Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa

Transkriptio

1 Sosiaalijaosto Sosiaalijaosto Sosiaalijaosto Sosiaalijaosto Sosiaalijaosto Sosiaalijaosto Sosiaalijaosto Sosiaalijaosto Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen SOSJAO 6 Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa SOSJAO 34 Aloitettiin valmiussuunnitelman päivitys. Valmiussuunnitelmassa on luokiteltu yleiset uhat Vakka-Suomen alueella, uhkien aiheuttamien riskien vahingollisuus ja toimenpiteet, millä uhkiin vastataan. Valmiussuunnitelman päivitystä jatketaan kokouksessa SOSJAO 57 SOSJAO 6 Asia siirrettiin seuraavaan kokoukseen. Jatketaan valmiussuunnitelman päivitystä. Lauri Heino ei ollut läsnä kokouksessa. Todettiin, että valmiussuunnitelman tekemisessä kaikkien kuntien edustajien pitäisi olla paikalla ja päätettiin varata asian käsittelylle uusi päivä. SOSJAO 30 Jatketaan valmiussuunnitelman päivitystä. Käsiteltiin yleisiä uhkia, uhan aiheuttamien riskien vahingollisuutta, toimintamalleja riskitilanteissa. Pöytäkirjan liitteenä ovat tämänhetkiset päivitykset ko. asiakirjoista:

2 Liite 1 Valmiussuunnitelma, uhat Liite 2 Valmiussuunnitelma, luokittelu Riskianalyysin keskeiset tulokset: 1. huolto, muonitus 2. tiedotus > erityisryhmille 3. uudet uhat; tietoliikenne, lisääntyvät luonnonkatastrofit 4. epidemiat. Seudullisista resursseista tehdään yhteenveto. Jatketaan valmiussuunnitelman päivitystä Laitilassa alkaen klo SOSJAO 43 Jatkettiin valmiussuunnitelman käsittelyä ja tehtiin seuraavia lisäyksiä ja tarkennuksia: 1. Johdanto Jokaisella kunnalla on oma valmiussuunnitelmansa. Evakuointisuunnitelma tehdään yhteisesti. Johdanto-osasta erotellaan omaksi kohdakseen (2.) Kuvaus alueesta ja toiminnoista. Tähän sisällytetään sekä ympäristö- että palvelukuvaus (infa), joka tilataan Eeva Rintamalta (Ukipolis Oy). 3. Uhkat, riskit ja resurssit Suunnitelmaan liitetään kuntien sosiaalitoimien organisaatiokaaviot ja taulukot käytettävissä olevista resursseista normaalioloissa (henkilöstö, materiaali, muonitus, tilat, kuljetukset, järjestöt). Tarvittaessa voidaan käyttää myös muiden seudun kuntien resursseja. Kuntien tulee sitoutua yhteistyöhön. 4. Hälytysjärjestelmä, viestiyhteydet ja johtaminen erityistilanteissa VIRVE on viranomaisten käyttöön rakennettu radioverkko, jonka tarkoituksena on olla kattava, turvallisuusviranomaisten toimintaa tehostava viestintäjärjestelmä ja se tarjoaa kunnalliselle sosiaalitoimelle tärkeän viestintä- ja yhteydenpitomenetelmän. Kuntien tulee sitoutua hankkimaan VIRVE-hälytysjärjestelmä koulutuksineen. Kussakin kunnassa laitteita tulisi olla vähintään kaksi. Sosiaalitoimen johtamisesta erityistilanteissa vastaa sosiaalipäällikkö. Hätäkeskuksesta tulleen hälytyksen jälkeen hän

