TYÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN

Transkriptio

1 TYÖSOPIMUKSEN TEKEMINEN Aalto-yliopisto, Katriina Vierula

2 Työlainsäädännöstä onko mikään muuttunut?

3 Merkittäviä muutoksia ylemmän toimihenkilön kannalta lamavuodet merkittävän oikeuskäytännön muotoutuminen erityisesti tuotannollistaloudellisissa irtisanomisperusteissa pankkien saneeraukset ja muut joukkoirtisanomiset työttömyysturvavakuuttamisen tärkeys huomattiin, myös johtajat liittyivät työttömyyskassoihin edunvalvonnan kielto - ajattelutapana lähti vähitellen muuttumaan, myös johtajasopimuksen merkitys oivallettiin myös burn out -käsite tuli tutuksi paljon myös työsopimusten yksipuolisia muutoksia, ehtojen alentamisia, kroonisia lomauttamisia jne. työsuhdeturva ei tuntunut vahvalta, prosessaamiskynnys korkea

4 Merkittäviä muutoksia ylemmän toimihenkilön kannalta outplacement, maksulliset uudelleensijoituspalvelut syntyivät markkinoiden myötä niiden jatkeena v ns. Muutosturva kaikille käynnistettiin liittojen työllistämishankkeita, työttömien yhdistyksiä jne. suuria muutoksia ajoittain työelämän laeissa: työttömyysturvalakimuutokset koko 1990-luvun ajan, työaikalaki 1996, työsopimuslaki 2001, työturvallisuuslaki 2002, yksityisyydensuoja työelämässä 2001, tasa-arvolaki 2005, vuosilomalaki 2005, yhteistoimintalaki 2007, työsopimuslain ja työöttömyysturvalainsäädännön sekä TYEL-muutoksia 2010 jälkeen jne

5 Uudet tuulet? Työaika ylempien harrastuksena on työpaikalla työnteko omalla ajalla? tietoisuus sopimuspalkan laillisesta soveltamisalasta parempi ylityökorvausten maksamiskäytännön muuttuminen? asennemuutokset: työ / muu elämä AVIn säännönmukaiset alakohtaiset tarkastuskäynnit, joilla tarkistetaan yritysten työaikakirjanpito ja sitä kautta esiin tuleva muut seikat

6 Syrjintäsäännökset, raskaus ja vanhemmuus vankka lainsäädännöllinen tausta, oikeudet hyvin tiedossa työsopimuslain syrjintäsäännökset, Ongelle case myös tasa-arvolaki tunnetaan laajemmin yhdenvertaisuuslakia ei myös jo tunnetumpi valintakriteerien asettaminen tarkempaa työnhakuhaastattelu HHO: 8-v.lupausta ei pidetty organisaatiomuutosten yhteydessä varovaisuus nähtävissä: ei valikointia sukupuolen mukaan, kuten ei myöskään iän tms. myös määräaikaisen sopimuksen uusimatta jättäminen syrjintäväite

7 Häirintä/syrjintä työelämässä julkisuus tuo keskusteluun useammin jonka kokee vastenmielisenä taikka ei-toivottavana myös henkinen työsuojelu saatu lakiin työnantajan menettelyä on pidettävä kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja häirinnästä tiedon saatuaan laiminlyö ryhtyä toimiin häirinnän poistamiseksi 47:3 Työsyrjintä Työnantaja tai tämän edustaja, joka asettaa työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan rodun, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntauksen, uskonnon tai yhteiskunnallisen mielipiteen taikka poliittisen tai ammatillisen toiminnan perusteella, voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi

8 Huolehditaan osa-aikaisista ja määräaikaisista työntekijöistä määrä- ja osa-aikaiset samoilla työsopimusehdoilla kuin muut, ellei tähän ole asiallisia ja hyväksyttäviä perusteita tarjottava osa-aikatyöntekijöille työtä, jos tarvitaan lisää työntekijöitä osa-aikatyötä tekeville sopiviin tehtäviin ylittää takaisinottovelvollisuudenalaiset koulutusvelvollisuus ( työntekijän soveltuvuus huomioon ottaen voidaan kohtuudella järjestää ) työnantajan tiedotettava yhtiössä vapautuvista työpaikoistaan KKO PAMin case

