VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA. Pikkuniitun päiväkoti

Transkriptio

1 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TYÖSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA Pikkuniitun päiväkoti Yksikön varhaiskasvatussuunnitelma ja työsuunnitelma hyväksytty: Johanna Jalli-Huhtala Päiväkodin johtaja Pauli Hurvi Johtokunnan puheenjohtaja Yksikön varhaiskasvatussuunnitelman ja työsuunnitelman toteutuksen arviointi: Johanna Jalli-Huhtala Päiväkodin johtaja Pauli Hurvi Johtokunnan puheenjohtaja

2 2 (18) OSA A: PIKKUNIITUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sisällysluettelo 2-3 Yleiskuvaus Pikkuniitun päiväkodista 4 Arvot ja toiminta-ajatus 5 Toiminta-ajatus 5 Pikkuniitun päiväkodin arvot 5 o Turvallisuus o Kunnioitus o Yksilöllisyys Tavoitteet ja päämäärät 6 o Hyvinvoiva lapsi o Tyytyväiset vanhemmat o Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö Lapselle ominaiset tavat toimia 7 Leikki 7 Liikkuminen 7 Tutkiminen 8 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen 9 Kieli ja kommunikaatio 10 Sisällölliset orientaatiot 10 Matemaattinen orientaatio 11 Luonnontieteellinen orientaatio 11 Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio 12 Esteettinen orientaatio 12 Eettinen orientaatio 13 Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio 13 Oppimis- ja toimintaympäristöt 14 Kasvatuskumppanuus 14

3 3 (18) OSA B: PIKKUNIITUN PÄIVÄKODIN TYÖSUUNNITELMA Varhaiskasvatusyksikkö, ryhmät ja henkilökunta 17 Johtokunta 18 Toimintavuoden tavoitteet ja teemat 18 Toimintavuoden tapahtumat, retket ja juhlat 18 Työyhteisön kehittäminen 19 Ryhmän opetussuunnitelma ROPS Palaverikäytänteet Täydennyskoulutukset Kehityskeskustelut TYHY-päivä Tiedottaminen Tiedonkulku päiväkodin ja perheen välillä 19 Toteutuneen varhaiskasvatussuunnitelman ja työsuunnitelman arviointi 20

4 4 (18) PIKKUNIITUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Pikkuniitun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman pohjana ovat valtakunnallisen ja Janakkalan kunnan varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Pikkuniitun päiväkoti on rakennettu vuonna Päiväkotirakennus on U:n muotoinen ja sen kummassakin siivessä on kahden lapsiryhmän tilat. Päiväkodissa on yhteensä neljä lapsiryhmää: Lemmikit, Esikot, Apilat ja Unikot. Päiväkodin vuororyhmä Unikot on avoinna arkisin klo välisenä aikana perheiden tarpeiden mukaisesti. Päiväkodin muut ryhmät ovat avoinna klo Öisin ja viikonloppuisin vuorohoitoa tarvitsevat lapset ovat hoidossa Turengissa Haltian vuoropäiväkodissa. Päiväkodin piha-alue on monimuotoinen. Pihalla on tasaista asvalttialuetta, missä lapset voivat ajella pyörillä ja potkumopoilla tai pelailla esimerkiksi sählyä. Pihan reuna-alueet ovat rinnettä, missä kasvaa puita ja pensaita. Pihalla on kiipeilyteline, keinuja, hiekkalaatikot ja leikkimökki sekä erillinen aidattu pienten piha vuororyhmän edustalla. Päiväkoti sijaitsee Tervakoskella uimahallin vieressä mäen päällä. Päiväkodin ympärillä on metsäalue ja aivan lähellä sijaitsevat Tervakosken urheilukentät eli päiväkodin lähiympäristössä on erinomaiset mahdollisuudet monipuoliseen liikkumiseen. HPK:n pelaajien, Aleksi Laakson ja Joonas Vihkon, vierailu Pikkuniitun päiväkodissa

