Vastaus kirjalliseen kysymykseen varautumisesta sähkönjakelun häiriöihin

Transkriptio

1 Vastaus kirjalliseen kysymykseen varautumisesta sähkönjakelun häiriöihin Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 627/2017 vp: Miten hallitus arvioi kuntien, sähköyhtiöiden ja pelastusviranomaisten toimien onnistumista sähkökatkojen aikana, näkeekö hallitus parannettavaa sen suhteen, että kaikki kansalaiset asuinpaikasta riippumatta voisivat kokea olonsa turvalliseksi myös kylmän ja pimeän ajan pidempien sähkökatkojen aikana, millä aikataululla hätäkeskukset verkottava tietojärjestelmä ERICA saadaan käyttöön ja mitä muita ratkaisuja hallitus aikoo etsiä, jotta hätänumeron yhteysongelmia sähkönjakelun häiriöiden aikana voitaisiin jatkossa ennaltaehkäistä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sisäministeriön toimialaan kuuluu ensimmäisessä kysymyksessä mainittujen toimijoiden osalta pelastusviranomaisten ja kuntien toimet ja niiden arviointi siltä osin, kuin ne koskivat pelastustoimintaa ja siihen osallistumista. Sähköverkkoyhtiöiden toimien onnistumisen arviointi kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle ja sen hallinnonalalla toimiville valvontaviranomaisille, joista on säädetty sähkömarkkinalaissa (588/2013) sekä laissa sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta (590/2013). Liikenne- ja viestintäministeriö ja sen hallinnonalan viranomaiset ovat toimivaltaisia matkapuhelinverkkojen toiminnan ja niihin liittyvän varautumisen arvioinnin osalta. Pohjois-Karjalan tilanteessa pelastusviranomainen ei ottanut sähkökatkotilanteiden vuoksi kokonaistilanteen johtovastuuta, koska tilanne ei sitä edellyttänyt. Pelastustoimintaa tilanteen aikana edellyttäneiden tehtävien osalta toimien voidaan arvioida onnistuneen normaalilla tavalla. Kainuun tykkylumitilannetta hoidettiin saakka siten, että kukin taho toimi omien päätöstensä mukaisesti ja Kainuun pelastuslaitos antoi omien pelastustehtäviensä lisäksi tukea muille toimijoille (tilannekuva, osoitetiedot, kuljetustuki, ohjeet kunnille, yhteistyökokoukset) koordinaattorin roolissa ottamatta johtovastuuta. Kyseessä ei siis siihen saakka ollut pelastustoiminta eikä pelastusviranomaisella ollut tilanteessa johtovastuuta.

2 Kainuun pelastuslaitos pyysi Puolustusvoimilta virka-apua mm. sähköasentajien kuljettamiseksi maastossa. Puolustusvoimat antoi (odotetusti) kielteisen päätöksen sillä perusteella, että kyseessä ei siinä vaiheessa ollut pelastustoimintaan osallistuminen, ja että virka-apua ei pyydetty pelastuslaitokselle vaan yksityisille tele- ja sähköyhtiöille. Konsultoituaan sisäministeriön päivystäjää pelastuslaitos otti pelastuslain (379/2011) perusteella johtovastuun , koska silloin arvioitiin tilanteeseen liittyvän onnettomuuden uhan ja kyse on pelastuslain mukaisesta pelastustoiminnasta. Pelastuslaitoksen otettua johtovastuun, ja kun kyseessä silloin oli pelastustoiminta, pelastuslaitos pyysi puolustusvoimilta osallistumista pelastustoimintaan, johon Puolustusvoimat vastasi myönteisesti. Sääolosuhteet olivat tilanteen aikana hankalat ja valtaosa alueen resursseista olivat tilanteessa käytössä: pelastuslaitoksen omat sekä pelastustoimintaan osallistuvien toimijoiden ja virkaapuvoimavarat, sosiaali- ja terveystoimen viranomaiset ja laitokset, kunnat sekä lisäksi kansalaisjärjestöt. Olosuhteisiin ja tilanteen laajuuteen nähden pelastustoiminnasta vastaavien ja siihen osallistuneiden toiminta voidaan arvioida varsin onnistuneeksi. Johtovastuun ottaminen pelastusviranomaiselle ja siihen kuuluva yleisjohtorooli ja pelastustoimen kyky koordinoida tehokkaasti kokonaisuutta oli oleellinen tekijä tilanteen hallinnan onnistumisen kannalta. Jälkikäteen arvioiden