9 Työsuhteen päättämistilanteet entisellään Kuten Määräaikainen työsopimus päättyy ilman irtisanomista määräajan päättyessä tai sovitun työn valmistuessa, ellei irtisanomisajoista ole sovittu. Toistaiseksi voimassaoleva työsopimus päättyy joko omaan irtisanoutumiseen tai työnantajan tekemään irtisanomiseen. Huom. irtisanomisajat. Yleinen eroamisikä työsopimuslaissa. Itse eläkeikä osin joustava (uudet säännökset) termit entisellään: kertakorvaus; erokorvaus; kultainen kädenpuristus; eroraha

10 Irtisanomisen peruste Individuaaliperusteet eli työntekijän henkilöön liittyvät irtisanomisperusteet Työntekijästä johtuvana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä. Jos laiminlyönti, annettava varoitus ja varattava tilaisuus menettelynsä korjaamiseen, ei kuitenkaan kun on kyse vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta. Varoitus mielletään ensi askeleena irtisanomiseen. luottamuspula; määritelmää ei laissa

11 Kollektiiviset eli tuotannolliset ja taloudelliset taikka uudelleenjärjestelyistä johtuvat irtisanomisperusteet työsopimus voidaan irtisanoa, jos tarjolla oleva työ on vähentynyt sekä olennaisesti että pysyvästi taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuneista syistä työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä olisi sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin irtisanomisperusteen oltava asiallinen ja painava

12 Yleistäen helpointa nostaa kanne, jos esim. irtisanomista on edeltänyt tai seurannut uuden työntekijän ottaminen samankaltaisiin tehtäviin. Ajallinen kesto? helpointa irtisanoa, kun pystytään perustelemaan työnantajan liikkeenjohdollinen päätös / organisaation uudelleen järjestely, joka on työn vähentymisen syynä, (kunhan se ei johdu työntekijän henkilöstä) muistettava uuden työn tarjoaminen taikka kohtuullinen uudelleenkoulutus, työnantajan vastuulla

13 Kilpailukieltosopimus aina muodissa? Kannattaako suostua? Onko sopimus pätevä vai mitätön, osaksi? Onko sopimus kokonaisuudessaan kohtuuton, onko sovittelun mahdollisuutta? OikTL 36, 38 Onko sopimusta rikottu, mikä on kilpailevaa toimintaa, toimialan määrittely. samat teemat, aina ajankohtaisia

14 TSL 3:5 Kilpailukieltosopimus Työnantaja ja työntekijä voivat sopimuksella rajoittaa työntekijän oikeutta työsuhteen lakattua tehdä työsopimus uuden työnantajan kanssa, joka harjoittaa aikaisemman työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Samoin voidaan rajoittaa myös työntekijän oikeutta harjoittaa yrittäjänä kilpailevaa toimintaa. Vain erityisen painavasta, työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä syystä

15 TSL 3:5 Kilpailukieltosopimus kilpailukiellon maksimipituus kuusi (6) kuukautta kuitenkin jos työntekijän voidaan katsoa saavan kohtuullisen korvauksen hänelle kilpailukieltosopimuksesta aiheutuvasta sidonnaisuudesta, rajoitusaika voidaan sopia enintään yhden (1) vuoden pituiseksi max kuuden (6) kk palkkaa vastaava sopimussakko kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä kilpailukieltosopimuksen keston rajoittamismääräykset ja sopimussakon enimmäismäärä voivat olla korkeammat johdolla

16 Kilpailukieltolausekkeen sopimisen edellytyksiä Hallituksen esitys: Otettava aina huomioon työntekijän mahdollisuus hankkia toimeentulonsa ammattitaitoaan vastaavalla työllä ja oikeus vapaasti valita työpaikkansa. Erityistiedot: Yleensä perusteltua, jos työntekijän työtehtävät liittyvät: Tuotekehitys-, tutkimus tai muuhun vastaavaan toimintaan ja työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijalle ei ole yleisesti käytössä. Työnantajalla oltava perusteltu tarve estää tärkeiden tietojen ja tietämyksen siirtyminen kilpailevaan toimintaan

