Johdatus reformaation teologiaan

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdatus reformaation teologiaan"

Transkriptio

1 Johdatus reformaation teologiaan 11. lokakuuta Johdanto Yliopistoteologian synty Luennot luennot (24h, 2 op) ti ja to salit, katso weboodista luentodiat tulevat nettisivulle pdf-tiedostoina kannattaa ladata luentoa edeltävänä päivänä muuten tiedot WebOodista, tunniste

2 Johdanto Yliopistoteologian synty Kirjallisuus Luentojen lisäksi tentitään: G.Gassmann & S.Hendrix. Johdatus luterilaiseen tunnustukseen. luterilaisuuden kehitys ja keskeiset opit hyvät yhteenvedot, pohdintakysymyksiä lopussa aikajana ja sanasto 1 op Luennot voi korvata kirjatentillä, ks. WebOodi 3 Johdanto Yliopistoteologian synty Suoritus ensimmäiseen tenttiin ei tarvitse ilmoittautua, rästitentteihin ilmoittautuminen weboodissa ensimmäinen tentti ma PI, rästitentit: tdk-tentti ja I kesätentti jos tentit luentoja korvaavaa kirjallisuutta, se tulee mainita ilmoittautuessa sama koskee yleisen teologian täydentämistä tentissä vastattava kahteen kysymykseen (1 luennoista tai korvaavista kirjoista, 1 Gassmann/Hendrixistä) yhteensä 6 kysymystä, voi valita kahdesta vaihtoehdosta yleisen teologian täydentäjille omat lisäkysymykset 4

3 Luentojen sisältö keskiajalta reformaatioon eri reformaatiot: katolinen, luterilainen, reformoitu, radikaali- jne. keskiajan teologia eri tavoin eri reformaatioiden taustalla Johdanto Yliopistoteologian synty luku (sydänkeskiaika) 1. Yliopistoteologian synty (Petrus Lombardus k. 1160) 2. Fransiskaaniteologia (Aleksander Halesilainen k. 1245, Bonaventura k. 1274) 3. Dominikaaniteologia (Albert Suuri k. 1280, Tuomas Akvinolainen k. 1274) 6

4 Johdanto Yliopistoteologian synty luku (myöhäiskeskiaika) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 5. Mystiikan teologia (Eckhart k. 1327/28, Juliana Norwichlainen k. 1416?, Jeesuksen Teresa k. 1582) 6. Via modernan lähteet (William Ockham k. 1347/9, Gregorius Riminiläinen k. 1358, Pierre d Ailly k. 1420, Gabriel Biel k. 1495) 7 Johdanto Yliopistoteologian synty Reformaatio 7. Reformatorisen teologian alku (Martti Luther k. 1546) 8. Skolastiikan kritiikki (Luther) 9. Luterilainen ja reformoitu perinne (Luther, Zwingli, Calvin) 8

5 Johdanto Yliopistoteologian synty Tunnustusten muotoutuminen 10. Luterilaisia oppikiistoja 11. Kastajaliike (Balthasar Hubmaier k. 1528) 12. Tunnustusten teologiat 9 1. Yliopistoteologian synty Kaarle Suuri (k. 814), luostarit ja katedraalikoulut Raamatun tekstin luotettavuus yksittäiset teologiset kysymykset (ehtoollinen, predestinaatio jne.)

6 Luostareita Becin benediktiiniluostari (Anselm Canterburyläinen k. 1109) Pyhän Victorin luostari Pariisissa (Hugo k ja Richard Pyhä-Victorilainen k. 1173) Clairvaux n sisterssiläisluostari (Bernard Clairvauxlainen k. 1153) Johdanto Yliopistoteologian synty Luostariteologiaa Anselm ontologinen argumentti latinalainen sovitusoppi Filioque (idän ja lännen ero 1054) Hugo: kristillisen uskon yleisesitys kirkkoisien sitaateista Bernard: Kristuksen ihmisyys, rakkauden teologia, mystiikka 12

7 Katedraalikouluja Pariisin Notre Dame, Chartres, Laon raamatunselitys (Glossa ordinaria Laonissa) luonnonfilosofia ja platonismi teologiassa (esim. Chartres) Petrus Lombardus (k. 1160) Pierre Abelard (k. 1142) ja kiinnostus logiikkaan Sic et non (Niin & päinvastoin) kirkkoisien ristiriitojen ratkaiseminen lausumien autenttisuuden kritiikki, monimerkityksisyydet

