SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA

Transkriptio

1 SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Palvelujen tuottaja Yksityinen palvelujen tuottaja Palvelujen tuottajan nimi Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Palvelumuoto ja asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan Sosiaalipalvelu, kehitysvammaiset henkilöt Kunta Kunnan nimi Jyväskylä Sijaintikunta Äänekoski Sijaintikunnan yhteystiedot Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö, Matarankatu 4, Jyväskylä. puh , vammaispalvelusaatio (att) ksvs.fi, Palvelujen tuottajan virallinen nimi Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Toimintayksikön nimi Päivölän palvelukoti Toimintayksikön postiosoite Suojarinne 12 Postinumero Postitoimipaikka Suolahti Toiminnasta vastaavan henkilön nimi Toimitusjohtaja Marja-Leena Saarinen Postiosoite Matarankatu 4 Postinumero Sähköposti marja-leena.saarinen@ksvs.fi Postitoimipaikka Jyväskylä Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta ajankohta Toimilupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Palvelujen tuottajan Y-tunnus Puhelin Muutosluvan myöntämisen ajankohta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätös ajankohta Vastuuvakuutuksen voimassaolo (todennettava pyydettäessä) Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Vastuuvakuutusyhtiö Pohjantähti - voimassa toistaiseksi voimassa 2. TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET Toiminta-ajatus Kaikki säätiön asiakirjat ovat Fronter-nimisellä tietokoneohjelma-alustalla. Fronter on suojattu säätiön sisäinen "arkisto", jonne pääsevät vain säätiön työsuhteessa olevat henkilöt henkilökohtaisilla salasanoilla. Säätiössä on oma pääkäyttäjä. Tämän omavalvontasuunnitelman Liiteet ovat Fronterissa, joten omavalvontasuunnitelma sisältää aina ajantasaiset asiakirjat ja ohjeistukset sekä vastuuhenkilöiden nimet. Omavalvontasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä viranomaiselle tulostetaan päivitetyt asiakirjat omavalvontasuunnitelman liiteluettelon mukaan. avi21u1 1/21

2 Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön sääntöjen mukaan säätiön toiminnan tarkoituksena on edistää vammaisten ja vajaakuntoisten elinolosuhteita yhteiskunnan tasavertaisina jäseninä ja kehittää palvelujärjestelmiä vastaamaan heidän tarpeitaan. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö järjestää asumispalveluja, työ- ja päivätoimintaa, kriisi- ja perhepalveluja, konsultaatiopalveluja ja muita vammaisten tarpeisiin perustuvia palveluja. Palvelut on kohdistettu kehitysvammaisille, haastavasti käyttäytyville kehitysvammaisille, sekä vammautuneille henkilöille. Säätiön tarkoituksena ei ole taloudellisen voiton tavoitteleminen. Liite 1 (Fronter/EFGM/yleiskuvaus) Arvot ja toimintaperiaatteet Vammaispalvelusäätiön arvoja ja toimintaperiaatteita sitovat YK:n yleissopimus ja Vammaisten ihmisoikeudet ja Suomen perustuslaki. Toiminta perustuu Suomen lakeihin ja asetuksiin, jotka ohjaavat erityisen tuen tarpeessa olevien henkilöiden palveluita. Säätiön hallitus on linjannut toiminnan sisällön ja säätiön arvojen ja toimintaperiaatteiden konkreettinen todentuminen on kirjattuna vuotuisissa toimintakertomuksissa ja -suunnitelmissa. SÄÄTIÖN TOIMINNAN PERUSTANA ARVOT Toiminnan arvoja ovat asiakaslähtöisyys, avoimuus, vammaisen henkilön oikeudet yhteiskunnan täysivaltaiseen ja arvokkaaseen jäsenyyteen sekä vammaisen henkilön omien voimavarojen hyödyntäminen ja siihen liittyvä vastuu omasta elämästään. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön hallinto, johto ja henkilökunta ovat sitoutuneet edistämään näiden periaatteiden toteutumista toiminnan kaikilla tasoilla. Liite 2 (Fronter/SOPU) KEINOJA ARVOJEN SAAVUTTAMISEKSI Asuminen toteutetaan turvallisissa ja kodinomaisissa palvelukodeissa, joissa kunnioitetaan päämiehen yksityisyyttä, yksilöllisiä tarpeita sekä kokonaisvaltaisuutta. Päämiestä ohjataan ja häntä autetaan omien valintojen tekemisessä yksityisyyttä ja itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Meidän päämiehemme haluavat elämältä samanlaisia asioita kuin ihmiset yleensä: Läheiset ihmissuhteet, oma identiteetti, mielekäs tekeminen ja ilon perustunnelma. Jokainen ihminen saavuttaa oman elämänlaatunsa usein hyvin erilaisilla tavoilla. Me kunnioitamme hänen omia tapojaan ja näemme ne suurena voimavarana hänen omassa elämässään. Säätiön toiminta perustuu yksilölliseen tuki- ja palvelusuunnitelmaan sekä SOPU-suunnitelmaan. Tuki- ja palvelusuunnitelman laatija on asiakkaan palvelunostajan edustaja. Tämä suunnitelma tehdään yhteistyössä päämiehen, omaisten sekä muiden päämiehen asioita hoitavien tahojen kanssa. Säätiössä on SOPU- suunnitelma eli Sopimus Osallisuudesta Päämiehen Unelmiin. SOPU tehdään yhteistyössä päämiehen ja ohjaajien kanssa. SOPU:n on kirjattu päämiehen toiveet ja unelmat koskien hänen arkeaan ja tulevaisuudentoiveitaan. SOPU on yksilöllisen tuen perusta, joka tukee päämiehen hyvää elämää. SOPU tehdään tuetun päätöksenteon menetelmin. avi21u1 2/21

3 Päivittämissuunnitelma Esimiehet käsittelevät omavalvontasuunnitelman vuosittain toimintayksiköiden henkilöstön kanssa tammikuun loppuun mennessä. Esimiesryhmä käsittelee omavalvontasuunnitelman kaikille palveluyksiköille yhteisen osan vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Johtoryhmä käsittelevät omavalvontasuunnitelman maaliskuun loppuun mennessä. Hallitus tarkastaa omavalvontasuunnitelman tilinpäätöksen yhteydessä huhtikuun loppuun mennessä. Yksiölliset SOPU:t päivitetään tarvittaessa ja päämiehen niin halutessa, vähintään kuitenkin vuosittain. Säätiön vuosikello. Liite 3 (Fronter/hallinto/vuosikello) 3. OMAVALVONNAN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA VASTUUHENKILÖT Omavalvonnasta vastaavan organisaation johdon edustaja(t) ja tehtävät Omavalvontasuunnitelma perustuu tähän lomakkeeseen ja liiteasiakirjoihin, jotka ovat säätiön intranetissä tiedonhallinnan Fronter - työkalussa. Fronter on säätiön koko henkilöstön sisäisen tiedotuksen foorumi ja asiakirjojen arkistointialusta. Fronter on suojattu ja sitä valvoo säätiön oma pääkäyttäjä. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö on yleishyödyllinen toimija. Säätiön organisaatiomalli: valtuuskunta, hallitus, toimitusjohtaja, johtoryhmä, esimiestiimi, yksiköjen esimiehet ja työryhmät. Liite 4 (Fronter/hallinto/organisaatiokaavio) Vuosittain hallitus määrittelee säätiön toimintastrategian ja vision. Taloushallinto ostopalveluna Sovatek-säätiöltä. - Yksikköjen esimiehet kehittävät laadunhallintaa ja omavalvontaa vuosittain EFQMpäivityksessä. Esimiehet ylläpitävät oman toimintayksikkönsä omavalvontasuunnitelmaa ja tekevät tarvittavat muutokset aina kun siihen on tarvetta. Oman yksikön muutoksesta tiedotetaan esimiesryhmässä. Esimiehet vastaavat siitä, että omavalvontasuunnitelma on aina ajatasainen. -Toimitusjohtaja ja johtoryhmä vastaa koko organisaation laadunhallintajärjestelmästä ja omavalvontasuunnitelmasta sekä niiden täytäntöönpanosta. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä hyväksyy päivitetyn omavalvontasuunnitelman maaliskuun loppuun mennessä. - Johtoryhmä vastaa säätiön ohje- ja toimintamenettely -asiakirjoista sekä päivittää ne Fronteriin. Säätiön oman toiminnan arviointi- ja kehittämistyökaluna on käytössä laadunhallinta järjestelmä EFQM. Liite 5 (Fronter/EFQM) Säätiö suojattu asiakastietojärjestelmänä on Mediatri. Liite 6 (Fronter/Mediatri) Omavalvonnan vastuuhenkilön yhteystiedot ja tehtävät Omavalvontavastaavana Päivölän palvelukodissa toimii johtaja Raija Vihervirta (kehitysvammaisten ohjaaja), puh, Palvelukodin vastuuhenkilön tehtävä on huolehtia kokonaisvaltaisesti päämiesten palveluasumisen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä toimia lähiesimiehenä työyhteisössä. Vastuuhenkilö vastaa, että päämiehen kanssa on tehty palvelusopimus, vuokrasopimus, SOPU ja että päämiehen tuki- ja palvelusuunnitelman mukaiset palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset. Vastuuhenkilö vastaa toimintayksikkönsä budjetoinnista ja kulujen seurannasta sekä palvelujen tuottamisen lainmukaisuudesta. Toimintayksikön vastuuhenkilö vastaa oman yksikkönsä omavalvontasuunnitelman avi21u1 3/21