17 Kilpailukieltolausekkeen sopimisen edellytyksiä (jatkuu) Asiakasintressit: Asiakaskunnan säilyttämisintressi voi olla peruste kilpailukieltosopimukselle, kuten esim. yrityksissä joissa asiakaskunta sitoutuu yritykseen vahvasti esimerkiksi myyntityötä tekevän työntekijän kautta. Liike- ja ammattisalaisuudet: Kilpailukieltosopimuksella voidaan turvata myös yrityksen tai yhteisön asiakkaan liike- ja ammattisalaisuuksien säilymistä

18 Kilpailukieltolausekkeen sopimisen edellytyksiä (jatkuu) Asema ja tehtävät: Perusteltua, jos työntekijä on sellaisessa asemassa, että saa haltuunsa kilpailullisesti tärkeää tai suojattavaa tietoa, karttuu vastaavanlaista tietotaitoa ja muuta teknistä osaamista. Tavallisempaa työnantajan organisaatiossa ylempänä oleville työntekijöille yleensä perustellumpaa solmia kilpailukieltosopimus

19 KKO 2003:19 Kiinteistönvälitysliikkeen työntekijä oli työsopimuksessaan sitoutunut kuuden kuukauden aikana työsuhteen päättymisestä lukien olemaan muun muassa vastaanottamasta kiinteistönvälitystoimintaan liittyviä toimeksiantoja henkilöiltä, jotka olivat olleet liikkeen asiakkaita työsopimuksen päättyessä tai työsopimuksen päättymistä lähinnä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana. Erityisen painava syy (Ään.) TSL 16 a (724/1990) Ei estänyt työllistymästä, Tampere sen verran iso kaupunki. Kilpailukieltoa on pidettävä pätevänä ja sen rikkomisesta määrättyä seuraamusta (6 kk palkka) kohtuullisena

20 Esiin tulleita erityistilanteita kilpailukiellossa 1. liikkeen luovutus 2. lomauttaminen 3. määräaikaisuus 4. osa-aikaiset / koeaikapurku 5. työsuhteen ehtojen muutostilanteet / työsuhteen päättäminen sopimuksella

21 Työsopimuksen tekeminen

22 Työsopimuslaki Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tekee työtä a) työnantajan lukuun b) tämän johdon ja valvonnan alaisena c) palkkaa tai muuta vastiketta vastaan

23 Työehtosopimukset normaalisitovat työehtosopimukset, työnantajaliittoon järjestäytynyt työnantaja Yleissitovat; Työnantajan on noudatettava vähintään valtakunnallisen, asianomaisella alalla edustavana pidettävän työehtosopimuksen (yleissitova työehtosopimus) määräyksiä niistä työsuhteen ehdoista ja työoloista, jotka koskevat työntekijän tekemää tai siihen lähinnä rinnastettavaa työtä. ns. vahvistamislautakunta; Finlex, AVI

24 TES-määräysten soveltaminen ylempiin toimihenkilöihin Ylempien toimihenkilöiden työsuhteen ehdot määräytyvät pääasiassa voimassaolevan lainsäädännön ja työsopimusten perusteella. Työsopimuksessa voidaan sopia noudatettavaksi jonkin työehtosopimuksen määräyksiä. EK on sopinut YTN ry:n kanssa, että ylempiin toimihenkilöihin pyritään noudattamaan soveltuvin osin kulloinkin voimassa olevia toimihenkilöiden työehtosopimusten mukaisia yleisiä työehtoja siten, että etuudet ovat vastaavat

25 Työsopimus voidaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta ja ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina ei siis tiettyä lukumäärää

26 Huumetestaus työhön ottaessa Säännös ei velvoita työnantajaa pyytämään todistusta, vaikka työhön liittyvät seikat = lain vaatimat edellytykset pyytää, täyttyisivätkin. Työnhakijalla ei velvollisuutta todistuksen toimittamiseen, mutta työnantaja voi jättää työhönottoharkinnassa ottamatta huomioon työnhakijan, joka ei toimita todistusta. Vain tehtävään valituilta henkilöiltä

27 Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli yhden (1) kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta

28 Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin: työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka; työnteon alkamisajankohta; määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste; koeaika; työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa;

