SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Sosiaalipalvelu, kehitysvammaiset henkilöt Kunta Kunnan nimi Sijaintikunta Jyväskylä Sijaintikunnan yhteystiedot Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö, Matarankatu 4, Jyväskylä. puh , Palvelujen tuottajan virallinen nimi Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Toimintayksikön nimi Marianpolun asunnot Toimintayksikön postiosoite Lehdonkuja 14 Postinumero Postitoimipaikka Suolahti Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Toimitusjohtaja Marja-Leena Saarinen Postiosoite Matarankatu 4 Postinumero Sähköposti marja-leena.saarinen@ksvs.fi Postitoimipaikka Jyväskylä Palvelujen tuottajan Y-tunnus Puhelin Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta Muutosluvan myöntämisen ajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Vastuuvakuutusyhtiö Pohjantähti - voimassa toistaiseksi i 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön toiminnan tarkoituksena on edistää vammaisten ja vajaakuntoisten elinolosuhteita yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä ja kehittää palvelujärjestelmiä vastaamaan heidän tarpeitaan. Toiminta-ajatus perustuu toimialaa koskevien erityislakien (vammaispalvelu, kehitysvammahuolto) ohella sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain periaatteisiin. avi21u1 1/22

2 Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö järjestää asumispalveluja, työ- ja päivätoimintaa, kriisi- ja perhepalveluja, konsultaatiopalveluja ja muita vammaisten tarpeisiin perustuvia palveluja. Kaikissa säätiön palvelusissa tähdätään päämiesten hyvinvointiin ja hyvään elämänlaatuun. Palvelut on kohdistettu kehitysvammaisille, haastavasti käyttäytyville kehitysvammaisille, sekä vammautuneille henkilöille. Säätiön tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton tavoitteleminen. Liite 1 (Fronter/EFQM/yleiskuvaus) Marianpolun asunnot tuottaa asumispalveluita. Ne on tarkoitettu henkilöille, jotka tarvitsevat apua, tukea ja hoivaa arkipäivästä selviytymiseen, itsenäistymiseen ja oman elämänsä hallintaan. Palvelun sisältö räätälöidään aina päämiesten yksilöllisten tarpeiden mukaan. Asumispalveluissa on ympärivuorokautinen valvonta ja oma koulutettu henkilöstö, mitä täydentää säätiön varahenkilöstötoiminta. Jokaisella asukkaalla on omaohjaaja tai omaohjaajapari. Päämiehillä on käytössään omat asunnot. Arvot ja toimintaperiaatteet Vammaispalvelusäätiön arvoja ja toimintaperiaatteita sitovat YK:n yleissopimus ja Vammaisten ihmisoikeudet ja Suomen perustuslaki. Toiminta perustuu Suomen lakeihin ja asetuksiin, jotka ohjaavat erityisen tuen tarpeessa olevien henkilöiden palveluita. Säätiön hallitus on linjannut toiminnan sisällön, säätiön arvot ja toimintaperiaatteet. Konkreettinen toteutuminen on kirjattuna vuotuisissa toimintakertomuksissa ja -suunnitelmissa. SÄÄTIÖN TOIMINNAN PERUSTANA ARVOT Toiminnan arvoja ovat asiakaslähtöisyys, avoimuus, vammaisen henkilön oikeudet yhteiskunnan täysivaltaiseen ja arvokkaaseen jäsenyyteen sekä vammaisen henkilön omien voimavarojen hyödyntäminen ja siihen liittyvä vastuu omasta elämästään. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön hallinto, johto ja henkilökunta ovat sitoutuneet edistämään näiden periaatteiden toteutumista toiminnan kaikilla tasoilla. Liite 2 (Fronter/SOPU) KEINOJA ARVOJEN SAAVUTTAMISEKSI Asuminen toteutetaan turvallisissa ja kodinomaisissa palvelukodeissa, joissa kunnitoitetaan päämiehen yksityisyyttä, yksilöllisiä tarpeita sekä kokonaisvaltaisuutta. Päämiestä ohjataan ja häntä autetaan omien valintojen tekemisessä yksityisyyttä ja itsemääräämisoikeutta kunnitoittaen. Päämiehemme haluavat elämältä samanlaisia asioita kuin ihmiset yleensä: läheisiä ihmissuhteita, omaa identiteettiä, mielekästä tekemistä ja ilon perustunnelmaa. Jokainen ihminen saavuttaa oman elämänlaatunsa usein hyvin erilaisilla tavoilla. Me kunnioitamme jokaisen omia tapoja ja näemme ne suurena voimavarana hänen elämälleen. Säätiön palvelu perustuu päämiesten yksilöllisiin tuki- ja palvelusuunnitelmiin sekä SOPUsuunnitelmiin. Tuki- ja palvelusuunnitelman laatija on asiakkaan palvelunostajan edustaja. Tämä suunnitelma tehdään yhteistyössä päämiehen, omaisten sekä muiden päämiehen asioita hoitavien tahojen kanssa. Säätiön kaikilla päämiehillä on käytössä SOPU- suunnitelma eli Sopimus Osallisuudesta Päämiehen Unelmiin. SOPU tehdään yhteistyössä päämiehen ja ohjaajien kanssa. SOPU:un on kirjattu päämiehen toiveet ja unelmat koskien hänen arkeaan ja tulevaisuudentoiveitaan. SOPU on yksilöllisen tuen perusta, joka tukee päämiehen hyvää elämää. SOPU tehdään tuetun päätöksenteon menetelmin. Riippumatta kommunikoinnin haasteellisuudesta, Marianpolun päämiehet suunnittelevat ja toteuttavat arkiaskareensa omien toiveiden sekä voimavarojen mukaisesti ohjaajan tuella. avi21u1 2/22

3 Päivittämissuunnitelma Esimiehet käsittelevät omavalvontasuunnitelman vuosittain toimintayksiköiden henkilöstön kanssa tammikuun loppuun mennessä. Esimiesryhmä käsittelee omavalvontasuunnitelman kaikille palveluyksiköille yhteisen osan vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Johtoryhmä käsittelee omavalvontasuunnitelman maaliskuun loppuun mennessä. Hallitus tarkastaa omavalvontasuunnitelman tilinpäätöksen yhteydessä huhtikuun loppuun mennessä. Yksilölliset SOPU-suunnitelmat päivitetään tarvittaessa ja päämiehen niin halutessa, vähintään kuitenkin vuosittain. Säätiön vuosikello. Liite 3 (Fronter/hallinto/vuosikello) Kaikki säätiön ohjeistukset ja asiakirjat ovat Fronter-nimisellä tietokoneohjelma-alustalla. Fronter on suojattu säätiön sisäinen "arkisto", jonne pääsevät vain säätiön työsuhteessa olevat henkilöt henkilökohtaisilla salasanoilla. Säätiöllä on oma Fronterin pääkäyttäjä. Omavalvontasuunnitelma perustuu tähän lomakkeeseen ja liiteasiakirjoihin, jotka ovat säätiön intranetissä tiedonhallinnan Fronter - työkalussa. Fronter on säätiön koko henkilöstön sisäisen tiedotuksen foorumi ja asiakirjojen arkistointialusta. Fronter on suojattu ja sitä valvoo säätiön oma pääkäyttäjä. Tämän omavalvontasuunnitelman sähköiset liiteet sijatsevat myös Fronterissa, joten omavalvontasuunnitelma sisältää aina ajantasaiset asiakirjat ja ohjeistukset sekä vastuuhenkilöiden nimet. Omavalvontasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä viranomaiselle tulostetaan päivitetyt asiakirjat omavalvontasuunnitelman liiteluettelon mukaan. 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö on yleishyödyllinen toimija. Säätiön organisaatiomalli: valtuuskunta, hallitus, toimitusjohtaja, johtoryhmä, esimiestiimi, yksiköiden esimiehet ja työryhmät. Liite 4 (Fronter/hallinto/organisaatiokaavio) Hallitus määritelee vuosittain säätiön toimintastrategian ja vision. Taloushallinto ostopalveluna Sovatek-säätiöltä. - Yksikköjen esimiehet kehittävät laadunhallintaa ja omavalvontaa vuosittain EFQMpäivityksessä. Esimiehet ylläpitävät oman toimintayksikkönsä omavalvontasuunnitelmaa ja tekevät tarvittavat muutokset tarvittaessa. Oman yksikön muutoksista tiedotetaan esimiesryhmässä. Esimiehet vastaavat siitä, että omavalvontasuunnitelma on aina ajatasalla. -Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaa koko organisaation laadunhallintajärjestelmästä ja omavalvontasuunnitelmasta sekä niiden täytäntöönpanosta. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä hyväksyy päivitetyn omavalvontasuunnitelman maaliskuun loppuun mennessä. - Johtoryhmä vastaa säätiön ohje- ja toimintamenettelyasiakirjoista. -Esimiehet vastaavat, että ohje-ja toimintamenettelyasiakirjojen ajantasaiset päivitykset omien toimintayksiköiden osalta on johtoryhmäkäsittelyn jälkeen päivitetty Fronteriin. Säätiön oman toiminnan arviointi- ja kehittämistyökaluna on käytössä laadunhallintajärjestelmä EFQM. Liite 1 (Fronter/EFQM) Säätiön suojattu asiakastietojärjestelmänä on Mediatri. Liite 6 (Fronter/Mediatri) avi21u1 3/22