8 Johdanto Yliopistoteologian synty Sentenssien lähteet Augustinus + lännen isät Johannes Damaskolainen (kreikkalaiset isät) 15 Johdanto Yliopistoteologian synty Sentenssien sisältö 4 kirjaa 1. Jumala, 2. luomakunta, 3. Kristus, 4. sakramentit Systematiikka Augustinukselta asia: Jumala, luomakunta nauttiminen: Jumala merkki: Kristus, sakramentit käyttö: luomakunta (ihminen?) 16

9 Johdanto Yliopistoteologian synty Sentenssien merkitys yliopistojen synty, teologiset tiedekunnat oppikirjat: Raamattu + Sentenssit (Pariisin Notre Damen katedraalikoulusta) luennot Sentensseistä sentenssikommentaarit 1500-luvulle asti nuori Luther: teologian raikas lähde 17 Johdanto Yliopistoteologian synty Aristoteles ja yliopistot Italian ja Espanjan muslimialueiden valloitus = tutustuminen Aristoteleen teoksiin Aristotelesta latinaksi 1100-luvulta alkaen 1200-luvun puoliväliin Bologna, Pariisi, Oxford 1200-luvun alkupuolelle mennessä 18

10 Robert Grosseteste (k. 1253) Lincolnin piispa, opetti Oxfordissa Aristoteleen luonnonfilosofia ja logiikka hyödyksi teologialle Aleksander Halesilainen Bonaventura Grossetesten valonteologia valo-oppi (optiikka) Jumala on luomaton alkuvalo läsnä koko luomakunnassa luodun valon kautta Kristus Isän säteilynä, joka vie ihmisen takaisin Isän luo Augustinuksen valoteologia, uusplatonistinen valometafysiikka ja aristotelinen luonnonfilosofia 20

11 2. Fransiskaaniteologia: Halesilainen 4. Lateraanin kirkolliskokous 1215 sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa omat teologiset traditiot Aleksander Halesilainen Bonaventura Aleksander Halesilainen (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena) oli pitkään arvostetuin 1200-luvun teologeista Sentenssiluennot teologian opinto-ohjelman keskukseen (aamuluennot) oppilaat kokosivat myöhemmin teoksen Summa Halensis 22

12 Aleksander Halesilainen Bonaventura Sentenssiluennot kehitti Sentenssien systematiikkaa jaksot (distinctio) kirjojen ja lukujen lisäksi sisällysluettelot kehitti Lombarduksen käyttämää kvestio-metodia: kysymys, teesi, vastaväitteet, vastaukset sekulaarin sentenssiluennoinnin huipentuma fransiskaaniteologian alku (1236 alkaen) = fransiskaaneille oppituoli 23 Aleksander Halesilainen Bonaventura Teologia Jumala on teologian subjekti : aihe ja ilmoittaja Jumalaa tarkastellaan ihmisen (pelastuksen) näkökulmasta kaikki lähtee Jumalasta (luominen) ja palaa Jumalaan (uudelleen luominen, pelastus) ei kuitenkaan panteismia luotuja tarkastellaan Jumalan näkökulmasta, luomuksina 24

13 Aleksander Halesilainen Bonaventura Persoonan käsite Persoona on järjellisessä luonnossa oleva, yhteiseksi tulematon (incommunicabilis) oleminen (existentia). Richard Pyhä-Victorilainen ihminen, enkeli, Isä, Poika, Pyhä Henki 25 Aleksander Halesilainen Bonaventura Halesilainen persoonasta Persoona on yksilö, sikäli kuin tämä erottuu arvokkuuteensa kuuluvan ominaisuuden kautta. Summa Halensis persoonan tekee persoonaksi ominaispiirre: kyky vapaaseen toimintaan moraalinen merkitys persoonalle moderni käsitys yksilöllisyydestä vasta muotoutumassa 26