4 päivittämisestä sekä täytäntöönpanosta yhteistyössä palveluyksikön henkilöstön kanssa. Omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanotyöryhmän jäsenet yksikössä (ammattinimikkeet) Toimintayksikkötasolla Päivölän palvelukodissa omavalvonnan suunnittelu- ja toimeenpanoryhmän muodostavat johtaja (opistoaste) sekä 18 ohjaajaa (1 erikoissairaanhoitaja 1 sairaanhoitaja 3 lähihoitajaa 1 kehitysvammaisten hoitaja 1 ohjaaja 10 vajaamielishoitajaa, 1 kasvatustieteiden maisteri Liite 7 (Fronter/päivölä/henkilöstö) Omavalvonnan toteutumista varmistamaan on Päivölän palvelukodissa nimetty ohjaajille vastuualueita seuraavasti. Liite 8 (Fronter.com/ksvs/päivölän/vastuuhenkilöt) - lääkevastaavat (2kpl) - SOPU-vastaavat (3kpl) - inkotenssivastaavat (2kpl) - työsuojeluvaltuutettu -luottamusmies (2kpl) - Hilmo vastaavat (2 kpl) - Fronter-vastaava - Mediatri-vastaava -tiedotus/ilmoitustaulu vastaavat (3kpl) -lomakevastaavat (2kpl) -työvuorolistavastaavat(2kpl) -ergonomiavastaavat (3kpl) tilauksista ja varastoista vastaavat (2 kpl) -ruokahuoltovastaava -päämiesfoorumeista vastaavat (4kpl) -ruokahuoltovastaava) Lisäksi omavalvonnan toteutumisen varmistamiseksi jokaiselle päämiehellä on nimetty kaksi omaohjaaja, joilla on tehtävänä huolehtia arjessa päämiehen palvelujen kokonaisvaltaisesta toteutumisesta. Henkilöstön osallistuminen omavalvonnan toteuttamiseen: (voi olla osana toimintayksikön perehdytyssuunnitelmaa) Suunnitelma henkilöstön ja opiskelijoiden perehdyttämisestä ja kouluttamisesta omavalvonnan suunnitteluun ja toteuttamiseen Päivölän palvelukodissa henkilöstö osallistuu omavalvonnan suunnitteluun henkilöstöpalavereissa ja toteuttamiseen arjen työssä. Henkilöstön osallistaminen toimii kahdella tasolla: säätiö- ja toimintayksikkötasolla. - Avainasemassa omavalvonnan suunnittelussa ja kehittämisessä ovat perehdyttämissuunnitelmat, kehityskeskustelut sekä dokumentoidut palaverikäytännöt. Omavalvontasuunnitelma sisältyy säätiön perehdyttämisohjelmaan. Perehdytyksen jälkeen työntekijä ja palveluyksikön esimies allekirjoituksillaan vahvistavat perehdytyksen tehdyksi. Liite 9 (Fronter/perehdytys) 4. ASIAKKAAN JA OMAISTEN OSALLISTUMINEN JA ASIAKASPALAUTE Kuvaus asiakaspalautteen hankinnasta (Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan menettelyt, joilla asiakkailta ja omaisilta kerätään palautetta, miten asiakaspalautteita käsitellään ja miten sitä käytetään hyväksi toimintaa kehitettäessä) Säätiö on kuvannut asiakastulosten kehittymistä kolmessa asiakasryhmissä saavutettujen tulosten mukaan. Asiakasryhmiä ovat 1) päämiehet, jolle palveluja järjestetään 2) päämiesten omaiset sekä 3) palveluja ostavat kunnat. avi21u1 4/21

5 Omaohjaajat keräävät päämiehensä sekä heidän omaisten palautteen keräämisestä suullisesti, kirjallisesti, kuvakommunikaatiolla tai muilla puhetta tukevilla, vaihtoehtoisilla kommunikaatiomenetelmillä. Toimintayksiköissä ovat käytössä asiakastiimit (vertaisyhmäkokoukset). Päivölän henkilökunta yhdessä päämiehen ja johtajan kanssa käyvät säännöllisesti läpi päämiehen elämään vaikuttavat asiat, tähän tarkoitukseen varattuna ajankohtana. Palaute kirjataan Mediatri-asiakastietojärjestelmään sekä kerätään yhteenvetoa varten palautelomakkeilla. Palauteet käsitellään toimintayksikössä sekä välittömästi seuraavassa esimiesryhmässä. Liite 10 (Fronter/lomakkeet/palautelomake). Kunta-asiakkaiden palautteet kerätään tuki- ja palvelusuunnitelmapalavereissa, sekä webropoll - kyselyissä. Liite 11 (Fronter/asiakaspalautteet/kuntakyselyt) Säätiön projektit keräävät järjestelmällisesti palautetta yhteistyötahoilta ja kunnilta sekä raportoivat sen rahoittajalleen toimintakertomuksissa. ( Kuvaus asiakaspalautteiden käsittelystä yksikössä/palvelutoiminnassa Säätiöön tuleva negatiivinen tai positiivinen suullinen tai kirjallinen palaute käsitellään yksikön henkilöstöpalaverissa tai viikkotiimissä. Asia viedään esimiesryhmään, jossa päätetään tarvittavista toimenpiteistä sekä johtoryhmään, jossa päätetään hallitukselle tiedottamisesta sekä hallituskäsittely -menettelystä. Yhteenveto vuoden aikana tulleista palautteista käsitellään johtoryhmässä maaliskuun loppuun mennessä. Saatu suullinen tai kirjallinen palaute käsitellään aina toimintayksikössä henkilöstön kesken. Päämiehelle, omaisille ja kunta-asiakkaille myös kerrotaan, että palaute on viety käsittelyyn ja asian etenemistä seurataan. Annetaan lupaus asian käsittelystä ja tiedotetaan lopputuloksesta. Kuntakyselyjen tulokset raportoidaan asiakaskunnille. Kuvaus asiakaspalautteen käytöstä toiminnan kehittämisessä Yhteenveto käsitellään esimiesryhmässä ja johtoryhmässä vuosittain elokuun loppuun mennessä. Asiakaspalautteen sisältö ohjaa säätiön toimintaa. Yhteenveto raportoidaan hallitukselle vuosittaisessa strategiapäivässä ja hallitus huomioi sen määritellään säätiön strategiaa vuosittain syyskuussa. Toiminnan kehittämisen linjaukset on kirjattu vuosittaiseen toimintasuunnitelmaan, joka hyväksytään hallituksessa marraskuun loppuun mennessä. Palaute, joka vaatii välitöntä toiminnan korjaamista, tehdään heti. Esimies tiedottaa myös positiivisesta palauteesta työyhteisölle sekä tuo palautteen tietoon esimiesryhmään. Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän kehittämiseksi Säätiössä on käytössä SOPU suunnitelma, jossa käytetään tuettua päätöksentekoa. SOPU tuo päämiehen mielipiteen julki. SOPU-suunnitelmaa kehitetään edelleen. Myös muiden kehitysvammaisten henkilöiden kuin päämiesten mielipiteet ovat tärkeitä kehitettäessä palveluja. Näitä mielipiteitä kerätään maakunnallisissa tapahtumissa ja vammaisneuvostoyhteistyössä. ( 5. RISKIEN JA EPÄKOHTIEN TUNNISTAMINEN JA KORJAAVAT TOIMENPITEET Tästä kokonaisuudesta laaditaan toimintayksikön sisäiseen käyttöön eri osa-alueita koskevat asiakirjat, joissa sovitaan suunnitelmat ja aikataulut todettujen puutteiden ja haittatapahtumien korjaavista toimenpiteistä. Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan kuvaus menettelystä haittatapahtumien ehkäisemiseksi sekä haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamisesta, käsittelystä ja tiedottamisesta avi21u1 5/21

