Selvityshanke koulutusyhteistyön tiivistämisestä SASKY:n toiminta-alueella

Transkriptio

1 Selvityshanke koulutusyhteistyön tiivistämisestä SASKY:n toiminta-alueella Poimintoja väliraportoinnista Lisätiedot: Hankkeen tavoitteet 1. Selvityksen päätavoitteena on tarkastella, olisiko taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaista tiivistää lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön tarjoamia palveluja SASKY:n hallintaan sen toiminta-alueella. 2. Muut tavoitteet Selvittää, mitkä ovat kuntien muut mahdollisuudet järjestää lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön opetus jatkossa. Lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön kustannusten selvittäminen hankkeen toiminta-alueella. Lainsäädännön vaatimat uudistukset ja muutokset. Lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön opetuksen tarjonnan turvaaminen selvitysalueen kunnissa. Ammatillisen koulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön yhteistyön kehittäminen. 1

2 Hankkeen eteneminen Syys lokakuu 2014: kuntien ja kuntayhtymän teemahaastattelut sekä verkkokyselyt Alustavat tulokset haastatteluista ja kyselyistä Tammikuu 2015: tarkentavat haastattelut, lainsäädännön eteneminen, laskelmat koulutuskustannuksista, tarkemmat analyysit kyselyistä. Toukokuu 2015: loppuraportti, mahdolliset suositukset. Pirkanmaan liitosta mukana neljän kuukauden työpanoksella selvitysmies Petri Pikkuaho ja yhden kuukauden työpanoksella maakunta-analyytikko Anniina Heinikangas. Selvityshankkeen tietopohja Lainsäädännön ja rahoituspohjan muutokset OKM, virkamiehet ja asiantuntijat OPH Kuntaliitto Tilastolähteitä OPH:n rahoitusyksikön tietokannat (kustannukset, rahoitus ym.) Tilastokeskuksen tietokannat (ikäluokkaennuste ym.) Hankkeessa haastatellut ja kyselyihin osallistuneet vastaajat Teemahaastattelut tehty kaikissa selvityksessä mukana olevissa kunnissa, paikan päällä jos mahdollista Oppilaiden, opettajien, rehtorien, kuntien johtavien virkamiesten, luottamushenkilöiden ja elinkeinoelämän edustajien näkemyksiä on huomioitu kohdennettujen Webropol-kyselyjen avulla. Koulutuksen järjestäjät SASKY Muita koulutuksen järjestämisen kuntayhtymiä Selvitysalueen lukioiden ja vapaan sivistystyön oppilaitosten rehtorit 2

3 RAHOITUSKEHITYS Lukioiden rahoitusvertailu, 2013 Koulutuksen Opisk. Yli 18-v. Aineop. Laskenn. Toteut.kust. VOS laskenn. Edell. YH:n osuus Kokonaisero, järjestäjä aloit. kursseja opisk.määrä /opisk. peruste /opisk. erotus kust. % euroa Akaan kaupunki Huittisten kaupunki Hämeenkyrön kunta Ikaalisten kaupunki Kangasalan kunta Keuruun kaupunki Lempäälän kunta Mänttä-Vilppulan kaupunki Nokian kaupunki Oriveden kaupunki Parkanon kaupunki Pirkkalan kunta Punkalaitumen kunta Pälkäneen kunta Ruoveden kunta Sastamalan kaupunki Tampereen kaupunki Urjalan kunta Valkeakosken kaupunki Virtain kaupunki Ylöjärven kaupunki Länsi-Pirkanmaan koul.kuntayht Kaikki yhteensä, koko maa Lähde: OPH, Laskentaperusteista ja raportoinnista: 3

