Henri Timonen Selvitys sähköisen toimintaympäristön vaikutuksista ajojärjestelyn ja kuljettajien toimintaan.
|
|
- Teemu Sariola
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Henri Timonen Selvitys sähköisen toimintaympäristön vaikutuksista ajojärjestelyn ja kuljettajien toimintaan. Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Auto- ja kuljetustekniikka Insinöörityö
2 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Henri Timonen Selvitys sähköisen toimintaympäristön vaikutuksista ajojärjestelyn ja kuljettajien toimintaan. 14 sivua + 14 liitettä Tutkinto Insinööri (AMK) Koulutusohjelma Auto- ja kuljetustekniikka Suuntautumisvaihtoehto Ohjaaja(t) Logistiikka Lehtori Seppo Leppänen Laatu- ja kehityspäällikkö Aki Levänen, Kuljetusliike Kantola&Koramo Oy Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, kuinka sähköinen toimintaympäristö vaikuttaa ajojärjestelyn ja kuljettajien työskentelyyn, kun paperisista rahtikirjoista luovutaan ja tiedonkulku siirtyy sähköiseksi kuljetusketjun joka vaiheessa. Tavoitteena työssä oli löytää vaikutuksia mahdollisimman laajasti, niin asioita jotka helpottuvat, kuin niitä, jotka vaikeutuvat. Työ liittyy Kaukokiidossa meneillään olevaan Repsikka-hankkeeseen, jonka avulla ollaan siirtymässä paperisten rahtikirjojen käytöstä kokonaan sähköiseen tiedonkulkuun kuljetusketjun erivaiheissa. Teoriaosuudessa käsitellään toiminnanohjausjärjestelmiä, niiden historiaa, käyttötarkoitusta, ominaisuuksia ja käyttöönottoa. Lisäksi tarkastellaan sähköistä toimitusketjua ja siihen kuuluvaa sähköistä kuljetussanomaa, sähköistä rahtikirjaa, yksilöllistä rahtikirjanumeroa ja standardia kolliosoitelappua. Työn yritysosuus toteutettiin haastattelujen avulla sekä osallistumalla operatiiviseen toimintaan. Työstä saadut havainnot ja päätelmät ovat ainoastaan työntilaajan käyttöön. Työn tuloksena selvisi asioista jotka nopeutuvat sekä asioista jotka vievät enemmän aikaa, kun siirrytään sähköiseen toimintaympäristöön. Avainsanat Ajojärjestely, toiminnanohjausjärjestelmä
3 Abstract Author(s) Title Number of Pages Date Henri Timonen Effects of Electronic Operational Environment on Traffic Coordinators and Drivers Work Conditions 14 pages + 14 appendices 18 April 2016 Degree Bachelor of Engineering Degree Programme Automotive and Transport Engineering Specialisation option Transport Logistics Instructor(s) Seppo Leppänen, Lecturer Aki Levänen, Kuljetusliike Kantola&Koramo Oy The objective of this Bachelor s thesis was analyze the effects of electric operational environment on traffic coordinators and drivers working conditions. This thesis was commissioned by Kuljetusliike Kantola & Koramo, which is part of Kaukokiito system. This thesis is related to Repsikka-project, which is going on in Kaukokiito. This study was carried out as follows. Firstly, the company s employees and subcontractors were interviewed by using questionnaires. Secondly, discoveries were made by participating in the drivers daily operations. Finally, conclusions were made on the basis of the collected data and by contrast interviews. As a result, it was discovered that several different effects in traffic coordinators and drivers job. Part of effects was made working easier and part of effects was made working difficult. Keywords
4 Sisällys Lyhenteet 1 Johdanto 1 2 Toiminnanohjausjärjestelmä Historia Käyttötarkoitus Ominaisuudet Hankinta Käyttöönotto Tietojärjestelmä palveluna 7 3 Sähköinen toimitusketju Sähköinen kuljetussanoma Kuljetustilaus.fi-sivusto Palveluoperaattorit Suorayhteys Sähköinen rahtikirja Yksilöllinen rahtikirjanumero Standardi kolliosoitelappu 11 4 Yhteenveto 13 Lähteet 14 Liitteet Liite 1. Yritysosuuden toteutus Liite 2. Kysymyksiä vanhasta toimintamallista Liite 3. Ajojärjestelyn vanha toimintamalli Liite 4. Kysymyksiä mobiilista Liite 5. Mobiilin käyttö jakelussa Liite 6. Kysymyksiä nykyisestä toimintamallista Liite 7. Ajojärjestelyn tämänhetkinen toimintamalli Liite 8. Kysymyksiä tulevasta toimintamallista Liite 9. Ajojärjestelyn tuleva toimintamalli Liite 10. Mobiilin käyttö jakelussa tulevaisuudessa Liite 11. Muutokset ajojärjestelijän työssä
5 Liite 12. Muutokset kuljettajan työssä Liite 13. Yhteenveto Liite 14. Kuva sähköisestä rahtikirjasta ja kollilapusta
6 Lyhenteet CSV Tiedostomuoto, jonka avulla taulukkotietoa tallennetaan tekstitiedostoon. EDIFACT Electronic Data Interchange for Administration, Commerce and Transport. Sanomamuoto yritysten välisessä tiedonsiirrossa. ERP Enterprise Resource Planning, toiminnanohjausjärjestelmä, joka kerää ja välittää tietoa yrityksen eri toiminnoista. MRP Materials Requirement Plannig, ohjelmatyyppi, jonka avulla lasketaan ja suunnitellaan materiaalin tarve tuotannossa. SSCC Serial Shipping Container Code, standardikoodi, jonka avulla tunnistetaan kuljetusyksiköitä. XML Extensible Markup Language, formaatti tiedonvälityksessä eri järjestelmien välillä sekä formaatti dokumenttien tallennukseen..
7 1 1 Johdanto Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, kuinka sähköinen toimintaympäristö vaikuttaa ajojärjestelyn ja kuljettajien työskentelyyn, kun paperisista rahtikirjoista luovutaan ja tiedonkulku siirtyy sähköiseksi kuljetusketjun joka vaiheessa. Työ tehdään Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy:lle, joka on yksi Kaukokiidon omistajista. Työ liittyy Kaukokiidossa meneillään olevaan Repsikka-hankkeeseen, jonka tarkoituksena on siirtää toiminta täysin sähköiseksi niin, että paperisia rahtikirjoja ei enää tarvita. Kuljetusliike Kantola & Koramo on kuusamolainen perheyritys, jonka juuret juontavat 1960-luvulle. Tällä hetkellä omistajina on viisi Koramon veljestä. Yritys tuottaa kappaletavara-, elintarvike- ja puutavarakuljetuksia, sekä on osana valtakunnallista Kaukokiitoketjua. Toiminta alueena yrityksellä on tällä hetkellä Koillismaa, Kainuu, Pohjois- Karjala, Etelä- ja Pohjois-Savo, ja terminaaleja yrityksellä on seitsemällä paikkakunnalla: Kuusamossa, Kajaanissa, Kuopiossa, Joensuussa, Varkaudessa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Liikennöinti terminaaleista suuntautuu eri puolille Suomea. Tavoitteena työssä on tutkia asioita jotka muuttuvat, kun kaikki tieto käsitellään sähköisessä muodossa. Työssä tarkastellaan asioita, jotka nopeutuvat ja helpottuvat ajojärjestelijän ja kuljettajan työssä, sekä asioita, jotka hidastavat ajojärjestelijän ja kuljettajan työskentelyä. Aiheesta ei ole aiemmin tehty tutkimusta Repsikka-hankkeeseen liittyen. Työ on tehty Kuopion toimipisteessä ja siinä käsitellään ainoastaan Kaukokiitoketjuun liittyviä kuljetuksia. Työn aineisto on kerätty haastattelujen ja omien havaintojen kautta.
