Myrskyihin varautuminen ja vahinkojen torjunta

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Myrskyihin varautuminen ja vahinkojen torjunta"

Transkriptio

1 Myrskyihinvarautuminenja vahinkojentorjunta Sisäasiainministeriönpelastusosastonselvitys Sisäasiainministeriö

2 Sisällys 1 Johdanto Selvityksen tausta-aineisto Aiheutuneet vahingot, ilmoitukset ja tehtävät Varoitukset ja varautuminen Toiminta tilanteen aikana Kehittämisehdotukset Sähköjakelun turvaaminen Hätäkeskuksen toimintakyvyn parantaminen ja väestölle suunnatut viestintä- ja neuvontapalvelut Omatoimisen varautumisen parantaminen Viranomaisradioverkon toiminnan varmistaminen Toimintavastuut ja yhteistyö myrskytilanteissa Kuntien varautumisen koordinointi Tilannekuvajärjestelyt

3 1 Johdanto Suomessa yleisiä poikkeuksellisia sääilmiöitä ovat myrskyt, lumen, jään ja pakkasten aiheuttamat ongelmat sekä tulvat. Viime vuosina erityisesti myrskyt ovat aiheuttaneet useita laajoja ongelmia elintärkeille toiminnoille. Luonnononnettomuudet tapahtuvat usein laajalla alueella, jolloin kiireellisiä ja kiireettömiä tehtäväilmoituksia tulee jopa useita tuhansia samanaikaisesti. Jos jonkin toimijan informaatiopalvelu ei toimi, ihmiset kääntyvät myös kiireettömien tehtävien osalta hätäkeskuksien puoleen. Kiireettömät ja siten hätäkeskukseen kuulumattomat ilmoitukset kuormittavat hätäkeskuksia, jolloin todelliset kiireelliset tehtävät ovat vaarassa jäädä jonoon aiheuttaen viiveitä hätäilmoituksen vastaanottamisessa. Myrskyt aiheuttavat tavallisesti puiden kaatumisia sähkölinjoille, liikenneväylille sekä rakennelmien ja ajoneuvojen päälle aiheuttaen vaaratilanteita ihmisille ja omaisuudelle. Myrskyt aiheuttavat aina myös metsävahinkoja metsänomistajille. Myrskyjen aiheuttamat vahingot voidaan karkeasti jakaa kahteen luokkaan: toisaalta välittömän vaaran aiheuttaviin kiireellistä toimintaa edellyttäviin onnettomuuksiin ja toisaalta vahinkoihin, jotka eivät sinänsä suoranaisesti uhkaa kenenkään henkeä eivätkä ole vaarassa laajeta välittömästi edelleen mutta aiheuttavat vaikeuksia normaalitoiminnalle. Olennaista onkin havaita, että myrskyjen aiheuttamien vahinkojen korjaamiseksi ja niihin varautumiseksi tarvitaan hyvin monen tahon toimintaa, jotta tilanne pystytään normalisoimaan mahdollisimman nopeasti. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkintaselostus heinä-elokuun 2010 myrskyistä valmistui syyskuussa Tutkintaselostuksessa on 14 suositusta: 1. Sähköverkkoyhtiöiden varautuminen 2. Sähköverkkojen käyttövarmuuden parantaminen 3. Viestintäverkkojen ja teleyritysten varautuminen 4. Vesihuoltolaitosten varautuminen 5. VAARA-tiedotteiden kehittäminen 6. Hätäkeskusten menettelyt tehtäväruuhkatilanteissa 7. Pelastustoiminnan johtaminen laajoissa onnettomuustilanteissa 8. Kuntien avainhenkilöiden hälyttäminen ja onnettomuusviestintä 9. Sähkö- ja viestintäverkkojen sekä liikenneväylien raivaus 10. Pelastustoimen toimintavastuu 11. Valtakunnallisen tilannekuvan muodostaminen ja jakelu 12. Sähköenergiajärjestelmän häiriötilannekuva 13. Elinkeinoelämän häiriötilannekuva 14. Järjestöjen hyödyntäminen vakavissa häiriötilanteissa Nämä suositukset ovat jo osittain vaikuttaneet eri tahojen toimintaan, joka nähtiin käytännössä myrskyjen aikana. Sisäasiainministeriön pelastuslaitoksille suunnatun kyselyn vastausten perusteella 19 pelastuslaitosta oli hyödyntänyt 2010 myrskyjen kokemuksia. Konkreettisina muutoksina mainittiin mm. ruuhkatilanneohjeen laatiminen ja päivittäminen (sovittu esim. hätäkeskuksen kanssa menettelystä hätäilmoitusten ruuhkautuessa), valmiuden 2

4 2 Selvityksen tausta-aineisto kohottaminen (esim. Ilmatieteen laitoksen sääpalveluiden seuraamisen tuloksena), johto- tilannekeskuksen nopea käyttöönottovalmius (varustelu valmiina ja koulutusta annettu), johtamisjärjestelmän tarkentaminen (mm. pelastustoimen päällystöpäivystys aloitettu), valmiussuunnitelmien päivittäminen, pelastuslaitosten välisen yhteistyön lisääminen, kuntien informoiminen etukäteen (seminaareja järjestetty), metsuritaitojen kouluttaminen palomiehille, yhteistoiminnan lisääminen viranomaisten ja muiden toimijoiden (esim. kuntien eri toimialat, puolustusvoimat ja metsäkeskukset) kanssa. Voidaan kuitenkin todeta, että paljon työtä on vielä tehtävä, jotta yhteiskunnan kriisinkestävyyttä saataisiin parannettua nykyisestä eri tahojen toimenpiteillä. Tämän selvityksen tausta-aineistona on käytetty pelastuslaitoksille, Hätäkeskuslaitokselle ja aluehallintovirastoille lähetettyä kyselyä sekä keskusteluja eri tahojen kanssa (mm. työ- ja elinkeinoministeriö, Energiateollisuus ry, tilannekuvajärjestelmien toimittajat sekä teleoperaattorit). Tausta-aineiston pohjalta tässä selvityksessä on keskitytty pelastustoimen näkökulmasta olennaisiin kehittämisehdotuksiin. 3 Aiheutuneet vahingot, ilmoitukset ja tehtävät Myrskyt alkoivat Tapaninpäivän yönä Lounais-Suomesta leviten itään. Suurimmat vahingot aiheutuivat sähköverkolle. Pahimmillaan klo oli n taloutta ilman sähköä, joista taloutta oli Lounais-Suomen alueella ja Etelä-Suomen alueella. Tämän lisäksi kaatuneita puita ja niiden aiheuttamia vahinkoja oli suuria määriä. Kuva 1: Sähköverkon tila klo Lounais- ja Etelä-Suomessa. Valkoisella merkityillä linjoilla ei ole sähköä. 3