5 5 (18) ARVOT JA TOIMINTA-AJATUS Toiminta-ajatus Pikkuniitun päiväkodin toiminta-ajatuksena on tarjota kullekin lapselle omassa hoitoryhmässään yksilöllistä hoitoa, kasvatusta ja opetusta lapsen ikä ja kehitystaso sekä perheen tarpeet huomioiden. Pikkuniitun päiväkodin arvot Turvallisuus: Pikkuniitun päiväkodissa turvallisuutta luovat selkeät lasten ja aikuisten kesken yhdessä sovitut rajat ja pelisäännöt. Päiväkodin aikuiset ovat sensitiivisesti läsnä ja vastaavat herkästi lapsen vuorovaikutusaloitteisiin. Aikuiset tukevat lapsen kaverisuhteiden syntymistä. Meillä lapsi saa hellyyttä ja huolenpitoa turvallisessa ympäristössä. Päiväkodin sisäisellä tiimien välisellä yhteistyöllä pyrimme takaamaan lapsille mahdollisimman tutut ja pysyvät aikuiset. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan otamme myös ulkopuolisia sijaisia lapsiryhmän turvallisen arjen ja henkilöstön työhyvinvoinnin takaamiseksi. Aikuiset huolehtivat toiminnan, tilojen ja välineiden turvallisuudesta. Lapsille opetetaan erilaisten toimintavälineiden oikea ja turvallinen käyttö. Esimerkiksi ulkoillessa päiväkodin pienten ryhmien lapset käyttävät heijastinliivejä, jotta heidät havaitaan helpommin eri puolilta pihaa. Mahdollisista kiinteistöön liittyvistä turvallisuusepäkohdista ilmoitamme välittömästi kiinteistönhoitajille. Kunnioitus: Päiväkodin kasvattajien ja perheiden välinen kunnioitus syntyy avoimen keskinäisen vuoropuhelun, toinen toisensa kuulemisen ja aidon läsnäolon kautta. Kohtaamme lapset ja perheet yksilöllisesti ja kohtelemme lapsia tasavertaisesti. Kuuntelemme lasten ja vanhempien mielipiteitä ja huomioimme heidän tarpeensa ja toiveensa mahdollisuuksien mukaan. Pikkuniitun päiväkodin kasvattajien kesken vallitsee toinen toisensa kunnioittamisen ja arvostamisen sekä keskinäisen hyvän jakamisen kulttuuri.

6 6 (18) Yksilöllisyys: Pikkuniitun päiväkodissa huomioimme lapsen yksilönä omassa ryhmässään. Hoitoon tullessa otamme lapsen vastaan lapsen tunnetilaa kuunnellen. Huomioimme lapsen yksilölliset perushoidolliset ja kasvatukselliset tarpeet, lapsen vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet arjessa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan yhdessä vanhempien kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Havainnoinnin perusteella ja lasten kanssa keskustellen pyrimme selvittämään lasten kiinnostuksen kohteet ja huomioimme lasten ideoita toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Keskustelemme lasten kanssa päivän ohjelmasta ja ryhmän toiminnasta, jotta lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa päivän kulkuun ja toisaalta samalla he oppivat myös ennakoimaan päivän kulkua. Tavoitteet ja päämäärät Hyvinvoiva lapsi: Tavoitteenamme on lapsen kokonaisvaltainen hyvä olo päiväkotipäivän aikana. Huolehdimme lapsen perustarpeista. Harjoittelemme lapsiryhmässä myös muiden huomioon ottamista ja hyviä tapoja. Tyytyväiset vanhemmat: Avoimella vuorovaikutuksella pyrimme luomaan päiväkodin henkilöstön ja perheiden välille luottamuksellisen suhteen, jotta vanhemmat voivat jättää lapsensa turvallisin mielin päivähoitoon työpäivänsä ajaksi. Vasu-keskusteluissa sovimme vanhempien kanssa lapselle yksilölliset kasvatustavoitteet, joihin yhdessä sitoudumme. Ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö: Pikkuniitun päiväkodin henkilökunnan yhteisenä tavoitteena ja toiveena on iloinen, ystävällinen ja innostava työilmapiiri. Päiväkodin työntekijät osallistuvat säännöllisesti täydennyskoulutuksiin. Pidämme päiväkodissa kerran viikossa talon palaverin, jossa käsittelemme varhaiskasvatuksen yleisiä ja koko taloa koskevia yhteisiä asioita. Palavereissa pyrimme pitämään avoimen, vuorovaikutuksellisen ja kehitysmyönteisen ilmapiirin. Tiimit pitävät kerran viikossa oman tiimipalaverin, jossa he keskittyvät oman tiimin lasten asioihin sekä toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Päiväkodin lastentarhanopettajat kokoontuvat muutaman kerran vuodessa pitämään päiväkodin pedagogisen kehittämisen palaverin. Puolivuosittain järjestämme koko työyhteisön kehittämisillat. Syyskauden alussa jokainen tiimi pitää tiimi-iltapäivän, jolloin tiimillä on mahdollisuus suunnitella lapsiryhmän tulevan toimintavuoden toimintaa. Kevätkauden loppupuolella tiimit pitävät tiimi-iltapäivän, jossa he arvioivat kuluneen toimintavuoden toimintaa. Kerran vuodessa on päiväkodin TYHY-päivä, jonka ajasta puolet on virallista asiaa ja toinen puoli henkilöstön yhteistä virkistystoimintaa.