4 Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät Omavalvontavastaavana Marianpolun asunnoissa toimii johtaja Sari Kanerva (sairaanhoitaja), puh, Toimintayksikön vastuuhenkilön, esimiehen tehtävä on huolehtia kokonaisvaltaisesti päämiesten palveluasumisen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä toimia lähiesimiehenä työyhteisössä. Vastuuhenkilö vastaa, että päämiehen kanssa on tehty palvelusopimus, vuokrasopimus, SOPU ja että päämiehen tuki- ja palvelusuunnitelman mukaiset palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset. Vastuuhenkilö vastaa toimintayksikkönsä budjetoinnista, kulujen seurannasta sekä palvelujen tuottamisen lainmukaisuudesta. Lisäksi hän vastaa asiakasyhteistyöstä, johon kuuluvat palvelusuunnitelmakokoukset, palvelusopimukset (ostosopimus) ja muut tehdyt kirjalliset sopimukset. Toimintayksikön vastuuhenkilö vastaa oman yksikkönsä omavalvontasuunnitelman päivittämisestä sekä täytäntöönpanosta yhteistyössä palveluyksikön henkilöstön kanssa. Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) Toimintayksikkötasolla Marianpolun asunnoissa omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanoryhmän muodostavat johtaja, 10 vakituista ohjaajaa (koulutuksiltaan ohjaajat ovat vajaamielishoitajia, kehitysvammahoitajia ja lähihoitajia.) Liite 7 (Fronter/metsätähti/henkilöstö) Omavalvonnan toteutumista varmistamaan on Marianpolun asunnoissa nimetty ohjaajille vastuualueita seuraavasti. Liite 8 (Fronter/toimintayksikön vastuuhenkilöt) - Lääkevastaavat (3 kpl) - SOPU-vastaavat (3 kpl) - Fronter-vastaavat (2 kpl) - Mediatri-vastaavat (3 kpl) - Ergonomiavastaava (1 kpl) - IT- tukihenkilö (1 kpl) Lisäksi omavalvonnan toteutumisen varmistamiseksi jokaiselle päämiehelle on nimetty kaksi omaohjaaja, joiden tehtävänä on huolehtia päämiehen palveluiden kokonaisvaltaisesta toteutumisesta joka päiväisessä elämässä. Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Marianpolun asunnoissa henkilöstö osallistuu omavalvonnan suunnitteluun henkilöstöpalavereissa ja toteuttamiseen arjen työssä. Henkilöstön osallistaminen toimii kahdella tasolla: säätiö- ja toimintayksikkötasolla. Avainasemassa omavalvonnan suunnittelussa ja kehittämisessä ovat perehdyttämissuunnitelmat, kehityskeskustelut sekä dokumentoidut palaverikäytännöt. Henkilöstö osallistuu omavalvonnan suunnittelu- ja kehitystyöhön näiden palavereiden ja keskustelujen kautta. Omavalvontasuunnitelma sisältyy säätiön perehdyttämisohjelmaan. Perehdytyksen jälkeen työntekijä ja toimintayksikön esimies allekirjoituksillaan vahvistavat perehdytyksen tehdyksi. Liite 9 (Fronter/perehdyttämissuunnitelma) 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE avi21u1 4/22

5 Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Säätiö on kuvannut asiakastulosten kehittymistä kolmessa asiakasryhmissä saavutettujen tulosten mukaan. Asiakasryhmiä ovat 1) päämiehet, jolle palveluja järjestetään 2) päämiesten omaiset sekä 3) palveluja ostavat kunnat. Omaohjaajat keräävät päämiehensä sekä heidän omaisten palautteen suullisesti, kirjallisesti, kuvakommunikaatiolla tai muilla puhetta tukevilla, vaihtoehtoisilla kommunikaatiomenetelmillä. Toimintayksiköissä ovat käytössä asiakastiimit (vertaisyhmäkokoukset). Palaute kirjataan Mediatri-asiakastietojärjestelmään sekä kerätään yhteenvetoa varten palautelomakkeilla. Palauteet käsitellään toimintayksikössä sekä välittömästi seuraavassa esimiesryhmässä. Liite 10 (Fronter/lomakkeet/palautelomake). Kunta-asiakkaiden palautteet kerätään tuki- ja palvelusuunnitelmapalavereissa, sekä webropol - kyselyin. Vuodesta 2010 tehty vuosittainen kysely kunta-asiakkaille selvittää mielikuvia palveluiden laadusta, säätiön asemasta sekä imagosta palevlujen tuottajakentässä. Liite 11 (Fronter/asiakaspalautteet/kuntakyselyt) Säätiön projektit keräävät järjestelmällisesti palautetta yhteistyötahoilta ja kunnilta sekä raportoivat sen rahoittajalleen toimintakertomuksissa. ( Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Negatiiviset tai positiiviset suulliset ja kirjalliset palautteet käsitellään yksikön henkilöstöpalaverissa. Asia viedään edelleen esimiesryhmään sekä johtoryhmään, jossa päätetään tarvittavista toimenpiteistä. Johtoryhmässä päätetään lisäksi hallitukselle tiedottamisesta ja hallitus päättää menettelytavoista. Yhteenveto vuoden aikana tulleista palautteista käsitellään johtoryhmässä maaliskuun loppuun mennessä. Saatu suullinen tai kirjallinen palaute käsitellään aina toimintayksikössä henkilöstön kesken. Päämiehelle, omaiselle tai kunta-asiakkaille myös kerrotaan, että palaute on viety käsittelyyn ja asian etenemistä seurataan. Asiakkaalle annetaan lupaus asian käsittelystä sekä tiedotetaan lopputuloksesta. Kuntakyselyjen tulokset raportoidaan asiakaskunnille. Vammaispalvelusäätiön järjestämistä tapahtumista sähköisesti kerättävät palautteet on luettavissa kyselyiden päätyttyä säätiön nettisivuilla ( Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Päämiesten mielipiteiden selvittämisen ja kirjaamisen perustarkoitus on, että niiden perusteella voidaan kehittää palveluita heidän näkemyksiään ja odotuksiaan vastaaviksi. Asiakaskyselyt säätiön palveluista ovat kehittämistyöryhmän vastuulla ja ne toteutetaan palveluyksiköittäin. Palauteyhteenveto käsitellään esimiesryhmässä ja johtoryhmässä vuosittain elokuun loppuun mennessä. Asiakaspalautteen sisältö ohjaa säätiön toimintaa. Yhteenveto raportoidaan hallitukselle vuosittaisessa strategiapäivässä ja hallitus määritelee säätiön strategian vuosittain syyskuussa. Toiminnan kehittämisen linjaukset on kirjattu vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan, joka hyväksytään hallituksessa marraskuun loppuun mennessä. Palaute, joka vaatii välitöntä toiminnan korjaamista, huomioidaan toiminnassa heti. Esimies tiedottaa myös positiivisesta palauteesta työyhteisölle sekä tuo palautteen tiedoksi esimiesryhmälle. avi21u1 5/22