6 Kuvaus menettelystä, jolla riskit, kriittiset työvaiheet ja vaaratilanteet tunnistetaan ennakoivasti Työsuojelun yhteistoiminta Säätiöllä on yhteistyö/työsuojelutoimikunta joka vastaa lakisääteisestä toiminnasta. Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla edistää säätiön ja työntekijöiden vuorovaikutusta. Yhteistoiminta mahdollistaa sen, että työntekijät osallistuvat ja vaikuttavat työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn. Yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja hänen palveluksessaan olevat työntekijät. Työturvallisuuslaki /738. Yhteistoiminnalla edistetään säätiön ja sen henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä, jotka perustuvat henkilöstölle oikea-aikaisesti annettuihin riittäviin tietoihin säätiön tilasta ja sen suunnitelmista. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää säätiön toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa säätiössä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa säätiössä. Laki yhteistoiminnasta /334 Yhteistyö/työsuojelutoimikunnassa käsiteltävät asiat heijastuvat myös meidän päämiehiimme. Yhdistettyyn työsuojelu- ja yhteistyötoimikuntaan kuuluu kaksi työnantajan edustajaa, yksi säätiön hallituksen edustaja ja henkilöstön edustajat, joita ovat tehyn luottamusmies/työsuojeluvaltuutettu, Jhl:n luottamusmies, I-työsuojelunvaravaltuutettu ja Pihkurin palvelukodin luottamusmies. Yhteistyötoimikunta kokoontuu noin 6 kertaa vuodessa. Pöytäkirjat Fronterissa. Liite 12 (Fronter /yhteistyötoimikunta) Työsuojelupäällikön vastuulla, yhdessä esimiesten ja työturvallisuushenkilöstön kanssa on kartoittaa, ennakoida ja tilastoida riskejä ja vaaratilanteita, sekä tehdä niistä parannusehdotuksia Säätiöllä on lakisääteiset toimintaohjeet ja sisäisesti sovittuja toimintaohjeita, joiden mukaan toimimalla ennaltaehkäistään vaaratilanteet sekä tunnistetaan kriittiset työvaiheet. Tietoa riskeistä ja vaaratilanteista sekä läheltä piti -tilanteista kerätään lomakkeilla, jotka tilastoidaan ja niistä yhteenvedot toimitetaan toimitusjohtajalle sekä yhteistyötoimikunnalle. Väkivalta tilanteista täytetään lomake jossa kerrotaan tilanne. Tapahtuma käydään työyksikössä läpi väkivallan kohteeksi joutuneen henkilön kanssa. Tapahtuma puretaan myös työyhteisön sisällä. Väkivaltalomakkeet toimitetaan työsuojelupäälikölle, työterveyshoitajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Myös työsuojelu/yhteistyötoimikunta käy tilastot läpi ja miettii parannuskeinoja. Liite 5 fronter suojatoimenpidekäsikirja, fronter/suojatoimenpidelomakkeet Kiinteistöturvallisuuteen liittyen säätiön jokaisessa toimintayksikössä on palo- ja pelastussuunnitelma, sekä turvallisuusselvitys. Palo- ja pelastuslaitos tekee 1-2 vuoden välein palotarkastuksen toimintayksiköihin. Jokaiselta ohjaajalta vaaditaan palo- ja pelastusuunnitelmaan ja turvallisuusselvitykseen perehtymistä, mikä varmennetaan allekirjoituksella. Lisäksi toimintayksiköissä on paloilmaisinkeskuksen vieressä selkeät kuvalliset toimintaohjeet tulipalon, vesi- ja sähkövahingon varalle. Vaaratilanteiden ja riskien laadukkaaseen hallintaan asiakastilanteissa säätiön henkilöstöllä on koulutus AVEKKI- menetelmään. Lisäksi säätiöllä on 2 AVEKKI-kouluttajaa, Theresa Sinkkonen ja Katri Martikainen jotka huolehtivat täydennyskoulutuksesta sekä uusien työntekijöiden koulutuksesta. Säätiön työntekijöillä on voimassa päivitetyt ensiaputaidot sekä päivitetyt lääkehoito- sekä PKVkoulutukset. Lääkehoidon päivitys tapahtuu viiden vuoden välein. Vuonna 2013 otetaan päivitys käyttöön LOVe-järjestelmän kautta. Työterveyshuollon kanssa yhteistyössä on toteutettu riskiarviointia esim. vuonna 2009 ja avi21u1 6/21

7 Riskiarviointia säätiö pyytää myös tarpeen mukaan tulevaisuudessa. Riskejä ja vaaratilanteita ruokahuollossa ennaltaehkäistään ruokahuollon omavalvontasuunnitelmalla. Liite 13 fronter/toimintayksiköiden ruokahuollon omavalvontasuunnitelma. Ruokahuollon toimittajan kanssa käydään kaksi kertaa vuodessa neuvottelu jossa keskustellaan ongelmista ja samalla sovitaan parannuskeinoista. Säätiössä arvioidaan vaaratilanteiden raportointijärjestelmän käyttöönottoa (esim. Haipro). Säätiöllä on käytössä Suojatoimenpide -käsikirja, joka sisältää päämiehen sekä työntekijän turvallisuuden takaamisen menetelmät ja ohjeistukset kirjaamiskäytäntöihin sekä prosessikuvaukset. Säätiö kehittää RISKIENHALLINTASUUNNITELMAA vuonna Kuvaus menettelystä, jolla läheltä piti -tilanteet ja havaitut epäkohdat käsitellään Säätiöllä on käytössä läheltä piti -tilanteiden dokumentointia varten lomake, johon kerätään esiintulleet asiakastyössä tapahtuneet päämieheen tai henkilökuntaan kohdistuneet vaaratilanteet. Läheltäpiti- ja vaaratilanteet sekä tapaturmat käsitellään työsuojelu/yhteistyötoimikunnassa työterveyshuollon raportointien yhteydessä. Lääkehoidossa käytössä on Poikkeamailmoitus lääkehoidossa -lomake, johon dokumentoidaan lääkehoidossa tapahtuneet poikkeamat. Tämä poikkeamat toimintayksikkön esimies tarkistaa vuosittain ja tekee yhteenvedon toimitusjohtajalle, mikä arkistoidaan. Toimintayksikössä lääkehoidonpoikkeamat käsitellään välittömästi tapahtuman jälkeen päiväraportoinin sekä henkilöstöpalaverin yhteydessä, millä pyritään ehkäisemään jatkossa samanlaista poikkeamaa. Liite 14, fronter/lääkehoitosuunnitelma Säätiö on tilannut joka toinen vuosi Äänekosken toimintayksiköihin lääkekaappien tarkastuksen - ulkoinen auditointi. Päivölän palvelukodissa läheltä piti -tilanteiden seurantajakso on vuosi, jonka jälkeen lomake toimitetaan tietoon työsuojelupäälikölle. Kuvaus menettelystä, jolla todetut epäkohdat korjataan Epäkohdat, jotka on havaittu asiakastyössä, asiakasturvallisuudessa, työturvallisuudessa, lääkehoidossa, korjataan välittömästi. Epäkohtien korjaamisen selvittäminen ja tarkistaminen ovat toimintayksikön esimiehen vastuulla. Tarpeen mukaan epäkohdista laaditaan ohjeasiakirja, mikä yhtenäistää kaikkien toimintayksiköiden käytännöt. Ohjeasiakirjan hyväksyy johtoryhmä ja se sijoitetaan Fronteriin. Kuvaus siitä, miten korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle ja tarvittaessa yhteistyötahoille Korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan henkilöstölle suullisesti päiväraportoinnin yhteydessä, kirjallisesti johtoryhmän kokousmuistioilla sekä sisäisillä tiedotteilla. Tarvittaessa yhteistyötahoille tiedotetaan toimenpiteistä puhelimella, sähköpostilla tai kirjeellä. Lisätietoa tästä muun muassa STM:n julkaisuja 2011:15: Riskienhallinta ja turvallisuussuunnittelu. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon johdolle ja turvallisuussuunnittelijoille: 6. HENKILÖSTÖ avi21u1 7/21

8 Kuvaus henkilöstön määrästä, mitoituksesta ja rakenteesta; ammatillinen ja avustava henkilöstö (otetaan huomioon päivähoitoja lastensuojelulain, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuuslain, valvontaohjelmien säädökset) Henkilöstösuunnitelma sisältää tietoa henkilöstömäärästä, ja siinä tapahtuvista mahdollisista muutoksista sekä koulutustarpeesta. Liite 15 fronter.com/ksvs/henkilöstösuunnitelma. Rekrytointiprosessin kuvauksessa esitetään säätiön rekrytoinnin vaiheet. Liite 16 rekrytointiprosessikuvaukseen Päivölän palvelukodin henkilöstö määrä ja rakenne Liite 17(linkki) - johtaja; kehitysvammaisten ohjaaja, opistoaste, johtamiskoulutus,strateginen henkilöstöjohtaminen 8 op.(jkl Amk) - 18 ohjaajaa, 17 on sosiaali- ja terveysalan koulutus. - 2 sairaanhoitajaa - 10 vajaamielishoitajaa - 3 lähihoitajaa - 2 kehitysvammaisten hoitaja - 1 hoitoapulainen - 4 sijaista (2 lähihoitajaa, 1 lähihoitajaopiskelija 1 kouluttamaton) Henkilöstön mitoitus: Henkilöstömitoituksessa noudatetaan STM 2003:4 suositusta, 0,8 työntekijää/asukas. Henkilöstön sijoittumista työvuoroihin suunnitellaan niin, että kaikissa työvuoroissa on koulutettuja, kelpoisuudet täyttäviä työntekijöitä. Työvuorossaan päivän aikaan työntekijöitä on arkipäivisin aamuvuorossa 5 ja. Iltavuorossa 5. Aamuvuoro on pääsääntöisesti klo , iltavuorot klo ja Yövuorossa yötyöntekijä on yksin. Sosiaali- ja Terveydenhuoltoalan opiskelijoita käytetään tilapäisesti sijaisina. Opiskelija toimii aina ammatillisesti koulutetun henkilön ohjauksessa. Työssäoppimisjaksolla olevia opiskelijoita ei lueta henkilöstömitoitukseen. Säätiössä noudatetaan Valviran valvontaohjelmaa; Vammaisten henkilöiden ympärivuorokautiset asumispalvelut, Valtakunnallinen valvontaohjelma , henkilöstön määrässä, mitoituksessa ja rakentessa. Kuvaus henkilöstön rekrytoinnin periaatteista (hakumenettelyn avoimuus, kelpoisuuden varmistaminen, lastensuojelussa rikosrekisterin tarkistaminen, sijaisten hankintamenettelyt jne.) Säätiössä on rekrytointiprosessinkuvaus, joka sisältää tiedot henkilöstön rekrytoinnin periaatteista. Liite 18 (fronter/ksvs/rekrytointi) Toimintayksikön esimiehen vastuulla on ammatillisen kelpoisuuden ja varmistaminen sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan tarkistaminen. Sijaisiksi rekrytoidaan ensisijaisesti sosiaalija terveysalan koulutuksen ja kokemuksen omaavia henkilöitä, toissijaisesti sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Myös eläkeläisiä käytetään tarvittaessa sijaisuuksiin. Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä: (suositellaan laadittavaksi henkilöstön perehdyttämissuunnitelma, ks. myös kohta 3.) Säätiöllä on käytössä perehdyttämisohjelma, jonka mukaan perehdytetään uudet työntekijät sekä opiskelijat. Liite 19 (fronter.com/perehdysohjelma) Asiakastyöhön perehdytetään toimintayksikkökohtaisesti perehdystysohjelman sekä SOPU:n kautta. Kuvaus henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen johtamisesta (esim. täydennyskoulutussuunnittelu- ja seurantamenettelyt, sairauspoissaolojen seuranta, osaamisen, ammattitaidon ja sen kehittymisen seuranta, kehityskeskustelut) (suositellaan laadittavaksi henkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma) Vammaispalvelusäätiössä noudatetaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa varmistamaan henkilökunnan ammattitaito ja osaaminen sekä täydennyskoulutus. Liite 9 (Fronter/ksvs/henkilöstö- ja koulutussuunnitelma) avi21u1 8/21