4 Lukioiden oppilasmäärän kehittyminen Oppilaitosten täydentämä Opiskelijoita Opiskelijoita syksyn alussa Kunta Lukion nimi Sastamala Mouhijärven lukio Sastamala Vammalan lukio Sastamala Äetsän Sarkia-lukio Hämeenkyrö F.E. Sillanpään lukio Ikaalinen Ikaalisten yhteiskoulun lukio Keuruu Keuruun yhteiskoulun lukio Mänttä-Vilppula Mäntän lukio Parkano Parkanon lukio Parkano Pirkanmaan aikuislukio Punkalaidun Punkalaitumen lukio Ruovesi Ruoveden yhteiskoulun lukio Yhteensä Lähteet: Vuosien opiskelijamäärät on poimittu Tilastokeskuksen Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset julkaisuista. Opiskelijamäärät pohjautuvat Oppilaitostason oppilaat ja opiskelijat -lomakkeen tietoihin. Vuosien 2013 ja 2014 tiedot kerättiin kyselyllä lukioihin syyskuussa Huom. Oppilasmäärä ei ole vertailukelpoinen OPH:n raportteihin laskentaperusteista johtuen vuotiaiden ikäluokan ennuste, hlöä Sastamala Hämeenkyrö Mänttä-Vilppula Keuruu Ikaalinen Parkano Punkalaidun, Ruovesi Kihniö, Juupajoki Hämeenkyrö Ikaalinen Juupajoki Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Punkalaidun Ruovesi Sastamala Keuruu Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste

5 TEEMAHAASTATTELUJEN TULOKSIA YLEISIÄ HAVAINTOJA HAASTATTELUISTA Haastattelut tehtiin Mukana: kuntajohtaja, sivistys-/koulutoimenjohtaja, lukion rehtori ja vapaasta sivistystyöstä vastaava henkilö. 1. Oman lukion merkitys kunnille on hyvin suuri Imago Yhteys yläkouluun Pelko oppilaiden lähdöstä toiselle paikkakunnalle 2. Lukioiden tukeminen kunnan omalla rahoituksella vaihtelee suuresti Liitteenä taulukko Valmius tukea lukioita taloudellisesti myös jatkossa Myös nykyistä suurempi subventio on pakkotilanteessa mahdollista 5

6 YLEISIÄ HAVAINTOJA HAASTATTELUISTA 3. Yläkoulun ja lukion yhteistyö Sastamalan päälukiota lukuun ottamatta kaikissa kunnissa on paljon yhteisiä opettajia Mahdollisissa muutoksissa opettajien ja muun henkilökunnan asema huolestuttaa (opetustuntien riittävyys, hakeutuminen muualle, vaikutukset palkkaukseen) 4. Rahoitus Miten taata lukioiden rahoitus jatkossa? Valtion rahoitusmuutosten epävarmuus/epäselvyys Millä toimintamallilla voidaan saada kunnille taloudellista etua? Pienten lukioiden eritystuen poistamisen kompensoiminen? Muutoksia/ supistuksia jo vuodelle 2015? YLEISIÄ HAVAINTOJA HAASTATTELUISTA 5. Hallinto Miten hallinto järjestetään eri vaihtoehdoissa? Pelko hallinnon liiasta keskittämisestä Välimatkat SASKY:n toiminta-alueella suuria. Miten läheisyysperiaate taataan? Voiko SASKY-mallissa olla ns. aluelukioita? 6. Verkko- opetuksen kehittäminen Mahdollisuus joissakin oppiaineissa, mutta ei voi korvata lähiopetusta kouluissa Voisi kehittää lukioiden välistä yhteistyötä 6

7 YLEISIÄ HAVAINTOJA HAASTATTELUISTA 7. Vaihtoehtoja lukiokoulutuksen järjestämiseen Kaikilla kunnilla useita mahdollisuuksia lukiokoulutuksen järjestämiseen. Vaihtoehtoja - Oma lukio - Yhteinen lukio naapureiden kanssa - Aluelukio - SASKY-vaihtoehto 8. Lukiokoulutuksen järjestämisluvat Lainsäädännön epäselvyys Kuka voi hakea ja kenen kanssa? Voiko kunta hakea useiden vaihtoehtojen mukaisesti järjestämislupia? Aikataulutus aivan liian tiukka Lukiokoulutuksen siirto SASKY:n järjestettäväksi MAHDOLLISUUDET, 1/2: Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteistyön tiivistäminen Henkilöstön yhteiskäytön mahdollisuuksien lisääminen Kiinteistöjen yhteiskäyttö? Kiinteistöjen vuokraus SASKY:lle? Toisiko säästöä? Kuljetuskustannusten säästöt? Suuruuden hyödyt hallinnollisesti? Opetuksen laatu- ja tasapuolisuus Sähköisen opetuksen kehittäminen Kehittämishankkeista saatavat hyödyt Yritysten tarpeiden laajempi huomioiminen Laajempi kurssitarjonta 7