8 2 2 Toiminnanohjausjärjestelmä Tässä luvussa tarkastellaan toiminnanohjausjärjestelmiä, niiden historiaa, käyttötarkoitusta, ominaisuuksia, hankintaa, käyttöönottoa ja sitä kuinka toiminnanohjausjärjestelmän hankkiminen palveluna tapahtuu, kirjallisiin lähteisiin pohjautuen. 2.1 Historia Toiminnanohjausjärjestelmät alkoivat kehittymään varastonhallinnasta 1960-luvulla. Aluksi järjestelmät olivat räätälöityjä yrityksen tarpeiden mukaan. Seuraava vaihe toiminnanohjausjärjestelmien historiassa on MRP (Materials requirement Plannig), joita käytetään materiaalitarvesuunnitteluun tai laskentaan. Kyseiset järjestelmät yleistyivät 1970-luvulla ja samanaikaisesti kaupallisten standardiohjelmien valmistus kasvoi. Järjestelmien kehitys jatkui edelleen 1980-luvulla, jolloin niihin lisättiin myös varaston-, tuotannon- ja jakelunhallinta ominaisuuksia. Tuotannonohjauksen merkitys kasvoi 1990-luvulla, jolloin järjestelmiin liitettiin projektin-, talous- ja henkilöstöhallinta sekä sähköinen kaupankäynti. E-liiketoiminta ja koko toimitusketjuverkoston ohjaus korostui järjestelmissä vuosituhannen alussa. Kehitys jatkui suunnittelu- ja aikataulutusjärjestelmään (APS), joka tekee ERPin historiadatasta ennusteen. ERP, Enterprise Resource Planning, tarkoittaa toiminnanohjausjärjestelmä, joka kerää ja välittää tietoa yrityksen eri toiminnoista. Ennusteen valmistuttua APS siirtää sen takaisin ERP-järjestelmään. APS-järjestelmiä käyttävät muun muassa metsä- ja elintarviketeollisuuden toimijat. [1] (Kuva 1.)
9 3 Kuva 1. Toiminnanohjausjärjestelmien kehittyminen [1]. 2.2 Käyttötarkoitus Toiminnanohjausjärjestelmän avulla yrityksessä pystytään automatisoimaan rutiinitehtäviä, sekä tukemaan johdon asettamien strategioiden ja päämäärien toteuttamista. Näiden lisäksi toiminnanohjausjärjestelmä auttaa myös yrityksentoiminnan seurannassa. Toiminnanohjausjärjestelmän keräämän tiedon kautta toimintaa voidaan mitata sekä ohjata reaaliajassa. Erityppiset tietojärjestelmät kuten MRP ja ERP käsitetään yleisellä tasolla toiminnanohjausjärjestelmiksi. Tietokoneet eivät nykyisin enää muodostu rajoittaviksi tekijöiksi ominaisuuksiltaan, joten järjestelmissä on hyvinkin paljon erilaisia ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Nykyisin MRP-ohjelmistot ovat jääneet taka-alalle ERP-ohjelmistojen kattaessa erilaiset liiketoiminnalliset vaatimukset. Tuotantoa yrityksessä pyritään ohjaamaan tuotannonohjauksen avulla, jotta saataisiin täytettyä vaaditut laatu-, määrä- ja toimitusaika-vaatimukset. Perinteisesti ohjaukseen on kuulunut tuotannon ajoitus, varastojen seuranta, resurssien hyödyntäminen tehokkaasti sekä kustannusten valvonta. Nykyisin tuotannonohjaukseen liitetään tuotannon optimoinnin lisäksi toimitusketjusta syntyvät kustannukset, laadun-hallinta, tavaravirrat
10 4 sekä erilaiset informaatiovirrat. Tärkein tehtävä järjestelmällä on tukea ja auttaa toteuttamaan yrityksen käytössä olevaa tuotantotapaa. [2] 2.3 Ominaisuudet Toiminnanohjausjärjestelmä, ERP, on ohjelmisto, joka kerää yrityksen liiketoiminnasta syntyvän tiedon ja prosessit samaan ohjelmistoon. ERP-järjestelmässä voi olla useita hyvinkin erilaisia ominaisuuksia, kuten henkilöstöhallinta, kirjanpito, sisäinen laskenta, materiaalin- ja varastonhallinta, tuotannonohjaus sekä projektien, huoltotoiminnan, käyttöomaisuuden hallinta. Suurissa järjestelmissä eri osat ovat erillisiä paloja, joita voidaan ostaa lisää sekä ottaa käyttöön tarpeen vaatiessa tai eri vaiheissa. Käytännössä ERP-järjestelmät ovat kehittyneempiä versioita MRP-järjestelmistä ja niissä voidaan käsitellä tarvittaessa kaikkea yrityksen toiminnassa syntyvää tietoa. ERP-järjestelmien mahdollisuudet ja ominaisuudet riippuvat pitkälti käyttötarpeesta ja valmistajasta, joten järjestelmien välillä saattaa olla huomattaviakin eroja. Ominaisuuksista ERP-järjestelmissä on keskeisimpiä niin sanottu poikkifunktionaalisuus. Se tarkoittaa, että järjestelmä kykenee suunnittelemaan, laskemaan ja automatisoimaan tehtäviä erilaisten prosessien välillä. Poikkifunktionaalisuuden avulla voidaan esimerkiksi tehdä tuotannosta automaattisesti jälkilaskenta. Yhteinen tietojärjestelmä helpottaa toimintaa yrityksen eri osastojen välillä ja samalla vähentää päällekkäistä työtä. Lisäksi yritystä saadaan johdettua paremmin, koska jatkuvasti saadaan ajan tasalla olevaa tietoa yrityksen toiminnasta. Toiminnanohjausjärjestelmien erilaisten laajennusten avulla, kuten asiakkuuksienhallintajärjestelmien (CRM), toimitusketjun hallintajärjestelmien (SCM) sekä tietovarastointija raportointijärjestelmien (BI), yritykset pyrkivät muokkaamaan toimintaansa tehokkaammaksi ja helpottamaan päätöksentekoa. [2] 2.4 Hankinta On erityisen tärkeää valita omalle organisaatiolleen sopiva toiminnanohjausjärjestelmä. Hankkeet ovat kalliita ja pitkä kestoisia, joten on tärkeää, että henkilöstö on motivoitunut ja sitoutunut hankkeeseen. Näin ollen saadaan mahdollisimman suuri hyöty irti kal-
11 5 liista ja vaativasta hankkeesta. Nykyisin myös pienet ja keskisuuret yritykset ovat ruvenneet hankkimaan entistä enemmän toiminnanohjausjärjestelmiä käyttöönsä. [2] Yritysten hyvinkin erilaiset tarpeet asettavat kovia vaatimuksia ohjelmistotoimittajille järjestelmien suhteen. Tämä onkin johtanut siihen, että ohjelmistotoimittajat voidaan luokitella kahteen eri luokkaan. Osa ohjelmistotoimittajista tuottaa järjestelmiä, jotka muokataan erilaisten lisäosien ja asetusten avulla käyttäjää parhaiten palvelevaksi järjestelmäksi. Tällaiset ohjelmistot ovat tyypillisesti suurien ohjelmistotoimittajien tekemiä, ja tällaisten järjestelmien käyttöönotto on varsin suuritöistä. Vastaavasti toiset ohjelmistotoimittajat valmistavat tietyille toimialoille räätälöityjä ohjelmistoja, joiden mahdollinen käyttäjäkunta on pieni, mutta järjestelmä saadaan käyttöön ilman suurempia muutoksia tai räätälöintejä. Näiden käyttöönotto on huomattavasti helpompaa, koska järjestelmä on kehitetty alusta lähtien tietyntyyppisille toimijoille. Mitä isompi hanke on kyseessä, sitä tärkeämpää on saada selville tietoa eri vaihtoehdoista ja niihin liittyvistä hyödyistä sekä kustannuksista. Lisäksi on syytä muodostaa kuva, miten hanke ylipäätään vaikuttaa yrityksen toimintaan yleisellä tasolla. [2; 3, s. 216.] Järjestelmän hankinnasta ja käyttöönotosta koituvien kustannusten laskeminen on yleensä hankalaa. Suoranaisesti järjestelmän hankinnasta aiheutuvat kustannukset on helppo laskea siinä vaiheessa, kun järjestelmän toimittaja on lähettänyt viimeisen laskun. Käyttöönotossa syntyvien piilokustannusten arvioiminen on yleensä hankalaa, minkä lisäksi siihen vaikuttaa, millaisella aikavälillä asiaa tarkastellaan. Jos jokin tuotannollinen prosessi ei toimi käyttöönoton yhteydessä, kuten sen pitäisi, sen aiheuttamat vaikutukset selviävät vasta pidemmän ajan kulututtua, esimerkiksi kuinka se on vaikuttanut yrityksen kuvaan ja tuotteiden menekkiin. [3, s. 216.] Kuvassa 2. kuvattu toiminnanohjausjärjestelmän hankinta vaiheittain. Aluksi yrityksen on selvitettävä omat tarpeensa toiminnanohjausjärjestelmään liittyen. Kun tarpeet on kartoitettu, seuraavaksi vuorossa on ohjelmistotoimittajien kartoitus. Sopivien ohjelmistotoimittajien löydyttyä, ohjelmistotoimittajille lähetetään tarjouspyynnöt. Ohjelmistotoimittajien annettua tarjoukset, niitä vertaillaan keskenään, ja lopulta valitaan se keneltä ohjelmisto hankitaan.