7 7 (18) LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA Pikkuniitun päiväkodissa ja sen lähiympäristössä lapsilla on hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet leikkiä, liikkua, tutkia ja kokea sekä ilmaista itseään taiteen eri muotojen välityksellä. Pikkuniitun päiväkoti on sisätiloiltaan viihtyisä ja kodikas. Muokkaamme päiväkodin ryhmätilojen oppimisympäristöjä lapsihavainnoinnin pohjalta lasten tarpeiden ja mielenkiinnon kohteiden mukaisiksi. Leikki Sekä omaehtoinen että ohjattu leikki kuuluvat olennaisesti lapsen päivään. Annamme Pikkuniitun päiväkodissa aikaa lasten leikille ja luomme erilaisia viihtyisiä leikkiympäristöjä. Vaihtelemme leikkitilojen sisustusta ja välineistöä lasten mielenkiinnon kohteiden mukaisesti. Lelut ja leikkiin liittyvät välineet ovat lasten ulottuvilla. Erityisesti pienten lasten ryhmissä aikuiset ovat mukana lasten leikissä leikin mallintajina ja ohjaajina. Leikkiessään lapset oppivat mm. noudattamaan sosiaalisen vuorovaikutuksen sääntöjä, ottamaan toiset huomioon sekä odottamaan omaa vuoroaan. Leikissä kehittyvät myös ongelmanratkaisutaidot, kielelliset valmiudet ja lapsen minäkuva. Liikkuminen Liikkuminen on lapselle luontainen tapa tutustua itseensä ja ympäristöönsä. Pikkuniitun päiväkodin sisä- ja ulkotilat antavat hyvät mahdollisuudet monipuoliseen liikkumiseen. Päiväkodissa on iso tupa, missä on lasten saatavilla erilaisia liikuntavälineitä: puolapuut, kiipeilyseinä, sählymailoja palloineen ja maaleineen, vanteita, vatsalautoja, hernepusseja, erilaisia palloja jne. Jokaisella ryhmällä on kerran viikossa oma ison tuvan päivä, jolloin tilassa liikutaan joko pienryhminä tai yhtenä isona ryhmänä.

8 8 (18) Päiväkodissa on myös vesileikkihuone, jonka vesialtaassa erityisesti pienet lapset käyvät pulikoimassa. Talviaikana luistelukenttä ja hiihtoladut ovat myös aivan lähietäisyydellä, joten meidän päiväkodin lapsilla on mahdollisuus myös luistella ja hiihtää päiväkotipäivän aikana, jos vain luonnon sääolosuhteet ovat suotuisat. Janakkalan varhaiskasvatuksessa on käytössä yhteinen liikuntasuunnitelma. Pikkuniitun päiväkodissa on tämän lisäksi ja tueksi tehty liikunnan vuosikello, johon on kirjattu kuukausikohtainen liikkumisen suunnitelma. Näiden suunnitelmien tavoitteena on innostaa aikuisia liikkumaan oman lapsiryhmänsä kanssa, jotta jokaisen lapsen kohdalla toteutuisi jatkossa päivittäinen liikuntasuositus: kaksi tuntia reipasta liikuntaa, josta 1-1,5 tuntia päiväkotipäivän aikana. Pikkuniitun päiväkodin lapsiryhmät käyvät säännöllisesti viikoittain retkillä lähiympäristössä: metsissä, puistoissa sekä lähiliikuntapaikoilla. Tutkiminen Lapsella on luontainen kyky tutkia ja oppia uutta. Tutkimalla asioita ja ilmiöitä lapsi saa erilaisia aistikokemuksia ja oppii uusia asioita ja käsitteitä. Pääasiassa pohjana tutkimiselle ovat lasten omat kiinnostuksenkohteet arjessa. Aikuiset ovat herkkinä lasten ihmettelylle, halulle tutkia ja oppia uusia asioita. Aikuinen ei rajaa lapsen mielenkiinnon kohteita omien mieltymysten mukaan vaan hyväksyy aidosti lapsen tutkimisen kohteet. Esimerkkejä viime vuosina lasta kiinnostavista asioista: eläimet, ötökät jääkiekko, jalkapallo korut, meikit, kampaukset, muoti avaruus tekniikka, koneet, laitteet

