Tapani -myrsky ja mitä myrskyistä on opittu

Transkriptio

1 Tapani -myrsky ja mitä myrskyistä on opittu Johtaja, valmiuspäällikkö Ilkka Horelli Lounais-Suomen aluehallintovirasto LSAVI, Pelastustoimen ja varautumisen vastuualue, IH

2 2

3 3

4 Lounais-Suomen AVI:n organisaatio YLIJOHTAJA Kari Häkämies Työsuojelu Seppo Pekkala Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Mikael Luukanen Pelastustoimi ja varautuminen Ilkka Horelli Poliisi Kalle Puhalainen asti Opetus- ja kulttuuritoimi alkaen Sisäinen tarkastus Hallintopalvelut, Lauri Latva-Äijö Lsavi, Kirsi

5 Myrsky saapui aamuyöllä Suomeen. Tuulen nopeus puuskissa oli Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa yli 30 m/s Ilmatieteen laitoksen ensimmäinen VAARAtiedote Kaksi ihmistä menehtyi raivaustöissä

6 Vaikutuksia yhteiskunnan toimintaan Laajat sähköjakelun häiriöt ( asiakasta ilman sähköä, pisimmillään lähes 3 viikkoa); Fortumin vikapäivystykseen vuorokauden aikana puhelua, Matkapuhelinverkojen häiriöt (ongelmia kaikilla operaattoreilla) Virve verkon kaatuminen (pahimmillaan esim. 50 % Varsinais-Suomen tukiasemista alhaalla; ongelmia myös Satakunnassa) Hätäkeskusten ruuhkautuminen ( jonotusaika keskimäärin 4 minuuttia, normaalisti alle 10 sekuntia) Pelastustoimen tehtävät (Lounais-Suomessa n tehtävää) Liikenteen häiriöt (tieverkosto, VR, saariston lauttaliikenne, Särkisalon pengersilta) Vedenjakelun häiriöt (useissa kunnissa vedenjakelun häiriintyminen ja säännöstely) Useissa kunnissa jätevedenpuhdistamoissa ja -pumppaamoissa häiriöitä Kunnissa sosiaali- ja terveyspalvelujen häiriöt: kotipalvelu, kotisairaanhoito, yksinasuvat vanhukset, lapsiperheet, turvapuhelimet Terveyskeskusten potilastietojärjestelmät kaatuivat Sairaankuljetuksen hälyttäminen vaikeutui tai oli estynyt

7 Soneran verkko

8 Elisan verkko

9 Lounais-Suomen aluehallintovirasto Tilannetta seurattiin lähtien Johtoryhmä kokoontui päivittäin klo 9.00 ja Tilannekuvaraportti SM:öön kahdesti päivässä ja STM:öön kerran päivässä Tiistaina iltapäivällä lähettiin virkaapupyyntö TeliaSoneran ja Virve-tukiasemien ylösnostamiseksi Tiedotteet ja Myrskyn lisäksi seurattiin mäntyöljylautan tilannetta

10 Yhteensovittaminen Myrskykokous Webropol -kysely 2/2012 Raportti 6/2012 Tiedotustilaisuus Syksyllä käynnistetään toimenpiteet 10

11 Yhteenveto ja suosituksia Yhteistyötä viranomaisten, energiayhtiöiden, matkapuhelinoperaattoreiden, järjestöjen ja kuntien välillä on lisättävä Sähkönjakelun toimintavarmuuden lisääminen (maakaapelointi, vierimetsien hoito ja ilmajohtojen sijoittaminen teiden varsille) Kriittisten järjestelmien ja palveluiden toiminta on turvattava sähkökatkojen aikana Hätäpuheluliikenne on turvattava, joka edellyttää operaattoreiden välistä yhteistyötä varavoimanjärjestelmien suunnittelussa Viranomaisverkon toimintavarmuutta sähkökatkojen aikana on parannettava Omatoimista varautumista lisättävä Paloasemaverkostosta voitaisiin kehittää häiriötilanteiden toimintakeskuksia Kuntien (tekninen sekä sosiaali- ja terveystoimi) osalta valmiussuunnitteluasiakirjojen laadinnasta konkreettisiin toimenpiteisiin ja toimintasuunnitelmiin Yleisradion käyttöä tiedottamisessa voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin 11