6 Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Säätiön päämiehillä on käytössä SOPU suunnitelmat, joiden teossa yhteistyössä päämiehen kanssa käytetään tuettua päätöksentekoa. SOPU tuo päämiehen mielipiteen julki. SOPU-suunnitelmaa kehitetään edelleen. Päämiesten antaman asiakaspalautteen kuulemisen ja keräämisen kehitys etenee SOPU-suunnitelman kehitystyön tuloksena. Myös muiden vammaisten henkilöiden kuin säätiön päämiesten mielipiteet ovat tärkeitä kehitettäessä palveluita. Näitä mielipiteitä kerätään maakunnallisissa tapahtumissa ja vammaisneuvostoyhteistyössä. ( 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Työsuojelun yhteistoiminta Säätiöllä on yhteistyö/työsuojelutoimikunta joka vastaa lakisääteisestä toiminnasta. Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla edistää säätiön johdon ja työntekijöiden vuorovaikutusta. Yhteistoiminta mahdollistaa sen, että työntekijät osallistuvat ja vaikuttavat työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja hänen palveluksessaan olevat työntekijät. Työturvallisuuslaki 738/2002. Yhteistoiminnalla edistetään säätiön johdon ja henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä, jotka perustuvat henkilöstölle oikea-aikaisesti annettuihin riittäviin tietoihin säätiön tilasta ja sen suunnitelmista. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää säätiön toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa säätiössä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa säätiössä. Laki yhteistoiminnasta 334/2007 Yhteistyö/työsuojelutoimikunnassa käsiteltävät asiat heijastuvat myös meidän päämiehiimme. Yhdistettyyn yhteistyö- ja työsuojelutoimikuntaan kuuluu kaksi työnantajan edustajaa, yksi säätiön hallituksen edustaja ja henkilöstön edustajat, joita ovat Tehyn luottamusmies/työsuojeluvaltuutettu, Jhl:n luottamusmies, I-työsuojelunvaravaltuutettu ja Pihkurin asuntoryhmän luottamusmies. Yhteistyötoimikunta kokoontuu noin 6 kertaa vuodessa. Pöytäkirjat ovat Fronterissa. Liite 12 (Fronter /yhteistyötoimikunta) Työsuojelupäällikön vastuulla, yhdessä esimiesten ja työturvallisuushenkilöstön kanssa on kartoittaa, ennakoida ja tilastoida riskejä ja vaaratilanteita, sekä tehdä niistä parannusehdotuksia. Säätiöllä on lakisääteiset toimintaohjeet ja sisäisesti sovittuja toimintaohjeita, joiden mukaan toimimalla ennaltaehkäistään vaaratilanteet sekä tunnistetaan kriittiset työvaiheet. Tietoa riskeistä ja vaaratilanteista sekä läheltä piti -tilanteista kerätään lomakkeilla, jotka tilastoidaan ja niistä yhteenvedot toimitetaan toimitusjohtajalle sekä yhteistyötoimikunnalle. Liite 40 (Fronter/ vaara- ja läheltäpiti) Väkivaltatilanteista täytetään lomake johon toteutunut tilanne kuvataan. Tapahtuma käydään työyksikössä läpi väkivallan kohteeksi joutuneen henkilön kanssa. Tapahtuma puretaan myös työyhteisön sisällä. Väkivaltalomakkeet toimitetaan työsuojelupäälikölle, työterveyshoitajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Myös yhteistyö- työsuojelutoimikunta käy tilastot läpi ja kehittää parannuskeinoja. Liite 5 Fronter/ Suojatoimenpidekäsikirja, Fronter/Suojatoimenpidelomakkeet Liite 41 Fronter/Selvitys väkivalta- ja kriisitilanteesta Kiinteistöturvallisuuteen liittyen säätiön jokaisessa toimintayksikössä on palo- ja avi21u1 6/22

7 pelastussuunnitelma, sekä turvallisuusselvitys. Palo- ja pelastuslaitos tekee 1-2 vuoden välein palotarkastuksen toimintayksiköihin. Jokaiselta ohjaajalta vaaditaan palo- ja pelastusuunnitelmaan ja turvallisuusselvitykseen perehtymistä, mikä varmennetaan allekirjoituksella. Lisäksi toimintayksiköissä on paloilmaisinkeskuksen vieressä selkeät kuvalliset toimintaohjeet tulipalon, vesivahingon ja sähkövahingon varalle. Vaaratilanteiden ja riskien laadukkaaseen hallintaan asiakastilanteissa on säätiön henkilöstöllä koulutus AVEKKI- menetelmään. Lisäksi säätiöllä on kaksi AVEKKI-kouluttajaa, jotka huolehtivat täydennyskoulutuksessa sekä uusien työntekijöiden koulutuksesta. Liite 28 (fronter/avekki) Säätiön työntekijöillä on voimassa päivitetyt ensiaputaidot sekä päivitetyt lääkehoito- sekä PKVkoulutukset. Vuoteen 2013 mennessä otetaan käyttön lääkehoidon päivitys LOVe-järjestelmän kautta. Työterveyshuollon kanssa yhteistyössä on toteutettu riskiarviointia esim. vuonna 2009, 2011 ja 2012 Riskiarviointia säätiö pyytää tarpeen mukaan myös tulevaisuudessa. Ruokahuollon toimittajan kanssa käydään kaksi kertaa vuodessa neuvottelu jossa keskustellaan ongelmista ja samalla sovitaan parannuskeinoista. Riskejä ja vaaratilanteita ruokahuollossa ennaltaehkäistään ruokahuollon omavalvontasuunnitelmalla. Liite 13 (fronter/keskuskeittiön omavalvontasuunnitelma). Säätiössä on vaaratilanteiden raportointijärjestelmä. Säätiöllä on Suojatoimenpidekäsikirja, joka sisältää päämiehen sekä työntekijän turvallisuuden takaamisen menetelmät ja ohjeistukset kirjaamiskäytäntöihin lomakeliitteineen sekä prosessikuvaukset. Liite 5 Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään Säätiöllä on läheltä piti -tilanteiden dokumentointia varten lomake, johon kerätään asiakastyössä havaitut päämieheen tai henkilökuntaan kohdistuneet vaaratilanteet. Läheltä piti- ja vaaratilanteet sekä tapaturmat käsitellään työyhteisötiimeissä, esimiestiimissä ja yhteistyötyösuojelutoimikunnassa sekä työterveyshuollon raportointien yhteydessä. Tilanteet käsitellään tarvittaessa asiakkaiden ja päämiesten, sekä heidän omaisten ja edunvalvojien kanssa. Liite40 (Fronter/ lomakkeet vaara- ja läheltä piti-tilanteisiin) Liite 41 (Fronter/ selvitys väkivalta- ja kriisitilanteista.) Poikkeamailmoitus lääkehoidossa -lomakkeeseen kirjataan lääkehoidossa tapahtuneet poikkeamat. Toimintayksikön esimies tarkastaa dokumentoidut poikkeamat vuosittain ja tekee arkistoitavan yhteenvedon toimitusjohtajalle. Lääkehoidon poikkeamat käsitellään välittömästi tapahtuman jälkeen toimintayksikön päiväraportoinin sekä henkilöstöpalaverin yhteydessä. Menettelyllä pyritään ehkäisemään jatkossa samanlaista poikkeamaa. Liite 14, (Fronter/lääkehoitosuunnitelma ) Säätiö on tilannut joka toinen vuosi Äänekosken toimintayksiköihin lääkekaappien tarkastuksen apteekista - ulkoinen auditointi. Marianpolun asunnoissa läheltä piti -tilanteiden seurantajakso on vuosi, jonka jälkeen lomake toimitetaan tietoon työsuojelupäällikölle. avi21u1 7/22