29 Selvitys työnteon keskeisistä ehdoista työntekijän pääasialliset työtehtävät; työhön sovellettava työehtosopimus; palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi; säännöllinen työaika; vuosiloman määräytyminen; irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste; vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot

30 Työsuhteen kestosta riippuvat työsuhde-etuudet Jos työnantajan ja työntekijän välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen yhdenjaksoisena. Lähinnä vaikutusta vuosilomamääräyksiin, mutta merkitystä voi olla myös esim. sairasajanpalkkaan tai äitiyslomaetuisuuksissa

31 Työaikalaki työaikamääräykset työaikalaista, 8h/pv, 40h/vko lisätyö, ylityö EI lain piirissä, mikäli työtä on pidettävä siihen kuuluvien tehtävien tai muutoin työntekijän aseman perusteella yrityksen tai sen osan johtamisena tai johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä koskee lähtökohtaisesti vain ylintä johtoa kokonaisharkinta yksittäistapauksittain

32 Mitä luetaan työaikaan? työhön käytetty aika ja aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä koulutukseen käytetty aika, mikäli koulutukseen osallistuminen on työnantajan määräyksestä pakollista ja välttämätöntä työtehtävien hoitamisen kannalta matkaan käytetty aika ei ole työaikaa, ellei samalla työsuoritus lepoaikoja ei lueta työaikaan, mikäli lepoaikana poistumisoikeus työpaikalta

33 Liukuva työaika Työajan järjestelmässä työntekijä määrää sovituissa rajoissa työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Liukuvan työajan järjestelmässä säännöllistä vuorokautista työaikaa lyhentää tai pidentää liukumaaika, joka voi olla enintään kolme tuntia

34 Ylityö Edellyttää työnantajan aloitetta ja työntekijän suostumusta. Lain mukaan työntekijä antaa suostumuksensa ylityön tekemiseen kutakin kertaa varten erikseen. Ylityökorvaus 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 % korotus ja seuraavalta 100 % korotus / viikoittainen 50 %. Korotettu palkka on vaihdettavissa vapaaseen. Vapaa-aika on annettava kuuden (6) kuukauden kuluessa, jollei työnantaja ja työntekijä toisin sovi. Pyrittävä sopimaan vapaan ajankohdasta, jos ajankohdasta ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei sitten työntekijä vaadi rahakorvausta

35 Ylityö Ylityökorvaus erillisenä ylityökorvauksena Johtavassa asemassa olevalla työntekijällä, jonka pääasiallisena tehtävänä on välittömästi johtaa tai valvoa työtä ja joka ei ota osaa alaistensa työhön, on oikeus sopia lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvauksen maksamisesta erillisenä kuukausikorvauksena. Kokonaispalkkasopimukset Sopimus, jolla vähennetään työntekijälle työaikalakien mukaan tulevia etuja samoin kuin sopimus, jossa ylityökorvaukset sisällytetään peruspalkkaan, on mitätön

36 Koeaika Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään 4 kuukauden pituisesta koeajasta. Jos työnantaja järjestää työntekijälle erityisen työhön liittyvän koulutuksen, joka kestää yhdenjaksoisesti yli neljä kuukautta, koeaika saadaan sopia enintään 6 kuukauden pituiseksi. Koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Ei perusteluja, riittävää purkaminen koeaikaan vedoten. Ei saa kuitenkaan purkaa syrjintäkiellon vastaisesti tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. UUDET SÄÄNNÖKSET jälkeen alkavissa työsuhteissa

37 Muita kieltoja, sitoumuksia työsopimuksissa OikTL rajoitteena rekrytointikielto / houkuttelukielto sivutoimikielto koulutuskustannussitoumukset näiden lisänä vielä työsuhteen päättymisen jälkeiset sitoumukset liittyen liike- ja ammattisalaisuuksien ilmaisemiskieltoon

38 Palkan maksaminen Palkka on maksettava työntekijälle käteisenä tai jos niin on sovittu, hänen osoittamaansa rahalaitokseen. Työnantaja vastaa viimeksi mainitusta palkanmaksutavasta aiheutuvista kustannuksista. Palkka on maksettava tai sen on oltava nostettavissa palkan erääntymispäivänä. Palkka on maksettava palkanmaksukauden viimeisenä päivänä, jollei toisin sovita. Palkkalaskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Loman ajalta työntekijä saa normaalin palkkansa. Työsuhteen päättyessä maksetaan ns. lomakorvaus

