Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset. Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI

Transkriptio

1

2 Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset Valmiusmestari Vesa Lehtinen LAHTI

3 MITÄ VARAUTUMINEN ON?? Mikä meitä uhkaa?

4 Varautuminen Toiminta, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman hyvä hoitaminen kaikissa oloissa. - valmiussuunnitelmat - tekniset ja rakenteelliset etukäteisvalmisteluttelut - viestinnän ja tietojen käsittelyn suunnittelu - varautumista koskevien ohjeiden antaminen - kouluttaminen ja harjoittelu Valmiusmestari Vesa Lehtinen

5 Miksi varaudutaan? Varmistetaan häiriötilanteen sattuessa toiminnan mahdollisimman häiriötön jatkuminen ja nopea toipuminen Oman toiminnan jatkuvuuden varmistaminen Yksityinen sektori Lakisääteinen varautumisvelvollisuus Julkinen sektori Kokonaisturvallisuus, yhteiskunnan kriisinkestävyys

6 Varautumisvelvollisuus Valmiuslaki 1552/ Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten laitosten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtionviranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kuntayhtymien muiden kuntien yhteenliittymien tulee - valmiussuunnitelmin ja - poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa

7 Pelastuslaki 379/2011: Omatoiminen varautuminen 14 Omatoiminen varautuminen Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: - ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja vaaratilanteiden syntymistä; - varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa; - varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät; - Ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi

8 Pelastussuunnitelmasta Pelastuslaki 379/ Pelastussuunnitelmat Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011: 1 Velvollisuus laatia rakennukseen ja muuhun kohteeseen pelastussuunnitelma - kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetukseen käytettäviin tiloihin 2 Pelastussuunnitelman sisältö - pelastussuunnitelmassa on selvitettävä myös, miten pelastuslain 14 :n mukainen omatoiminen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa

9 Mihin varaudutaan? Normaali- ja poikkeusolojen häiriötilanteisiin: Uhka tai tapahtuma, joka vaarantaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja jonka hallinta edellyttää viranomaisten laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää Voi olla valtakunnallinen, alueellinen tai paikallinen Esim. laajat pitkäaikaiset sähkökatkot ja myrskyt

10

11 Valmiuslain (1552/2011) poikkeusoloja ovat Aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila Huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista. Väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat Erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila, sekä Vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti Yleisenä edellytyksenä on, että viranomaiset tarvitsevat lisävaltuuksia

12 Varautumisvelvollisuus - Valtiot ja kunnat jne. Omatoiminen varautuminen Kuka varautuu? - Kiinteistön omistaja jne. - Myös yksilön merkitys korostuu kokonaisturvallisuuden mallissa - Kotivara - Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

13 Valtakunnallinen taso Yhteiskunnan turvallisuusstrategia - Uhkamallit - Häiriötilanteet - Kokonaisturvallisuus, kriisinsietokyky Sisäisen turvallisuuden ohjelma - Sisäinen turvallisuus Kansallinen riskiarvio - Pohjana myös alueelliselle/ kunnalliselle riskiarvioinneille

14 Kunnan valmiussuunnitelman sisältö Yleinen osa (Kunnanjohtajan johdolla) Strateginen valmiussuunnitelma, varautuminen häiriötilanteisiin Operatiivinen valmiussuunnitelma, häiriötilanteen hallinta Poikkeusolojen valmiussuunnitelma, varautuminen poikkeusoloihin

15 Varautuminen kunnassa Kunnan varautuminen on kaksitasoista -Yhteiset koko kuntaa koskevat asiat -Toimialoja koskevat asiat Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Toimialat Virastot ja laitokset Yhteistoimintatahot Ohjaus ja johto Yhteensovittaminen Valvonta Kukin toimiala vastaa oman hallinnonalan valmiussuunnittelusta Virastot ja laitokset laativat omat pelastussuunnitelmansa Suunnitelmissa tulisi huomioida ulkoistetut toiminnat ja muut yhteistoimintatasot

16 Suunnitelman sisältöä Suunnitelman tarkoitus ja perusteet Toiminnan kuvaus Kunnan uhka-arvio ja riskiarvio Resurssit (henkilövaraukset, lisähenkilöstön tarve, järjestelyt) Johtaminen Materiaalin hankinta, huoltovarmuus Ostopalvelut- ja sopimusperusteiset palvelut Yhteistoiminta (kriittiset rajapinnat, toiminnan etukäteisjärjestelyt, yhteystiedot) Kriisi- ja häiriötilanneviestintä Koulutus, harjoittelu Suunnitelmien päivittäminen

17

18 Suunnitelmat Etukäteisjärjestelyt Materiaalit Henkilövaraukset Rakennusvaraukset Ajoneuvo- ja työkonevaraukset Koulutus Valmiusharjoitukset Miten varaudutaan?

19 Varautumisvelvoite ei koske viranomaisten yksityisiltä palveluntarjoajilta ostamia palveluita Sopimukset Muut järjestelyt VAPIT Ajoneuvo ja työkonevaraukset Rakennusvaraukset Ulkoistetut palvelut

20

21 Oppilaitosten rooli

22 Oppilaitosten varautuminen Omaa toimintaa ohjaavien toimintavelvoitteiden, vastuiden ja oikeuksien tuntemus Varautuminen omaan toimintaan kohdistuviin uhkiin ja riskeihin Varautuminen toimintaympäristön alueen uhkiin ja riskeihin, kuten suuronnettomuuksiin ja luonnon onnettomuuksiin Oman toiminnan jatkuvuuden järjestelyt Väistötilat, varavoima, henkilöstö jne. Kriisiviestintä Yhteys alueen toimijoihin Kunta toimii usealla toimialalla, monialainen yhteistyö Muut viranomaiset; poliisi, pelastuslaitos, seurakunnat jne. Järjestöt; SPR, VAPEPA jne. Harjoittelu

23 Poikkeusolot Henkilöstön lähiomaisten turvallisuus ja hoito Lisähenkilöstön tarve valmiuslain uhkakuvien 1, 2 ja 4 aikana Henkilöstöä PV:n muodostelmiin Väestönsiirrot Lasten vanhempien ja henkilöstön työaikojen muutokset Suojautuminen Suojautuminen sisätiloihin ja väestönsuojaan Henkinen kriisinsietokyky Koulutus ja siihen liittyvä suunnittelu

24 Suojautuminen Väestönsuojat Kiinteistön omistajan vastuulla Pidettävä kunnossa, määräajoin tehtävät huollot ja tarkastukset Ensisijaisesti poikkeusolojen käyttöön Käyttöönotto 72 tuntia Käyttöönotto etukäteen suunniteltu Koulutetut väestönsuojan hoitajat Varusteet kunnossa Joditabletit 2kpl/henk. Sisälle suojautuminen Ensisijainen suojautumismuoto Suojautumistarve esim. kemikalio- ja säteilyonnettomuuksissa tai tilanteessa kun suojaudutaan lähialueella olevan palon savukaasuilta

25 Kriisiviestintä Kriisiviestintä on tehostettua viestintää, olemassa olevia viestintäkanavia käyttäen Kenellä ensisijainen viestinnän vastuu? Missä vaiheessa johtovastuu mahdollisesti siirtyy seuraavalle toimijalle? Tärkeät sidos- ja kohderyhmät Henkilöstö Opiskelijat/oppilaat Lähiomaiset Alueen viranomaiset Kunta Muut ulkoiset sidosryhmät Viestinnän kanavat, sosiaalisen median merkitys Ajantasaiset yhteystiedot informaatiovaikuttaminen

26 Häiriötilanne voi syntyä milloin vain. Oletko varautunut?