8 Lukiokoulutuksen siirto SASKY:n järjestettäväksi MAHDOLLISUUDET 2/2: Kansainvälisen toiminnan kehittäminen Tietotekniikan tukipalveluiden kehittäminen Opettajien koulutuksen kehittäminen Koulukuraattoripalveluiden kehittäminen Kaksoistutkintomahdollisuuksien helpottaminen Syrjäytyneisyyden ehkäisy Ammatillisen koulutuksen koulutusyksiköiden säilyminen kunnassa Mahdolliset aluelukiot Kyky hoitaa myös lukiopalvelut Järjestämisluvan ehtojen täyttyminen Muita taloudellisia etuja kunnille? Lukiokoulutuksen siirto SASKY:n järjestettäväksi UHAT 1/2: Päätösvalta pois kunnilta Pitkät välimatkat Lukio on yleissivistävää ja SASKY ammatillista koulutusta, miten käytännössä sopii yhteen? Yläkoulun ja lukion yhteiset opettajat, vaarantaa yläkoulun tulevaisuuden? Varmistaako lukio-opetuksen kunnassa, vai vaarantaako sen? Saadaanko oikeasti toiminnallista ja taloudellista etua Ammatillisen koulutuksen osuus voi korostua liikaa lukio-opetuksen kustannuksella Ammatillisella koulutuksella ei kokemusta lukioopetuksesta 8

9 Lukiokoulutuksen siirto SASKY:n järjestettäväksi UHAT 2/2: Keskittäminen ei aina tuo etuja Kunnan imagotappiot Heikentääkö lukioiden kurssitarjontaa tai erityispainotuksia? Pakenevatko lukio-oppilaat muualle lukioihin? Rahoittavatko kunnat toisten kuntien lukioita? Kuka tekee päätökset lukion säilymisestä kunnassa? Vievätkö rakennukset rahat opetuksesta? Vaarana, että kunnat eivät enää lainkaan rahoita omasta budjetistaan lukioita tällaisen mahdollisen ratkaisun jälkeen. Mitä todellista hyötyä yksittäiselle opiskelijalle? Vapaa sivistystyö, yleisiä huomioita 1. Oman tai yhteisen opiston toiminta tärkeää kunnille 2. Opistojen tukeminen kunnan omalla rahoituksella vaihtelee paljon Taulukko 3. Rahoitus Valtion rahoituksen osuus selkeästi vähenevä 4. Ylläpitoluvat Valtio selvittää nykyisten opistojen, yms taloudelliset edellytykset Mitä tarkoittaa ylläpitoluville? 5. Vaihtoehtoja vapaa sivistystyön yhteistyölle Kunnilla useita vaihtoehtoisia toimintamalleja yhteistyön kehittämiselle 9

10 Vapaan sivistystyön siirtäminen SASKY:n järjestettäväksi MAHDOLLISUUDET: Saa varmasti ylläpitoluvan Hallinnosta säästöjä jonkun verran Mahdollistaa opettajayhteistyötä Laajempi kurssitarjonta Suunnitteluun resursseja Kehittämiseen resursseja Erityistiloja vaativien kurssien lisääminen Tietohallintojärjestelmien kehittäminen Vapaan sivistystyön siirtäminen SASKY:n järjestettäväksi UHAT: Liian suuri maantieteellinen alue Vaarantaa lähiopetuksen erityisesti kunnan haja-asutusalueella Toimitilojen vuokrauskysymykset vaikeita. Toimitilojen suuri erilaisuus Palveluiden käyttö vähenee Hallinto liian kaukana käyttäjästä Taloudelliset säästöt vähäisiä Loppuuko kunnan taloudellinen tuki opistoille? Ei synergiaetuja Erilaiset rahoitusmallit Kulttuuritoimintojen vaarantuminen kunnissa Musiikkiopistojen erityistarpeiden huomioiminen? Opetus keskittyy liiaksi Elämänlaatupalveluiden heikentyminen? Vaarantaa nykyiset kuntien väliset yhteistyötavat 10