9 9 (18) Luonto, lähiympäristö, eläimet ja vuodenajat ovat oivallisia, päivittäin esillä olevia tutkimisen kohteita. Lapsi tutkii erilaisia asioita ja ilmiöitä esimerkiksi kokeilemalla, vertailemalla, kirjoja tutkimalla, tietokoneelta katsomalla ja aikuisen kanssa keskustellen. Tutkimusprojekteihin liittyen järjestämme retkiä, juhlia, tapahtumia ja vierailuja. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Pikkuniitun päiväkodissa lapsilla on monipuoliset mahdollisuudet kokea iloa ja saada elämyksiä sekä ilmaista itseään mm. musiikin, kädentaitojen, kirjallisuuden ja draaman kautta. Päiväkodin tiloissa on lasten saatavilla materiaaleja mm. askarteluun, piirtämiseen, maalaamiseen, muovailuun, musiikin kuunteluun, tanssiin ja nukketeatteriin. Päiväkodin aikuiset huolehtivat yhdessä lasten kanssa siitä, että tilat ovat esteettisesti miellyttäviä, innostavia ja viihtyisiä. Päiväkodissa lapsille järjestetään myös kulttuuritapahtumia, kuten mm. viereisessä kuvassa Pellekaija Pumin vierailu. Aikuiset antavat lapsille mahdollisuuden omaehtoiseen taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisemiseen, mutta myös rikastuttavat ohjatun taiteellisen ilmaisun avulla lasten taiteellista kokemusmaailmaa. Pikkuniitun päiväkodissa aikuiset kannustavat lapsia tekemään omia esityksiä (esim. musiikki, nukketeatteri), mikä on erinomainen keino vahvistaa lapsen minäkuvaa. Lapsiryhmät pitävät omia laulu- ja loruhetkiä ja kerran viikossa on koko päiväkodin yhteinen laulutuokio isossa tuvassa. Keskimäärin kerran vuodessa järjestämme päiväkodissa kaikille yhteisen kulttuuritapahtuman esim. teatterin tai musiikin parissa tai käymme retkellä lasten teatterissa tai konsertissa.

10 10 (18) KIELI JA KOMMUNIKAATIO Lasten kanssa toimiessamme sanoitamme lapsille päivän kulkua ja käytämme hyvää kieltä. Keskustelemme lasten kanssa erilaisista lasta kiinnostavista asioista ja selitämme lapsille arkipäivän tilanteissa eteen tulevia erilaisia käsitteitä. Omassa ryhmässä pidettävät satu-, laulu-, leikki-, loru-, riimittely-, suujumppa ym. hetket edistävät lapsen puheen kehitystä. Usein laulujen ja lorujen tukena käytetään myös kuvakortteja sekä tukiviittomia. Kuvakortteja käytetään tarvittaessa apuna myös päiväjärjestyksen hahmottamisessa. Tarpeen vaatiessa perhettä ohjataan ottamaan yhteyttä kunnan puheterapeuttiin, jotta lapsi saa parhaan mahdollisen avun ja tuen. Jos lapsiryhmässä on monikulttuurisia lapsia, hyödynnämme kunnan S2-ohjelmaa kielellisen kehityksen tukemisessa. SISÄLLÖLLISET ORIENTAATIOT Sisällöllisiä orientaatioita ovat matemaattinen, luonnontieteellinen, historiallis-yhteiskunnallinen, esteettinen, eettinen ja uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio. Eri orientaatioalueiden kautta lapset hahmottavat maailmaa. Orientaatioalueet ovat aikuisten työvälineitä, joiden avulla voimme rikastuttaa lapselle ominaisia tapoja toimia. Ne muodostavat kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä aikuiset tarjoavat lapselle. Aikuisen tehtävänä on liittää eri orientaatioalueiden aiheet ja sisällöt lapsen lähiympäristöön, arkeen ja konkreettisiin kokemuksiin. Lapsen oppiminen perustuu siihen, että lapsi itse on aktiivinen toimija.