pelastusviranomainen olisi voinut ottaa samalla perusteella johtovastuun jo , sillä olosuhteissa ei ollut tapahtunut oleellisia muutoksia välisenä aikana. Yksittäisten ihmisten, kotitalouksien ja myös eri organisaatioiden omatoimista varautumista sähkökatkotilanteisiin esimerkiksi kotivaran ym. muodoissa on edistettävä. Kansalaisia ja kotitalouksia sekä muita yhteisöjä on turvallisuusviestinnän keinoin aktivoitava kantamaan vastuuta niiden kyvystä selviytyä erilaisissa häiriötilanteissa omin varautumistoimenpitein ennen järjestäytyneen avun saamista. Ihmisten turvallisuuden takaamiseksi pitkittyneissä sähkökatkotilanteissa on toteutettavissa monenlaisia toimenpiteitä. Sähköverkon huoltovarmuuden ja sähkön toimitusvarmuuden kannalta on keskeistä, että työtä sähköverkkojen toimintavarmuuden parantamiseksi jatketaan. Sähkönsiirron maakaapelointia tulee jatkaa kaikkialla siellä, missä se on järkevää. Lisäksi on pyrittävä aktiivisesti poistamaan ja pienentämään sähköverkon riskejä myös muin toimenpitein. Tavoitteena on, että uusi viranomaisten yhteiskäyttöinen hätäkeskukset verkottava tietojärjestelmä (ERICA) otetaan vaiheittain käyttöön syksystä 2018 alkaen. Koska käyttöönotto on viivästynyt alun perin suunnitellusta aikataulusta, on uusia hätäviestipalveluita (112- hätätekstiviesti ja ajoneuvojen automaattinen ecall-hätäviesti) toteutettu nykyisin käytössä olevaan hätäkeskustietojärjestelmään (ELS). Lisäksi Hätäkeskuslaitoksen johtokeskus on aloittanut toimintansa vuoden 2017 lopussa. Sisäministeriö yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa seuraa hankkeen etenemistä. Kainuun sähkökatkojen aikana matkapuhelinverkoissa esiintyi sellaisia ajoittaisia häiriöitä, että matkapuhelimesta ei voinut soittaa hätänumeroon. Tästä syystä Hätäkeskuslaitos antoi asiasta vaaratiedotteen.

3 Suomen sähkönjakelun akilleenkantapää on metsäisten haja-asutusalueiden ilmajohtoverkko. Kaapeloimattomat keski- ja pienjännitejohdot ovat alttiita tuulen kaatamien puiden ja lumikuormien aiheuttamille vaurioille. Vuonna 2013 annettuun uuteen sähkömarkkinalakiin lisättiin laaja ja voimakkaita ohjauskeinoja sisältävä säännöstö sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi sekä sähköyhtiöiden varautumiseksi sähkökatkoja aiheuttaviin luonnonilmiöihin. Jakeluverkoille asetettiin tavoitteet sähkön toimitusvarmuuden parantamiseksi. Toimitusvarmuusvaatimukset asetettiin erikseen taajamille (enintään 6 h katkoja), haja-asutusalueelle (enintään 36 h katkoja) sekä saaristoon ja poikkeuksellisen harvaan asutuille seuduille. Nämä vaatimukset tulee täyttää vuoden 2028 lopussa päättyvän siirtymäajan kuluessa. Vaatimukset on täytyttävä 50 prosentilla verkon käyttäjistä vuoden 2019 lopussa ja 75 prosentilla vuoden 2023 lopussa. Lakiin lisättiin myös vaatimus suurjänniteverkkojen puuvarmuudesta. Lisäksi vaadittiin sähköverkkoja tekemään varautumissuunnitelma sekä tekemään suurhäiriötilanteessa yhteistyötä keskenään ja viranomaisten kanssa. Säädetyt toimenpiteet kävivät läpi poikkeuksellisen mittavan valmistelun. Toimenpiteitä myös pidetään harvaanasutuilla seuduilla varsin tiukkoina. Näiden seikkojen vuoksi ei sähköverkkoihin ole tässä vaiheessa nähty aiheelliseksi kohdistaa lisää sääntelytoimenpiteitä. On nähtävissä, että lainsäädännön edellyttämät toimenpiteet ovat parantaneet sähkön toimitusvarmuutta suuressa osassa Suomea. Vaikka Suomea on koetellut useampi voimakas myrsky viime vuosien aikana, on niiden aiheuttamista vioista selvitty aikaisempaa keskimäärin lyhyemmillä ja pienempään asiakasjoukkoon vaikuttaneilla sähkökatkoilla. Verkkoyhtiöiden varautuminen, vianselvitys ja korjaustoiminta sekä viankorjaushenkilöstön keskinäinen vuokraustoiminta suurhäiriöissä