14 Aleksander Halesilainen Bonaventura Omatunto synderesis, omantunnon kipinä välttää pahaa, pyrkii hyvään synnynnäinen kyky erehtymätön conscientia, omatunto harkintaa oikeasta ja väärästä voi erehtyä sekä järkeen että tahtoon liittyviä kykyjä 27 Aleksander Halesilainen Bonaventura Voluntarismi ja usko tahdon keskeisyys (voluntarismi) usko = ymmärtäminen + tahdon liike objektiivinen usko: quod creditur (jota uskotaan) subjektiivinen usko: fides qua creditur (usko, jolla uskotaan) kohde: korkein hyvä, Jumala 28

15 Aleksander Halesilainen Bonaventura Halesilaisen vaikutus teoksia (erit. Summa Halesiana) luettiin pitkään fransiskaanien keskuudessa Augustinuksen suuri merkitys, Anselmin kautta tulkittuna Aristoteleen käyttö teologiassa 29 Bonaventura (k. 1274) Giovanni di Fidanza Halesilaisen oppilas Pariisissa fransiskaanien ministerikenraali, kardinaali teoksia: Sentenssikommentaari, Sielun matka Jumalaan (on suom.), Fransiskuksen legendat (suom. Pyhä Fransiskus ja Rouva Köyhyys)

16 Aleksander Halesilainen Bonaventura Teologia ja filosofia keskustelut teologian tieteellisyydestä ja filosofian itsenäisyydestä esim. Aristoteleen mukaan maailma on ollut ikuisesti erottelu: varma tieto / uskoon perustuva tieto (cognitio, tunteminen, viisaus) Jumala ilmoittaa itsensä luonnon ja Raamatun kirjojen kautta 31 Aleksander Halesilainen Bonaventura Jumalan ja maailman tunteminen kaikki tieto syvimmiltään alkukuvina Jumalan mielessä inhimillinen tieto on pääsemistä osalliseksi Jumalan valosta luonnollisesti tai armon kautta Pyhä Henki ja nöyryys ymmärtämisen avaimina filosofia tarvitsee teologiaa ja päinvastoin 32

17 Aleksander Halesilainen Bonaventura Kristuksen merkitys inkarnaation syynä enemmän Jumalan hyväntahtoisuus ja luomisen täydellistäminen kuin syntiinlankeemuksen korjaaminen Kristus tuli ihmisen lähimmäiseksi, veljeksi, ystäväksi ja opettajaksi Anselmin sovitusoppi : sovitusuhri Jumalan kunnian palauttamiseksi painotus asianmukaisuudessa (convenientia), ei tietyn sovituksen tavan välttämättömyydessä 33 Aleksander Halesilainen Bonaventura Kolminaisuusopin perinteet kolminaisuus on jakamaton, ei koostu osista miten persoonat eroavat toisistaan (erityispiirteet)? dominikaaninen perinne: persoonien keskinäiset suhteet (relaatiot: Isän isyys jne.) fransiskaaninen perinne: persoonien emanaatiot (=lähtemiset: syntyminen jne.) 34

18 Aleksander Halesilainen Bonaventura Relaatiomalli 1. Isää määrittää isyys ja Hengen lähettäjänä oleminen 2. Poikaa määrittää poikana oleminen ja Hengen lähettäjänä oleminen 3. Henkeä määrittää Isän ja Pojan lähettämänä oleminen suhteiden vastaparit: isyys poikana oleminen jne. Isä ei kenestäkään, Poika yhdestä, Pyhä Henki kahdesta 35 Aleksander Halesilainen Bonaventura Emanaatiomalli 1. Isä ei tule kenestäkään 2. Poika syntyy Isästä luonnostaan / Isän ymmärryksestä 3. Isä ja Poika henkäisevät Pyhän Hengen tahtomalla Jumalan psykologia korostuu Pojan syntymä ja Hengen lähteminen eroaisivat ilman Filioque-oppiakin 36

19 Aleksander Halesilainen Bonaventura Bonaventura ja mallit ihmisen näkökulmasta Kolminaisuuden persoonat näyttävät eroavan emanaatioiden kautta itsessään persoonat eroavat toisistaan relaatioina taustalla Jumalan jakamattomuus, jota suhteessa oleminen ei vaaranna 37 Aleksander Halesilainen Bonaventura Bonaventura fransiskaanisen perinteen aloittajana fransiskaaninen painotus: Isä on isä, koska hän synnyttää Pojan synnyttäminen edeltää (loogisesti, ei ajallisesti) isyyttä ja poikana olemista Poika syntyy syntymättömästä alku-isästä, joka tulee varsinaisesti Isäksi vasta synnytettyään Pojan Tuomas Akvinolainen (dominikaaninen perinne) tässä eri mieltä 38