11 11 (18) Matemaattinen orientaatio on vertailemista, päättelemistä ja laskemista. Matemaattisten valmiuksien kehittäminen tapahtuu arkielämän tilanteissa, kuten leikissä, ruokailutilanteissa sekä myös ohjatuissa toimintahetkissä leikinomaisesti konkreettisten lapsille tuttujen ja häntä kiinnostavien materiaalien, esineiden ja välineiden avulla. Esimerkkejä matemaattisen orientaation toteutuksesta: vaipanvaihdon yhteydessä lasketaan varpaita pöytiä katettaessa lasketaan aterimien määrää aamupiirillä lasketaan lasten määrää ja vertaillaan tyttöjen ja poikien määrää leikkiessä vertaillaan esimerkiksi autojen tai rakentelupalikoiden kokoa leluja paikoilleen siivotessa lajitellaan tavarat oikeisiin luokkiin pelataan pelejä ja tehdään tehtäviä Matemaattisia harjoituksia Apiloilla Luonnontieteellinen orientaatio on mm. retkeilyä luonnossa ja päiväkodin lähiympäristössä. Retket tarjoavat lapsille kokemuksia, tutkimisen mahdollisuuksia ja elämyksiä. Retkillä liikkuessa harjoittelemme samalla myös liikennesääntöjä. Vuoden kiertokulku, sää, kestävä kehitys ja joka miehen oikeudet ovat luonnossa opittavia asioita. Luonnontieteen ilmiöitä voimme lasten kanssa tutkia myös erilaisista eläin- ja luontokirjoista sekä internetistä.

12 12 (18) Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio välittää lapselle tietoa lapsen lähiympäristöstä ja kotiseudusta sekä siitä, miten ennen elettiin. Tutustumme lasten kanssa retkeillen lähiympäristöön ja lähialueen tarjoamiin kulttuurikohteisiin. Luemme lapsille satuja ja tarinoita elämästä ennen vanhaan sekä kerromme, miten ennen on eletty ja miten esimerkiksi koneellistuminen on muuttanut ihmisten elämää. Järjestämme päiväkodissa aika ajoin myös isovanhempien päivän, van Huomioimme suomalaiseen kulttuuriin liittyvät merkkipäivät ja perinteet. Juhlaperinteet tulevat lapsille parhaiten tutuiksi viettämällä juhlia esimerkiksi itsenäisyyspäivänä, pääsiäisenä, vappuna ja halloweenpäivänä. Järjestämme vuosittain joulu- ja kevätjuhlat joko ryhmän omina tai koko talon yhteisinä juhlina. Huomioimme myös äitien- ja isäinpäivät tekemällä lasten kanssa äidille ja isille jonkin muiston. Erityisesti eskarien kanssa paneudumme myös lapsen sukuun ja lähipiiriin. Itsenäisyysjuhla / Johannan harjoitushäät Esteettinen orientaatio on mm. oman ympäristön kauneudesta ja siisteydestä nauttimista. Lapselle on tärkeää oppia arvostamaan omaa ympäristöään ja sitä on hyvä harjoitella havainnoimalla ja ihastelemalla elinympäristöään sekä pitämällä oma ympäristö siistinä (esim. leikkien siivous). Erilaisten havaintojen kautta lapselle muodostuu oma arvomaailma ja näkemys asioista. Aikuiset ohjaavat lasta näkemään ympäristön kauneuden, arvostamaan toisia ihmisiä, erilaisuutta ja ympäristöä. Apiloilla tyttöjen päivää vietettiin kauneushoitolassa Esteettiseen orientaatioon kuuluu lapsen oma taiteen tuottaminen esim. maalaamalla, musisoimalla tai saduttamalla. Lapsen minäkuvaa vahvistaa yhteinen omien kätten töiden sekä muun taiteellisen ilmaisun ihasteleminen.