8 Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Epäkohdat, jotka on havaittu asiakastyössä, asiakasturvallisuudessa, työturvallisuudessa tai lääkehoidossa korjataan välittömästi. Epäkohtien selvittäminen, tarkistaminen ja korjaaminen ovat toimintayksikön esimiehen vastuulla. Tarpeen mukaan epäkohdista laaditaan ohjeasiakirja, mikä yhtenäistää kaikkien toimintayksiköiden käytännöt. Uudet ohjeasiakirjat hyväksyy johtoryhmä ja ne sijoitetaan Fronteriin. Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle suullisesti päiväraportoinnin yhteydessä, kirjallisesti johtoryhmän kokousmuistioilla sekä sisäisillä tiedotteilla. Tarvittaessa yhteistyötahoille tiedotetaan toimenpiteistä puhelimella, sähköpostilla tai kirjeellä. Tarvittaessa yhteistyötahoille, omaisille, kunnille tai valvontaviranomaisille tiedotetaan toimenpiteistä puhelimella, sähköpostilla tai kirjeellä; henkilötietolain rajoissa. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: 6. HENKILÖSTÖ Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Henkilöstösuunnitelma sisältää tietoa henkilöstömäärästä, ja siinä tapahtuvista mahdollisista muutoksista sekä koulutustarpeista. Liite 15 (Fronter/henkilöstösuunnitelma) Rekrytointiprosessin kuvauksessa esitetään säätiön rekrytoinnin vaiheet. Liite 16 (fronter/rekrytointiprosessi) Marianpolun asuntojen henkilöstön määrä ja rakenne Liite 7 (fronter/henkilöstö) - Johtaja (koulutus sairaanhoitaja) - 10 ohjaajaa (joilla on sosiaali- ja terveysalan koulutus) - 1 sijainen (sosiaali- ja terveysalan koulutus) Henkilöstön mitoitus: Henkilöstömitoituksessa noudatetaan STM 2003:4 suositusta, 0,8 työntekijää/asukas. Henkilöstön sijoittumista työvuoroihin suunnitellaan siten, että kaikissa työvuoroissa on koulutettuja, kelpoisuuden täyttäviä työntekijöitä. Marianpolun asunnoissa työntekijöitä on päivän aikana 3 hlö/vuoro, aamuvuoro pääsääntöisesti klo 7-15, iltavuoro klo Työntekijöillä on mahdollisuus tehdä kolmen viikon työvuorolistan aikana 4 pitkää päivää, jolloin työaika on klo Yövuorossa työntekijä on yksin. Terveydenhuoltoalan opiskelijoita käytetään tilapäisesti sijaisina. Opiskelijan tulee olla suorittanut opinnoistaan 2/3, ja hän toimii aina ammatillisesti koulutetun henkilön ohjauksessa. Työssäoppimisjaksolla olevia opiskelijoita ei luea henkilöstömitoitukseen. Säätiön henkilöstömäärässä ja rakenteessa noudatetaan Valviran valvontaohjelman suosituksia; Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut, Valtakunnallinen valvontaohjelma , henkilöstön määrässä, mitoituksessa ja rakentessa. Lähde: Valvira.Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut, Valtakunnallinen valvontaohjelma Valvontaohjelma 6:2012. ( _ja_terveydenhuolto/vammaisten_asumispalvelut) s.19 ( ) avi21u1 8/22

9 Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) Säätiön rekrytointiprosessinkuvaus sisältää tiedot henkilöstön rekrytoinnin periaatteista. Liite 16 (fronter/rekrytointiprosessi) Toimintayksikön esimiehen vastuulla on ammatillisen kelpoisuuden varmistaminen, sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan tarkistaminen. Sijaisiksi rekrytoidaan ensisijaisesti sosiaalija terveysalan koulutuksen ja kokemuksen omaavia henkilöitä, toissijaisesti sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Myös eläkkeellä olevia, kelpoisuusehdot täyttäviä ammattilaisia käytetään tarvittaessa sijaisuuksiin. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Säätiöllä on käytössä perehdyttämisohjelma, jonka mukaan perehdytetään uudet työntekijät pitkään poissaolleet työntekijät sekä opiskelijat. Liite 9 (fronter/perehdyttämissuunnitelma) Asiakastyöhön perehdytetään toimintayksikkökohtaisesti perehdystysohjelman sekä päämiesten yksilöllisten SOPU-suunnitelmien kautta. Toimintayksikön perehdytysohjelman toteutumisesta vastaa vastaava ohjaaja. Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Keski-Suomen vammaispalvelusäätiössä noudatetaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa varmistamaan henkilökunnan ammattitaito ja osaaminen sekä täydennyskoulutus. Liite 17 (Fronter/henkilöstö- ja koulutussuunnitelma) Säätiössä on käytössä Hyvän varhaisen tuen malli, jonka avulla ylläpidetään ja seurataan henkilökunnan työhyvinvointia. Liite 18 (Fronter/ Hyvä varhaisen tuen malli) Yhteistyötoimikunta, missä käsitellään henkilökunnan ammattitaitoon ja työhyvinvointiin liittyviä asioita, kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa. Yhteistyötoimikunnassa on mukana henkilöstöpäällikkö, joka vastaa henkilöstösuunnitelmasta, työturvallisuudesta, sekä työhyvinvoinnista. Säätiössä on alkanut Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen koordinoima työhyvinvoinnin kehittäminen vuonna Henkilökohtaiset kehityskeskustelut käydään vuosittain, esimies vastaa niiden toteuttamisesta. EFQM-laatujärjestelmään on kirjattu tarkemmat suunnitelmat henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen varmistamisesta. Liite 1 (Fronter/EFQM). Vuonna 2010 tehtiin henkilöstön osaamiskartoitus, jossa selvitettiin henkilöstön osaamista ja osaamisen kehittämistarpeita suhteessa uusien palvelutuotteiden vaatimuksiin. Työntekijät voivat esittää haluamaansa koulutusta ja sitä toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Sairauspoissaolojen seuranta tapahtuu työterveyshuollon intra-netin kautta, jonne jokaisella esimiehellä on tunnukset koskien oman toimintayksikkönsä henkilökuntaa. Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Perehdytysohjelman uudistaminen vuonna Osaamiskartoitusta kehitetään ja se toteutetaan 2014 avi21u1 9/22

10 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Säätiön hallituksen strategian mukaan säätiö ei omista kiinteistöjä, vaan säätiö on yleishyödyllinen toimija. Marianpolun asunnot: Asuntoja on yhteensä 16 ja päämiesten omien asuinneliöiden määrä on 25m2 tai 27,3m2. Tilat ovat yhdessä tasossa ja kahdessa eri osassa. Kaikista asunnoista on yksi ovi yhteisiin tiloihin ja ovi ulos. Jokaisessa asunnossa on oma wc/kylpyhuone ja minikeittiö. Päämiehet ovat vaikuttaneet oman asuntonsa sisustukseen omien mieltymysten, sekä varallisuutensa mukaisesti. He ovat tehneet vuokrasopimuksen asunnostaan ja osuudestaan yhteisiin tiloihin Äänekosken kaupungin kanssa. Vierailla on yöpymismahdollisuus päämiesten huoneissa. Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Säätiö toimii Äänekosken kaupungin Aspa-säätiöltä vuokraamissa tiloissa. Kiinteistö on valmistunut Marianpolun asunnot on kahdessa erillisessä ryhmässä saman katon alla. Kummassakin on 8 vakiasukasta, lisäksi viereisessä rivitalossa on yksi tukiasunnossa asuva päämies. Päämiesten käytössä on yhteiset oleskelu- ja ruokailutilat. Jokaisen ryhmän oleskelutilasta löytyy ruokapöydät, sohvat, tv. Marianpolun asukkaiden käytössä on myös yhteiset sauna- sekä pesutilat, kodinhoitohuone ja yleinen inva-wc. Marianpolun asunnoilla on yksi yhteinen jakelukeittiö. Marianpolun asuntojen pihapiiri on viihtyisä, jossa on paljon istutuksia ja mahdollisuudet harrastustoimintaan. Kulkureitit on asfaltoitu. Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Marianpolun asunnoissa päämiesten yhteisöllisyys toteutuu hyvin nykyisissä toimitiloissa. Kaikki tilat ovat siellä asuvien päämiesten käytössä, eikä ulkopuolisia tilankäyttäjiä ole. Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Säätiö ostaa seuraavat palvelut ostopalveluina: Toimintayksiköiden ylläpitosiivouksen ISS:ltä. Marianpolun asunnoissa ylläpitosiivous ostetaan 2 päivänä viikossa 2 h/päivä. ISS siivoaa yleiset,- oleskelu,- hygienia,-ja ruokailutilat. Päivittäisestä siisteydestä vastaa henkilökunta Henkilökunta tekee yhdessä päämiehen kanssa päämiehen oman asunnon siivouksen viikkoohjelman ja tarpeen mukaan. Jätehuolto: Lassila&Tikanojalta Ääneseudun toimintayksiköissä. Toimintayksikkökohtaisia eroja on jäteastioiden tyhjennysaikatauluissa. Jätteet lajitellaan paikallisten kierrätysohjeiden mukaisesti Pesulapalvelut: Pesulapalvelut ostetaan Saarijärven Pesu Oy:ltä. Käytettävän palvelun määrä riippuu toimintayksikön tarpeista. avi21u1 10/22