3 arvioi tilanteen ja tarvittavat toimenpiteet ja hälyttää hälytyskaavion mukaisesti tarvittavat toimijat. Normaalioloissa toiminnan johtaminen tapahtuu delegointipäätösten ja toimenkuvien mukaisesti. Poikkeusoloissa on sovittava, kenellä on johtamisvastuu ja nimettävä varahenkilö. Poikkeusoloissa toiminnan yleisjohto on aluepelastuslaitoksella. 5. Tiedottaminen ja neuvonta erityistilanteissa Tiedottamiseen tulee käyttää kaikkia tarvittavia ja käytettävissä olevia keinoja ja ne on syytä ottaa käyttöön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tiedottamista voidaan toteuttaa myös järjestämällä yleisötilaisuuksia ja jakamalla ohjeita ja tiedotteita. Tiedottamiseen kuuluu useimmiten ainakin: - tiedottaminen ylemmälle johdolle ja yhteistyötaholle - väestön neuvonta - mediatiedottaminen - sisäinen tiedottaminen - viranomaistiedotteet. Tiedottamisessa huomioitava tullkkipalvelujen tarve. Mikäli erityistilanteessa toiminnan yleisjohto on muulla viranomaisella kuin sosiaalitoimella, tulee tiedottaminenkin järjestää tämän organisaation edellyttämällä tavalla. Erityisesti laajoissa häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa tulee tiedottamisessa ottaa huomioon valtakunnallinen ja alueellinen taso ja huolehtia yhteistyöstä tiedottajatahojen ja -tasojen kanssa. Kunnissa on omat tiedotusvastaavat. Poikkeusoloissa sosiaalitoimen tiedotusta hoidetaan tarvittaessa yhteistyössä tiedotusvastaavan kanssa. 6. Sosiaalitoimen oman toiminnan turvaaminen Kunnissa ja sosiaalitoimen yksiköissä on omat suunnitelmat. Normaaliaikojen erityistilanteiden varalta tulee suunnitella, mitä palveluja joudutaan mahdollisesti laajentamaan tai supistamaan ja millä tavoin apua annetaan. Suunnitelmassa on huomioitava mm. - kotiin annettavat palvelut - siirtyneen ja siirrettävän väestön huolto - laajamittainen maahantulo - toimeentulotuen maksaminen erityistilanteissa Jos toimeentulotukea ei voida maksaa normaaliin tapaan, pitää sen maksamiseen muulla tavoin varautua. Tältä osin voidaan olla yhteydessä Kelaan, joka on varautunut omien lakisääteisten tehtäviensä suorittamiseen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.

4 Poistettiin kohdat "Hankintasuunnitelma" ja "Sosiaalitoimen valmiussuunnitelman yhteensopivuus". 7. Sosiaalitoimen erityistehtävät - ruokahuolto - majoitus ja vaatetus - psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestäminen Uusikaupunki on parhaillaan laatimassa psykososiaalisen tuen suunnitelmaa ja sen valmistuttua se liitetään valmiussuunnitelmaan. Kunnat voivat tehdä sopimuksia yksityisten palveluntuottajien kanssa sosiaalipalvelujen tuottamisesta. Kuntien ja palveluntuottajien välisiin ostopalvelusopimuksiin tulee ottaa ehtoja palvelujen turvaamisesta eri turvallisuustilanteissa. 8. Valmiuden ylläpitäminen Koulutus ja harjoitukset ovat kuntien vastuulla ja ne on toteutettava vuosittain yhteistyössä hälytyskeskuksen ja pelastuslaitoksen kanssa. Myös VIRVE-koulutusta järjestetään vuosittain. Valmiussuunnitelman tarkistetaan vuosittain sosiaalijaostossa ja päivitetään valtuustokausittain Lauri Heino muokkaa suunnitelmaa ja se tuodaan jaoston kokoukseen syksyllä. SOSJAO Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa SOSJAO Aloitettiin valmiussuunnitelman päivitys.

