Sairaalaturvallisuuden neuvottelupäivät Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Valmiussuunnittelija Pasi Markkanen

Transkriptio

1 Sairaalaturvallisuuden neuvottelupäivät Pohjois-Karjalan pelastuslaitos Valmiussuunnittelija Pasi Markkanen

2 Operatiivinen yhteistoimintasuunnitelma laajojen myrskytuhojen varalle

3 Suunnitelman tausta Pohjois-Karjalassa on viime vuosina esiintynyt erilaisia tuhoja aiheuttavia myrskyjä, jotka ovat työllistäneet runsaasti eri toimijoita. Kesällä 2010 Pohjois-Karjalaakin osin koskettaneet Asta- ja Veera-myrskyt osoittivat, että eri toimijoilla on hyvät valmiudet myrskytilanteiden varalle mutta yhteistoiminnan näkökulmasta toiminta vaatii edelleen tehostamista. P-K:n valmiusryhmä päätti Asta- ja Veera-myrskyjen kokemuksiin perustuen kokouksessaan perustaa myrskytuhotyöryhmän.

4 Työryhmän jäsenet Markus Viitaniemi (puheenjohtaja), P-K pelastuslaitos Pasi Markkanen ja Jukka Taskinen (sihteerit), P-K pelastuslaitos Kullervo Lehikoinen, ISAVI pelastustoimen ja varautumisen vastuualue Matti Koponen, ELY-keskus Pauliina Sorsa, ELY-keskus - elinkeinot-vastuualue Martti Hämäläinen, Pohjois-Savon ELY-keskus - liikenne-vastuualue Mikko Leinonen, PKS-Sähkönsiirto Oy Ari Hämäläinen, Liikennevirasto Eero Leppänen, Elisa Oyj, I-S TIVA-toimikunnan puheenjohtaja Timo Härkönen, Pohjois-Karjalan metsäkeskus Esa Kinnunen, Pohjois-Karjalan metsäkeskus (varalla Mikko Korhonen) Pertti Virolainen, Joensuun kaupunki Ville Moilanen, Joensuun kaupunki

5 Työryhmän tehtävä / tavoitteet Kehittää yhteistoimintaa ja toimintavalmiutta myrskytuhotilanteissa huomioiden seuraavat asiat: riskien ja kehittämiskohteiden kartoittaminen, viranomaisten ja eri toimijoiden tarpeiden huomioiminen yhteistoiminnassa, toimenpiteet yhteistoiminnan kehittämiseksi ja valmiuden parantamiseksi, operatiivisen yhteistoimintasuunnitelman laatiminen.

6 Suunnitelman tarkoitus Operatiivisen yhteistoimintasuunnitelman tarkoituksena on parantaa valmiutta erityisesti laajojen myrskytuhotilanteiden varalle. Suunnitelma selventää eri viranomaisten ja muiden organisaatioiden toimintaa ja vastuita sekä antaa perusteet operatiiviseen toimintaan myrskytuho- tai sen uhkatilanteissa. Suunnitelma täydentää Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen laatimaa maakunnallista myrskytuhojen valmiussuunnitelmaa.

7 Suunnitelman sisältö 1 JOHDANTO 2 LYHENTEET JA KÄSITTEET 3 MYRSKYTUHORISKIT JA VAIKUTUKSET 4 MYRSKYTUHOVAARA JA VAARATASOT 5 HÄLYTYS- JA TOIMINTAKAAVIO MYRSKYTUHOISSA JA NIIDEN VAARATILANTEISSA 6 VAHINKOJEN LAAJUUDEN KARTOITTAMINEN JA TILANNEKUVAN MUODOSTAMINEN 7 OPERATIIVINEN TOIMINTA, VASTUUT JA YHTEISTYÖ 8 TIEDOTTAMINEN 9 RAIVAUSKALUSTO 10 SUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄT ASIAKIRJAT 11 VALMIUDEN YLLÄPITO 12 SUUNNITELMAN JULKISUUS 13 YHTEYSTIEDOT

8 MYRSKYTUHOVAARA JA VAARATASON MÄÄRITTELY Ilmatieteenlaitos varoittaa viranomaisia ja muita toimijoita vaarallisista sääilmiöistä mm. VAARA-tiedotteilla. Pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö määrittelee VAARAtiedotteisiin perustuen ennustetulle säälle vaaratason, jonka perusteella suoritetaan tarvittaessa paikalliset ennakkotiedottamis- ja hälyttämistoimenpiteet. VAARA-tason määrittelyssä käytetään apuna ilmatieteenlaitoksen vaara-tasoja ( joille on suunniteltu erikseen paikalliset toimenpiteet.