9 Säätiössä on käytössä Hyvän varhaisen tuen malli, jonka avulla ylläpidetään ja seurataan henkilökunnan työhyvinvointia. Liite 19 (fronter/ksvs/ Hyvä varhaisen tuen malli) Yhteistoimikunta kokoontuu 5-6 kertaa vuodessa, missä käsitellään henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvointiin liittyviä asioita. Yhteistyötoimikunnassa säätiössä on henkilöstöpäällikön tehtäviä tekevä esimies, joka vastaa henkilöstösuunnitelmasta, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista. Säätiössä on alkanut Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen koordinoima työhyvinvoinnin kehittämisen vuonna Henkilökohtaiset kehityskeskustelut käydään vuosittain, esimies vastaa niiden toteuttamisesta. EFQM:ään on kirjattu tarkemmin henkilökunnan ammattitaidon ja työhyvinvoinnin ylläpitämisestä ja osaamisen varmistamisesta. Liite 20 (fronter/ksvs/efgm). Vuonna 2010 tehtiin henkilöstön osaamiskartoitus, jossa selvitettiin henkilöstön osaamista ja osaamisen kehittämistarpeita suhteessa uusien palvelutuotteiden vaatimuksiin. Henkilöstöasioiden kehittämissuunnitelma Perehdytysohjelman uudistaminen vuonna Osaamiskartoitus uudelleen tulevaisuudessa 7. TOIMITILAT LAITTEET JA TARVIKKEET Omavalvontasuunnitelmaan laaditaan kuvaus toiminnassa käytettävistä tiloista ja niiden käytön periaatteista. Tilojen käytön periaatteissa kuvataan mm. asiakkaiden sijoittamiseen liittyvät käytännöt: mm. miten asiakkaat sijoitetaan huoneisiin, miten huolehditaan asiakkaiden yksityisyyden suojan toteutuminen tms. Kuvaus asiakkaiden henkilökohtaisessa käytössä olevat tilat (oma huone, huoneen koko, huonekalut jne.) Säätiön hallituksen strategian mukaan säätiö ei omista kiinteistöjä vaan säätiö on yleishyödyllinen toimija. Päivölän palvelukoti Säätiö vuokraa Äänekosken kaupungilta Päivölän palvelukodin tilat. Tilat on remontoitu v Tilat koostuvat kolmesta oleskelu/ruokailutilasta, kahdesta pesutilasta ja yhdestä saunatilasta, ja 12 asuinhuoneesta. Yhteistä tiloista on ovi asuinhuoneisiin. Sisälle tullaan yhteisestä ulko-ovesta. Asuinhuoneiden koko vaihtelee neliömetriin. Asuinhuoneissa ei ole omaa wc:tä eikä keittomahdollisuutta. Yhteisessä käytössä on kaksi wc:tä ja kaksi jakelukeittiötä. Suurimmalla osalla päämiehistä on oma huone, vain kahdessa huoneessa asuu kaksi päämiestä samassa huoneessa. Näistä huoneista toisessa on liukuovi, joka mahdollistaa tarvittaessa oman rauhan. Päämiehet ovat itse sisustaneet oman asuntonsa. Päämiesten yksityisyyden suoja toteutuu hyvin. Henkilökunta menee aina päämiesten asuntoihin koputettuaan ja vain luvan saatuaan. Päämies on tehnyt asunnostaan sekä osuudestaan yleisista tiloista vuokrasopimuksen säätiön kanssa. Päämiehen ollessa poissa, kukaan muu ei käytä hänen huonettaan. Huoneissa on mahdollisuus päämiesten omaisten vierailla. Kuvaus asiakkaiden yhteisessä käytössä olevista tiloista (ruokailutilojen toimivuus, harraste-, kuntoutus- ja toimintatilat, hygieniatilojen toimivuus, saunan käyttömahdollisuudet, jne.) Päivölän palvelukoti Päivölän palvelukodin yhteiset tilat koostuvat, kolmesta oleskelu/ruokailutilasta, kahdesta pesutilasta ja yhdestä saunatilasta, sekä kahdesta jakelukeittiöstä. Ruokailutiloissa on yksi ruokapöytä. Tilat ovat isot ja toimivat pyörätuolia käyttäville. Jakelukeittiöt ovat samassa tilassa avi21u1 9/21

10 ruokailu/oleskelutilan kanssa. Oleskelutilassa on lisäksi sohvia, nojatuoleja ja televisio. Sauna- ja pesutilat ovat päämiesten käytössä heidän toiveidensa mukaisesti. Hygienitilat ovat hyvin toimivat ja osittain invavarusteiset. Yhteisissä tiloissa on mahdollisuus ruokailuun, television katseluun ja musiikin kuunteluun. Palvelukodilla on lisäksi ulkona katettu terassitila, puutarhapöytiä ja keinu. Harraste-, kuntoutus-, toimintatiloja ei ole Päivölän palvelukodissa. Kuvaus asiakkaiden yhteisöllisyyden toteutumisesta yksikössä toimitilojen näkökulmasta Päivölän palvelukodin päämiesten yhteisöllisyys toteutuu hyvin nykyisissä toimitiloissa heidän haluamallaan tavalla Palvelukodin kaikki tilat ovat siellä asuvien päämiesten käytössä, eikä ulkopuolisia tilankäyttäjiä ole. Päämiesten läheisten yöpyminen palvelukodilla on mahdollista osassa huoneita. Kuvaus siivous, jäte- ja pyykkihuoltoa koskevista käytänteistä Säätiö ostaa seuraavat palvelut ostopalveluina: Toimintayksiköiden ylläpitosiivouksen ISS:ltä. Päivölän palvelukodissa ylläpitosiivous ostetaan 5 päivänä 2 h/päivä. ISS siivoaa yleiset-, oleskeluhygienia-, ja ruokailutilat. Näiden lisäksi myös päämiesten asuntojen ylläpitosiivouksen tilattaessa. Henkilökunta siivoaa päämiesten huoneet tavoitteena päämiesten osittainen osallisuus ja ohjauksellisuus. Jätehuolto: Lassila&Tikanojalta Ääneseudun toimintayksiköissä ja Viitasaaren jätehuollolta Viitasaaren toimintayksikössä. Toimintayksikkökohtaisia eroja on jäteastioiden tyhjennysaikatauluissa. Jätteet lajitellaan kierrätysohjeiden mukaisesti Pesulapalvelut Pesulapalvelut ostetaan Saaripesu Oy:ltä. Toimintayksikön tarpeesta riippuu käytettävän palvelun määrä. Päivölän palvelukodissa asiakaspyykkiä pestään myös itse palvelukodin pesukoneilla. Kuvaus sisäilman laadunvarmistusmenettelyistä (kosteushaittojen toteamismenettelyt, sisäilman mittaukset, yhteistoiminta kiinteistönhuollon, terveydensuojeluviranomaisten kanssa, jne.) Ääneseudun toimipisteitten kiinteistön ylläpidosta vastaa Äänekosken kiinteistönhuolto Oy. Viitasaaren toimipisteen kiinteistön ylläpidosta vastaa Viitasaaren kaupunki. Kiinteistönhuollon vastuulla ovat kiinteistöön kuuluvat laitteet, kuten lämmön tuottamis- ja LVIlaitteet. Kunkin palvelukodin henkilökunta huolehtii pienlaitteiden, kuten pesukoneiden ja kylmälaitteiden toimintakunnosta. Koneet korjataan/uusitaan välittömästi vian tultua ilmi. Säätiöllä on ohjeistus sähkölaitteiden vikojen ilmoittamisesta. Liite 21(fronter.com/ksvs/ohjeistukset) Mikäli toimintayksikössä tulee esille epäily kosteushaitoista, sisäilmanlaadusta tai kiinteistön turvallisuudesta, toimipaikan esimies ottaa yhteyttä kiinteistön ylläpidosta vastaavaan tahoon. Toimintayksikön henkilökunta ottaa yhteyttä kiinteistöhuollon yhteishenkilöön, mikäli havaitsee korjaustarpeen kiinteistön laitteissa tai tiloissa. Kuvaus yksikössä olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista Päivölän palvelukodissa käytössä päämiehillä on seuraavat terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet: - sähköiset hoivasänkyt (5 kpl) - tavallisia sänkyjä (9 kpl) - nostolaite (1 kpl) - pesulaveri (2 kpl) - suihkutuoli (5kpl) - verenpainemittari (1 kpl) - verensokerimittari (1 kpl) - imu (1) avi21u1 10/21