12 6 Kuva 2. Toiminnanohjausjärjestelmän hankinta. 2.5 Käyttöönotto Järjestelmien käyttöönotto on suuri prosessi ja vaatii paljon asiantuntemusta. Mitä suuremman järjestelmän käyttöönotosta on kyseessä, sitä enemmän siihen tarvitaan asiantuntijoita osallistumaan. Hyvin usein käyttöönottotilanteissa yritys tarvitsee ulkopuolisia asiantuntijoita, jotta järjestelmästä saatava hyöty saadaan maksimoitua sekä erilaiset riskit minimoitua. [2] Käyttöönotto-vaiheessa havaitaan usein erilaisia ongelmia ja häiriöitä. Näiden havaintojen kautta järjestelmiin tehdään vielä muutoksia. Voidaankin ajatella, että suunnittelu ja käyttöönottovaiheen raja on häilyvä, ja suunnittelua tapahtuu vielä senkin jälkeen, kun yritys on aloittanut järjestelmän käytön. Kun uusi järjestelmä on otettu käyttöön, on käyttäjien kokemuksia käytöstä kerättävä pitkällä aikajänteellä. Näin ollen järjestelmää saadaan kehitettyä siten, että käyttäjät saavat siitä mahdollisimman suuren hyödyn itselleen ja yritykselle. [3] Koulutus on erittäin tärkeä osa käyttöönottoa. Jotta käyttöönotto onnistuu mahdollisimman hyvin, on koko organisaatio sekä henkilöstä saatava mukaan koulutukseen ja perehdytykseen. Lisäksi kaikkien osapuolten on sitouduttava käyttöönottoon ja oltava mukana siinä. Näin käyttöönotosta tulee mahdollisimman helppoa siitä huolimatta, että kyseessä on vaikea ja haasteellinen prosessi. [3] (Kuva 3.)
13 7 Kuva 3. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. 2.6 Tietojärjestelmä palveluna Tietojärjestelmä on mahdollista hankkia myös palveluna, sen sijaan että yritys hankkisi itselleen palvelimet ja lisenssit järjestelmän toimittajalta. Palvelu-muotoisessa tietojärjestelmässä palvelun tuottaja vastaa tietojen käsittelyyn ja tallennukseen tarvittavista resursseista ja tarjoaa ne Internetin välityksellä järjestelmän loppukäyttäjälle. Näin ollen käyttäjän ei tarvitse huolehtia järjestelmään liittyvästä ylläpidosta, vaan palvelun tarjoaja huolehtii niistä. Tarpeen vaatiessa palvelimia voidaan muuttaa niin, että palvelin on aina käyttäjälleen oikean kokoinen ja vaatimukset täyttävä. Etuina SaaS-mallissa, Software as a Service, ohjelmiston hankinta palveluna, verrattuna hankittuun järjestelmään on edullinen ja nopea käyttöönotto sekä keskitetty ylläpito, jonka avulla ohjelmiston elinkaaren aikana syntyvät kokonaiskustannukset voidaan saada mahdollisimman pieniksi. Säästöä syntyy myös siitä, kun ei tarvitse tehdä vaativia laitehankintoja ja niiden ylläpitoa sekä niihin liittyvää selvitystyötä. Lisäksi palvelumuotoisella ohjelmistolla voidaan reagoida nopeammin muuttuneisiin tarpeisiin. Esimerkiksi uutta toimipistettä perustettaessa ei tarvita erillistä hanketta liittyen ITinfrastruktuuriin, kun palvelut saadaan toteutettua Internet-yhteyden välityksellä. Varsinkin kansainvälisessä ja liikkuvassa organisaatiossa nopea ja helppo käyttöönotto ovat merkittävässä roolissa. Nopeat Internet-yhteydet ja tehokkaat päätelaitteet, kuten tablet-tietokoneet ja älypuhelimet, mahdollistavat palvelumuotoisen järjestelmän käyttämisen lähes missä tahansa paikkaan ja aikaan katsomatta.[2] 3 Sähköinen toimitusketju Tässä luvussa kuvataan, kuinka sähköinen toimitusketju toimii, mitä asioita eri osapuolilta vaaditaan sähköisessä toimintaketjussa ja mitä tietoja sähköisessä toimitusketjussa on. Sähköisessä muodossa olevat kuljetustiedot mahdollistavat hyvän palvelun ja tehostavat logistiikkaketjua. Puutteellisten tai epäselvien kuljetustietojen takia lähetyksiä harhailee ja myöhästelee. Lisäksi toimijat edellyttävät sähköisiä tilaustietoja, mikäli asiakas haluaa lisäarvopalveluita. Kun sähköisiä kuljetustilaustietoja välitetään, tilauksissa on käytettävä standardimuotoisia kuljetussanomia, standardimuotoista rahtikirjaa,
14 8 jossa on yksilöllinen rahtikirjanumero ja viivakoodi, sekä standardimuotoista kolliosoitelappua, jossa on kollin yksilöivä viivakoodi (SSCC-koodi). Tavoitteena on saada yhteiset tiedonsiirtotavat tavaraliikenteeseen, jonka tarkoituksena on helpottaa ja nopeuttaa kuljetusten eri osapuolten toimintaa. [4; 5] Kuvassa 4 havainnollistettu, Kuva 4. Sähköinen toimitusketju [4]. kuinka sähköisessä toimitusketjussa tiedonkulku tapahtuu. Aluksi asiakas tekee kuljetusliikkeen järjestelmään tilauksen sähköisesti. Ajojärjestelijä saa kuljetustilauksen tietokoneelleen, josta välittää sen kuljettajalle. Kuljettaja suorittaa noudon ja skannaa kolleista viivakoodit mobiililaitteella. Kuljetuksen eri vaiheissa kollien viivakoodit skannataan ja asiakas pystyy näin seuraamaan lähetyksen kulkua sähköisestä järjestelmästä. Lähetyksen toimituksen yhteydessä kuljettaja ottaa sähköisen kuittauksen vastaanottajalta ja tieto välittyy laskutukseen. [4]
15 9 3.1 Sähköinen kuljetussanoma Tässä luvussa käsittelen sähköistä kuljetussanomaa ja sen käyttöön liittyviä eri vaihtoehtoja. Sähköisen kuljetussanoman välittämiseen on olemassa erilaisia vaihtoehtoja. Minimi vaatimuksina sähköiseen tiedonsiirtoon ryhdyttäessä on tietokone ja Internetyhteys. Tapa, miten tietoa siirretään sähköisesti, riippuu siitä, kuinka paljon kuljetustilauksia päivittäin on tehtävä. Useat kuljetusyritykset tarjoavat Internet-sivuillaan mahdollisuuden tehdä kuljetustilauksen. Tyypillisesti sähköiset kuljetussanomat ovat EDIFACT- tai XML-muotoisia. Kuljetustilauksen pystyy tekemään yksinkertaisesti Internet-käyttöliittymän avulla, eikä näin ollen tarvitse hankkia kalliita ohjelmistoja. Useat kuljetusyritykset tarjoavat tämän tyyppisiä palveluita, esimerkiksi Logistiikkayritysten Liitto ry tarjoaa jäsenilleen kuljetustilaus.fi järjestelmän. Järjestelmään tiedot syötetään joko manuaalisesti tai vaihtoehtoisesti voidaan käyttää myös CSV-muotoa Kuljetustilaus.fi-sivusto Logistiikkayritysten Liitto ry:n ylläpitämällä Kuljetustilaus.fi-sivustolla on tarjolla kutakuinkin samat palvelut kuin kuljetusliikkeiden omilla sivuilla. Sivustoon on yhdistetty asiakirjojen laadintaan vaadittavat ohjelmistot sekä tiedonsiirtoratkaisut. Rahtikirjojen sekä kollilappujen teko ja tulostus on mahdollista sivuston kautta. Palveluun on rekisteröidyttävä, sekä kuljetusliikkeen kanssa on oltava asiakassopimus, jotta voi tehdä kuljetustilauksia. Kuljetustentilaajalle käytännöllisiä ominaisuuksia palvelussa on esimerkiksi osoitteiden tallennus, usein käytettyjen tilauspohjien tallennus sekä lähetysten seurantamahdollisuus. Kuljetuksen tilaaja valitsee sivustolta kuljetuksen suorittajan ja tämän jälkeen syöttää tarvittavat tiedot sarakkeisiin. Asiakkaan syötettyä tiedot sivustolle ja hyväksyttyä kuljetustilauksen tiedot siirtyvät kuljetusyrityksen järjestelmään näkyviin oikeassa muodossa. Tämän jälkeen asiakas tulostaa kollilaput ja liittää ne kolleihin noutoa varten. [9]