5 Sähkönjakelun häiriöt aiheuttivat nopeasti muita ongelmia. Kotitalouksien ja joillakin alueilla mm. hoitolaitosten sisälämpötilat laskivat ja joissakin kunnissa varauduttiin potilaiden evakuointiin ja hätämajoitukseen. Vedenjakelussa esiintyi häiriöitä, koska vettä ei saatu pumpattua vesitorneihin ja vedenjakelussa jouduttiin turvautumaan poikkeusjärjestelyihin. Viranomaisradioverkon toiminnassa esiintyi häiriöitä, koska tukiasemille ei saatu sähköä tai tietoliikenneyhteys tukiaseman ja keskuksen välillä oli katkennut. Myrskystä aiheutuvia hätäpuheluja tuli hätäkeskuksiin vilkkaimman tunnin aikana n eli n. seitsemänkertainen määrä normaaliin verrattuna. Valtaosa hätäpuheluista sisälsi kiireettömiä ilmoituksia. Hätäkeskuksissa osa hätäpuheluista ohjautui tilanteen aikana jonoon ja pisin rekisteröity jonotusaika Länsi-Uudellamaalla oli 19 minuuttia 7 sekuntia. Hätäkeskusten kuormittumisen takia pelastuslaitokset sopivat useilla alueilla järjestelystä, jossa hätäkeskus siirsi kiireettömät tehtävät suoraan pelastuslaitosten hoidettavaksi. Kuva 2. Hätäkeskusten vastaanottamat hätäpuhelut tunneittain myrskyjen aikana ja vastaavana ajankohtana vuonna Myrskystä aiheutui pelastuslaitoksille kahden ensimmäisen vuorokauden aikana yli tehtävää, joka vastaa yhden normaalikuukauden tehtävämäärää. 4

6 4 Varoitukset ja varautuminen 5 Toiminta tilanteen aikana Ilmatieteen laitos ylläpitää viranomaisten vaaraa aiheuttavan sään tiedotepalvelua. Ilmatieteen laitos antoi ensimmäisen varoituksen lähestyvästä myrskystä pelastuslaitoksille klo Tämän jälkeen Ilmatieteen laitos antoi useita tilannetta tarkentavia tiedotteita. Tiedotteissa tilanne nostettiin vaaralliseksi Länsi-Suomessa klo ja vaara-aluetta laajennettiin koko Etelä-Suomeen klo Väestöä varoitettiin lähestyvästä myrskystä myös säätiedotuksissa julkisen median kautta. Väestölle ei kuitenkaan annettu etukäteen toimintaohjeita myrskyn varalta ennen myrskyn saapumista. Pelastuslaitokset hyödynsivät Ilmatieteen laitoksen varoituksia ja ennusteita myrskyihin varautumisessa. Varoitusten seurauksena pelastuslaitosten valmiutta nostettiin mm. varautumalla johtokeskusten perustamiseen, hälyttämällä sopimuspalokuntia valmiuteen ja informoimalla kuntia saapuvasta myrskystä. Tarvittavien voimavarojen hälyttämisessä ei ollut merkittäviä ongelmia. Yhden pelastuslaitoksen alueella hälytykset eivät menneet perille VIRVE-tukiasemien akkujen tyhjenemisen takia. Pelastuslaitosten sisäasiainministeriön kyselyyn antamien vastausten mukaan sopimuspalokuntien pääasiassa GSM-verkkopohjainen hälytysjärjestelmä toimi. Vaikka häiriöt viranomaisradioverkon toiminnassa vaikeuttivat pelastustoiminnan johtamista jonkin verran, VIRVE-tukiasemien akkujen tyhjenemisen viestiliikenteelle aiheuttamia ongelmia kyettiin kuitenkin korvaamaan VIRVEn suorakanavatoiminnalla, paloasemien päivystysjärjestelyillä, matka- ja lankapuhelimilla, VHFradiopuhelimilla, sähköposti- ja telefaksiyhteyksillä. Mainittujen menetelmien käyttö aiheutti viiveitä normaaliin verrattuna mutta pelastuslaitosten vastausten mukaan ei kuitenkaan tiettävästi ongelmia kiireellisten tehtävien hoitamisessa. Kahdeksan pelastuslaitoksen alueella oli paikallisia kuuluvuusongelmia VIRVEssä. Varsinais- Suomen alueella tukiasemista oli pahimmillaan poissa toiminnasta noin 50 prosenttia. VIRVE-verkon kuuluvuus oli kuitenkin koko ajan suurempi kuin 50 prosenttia. 19 pelastuslaitosta perusti tilanteenaikaisen johtoelimen (johtokeskus, tilannekeskus tai vastaava) tukemaan pelastustoiminnan johtamista. Johtokeskuksia käytettiin tehtävissä siten, että hätäkeskus välitti tehtävät johtokeskukseen, joka priorisoi tehtävät ja jakoi ne edelleen ao. toimijoille. Näin muodostettiin ja ylläpidettiin tilannekuvaa, jota myös jaettiin eteenpäin. Lisäksi johtokeskuksia käytettiin voimavarojen resursoinnissa, evakuointeihin valmistautumisessa ja sieltä hoidettiin myös tiedottamista. Pelastuslaitokset laativat tilanteen aikana mediatiedotteita ja paikoin myös viranomaistiedotteita. Viestiminä käytettiin YLE:n kanavia ja sanomalehtiä. Yksi pelastuslaitos ilmoitti hyödyntäneensä nettisivuja ja Facebookia ulkoisessa tiedottamisessaan. Pelastuslain mukaan pelastuslaitos vastaa pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta, kun tulipalo, muu onnettomuus tai niiden uhka vaatii kiireellisiä toimenpiteitä ihmisen hengen tai terveyden, omaisuuden tai ympäristön suojaamiseksi tai pelastamiseksi eivätkä toimenpiteet ole onnettomuuden tai sen uhan kohteeksi 5