11 -happi(2) Päämiehen henkilökohtaisten apuvälineiden huollosta vastaa apuvälinekeskus. Toimintayksikön omien laitteiden ja tarvikkeiden kunnosta ja huollosta vastaa toimintayksikön valtuuttama taho. Vastuuhenkilön yhteystiedot Päivölän palvelukoti, Raija Vihervirta, Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 :n mukaisia hoitoon käytettäviä laitteita, joita ovat mm. sairaalasängyt, nostolaitteet, veren sokerin ja verenpaineen mittarit tms. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) :ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta. Linkki Valviran määräyksiin: Toimitiloja, laitteita ja tarvikkeita koskeva kehittämissuunnitelma Toimitilojen kehittämissuunnitelma Uusia asuntoja on rakenteilla Jyväskylään Nuuttiin ja Tikkakoskelle sekä Suolahteen ja Viitasaarelle. Uudet rakennukset valmistuvat kevään ja kesän aikana Uusien asuntoryhmien valmistuttua on kaikilla vammaispalvelusäätiön päämiehillä omat huoneistot käytössään. Säätiö pyrkii vaikuttamaan siihen, että rakentamista raamittaa Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Päivölän palvelukodin toiminta lakkaa 2014, jolloin päämiehet muuttavat Jyväskylään, Suolahteen ja Viitasaarelle valmistuviin uusiin asuntoihin. Laitteiden ja tarvikkeiden kehittäminen Päämiesten muuttuviin tarpeisiin pyritään etsimään uusia ja parempia laitteita jatkuvasti seuraamalla apuvälineiden sekä laitteiden kehitystyötä alan julkaisuista ja apuvälinemessuilla. 8. ASIAKASTURVALLISUUS Asiakasturvallisuuden kehittämiseksi laaditaan toimintasuunnitelma, jossa käsitellään välittömään asiakastyöhön liittyviä turvallisuuteen liittyviä riskejä Yksikön turvallisuussuunnittelusta ja turvallisuustoiminnasta vastaavan/vastaavien yhteystiedot Liite 22 (fronter/ksvs/vastuuhenkilöt) Kuvaus asiakasturvallisuuden varmistamisesta (kotiin annettavissa palveluissa, lastensuojelussa, vammais- ja ikäihmisten palveluissa olevat erityispiirteet huomioitava) Säätiössä on voimassa ohjeistus "Asiakasväkivallan uhkatekijöiden arviointi, menettelytapaohjeet ja jälkihoito-ohjeet" sekä lisäksi kaikilla säätiön työntekijöillä on AVEKKI-koulutus. Liite 23 (linkki liitteeseen) Kuvaus yksikön valvontalaitteista ja niiden toimivuuden varmistamisesta Päivölän palvelukodissa ei ole valvontalaitteita. Asuntoryhmästä toiseen on mahdollista hälyttää seinässä olevasta hälytysnapista. Palvelukodissa on sopimus vartiontiliikkeen kanssa. Vartija käy yöaikaan kiertämässä piha-alueella. Tarvittaessa vartijan voi soittaa paikalle mihin vuorokauden aikaan tahansa. avi21u1 11/21

12 Päivölän palvelukodissa on lisäksi toimitilat kattava paloilmoitinjärjestelmä. Järjestelmän toimivuudesta ja varmistamisesta vastaa Äänekosken kiinteistöhuolto. Kuvaus asiakkaiden käytössä olevien turvalaitteiden ja hälytysjärjestelmien toimivuuden varmistamisesta (yksikön hälytyslaitteet, turvarannekkeet, valvontalaitteet, kotona asuvien asiakkaiden turvallisuuslaitteet ja hälytysvasteiden toimivuuden varmistus, jne.) Päivölän palvelukodissa päämiehillä ei ole henkilökohtaisia turvalaitteita. Liikuntarajoitteisilla päämiehillä on käytössä pelastuslakanat. Asiakasturvallisuuden kehittämissuunnitelma Asiakasturvallisuussuunnitelman kehittäminen vuonna ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET Kuvaus asiakkaan ohjauksesta, neuvonnasta ja palveluntarpeen arvioinnista, palvelusopimuksen/hallintopäätöksen ja hoito- ja palvelu/asiakassuunnitelman (lastensuojelu/päivähoito) laatimisesta ja päivittämisestä sekä asiakkaan osallistumisesta päätöksentekoon Palvelusopimusprosessi. Palvelusopimus tehdään välittömästi asiakkaan tulomuuton jälkeen. Palvelusopimuksen täyttää palvelukodin esimies. Vammaispalvelusäätiössä käytössä olevan palvelusopimuksen allekirjoittavat palvelun käyttäjäasiakas ja/tai hänen edustajansa, tilaaja ja palveluntuottaja. Yksi sopimus kattaa kaikki palvelutuotteet. Palvelun käyttäjälle hankittavat palvelut yksilöidään sopimuksessa. Liite 11(fronter/ksvs/palvelusopimukseen) Palvelusuunnitelmaprosessi. Palvelusuunnitelmien laatiminen on kotikuntien vastuulla, mutta käytännössä ne usein valmistellaan siellä, missä asiakas asuu. Kunnilla on oma palvelusuunnitelmalomakkeensa, jonka kunnan vammaispalvelun työntekijä palvelusuunnitelmapalaverin kuluessa täyttää. Palvelusuunnitelmapalaveriin osallistuvat asiakkaan lisäksi usein läheiset, palvelukodin työntekijä (ensisijaisesti nimetty omaohjaaja), työ- tai päivätoiminnan ohjaaja, esimies ja kotikunnan työntekijä. Tulotilanteessa palvelusuunnitelmapalaveri järjestetään mahdollisimman pian muuton jälkeen ja lähtötilanteessa palaveri järjestetään ennen muuttoa. Palvelusuunnitelma tarkistetaan vuosittain tai tarpeen mukaan. Aina kuitenkin tilanteen olennaisesti muuttuessa. SOPU-suunnitelma SOPU:n laatiminen ja ylläpitäminen on päämiesten omaohjaajien vastuulla. SOPU tehdään yhdessä päämiehen kanssa tuetun päätöksenteon, vaihtoehtoisten kommunikaatiokeinojen sekä keskustelun avulla kunnioittaen päämiesten itsemääräämisoikeutta. Kuvaus siitä, miten toteutetaan asiakkaan mahdollisuus tutustua yksikköön etukäteen Henkilöllä ja hänen läheisillään on mahdollisuus käydä tutustumassa palvelukotiin. Henkilön muutot toteutetaan suunnitelmallisesti asiakkaan toiveita sekä perheitä kuunnellen kunnan vammaispalvelutyöntekijän kanssa yhteistyössä. Säätiössä on käytössä muuttosuunnitelma henkilön muuton tueksi. Liite 25(fronter/ksvs/muuttosuunnitelmaan) avi21u1 12/21