20 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen 3. Dominikaaniteologia: Albert Suuri (k. 1280) 39 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Elämä syntynyt Schwabenissa, Saksassa opetti dominikaanina teologiaa Pariisissa ja Kölnissä Regensburgin piispa luennoi laajasti Aristotelesta kommentaarit doctor universalis (yleisopettaja) 40

21 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Albert ja Aristoteles Albertin opiskeluaikana Aristoteleen luennointia vielä rajoitettiin Kölniin tultuaan alkoi luennoida ja kirjoittaa kommentaareja Aristoteleeseen dominikaanien opetusohjelman arkkitehti vähintään yksi kommentaari kaikkiin Aristoteleen teoksiin myös muihin tärkeisiin oppikirjoihin 41 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Albert ja teologia kommentaarit Raamattuun ja Sentensseihin kommentaari Pseudo-Dionysioksen teoksiin Summa theologiae Summa de creaturis (teologiaa/filosofiaa) 42

22 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Albert ja arabit Avicenna (Ibn Sina), Averroes (Ibn Rushd), Al-Ghazali, Al-Farabi keskustelu arabifilosofien ja muiden käsitysten kanssa Aristoteleen filosofian aukkokohdista ymmärsi edeltäjiään paremmin arabifilosofien ajatuksia merkittävä arabifilosofian välittäjä länteen 43 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Luonnontiede Albertin luonnonfilosofian kommentaarit käytössä 1500-l asti esim. fysiikka, meteorologia, geologia, eläinoppi jne. 44

23 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Fakulteettipsykologia Avicennan (k Persiassa) kehittämä jo ennen Albertia, mutta Albert merkittävä kehittäjä psykkiset ilmiöt sielun hierarkkisesti jaottuvien kykyjen (fakulteettien) aktualisaatioita länsimaisen psykologian perusta moderniin tieteelliseen psykologiaan asti 45 Sielun kyvyt järkisielu sielu aistisielu kasvisielu { järki tahto ulkoiset aistit sisäiset aistit aistihalut { ravitseminen { näkö { kuulo jne. yhteisaisti { mielikuvitus halu jne. into jne.

24 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Teologia ja tieteet usko, toivo, rakkaus ym. asettuvat psykologisiin puitteisiin järkeen ja tahtoon yliluonnollisesti vuodatettuja habituksia habitus = sielullisen toiminnan lähtökohta, ei kuitenkaan olemukseen kuuluva kyky Uskon ja moraalin asioissa tulee luottaa enemmän Augustinukseen kuin filosofeihin, silloin kun nämä ovat eri mieltä. Lääketieteessä luotan kuitenkin enemmän Galenoksen ja Hippokrateen näkemyksiin. 47 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Tuomas Akvinolainen (k. 1274) 48

25 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Elämä italialainen Albertin oppilas Pariisissa ja siirtyi tämän mukana Kölniin palasi Pariisiin opettajaksi vaikutusvaltaisin keskiajan filosofeista ja teologeista: Pyhä opettaja (doctor sanctus) tai Enkeliopettaja (doctor angelicus) paavi Leo XIII suositteli Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Teologiset teokset Sentenssikommentaarit, keskustelukysymyksiä (Quaestiones disputatae), evankeliumikommentaari (Catena aurea) pääteokset: kaksi Summaa Summa contra Gentiles (pakanoita vastaan): tarkoituksena tutkia järjen avulla Jumalaa koskevia asioita siinä määrin kuin järki voi niitä tutkia sama periaate teoksessa Summa theologiae 50

26 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Teologiasta vastusti ankarasti kahden totuuden oppia (=filosofian ja teologian erilliset totuudet) teologia on tiedettä, mutta vain koska maallinen teologia on taivaallisen alalaji (subalternatiivinen tiede) maallinen teologia on tiedettä vaikka se perustuukin uskonlauseisiin 51 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Jumala ja maailma Luojan ja luodun, syyn ja seurauksen välillä oltava jokin samankaltaisuus olemisen analogia (analogia entis) esim. Jumala on luotujen isä jotain samaa kuin maallisen isän suhteessa lapsiin erilaisuus on samankaltaisuutta suurempi analogia on Jumalan tuntemisen perusta 52