7 6 Kehittämisehdotukset 6.1 Sähköjakelun turvaaminen joutuneen omin toimin hoidettavissa tai kuulu muun viranomaisen tai organisaation hoidettavaksi. Maanteille, rautateille, talojen tai tele- ja sähkölinjojen päälle kaatuneet tai kaatumisvaarassa olevat puut aiheuttivat valtaosan pelastuslaitosten tehtävistä. Pelastuslaitokset priorisoivat jonossa olevat tehtävät kiireellisyyden mukaan ja kiireettömistä tehtävistä pidettiin jatkuva valmius irrottautua mahdollisiin päällekkäisiin pelastuslain mukaisiin kiireellisiin tehtäviin. Joissain pelastuslaitoksissa kaikkia resursseja ei lähetetty kentälle kiireettömiin tehtäviin vaan yksiköitä pidettiin reservissä kiireellisien tehtävien varalle. Pelastuslaitokset tekivät yhteistyötä etenkin poliisin, kuntien, puolustusvoimien, metsäkeskusten, tieliikennekeskusten, VR:n ja sähköyhtiöiden kanssa. Yhteistyö sähköyhtiöiden kanssa toimi alueittain vaihtelevasti ja pelastuslaitosten vastausten perusteella enintään kohtalaisesti. Joissakin kunnissa kuntien johtoryhmät kokoontuivat mutta joissakin toimintaa hoidettiin toimialakohtaisilla organisaatioilla (tekninen toimi, vesihuolto, sosiaali- ja terveystoimi) eli niissä lisättiin mm. päivystyshenkilökuntaa ja hälytettiin eri toimialojen vastuuhenkilöitä töihin. Kuitenkin ainakin pelastuslaitosten vastausten perusteella on nähtävissä, että kunnilla olisi voinut olla aktiivisempi rooli esim. varavoimakoneiden hankinnassa tärkeisiin kohteisiin. Aluehallintovirastojen rooli ei ollut tilanteessa riittävän selkeä. Toimenpiteet käynnistettiin sattumanvaraisesti. Lounais-Suomen aluehallintovirastoa lukuun ottamatta aluehallintovirastot alkoivat tuottaa alueellista tilannekuvaa vasta erikseen pyydettäessä. Myrskyt aiheuttivat laajoja ja pitkäaikaisia sähkökatkoja. On selvitettävä, millaisilla toimenpiteillä ja miten nopeasti on mahdollista parantaa sähköverkkojen myrskynkestävyyttä ja siten ennalta ehkäistä laajat sähkökatkot. Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt toimenpiteiden linjaukset sähkönjakelun varmuuden parantamiseksi sekä sähkökatkojen vaikutusten lievittämiseksi. 6.2 Hätäkeskuksen toimintakyvyn parantaminen ja väestölle suunnatut viestintä- ja neuvontapalvelut Myrskyt ja muut luonnononnettomuudet aiheuttavat vahinkoa ja haittaa laajasti väestölle lähes samanaikaisesti. Kaikille viime aikoina tapahtuneille myrskyille on ollut ominaista se, että palveluntuottajan palvelunumeroihin tai muihin palvelukanaviin ei saa tarvittaessa yhteyttä, jonka jälkeen palvelun tarvitsija soittaa hätäkeskukseen. Tämä johtaa hätänumeron ruuhkautumiseen, jolloin kiireelliset hätäpuhelut jäävät jonoon. Pelkästään hätäkeskusten toimintaa parantamalla tätä asiaa ei pystytä ratkaisemaan vaan se edellyttää useita toimenpiteitä. Väestölle tiedotetaan jo säävaroitusten yhteydessä siitä, että palveluntuottajien toimitushäiriöistä tulee ilmoittaa palveluntuottajan palvelukanaviin. Samalla 6