13 Kuvaus siitä, miten asiakasta informoidaan sopimusten (palvelusopimus, vuokra ym.) sisällöstä, palvelun kustannuksista ja sopimusmuutoksista. Toimintayksikön esimies vastaa siitä, että palvelusopimuksen sisältö selvitetään kehitysvammaiselle henkilölle ennen sopimuksen allekirjoittamista. Kuvaus asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja osallistumisen toteutumisesta (yksityisyys, intimiteettisuoja, henkilökohtainen vapaus, koskemattomuus; perustuslain 7 ja10, asiakaslaki 8-10 ) Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön toiminnan arvona on päämiesten osallisuuden edistäminen; mahdollistetaan ja rohkaistaan osallistumaan toimintaan sekä annetaan mahdollisuus oppia. Yhtenä asiakkaan asemaa ja oikeuksia edistävänä suunnitelmana on toiminut SOPU-suunnitelma (Suunnitelma osallisuudesta ja päämiehen unelmista). Suunnitelman tekeminen edellyttää tuettua päätöksentekoa. Sen tarkoituksena on vahvistaa päämiesten yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista, itsemääräämisoikeuden kunnioittamista ja elämänlaadun edistämistä. Suunnitelmassa korostuu se, että jokainen henkilö on oman elämänsä päämies. Päämies on osallistuva kansalainen, hänellä on oikeus osallisuuteen, oikeus olla osa yhteisöä, oikeus myös omiin unelmiin, oikeus saada tietoa ja päästä vaikuttamaan omaan ympäristöönsä, päätöksentekoon ja häntä itseään koskeviin asioihin, oikeus käyttää omaa itsemääräämisoikeuttaan ja oikeus saada päätöksensä tekemiseen riittävästi tukea. Kyky tehdä päätöksiä vaatii harjoittelua ja edellyttää, että lähiyhteisö näkee henkilön kyvyn tehdä omia päätöksiä. SOPU-suunnitelma on väline myös näyttää toteen päämiehen toiveet tuki- ja palvelusopimuksen tekemisessä. Päivölän palvelukodissa päämies osallistuu päätöksentekoon häntä itseään koskevissa asioissa ja hänen mielipiteitään ja ajatuksiaan kunnioitetaan. Palvelukodissa järjestetään säännöllisesti päämiespalavereita, joissa päämiehet voivat ilmaista omia toiveitaan ja mielipiteitään. Palavereista kirjoitetaan muistio. Fyysistä koskemattomuutta kunnioitetaan, eikä asiakkasta rajoiteta fyysisesti kuin äärimmäisessä tapauksessa, hänen ollessaan vaaraksi itselleen ja toisille. Päämiehen yksilölliset suojatoimenpiteet on kirjattu tuki- ja palvelusuunnitelmaan ja niille on olemassa lääkärinluvat. Säätiössä on voimassa ohjeistus suojatoimenpiteistä säätiön toimintayksiköissä. Liite 26 (fronter.com/ksvs/ohjeistukset) Päivölän palvelukodin päämiesten yksityisyyttä ja intimiteettisuojaa kunnioitetaan kaikessa hoitotyössä; huomioiden näkösuojaus, oman asunnon yksityisyys sekä intimiteetisuoja hoitotilanteissa. Kuvaus menettelystä, miten huolehditaan ja kuka vastaa asiakkaan hallussa olevista rahavaroista, avaimista ja muista tavaroista Toimintayksikössä, joissa käsitellään asiakkaan käteisvaroja on pidettävä yksityisvarojen kirjanpitoa. Säätiöllä on asiakasvarojen hoitoon tarkka ohjeistus. Liite 27. ( fronter/ksvs/ ohjeistukset/asiakasvarojen hoito) Toimintayksikön avaimet säilytetään lukollisessa kaapissa ja avaimet luovutetaan työntekijän käyttöön allekirjoitusta vastaan. Allekirjoituksella varmistetaan myös avainten palautus. Suunnitelma siitä, miten rajoitteiden ja pakotteiden käytön tarvetta pyritään vähentämään Uusi Suojatoimenpidekäsikirja on valmis syyskuussa Säätiön henkilökunta on koulutettu Avekki-koulutuksella ennakoimaan asiakastilainteissa mahdollisten väkivaltatilanteiden syntyminen. Lisäksi asiakasväkivaltatilanteiden jälkikäsittely toimintayksikössä lisää ennakoitavuutta, mikä vähentää rajoitteiden ja pakoitteiden käytön tarvetta. avi21u1 13/21

14 Kuvaus rajoitteiden ja pakotteiden käytön kriteereistä, päätöksenteosta, menettelytavoista, kirjaamisesta ja rajoitustoimenpiteiden vaikutusten seuraamisesta (katso mm. lastensuojelulain 11 luku, kehitysvammalaki, valvontaohjelmat) Suositellaan laadittavaksi menettelytapaohjeet Säätiöllä on suojatoimenpidekäsikirja, Liite 28 (fronter/ksvs/ohjeistukset) Päämieheä koskevat rajoitteet ja pakotteet kirjataan aina hänen tuki- ja palvelusuunnitelmaan sekä tilanteen jälkeen asiakastietojärjestelmään. Kuvaus menettelytavasta, jos todetaan, että asiakasta on kohdeltu epäasiallisesti tai loukkaavasti Päämiehen epäasialliseen tai loukkaavaan kohteluun puututaan välittömästi tilanteen tullessa ilmi. Asia viedään myös johtoryhmän tietoon. Tarvittaessa tilanteeseen puututaan varoitusmenettelyllä. Kuvaus asiakassuhteen päättymiseen liittyvien asioiden valmistelusta ja toteuttamisesta (asiakkaan siirtäminen hoitopaikasta toiseen, lastensuojelun jälkihuollon valmistelu, jne.) Asiakkaan siirtyessä hoitopaikasta toiseen varmistetaan aina tiedon siirtäminen hyvän hoidon ja huolenpidon turvaamiseksi. Säätiössä on käytössä muuttosuunnitelma asiakassuhteen alkamiseen sekä päättymiseen. Liite 28. (fronter.com/ksvs/muuttosuunnitelma) Jos asiakas on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Kun palvelu perustuu ostopalvelusopimukseen, muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle (Valviran ohje 8:2010). Henkilö/taho ja yhteystiedot, jolle muistutus osoitetaan Raija Kolehmainen perusturvajohtaja, Äänekoski Hallintokatu Äänekoski GSM SOITTOAIKA SÄHKÖPOSTI raija.kolehmainen@aanekoski.fi Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Yhteystiedot: Sosiaaliasiamies Eija Hiekka Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus PL Jyväskylän yliopisto puh. (014) , puhelinaika ma-to 9-11 Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot Kuvaus yksikön toimintaa koskevien muistutusten käsittelystä Toimintayksikköä koskevat muistukset käsitellään välittömästi seuraavassa toimintayksikön henkilöstöpalaverissa sekä säätiön johtoryhmässä. Johtoryhmä käsittelyssä myös päätetään tarvittavista toimenpiteistä. Kuvaus kunnan ja palvelutuottajan välisestä yhteistyöstä asiakaan hoidon ja palvelun suunnittelussa ja toteutumisen seurannassa Palveluntuottajan ja kunnan yhteistyötä suunnitellaan ja kehitetään tuki- ja palvelusuunnitelmapalavereissa, yhteistyö- sekä palvelusopimuspalaverissa. Yhteistyön toteutumista seurantaan myös näissä ko. palavereissa. Kuvaus kuluttajasuojaa koskevasta informaatiosta Silloin, kun ostetussa tavarassa tai palvelussa on puutteita, pitää ensin ottaa yhteyttä myyjään/palvelun tuottajaan. Mikäli erimielisyys ei ratkea tai päätösten tueksi tarvitaan lisätietoa, apua saa ensisijaisesti kuluttajaneuvonnasta. Riitoja ratkotaan erityisesti kuluttaja-asioihin erikoistuneessa kuluttajariitalautakunnassa. avi21u1 14/21

15 Asiakkaan asemaan ja oikeuksiin liittyvä kehittämissuunnitelma Asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen kokonaisuudessaan vuonna 2013 Palautejärjestelmän kehittäminen vuonna PALVELUN/YKSIKÖN ASIAKASTYÖN (TOIMINNAN) LAADUN VARMISTAMINEN Kriteereitä ja tasoja on määritelty toimintakohtaisissa valtakunnallisissa valvontaohjelmissa, jotka löytyvät Valviran kotisivuilta: Kuvaus asiakkaiden suoriutumista, toimintakykyä, elämänhallintaa sekä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toiminnasta Päivölän palvelukodissa asiakasta tuetaan oman elämänsä hallintaan. Sitä tuetaan antamalla mahdollisuus itse selviytyä ja tehdä asiat omalla tavallaan. Antamalla tilaa kokeilla - onnistua - epäonnistua. Pyritään kannustamaan ja luomaan uskoa omaan selviytymiseen. Toimintakykyä ylläpidetään tukemalla kokonaisvaltaisesti päämiehen omatoimisuutta. Kodin työt tehdään yhdessä, päämies osallistuu tehtäviin oman toimintakykynsä mukaan. Ohjaaja tukee ja auttaa tarvittaessa. Fyysistä hyvinvointia seurataan ja tarpeen vaatiessa hakeudutaan terveydenhuollon palvelujen piiriin. Psyykkistä hyvinvointia seurataan ja tarpeen mukaan ohjaajat ovat yhteydessä mielenterveystoimistoon. Sosiaalista hyvinvointia ylläpidetään mahdollistamalla mahdollisimman hyvä elämä. Lähes kaikki päämiehet käyvät arkipäivisin työtai päivätoiminnassa ja pyritään muutenkin siihen, että päämiesten tarpeista ja toiveista lähtevää tekemistä on myös vapaa-ajalla. Kuvaus asiakkaiden ravitsemuksen ja ruokailun järjestämiseen liittyvistä käytännöistä (ruokailuvälien pituus, yöaikaisen paaston pituus, asiakkaiden ravitsemustilan seuranta, jne.) Ruokapalvelut, lounas ja päivällinen ostetaan Äänekosken kaupungin ruokapalveluista, Suolahden keskuskeittiöltä.oohjaajat laittavat aamu-, väli- ja iltapalat lähikaupasta (K-kauppa Suosikki) tilatuista tarvikkeista. Päämiesten ruoka-ajat ovat seuraavat:aamupala klo 7:00-9:00, lounas klo 11:00-12:00, välipala klo 13:30-14:30, päivällinen klo: 16:00-17:00 ja iltapala klo 19:00-20:00. Päämiesten ruokauluväli (ilta-aamu) ei saa ylittää 11 tuntia. Yöllä päämiehen on mahdollista saada ruokaa tai juomaa tarpeidensa ja toiveiden mukaan. Päämiesten ravitsemustilaa seurataan tarvittaessa nestelistalla tai kirjaamalla ylös ateriat Mediatri-asiakastietojärjestelmään. Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Yksikön ruokahuollon vastuuhenkilön yhteystiedot Äänekosken kaupunki/suolahden keskuskeittiö. Ruokapalvelujen esimies Anu Korte puh , Suojarinne 21,44200 Suolahti Liite 29 Kuvaus päivittäinen toiminnan järjestämisestä (lasten koulunkäynnin tukeminen, erityisopetuksen turvaaminen lapsen kouluasioista vastaavan henkilön nimeäminen (lastensuojelulaki) asiakkaiden ulkoilun, liikuntamahdollisuuksien, toimintakykyä tukevan toiminnan, harrastus- ja viriketoiminnan järjestäminen ym.) Päivölän palvelukodin asiakkaat käyvät arkipäivisin työ- tai päivätoiminnassa. Vapaa-ajallaan he tekevät asioita omien mieltymyksensä mukaisesti. Heille, jotka eivät pysty itsenäiseen ulkoiluun järjestetään mahdollisuus ulkoiluun ja asiointiin. THL:n liikuntasuositukset eri-ikäisille: avi21u1 15/21