16 Palveluoperaattorit On olemassa myös yrityksiä, jotka ovat erikoistuneet kuljetussanomien välitykseen, näistä käytetään nimitystä palveluoperaattori. Näiden yritysten palveluihin kuuluu liittymät suurimpien suomalaisten kuljetusyritysten järjestelmiin. Palveluoperaattorin avulla sähköisen kuljetustilauksen käyttöön pääsee yksinkertaisesti ja pienillä aloituskustannuksilla. Operaattori pystyy muokkaamaan palvelua paremmin asiakkaan tarpeisiin vastaavaksi erilaisten laajennusten avulla. Lisäksi saatavilla on tukea tuotteiden käyttöön. Palveluoperaattorin käyttö on hyvä vaihtoehto, kun rahtikirjoja tehdään päivittäin kappaleeseen. Kuljetusten tilaaja voi olla palveluoperaattorin kautta yhteydessä useisiin kuljetusliikkeisiin ja yhteydet niihin pystytään tekemään nopeasti ja yksinkertaisesti. Yritys pystyy liittämään palveluoperaattorin omaan ERP-järjestelmäänsä. Palveluoperaattorit tarjoavat usein myös mahdollisuutta muuttaa kuljetuksen tilaajan omassa tiedostomuodossa olevat asiakirjat standardin mukaisiksi EDIFACT- tai XML-sanomiksi. [9] Suorayhteys Mahdollista on myös luoda suora EDI-yhteys yritysten välille. Dokumentit ja kollilaput luodaan ohjelmiston avulla, joka on joko erillinen ohjelmisto tai osa isompaa kokonaisuutta, esimerkiksi ERP:tä. Tämä tarkoittaa sitä, että kuljetusasiakkaan ja kuljetusyrityksen välillä tiedonsiirto tapahtuu EDIFACT- tai XML-standardisanomilla, jotka ohjelmisto tuottaa siihen syötettyjen tietojen avulla. Suorayhteys on kaikista vaativin yhteys, ja sen toteuttaminen on monimutkaista, koska on määritettävä tiedonsiirron rajapinnat ja menetelmät. Se mahdollistaa myös erilaisia räätälöintejä, kuten sen, että lähettäjä saa omaan järjestelmäänsä tiedot vastaanottajan kuittauksesta. Kaikilla isoimmilla kuljetusyrityksillä on mahdollisuus ottaa vastaan EDI-sanomia. Tehokkaimmillaan suorayhteys on, kun rahtikirjoja tehdään päivittäin yli 50 kappaletta. [4; 9] 3.2 Sähköinen rahtikirja Standardista rahtikirjasta löytyy tiedot, joita tavaroiden kuljetuksessa ja käsittelyssä tarvitaan. Asiakkaalle, joka kuljetuksen tilaa, standardin mukaisen rahtikirjan käyttö auttaa antamaan kaikki tavaran kuljettamiseen ja perille viemiseen tarvittavat tiedot ja
17 11 ohjeet kirjallisena rahdinkuljettajalle. Lisäksi rahtikirja on dokumentti, joka vahvistaa kuljetussopimuksen. Standardissa rahtikirjassa on paikat kaikelle tarvittavalle tiedolle. Tiedoille on sovittu merkkimäärä, jonka avulla tiedot on helppo siirtää paperiselta rahtikirjalta sähköiseen järjestelmään. Rahtikirjan täyttö suositellaan aina tehtävän koneellisesti tai vaihtoehtoisesti tulostaa suoraan tietojärjestelmästä, [4] 3.3 Yksilöllinen rahtikirjanumero Uudistettu kotimaan rahtikirjastandardi on käyttöönotettu Suomen Standardoimisliitto SFS:n tekemä uusi rahtikirja on tehty vastaamaan paremmin kuljetusten tämän hetken tarpeisiin, esimerkiksi sähköiseen tiedonsiirtoon. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistysten LOGY ry:n ylläpitämän nettipohjaisen rahtikirjanumeropalvelun avulla pyritään sähköistämään koko toimitusketju sekä parantamaan elinkeinoelämän kilpailukykyjä. [5] Sähköiselle toiminnalle edellytyksenä on, että jokainen rahtikirja on yksilöity numeroin. Rahtikirjan numeron avulla lähetyksiä on helppo seurata. Numero koostuu 12 numerosta, joita kolme ensimmäistä on varattu järjestelmää varten. Kahdeksan seuraavaa numeroa ovat vaihtuvia. Numerosarjan viimeinen numero on tarkistenumero, joka lasketaan samalla tavalla kuin laskujen viitenumero. Järjestelmän kautta luodut rahtikirjanumerot perustuvat rekisteröityneen käyttäjän Y- tunnukseen. Palvelun kautta luodut rahtikirjanumerot ovat tilauspäivästä laskettuna 24 kuukautta voimassa. Tietokanta on Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry:n ylläpitämä ja sen palvelut sekä tilaukset ovat osoitteessa [4] 3.4 Standardi kolliosoitelappu Kansainvälisen ISO-standardin pohjalta on suunniteltu kolliosoitelappu. Kolliosoitelapun avulla tiedetään, mitkä kollit kuuluvat mihinkin rahtikirjaan. Näin kollit voidaan tunnistaa kuljetusketjun eri vaiheissa sekä viivakoodin avulla ne voidaan yhdistää sähköi-
18 12 seen tietoon. Jotta virheet saadaan minimoitua sekä tunnistaminen on mahdollista, jokaiseen kolliin tulee laittaa kolliosoitelappu. Mikäli lähetyksessä on useita kolleja, tulisi laput kiinnittää siten että ne ovat helposti ja nopeasti luettavissa. Kolliosoitelappu sisältää runsaasti erilaista tietoa, osa pakollisia ja osa valinnaisia. Pakollisia tietoja ovat seuraavan: Mistä-kenttä (keneltä ja mistä tavara lähtee), Minnekenttä (kenelle ja minne tavara toimitetaan), SSCC-koodi, kolliluku (määrä, montako kollia lähetykseen kuuluu), lähetyksen paino sekä viivakoodi ja sovellustunnus. Valinnaisia tietoja kolliosoitelapussa ovat EDI-tiedonsiirtomerkintä, päivämäärä, kuljetusohjeet ja lähetys/tilaus-tunnisteet. Kaikkien ohjelmistojen ja Internet-palveluiden avulla pystytään tekemään ja tulostamaan kolliosoitelappu, niistä tiedoista, joita kuljetuksen suorittajalle on annettu. Kolliosoitelaput voidaan tulostaa tavallisella tulostimella, mutta käyttöä helpottaa jos tulostus tehdään sitä varten suunnitellulla tulostimella. [4; 9]
19 13 4 Yhteenveto Opinnäytetyössä selvitettiin millaisia muutoksia ajojärjestelijän ja kuljettajan työhön tulee, kun paperisista rahtikirjoista luovutaan ja siirrytään sähköiseen tiedonkulkuun toimitusketjun erivaiheissa. Tavoitteena työssä oli löytää mahdollisimman monta vaikutusta ajojärjestelijän sekä kuljettajan työhön. Tietoja aiemmasta, tämän hetkisestä ja tulevasta toimintamallista kerättiin haastattelemalla ja olemalla itse mukana toiminnassa, ja saatujen tietojen perusteella tehtiin kuvaus jokaisesta toimintamallista erikseen. Näitä kuvauksia vertailemalla tehtiin havaintoja asioista jotka nopeutuvat sekä asioista jotka vievät enemmän aikaa.