11 VERKKOKYSELYT Webropol-kyselyillä kartoitettiin opiskelijoiden ja opettajien sekä kuntasektorin, rehtorien ja yritysten näkemyksiä koulutuksen järjestämisestä Viisi räätälöityä verkkokyselyä, joihin yhteensä 1243 vastausta. Kysely Kyselyn kohde Toimitustapa itustapa Kysely avattu Vastaus- m äärä Lukio-oppilaat Sastamalan, Hämeenkyrön, Ikaalisten, Keuruun, Mänttä-Vilppulan, Parkanon, Punkalaitumen ja Ruoveden lukioiden oppilaat Lukioiden rehtoreiden kautta SASKY:n oppilaat Opettajakysely: lukiot ja SASKY SASKY:n oppilaat pl. Pirkanmaan aikuislukion oppilaat, jotka osallistuvat lukiokysymyksiin SASKY:n hallinnon kautta välityspyyntö rehtoreille Lukiot: Sastamalan, Hämeenkyrön, Ikaalisten, Keuruun, Mänttä- Vilppulan, Parkanon, Punkalaitumen ja Ruoveden lukioiden opetushenkilöstö Lukioiden rehtoreiden kautta SASKY: opettajat pl. Pirkanmaan aikuislukion opetushenkilöstö, joka osallistuu lukioiden opettajakyselyyn Elinkeinoelämä 4-8 keskeistä yritystä per selvityskunta Kunnat ja johtajat SASKY:n hallinnon kautta välityspyyntö rehtoreille Yritysnimet teemahaastatteluista, sähköpostitse suoraan näihin Punkalaidun, Sastamala, Kihniö, Parkano, Ikaalinen, Hämeenkyrö, Kuntien kirjaamojen kautta Juupajoki, Ruovesi, Mänttä-Vilppula ja Keuruu: kj:t, kunnan valtuuston ja kuntiin, lukion rehtoreille hallituksen 1. pj:t, sivistysjohtajat, lukioiden rehtorit ja SASKY:yn kuulumattomien 2. asteen ja vapaan sivistystyön oppilaitosten rehtorit. suoraan, opistojen rehtoreille suoraan

12 Opiskelija- ja opettajakyselyjen tavoitteena löytää vastauksia -> Mihin nykyisessä koulutuksessa ja opetus- ja oppimistavoissa ollaan tyytyväisiä, mihin ei? -> Miten yhteisöllisyys, viihtyvyys ja erilaiset tukipalvelut toteutuvat nykyisellään? -> Nouseeko esiin sellaisia koulutusten välisiä eroja, joita pitää huomioida mahdollisessa yhteistyön syventämisessä? -> Miten oppilaat ja opettajat suhtautuvat mahdollisiin muutoksiin? Mitä uhkia ja mahdollisuuksia muutoksiin koetaan liittyvän? Kuntajohtajien, -päättäjien, rehtorien ja yritysedustajien kyselyillä kartoitetaan -> Millaista kannatusta saavat eri järjestämismallit? -> Tukisiko entistä vahvempi koulutuksen järjestäjä osaavan työvoiman saatavuutta alueella? -> Onko koettu pulaa osaavasta työvoimasta? Millaista? 12

13 LUKIOIDEN JA SASKY:N OPISKELIJOIDEN VERTAILU Opetusta koskevat väittämät, kyllä-vastausten osuus Oppilaitoksessani käytetään monipuolisia opetus- ja oppimismenetelmiä. Oppilaitokseni on hyvä väylä jatko-opintoihin. Oppilaitokseni tarjoaa mahdollisuuksia kansainvälisyyteen. 84% 83% 92% 89% 91% 86% Oppilaitoksessani minulla on mahdollisuus hyödyntää opinnoissani nykyaikaista opetusteknologiaa. 84% 97% Minulla on mahdollisuus suorittaa opintoja etä- ja verkko-opetuksena. 54% 66% Minulla on mahdollisuus valita myös lukiokursseja/ammatillisen opetuksen kursseja. 39% 69% Oma oppilaitokseni tarjoaa mahdollisuuden itsenäiseen opiskeluun. Omassa oppilaitoksessani on riittävän laaja kurssitarjonta. Opintojen ohjauksen kautta saan riittävästi tietoa jatko-opiskelumahdollisuuksista. Saan riittävästi opinto-ohjausta oman opintoohjelmani laatimiseen ja toteuttamiseen. Olen tyytyväinen saamaani opetukseen. Vastaukset yhteensä 97% 87% 74% 79% 68% 67% 80% 78% 88% 88% 80% 79% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus 13