16 Kuvaus hygieniakäytännöistä ja infektiotartuntojen ehkäisemisestä sekä epidemiatilanteissa toimiminen Käsihygieniaa pyritään tehostamaan infektiotartuntojen ehkäisemiseksi. Palvelutalossa on käytössä käsidesiaineet sekä pulloissa, että seinillä helposti käytettävissä. Epidemiatilanteissa tehostetaan käsihygieniaa sekä siivoustasoa tartuntapintojen osalta. Pandemiatilanteissa noudatetaan terveysviranomaisten ohjeita. Suunnitelma asiakastyön ja päivittäisen toiminnan kehittämisestä SOPUn päivittäminen sekä kehittäminen edelleen vastaamaan päämiesten toiveita ja tarpeita. 11. TERVEYDENHUOLLON JA SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Kuvaus terveydenhuollon järjestämisestä yksikön/palvelun asiakkaille ja yksikön omat vastuutehtävät asiakkaiden terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa (terveyden edistäminen, terveystarkastukset, seulontatutkimukset, terveydentilan seurantaan liittyvät tutkimukset, tarkastukset, kontrollit, jne.) Päivölän palvelukodin päämiehet käyttävät terveydenhuollon palveluja lähipalveluina Äänekosken terveysasemalla. Laboratoriokontrollit, EKG:t, röntgentutkimukset ja muut terveystutkimukset hoidetaan terveysasemalla. Seulontatutkimuksiin pyynnöt tulevat yleisterveydenhuollon kautta. Päämiehet käyttävät Suolahdessa sijaitsevan hammashuollon palveluja: suuhygienisti, hammaslääkäri. Kotihoidon kautta päämiehet saavat inkotenssi-tuotteita sekä haavanhoitotarvikkeita. Päivölän palvelukodin henkilökuntaan kuuluu kaksi esairaanhoitajaa, joka ammattitaidollaan tarvittaessa ohjeistaa ja neuvoo muuta henkilökuntaa.lisäksi viereisessä Vanamon yksikössä on yksi sairaanhoitaja, joka konsultoi ja antaa ammattiapua tarvittaessa ja pyydettäessä. Erikoisterveydenhuollon tutkimuksiin, lääkärikäynteihin tai laboratoriakontrolleihin lähetteet tulevat Äänekosken terveysasemalta tai Keski-Suomen Keskus-Sairaalasta. Päivölän palvelukodin henkilöstöllä on vastuu seurata sekä edistää päämiesten terveydentilaa päivittäin. Henkilökunnalla on vastuu ottaa yhteyttä tarvittaessa lääkäriin, terveydenhoitajaan, kotisairaanhoitoon mikäli havaitsevat päämiehen terveydentilassa muutoksia. Terveydentilaa edistetään ja seurataan huomioimalla ravitsemus, ruoka-aineallergiat, lääkkeiden sivuvaikutukset, muutokset päämiehen painossa, verenpaineessa, sokeritasapainossa, happisaturaatiossa sekä yleisvoinnissa. Nämä henkilökunnan havainnot ja suorittamat mittaukset kirjataan Mediatritietojärjestelmään. Lääkkeenjakoluvat ovat toimintayksikön lääkehoito -kansiossa. Kuvaus menettelystä, miten toimintayksikön lääkäripalvelut järjestetään ja mikä taho vastaa asiakkaiden sairauden hoidosta kiireettömissä tilanteissa Pääsääntöisesti kiireettömissä sairaanhoitoa vaativissa asioissa avopalveluja käyttävän päämiehen asioissa otetaan yhteys lähimmän terveyskeskuksen lääkärien vastaanottoon. Säätiö on palkannut konsultoivan lääkärin, joka antaa lääkärinpalveluita tarvittaessa palvelukotien päämiehille, jos hänen on syystä tai toisesta vaikeuksia käyttää terveyskeskuslääkäripalveluja. Linkki 30 (fronter/yhteistiedot) avi21u1 16/21

17 Kuvaus menettelystä kiireellisen sairaanhoidon tarpeessa olevan asiakkaan hoitamiseksi Kiireellisissä sairaanhoitoa vaativissa asioissa asumispalvelussa otetaan yhteys Äänekosken terveyskeskuksen päivystykseen. Hyvin akuutissa sairaanhoitoasiassa suoraan yleiseen hätänumeroon (112). Ambulanssihenkilökunta arvioi hoidon tarpeen kiireellisyyden ja tarvittaessa konsultoi K-S:n keskussairaalan päivystävää lääkäriä. Kuvaus erikoissairaanhoidon käytöstä ja saatavuudesta (terapiapalvelut, lastenpsykiatrian käyttömahdollisuudet, psykiatrinen hoito, jne.) Keski-Suomen Keskussairaalan Kehitysvammaneuvolan erityispalvelut ovat käytössä tarvittaessa kotikunnan palvelulähetteellä. Päivölän palvelukodin asiakkaiden fysioterapia ja toimintaterapiapalvelut järjestetään asiakkaan henkilökohtaisen kuntoutussuunnitelman mukaan KELA:n kustantamana. Päämies voi myös itse halutessaan ostaa esimerkiksi fysioterapia- tai toimintaterapiapalveluja. Psykiatrisen hoidon tarpeeseen vastaa Päivölän palvelukodin osalta Ääneseudun mielenterveystoimisto tai terveyskeskulääkäri. Kuvaus lääkehoitosuunnitelman ylläpidosta, päivittämisestä ja toimeenpanosta sekä toteuttamisen seurannasta (Lääkehoitosuunnitelma tulee laatia sosiaali- ja terveysministeriön Turvallinen lääkehoito -oppaan (2005:32) mukaisesti.) STM:n opas löytyy osoitteesta: Säätiöllä on käytössä turvallinen lääkehoito -oppaan mukaisesti laadittu lääkehoitosuunnitelma. Säätiön lääkehoitosuunnitelman vastuuhenkilö on Sari Kanerva. Lääkehoitosuunnitelma päivitetään vuosittain. Linkki 31. Fronter/lääkehoitosuunnitelma Lääkehoitosuunnitelman toimeenpanosta ja toteuttamisen seurannasta vastaavat kunkin toimintayksikön esimiehet. Palvelukodissa lääkehoito-kansiossa on seuraavat seurantalomakkeet: poikkeamisilmoitus lääkehoidossa, lääkkeenjakolista, lääkekaapin tarkistus, ensiaputarvikkeiden tarkistus sekä lisäksi lääkkeenjakoluvat. Toimintayksikön esimies tarkistaa poikkeamisilmoitukset vuosittain ja käy ne läpi henkilöstön kanssa sekä toimittaa yhteenvedon säätiön toimitusjohtajalle. Terveyden- ja sairaanhoidon toteuttamisesksi ja laadun varmistamiseksi on säätiössä seuraavat ohjeistukset: - Ohjeita kuolemantapauksen sattuessa -Ohjeistus elvytyskiellosta -Saattohoitosuunnitelma - Lääkehoitosuunnitelma - Suojatoimenpidekäsikirja Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön toimintayksiköissä - Toimintamalli onnettomuuden, väkivallan tai kuolemantapauksen sattuessa Lääkehoidosta vastaavan henkilön yhteystiedot Päivölän palvelukodissa lääkehoidovastaavat: Johtaja Raija Vihervirta fronter/päivölän palvelukoti. Potilasasiamiehen yhteystiedot Potilasasiamiehen yhteystiedot Potilasasiamies: Anne Hakkarainen Neuvolat, Kotakennääntie Äänekoski avi21u1 17/21