8 väestölle tiedotetaan siitä, että kiireettömistä tehtävistä ei tule ilmoittaa hätäkeskukseen eikä soittaa hätäkeskukseen tilannetta koskevia tilannetiedusteluja. Kiireettömiä tehtäviä varten perustetaan uusia palvelukanavia. Tässä tulee ottaa huomioon mm. palveluntuottajien omien palvelukanavien parantaminen, valmisteilla olevien Kansalaisen yleisneuvontapalvelun ja kriisiviestintäportaalin hyödyntäminen sekä muut mahdolliset kanavat. Hätäkeskuslaitos kehittää ja siirtyy lähivuosina verkottuneeseen toimintamalliin, jossa hätäkeskuksen ruuhkautuessa hätäpuhelut ohjautuvat toisen hätäkeskuksen hoidettavaksi. 6.3 Omatoimisen varautumisen parantaminen Sähkönjakelun häiriöitä on odotettavissa eri syistä myös tulevaisuudessa. Jokaisen tulee varautua sähkönjakelun häiriöihin myös omatoimisesti. Kiinteistöjen omistajien, haltijoiden ja toiminnanharjoittajien on määriteltävä tarpeet varavoiman hankkimiseksi ja tehtävä tarpeelliset hankinnat etukäteen. Asuntojen omistajat ja haltijat varautuvat usean päivän sähkökatkokseen riittävällä kotivaralla varsinkin harvaan asutuilla alueilla. 6.4 Viranomaisradioverkon toiminnan varmistaminen Viranomaisten toiminta edellyttää kaikissa tilanteissa toimivaa viestintäverkkoa. Viranomaisradioverkon tukiasemien akkuvarmistus riittää lyhytaikaisten sähkökatkojen varalle. Tämän lisäksi on varauduttava pitkäaikaisiin sähkönjakelun häiriöihin. Erillisverkot Oy määrittelee yhdessä käyttäjien kanssa toiminnan kannalta kriittiset tukiasemat ja niiden toiminnan varmistamisen sekä muut toimenpiteet koko VIRVE-viestintäverkon toiminnan varmistamiseksi kaikissa oloissa. Huoltovarmuuskeskus on päättänyt 2,8 miljoonan euron rahoituksesta varautumisen parantamiseksi tarpeellisia pikatoimenpiteitä varten. Pikatoimenpiteet pitävät sisällään mm. kiinteän varavoiman lisäämisen, tukiasemien olosuhdevalvonnan kehittämisen ja pilottihankkeen siirrettävistä tukiasemista. Tämän lisäksi on löydettävä rahoitus VIRVEn pitkän ajan kehittämisohjelmalle. 6.5 Toimintavastuut ja yhteistyö myrskytilanteissa Toimintavastuut on lainsäädännössä suhteellisen selvästi määritelty, mutta käytännössä toiminnan rahoittaminen on epäselvää. Esim. pelastuslaitokset tekivät myrskyjen aikana valtaosin kiireettömiä ja muille kuin pelastustoimelle lakisääteisesti kuuluvia tehtäviä. Pelastustoimi toimii pelastuslain mukaan tilanteen yleisjohtajana ja nopeasti toimintakykyisenä organisaationa merkittävänä toimintaorganisaationa myös kiireettömissä tehtävissä. On kuitenkin korostettava sitä, että esim. teiden raivaaminen kuuluu tien omistajalle samoin kuin sähkölinjojen raivaaminen sähkö- ja verkkoyhtiöille. Pelastuslaitokset määrittelevät yhdessä tienpitäjien, kuntien, sähköyhtiöiden ja teleoperaattorien kanssa toimintamallit ja työnjaon periaatteet. 7

9 Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston pelastustoimintapalvelualue on perustanut yhdessä sisäasiainministeriön, LNI-verkko Oy:n ja Fortumin kanssa työryhmän, jonka tehtävänä on valmistella ohjeistus yhteistyöstä. 6.6 Kuntien varautumisen koordinointi 6.7 Tilannekuvajärjestelyt Kunnat ovat varautuneet vaihtelevasti laajoihin normaali- ja poikkeusolojen häiriötilanteisiin. Toimintamallit eivät ole yhteneväisiä. Suurissa onnettomuustilanteissa tämä vaikeuttaa pelastustoiminnan tehokasta organisointia. Kunnille tulee antaa keskitetyt ohjeet varautumisen kehittämiseksi kaikille hallintokunnille esim. Kuntaliiton koordinoimana. Olennaisia ovat kuntien johtoorganisaation hälyttämisjärjestelyt ja toiminnan käynnistäminen sekä väestölle tiedottaminen. Aluehallintovirastojen roolia varautumisen koordinoinnissa tulee tarkentaa. Pelastuslaitosten roolille ja osallistumiselle kuntien varautumiseen tulee olla yhtenäiset perusteet koko maassa. Pelastuslaitokset yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa päättivät perustaa työryhmän, jonka tehtävänä on Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen, kuntien kriisijohtamisen tukeminen ja pelastuslaitosten valmiussuunnittelun tukeminen. Aluehallinnon varautumisen kehittämiseksi sisäasiainministeriö on asettanut aluehallinnon varautumisen yhteistyöryhmän. Näin laajoissa tilanteissa on tarpeellista muodostaa paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen tilannekuva. Tilannekuvajärjestelmiä eri tasoilla on olemassa mutta niiden välinen tietojen vaihto ei toimi saumattomasti. Lisäksi teleoperaattorien ja sähköverkkoyhtiöiden tilannekuvien ja viranomaisten tilannekuvien välillä tulisi olla toimiva yhteys. Pelastuslaitokset muodostavat tilannekuvaa omalta alueeltaan, aluehallintovirastot koko aluehallintoviraston alueelta ottaen huomioon elinkeino- ja ympäristökeskukset ja sisäasiainministeriö valtakunnan alueelta. Tilannekuvan tuottaminen ja välittäminen tulee ohjeistaa nykyistä tarkemmin ja toimintaa tulee harjoitella säännöllisesti. Tulee selvittää, miten sähköverkkoyhtiöiden ja teleoperaattoreiden ja viranomaisten tilannekuvat voidaan yhdistää. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 8

Myrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatiloilla. 27.11.2013 Myrskyt 2010. Miten selvittiin Eino-myrsky 17.11.

Myrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatiloilla. 27.11.2013 Myrskyt 2010. Miten selvittiin Eino-myrsky 17.11. Myrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatiloilla. 27.11.2013 Myrskyt 2010. Miten selvittiin Eino-myrsky 17.11.2013 Pelastusviranomaisen rooli myrskytuhoissa Pelastuslain

Lisätiedot

Hätäkeskus viranomaisten ketjussa TURVALLINEN SUOMI-SEMINAARI 2017

Hätäkeskus viranomaisten ketjussa TURVALLINEN SUOMI-SEMINAARI 2017 Hätäkeskus viranomaisten ketjussa TURVALLINEN SUOMI-SEMINAARI 2017 Marko Nieminen Hätäkeskuspalveluiden johtaja Hätäkeskuslaitos Hätäilmoitukset 2016 Hätäilmoitukset yhteensä: 2 665 000 Hätäpuheluja: 2

Lisätiedot

Tapani myrsky

Tapani myrsky Tapani myrsky 26.12.2011 Johtaja, valmiuspäällikkö Ilkka Horelli Lounais-Suomen aluehallintovirasto LSAVI, Pelastustoimen ja varautumisen vastuualue, IH 11.9.2013 1 26.12.2011 Myrsky saapui aamuyöllä 26.12.2011