14 Koulutuksen rahoitusuudistusten yhteydessä on keskusteltu, että lukioita, ammatillisia oppilaitoksia ja vapaan sivistystyön oppilaitoksia saatetaan yhdistää isommiksi kokonaisuuksiksi. Miten tämä voisi mielestäsi vaikuttaa opetuksen tasoon ja tarjontaan? 200 LUKIO-OPPILAIDEN suhtautuminen, kommenttien lkm 200 AMMATILLISTEN OPISKELIJOIDEN suhtautuminen, kommenttien lkm Myönteinen Kielteinen Yhdistelmä tai neutraali 0 Myönteinen Kielteinen Yhdistelmä tai neutraali OPETUSHENKILÖSTÖN NÄKEMYKSIÄ (lukiot+sasky) 14

15 Työnkuvaa ja opetustyötä koskevat väittämät Oppilaitoksessani käytetään monipuolisia opetus- ja oppimismenetelmiä. 52% 41% 7% 1% Oppilaitokseni tarjoaa minulle toimivat puitteet tehdä hyvää opetustyötä. 46% 44% 7% 3% Oppilaitoksessani minun on mahdollista hyödyntää nykyaikaista opetusteknologiaa. 46% 39% 14% 1% Oppilaitoksessani tuetaan henkilökunnan ammatillista kehittymistä ja kouluttautumista. 45% 38% 13% 4% Oppilaitoksessani tarjolla oleva kurssitarjonta on riittävän laaja tukemaan oppilaiden täysipainoista oppimista. 41% 40% 15% 4% Oppilaitokseni tarjoaa mahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan. 45% 34% 18% 3% Työmääräni on oikein mitoitettu. 25% 47% 20% 8% Minun on mahdollista edetä urallani nykyisessä työpaikassani. 13% 26% 39% 22% KYSYMYSPATTERI KESKIMÄÄRIN 39% 39% 17% 6% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Eri mieltä Työnkuvaa ja opetustyötä koskevat väittämät + Yli 9/10 opetushenkilöstöstä kokee, että opetustyön tekemisen puitteet ovat vähintään jokseenkin kunnossa ja ne mahdollistavat monipuolisen opetustyön. Tätä pystytään tukemaan myös nykyaikaisen teknologian käytöllä. + Opetushenkilöstöstä 81 % arvioi, että oppilaitoksen kurssitarjonta on nykyisellään riittävä tai jokseenkin riittävä tukemaan oppilaiden täysipainoista oppimista. + Työnantaja tukee pyrkimyksiä kehittää ammatillista osaamista. Tälle annettiin kiitosta usealla suulla myös avovastauksissa. - Vastaajista 28 % ilmoitti, ettei työmäärä ole oikein mitoitettu. Osalla työtä on liikaa (esim. useassa oppilaitoksessa opettavat), osalla kehyksessä on paljon väljyyttä ja tyhjäkäyntiä. +/- Uralla eteneminen nykyisessä työpaikassa näyttää monelle epätodennäköiseltä. Mutta: opettajan ammatti on professionaalinen työ, jossa unelma usein toteutuu perustyössä. Avoimissa vastauksissa korostettiin, ettei koeta tarvetta edetä uralla. 15

16 Yhteisöllisyys ja vaikutusmahdollisuudet Minulla on mahdollisuus vaikuttaa oman työni sisältöön. 55% 37% 6% 2% Työyhteisössäni minua kohdellaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti. 45% 44% 8% 3% Työyhteisöni on osaava ja innostava. 47% 42% 10% 1% Saan työyhteisöltäni riittävästi myönteistä kannustusta. 37% 39% 21% 3% Minulla on mahdollisuus vaikuttaa omaa työyhteisöäni koskeviin asioihin. 39% 37% 21% 3% Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen ovat todellisuutta oppilaitoksessani. 30% 41% 23% 5% KYSYMYSPATTERI KESKIMÄÄRIN 42% 40% 15% 3% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Eri mieltä + Opetushenkilöstö kokee pystyvänsä vaikuttamaan työhönsä hyvällä laajuudella. +/- Vaikutusmahdollisuudet työyhteisön asioihin koetaan vähäisemmiksi kuin omaan työhön vaikuttaminen. Tämä on normaali järjestys. + Työyhteisö on reilu ja innostava. Vastaajista ¾ kokee saavansa myönteistä kannustusta. - Itsenäinen työnkuva heijastunee arvioihin yhdessä tekemisen hengestä. Opetusympäristö ja työssä jaksaminen Oppilaitokseni tarjoaa henkilökunnalleen turvallisen työympäristön. 55% 37% 5% 2% Oppilaitokseni tarjoaa henkilökunnalleen toimivat työterveyspalvelut. 50% 36% 11% 3% Työskentelyaikanani oppilaitoksessa en ole kokenut kiusaamista tai syrjintää. 58% 25% 9% 8% Oppilaitokseni tarjoaa henkilökunnalleen viihtyisän työympäristön. 36% 46% 13% 5% Oppilaitoksessani kiinnitetään huomiota henkilökunnan työhyvinvointiin ja työkyvyn ylläpitämiseen. 21% 44% 26% 9% KYSYMYSPATTERI KESKIMÄÄRIN 44% 37% 13% 6% 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 %100 % Samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Jokseenkin eri mieltä Eri mieltä + Työympäristö saa hyviä arvioita. Se koetaan turvalliseksi. + Työterveyshuolto toimii. + Työympäristön viihtyisyyteen ollaan melko tyytyväisiä. - Oppilaitokset voisivat vielä aktiivisemmin välittää viestiä, että henkilökunnan työhyvinvointi ja työssä jaksaminen ovat tärkeitä asioita. 16