11 Asiakaspyykin pesusta huolehtivat ohjaajat yhdessä päämiesten kanssa Marianpolun yhteisillä pesukoneilla tai päämiesten omilla koneilla Liinavaatteet ja matot yms: Saarijarven Pesula hakee kerran viikossa pyykin ja toimittaa puhtaan takaisin. Jätehuolto : Biojätteille on keittiön kaapin jätevaunussa oma sanko, joka tyhjennetään päivittäin Marianpolun roskakatoksessa sijaitsevaan biojäteastiaan. Biojätesangossa käytetään biojätteille tarkoitettua pussia ja sanko pestään päivittäin pesuaineella ja lämpimällä vedellä. Sekajätteet: Kaatopaikalle menevä jäte kerätään keittiöissä oleviin roska-astioihin. Roska-astioissa käytetään myös jätepussia. Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Ääneseudun toimipisteiden kiinteistöjen ylläpidosta vastaa Äänekosken kiinteistönhuolto Oy. Kiinteistönhuollon vastuulla ovat kiinteistöön kuuluvat laitteet, kuten lämmön tuottamis- ja LVIlaitteet. Kunkin palvelukodin henkilökunta huolehtii pienlaitteiden, kuten pesukoneiden ja kylmälaitteiden toimintakunnosta. Koneet korjataan/uusitaan välittömästi vian tultua ilmi. Säätiöllä on ohjeistus sähkölaitteiden vikojen ilmoittamisesta. Liite 21 (fronter/ohjeistukset laitteiden huollosta) Mikäli toimintayksikössä tulee esille epäily kosteushaitoista, sisäilmanlaadusta tai kiinteistön turvallisuudesta, toimipaikan esimies ottaa yhteyttä kiinteistön ylläpidosta vastaavaan tahoon. Toimintayksikön henkilökunta ottaa yhteyttä kiinteistöhuollon yhteyshenkilöön, mikäli havaitsee korjaustarpeen kiinteistön laitteissa tai tiloissa. Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Metsätähden palvelukodin päämiehillä on käytössä seuraavat terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet: - sähköiset hoivasängyt (2 kpl) - pesulaveri (1 kpl) - nostolaite (1 kpl) - verenpainemittari (2 kpl) - verensokerimittari (1 kpl) - pulssioksimetri (1kpl) - suihkutuoli (2 kpl) - rollaattori (3 kpl) -pyörätuoli (3kpl) -pyöräpotkuri (2kpl) Päämiehen henkilökohtaisten apuvälineiden huollosta vastaa KSSHP:n apuvälinekeskus. Toimintayksikön omien laitteiden ja tarvikkeiden kunnosta ja huollosta vastaa toimintayksikön valtuuttama taho. Vastuuhenkilön yhteystiedot Asuntoryhmän johtaja Sari Kanerva sari.kanerva@ksvs.fi Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: avi21u1 11/22

12 Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma Toimitilojen kehittämissuunnitelma Vammaispalvelusäätiön uusia asuntoryhmähankkeita on suunnitteilla Jyväskylään, Tikkakoskelle ja Viitasaarelle. Uusien asuntoryhmien valmistuttua on kaikilla vammaispalvelusäätiön asukkailla omat huoneistot käytössään. Säätiö pyrkii vaikuttamaan siihen, että rakentamista raamittaa Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Liite 20 (Fronter/ uudet asuntoryhmät) Laitteiden ja tarvikkeiden kehittäminen Päämiesten muuttuviin tarpeisiin pyritään etsimään uusia ja parempia laitteita jatkuvasti seuraamalla apuvälineiden sekä laitteiden kehitystyötä alan julkaisuista ja apuvälinemessuilla. 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Marianpolun asunnot, johtaja Sari Kanerva, Liite 8 (fronter/vastuuhenkilöt) Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) Säätiössä on voimassa ohjeistus "Asiakasväkivallan uhkatekijöiden arviointi, menettelytapaohjeet ja jälkihoito-ohjeet" sekä lisäksi kaikilla säätiön työntekijöillä on AVEKKI-koulutus. Liite 23 (fronter/asiakasväkivallan uhkatekijöiden arviointi -ohjeistus) Vammaispalvelusäätiöllä on vuonna 2012 päivitetty Suojatoimenpidekäsikirja, mikä sisältää myös lomakkeet suojatoimenpiteiden käyttöön silloin jos päämies on uhaksi omalle tai muiden henkilöiden terveydelle tai turvallisuudelle. Liite 5 Esteettömyyteen on Marianpolun asunnoissa kiinnitetty huomiota. Kiinteistö on yksitasoinen ja sopii kehitys- ja liikuntavammaisille henkilöille. Ohjeistus päämiesten ja henkilökunnan käytössä olevien toimintayksikön avainten käytöstä ja säilytyksestä: Liite 37 (Fronter/ ohjeistus toimintayksikön avaimista) Päämiehet voivat saada oman asuntonsa avaimen niin halutessaan ja mikäli sen käyttäminen todetaan turvalliseksi. Päämiehen avain käy hänen oman ulko-oveensa, sekä sisäoveen, josta mahdollistuu kulku asuntoryhmän yhteiseen olohuoneeseen. Päämiehellä on avaimen saatuaan mahdollisuus säilyttää sitä omassa kodissaan ja kuljettaa aina mukanaan ulos mennessään. Henkilökunnalla on avaimet, sekä koko asuntoryhmän kaapeihin käyvät avaimet. Avaimista pidetään rekisteriä. Avaimia säilytetään lukitussa kaapissa. Lääkkeenjakohuoneeseen on henkilökunnalla yksi avain, josta päivän aikana vastaa lääkevastaavana toimiva ohjaaja. Muita avaimia säilytetään esimiehen toimistossa ja vara-avainta toisessa asuntoryhmässä lukitussa kaapissa. Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Marianpolun asunnoissa on toimitilat kattava paloilmoitinjärjestelmä ja sprinklerjärjestelmä Näiden järjestelmien toimivuudesta ja varmistamisesta vastaa Äänekosken kiinteistöhuolto. avi21u1 12/22