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

Tapani -myrsky 26.12.2011 ja mitä myrskyistä on opittu

Tapani -myrsky 26.12.2011 ja mitä myrskyistä on opittu Tapani -myrsky 26.12.2011 ja mitä myrskyistä on opittu Johtaja, valmiuspäällikkö Ilkka Horelli Lounais-Suomen aluehallintovirasto LSAVI, Pelastustoimen ja varautumisen vastuualue, IH 20.11.2013 1 2 3 Lounais-Suomen

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Satakunnan pelastuslaitos

Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Apuamme tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä keskimäärin

Lisätiedot

Sairaalaturvallisuuden neuvottelupäivät 27.9.2012. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Valmiussuunnittelija Pasi Markkanen

Sairaalaturvallisuuden neuvottelupäivät 27.9.2012. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Valmiussuunnittelija Pasi Markkanen Sairaalaturvallisuuden neuvottelupäivät 27.9.2012 Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Valmiussuunnittelija Pasi Markkanen Operatiivinen yhteistoimintasuunnitelma laajojen myrskytuhojen varalle Suunnitelman

Lisätiedot

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta.

Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta. Huomioita varautumisesta ja pelastustoimesta sosiaalihuollon näkökulmasta. Sosiaalihuollon valvonnan ajankohtaispäivät 28.5.2013 Oulu pelastusylitarkastaja Tom Tallberg 24.5.2013 1 Yleinen varautumisvelvollisuus

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

ASTA, VEERA, LAHJA, SYLVI - voimasisarukset kylässä -

ASTA, VEERA, LAHJA, SYLVI - voimasisarukset kylässä - ASTA, VEERA, LAHJA, SYLVI - voimasisarukset kylässä - Heinä-elokuun rajuilmat 2010, S2/2010Y Johtaja, dosentti Direktör, docent Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Olycksutredningscentralen www.onnettomuustutkinta.fi

Lisätiedot

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS VARAUTUMISEN VALTAKUNNALLISET OPINTOPÄIVÄT 19.-20.10.2011 PIRKANMAAN KUNTIEN VALMIUSTOIMINTA JA PELASTUSTOIMI PELASTUSLAKIUUDISTUS 2011 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Lisätiedot

Liikennejärjestelmä myrskyn kourissa AVI - myrskyseminaari Tapio Tourula Valmiuspäällikkö Liikenteen turvallisuusvirasto

Liikennejärjestelmä myrskyn kourissa AVI - myrskyseminaari Tapio Tourula Valmiuspäällikkö Liikenteen turvallisuusvirasto Liikennejärjestelmä myrskyn kourissa AVI - myrskyseminaari 11.9.2013 Tapio Tourula Valmiuspäällikkö Sisältö Liikennejärjestelmän toimijat ja roolit myrskytilanteiden kannalta (Viestinnällinen) varautuminen

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta ja kokonaisturvallisuus - Omatoiminen varautuminen ja järjestöt. Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Kansalaisyhteiskunta ja kokonaisturvallisuus - Omatoiminen varautuminen ja järjestöt. Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Kansalaisyhteiskunta ja kokonaisturvallisuus - Omatoiminen varautuminen ja järjestöt Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK Valtakunnallinen pelastus-

Lisätiedot

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina

Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakuntien asema ja rooli varautumisen toimijoina Maakunnat varautumisen toimijoina -seminaari 26.9.2017 Varautumispäällikkö Jussi Korhonen, sisäministeriö Maakuntauudistuksen valmius- ja varautumistehtävien

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset Valmiusmestari Vesa Lehtinen 04.12.2017 LAHTI MITÄ VARAUTUMINEN ON?? Mikä meitä uhkaa? Varautuminen Toiminta, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman

Lisätiedot

Savonlinnan kaupungin valmiustoiminta Kaupunginjohtaja Janne Laine

Savonlinnan kaupungin valmiustoiminta Kaupunginjohtaja Janne Laine Savonlinnan kaupungin valmiustoiminta 15.11.2017 Kaupunginjohtaja Janne Laine 1 2 Savonlinna saaristoinen silta- ja lossiyhteyksiin perustuva kuntarakenne Varautumisen perusteet Kunnan varautumisen tarkoitus

Lisätiedot

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen

Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS MELLERSTA ÖSTERBOTTENS OCH JAKOBSTADSOMRÅDETS RÄDDNINGSVERK Viranomaiset kriisissä -seminaari 1.9.2016 Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen Pelastustoiminnan

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari 19.3.2014 Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta Varautumisseminaari 19.3.2014 Taustaa Väestönsuojelujaoston johtokunnan seminaari 14. 15.1.2014 Kyselyt pelastuslaitoksille 13.2. 16 laitosta vastasi

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla

Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Varautumisen ja valmiussuunnittelun yhteensovittaminen keskus-, alue- ja paikallishallinnon tasoilla Kommenttipuheenvuoro Jari Saarinen Hyvinvointipalveluyksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri LSSAVI

Lisätiedot

M A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja

M A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja M A A K U N TA U U D I S T U S Pelastustoimi ja varautuminen vuonna 2019 Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja Tässä esityksessä Maakunnan vastuu varautumisesta Pelastustoimen vastuu toimialasta Järjestäminen

Lisätiedot

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I 19.10.2011 1 PUHEENVUORON SISÄLTÖ Miksi

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistushanke

Pelastustoimen uudistushanke Pelastustoimen uudistushanke - Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä - Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 13.10.2016, Jyväskylä

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

M A A K U N TA U U D I S T U S. Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja

M A A K U N TA U U D I S T U S. Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja M A A K U N TA U U D I S T U S 2019 Jaakko Pukkinen, pelastusjohtaja Yhteisty ö Alueellisen yhteisen varautumisen valtakunnalliset ja maakunnalliset tehtävät - VNOS 15 8 kohta - VnA sisäministeriöstä 1

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.