17 Yhdistymisen vaikutuksia opetuksen tasoon ja tarjontaan. Mahdollisuuksia: Tarjonta lisääntyy, kun rajat madaltuvat. Moniammatillisuus kasvaa. Paremmat mahdollisuudet saada päteviä opettajia Opiskelijoilla parantuu mahdollisuus lukea hyväksi esim. musiikkiopistojen kursseja Vapaa sivistystyö voisi syventää myös lukion lukuaineita Tilanne parantuu nykyisestä, kun samalla otetaan käyttöön uusimmat opetus- ja oppimisteknologiset ratkaisut Valinnaisuuden lisääntyminen nostaa oppilaiden opiskeluintoa Atto-aineiden opetus parantuu Opiskelijoita ei enää pakko-ohjattaisi lukioon (kunnissa joissa vain lukio), jos omistajataho olisi sama Ei maalailla uhilla, hallinto ei vaikuta varsinaiseen opetustapahtumaan Muutoskipuilu korjaantuu aina ajan kanssa Toteutuksen tavasta ja tahtotilasta riippuu opetuksen tuleva taso ja tarjonta On ollut aikaisemmassa kuntayhtymässä jo arkipäivää. Toimii hyvin. Yhdistymisen vaikutuksia opetuksen tasoon ja tarjontaan. Uhkia: Kouluverkon karsiminen -> alueen nuoret kaikkoavat tai jopa syrjäytyvät Etäopetus lisääntyy, jolloin voidaan todeta kokonaistarjonnan kasvaneen Kulkuyhteydet rajoittavat todellisen valinnanvaran Vain pakollinen järjestetään paikan päällä. Esim. yleissivistävän opetuksen tarjonta vähenee paikallistasolla. Opetuksen taso laskee, jos samat opettajat opettavat ilman erikoistumista. Synergiaetuja ei tältä osin löydettävissä. Pätevyysvaatimukset vaarantuvat. Kuka tekee arvion, miten opetushenkilöstön osaamisalueet hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla uudessa järjestelmässä? Lukiossa tähdätään ylioppilaskirjoituksiin, ammatillisessa koulutuksessa työelämään. Kumpaan vahvasti yhdistelevä tutkinto tähtää? Ymmärtääkö opiskelija eron? Kasvanut vaihtoehtomäärä ei vaikuta, jos oppilaita ei kiinnosta opiskella yhdistellen Se, kuinka paljon opettajan asema ja työsuhde muuttuu, vaikuttaa opetuksen tasoon Miten eri mahdollisuudet saadaan viestittyä selkeästi oppilaille Harrastustarjotin vs. opetussuunnitelma, kumpi on tärkeämpi Jo tehdyt yhdistämiset toisen asteen koulujen välillä eivät ole parantaneet tai huonontaneet mitään. Tuskin nytkään. 17