20 14 Lähteet 1 Toiminnanohjausjärjestelmä. Verkkodokumentti. Logistiikan maailma Luettu Toiminnanohjaus, ERP. Verkkodokumentti. Toiminnanohjaustieto. Luettu Kettunen Jari & Simons Magnus Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto pk-yrityksessä. Verkkodokumentti. Luettu Logistiikan maailma, Verkkosivusto Luettu Rahtikirjanumerot, Verkkosivusto. Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry. Luettu Haastattelu, Tomi Tirkkonen ja Juho Hakkarainen Haastattelu Mika Puustinen Haastattelu Anssi Savolainen Miten aloitan sähköisen yhteyden kuljetusliikkeen kanssa? Verkkodokumentti. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Haastattelu Kalle Kurkela ja Mikko Siitari Haastattelu Tomi Tirkkonen Kaukokiidon ohjemateriaali, pdf-tiedosto,
21
Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013. Ilkka Tirkkonen Regional CIO
Sähköisen toimitusketjun tuomat edut Liikenne- ja viestintäministeriö 26.03.2013 Ilkka Tirkkonen Regional CIO Sähköinen toimitusketju Myyjä luovutus Tilaus Vahvistus Toimitus Kysely Vastaus Ostaja luovutus
LisätiedotKuljetustilaukset sähköisesti
Kuljetustilaukset sähköisesti Miksi sähköinen kuljetustilaus? Virheet vähenevät Täydelliset tiedot koko kuljetusketjun ajan -> ei virheitä kuljetussuunnittelussa Oikea määrä kuljetuskapasiteettia oikeaan
LisätiedotAjankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA. Page 1
Ajankohtaisfoorumi, Tallinnan asiakaspäivät 10.-11.5.2012 Joonas Korhonen LOGISTIIKKA-ALAN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT SUOMESSA Page 1 Logistiikka-alan tulevaisuuden näkymät Suomessa Tavoitteena sähköinen toimintatapa
LisätiedotSÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT
Visma Nova SÄHKÖISET RAHTIKIRJAT - VISMA AUTOTRANSPORT Page 1 Lähtökohdat Logistiikka-alan toimijoiden tavoitteena sähköinen toimintatapa vuoteen 2013 mennessä (Logistiikkayritysten liitto ry): Pyrkimyksenä
Lisätiedot- sähköinen rahtikirja
Visma AutoTransport - sähköinen rahtikirja (Unifaun) Visma Nova Sähköisen tiedonsiirron tahtotila logistiikkapalveluissa Suomessa 2011 Kotimaan tavarankuljetusten rahtikirjan (SFS 5865) uudistaminen yhteensopivaksi
LisätiedotSähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013
Sähköinen tilaaminen kasvussa miten tästä eteenpäin Jouni Sopula, Logistics 13, 9.4.2013 LL/Yleisesittely Logistiikkayritysten Liitto on EK:n jäsen, perustettu v. 1951 nimellä Tavaralinjat ry Jäsenyritykset
Lisätiedot6.10.2015 Suomen Kaukokiito Oy. Sähköinen tiedonsiirto Ohjeistus asiakkaalle sähköiseen asiointiin
6.10.2015 Suomen Kaukokiito Oy Sähköinen tiedonsiirto Ohjeistus asiakkaalle sähköiseen asiointiin 1 Sisällysluettelo Kaukokiidon sanomaliikenne... 2 Lähetyksen rahdittaminen... 3 Yksilöity rahtikirjanumero
LisätiedotLoogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa
Loogisempaa sisälogistiikkaa: tuotteiden yksilöinti ja tuotetietojen hallinta verkkokaupassa Tomi-Pekka Juha, Sector Manager, GS1 Finland Oy 08.10.2015 Sisältö GS1 Finland GS1 ja verkkokauppa GS1 järjestelmä
LisätiedotKuljetustilaus.fi asiakkaan rekisteröitymisja yleisohjeet 16.4.2015
Kuljetustilaus.fi asiakkaan rekisteröitymisja yleisohjeet 16.4.2015 Yleistä palvelusta: - Kuljetustilaus.fi on Elinkeinoelämän Keskusliittoon kuuluvan Logistiikkayritysten Liito Ry:n tarjoama nettiportaali,
LisätiedotSelvitys raskaan liikenteen ecallhätäviestintäjärjestelmästä. Yrityskyselyn ja haastattelujen tulosten esittely
Selvitys raskaan liikenteen ecallhätäviestintäjärjestelmästä Suomessa Yrityskyselyn ja haastattelujen tulosten esittely Yrityshaastattelun ja kyselyn tuloksia Haastateltu viisi yritystä Kyselyyn vastasi
LisätiedotLAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen
LAPPU -projekti (Kollin yleinen osoitelappu) Yhteenvetoa haastatteluista ja hankkeen eteneminen 24.10.2003 Anu Kalliala TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 1 Suoritetut haastattelut Haastatteluja
LisätiedotGS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua. Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015
GS1 Golli-palvelu digitalisoi PK-yritysten toimitusketjua Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 11.11.2015 Sisältö 1.GS1 organisaatio ja GS1 Finland 2.GS1 standardijärjestelmä 3.GS1 Golli-palvelu digitalisoi
LisätiedotCase Fysioline LIIKUNTA KUNTOUTUS FARMASIA WRANGE VUOTUISET KULJETUSMÄÄRÄT Tuonti Eurooppa Tuonti Kaukoitä ja USA 250 lähetystä (1 lava 13,6 lvm) 60 teu Kerättyjä rivejä 80 000 Lähetettyjä tilauksia 27
LisätiedotSSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE
SSCC - SERIAL SHIPPING CONTAINER CODE käyttö toimitusketjussa Tiedonsiirron merkitys korostuu kilpailun globalisoituessa ja yritysten verkottuessa. Yritykset eivät hae kilpailuetua pelkästään yksittäisinä
LisätiedotASIAKKAIDEN KÄYTTÄJÄKOKEMUKSET DSV:N SÄHKÖISISTÄ PALVELUISTA
1 Opinnäytetyö (AMK) Liiketoiminnan logistiikka NLILOS14 2016 Ilkka Uoti ASIAKKAIDEN KÄYTTÄJÄKOKEMUKSET DSV:N SÄHKÖISISTÄ PALVELUISTA E-Service ja Track & Trace 2 OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
Lisätiedotverkkolasku.fi 2.1.2011
palveluna Notebeat Entrepreneur -ohjelmalla hoidat kaikki yrityksesi myynti- ja ostolaskut sähköisesti selainkäyttöliittymässä, sekä siirrät ne kätevästi tilitoimistoon. Säästät heti käyttöönotosta alkaen
LisätiedotSAP. Lasse Metso 14.1.2011
SAP Lasse Metso 14.1.2011 Toiminnanohjausjärjestelmä engl. Enterprise Resource Planning, ERP Integroitu tietojärjestelmä joka palvelee kaikkia yrityksen osastoja. Tuotantoyrityksistä liikkeelle lähtenyt
LisätiedotSähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen. Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013
Sähköisen liiketoimintaprosessin kehittäminen Heikki Laaksamo, TIEKE, 26.3.2013 SÄTKY Sähköisten toimintamallien käytön lisääminen logistiikassa Hankkeessa on luotu työkaluja, jotka mahdollistavat suomalaisen
LisätiedotLemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä
Lemonsoft toiminnanohjausjärjestelmä Lemonsoft on toiminnanohjausjärjestelmä, joka on tehty liiketoiminnan hallintaan ja kehittämiseen. Lemonsoftin ominaisuudet ovat muokattavissa vastaamaan eri toimialojen
LisätiedotGS1 Golli modernisoi pk-yritysten tilaustoimitusketjun. Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy
GS1 Golli modernisoi pk-yritysten tilaustoimitusketjun Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 19.2.2016 Globaali kattavuus, paikallinen läsnäolo 111 maaorganisaatiota 150 maata toiminnan piirissä Noin 2 miljoonaa
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Lähtökohta. Integroinnin tavoitteet
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Integraation tavoitteita Lähtökohta Web-palvelut Asiakasrekisteri ERP, Tuotannon ohjaus Tuotanto Myynti Intranet Extranet? CRM Johdon tuki Henkilöstö Kirjanpito Palkanlaskenta
LisätiedotLogistiikkaprosessiin tehoa ja parempaa palvelua sähköisellä asioinnilla. It- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen, Suomen Kaukokiito Oy
Logistiikkaprosessiin tehoa ja parempaa palvelua sähköisellä asioinnilla It- ja kehitysjohtaja Mika Kinnunen, Suomen Kaukokiito Oy Suomen Kaukokiito Oy Suomen Kaukokiito hoitaa Kaukokiito-ketjun markkinoinnin
LisätiedotYrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi
Yrityksen sähköisen sanomaliikenteen automatisointi Digi Roadshow 20.4.2015 OneWay Sanomanvälitys Oy Jukka Sippola OneWay Sanomanvälitys Oy / Rauhala Yhtiöt Oy OneWay Sanomanvälitys Oy Perustettu 1.1.2013
LisätiedotERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009
ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia
LisätiedotPaikoillenne, valmiit, lähetetty!