Varautumisen uudet rakenteet. Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3. Varautumisen uudet rakenteet Vesa-Pekka Tervo pelastustoimen kehittämispäällikkö KUMA 2017, Tietoisku: Varautumisen uudet toimintatavat A 3.22 Alueellinen varautumisen yhteensovittaminen Malli on rajattu

Lisätiedot

KUNTIEN VARAUTUMISSEMINAARI - peruspalveluiden jatkuvuuden hallinta, yhteistoiminta ja hyvät käytännöt 19-20.3.2013

KUNTIEN VARAUTUMISSEMINAARI - peruspalveluiden jatkuvuuden hallinta, yhteistoiminta ja hyvät käytännöt 19-20.3.2013 KUNTIEN VARAUTUMISSEMINAARI - peruspalveluiden jatkuvuuden hallinta, yhteistoiminta ja hyvät käytännöt 19-20.3.2013 Kuntaliitto ja paikallinen yhteistoiminta varautumisessa Hotelli Vantaa Jussi Rahikainen

Lisätiedot

Pelastustoimen palvelutason arviointi. Hankejohtaja Taito Vainio

Pelastustoimen palvelutason arviointi. Hankejohtaja Taito Vainio Pelastustoimen palvelutason arviointi Hankejohtaja Taito Vainio 1 Käsiteltävät asiat Palvelutasopäätökset nyt Palvelutasopäätökset uudessa järjestelmässä 16.11.2017 OHJEEN RAKENNE 1 Yleistä... 3 1.1 Lainsäädäntö...

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio

Varautuminen ja valmius ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio Varautuminen ja valmius 2020 ITÄ2017-valmiusharjoituksen asiantuntijaseminaari Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Kuopio 15.11.2017 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 15.11.2017 2 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Ylimpänä päättävänä elimenä toimii

Lisätiedot

Viranomaisten varautuminen rankkasadetulvatilanteisiin: Pelastustoiminnan johtokeskustyöskentelyn ja viranomaisten yhteistoiminnan kehittämistarpeet

Viranomaisten varautuminen rankkasadetulvatilanteisiin: Pelastustoiminnan johtokeskustyöskentelyn ja viranomaisten yhteistoiminnan kehittämistarpeet Viranomaisten varautuminen rankkasadetulvatilanteisiin: Pelastustoiminnan johtokeskustyöskentelyn ja viranomaisten yhteistoiminnan kehittämistarpeet Tuomas Raivio Gaia Consulting Oy Sisältö Tulvatilanteet

Lisätiedot

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta

Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta Ajankohtaista maakunta- ja pelastustoimen uudistuksesta LSPel jäsenpalokuntien hallinnon ja päällystön seminaari 14.10.2017 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Twitter @PousiJouni 1 Tavoitteena sujuvoittaa

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistus Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistaminen Pelastustoimen uudistaminen tehdään, jotta edelleen tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa asiakkaan turvallisuustaso

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Anne-Kaarina Lyytinen Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät Terveysvalvonnan johdon iltapäivä

Lisätiedot

Pelastustoimen strategia SPEK:n pelastusalan neuvottelupäivät

Pelastustoimen strategia SPEK:n pelastusalan neuvottelupäivät Pelastustoimen strategia SPEK:n pelastusalan neuvottelupäivät 9.12.2015 Tiina Männikkö Pelastustoimen strategiahanke SM asetti hankkeen ajalle 12/2014 5/2016 Ohjausryhmä Strategiaryhmä 8.1.2016 2 Strategiahankkeen

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi Hätäkeskuslaitoksen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; Sosiaali- terveystoimi Hätäkeskustoiminnan kehittämisen aikana Yhdenmukaistaminen, toiminnan tietojärjestelmän kehittäminen

Lisätiedot

ICT kehitysnäkymät. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8.10.2015 Ylitarkastaja Teemu Luukko

ICT kehitysnäkymät. Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8.10.2015 Ylitarkastaja Teemu Luukko ICT kehitysnäkymät Pelastustoimen ajankohtaispäivät 8.10.2015 Ylitarkastaja Teemu Luukko 2 Mikä ICT? Digitaalisuus Kyber IoT LTE, MKR PRS.. Vaatii pohjalle yhteiset toimintatavat ja -ratkaisut 3 4 5 ICT:n

Lisätiedot

Pelastustoiminnan käsitteitä

Pelastustoiminnan käsitteitä 22.4.2013 Pelastustoiminnan käsitteitä Pelastustoiminnan käsitteiden hyväksyminen Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto asetti keväällä 2012 työryhmän, johon kuuluivat Mika Haverinen, Matti Honkanen ja

Lisätiedot

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti Aki Pihlaja Projektipäällikkö KUJA2-projekti pähkinänkuoressa Omistaja: Suomen Kuntaliitto ry Rahoittaja: Huoltovarmuuskeskus Toteutus: 4/2017-3/2019

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013

Lisätiedot

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa Miksi julkinen hallinto varautuu? Valmiussuunnittelu (valmiussuunnitelma) Yleinen varautumisvelvoite perustuu valmiuslakiin, jonka mukaan valtion viranomaisten

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana.

1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana. ROVANIEMEN KAUPUNGIN POIKKEUSOLOJEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginhallituksessa 27.3.2013 130 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.5.2013 78 1 SOVELTAMINEN Tätä johtosääntöä sovelletaan Rovaniemen kaupungissa

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN www.ekarjala.fi 1 PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY / Osallistujat: Pelastuslaitoksen yhteistyöryhmä täydennettynä Eksoten ensihoidon palvelupäälliköllä

Lisätiedot

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa Sosiaalijaosto 6 27.08.2009 Sosiaalijaosto 34 28.10.2009 Sosiaalijaosto 57 18.12.2009 Sosiaalijaosto 6 29.01.2010 Sosiaalijaosto 30 06.05.2010 Sosiaalijaosto 43 16.06.2010 Sosiaalijaosto 60 11.08.2010

Lisätiedot

Toimintoja harvaan asutulla alueella. Jorma Parviainen pelastusjohtaja. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos

Toimintoja harvaan asutulla alueella. Jorma Parviainen pelastusjohtaja. Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Toimintoja harvaan asutulla alueella Jorma Parviainen pelastusjohtaja HARVA-hankkeen tavoitteista ja järjestelyistä (1) Sisäasiainministeriö asetti 16.6.2009 ns HARVA-työryhmän. Toimikausi 2009-2010. Tavoitteena

Lisätiedot

Helsingin valmiussuunnitelma

Helsingin valmiussuunnitelma Helsingin valmiussuunnitelma Rakennusviraston toiminnan jatkuvuudenhallinta SKTY syyspäivät 21.10.2014 Timo Rytkönen Kaupungin valmiussuunnittelu Valmiuslaki (22.7.1991/1080) 40 : kunnan tulee valmiussuunnitelmin

Lisätiedot

Maakunta- ja pelastustoimen uudistus - alueiden näkökulmat

Maakunta- ja pelastustoimen uudistus - alueiden näkökulmat Maakunta- ja pelastustoimen uudistus - alueiden näkökulmat MITEN NYKYTILAAN ON SAAVUTTU? 2 19.10.2017 Pelastustoimen aluejaon uudistaminen 2014 Pelastustoimen aluejako uudistetaan vähentämällä alueiden

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio

Pelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio Pelastustoimen uudistus Hankejohtaja Taito Vainio SOTE- ja aluehallintouudistus 26.5.2016 2 Maakuntauudistuksen työryhmät 1. Maakuntahallinnon tehtäväsiirrot -valmisteluryhmä (Jäsen Mika Kättö) 2. Maakuntahallinnon

Lisätiedot

Tilannekuva pelastustoiminnan johtamisessa. Paul Nyberg Palomestari Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Tilannekuva pelastustoiminnan johtamisessa. Paul Nyberg Palomestari Helsingin kaupungin pelastuslaitos Tilannekuva pelastustoiminnan johtamisessa Paul Nyberg Palomestari Helsingin kaupungin pelastuslaitos Tilannekuva terminä Tilannekuva herättää paljon ajatuksia Lukuisia tuotteita ja palveluita myydään

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastustoimen uudistamishanke STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa. Ari Ekstrand laatupäällikkö. 112.fi

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa. Ari Ekstrand laatupäällikkö. 112.fi Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Ari Ekstrand laatupäällikkö Esityksen sisältö Auttamisen ketju Hätäkeskuslaitos uudistuu Hätäkeskuslaitos lukujen valossa

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN 19.12. 2016 1 Teemaryhmän työsuunnitelma valmis Nykytilan kuvaus ja tilannekatsaus pelastuslaitoksen toiminnoista valmis Teema- ja sen alatyöryhmien esille nostamia asioita:

Lisätiedot

Yhteenveto Fingridin suurhäiriöharjoituksesta. Käyttötoimikunta Erkki Sohlberg

Yhteenveto Fingridin suurhäiriöharjoituksesta. Käyttötoimikunta Erkki Sohlberg Yhteenveto Fingridin suurhäiriöharjoituksesta Käyttötoimikunta 2.12.2010 Erkki Sohlberg Valot päällä valtakunnassa Valot päälle valtakuntaan 3 Harjoituksen suunnittelu Suunnittelu alkoi Käyttövarmuuden

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuollon kehittämispäivä 14.3.2016, Kirkonkranni, Seinäjoki Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki 15 a (22.8.2014/681)

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset

Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset Suunnitelmaviidakko Turvallisuussuunnitelma Kriisisuunnitelma Pelastussuunnitelma Valmiussuunnitelma Jatkuvuussuunnitelma Toipumissuunnitelma Kriisiviestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Kaupungin toiminta laajan sähkökatkon aikana

Kaupungin toiminta laajan sähkökatkon aikana Kaupungin toiminta laajan sähkökatkon aikana Kuntien varautumisseminaari 19. 20.3.2013 Vantaa Taustaa toiminnalle Salossa monikuntaliitos 1.1.2009 -> maantieteellisesti laaja alue Taustaa toiminnalle Kuntaliitos

Lisätiedot

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Sähkön toimitushäiriöiden vaikutus vesihuoltolaitosten toimintaan

Sähkön toimitushäiriöiden vaikutus vesihuoltolaitosten toimintaan Kyselyn tulokset vuoden 2011 Tapanin ja Hannun päivien myrskyjen vaikutuksista Sähkön toimitushäiriöiden vaikutus vesihuoltolaitosten toimintaan Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 13.11.2012

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON VALMIUSSUNNITTELU. Tuomo Halmeslahti Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät , Tampere

ETELÄ-SAVON VALMIUSSUNNITTELU. Tuomo Halmeslahti Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät , Tampere ETELÄ-SAVON VALMIUSSUNNITTELU Tuomo Halmeslahti Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät 20.10.2011, Tampere Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna, Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi,

Lisätiedot

Pelastuslaitosten strateginen pohja

Pelastuslaitosten strateginen pohja Strategia 2020 Pelastuslaitosten strateginen pohja Pelastuslaitoksen kehittymisvaatimus Johtamisen haaste Tuottavuushyöty Yhteiskunnan/ Kunnan tavoitetaso Miten osaaminen saadaan yhteiskunnan käyttöön?

Lisätiedot

KAINUUN PELASTUSLAITOS

KAINUUN PELASTUSLAITOS KAINUUN PELASTUSLAITOS MUUTOSINFOT ke 22.3. Suomussalmi ke 29.3. Ristijärvi ti 4.4. Paltamo ti 25.4. Puolanka ke 3.5. Sotkamo ke 10.5. Kajaani ke 17.5. Kuhmo to 18.5. Hyrynsalmi KAINUUN PELASTUSLAITOS

Lisätiedot

Säävarmaa verkkoa rakentamassa

Säävarmaa verkkoa rakentamassa Säävarmaa verkkoa rakentamassa Energiateollisuuden työmarkkinaseminaari 20.9.2012 Timo Karttinen Johtaja, Electricity Solutions and Distribution, Fortum Yhteiskuntamme on erittäin riippuvainen sähköstä

Lisätiedot

Sote päivystystoimintojen johto- /koordinaatiokeskusten suunnittelu

Sote päivystystoimintojen johto- /koordinaatiokeskusten suunnittelu Sote päivystystoimintojen johto- /koordinaatiokeskusten suunnittelu 26.5.2016 Lasse Ilkka Ensihoitopalvelun toimintaympäristön muutokset Potilasjakauman muutokset Hätäkeskustoiminnan muutokset Sosiaali-

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN TULEVAISUUS?