18 Yhdistymisen vaikutuksia opettajan työnkuvaan. Mahdollisuuksia: Työnkuva laajenee ja monipuolistuu, vaihtelu lisääntyy Suurempi ja tukevampi työyhteisö. Useamman saman aineen opettajan yhteistyöllä voisi olla positiivinen vaikutus jaksamiseen. Vahvistaisi pienellä paikkakunnalla tuntien riittävyyttä ja työn pysyvyyttä Verkko-opintojen haltuunotto Opettajille tulisi erilaisia opiskelijaryhmiä: lapset, nuoret, aikuiset Hyvien toimintatapojen oppiminen muilta Oppiva opettajuus Opettajan työn pitää muuttua, kun kerran yhteiskuntakin muuttuu Yhdistymisen vaikutuksia opettajan työnkuvaan. Uhkia: Työnkuva kaventuu: hoidetaan kapeampaa sektoria useammassa oppilaitoksessa. Viestittely ja tietokoneen ääressä istuminen lisääntyvät, ja se on pois perustyöstä Opettamista tulee myös ilta-aikaan Kokouksien määrä ja byrokratia lisääntyvät Suuressa organisaatiossa stressi lisääntyy hallinnon vaatimusten edessä Pätevyydet hämärtyvät. Palkkaus ja ovtes-tulkitseminen hankaloituu. Kulkeminen eri toimipisteiden välillä kasvaa ja kuormittaa Opiskelijoiden ongelmat jäävät opettajilta huomaamatta Tietojärjestelmät on sovitettava yhteen toimivasti, onnistuuko? Opettajan tulee ymmärtää tutkintoja myös kokonaisuutena ja siten ymmärtää yksittäisen kurssin merkitys opiskelijan kannalta. Mistä sen etukäteen tietää? Yhden opettajan työ jatkuu samoissa merkeissä kuin ennenkin, toinen taas joutuu heittopussiksi eri oppilaitosten välille opettamaan aineita, joihin ei ole pätevä. 18

19 Vaikutuksia yhteisöllisyyden ja ilmapiirin kokemuksiin. Mahdollisuuksia: Yhteisöllisyys on edelleen toteutettavissa toimipisteissä kuten ennenkin Kokemuksiin vaikuttavat ihmiset, eivät rakenteet Yhteisöt rikastuvat. Uusi mahdollisuus luoda yhteisöllisyyttä. Vanhat asenteet pöllyävät. Tehtäviin hakeutuu avoimia ihmisiä. Oman alan kollegojen määrä kasvaa Kannattaa kehittää keskusteluyhteyttä samaa ainetta opettavien välille Tottuminen ja tutustuminen vie aikaa, mutta pitkällä aikavälillä tuo uutta Vaikutuksia yhteisöllisyyden ja ilmapiirin kokemuksiin. Uhkia: - Alkutilanne saattaa sisältää kilpailua henkilöstön kesken, etenkin jos resurssit samalla vähenevät - Yksilö pienenee, jos rakenteet suurenevat - Hajanaisempi työyhteisö, erilaiset työajat, heikentyvä tiedonkulku - Opettajista tulee yksinäisiä kirjureita, jotka tarkistelevat etätehtäviä - Yhteisöllisyys vähentyy myös oppilaiden kanssa - Vanhat perinteet murenevat ja vähitellen katoavat lukioissa - Erilaisten oppilaitosten yhdistäminen voi tuoda vierauden tunnetta, jos oppilaitosten henkiset rajat säilyvät. - Omaan toimintakulttuuriin ei voi ripustautua, jos haetaan kompromisseja yhteisössä - Lukio-opettajilla ennakkoluuloja ammatillisia opettajia kohtaan - Vaaditaan hyvää muutosjohtajuutta ja työnohjausta 19

20 Vaikutuksia omiin vaikutusmahdollisuuksiin työssä ja työyhteisössä: + Tilaisuus avata tiedonkulkua + Tilaisuus ajatella vaikutuskanavat uusiksi + Yhteisöllisyyttä on kehitettävä ruohonjuuritasolla ja kärsivällisesti + Haluaisin päästä vaikuttamaan eri oppilaitosten yhteistoimintaan. - Mitä suurempi yksikkö, sitä kauemmas siirtyy mahdollisuus ja halu vaikuttaa omaan työhön - Käytännön asioissa ei ole mahdollista kuulla kaikkien mielipidettä - Opettajien käyttämä materiaali annetaan ylhäältä, kun hankinnat on keskitetty - Kuinka kauas rehtori katoaa? Lähiesimiehille tulee vastuullinen rooli. Mikä seuraavista vaihtoehdoista sopisi parhaiten toisen asteen ja vapaan sivistystyön koulutuksen järjestämistavaksi SASKY:n alueella? Nykyinen järjestämismalli Koulutuksen kokoaminen laajemmaksi kokonaisuudeksi Muu järjestämismalli Opetushenkilöstön vastaukset, lkm 20