18 Terveydenhuoltoa ja sairaanhoitoa koskeva kehittämissuunnitelma Tulevaisuudessa siirtyminen Haipro -Potilasturvallisuuden ja työturvallisuuden raportointijärjestelmään. 12. ASIAKASTIETOJEN KÄSITTELY (Menettelystä tulee olla kirjalliset ohjeet) Kuvaus asiakastietojen kirjaamisesta, käsittelystä ja salassapitosäännösten noudattamisesta Säätiö on ottanut käyttöönsä Mediatri-asiakastietojärjestelmän 2011 keväällä. Päivittäinen asiakastapahtumien kirjaaminen suoritetaan sähköisesti ko. järjestelmään. Koko henkilökunta on koulutettu asiakastietojärjestelmän käyttöön ja he ovat sitoutuneet salassapitojärjestelmän noudattamiseen allekirjoittamalla käyttöönoton alussa salassapitosäännöksiä koskevan lomakkeen: Salassapito- ja käyttäjäsitoumus. Liite 32 (fronter/salassapito) Säätiöllä on lomake asiakastietojen luovuttamiselle. Liie 33 (fronter/lomakkeet) Tietosuojaseloste on valmis tilinpäätöksen yhteydessä vuonna Henkilötietolaki ja asiakastietojen käsittely yksityisessä sosiaalihuollossa: Tietosuojavastaavan yhteystiedot Tietosuojavastaavan yhteystiedot Liite 33 (fronter/yhteystiedot) Menettelyohje asiakkaan informoinnista henkilötietojen käsittelyssä: ohjeet Tietosuojaseloste: Mallilomake ja ohjeet sivulla: ja Asiakkaan suostumus salassa pidettävien tietojen käytölle/luovuttamiselle: TSV:n opas Kuvaus henkilöstön perehdyttämisestä ja osaamisen varmistamisesta liittyen tietosuoja-asioihin ja asiakirja hallintoon (lisätietoa sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista: 9cc407f10e6d/Sosiaalihuollon+asiakasasiakirjat.pdf) Säätiön koko henkilökunta on koulutettu Mediatri-asiakastietojärjestelmän käyttöön. Lisäkoulutusta on järjestetty keväällä 2012 mm. uusien asiakkaiden lisäys, Hilmo-tietojen kirjaamisen kertaaminen. Henkilöstön salassapito- ja käyttäjäsitoumus -lomake uudistettiin 2012 ja samalla heidät täydennyskoulutettiin salassapito- ja käyttäjäsiotumuksen sisältöön ja periaatteisiin. Asiakasrekisteriä ylläpitävän palvelun tuottajan tulee laatia henkilötietolain 10 :n mukainen rekisteriseloste, vaikka toimisi toisen yrityksen tiloissa. Rekisteriseloste (ellei liitteenä): tietosuojavaltuutetun ohje ja lomake: ja Muita tietosuojaan liittyviä oppaita sivulla : Käyttäjälokin tietojen käsittely henkilötietolain mukaan, Laadi tietosuojaseloste, Ota oppaaksi henkilötietolaki, Henkilörekisteriin tallennetun tiedon korjaaminen, Henkilörekisteriin tallennettujen tietojen tarkastaminen, Henkilötietolain seuraamusjärjestelmä avi21u1 18/21

19 Kuvaus asiakirjojen arkistoinnin toteuttamisesta (yksityisten sosiaalipalveluyksikköjen on tärkeää sopia yksiköstä pois lähteneiden asiakkaiden asiakirjojen arkistoinnista etukäteen asiakkaiden kotikunnan kanssa) Rekisterit: Toimintayksikön esimies rekisterinpitäjänä Asiakasrekisteri (säilytys Mediatrissa) Edunvalvojien nimiluettelorekisteri Päämiesten omaisten nimiluettelorekisteri Toimitusjohtaja rekisterinpitäjänä / Hallinnon ja tiedotuksen asiakirjat Työntekijöiden nimiluettelorekisteri, Ticon järjestelmässä /työvuorot sekä palkkahallinnon suojatussa järjestelmässä sekä työterveys /Terveystalo Oy:n suojatussa järjestelmässä Hallituksen ja valtuuskunnan jäsenten rekisteri Kuntien laskukäsittelijöiden nimilistarekisteri Keski-Suomen sosiaalijohtajien nimilistarekisteri Keski-Suomen vammaispalveluohjaajien nimilistarekisteri Kun päämies on kuollut niin hänen paperit ja tiedot lähetetään kotikuntaan. Asiakkaiden tiedot Mediatrissa. Asiakasta koskeva muu tieto kuin Mediatrissa oleva tieto, esim. vanhat ei-sähköiset hoitoa koskevat paperit ovat asuntoryhmän lukittavassa toimistossa päämiehen omassa kansiossa. Hallinnon asiakirjat, kuten pöytäkirjat, sopimukset, päätökset ovat Kansioituna osoitteessa Matarankatu 4, Jyväskylä. Kuvaus, miten tiedonkulku järjestetään muiden asiakkaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa Päämiesten palvelukokonaisuuteen kuuluvien toimijoiden kanssa tiedonkulku tapahtuu puhelimitse sekä kirjeitse. Yhteistyö tapahtuu tuki- ja palvelusuunnitelmapalavereissa sekä muissa yhteistyöpalavereissa. Asiakastietojen käsittelyn kehittämissuunnitelma Asiakastietojen käsittelyn kehitttämisuunnitelma ja varsinainen rekisteriseloste sekä tietosuojaseloste ovat valmiit tilinpäätöksen yhteydessä maaliskuussa vuonna ALIHANKINTANA TUOTETTUJEN PALVELUJEN OMAVALVONTA Kuvaus menettelystä, kuinka yksikkö valvoo alihankkijoilta ostettujen palvelujen laatua Päivölän palvelukodissa ruokahuolto ostetaan Äänekosken Suojarinteellä sijaitsevasta keskuskeittiöstä. Tulevan ruuan lämpötilaa seurataan mittauksin ja mittaustulokset kirjataan Päivölän palvelukodin ruokahuollon omavalvontakansioon kerran viikossa. 2-3 kertaa vuodessa tai tarvittaessa pidetään ruokahuollon vastuuhenkilöiden kanssa yhteistyöpalaveri. Siivouspalveluiden osalta palvelujen laatua tarkkaillaan päivittäin. Vuosittain ja tarvittaessa pidetään ISS:n vastuuhenkilöiden kanssa yhteispalaveri, jossa käydään läpi muutokset siivouksessa, siivousmitoituksessa sekä siivouspalveluiden laatu. Kiinteistöpalvelun ja pesulapalvelun laatua tarkkaillaan päivittäin. Tarvittaessa otetaan yhteyttä kiinteistöhuollon ja pesulapalvelun vastuuhenkilöihin laadun ja palvelunosalta. avi21u1 19/21

20 Talous- ja palkkalaskennan laatua tarkkaillan kuukausittain. Puolivuosittain ja tarvittaessa pidetään Sovatek-säätiön vastuuhenkilön sekä talous- ja palkkalaskennasta vastaavien kanssa yhteistyöpalaverit, joissa kehitetään palveluiden laatua yhteistyössä. Tietoliikennepalveluiden palvelua tarkkaillaan päivittäin. Mediatri-asiakastietojärjestelmän osalta laatua kehitetään yhteistyössä säätiön IT-vastaavan sekä Äänekosken kaupungin Mediatritietojärjestelmän vastuuhenkilöiden kanssa. Luettelo alihankkijoita Vammaispalvelusäätiön toiminta-ajatuksena on tuottaa niitä palveluita, joissa se on parhaimmillaan. Vuonna 2011 kehitettiin edelleen palveluiden hankintaprosesseja ja kilpailutettiin palvelujen tuottajia. Tukipalvelut ostetaan muilta palvelujen tuottajilta: Talous ja tiedotus - Talous- ja palkkalaskenta Sovatek-säätiö - Talousasiantuntija- ja juristipalvelut KPMG Oy Ateriapalvelut - Äänekosken kaupunki, - Viitasaaren kaupunki Tietoliikennepalvelut, tietosuojavaltuutetun palvelut - Äänekosken kaupunki It-tuki - Tommi Pulkkinen Kiinteistö-, siivous- ja pesulapalvelut - Äänekosken kiinteistö Oy, - Viitasaaren kaupunki, - ISS, - Lassila & Tikanoja, - Saarijärven Pesu Oy Teleliikennepalvelut - Teliasonera Oy Kehittämissuunnitelma Alihankintapalveluja kilpailutetaan tarvittaessa. Alihankkijoiden palvelujen laatu tarkkaillaan tiiviisti ja tarvittaessa nopeasti reagoidaan havaittuihin puutteisiin välittömästi. 14. OMAVALVONNAN TOTEUTTAMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI Kuvaus yksikön omavalvonnan toteutumisen seurannasta Laadunhallinta ja omavalvonta on jatkuvaa kehittämistä ja sitä seurataan jatkuvasti. Kaikki säätiön omavalvonnasta ja laadunhallinnasta vastaavat henkilöt kokoontuvat puolivuosittain. Päivölän palvelukodissa omavalvonnan toteutumista seurataan päivittäin. Tiimipalavereissa keskustellaan sekä omavalvonnan toteutumisen laadusta että kehittämiskohteista. Kuvaus omavalvontasuunnitelman päivittämisprosessista Omavalvontasuunnitelma päivitetään aina muutoksen tullessa. Vuosittain omavalvontasuunnitelma tarkistetaan vaikka ei muutoksia olisikaan tullut. Toimintayksikön esimies kantaa vastuun siitä, että suunnitelma päivitetään ja toimitetaan toimitusjohtajalle vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. avi21u1 20/21