13 13 (18) Eettinen orientaatio on toisen huomioimista, rohkaisua ja kannustusta sekä toisten arvostamista. Päiväkodissa harjoittelemme arkipäivän tilanteissa oikean ja väärän tunnistamista sekä ristiriitojen selvittelyä ja anteeksi pyytämistä ja antamista. Aikuiset puuttuvat kiusaamiseen ja auttavat lapsia selvittelemään riitaasiat riidan kaikkien osapuolten kesken. Lapsiryhmässä on luontevaa opetella ystävänä olemisen taitoja sekä toisten auttamista. Oman vuoron odottaminen ja asioiden jakaminen toisten kanssa ovat päiväkotiryhmien arkea. Päiväkodin retkillä opettelemme myös luonnon kunnioitusta ja luonnossa käyttäytymistä sekä kestävän kehityksen vaalimista. Päiväkodissa aikuinen huolehtii siitä, että jokainen lapsi tulee kuulluksi ja tuntee kuuluvansa ryhmään. Pettymysten kokeminen on osa lapsen arkea ja aikuisen tehtävänä on käsitellä lapsen kanssa pettymyksiä rakentavasti, niin että lapsi kokee olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Aikuinen opettaa ja ohjaa lapsia omalla esimerkillään oikeudenmukaiseen, tasa-arvoiseen ja toista ihmistä kunnioittavaan elämäntapaan. Ystävänpäivää vietettiin Pingun kanssa Uskonnollis- katsomuksellinen orientaatio on tutustumista erilaisiin kulttuureihin, uskontoihin ja tapoihin. Päiväkodin kasvatuksessa lähtökohtana on aina perheiden uskonnollisten ja kulttuuristen tapojen kunnioittaminen. Aikuinen toimii lapsille mallina erilaisuuden hyväksymisessä ja toisten kunnioittamisessa. Päiväkodissa lapsella on mahdollisuus kohdata uskontoon liittyviä asioita. Keskustelemme lasten kanssa heitä askarruttavista kysymyksistä ikätason mukaisesti. Kuuntelemme lasta aidosti. Seurakunnan lastenohjaajat käyvät päiväkodissa pitämässä hartauksia muutamia kertoja vuoden aikana. Päiväkotiryhmät osallistuvat myös seurakunnan tiloissa järjestettäviin lasten tapahtumiin, kuten joulukirkkoon ja pääsiäisvaellukseen. Kirkolliset juhlapyhät ja niihin valmistautuminen ovat osa kulttuuriperinteisiin tutustumista. Seurakunnan toiminnallinen hartaus aiheena ystävyys.

14 14 (18) OPPIMIS- JA TOIMINTAYMPÄRISTÖT Pikkuniitun päiväkodin sisä- ja ulkotilat sekä lähiympäristö muodostavat lasten oppimisympäristön. Päiväkotimme lasten toiminnallista ympäristöä rikastuttavat mm. lähialueen metsät, leikkipuistot ja urheilukentät, uimahalli, Seuratalo, paperitehtaan tehdasmiljöö, Tammiranta polkuineen, rantoineen ja grillikotineen sekä talvisin hiihtoladut sekä luistelukenttä. Houkutteleva ja monipuolinen ympäristö motivoi lasta liikkumaan ja harjoittelemaan uusia asioita ja taitoja. Pikkuniitun päiväkodin toimintaympäristö on turvallinen, salliva ja kannustava. Päiväkodissa lelut, pelit, kirjat ja liikuntavälineet ovat lasten saatavilla ja niitä on mahdollisuus vaihtaa ryhmien kesken tarpeen mukaan. Hyödynnämme päiväkodin monipuolisen oppimisympäristön mahdollisuuksia lasten taitojen harjoittelussa lasten yksilölliset tarpeet ja ikä huomioiden. KASVATUSKUMPPANUUS Kasvatuskumppanuus henkilökunnan ja perheiden välillä Kasvatuskumppanuus perustuu perheen ja päiväkodin henkilöstön väliseen luottamukseen ja keskinäiseen arvostukseen. Keskinäisen luottamuksen syntymistä auttaa tutuksi tuleminen avoimen ja rehellisen päivittäisen kuulumisten vaihdon myötä lapsen tuonti- ja hakutilanteissa. Molemminpuolinen toiveiden kuuntelu ja yhteinen sitoutuminen toimimaan lapsen parhaaksi edesauttavat lapsen hyvinvointia ja toimivan arjen toteutumista. Janakkalan varhaiskasvatuksessa kasvatuskumppanuuden syntymisen mahdollistamiseksi on sovittu selkeät rakenteet. Ennen hoitosuhteen aloitusta lapsen tulevan ryhmän aikuinen käy perheen kanssa aloituskeskustelun joko perheen kotona tai päiväkodissa. Me suosittelemme perheille aloituskeskustelun pitämistä perheen kodissa, lapselle tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Tällä aloituskeskustelulla tuemme lapsen ja perheen positiivista aloituskokemusta ja yhteisen kumppanuuspolun syntyä. Jaamme kaikki päiväkodin lapset ryhmän aikuisten kesken ns. omiksi vasulapsiksi. Muutaman kuukauden hoitosuhteen jälkeen lapsen vasuaikuinen sopii perheen kanssa ajan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelulle, missä vanhemmat ja päiväkodin kasvattaja yhdessä laativat lasta koskevat kasvatustavoitteet. Päivitämme varhaiskasvatussuunnitelman vuosittain yhteisessä tapaamisessa.