21 Kerro tarkemmin, millainen järjestämistapa olisi sopivin Lähilukioille verkosto, joka suunnittelee yhdessä kurssitarjonnan. Osan voi toteuttaa yhteisesti. Lisäksi laadukasta verkko-opetusta tarpeen mukaan. Seutukunnallinen verkkokurssitarjotin on nykyisellään melko kallis per oppilas. Sitä pystyisi järkevöittämään hyvällä organisoinnilla. Lukioiden ja ammattipuolen keskittäminen omina kokonaisuuksinaan SASKY:n alle eri oppilaitosmuodot autonomisiksi tulosalueiksi ja päätösvalta esim. johtokunnille, joissa olisi kuntaedustus Vapaa sivistystyö pidettävä ketteränä osaamispaikkaajana Yhteistyövelvollisuutta lisättävä kaikille Järkeistämiseen mukaan myös kiinteistöjen saneerausten näkökulma Oppilaitosten yhdistäminen voi olla perusteltua paikkakunnalla, jossa näin tehden säilytetään lähiopetus. Mutta esim. pienillä lukiopaikkakunnilla yhdistäminen suureen yksikköön voi viedä ainoan oppilaitoksen. Säilytetään opetustoimipisteet, yhdistetään hallintoa Kaikissa keskusteluissa muistettava, että mittareiden ja organisaatiokaavioiden takana ovat ihmiset VERKKOKYSELYT: KUNTASEKTORI, REHTORIT JA YRITYSVASTAAJAT 21

22 Vastaajia Keuruu Yritysvastaaja Kuntajohtaja tai luottamushenkilö, sivistysjohtaja Rehtori Yhteensä N=30. Kyselyyn sallittiin anonyymi vastaaminen. Näiden henkilöiden taustaa ei paikanneta. Kannatatko henkilökohtaisesti, että SASKY:n toimintaalueella toisen asteen ja vapaan sivistystyön koulutus tulisi koota yhdelle koulutuksen järjestäjälle? Yritysvastaaja Rehtori Kuntavastaaja Kyllä Ei EOS Yhteensä 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 22

23 Alueellisista elinkeinojen tarpeista lähtevä, yleissivistävää ja ammatillista koulutusta yhdistävä paletti olisi todella houkutteleva nuorille Tasapäistämisen ja erikoislinjojen sulkemisen pelko, jos järjestäjä on iso Opetushenkilöstön osalta kommentoitiin, että Opetustuntien järjestely ja pätevän henkilökunnan saatavuus todennäköisesti parantuisi, jos järjestäjätaho kasvaisi Toisaalta pieni yksikkö voi olla valtti, kun työyhteisö toimii Pieni yksikkö antaa monipuolisen työnkuvan opettajalle. Suuressa yksikössä on vaarana, että vedetään vain paria kurssia toistuvalla syötöllä. Synergiaetujen kritiikkiä lukioiden näkökulmasta Lukiolaisten päivään ei mahdu enää ammatillisia opintoja Ammatillisesta koulutuksesta ammattiin, lukiosta korkeakouluopintoihin -> pelko, että lukion akateeminen arvostus laskee, jos yhdistyvät SASKY ei toisi uutta yhteyttä korkea-asteen opintoihin Opettajien rooli monimutkaistuu, jos opetusvastuuta on lukion ja yläkoulun lisäksi muuallakin Palvelujen saavutettavuus säilytettävä julkisen liikenteen piirissä Vapaan sivistystyön ideologia on toimia paikallisesta tarpeesta Ns. köykäinen yhdistelmäopinto: lukiolainen vaihtaa pienen osan opinnoistaan ammattiaineisiin ja työssä oppimiseen Yhteisessä ylläpitäjämallissa voisi muodostua yleissivistävien aineiden yksikkö, jota lukiokoulutuksen tulosalue voisi hallinnoida Kuntien hallinto ei välttämättä mahdollista syventyvää kuntayhteistyötä, jolloin oppilaitosten yhdistyminen on välttämätön Ammattiopetuksen ja lukion vastakkainasettelu on turhaa, ja yhteistyötä tulisi lisätä joka tasolla 23

24 24