ovat myös tehostuneet. Toimitusvarmuusvaatimusten täytäntöönpanon edetessä tilanne paranee entisestään. Energiavirasto on ilmoittanut selvittävänsä vuodenvaihteen sähkökatkoja ja sitä, ovatko pahimmista sähkökatkoista kärsineet verkkoyhtiöt täyttäneet asianmukaisesti lakisääteisen velvoitteensa kehittää sähköverkkoaan. Olisi tärkeää, että alueellisesti ja paikallisesti viranomaiset sekä sähköverkkoyhtiöt ja niiden omistajat, jotka usein ovat kuntia, arvioisivat, miten sähkönjakelun häiriöitä voidaan ennaltaehkäistä nykyistä tehokkaammin ja miten häiriötilanteissa voidaan yhteistyöllä ja toimenpiteiden koordinoinnilla parantaa häiriötilanteiden ja niistä asiakkaille aiheutuvien ongelmien selvittämistä. Edellä kuvattujen toimenpiteiden lisäksi tulee kehittää eri toimijoiden kiinteää ja liikkuvaa varavoimakapasiteettia sekä päivittää suunnitelmat liikkuvan varavoimakapasiteetin käytöstä. Teleoperaattoreiden kanssa tulee turvata nykyistä paremmin varavoimakoneiden riittävyys tai muilla keinoin turvata sähkönsaanti puhelinverkon tukiasemille. Yleisten viestintäverkkojen ja -palvelujen, kuten matkaviestinverkkojen puhelin- ja tiedonsiirtopalvelujen toimivuuden turvaamista ja häiriötilanteiden hallintaa koskevia säännöksiä on tarkasteltu perusteellisesti vuoden 2015 alussa voimaan tulleen tietoyhteiskuntakaaren valmistelun yhteydessä ja sen perusteella Viestintäviraston teknisiä määräyksiä päivitettäessä. Myös häiriötilanteiden ennaltaehkäisemiseen ja ennen kaikkea hätäliikenteen varmistamiseen kaikissa tilan-

4 teissa on tehty useita toimenpiteitä, joiden myötä häiriötilanteiden vaikutukset hätäliikenteelle ja yleensä viestintäpalveluiden käytettävyydelle ovat vähentyneet. Viestintäverkkojen ja - palvelujen häiriötilanteiden määrää, niiden syitä ja toimenpiteitä ennaltaehkäistä ja rajoittaa niitä, arvioidaan myös säännöllisesti. Tällä hetkellä ollaan muun muassa toteuttamassa tietojärjestelmää, jonka avulla matkaviestinoperaattoreiden tukiasemien häiriötilanteessa menetetty peittoalue saadaan esitettyä karttapohjalla. Tämä helpottaa häiriöalueiden havainnointia ja viankorjauksen ohjaamista. Tietoyhteiskuntakaaren viestintäverkon laatuvaatimuksista koskevassa kohdassa on teleyrityksiä velvoittavat säännökset siitä, että viestintäverkot tulee suunnitella, rakentaa ja ylläpitää muun muassa siten, että sähköinen viestintä on tekniseltä laadultaan hyvää, ne kestävät normaalit odotettavissa olevat ilmastolliset, mekaaniset, sähkömagneettiset ja muut ulkoiset häiriöt, niiden toimintavarmuutta voidaan seurata, niiden toimivuutta merkittävästi häiritsevät viat ja häiriöt voidaan havaita, pääsy hätäpalveluihin on turvattu myös verkon häiriötilanteissa mahdollisimman luotettavasti, ja että ne toimivat mahdollisimman luotettavasti myös normaaliolojen häiriötilanteissa ja valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa. Lisäksi tietoyhteiskuntakaaren mukaan teleyrityksen on huolehdittava siitä, että sen toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi myös normaaliolojen häiriötilanteissa sekä valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa. Viestintäviraston määräyksessä teleyritykselle asetetaan minimivelvoitteet muun muassa viestintäverkkojen ja -palvelujen toteutuksessa käytettyjen laitteiden tehonsyötön varmistamiselle. Kaikki viestintäverkkojen osat luokitellaankin tärkeysluokkiin 1 5. Matkaviestinverkon yksittäiset tukiasemat ovat tärkeysluokaltaan 5 ja niiden varateholähteen varmistusajan on lähtökohtaisesti oltava vähintään kolme (3) tuntia. Viestintävirasto arvioi säännöllisesti määräyksessä asetettuja minivelvoitteita ja tekee tarvittaessa muutoksia velvoitteisiin. Tukiasemien tehonsyöttövarmistusvaatimuksia