Paikoillenne, valmiit, lähetetty! Toimitusketjun hallinta Logistiikka ei ole pelkästään tavaran siirtämistä ja säilyttämistä, vaan se on keskeinen osa laadukasta palvelua ja tehokasta toimitusketjua Logistiikkayritysten
LisätiedotUnifaun Online - johdanto
Unifaun Online - johdanto Tervetuloa Unifaun Online käyttäjäksi! Unifaun Online on Internetin välityksellä toimiva palvelu, jonka avulla voidaan tulostaa kaikki yrityksen rahtiasiakirjat ja välittää kuljetuskumppaneille
LisätiedotSiirtyminen sähköiseen tilausjärjestelmään. TOOLS Finland Oy Timo Kaartinen, MDM- manager
Siirtyminen sähköiseen tilausjärjestelmään TOOLS Finland Oy Timo Kaartinen, MDM- manager Pohjoismaiden johtava teollisuustarvikkeiden ja komponenttien toimittaja B&B TOOLS pähkinänkuoressa Toimipisteitä
LisätiedotEBSOLUT OY 1.4.2009. Metsistä energiaa yrittämällä seminaari. Energiaa metsistä yrittämällä - seminaari
EBSOLUT OY 1.4.2009 Energiaa metsistä yrittämällä - seminaari Metsistä energiaa yrittämällä seminaari Ebsolut Oy lyhyesti Ohjelmistotuotannon palveluyritys Perustettu vuonna 2000 Omistajana Kainuun Puhelinosuuskunta
LisätiedotSähköisten tilaussanomien tuleminen EDIn rinnalle
Sähköisten tilaussanomien tuleminen EDIn rinnalle Presented by: Presented to: Date: Martti From martti.from@pagero.com Verkkolaskufoorumin syysseminaari Marraskuu 2017 Pagero and Primelog are registered
LisätiedotSIPS-ostolaskujen XML-ohjeet toimittajille
SIPS-ostolaskujen XML-ohjeet toimittajille 23.10.2017 1 Automaattisen käsittelyn edellytykset Seuraavilla sivuilla on kuvattuna ne ostolaskun tiedot, jotka sen lisäksi, että ovat laskun kuvalla, pitää
LisätiedotSupply Chain Module 1
2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)
LisätiedotEMVHost Online SUBJECT: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT COMPANY: EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje AUTHOR: DATE: 15.03.
EMVHost Online SUBJECT: COMPANY: COMMENTS: AUTHOR: EMVHOST ONLINE CLIENT - AUTOMAATTISIIRROT NETS OY EMVHost Online Client sovelluksen käyttöohje NETS OY DATE: 15.03.2011 VERSION: 1.0 1 SISÄLLYS SISÄLLYS...
LisätiedotBaswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle. Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management
Baswaren verkkolaskuratkaisut PK-yritykselle Mikael Ylijoki VP, Network Services Product Management Mikä on verkkolasku? Verkkolasku on lasku, joka: Lähetetään ja/tai vastaanotetaan sähköisesti Sisältää
LisätiedotUBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä. Heikki Laaksamo, TIEKE ry
UBL sanomien käyttö sähköisessä kaupankäynnissä Heikki Laaksamo, TIEKE ry Sähköisen, standardimuotoisen tiedonsiirron kehitys Suomessa Suomalainen standardi / Positiosidonnaiset tietueet KOTVA 1980-luvun
LisätiedotMilloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo
Milloin kannattaa käyttää XML:ää CASE: VR - e-cargo ebusiness Forum Kouvola, 3.10.2002 25.9.2002, Ina Mickelsson, EDI Management sivu 1 E-Cargo Esityksen sisältö: hankkeen taustat ja tavoitteet hankkeen
LisätiedotMistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat?
Pilvipalvelut Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Pilvipalvelut - Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Suurin osa kaikista uusista it-sovelluksista ja -ohjelmistoista toteutetaan pilvipalveluna.
LisätiedotTietoEnator Logistics Solutions
TietoEnator Logistics Solutions Ratkaisuja kuljetusyrityksille ja logistiikkaoperaattoreille Logistics 2005 / Wanha Satama 20.4.2005 Mika Heikkilä, mika.t.heikkila@tietoenator.com, 040-5535199 Page 2 Page
LisätiedotDigiajan menestyksekäs toimitusketju / Expak Materiaalivirtojen ohjaus ja optimointi Caset - Vilpe Oy, Airam Electric Oy Ab
Etelä Digiajan menestyksekäs toimitusketju 24.10.2018 / Expak Materiaalivirtojen ohjaus ja optimointi Caset - Vilpe Oy, Airam Electric Oy Ab Expak Systems Oy Tommi Hyyrynen WWW.EXPAK.FI Suomen Osto- ja
LisätiedotKUN RESURSSIT JA AIKA EIVÄT RIITÄ - KÄYTÄ TAVARATAKSIA!
KUN RESURSSIT JA AIKA EIVÄT RIITÄ - KÄYTÄ TAVARATAKSIA! PALVELUHINNAST0 2012 SISÄLLYSLUETTELO YRITYSESITTELY, TILAUSPALVELU JA YHTEYSTIEDOT 3 HINNASTO Lahti, Hollola, Nastola, Orimattila, Vääksy 4 Heinola
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotKuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi
Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa
LisätiedotGS1 Golli modernisoi pk-yritysten tilaustoimitusketjun
GS1 Golli modernisoi pk-yritysten tilaustoimitusketjun Mikko Luokkamäki, GS1 Finland Oy 28.11.2016 Globaali kattavuus, paikallinen läsnäolo 112 maaorganisaatiota 150 maata toiminnan piirissä Noin 2 miljoonaa
LisätiedotHeini Salo. Tuotannonohjauksen kehittäminen digitaalipainossa. EVTEK-ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma. Insinöörityö 15.5.
EVTEK-ammattikorkeakoulu Mediatekniikan koulutusohjelma Tuotannonohjauksen kehittäminen digitaalipainossa Insinöörityö 15.5.2008 Ohjaaja: tuotantopäällikkö Markku Lohi Ohjaava opettaja: yliopettaja Seija
LisätiedotSmartShip Rahtituotteiden ja lisäpalveluiden valitseminen
SmartShip Rahtituotteiden ja lisäpalveluiden valitseminen Valitse Posti SmartShipistä Posti Rahti, jos olet sopinut tästä palvelusta ja lähettämässä rahtilähetystä rahtikirjalla Posti Rahti tilaa tänään,
LisätiedotLuo lähetys UNIFAUN
Luo lähetys UNIFAUN WWW.UNIFAUN.COM 8. ELOKUUTA 2016 Sisällysluettelo 1 Luo lähetys... 3 1.1 Osoitteet ja kuljetuspalvelu... 3 1.2 Lähetyksen tiedot ja lisäpalvelut... 4 1.3 Tulostus... 6 LUO LÄHETYS 2
LisätiedotKaukoputken käyttöohje. Opastus ja tuki
Kaukoputken käyttöohje http://kaukoputki.kaukokiito.fi Opastus ja tuki Sähköiset palvelut 010 510 1700 sahkoisetpalvelut@kaukokiito.fi Versio 1.1/8.2.2013/VV Rekisteröityminen Aloita rekisteröityminen
LisätiedotProcountor laskutusliittymä
Päiväys: 25.3.2015 Laatinut: Riitta Kemppainen Tarkastanut: Matti Immonen Sisällysluettelo 1 Liittymän käyttötarkoitus... 3 1.1 Liittymän käyttötarkoitus... 3 1.2 Liittymän toimintaperiaate... 3 2 Liittymän
LisätiedotJussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO
Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska
LisätiedotProcuNet. Avoimiin rajapintoihin perustuva rakentamisen sähköinen kaupankäynti. Juhani Nummi. Artemis Finland Oy 15.10.2002
ProcuNet Avoimiin rajapintoihin perustuva rakentamisen sähköinen kaupankäynti 15.10.2002 ProcuNet-päätavoite Hankkeessa määritetään ja toteutetaan avoin, standarditekniikoihin perustuva, rajapinta rakentajan
LisätiedotSähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2)
Sähköisten aineistojen välityspalvelu (Liite 2) 1. Nykytila...2 1.1 Ostolaskut...2 1.2 Myyntilaskut (tulostuspalvelu)...2 1.3 Palkkalaskelmat (tulostuspalvelu)...2 2. Tavoitetila...2 2.1 Sähköisten ostolaskujen
LisätiedotLOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ?