39 Sairausajan palkka Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus saada 50 prosenttia palkastaan. TES tai yhtiön käytäntö voi tuoda pidemmän sairasajan palkanmaksun

40 Vuosilomista lomanmääräytymisvuosi välillä oleva 12 kk ajanjakso lomakausi varsinainen lomakausi kesäloma talvilomakausi talviloma talviloma = se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 päivää lomankertyminen työsuhde kestänyt alle vuoden 2 arkipäivää/kk työsuhde kestänyt vähintään vuoden 2,5 arkipäivää/kk täysi lomanmääräytymiskuukausi vähintään 14 työpäivää tai 35 h, ei rinnakkain

41 Yleiset säännökset irtisanomisajoista, päättymistavoista toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päätetään toisen sopijapuolen tietoon saatettavalla irtisanomisella irtisanomisperuste joko ns. yksilö- tai kollektiivisyy, yleisperusteet määritelty laissa aina kokonaisharkintaa syy ilmoitettava, mahdollisuus käyttää avustajaa irtisanomisaika voidaan sopia enintään kuudeksi (6) kuukaudeksi

42 Yleiset irtisanomisajat Jollei muusta ole sovittu, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat: Työntekijä irtisanoutumisaika työsuhteen kesto 14 pv enintään 5 v. 1 kk yli 5 v. Työnantaja irtisanomisaika työsuhteen kesto 14 pv enintään 1 v. 1 kk yli 1 v. enintään 4 v. 2 kk yli 4 v. enintään 8 v. 4 kk yli 8 v. enintään 12 v. 6 kk yli 12 v

43 Työntekijän työsuhteen päättyminen erityistilanteissa vuosiloman aikana irtisanominen voimaan vasta vuosiloman päätyttyä perhevapaalla oleminen suojaa ; raskaus ei suoranaisesti konkurssitilanteissa poikkeuksellinen is-aika (14 vrk) työsuhteen purkaminen ilman is-aikaa (TSL 8 luku), erityisen painava syy. Työsuhteen purkautuneena pitäminen 7 päivän poissaolon takia. työntekijä saa lomautuksen aikana irtisanoa työsopimuksensa sen kestosta riippumatta ilman irtisanomisaikaa, 200 pv lomautusta; työntekijällä oikeus is-ajan palkkaan. Työnantajan irtisanoessa lomautetun, is-ajan palkka maksettava

44 Työtodistus työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään työnantajalta kirjallinen todistus työsuhteen kestosta ja työtehtävien laadusta työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä todistuksessa on lisäksi mainittava työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä ei ole siis pakko olla erinomainen

45 Työlainsäädännön muutokset 2017 Vuonna 2017 tulee voimaan useita työlainsäädännön muutoksia, jotka perustuvat hallitusohjelman toteuttamiseen ja osin myös kilpailukykysopimukseen. Suurin osa muutoksista tulee voimaan Muutoksia ovat mm.: koeajan pidentyminen takaisinottovelvoitteen keston lyhentyminen määräaikaisen sopimuksen tekeminen pitkäaikaistyöttömän kanssa työnantajan sivukulut muutosturvan ja työterveyshuollon laajentuminen Perhevapaakustannuksien korvausta koskeva sairausvakuutuslain muutos tulee voimaan

46 Hallitusohjelmaan perustuvat työsopimuslain muutokset: Koeajan pidentyminen Koeaikaa pidennetään 4 kk:sta 6 kk:een. Työntekijän ollessa koeaikana ollut työkyvyttömyyden tai perhevapaan vuoksi poissa työstä, työnantajalla on oikeus pidentää koeaikaa kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa pidennyksineen olla max. puolet työsopimuksen kestosta, kuitenkin enintään 6 kk. Työnantajan on erikseen ilmoitettava koeajan pidentämisestä työntekijälle ennen koeajan päättymistä. Uutta koeaikaa sovelletaan tai sen jälkeen tehtäviin työsopimuksiin

47