15 15 (18) Kasvatuskumppanuus aikuisten ja lasten välillä Arvostamme Pikkuniitun päiväkodissa lasta yksilönä. Aikuinen on läsnä, kuuntelee lasta, havainnoi lapsen kiinnostuksen kohteita ja tarpeita ja vastaa niihin. Aikuinen havainnoi myös lapsen herkkyyskausia ja mahdollisia tuen tarpeita, jotta osaa vastata niihin oikea-aikaisesti parhaalla mahdollisella tavalla. Aikuinen ottaa kontaktia jokaiseen lapseen yksilönä ja suhtautuu lapsiin tasavertaisesti. Aikuinen huolehtii lapsen perusturvallisuudesta ja minäkuvan vahvistamisesta vastaamalla lapsen tarpeisiin ja vuorovaikutusaloitteisiin sekä kannustamalla lasta ja kehumalla häntä onnistumisista. Aikuiset puhuvat keskenään lapsista ja heidän perheistään kunnioittavasti ja arvostavasti, jotta lapsi tuntee olevansa hyväksytty ja arvostettu omana itsenään. Kasvatuskumppanuus henkilökunnan kesken Aikuisten kesken yhteisten kasvatuskumppanuusperiaatteiden toteuttaminen päivittäisessä arjessa vahvistaa yhteishenkeä, työssä viihtymistä ja jaksamista. Kuuntelu, kunnioitus ja luottamus työkavereiden kesken, ystävällisyys sekä keskinäinen yhteistyö- ja avunanto kuuluvat Pikkuniitun päiväkodin henkilöstön työyhteisön pelisääntöihin. Pidämme tärkeänä avointa mielipiteiden ja tietojen vaihtoa sekä palautteen antamista. Vertaistuki oman tiimin sisällä, tiimien välillä sekä esimiehen kanssa edistää työhyvinvointia niin hyvinä kuin erityisesti vaikeina hetkinä.

16 16 (18) OSA B: TYÖSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSYKSIKKÖ: Pikkuniitun päiväkoti Osoite: Johanna Jalli-Karimäki, Tervajoentie 2, Tervakoski Puhelin: (019) Sähköpostiosoite: Ryhmät ja henkilökunta Esikot 4-6 v. p. (019) / esikot.pikkuniittu@janakkala.fi Terhi Tiainen, lastentarhanopettaja (esiopetus) Liisa Seppänen, lasten pääivähoitaja Nina Virtanen, lasten päivähoitaja Lemmikit 1-4 v. p. (019) / lemmikit.pikkuniittu@janakkala.fi Maija Vainio, lastentarhanopettaja (Jenni Lehtelän ÄL:n sij.) Merja Salmela, lasten päivähoitaja Elina Sohlman, lasten päivähoitaja Apilat 4-6 v. p. (019) / apilat.pikkuniittu@janakkala.fi Sanna Helin, lastentarhanopettaja (esiopetus) Outi Mikkola, lastentarhanopettaja, varajohtaja Katja Pohjantähti, lasten päivähoitaja 50% Jenni Pohjanen, lasten päivähoitaja 50% Unikot 1-4 v. p. (019) / unikot.pikkuniittu@janakkala.fi Anu Pajunen, lastentarhanopettaja Terhi Hakala, lasten päivähoitaja Kristiina Lindberg, lasten päivähoitaja Marjut Ruotsalainen, lasten päivähoitaja Laura Väntsi, lasten päivähoitaja Johtokunta Pauli Hurvi, puheenjohtaja Anne Rahikainen, varapuheenjohtaja Anna Talonen, jäsen Jani Schön, jäsen Merja Salmela, jäsen Mika Sainio, varajäsen Johanna Forsström, varajäsen Teija Laitinen, varajäsen Jani Jylli, varajäsen Liisa Seppänen, varajäsen Heidi Munnukka, kasvatus- ja koulutuslautakunnan edustaja