VÄESTÖNSUOJELUN TULEVAISUUS? Turvalliseen huomiseen VÄESTÖNSUOJELUN TULEVAISUUS? Kimmo Kohvakka Toimitusjohtaja VARAUTUMISSEMINAARI Ritarihuone 4.12.2008 ESITYKSEN RAKENNE 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖMUUTOKSISTA 2. UHKIEN ARVIOINTI JA RISKIANALYYSI

Lisätiedot

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP)

Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta Lapin TIVA:n alueseminaari 24.9.2009 Rovaniemi JVP:n ohje valmius-suunnitelman

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Osaamisen foorumina PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten valtakunnallinen

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Strateginen kenttä Johdon forum Ministeriövalmistelu - läänit Yhteistoiminnallinen valmistelu Pelastusaluevalmistelu (pelastusjohtajien kokous) Palvalutasopäätökset Kuntastrategiat

Lisätiedot

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit

VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto 20.5.2015. Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit VESIHUOLTOLAITOSTEN KRIITTISTEN ASIAKKAIDEN KARTOITUS JA HUOMIOIMINEN DI Ulla Koivisto ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Kriittiset asiakkaat ja asiakastietokortit Kriittisten asiakkaiden kartoittaminen ja luokittelu

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla

Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla STM:N VALMIUSSEMINAARI 27.5.2016 Häiriötilanteisiin varautuminen vesilaitoksilla Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT 26.5.2016 2 Vesihuoltolaitoksen jatkuvuudenhallinta Valmius toimia

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Vesihuolto 2015-2040 Haasteet Pirkanmaalla 22.10.2015, Pirkanmaan ELY-keskuksen auditorio Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteisiin varautuminen Riina Liikanen Vesihuoltopoolin valmiuspäällikkö, TkT Vesihuoltolaki

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

Kokemukset Suomen kansallisesta toimintaohjelmasta. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Kokemukset Suomen kansallisesta toimintaohjelmasta. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Kokemukset Suomen kansallisesta toimintaohjelmasta Pelastusylitarkastaja Taito Vainio TAUSTA Hyogon toimintaohjelma (Hyogo Framework for Action, HFA) valmisteltiin Koben konferenssissa vuonna 2005 YK:n

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Esko Koskinen Maakuntalaki Maakuntauudistus ja pelastustoimi Siirto maakunnille "Kuntalaki" Maakuntahallinto Organisaatio Liikelaitos Maakunnat ja JTS Maakuntien

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Ympäristöterveyden häiriötilanteisiin varautuminen ja toiminta kehittyvät STM:n hallinnonalalla Yhteenveto verkoston suosituksista

Ympäristöterveyden häiriötilanteisiin varautuminen ja toiminta kehittyvät STM:n hallinnonalalla Yhteenveto verkoston suosituksista Ympäristöterveyden häiriötilanteisiin varautuminen ja toiminta kehittyvät STM:n hallinnonalalla Yhteenveto verkoston suosituksista Jari Keinänen Verkosto Ympäristöterveyden häiriötilanteiden hallinta ja

Lisätiedot

Sähköriippuvuuden riskit

Sähköriippuvuuden riskit 1 Sähköriippuvuuden riskit Käyttövarmuuspäivä Fingrid Oyj, 26.11.2009 Dosentti, tekn. tri Veli-Pekka Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Sähköenergiatekniikka 25.11.2009 Mikä ihme energiassa, sähkössä

Lisätiedot

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy

Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Palvelutasopäätös ja onnettomuuksien ehkäisy Anssi Kuhlman Taustaa Pelastuslaki 379/2011 27 Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät Alueen pelastustoimi vastaa pelastustoimen palvelutasosta,

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Suomen Kuntaliitto Toinen Linja 14 Kuntatalo PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO www.pelastuslaitokset.fi PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTON ALKUTAIVAL Pelastuslaitosten

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT

PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT TS AGILITYURHEILUKESKUS OY PELASTUSSUUNNITELMA 1 Johdanto: PELASTUSSUUNNITELMA JA TURVALLISUUSJÄRJESTELYT Tämän pelastussuunnitelman tarkoituksena on antaa perusteita kohteessa oleskelevien henkilöiden

Lisätiedot

Paloturvallisuusviikko 2012. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013

Paloturvallisuusviikko 2012. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013 Paloturvallisuusviikko 2012 Pohjoismainen palovaroitinpäivä 1.12. Paloturvallisuusviikko 2012 Raportti 21.5.2013 SM026:00/2012 Paloturvallisuusviikko keksitään Pohjoismaisen pelastustoimesta vastaavat

Lisätiedot

SISÄASIAINMINISTERIÖ. Jakelussa mainitut JÄSENEN NIMEÄMINEN ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN TOIMINTAMALLIA LAATIVAAN TYÖRYHMÄÄN

SISÄASIAINMINISTERIÖ. Jakelussa mainitut JÄSENEN NIMEÄMINEN ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN TOIMINTAMALLIA LAATIVAAN TYÖRYHMÄÄN SISÄASIAINMINISTERIÖ 25.10.2010 SM050:00/2010 Jakelussa mainitut JÄSENEN NIMEÄMINEN ALUEELLISEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN TOIMINTAMALLIA LAATIVAAN TYÖRYHMÄÄN Saatekirje jäsenen nimeäminen 26.10.2010 Sisäasiainministeriö

Lisätiedot