LOGISTISET JÄRJESTELMÄT - ONKO HÄIRIÖHERKKYYS LISÄÄNTYMÄSSÄ? HUOLTOVARMUUSKESKUS 10 VUOTISJUHLASEMINAARI 26.02.2003 1 LOGISTIIKAN HÄIRIÖHERKKYYS? illuusio ihmiset yhteiskunta yritykset - johtaminen globalisaatio
LisätiedotTIEKE katsaus. johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry
TIEKE katsaus johtava asiantuntija Pertti Lindberg, Energiateollisuus ry 20130911 TIEKE hanke Sähkönjakeluyhtiöiden ja palveluntuottajayhtiöiden tietojärjestelmien yhteensopivuus Energiateollisuus ry hankkeen
Lisätiedotwww.altevisetec.fi Tieto. Tie tulokseen.
www.altevisetec.fi Tieto. Tie tulokseen. Ympäristöraportointi ALTE Visetec Oy toimitti ympäristöraportointijärjestelmän Ruukki Metals Oy:lle tammikuussa 2012, noin vuoden kestäneenä toimitusprojektina.
LisätiedotFivaldi laskutusliittymä
Päiväys: 25.6.2015 Laatinut: Riitta Kemppainen Sisällysluettelo 1 Liittymän käyttöönotto... 3 1.1 Liittymän aktivointi... 3 1.2 Asiakasnumeroinnin toteutus VallueFramessa... 3 1.3 Asiakastietojen määrittely
LisätiedotLogistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta
Logistiikkapalvelujen digitalisaatio kuljetusyrittäjän näkökulmasta TransSmart-seminaari Finlandia-talo 11.11.2015 Sakari Backlund Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry 1) Logistiikkapalvelujen 2) digitalisaatio
Lisätiedotpapinet -sanomastandardit
papinet -sanomastandardit Tapio Räsänen Puutavaralogistiikan kehittämishaasteita 14.6.2007 1 papinet on An international paper and forest products industry e-business initiative. A set of standard electronic
LisätiedotKaukoputken käyttöohje. Opastus ja tuki
Kaukoputken käyttöohje http://kaukoputki.kaukokiito.fi Opastus ja tuki Sähköiset palvelut 010 510 1700 sahkoisetpalvelut@kaukokiito.fi Versio 2.0/11.3.2016/VV Rekisteröityminen Aloita rekisteröityminen
LisätiedotTiedonsiirto Consignor-ohjelman avulla
Maxim Ubushaev Tiedonsiirto Consignor-ohjelman avulla Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri Tietoverkot Insinöörityö 4.5.2018 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Maxim Ubushaev Tiedonsiirto
LisätiedotÄlykkäät ratkaisut toiminnan ohjauksessa ja optimoinnissa
Älykkäät ratkaisut toiminnan ohjauksessa ja optimoinnissa Tehtävienhallintaan ja optimointiin erikoistunut ohjelmistotoimittaja Teemu Mustonen Kehitysjohtaja www.ecomond.com 1 Agenda Ecomond Oy TCS-järjestelmä
LisätiedotMaapörssi - ylijäämämaiden kohtaamispaikka. Jari Nordström, Maapörssi Oy
Maapörssi - ylijäämämaiden kohtaamispaikka Jari Nordström, Maapörssi Oy Maapörssi Perustettu vuonna 2006. Vuonna 2017 osaksi Sitowise-konsernia Päätoimiala on nettipohjaiset palvelut, joilla edistetään
LisätiedotPaperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa
Paperittomaan logistiikkaan on vielä matkaa 12.8.2004 06:01 Logistiikan yhteiset tietojärjestelmät ovat kehittyneet, mutta alalla kärsitään edelleen standardien kirjavuudesta. Logistiset tarpeet eri yrityksissä
LisätiedotAloita kuljetuksen tilaaminen Unifaun Online-kuljetushallintajärjestelmän avulla.
Aloita kuljetuksen tilaaminen Unifaun Online-kuljetushallintajärjestelmän avulla. Sisältö Lähetykset Tee lähetys: Luo uusi lähetys............ Lähetä tilaus: Tänne tallennetut lähetykset saapuvat odottamaan
LisätiedotBASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA. Juho Värtö, Account Manager
BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA Juho Värtö, Account Manager BASWARE E-INVOICE KAIKKI MYYNTILASKUT VERKKOLASKUINA Johdanto Palvelutarjooma Pakettiratkaisut verkkolaskujen lähettämiseen
LisätiedotLoikkaa turvallisesti pilveen
Loikkaa turvallisesti pilveen Microsoft Azure tuo pk-yrityksille säästöjä ja työskentelyn helppoutta. Luotettava ja turvallinen pilvipalvelu skaalautuu kaikenlaisiin ja -kokoisiin tarpeisiin. Pilvipalveluilla
LisätiedotTAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA
TAPAHTUMIEN SEURANTA KEHITYSEHDOTUSTEN KIRJAUS POIKKEAMIEN HALLINTA LMQ -ohjelmisto Kenelle miten miksi? LogMaster Oy 2007-2009 LMQ miksi? 1. KUSTANNUSTEN ALENTAMINEN Johtamisen välineet tapahtumien kirjaaminen
LisätiedotKONEOPPIMISEN HYÖDYNTÄMINEN: AUTOMAATTINEN TIKETTIEN KÄSITTELY. Esa Sairanen
KONEOPPIMISEN HYÖDYNTÄMINEN: AUTOMAATTINEN TIKETTIEN KÄSITTELY Esa Sairanen 29.03.2017 Sisältö Taustaa Tavoite Mitä on koneoppiminen? Azure Machine Learning koneoppimismenetelmiä Projektin vaiheet Data
LisätiedotRockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje. v. 1.0
RockID-varastonhallintajärjestelmän käyttöohje v. 1.0 Yleistä Rockstar lukijakäyttöliittymä Tuotteiden lukeminen lähtevään tilaukseen Tilaukseen kuulumattomat tuotteet Tuotteiden lukeminen tilauksesta
LisätiedotIT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa
IT Service Desk palvelun käyttöönotto palvelukeskuksissa ValtioExpo 7.5.2009 Antti Karjalainen, Johtaja Hankkeen taustaa Tavoitteena yhden talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustaminen vuonna
LisätiedotLAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000
LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä
LisätiedotFuturaPlan. Järjestelmävaatimukset
FuturaPlan Järjestelmävaatimukset 25.1.2017 2.2 Hermiankatu 8 D tel. +358 3 359 9600 VAT FI05997751 33720 Tampere fax. +358 3 359 9660 www.dbmanager.fi i Versiot Versio Päivämäärä Tekijä Kommentit 1.0
LisätiedotBusiness Oulu. Teollisuus-Forum 29.5.2013. Wisetime Oy:n esittely
Business Oulu Teollisuus-Forum 29.5.2013 Wisetime Oy:n esittely Wisetime Oy Wisetime Oy on oululainen v. 1991 perustettu ohjelmistotalo, jonka omat tuotteet, Wise-järjestelmät ja niihin liittyvät tukipalvelut,
LisätiedotPäivin öin. Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella
Päivin öin Kehitä yrityksesi osaamista yhteishankintakoulutuksella Suomen Kaukokiito Oy Kuljetusliike I. Lehtonen Oy Kuljetusliike Kantola & Koramo Oy Auramaayhtiöt Kuljetusliike Taipale Oy Kuljetusliike
LisätiedotUnifaun Online tutuksi
Unifaun Online tutuksi UNIFAUN WWW.UNIFAUN.COM 6. HEINÄKUUTA 2016 Sisällysluettelo 1 Unifaun Online tutuksi... 3 2 Tulostaminen... 4 3 Useita lähettäjiä ja vastaanottajia... 4 4 Luo lähetys... 5 5 Lähetyshistoria...
LisätiedotEnterprise by Hansaworld Käyttöopas
Enterprise by Hansaworld Käyttöopas Pöllänen, Marko 2016 P2P Laurea-ammattikorkeakoulu Yksikkö Käyttöopas Enterprise by Hansaworld Marko Pöllänen P2P, Liiketalous Käyttöopas Lokakuu, 2016 Sisällys 1 Johdanto...