13 Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne.) Marianpolun asunnoissa kaikilla päämiehillä on käytössä Everon-avustajakutsujärjestelmä, mikä samalla valvoo asuntojen ulko-ovien käyttöä Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Henkilöstö tarkkailee asiakasturvallisuutta. Epäkohdat mm. apuvälineiden toimivuudessa ja häytysjärjestelmissä korjataan heti. Päämiesten hyvinvointia käsitellään asuntoryhmän tiimissä, vuosittaisissa palvelusuunnitelmakokouksissa ja eri yhteyksissä heidän omaisiin. Henkilöstön rekrytoinnissa kiinnitetään huomiota sosiaali- ja terveysalan koulutuspätevyyteen, joka opettaa huomioimaan asiakas- ja potilasturvallisuuskysymyksiä, kuten kaltoinkohtelun havainnointia. 9. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Palvelusopimusprosessi. Palvelusopimus tehdään välittömästi asiakkaan tulomuuton jälkeen. Palvelusopimuksen täyttää toimintayksikön esimies. Vammaispalvelusäätiössä käytössä olevan palvelusopimuksen allekirjoittavat palvelun käyttäjäasiakas ja/tai hänen edustajansa, tilaaja ja palveluntuottaja. Yksi sopimus kattaa kaikki palvelutuotteet. Palvelun käyttäjälle hankittavat palvelut yksilöidään sopimuksessa. Liite 24 (fronter/palvelusopimukset) Palvelusuunnitelmaprosessi. Palvelusuunnitelmien laatiminen on kotikuntien vastuulla, mutta käytännössä ne usein valmistellaan siellä, missä asiakas asuu. Kunnilla on oma palvelusuunnitelmalomakkeensa, jonka kunnan vammaispalvelun työntekijä palvelusuunnitelmapalaverin kuluessa täyttää. Palvelusuunnitelmapalaveriin osallistuvat asiakkaan lisäksi usein läheiset, toimintayksikön työntekijä (ensisijaisesti nimetty omaohjaaja), työ- tai päivätoiminnan ohjaaja, esimies ja kotikunnan vammaispalveluiden työntekijä. Tulotilanteessa palvelusuunnitelmapalaveri järjestetään mahdollisimman pian muuton jälkeen ja lähtötilanteessa palaveri järjestetään ennen muuttoa. Palvelusuunnitelma tarkistetaan vuosittain tai tarpeen mukaan. Aina kuitenkin tilanteen olennaisesti muuttuessa. SOPU-suunnitelma SOPU:n laatiminen ja ylläpitäminen on päämiesten omaohjaajien valtuulla. SOPU tehdään yhdessä päämiehen kanssa tuetun päätöksenteon, vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen, sekä keskustelun avulla kunnioittaen päämiesten itsemääräämisoikeutta. Liite 2 (Fronter/SOPU) Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Muuttoa suunnittelevalla henkilöllä ja hänen läheisillään on mahdollisuus käydä tutustumassa Marianpolun asuntoihin. Muutto toteutetaan suunnitelmallisesti päämiehen toiveita sekä perheitä kuunnellen, kunnan vammaispalvelutyöntekijän kanssa yhteistyössä. Säätiössä on käytössä muuttosuunnitelma päämiehen muuton tueksi. Liite 25(Fronter/muuttosuunnitelma) avi21u1 13/22

14 Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Toimintayksikön esimies vastaa siitä, että palvelusopimuksen sisältö selvitetään päämiehelle ennen sopimuksen allekirjoittamista. Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön toiminnan arvona on päämiesten osallisuuden edistäminen; mahdollistetaan ja rohkaistaan osallistumaan toimintaan sekä annetaan mahdollisuus oppia ja vaikuttaa. Yhtenä asiakkaan asemaa ja oikeuksia edistävänä suunnitelmana on toiminut SOPUsuunnitelma (Suunnitelma Osallisuudesta Päämiehen Unelmiin). Suunnitelman tekeminen edellyttää tuettua päätöksentekoa. Sen tarkoituksena on vahvistaa päämiesten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista, itsemääräämisoikeuden kunnioittamista ja elämänlaadun edistämistä. Suunnitelmassa korostuu se, että jokainen henkilö on oman elämänsä päämies. Päämies on osallistuva kansalainen, hänellä on oikeus osallisuuteen, oikeus olla osa yhteisöä, oikeus myös omiin unelmiin, oikeus saada tietoa ja päästä vaikuttamaan omaan ympäristöönsä, päätöksentekoon ja häntä itseään koskeviin asioihin, oikeus käyttää omaa itsemääräämisoikeuttaan ja oikeus saada päätöksensä tekemiseen riittävästi tukea. Kyky tehdä päätöksiä vaatii harjoittelua ja edellyttää, että lähiyhteisö näkee henkilön kyvyn tehdä omia päätöksiä. SOPU-suunnitelma on myös väline näyttä toteen päämiehen toiveet tuki- ja palvelusopimuksen tekemisessä. Liite 2 (fronter/sopu) Marianpolun asunnoissa päämies osallistuu päätöksentekoon häntä itseään koskevissa asioissa ja hänen mielipiteitään ja ajatuksiaan kunnioitetaan. Fyysistä koskemattomuutta kunnioitetaan, eikä asiakkasta rajoiteta fyysisesti kuin äärimmäisessä tapauksessa, hänen ollessaan vaaraksi itselleen ja toisille. Päämiehen yksilölliset suojatoimenpiteet on kirjattu tuki- ja palvelusuunnitelmaan ja niille on olemassa lääkärinluvat. Säätiössä on voimassa ohjeistus suojatoimenpiteistä säätiön toimintayksiköissä. Liite 5 (fronter/suojatoimenpidekäsikirja) Marianpolun päämiesten yksityisyyttä ja intimiteettisuojaa kunnioitetaan kaikessa hoitotyössä; huomioiden näkösuojaus, oman asunnon yksityisyys sekä intimiteetisuoja hoitotilanteissa. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Toimintayksikössä, jossa käsitellään asiakkaan käteisvaroja on pidettävä yksityisvarojen kirjanpitoa. Säätiöllä on asiakasvarojen hoitoon tarkka ohjeistus. Liite 27 (fronter/ohjeistukset/asiakasvarojen hoito) Toimintayksikön avaimet säilytetään lukollisessa kaapissa ja avaimet luovutetaan työntekijän käyttöön allekirjoitusta vastaan. Allekirjoituksella varmistetaan myös avainten palautus. Liite 37 (Fronter / ohjeistus toimintayksikön avaimista) Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Säätiön Suojatoimenpidekäsikirja lomakkeineen ja toimintaohjeineen uudistettiin syksyllä Liite 5 Säätiön henkilökunta on koulutettu Avekki-koulutuksella ennakoimaan asiakastilainteissa mahdollisten väkivaltatilanteiden syntyminen. Lisäksi asiakasväkivaltatilanteiden jälkikäsittely toimintayksikössä lisää ennakoitavuutta, mikä vähentää rajoitteiden ja pakoitteiden käytön tarvetta. Liite 28 (fronter/avekki) avi21u1 14/22

15 Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Säätiöllä on suojatoimenpidekäsikirja, joka sisältää ohjeistuksen ja menettelytavat rajoittamistilanteisiin, Liite 5 (fronter/suojatoimenpidekäsikirja) Päämiestä koskevat suojatoimenpideluvat ovat osa hänen tuki- ja palvelusuunnitelmaansa. Toteutuneet tilanteet kirjataan ohjeistuksen mukaan, nimenomaisilla lomakkeilla, asiakastietojärjestelmään. Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Päämiehen epäasialliseen tai loukkaavaan kohteluun puututaan välittömästi tilanteen tullessa ilmi. Asia viedään myös johtoryhmän tietoon. Tarvittaessa tilanteeseen puututaan varoitusmenettelyllä. Liite 30 (fronter/ohjeistus epäasiallisen käytöksen havainnointiin). Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Asiakkaan siirtyessä hoitopaikasta toiseen varmistetaan aina tiedon siirtäminen hyvän hoidon ja huolenpidon turvaamiseksi. Liite 31 (fronter/suostumus/kielto papereiden ja tiedon luovuttamiseksi.) Säätiössä on käytössä muuttosuunnitelma asiakassuhteen alkamiseen sekä päättymiseen. Liite 25. (fronter/muuttosuunnitelma) Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Päämiehen oman kunnan vammaispalveluohjaaja. Äänekoskella suulliset muistutukset vammaispalveluohjaaja Mirva Vesimäki Kirjalliset muistutukset Raija Kolehmainen perusturvajohtaja, Äänekoski Hallintokatu Äänekoski GSM SOITTOAIKA SÄHKÖPOSTI raija.kolehmainen@aanekoski.fi Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Sosiaaliasiamies Eija Hiekka Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Matarankatu Jyväskylä puh. (014) , puhelinaika ma-to 9-11 eija.hiekka@koske.fi Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Toimintayksikköä koskevat muistukset käsitellään välittömästi seuraavassa toimintayksikön henkilöstöpalaverissa sekä säätiön esimiestiimissä. Asian eteneminen ja asian käsittelyaikataulu annetaan tiedoksi muistuttajalle. Asia viedään myös johtoryhmäkäsittelyyn, joss päätetään asian yleinen merkitys ja laaditaan ohjeistusta. Virallisiin selvityspyyntöihin (kunta tai AVI) annetaan selvitys kirjallisena pyydetyyn päivämäärään mennessä. Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Palveluntuottajan ja kunnan yhteistyötä suunnitellaan ja kehitetään tuki- ja palvelusuunnitelmapalavereissa, yhteistyö- sekä palvelusopimuspalaverissa. Näissä kokouksissa seurataan myös palvelun tuottamisen tapoja ja käytäntöjä sekä asiakastyytyväisyyttä. Esimies huolehtii yhteistyön puheeksiottamisesta ja yhdessä sovittujen suunnitelmien toteutumisesta. avi21u1 15/22