12 Mitä Tapaninpäivän myrskystä opitaan? Häiriötilanteita syntyy myös tulevaisuudessa, miten niihin varaudutaan? Mikä on hyväksyttävä häiriötilanteen taso/kesto esim. kerran 10 vuodessa sattuvalle laajalle sähkökatkolle? Kuntien, viranomaisten, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden välinen yhteistyöverkosto on rakennettava toimivaksi Valmiussuunnittelustrategiasta valmiussuunnitteluksi ja todellisiksi toimenpiteiksi

13 Sähkömarkkinalain muutokset Uudet säännökset sähköverkkojen toimitusvarmuuden parantamisesta ja sähköverkonhaltijoiden varautumisen tehostamisesta. Jakeluverkko on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä siten, että jakeluverkon vikaantuminen myrskyn tai lumikuorman seurauksena ei aiheuttaisi asemakaava-alueella asiakkaalle yli kuusi tuntia kestävää sähkönjakelun keskeytystä eikä muulla alueella yli 36 tuntia kestävää keskeytystä Saarissa, joihin ei ole tietä tai lossia sekä erittäin harvaan asuttujen alueiden pienten kohteiden osalta voitaisiin kuitenkin noudattaa paikallisiin olosuhteisiin perustuvaa toimitusvarmuutta. Siirtymäajat: 2019/50 % ; 2023/75 % ; 2028/100 % asiakkaista (+vuoteen 2036 voi hakea lisäaikaa, mikäli kaapeli-investoinnit ovat mittavia) 13

14 Sähkömarkkinalain muutokset Sähkömarkkinalaki täsmentää myös kantaverkolle ja suurjännitteisille jakeluverkoille asetettuja toimintavarmuusvaatimuksia Lisäksi sähköverkonhaltijoille asetetaan yleinen varautumisvelvoite normaaliolojen häiriötilanteiden sekä poikkeusolojen varalle. Ne velvoitetaan antamaan asiakkailleen tietoa sähkönjakelun häiriön kestosta ja sähköjen palautumisesta 14

15 Fortum: VahvaVerkko -hanke Käynnistyi keväällä 2012 VahvaVerkko -hankkeessa sähköverkkoa parannetaan: 3D-tekniikalla kartoitetaan tehostetun raivauksen tarpeet lisätään maakaapelointia ja verkostoautomaatiota siirretään sähkölinjoja teiden varsille sää- ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi 15

16 Virve-verkon toimintavarmuuden parantaminen Huoltovarmuuskeskus myönsi vuoden 2012 alussa yhteensä 2,8 M investointirahaa VIRVE:n toiminnan varmistamiseksi (kohdentuu kolmeen ohjelmaan): Kiinteiden varavoimajärjestelmien parantaminen VIRVE-tukiasemissa Verkkoelementtien olosuhdevalvonnan kehittäminen ennakoivan korjauksen parantamiseksi siirrettävät VIRVE-tukiasemat, jotka tuodaan ennakoiden tai vian sattuessa täydentämään verkkoa 16

17 Pelastuslaitokset myrskytilanteissa Varsinais-Suomessa PELJOKE Hätäkeskus välittää tehtävät PELJOKE:en, missä ne priorisoidaan ja välitetään yksiköille VIKE (tilannekeskus) Tilannekuva Yhteydenpito energiayhtiöiden välillä YLEn asema häiriötiedottamisessa vahvistunut Tukee pelastuslaitoksen toimintaa 17

18 Ilkka Horelli Johtaja, pelastustoimen ja varautumisen vastuualue Lounais-Suomen aluehallintovirasto