5 Valmiussuunnitelmassa on luokiteltu yleiset uhat Vakka-Suomen alueella, uhkien aiheuttamien riskien vahingollisuus ja toimenpiteet, millä uhkiin vastataan. Valmiussuunnitelman päivitystä jatketaan kokouksessa SOSJAO Asia siirrettiin seuraavaan kokoukseen. SOSJAO Jatketaan valmiussuunnitelman päivitystä. Lauri Heino ei ollut läsnä kokouksessa. Todettiin, että valmiussuunnitelman tekemisessä kaikkien kuntien edustajien pitäisi olla paikalla ja päätettiin varata asian käsittelylle uusi päivä. SOSJAO Jatketaan valmiussuunnitelman päivitystä. Käsiteltiin yleisiä uhkia, uhan aiheuttamien riskien vahingollisuutta, toimintamalleja riskitilanteissa. Pöytäkirjan liitteenä ovat tämänhetkiset päivitykset ko. asiakirjoista: Liite 1 Liite 2 Valmiussuunnitelma, uhat Valmiussuunnitelma, luokittelu Riskianalyysin keskeiset tulokset: 1. huolto, muonitus 2. tiedotus > erityisryhmille 3. uudet uhat; tietoliikenne, lisääntyvät luonnonkatastrofit 4. epidemiat. Seudullisista resursseista tehdään yhteenveto. Jatketaan valmiussuunnitelman päivitystä Laitilassa alkaen klo

6 SOSJAO Jatkettiin valmiussuunnitelman käsittelyä ja tehtiin seuraavia lisäyksiä ja tarkennuksia: 1. Johdanto Jokaisella kunnalla on oma valmiussuunnitelmansa. Evakuointisuunnitelma tehdään yhteisesti. Johdanto-osasta erotellaan omaksi kohdakseen (2.) Kuvaus alueesta ja toiminnoista. Tähän sisällytetään sekä ympäristö- että palvelukuvaus (infra), joka tilataan Eeva Rintamalta (Ukipolis Oy). 3. Uhkat, riskit ja resurssit Suunnitelmaan liitetään kuntien sosiaalitoimien organisaatiokaaviot ja taulukot käytettävissä olevista resursseista normaalioloissa (henkilöstö, materiaali, muonitus, tilat, kuljetukset, järjestöt). Tarvittaessa voidaan käyttää myös muiden seudun kuntien resursseja. Kuntien tulee sitoutua yhteistyöhön. 4. Hälytysjärjestelmä, viestiyhteydet ja johtaminen erityistilanteissa VIRVE on viranomaisten käyttöön rakennettu radioverkko, jonka tarkoituksena on olla kattava, turvallisuusviranomaisten toimintaa tehostava viestintäjärjestelmä ja se tarjoaa kunnalliselle sosiaalitoimelle tärkeän viestintä- ja yhteydenpitomenetelmän. Kuntien tulee sitoutua hankkimaan VIRVE-hälytysjärjestelmä koulutuksineen. Kussakin kunnassa laitteita tulisi olla vähintään kaksi. Sosiaalitoimen johtamisesta erityistilanteissa vastaa sosiaalipäällikkö. Hätäkeskuksesta tulleen hälytyksen jälkeen hän arvioi tilanteen ja tarvittavat toimenpiteet ja hälyttää hälytyskaavion mukaisesti tarvittavat toimijat. Normaalioloissa toiminnan johtaminen tapahtuu delegointipäätösten ja toimenkuvien mukaisesti. Poikkeusoloissa on sovittava, kenellä on johtamisvastuu ja nimettävä varahenkilö. Poikkeusoloissa toiminnan yleisjohto on aluepelastuslaitoksella. 5. Tiedottaminen ja neuvonta erityistilanteissa Tiedottamiseen tulee käyttää kaikkia tarvittavia ja käytettävissä olevia keinoja ja ne on syytä ottaa käyttöön mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tiedottamista voidaan toteuttaa myös järjestämällä yleisötilaisuuksia ja jakamalla ohjeita ja tiedotteita. Tiedottamiseen kuuluu useimmiten ainakin:

7 - tiedottaminen ylemmälle johdolle ja yhteistyötaholle - väestön neuvonta - mediatiedottaminen - sisäinen tiedottaminen - viranomaistiedotteet. Tiedottamisessa huomioitava tullkkipalvelujen tarve. Mikäli erityistilanteessa toiminnan yleisjohto on muulla viranomaisella kuin sosiaalitoimella, tulee tiedottaminenkin järjestää tämän organisaation edellyttämällä tavalla. Erityisesti laajoissa häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa tulee tiedottamisessa ottaa huomioon valtakunnallinen ja alueellinen taso ja huolehtia yhteistyöstä tiedottajatahojen ja -tasojen kanssa. Kunnissa on omat tiedotusvastaavat. Poikkeusoloissa sosiaalitoimen tiedotusta hoidetaan tarvittaessa yhteistyössä tiedotusvastaavan kanssa. 6. Sosiaalitoimen oman toiminnan turvaaminen Kunnissa ja sosiaalitoimen yksiköissä on omat suunnitelmat. Normaaliaikojen erityistilanteiden varalta tulee suunnitella, mitä palveluja joudutaan mahdollisesti laajentamaan tai supistamaan ja millä tavoin apua annetaan. Suunnitelmassa on huomioitava mm. - kotiin annettavat palvelut - siirtyneen ja siirrettävän väestön huolto - laajamittainen maahantulo - toimeentulotuen maksaminen erityistilanteissa Jos toimeentulotukea ei voida maksaa normaaliin tapaan, pitää sen maksamiseen muulla tavoin varautua. Tältä osin voidaan olla yhteydessä Kelaan, joka on varautunut omien lakisääteisten tehtäviensä suorittamiseen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Poistettiin kohdat "Hankintasuunnitelma" ja "Sosiaalitoimen valmiussuunnitelman yhteensopivuus". 7. Sosiaalitoimen erityistehtävät - ruokahuolto - majoitus ja vaatetus - psykososiaalisen tuen ja palvelujen järjestäminen Uusikaupunki on parhaillaan laatimassa psykososiaalisen tuen suunnitelmaa ja sen valmistuttua se liitetään valmiussuunnitelmaan. Kunnat voivat tehdä sopimuksia yksityisten palveluntuottajien kanssa sosiaalipalvelujen tuottamisesta. Kuntien ja palveluntuottajien välisiin ostopalvelusopimuksiin tulee ottaa ehtoja palvelujen turvaamisesta eri turvallisuustilanteissa.

8 8. Valmiuden ylläpitäminen Koulutus ja harjoitukset ovat kuntien vastuulla ja ne on toteutettava vuosittain yhteistyössä hälytyskeskuksen ja pelastuslaitoksen kanssa. Myös VIRVE-koulutusta järjestetään vuosittain. Valmiussuunnitelman tarkistetaan vuosittain sosiaalijaostossa ja päivitetään valtuustokausittain Lauri Heino muokkaa suunnitelmaa ja se tuodaan jaoston kokoukseen syksyllä. SOSJAO 60 Jatkettiin valmiussuunnitelman käsittelyä. Vakka-Suomen alueen ympäristö- ja palvelukuvaus sekä yhteenveto seudullisista resursseista liitetään suunnitelmaan niiden valmistuttua. Myös evakuointisuunnitelman yleinen osa, joka on kaikilla kunnilla sama, liitetään suunnitelmaan. Lauri Heino jatkaa suunnitelman muokkaamista. SOSJAO 79 Valmiussuunnitelma jaetaan kokouksessa. Jatkettiin valmiussuunnitelman käsittelyä. Suunnitelmaan liitetään vielä kuntien organisaatiokaaviot ja taajamakartta ja sen jälkeen se lähetetään lausunnolle pelastuspäällikkö Raimo Aarniolle aluepelatuslaitokseen.