16 Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta Päämiehen edunvalvoja voi ottaa ottaa yhteyttä toimintayksikön esimieheen ja toimitusjohtajaan. Tarvittaessa edunvalvoja tekee valituksen kuntaan tai AVIin. Päämiehen edunvalvojalle selvitetään edellä mainutut valituskanavat. Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Asiakkaan asema ja oikeudet on määritelty YK:n vammaisten ihmisoikeuksien julistuksessa, joka on perusta palveluiden antamisessa. Lisäksi noudatetaan sosiaalihuoltolain, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain toteutumista. Noudatetaan STM:n ja THL:n ja Valviran ohjekirjelmiä ja varmistetaan palvelujen ajankohtaisuus. 10. PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Marianpolun asunnoissa päämiestä tuetaan oman elämänsä hallintaan. Sitä tuetaan antamalla mahdollisuus itse selviytyä ja tehdä asiat omalla tavallaan. Antamalla tilaa kokeilla - onnistua - epäonnistua. Pyritään kannustamaan ja luomaan uskoa omaan selviytymiseen. Toimintakykyä ylläpidetään tukemalla kokonaisvaltaisesti päämiehen omatoimisuutta. Kodin työt tehdään yhdessä, ohjaaja tukee ja auttaa tarvittaessa. Fyysistä hyvinvointia seurataan ja tarpeen vaatiessa hakeudutaan terveydenhuollon palvelujen piiriin. Psyykkistä hyvinvointia seurataan ja tarpeen mukaan ohjaajat ovat yhteydessä mielenterveystoimistoon ja lääkäriin. Sosiaalista hyvinvointia ylläpidetään mahdollistamalla mahdollisimman hyvä elämä. Lähes kaikki asiakkaat käyvät arkipäivisin työ- tai päivätoiminnassa ja pyritään muutenkin siihen, että päämiesten tarpeista ja toiveista lähtevää tekemistä on myös vapaa-ajalla. Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) Ruokapalvelut, lounas ja päivällinen ostetaan Äänekosken kaupungin keittiöltä, ohjaajat laittavat aamu-, väli- ja iltapalat kaupasta tilatuista tarvikkeista. Päämiesten ruoka-ajat ovat seuraavat: aamupala klo 7:00-8:30, lounas klo 11:00-12:00, välipala klo 13:30-14:30, päivällinen klo: 16:00-17:00 ja iltapala klo 19:30-21:00. Päämiesten ruokauluväli (ilta-aamu) ei saa ylittää 11 tuntia. Päämiehen on mahdollista saada ruokaa tarpeidensa ja toiveidensa mukaan - myös yöllä. Päämiesten ravitsemustilaa seurataan tarvittaessa nestelistalla tai kirjaamalla ylös ateriat Mediatri-asiakastietojärjestelmään. Äänekosken kaupungin keskuskeittiö toteuttaa ateriapalvelun ravitsemussuositusten mukaan. Liite 13 (Fronter/ keskuskeittiön omavalvontasuunnitelma) Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Äänekosken kaupunki/ Suolahden keskuskeittiö ruokapalveluesimies Anu Korte Suojarinne Suolahti Ajantasaiset yhteystiedot: Liite 29. (ostopalveluiden yhteystiedot) avi21u1 16/22

17 Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) Marianpolun asuntojenpäämiehet käyvät arkipäivisin työ- tai päivätoiminnassa. Vapaa-ajallaan he tekevät asioita omien mieltymyksensä mukaisesti. Päivittäinen ulkoilu tai asiointi tapahtuu oman ohjaajan kanssa tai henkilökohtaisen avustajan tuella. Päivittäinen toiminta perustuu yksilöllisiin SOPU - suunnitelmiin. Lisäksi asuntoryhmän päämiehillä on tapahtumia ja yhteistä tekemistä. Toimintaa suunnitellaan päämieskokouksissa. THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen Käsihygieniaa pyritään pitämään tehokkaana infektiotartuntojen ehkäisemiseksi. Marianpolun asunnoissa on ohjeistus eritetahransiivouksesta ja hygieniakansio, josta löytyy ohjeita infektiotartuntojen ehkäisemiseksi. Ohjeistusta pidetään esillä toimintayksikössä. Epidemiatilanteissa tehostetaan käsihygieniaa sekä siivoustasoa tartuntapintojen osalta. Pandemiatilanteissa noudatetaan terveysviranomaisten ohjeita. Jakelukeittiössä on jätteiden lajittelua varten eri astiat, jotka tyhjennetään ulkona oleviin jäteastioihin. Likapyykki kerätään päämiesten asunnoista ja pyykki pestään kodinhoitohuoneessa tai päämiehen omalla koneella. Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä SOPUn päivittäminen sekä kehittäminen edelleen vastaamaan päämiesten toiveita ja tarpeita. EFQM -laatujärjestelmän vuosittainen päivitys. Valtakunnallisten suositusten sisäistäminen eri koulutuksissa ja tiimeissä. Säätiön ohjeistusten päivitys ja käyttöönotto. 11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.) Marianpolun asuntojen päämiehet käyttävät terveydenhuollon palveluja lähipalveluina Äänekosken terveysasemalla. Palvelukodissa käy tarvittaessa säätiön vastuulääkäri. Laboratoriokontrollit, EKG:t, röntgentutkimukset ja muut terveystutkimukset hoidetaan terveysasemalla tai säätiön sairaanhoitajan ottamina (verinäytteet). Seulontatutkimuksiin pyynnöt tulevat yleisterveydenhuollon kautta. Päämiehet käyttävät myös Suolahden ja KSSHP:n hammashuollon palveluja: suuhygienisti, hammaslääkäri. Kotihoidon kautta päämiehet saavat inkontinenssi-tuotteita sekä haavanhoitotarvikkeita. Erikoisterveydenhuollon tutkimuksiin, lääkärikäynteihin tai laboratoriakontrolleihin lähetteet tulevat Keski-Suomen keskussairaalasta. Marianpolun asuntojen henkilöstöllä on vastuu seurata sekä edistää päämiesten terveydentilaa päivittäin. Henkilökunnalla on vastuu ottaa yhteyttä tarvittaessa lääkäriin tai terveydenhoitajaan, mikäli havaitsevat päämiehen terveydentilassa muutoksia. Terveydentilaa edistetään ja seurataan huomioimalla ravitsemus, ruoka-aineallergiat, lääkkeiden sivuvaikutukset, muutokset päämiehen painossa, verenpaineessa, sokeritasapainossa, happisaturaatiossa sekä yleisvoinnissa. Nämä henkilökunnan havainnot ja suorittamat mittaukset kirjataan Mediatri-tietojärjestelmään. Lääkkeenjakoluvat ovat palvelukodin lääkehoito -kansiossa. avi21u1 17/22