LisätiedotLogistiikan sähköinen tietopaketti
LIITE 1 Logistiikan sähköinen tietopaketti TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry Sisällysluettelo Logistiikan sähköisen tiedonsiirron tietopaketti... 3 Nykytilanne tietojärjestelmien käytössä logistiikan
LisätiedotKokemukset talteen kamerakännykällä. Jakelun Infopäivä Olli Kuusisto
Kokemukset talteen kamerakännykällä Jakelun Infopäivä 25.11.2004 Olli Kuusisto JALAN-loppuseminaari 23.1.2004: Mitä JALAN-projektin jälkeen? Organisaatioiden välinen tiedonsiirto kuluvana vuonna tavoitteena
LisätiedotXDW-projektissa rakennetut palvelut
XDW-projektissa rakennetut palvelut Korkeakoulujen KOTA-AMKOTA seminaari 23. 24.9.2010 Manne Miettinen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. RAKETTI-hankkeen tavoite korkeakouluja
LisätiedotHUB logistics. Kansainvälisen Hankintalogistiikan palveluinnovaatio Case Rautaruukki Oyj
Seminaariohjelma HUB logistics Kansainvälisen Hankintalogistiikan palveluinnovaatio Case Rautaruukki Oyj HUBin palvelutarjooma Toimitusketjun ohjaus- ja kehitysprosessi Hankinta Tuotanto Varastointi Myynti
LisätiedotLogistiikan sekä tavarakuljetusten uudet mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen
Logistiikan sekä tavarakuljetusten uudet mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen Sisältö Unifaun Group logistiikan sähköistämisen tienraivaajana Logistiikan automatisointi ja muut trendit Valta siirtyy
LisätiedotLogistiikan sähköinen tietopaketti
Logistiikan sähköinen tietopaketti 1 KUVA Rami Salle TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Logistiikan sähköisen tiedonsiirron tietopaketti 4 Nykytilanne tietojärjestelmien
LisätiedotLogistiikkaselvitys 2009
Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-
LisätiedotCase EPSHP: Materiaalihallinnon järjestelmän käyttöönotto; kokemuksia ja tavoitteita
Case EPSHP: Materiaalihallinnon järjestelmän käyttöönotto; kokemuksia ja tavoitteita Materiaalipäällikkö Helena Junna Welfare ICT Forum 9.-10.10.2014 Jäsenkuntia 19, asukkaita n. 199 000 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen
LisätiedotWood- ja LogForcen tuomat muutokset urakoinnin toimintaympäristöön
Wood- ja LogForcen tuomat muutokset urakoinnin toimintaympäristöön Lapin metsätalouspäivät 6.2.2015 Kari Peltonen Ohjelmistopalvelu Asiakkaan etu: käyttöönoton helppous kustannusten läpinäkyvyys tehon
LisätiedotSähköinen laskutus etenee. Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004
Sähköinen laskutus etenee Jaana Ryynänen-Raikio 20.9.2004 Mikä on verkkolasku? laskun tiedot suoraan laskuttajan laskutusjärjestelmästä vastaanottajan järjestelmään lasku visualisoidaan sähköistä arkistointi-
LisätiedotLogistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti
Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti Taustaa.. Logistiikan ohjaus on fyysisten toimintojen ja koko logistiikan suunnittelua, kehitystä ja valvontaa. Siihen liittyvät järjestelmät voidaan
LisätiedotTIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE
TIETOPAKETTI EI -KYBERIHMISILLE Miksi TIEDOLLA on tässä yhtälössä niin suuri merkitys? Mitä tarkoittaa KYBERTURVALLISUUS? Piileekö KYBERUHKIA kaikkialla? Kaunis KYBERYMPÄRISTÖ? Miten TIETOJÄRJESTELMÄ liittyy
LisätiedotProjektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö
Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan
LisätiedotMill-Planner Tuotannonohjausjärjestelmä
Mill- Planner on valmistavalle teollisuudelle tarkoitettu tuotannonohjausjärjestelmä. Mill-Planner on kehitetty suomalaisten teollisuusyritysten kanssa, jotka ovat aikaisemmin tehneet tuotannonohjausta
LisätiedotOy Oticon Ab. Korvakappale.fi. Käyttöohje
Oy Oticon Ab Korvakappale.fi Käyttöohje 15 1 Sisältö 2 Yleistä... 3 3 Käyttäjätilit ja kirjautuminen... 3 3.1 Käyttäjätilit... 3 3.2 Pääkäyttäjätilin tilaaminen... 4 3.3 Kirjautuminen... 5 4 Peruskäyttäjän
LisätiedotCLIENT TIEDONSIIRTO-JA RAPORTOINTIOHJELMA
CLIENT k k k k k TIEDONSIIRTO-JA RAPORTOINTIOHJELMA Sisältö 1. Yleistä CLIENT tiedonsiirto-ja raportointiohjelmasta... 3 2. Asetukset... 4 2.1 Yleiset asetukset... 4 2.2 Raportissa näytettävät sarakkeet...
LisätiedotAjankohtaista Tullista. 23.5.2012 Päivi Maunuksela-Malinen, Tulli Sanoma-asioinnin tuki/eteläinen tullipiiri
Ajankohtaista Tullista 23.5.2012 Päivi Maunuksela-Malinen, Tulli Sanoma-asioinnin tuki/eteläinen tullipiiri Tulli-ilmoitusten määrät 2011 Ilmoituslaji Kappalemäärä Sähköisten osuus % (suluissa 2010) Ilmoituskanavan
LisätiedotLogistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset
1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu
LisätiedotGALLERY IV, käyttöönotto-ohjeistus, File Gallery Oy, Matti Mikkola 1. Gallery käyttöönotto
GALLERY IV, käyttöönotto-ohjeistus, File Gallery Oy, Matti Mikkola 1 Gallery käyttöönotto Ohje on tarkoitettu Gallery ohjelmiston käyttöönottajalle, yrityksenne järjestelmänvalvojalle tai edistyneemmälle
LisätiedotTIETOPYYNTÖ. Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet. 2 Tietopyynnön kohde
1 (6) 1.2.2011 TIETOPYYNTÖ Vaurio- ja onnettomuusrekisteri (VARO) 1 Tietopyynnön tausta ja tavoitteet 1.1 Yleistä Tämä asiakirja on tietopyyntö. Tämä ei ole hankintailmoitus tai tarjouspyyntö, vaan alustava
LisätiedotTarjousten vertailu ja hankintapäätös
Tarjousten vertailu ja hankintapäätös Asiantuntija Laura Heinonen 12.11.2014 Järjestelmän hyödyntäminen myös kilpailutusprosessin lopussa Järjestelmällä voi hoitaa koko kilpailutusprosessin alusta loppuun
LisätiedotNetvisor laskutusliittymä
Päiväys: 9.4.2015 Laatinut: Riitta Kemppainen Sisällysluettelo 1 ValueFrameen tehtävät määritykset... 3 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 2 Laskujen lähetys... 6 2.1 2.2 2.3 3 Yleiset ValueFrame-määritykset... 3 Operaattoritunnukset...
LisätiedotOpen Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA
Open Journal Systems digitoitujen aineistojen tallennusalustana ANTTI-JUSSI NYGÅRD SUUNNITTELIJA, TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA OJS digitoitujen aineistojen julkaisualustana Mikä Open Journal Systems
LisätiedotKÄYTTÄJÄN OPAS ONLINE SHIPPING -OHJELMAAN
KÄYTTÄJÄN OPAS ONLINE SHIPPING -OHJELMAAN onlineshipping.dhl.com MISSÄ LIIKUTKIN, ONLINE SHIPPING ON KÄYTÖSSÄSI. DHL Online Shipping on erinomainen apu niin kiireisille yrittäjille kuin toimistopäälliköillekin.
LisätiedotDOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE
PALVELUKUVAUS 1 (6) DOCUMENT MANAGER FI/ NO/ SE PALVELUKUVAUS 2 (6) CONTENTS 1. DOCUMENT MANAGER... 3 2. DOCUMENT MANAGER - KUVAUS... 3 2.1 Tuotteet... 4 2.1.1 Data Management... 4 2.1.2 ipost Letter...
LisätiedotRAHDIN TILAAMINEN SMARTSHIP-TILAUSKANAVASSA
1 (12) RAHDIN TILAAMINEN SMARTSHIP-TILAUSKANAVASSA Kirjaudu iin Valitse Lähetysasiakirjat Valitse Luo lähetys Valitse/Täytä Posti Smartshipissä lähettäjä- ja vastaanottajatiedot Jos olet tuonut asiakasrekisterin
Lisätiedot