on kiristetty siten, että vuoden 2017 loppuun mennessä kunkin operaattorin on tullut varmistaa 30 % taajaman ulkopuolella sijaitsevista tukiasemistaan varateholähtein, joiden varmistusaika on vähintään neljä (4) tuntia. Lisäksi tukiasemilla on määräyksen mukaan oltava siirrettävän varavoimalaitoksen liitäntämahdollisuus, mikäli sellaisen käyttäminen kohteessa on mahdollista. Sähkökatkoista 97 % on kestoltaan alle 3 tunnin mittaisia, joten vaatimusten mukaiset tukiasemien akut riittävät valtaosaan katkoksista. Loput sähkökatkoista ovat kestoltaan yleensä huomattavasti tätä pidempiä ja näihin tilanteisiin varautuminen tehonsyöttövarmistusvaatimuksia nostamalla aiheuttaisi merkittäviä lisäkustannuksia. Käynnissä oleva sähköverkkojen säävarmuuden parantaminen siirtämällä sähkökaapeleita maahan ja teiden varsiin sekä tehostamalla vierimetsien hoitoa vähennetään myös sähkökatkoksia ja sitä myöden tarpeita tehosyöttövaatimusten nostamiseen. Tietoyhteiskuntakaaressa on säädetty myös hätäpuheluiden välittämisvelvollisuudesta ja Viestintäviraston mahdollisuudesta asettaa häiriötilanteiden yhteistyöryhmä. Teleyrityksen on muun muassa viipymättä ilmoitettava hätäkeskukselle, meripelastuskeskukselle ja meripelastuslohkokeskukselle hätäpuheluiden välittämisen kannalta merkittävistä viestintäverkon, verkkopalvelun ja viestintäpalvelun vikatilanteista ja häiriötilanteista, jolloin hätäkeskus, meripelastuskeskus ja meripelastuslohkokeskus voivat varautua katkoksiin hätäliikenteessä ja esimerkiksi tiedottaa

5 niistä. Teleyritykset ovat myös Viestintäviraston määräyksellä velvoitettuja toteuttamaan hätäpuhelu siten, että hätäpuhelu voidaan soittaa myös muiden kuin liittymän tarjoavan matkaviestinoperaattorin verkosta. Viestintäviraston asettaman häiriötilanteiden yhteistyöryhmän tarkoituksena on parantaa viranomaisten sekä tele- ja sähköalan keskeisimpien toimijoiden välistä operatiivista yhteistoimintaa viestintäverkkojen häiriötilanteissa. Tyypillisesti häiriötilanteet ovat liittyneet voimakkaisiin sääilmiöihin kuten ukkos- tai talvimyrskyihin, joiden aiheuttamat sähköverkon viat ovat aiheuttaneet häiriöitä myös viestintäverkoissa. Työryhmän pääasiallisena tehtävänä on varautua ennalta häiriötilanteisiin: - suunnittelemalla, valmistelemalla ja toteuttamalla normaaliolojen häiriötilanteiden ja valmiuslain mukaisten poikkeusolojen hallinnassa tarvittavia toimenpiteitä, - hankkimalla ja toimittamalla häiriötilanteiden hallinnassa tarpeellisia tietoja Viestintäviraston päätöksenteon tueksi ja ryhmän sisäiseen käyttöön sekä - välittämällä ryhmän kokoamaa ja analysoimaa häiriötilanteita koskevaa tietoa sellaisille toimijoille, jotka voivat vähentää häiriötilanteiden haitallisia vaikutuksia yhteiskunnalle. Työryhmässä ovat mukana keskeiset Suomessa toimivat tele- ja sähkönjakeluyritykset sekä teleja sähköverkkourakoitsijat. Ryhmässä ovat mukana myös Energiavirasto, Ilmatieteen laitos, Huoltovarmuuskeskus, sisäministeriön pelastusosasto, Hätäkeskuslaitos sekä Viestintävirasto. Akuuteissa tilanteissa yhteistyöryhmä tukee korjaustoimenpiteitä niin, että viat, ja erityisesti hätäliikennettä häiritsevät viat, saadaan korjattua mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti. Teleyritysten on myös valvottava jatkuvasti viestintäverkkojaan ja -palvelujaan niiden toimintaa häiritsevien tai uhkaavien tilanteiden havaitsemiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Isoilla teleyrityksillä on oltava valmius valvontatietojen perusteella ryhtyä kaikkina vuorokauden aikoina tarvittaviin toimenpiteisiin kymmeniin tuhansiin käyttäjiin vaikuttavien häiriötilanteiden korjaamiseksi tai niiden vaikutusten minimoimiseksi. Helsingissä Sisäministeri Paula Risikko