18 Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa Pääsääntöisesti kiireettömissä sairaanhoitoa vaativissa asioissa avopalveluja käyttävä asiakkaan asioissa otetaan esin yhteys omaan lääkäriin tai Äänekosken terveysasemaan. Terveysaseman yhteystiedot: Äänekosken terveysasema Terveyskatu 10, Äänekoski Ajanvaraus ma - pe klo 8-14 puh Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi Kiireellisissä sairaanhoitoa vaativissa asioissa toimintayksiköstä otetaan yhteys Äänekosken terveyskeskuksen päivystykseen ja klo 20 jälkeen Keski-Suomen keskussairaalaan Hyvin akuutissa sairaanhoitoasiassa suoraan yleiseen hätänumeroon (112). Ambulanssihenkilökunta arvioi hoidon tarpeen kiireellisyyden ja tarvittaessa konsultoi K-S:n keskussairaalan päivystävää lääkäriä. Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) Keski-Suomen Keskussairaalan Kehitysvammaneuvolan erityispalvelut ovat käytössä tarvittaessa kotikunnan palvelulähetteellä. Marianpolun asuntojen päämiesten fysioterapia ja toimintaterapiapalvelut järjestetään asiakkaan henkilökohtaisen kuntoutussuunnitelman mukaan KELA:n kustantamana. Päämies voi myös itse halutessaa ostaa esimerkiksi fysioterapia,- tai toimintaterapiapalveluja Psykiatrisen hoidon tarpeeseen vastaa Suolahden toimipisteiden osalta Ääneseudun mielenterveystoimisto: Yhteystiedot Mielenterveyspoliklinikka Kotakennääntie ÄÄNEKOSKI fax: mtt[at]aanekoski.fi Mielenterveyspoliklinikka ajanvaraus ma - pe klo Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: Säätiöllä on käytössä turvallinen lääkehoito -oppaan mukaisesti laadittu lääkehoitosuunnitelma. Säätiön lääkehoitosuunnitelman päivityksen vastuuhenkilö on Sari Kanerva Lääkehoitosuunnitelma päivitetään vuosittain. Linkki 33.(Fronter/lääkehoitosuunnitelma.) Lääkehoitosuunnitelman toimeenpanosta ja toteuttamisen seurannasta vastaavat kunkin toimintayksikön esimies. Toimintayksikön lääkehoito -kansiossa on seuraavat seurantalomakkeet: poikkeamisilmoitus lääkehoidossa, lääkkeenjako, lääkekaapin tarkistus, ensiaputarvikkeiden tarkistus, sekä lisäksi lääkkeenjakoluvat. Toimintayksikön esimies tarkistaa poikkeamisilmoitukset vuosittain ja käy ne läpi henkilöstön kanssa, sekä toimittaa yhteenvedon säätiön toimitusjohtajalle. Työvuoroon on nimetty lääkevastuussa oleva työntekijä, joka vastaa sen hetken tarvittavien lääkkeiden antamisesta ja kirjaamisesta. Terveyden- ja sairaanhoidon toteuttamisesksi ja laadun varmistamiseksi on säätiössä seuraavat avi21u1 18/22

19 ohjeistukset: - Ohjeita kuolemantapauksen sattuessa - Lääkehoitosuunnitelma - Suojatoimenpidekäsikirja Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön toimintayksiköissä. - Toimintamalli onnettomuuden, väkivallan tai kuolemantapauksen sattuessa Liitteet:5, 14, Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot Lääkehoidosta vastaa johtaja Sari Kanerva, sari.kanerva@ksvs.fi. Marianpolun asuntojen lääkevastaavien ajantasaiset tiedot Liite 8 (fronter/toimintayksikön vastuuhenkilöt) Potilasasiamiehen yhteystiedot Potilasasiamies Osastonhoitaja Anne Hakkarainen Toimipaikka: Neuvolat, Kotakennääntie 31, Äänekoski Vastaanotto sopimuksen mukaan puhelinaika ma - to klo Potilasasiamies Liisa Hämäläisen Keskussairaalantie 19, rakennus 4, krs Jyväskylä Soittoajat: ma , ke ja to , p Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma Tulevaisuudessa harkitaan siirtymistä Haipro -Potilasturvallisuuden ja työturvallisuuden raportointijärjestelmään. 12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet) Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta Säätiö on ottanut käyttöönsä Mediatri-asiakastietojärjestelmän 2011 keväällä. Päivittäinen asiakastapahtumien kirjaaminen suoritetaan sähköisesti ko. järjestelmään. Koko henkilökunta on koulutettu asiakastietojärjestelmän käyttöön ja he ovat sitoutuneet salassapitojärjestelmän noudattamiseen allekirjoittamalla käyttöönoton alussa salassapitosäännöksiä koskevan lomakkeen: Salassapito- ja käyttäjäsitoumus. Liite 34 (fronter/salassapito) Säätiöllä on lomake asiakastietojen (suostumus/kielto) luovuttamiselle. Liite 31 Tiedote asiakkaan tietosuojasta(fronter/lomakkeet/asiakkaan tietosuoja) Liite 35 Asiakas- ja hoitorekisteriseloste Fronterissa. Liite 36 Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: Tietosuojavastaavan yhteystiedot Tietosuojavastaava Tommi Pulkkinen, tommi.pulkkinen@ksvs.fi p Liite 29 (fronter/yhteystiedot) avi21u1 19/22

20 Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä: ohjeet Tietosuojaseloste: Mallilomake ja ohjeet sivulla: ja Asiakkaan suostumus salassa pidettävien tietojen käytölle/luovuttamiselle: TSV:n opas Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon (lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: 9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) Säätiön koko henkilökunta on koulutettu Mediatri-asiakastietojärjestelmän käyttöön. Lisäkoulutusta on järjestetty keväällä 2012 mm. uusien asiakkaiden lisäys, Hilmo-tietojen kirjaamisen kertaaminen. Henkilöstön salassapito- ja käyttäjäsitoumus -lomake uudistettiin 2012 ja samalla heidät täydennyskoulutettiin salassapito- ja käyttäjäsiotumuksen sisöltöön ja periaatteisiin. Liite 34 Asiakasrekisteriä ylläpitävän palvelun tuottajan tulee laatia henkilötietolain 10 :n mukainen rekisteriseloste, vaikka toimisi toisen yrityksen tiloissa. Rekisteriseloste (ellei liitteenä): tietosuojavaltuutetun ohje ja lomake: ja Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla : Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain mukaan, Laadi tietosuojaseloste, Ota oppaaksi henkilötietolaki, Henkilörekisteriin tallennetun tiedon korjaaminen, Henkilörekisteriin tallennettujen tietojen tarkastaminen, Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä pois lähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa) Toimintayksikön vastuuhenkilön, esimiehen, tehtävänä on huolehtia, että asiakas- ja potilastietojen käsittely tapahtuu hyvän tietojenkäsittelytavan mukaisesti. Rekisterit: 1. Asiakasrekisteri (säilytys Mediatrissa) sisältää asiakkaiden henkilötietojen lisäksi edunvalvojien nimiluettelon ja päämiesten omaisten nimiluettelon. Rekisteriseloste: asiakas- ja hoitorekisteri. Säätiön toimitusjohtaja toimii yhteyshenkilönä rekisteriä koskevissa asioissa. Liite 39 (Fronter / rekisteriseloste) 2. Työntekijöiden nimiluettelorekisteri, Titania järjestelmässä työvuorot sekä palkkahallinnon suojatussa järjestelmässä; työterveys /Terveystalo Oy:n suojatussa järjestelmässä Kun päämies on kuollut niin hänen paperit ja tiedot lähetetään kotikuntaan. Asiakkaiden tiedot Mediatrissa. Asiakasta koskeva muu tieto kuin Mediatrissa oleva tieto, esim. vanhat ei-sähköiset hoitoa koskevat paperit ovat asuntoryhmän esimiehen lukollisessa työhuoneessa lukitussa kaapissa. Hallinnon asiakirjat, kuten pöytäkirjat, sopimukset, päätökset ovat vammaispalvelusäätiön arkistossa osoitteessa Matarankatu 4, Jyväskylä. Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa Päämiesten palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa tiedonkulku tapahtuu puhelimitse sekä kirjeitse. Yhteistyö tapahtuu tuki- ja palvelusuunnitelmapalavereissa sekä muissa yhteistyöpalavereissa. Säätiöstä ei lähetetä tietoa päämiehistä sähköpostilla - ei säätiöstä ulospäin eikä sisäisesti. Päämiehen tietoja koskevaa materiaalia luovutetaan sitä pyytävälle taholle vain edunvalvojan tai päämiehen nimenomaisella suostumuksella. avi21u1 20/22