17 17 (18) Toimintavuoden tavoitteet ja teemat - Toiminnan teemat muotoutuvat lukuvuoden aikana kunkin lapsiryhmän kiinnostusten mukaan. - Pikkuniitun varhaiserityiskasvatus pohjautuu ennaltaehkäisevään työskentelyyn (mm. Askeleittain ryhmä ja päivittäinen pienryhmätoiminta). - Panostamme liikunnalliseen arkeen varhaiskasvatuksen yhteistä liikuntasuunnitelmaa sekä Pikkuniitun oman liikunnan vuosikellon suunnitelmaa toteuttaen. - Huomioimme oppimisympäristön kehittämisessä lasten osallisuuden ja liikkumisen mahdollistamisen sisällä ja päiväkodin pihalla sekä myös lähiympäristön liikuntapaikoilla. Toimintavuoden tapahtumat, retket ja juhlat Syksy Koko päiväkodin yhteinen liikuntatapahtuma ja päiväkotirauhan julistus - Liikuntavastaavien järjestämä liikuntatapahtuma Itsenäisyyspäivän juhla - Joulujuhlat Kevät Laskiaistapahtuma - Pääsiäiskirkko - Koko päiväkodin yhteinen liikuntatapahtuma - Retkiä lähiympäristössä - Kevätjuhlat Toimintavuoden aikana järjestämme mahdollisuuksien mukaan vapaaehtoisia lasten kulttuuritapahtumia (teatteri, konsertti, elokuva tms.), joihin pyydämme rahaa vanhemmilta. Samanaikaisesti järjestämme päiväkodissa vaihtoehtoista maksutonta ohjelmaa. Työyhteisön kehittäminen toimintavuoden aikana Ryhmän opetussuunnitelma - ryhmissä käytetään ryhmän opetussuunnitelmaa (ROPS) toiminnan suunnittelun ja arvioinnin välineenä päävastuu ryhmän lastentarhanopettajalla Palaverikäytänteet - koko talon palaveri kerran viikossa, pääsääntöisesti tiistaisin klo tiimipalaverit kerran viikossa - tiimi-iltapäivät kerran syksyllä ja keväällä - lastentarhanopettajien pedagogiset kehittämispalaverit muutaman kerran vuodessa - koko päiväkodin henkilöstön kehittämisillat kerran syys- ja kevätkaudella Täydennyskoulutukset - jokainen työntekijä osallistuu täydennyskoulutuksiin täydennyskoulutusvelvoitteen mukaisesti 3 pv / v

18 18 (18) Kehityskeskustelut - joka toinen vuosi henkilökohtainen kehityskeskustelu ja joka toinen tiimikehityskeskustelu (toimintavuoden aikana ovat vuorossa henkilökohtaiset kehityskeskustelut) TYHY-päivä - kesäkuun 2016 alussa; päivän teema / teemat nousevat esiin toimintavuoden aikana - tavoitteena työhyvinvoinnin edistäminen ja työyhteisön toiminnan kehittäminen Tiedottaminen - tiimin sisäisessä tiedottamisessa käytämme apuvälineinä mm. viestivihkoa ja muistilappuja sekä paperisina että sähköisesti tietokoneen näytöllä Tiedonkulku päiväkodin ja perheen välillä - päivittäiset kuulumiset vaihdamme perheiden kanssa lapsen tuonti- ja hakutilanteissa - yhteisistä kasvatustavoitteista sovimme lapsen vasu-keskustelussa syksyllä ja vasun arviointipalaverin pidämme keväällä - vasu-keskustelun yhteydessä vanhemmilla on mahdollisuus vasu-vierailuun eli osallistumiseen lapsen päivään (esim. aamupäivä lapsen ryhmässä) - vanhempain- / perheiden illan pidämme syksyllä ja keväällä; syksyn 2015 aiheena mm. tenavanetti - johtokunta on varhaiskasvatuksen edustuksellinen tiedonkulun foorumi, joka kokoontuu alkusyksyllä ja loppukeväällä - toiminnan tiedottamisessa pyrimme mahdollisimman tehokkaaseen sähköiseen viestintään: elokuussa 2015 otamme käyttöön tenavanetin päiväkodin ja kodin väliseksi sähköiseksi viestintäkanavaksi ja tarvittaessa käytämme myös sähköpostia ja tekstiviestejä - ilmoitustaululta löytyy tietoa päiväkodin arjen touhuista sekä esimerkiksi yhteistyökumppaneiden viestejä omasta palvelun tarjonnastaan Toteutuneen varhaiskasvatussuunnitelman ja työsuunnitelman arviointi