9 TOIMENPITEET ERI VAARATASOILLA Myrskytuhovaaralla tarkoitetaan Pohjois-Karjalassa vaaratilannetta, jossa vaaratiedotteen perusteella sää on; vaarallinen (oranssi vaarataso) tai hyvin vaarallinen (punainen vaarataso). Myrskyvaaratilanteissa eri tahojen ennakkovarautuminen ja varhainen tilannetietoisuus on tärkeää, jolloin saadaan valmistautumisaikaa mahdollista laajaa myrskytuhotilannetta varten.

10 TUULEN VAIKUTUS

11

12 Tilannekuvan muodostaminen Tilannekuvan muodostaminen yhtenäinen käsitys vallitsevasta tilanteesta, tehtävistä toimenpiteistä ja käytettävissä olevista resursseista; henkilö- ja omaisuusvahingot (pelastuslaitos), metsävahingot (metsäkeskus), laajat sähkönjakeluhäiriöt/alueet/kiinteistöt (PKS ja alueen muut sähköyhtiöt), laajat puhelin- ja tietoliikenteen häiriöt/alueet (teleoperaattorit), tieliikenteen häiriöt (tieliikennekeskus / ELY-L), rataliikenteen häiriöt (liikennevirasto), maatalouden ongelmat (ELY ETOK), kuntien infrastruktuurin häiriöt (kunnat).

13 Operatiivisen toiminnan vastuut ja yhteistoiminta Myrskytilanteessa kukin viranomainen ja toimija vastaa lähtökohtaisesti omista lakisääteistä tai muutoin vastuulleen kuuluvista tehtävistään. Pelastustoiminnasta vastaa ja sitä johtaa alueen pelastusviranomainen. Jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Operatiivinen yhteistoiminta myrskytilanteissa on suunniteltu pelastuslaitoksen ja kaikkien suunnitelman laadintaan osallistuneiden tahojen kesken.

14 Tiedottaminen Tiedottamisen tavoitteena on varmistaa kansalaisten tiedonsaanti ja turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Yllättävä tilanne aiheuttaa kansalaisissa suurta huolta, lisääntynyttä tiedontarvetta sekä odotuksia viranomaisten ja muiden toimijoiden suuntaan. Tiedotetaan avoimesti, nopeasti ja luotettavasti useita eri menetelmiä käyttäen; onnettomuustiedottaminen, viranomaistiedottaminen, häiriötiedottaminen, media, internet, neuvontapuhelimet, pelastustoimen johtokeskus koordinoi.

15 Suunnitelma ja sen pohjalta luodut toimintamallit vs. tutkittu tieto Onnettomuustutkintakeskus julkaisi hiljattain tutkintaselosteen Heinä-elokuun rajuilmat 2010 Muutamia omia huomioita tutkintaselosteesta: isoissa häiriötilanteissa eri toimijat ovat hyvin riippuvaisia toistensa tilannetiedoista johtamistoiminta (ja yhteistoiminta) puutteellista laajoissa tilanteissa pelastustoimen yms. toimijoiden toimintavastuut epäselvät mm. sähkö- ja viestintäverkkojen sekä liikenteenväylien raivaus VAARA-tiedotteiden sisällössä ja jakelussa kehitettävää kuntien avainhenkilöiden hälyttämismenettely suunniteltava P-K:n suunnitelmassa on otettu huomioon em. suositukset.

16 Yhteenveto Suunnitteluprosessin tuloksena on eri toimijoiden kesken saavutettu; 1. Tiiviimpi yhteistyö niin varautumisessa kuin operatiivisessa toiminnassakin (myrskytuhoryhmä). 2. Madaltunut varautumis-/yhteydenottokynnys vaaratilanteissa ennakkotiedotteet/hälyttäminen. 3. Selkeämmät vastuut ja toisen toiminnan tuntemus. 4. Kokonaistilannekuvan kokoaminen ja yhteistoiminnan koordinointi suunniteltu resurssien käyttö tehostuu. Pohjois-Karjalassa on entistä paremmat valmiudet toimia mahdollisessa laajassa myrskytuhotilanteessa!

