet, tehdään tarvittavat korjaukset ja seurataan omavalvonnan toteutumisen kehittämiskohteita. Palavereista tehdyt muistiot tallennetaan fronteriin. Kuvaus omavalvontasuunnitelman päivittämisprosessista Omavalvontasuunnitelma ja/tai Fronterissa olevat liitteet päivitetään aina muutoksen yhteydessä. Omavalvontasuunnitelman päivitys tapahtuu vuosikellon mukaisesti (Liite 3 Fronter/vuosikello) Toimintayksikön esimies vastaa siitä, että oman toimintayksikön suunnitelma päivitetään ja toimitetaan johtoryhmälle sekä toimitusjohtajalle vuosittain huhtikuun loppuun mennessä tilinpäätöksen yhteydessä. Omavalvontasuunnitelma päivitetään tarvittaessa. Toimintaohjeisiin tulleet muutokset kirjataan viiveettä omavalvontasuunnitelmaan ja vahvistetaan vuosittain, vaikka muutoksia ei vuoden aikana olisi tehtykään. avi21u1 20/21