17 Hannu-myrsky Kuva: Karjalainen

18 Ilmatieteenlaitoksen vaaratiedote aamupäivällä alkaen klo Vaara-alue: Maan eteläosa, Maan keskiosa, Pohjois-Pohjanmaan länsiosa ja Kainuu Tiedotteen syy: Voimakkaat myrskypuuskat Ilmiön vaarallisuus: Säätilanne aiheuttaa vaaran säälle alttiissa toiminnassa Muutokset edelliseen tiedotteeseen verrattuna: Toiminnan käynnistäminen vaaratason mukaisesti. Vaara-aluetta on laajennettu. Lisäksi läntisen Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun, Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan alueella tuulivaroitusta on nostettu astetta korkeampaan varoitusluokkaan (25 m/s). Lähde: "Operatiivinen yhteistoimintasuunnitelma laajojen myrskytuhotilanteiden varalle

19 Päivystävän päällikön toimenpiteet ennen myrskyn saapumista VAARA-tiedotteen / myrskytuhosuunnitelman perusteella: 1. Pelastustoimen johtokeskuksen perustaminen. 2. Ennakkoilmoitus myrskytuhotyöryhmän jäsenorganisaatioille sekä kuntien valmiusjohtoryhmille. 3. Paloasemien päivystysvalmiuden tehostaminen. Pelastustoimen alue jaettiin 5 pelastusjoukkueen vastuualueeseen. 4. Varoitus / toimintaohjeet medialle ja nettisivuille 5. Hälytykset ohjattiin hätäkeskuksesta johtokeskukseen, joka jakoi tehtävät edelleen pelastusjoukkueille. 6. Kun ensimmäiset puut kaatuivat, oltiin heti valmiina toimimaan.

20 Pelastuslaitoksen toiminta myrskyn aikana Pelastuslaitoksella oli noin 140 myrskyyn liittyvää tehtävää; Kaatuneiden puiden raivaaminen teiltä ja rakennusten päältä, kattopeltien irtoamisia, kaatuneisiin puihin autoilla törmäämisiä, tolppamuuntajan paloja jne. Lisäksi muutama muu tehtävä. Pelastustoimintaan osallistui yhteensä 85 henkilöä. Kasvaneesta tehtävämäärästä selvittiin hyvin. Osittain kiireettömiä puun raivaustehtäviä jouduttiin jonottamaan, mutta kaikki kiireelliset tehtävät pystyttiin hoitamaan normaalisti. Pelastuslaitos antoi tilanteen aikana 4 mediatiedotetta, päivitti nettisivuja sekä tiedotti kuntia ja yt-kumppaneita

21 Yhteistoiminta Yhteistyö eri toimijoiden kuten sähkölaitoksen ja kuntien kanssa oli sujuvaa. Pohjois-Karjalassa on otettu oppia aiemmista myrskyistä. Esimerkiksi valmiuden tehostaminen ja ennakkoilmoitukset edesauttoivat yhteistyön ja pelastustoiminnan onnistumisessa. Yhteistoiminta käynnistyi ja sitä toteutettiin myös tilanteen aikana myrskytuhosuunnitelman toimintamallin mukaisesti. Tärkein anti ei ollut itse suunnitelma, vaan sen suunnitteluprosessi ja tämän tuotoksena syntyneet toimintamallit ja yhteystyösuhteet.

22 Kehitettävää Pohjois- Karjalassa Varautumisyhteistyötä eri toimijoiden kanssa tulee edelleen kehittää mm; valmius- ja myrskytuhotyöryhmät, suunnitelman päivitys, mukaan otettavien toimijoiden edelleen laajentaminen johtoryhmätyöskentelyn tehostaminen: kiinteämpi yhteistoiminta ja sitä kautta muiden toimijoiden tukeminen kuntien tukeminen tiedottamisen ja tuen kohdistaminen kokonaistilanteen ja seurausvaikutuksien hahmottaminen sähköttömien alueiden parempi tiedottaminen; sähkölaitosten ja kuntien tukeminen viranomaistiedottaminen kriisisivusto

23 Kehitettävää valtakunnallisesti 1. Myrskytilanteiden hoitamiseen olisi tarpeen saada valtakunnallisesti yhtenäinen toimintamalli mm. pelastustoiminnan ja yhteistoiminnan osalta. 2. Pelastusviranomaisen (PEL JOKEn) rooli yleisjohdon ja tilannekuvan tuottamisen näkökulmasta myrskytilanteissa olisi selkeytettävä ja yhdenmukaistettava. 3. JOTKEn kehittäminen palvelemaan paremmin pelastuslaitoksia. 4. Viestiyhteyksien (VIRVE ja GSM) varmistaminen (varavoima). 5. Sähkö- ja puhelinoperaattorit pitäisi velvoittaa toimittamaan tilannekuva häiriötilanteesta pelastustoimen johtokeskuksen (PEL JOKE) käyttöön.

24 Kiitos mielenkiinnosta!