27 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Ihmisen alkuvanhurskaus ihminen luotiin ennen lankeemusta yleisen armon tilaan, Jumalan kuvaksi Jumalan erityinen armo antoi lisälahjan Jumalan kaltaisuus Jumalan kaltaisuus = suuntautuminen Jumalaan korkeimpana hyvänä lankeemuksessa kaltaisuus kadotettiin, kuva jäi armo ei kumoa luontoa, vaan täydellistää sen 53 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Vanhurskauttaminen Jumalan edeltävä armo kaiken lähteenä ilmaiseksi annettu armo tekee ihmisen arvolliseksi ihmisestä tulee ansiollinen vastaanottamaan pyhittävä armo ansio perustuu armon jakamaan Kristuksen sovitustyöhön ihmisen tahdon tulee olla mukana myötävaikuttamassa 54

28 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Usko ja rakkaus vanhurskauttavan uskon tulee olla rakkauden muovaamaa uskoa pelkkä usko on vain totenapitämistä armo kääntää ihmisen tahdon kohti Jumalaa = rakkaus 55 Albert Suuri Tuomas Akvinolainen Hyveet hyve on kyky toimia hyvin usko, toivo ja rakkaus = teologiset hyveet yliluonnollista onnellisuutta varten hankitut hyveet: luonnollinen onnellisuus päähyve: käytännöllinen järkevyys kardinaalihyveet: oikeudenmukaisuus, rohkeus, kohtuus, lempeys teologiset vuodatetaan, luonnolliset syntyvät hyveellisistä teoista moraaliharkinta, lait, omatunto 56

29 Elämä Filosofia Teologia 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Filosofia Teologia Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja) 58

30 Elämä Filosofia Teologia Pääteokset Aristoteles-kommentaarit Sentenssikommentaarit valikoima 1. kirjasta suomennettu (Jumalan tunnettavuudesta ja muita kirjoituksia, suom. Toivo Holopainen) 59 Elämä Filosofia Teologia Metafysiikan luonne metafysiikka on tiedettä olevasta olevana mitä olemassaolo itsessään on? ei vain filosofista pohdintaa ensimmäisestä olevasta, Jumalasta Jumalan pohtiminen on kuitenkin metafysiikan huipentuma oleva tarkoittaa aina samaa, sekä Jumalasta että luoduista puhuttaessa ei analoginen käsite kuten Akvinolaisella tyhjä käsite: se mikä on olemassa ensimmäisen olevan (Jumalan) olemassaolo voidaan todistaa metafysiikassa 60

31 Elämä Filosofia Teologia Yksilöllisyys Akvinolainen: kun yleinen (esim. ihmisyys) toteutuu yksittäisessä materiaalisessa oliossa, syntyy yksilö (ihminen) Scotus: olion yksilöllisyyden saa aikaan ominaisuus nimeltä yksilöluonto eli tämyys (haecceitas) enkelioppi: Tuomaalla jokainen enkeli on välttämättä eri lajia materiaalittomat oliot eivät voi erota toisistaan yksilöinä Scotus: jokainen muoto (esim. sielu) on yksilöllinen tämyyden perusteella kaikki tieto koskee alunperin yksilöolioita, joista yleiskäsitteet johdetaan 61 Elämä Filosofia Teologia Jumalatodistukset Jumalan olemassaolo ja jopa kolminaisuus voidaan todistaa järjellä on olemassa täydellinen olio/olento Jumala on täydellinen järkevä ja tahtova olio tällaisella voi olla täsmälleen kaksi täydellistä toimintaa täydellinen ymmärtäminen täydellinen rakastaminen näistä seuraavat täsmälleen kolme asiaa: yksi alku joka ei ole peräisin mistään yksi ymmärrys yksi rakkaus huom. fransiskaaninen traditio 62

32 Elämä Filosofia Teologia Persoonien erottaminen miten Kolminaisuuden persoonat eroavat toisistaan? Akvinolainen: Jumalassa ei ole reaalisia eroja, joten erot persoonien välillä ovat rationaalisia (järjen tekemiä eroja) Scotus: reaalisen ja rationaalisen välillä on kolmas laji, formaalinen ero perustuu eroon oliossa itsessään, mutta ei varsinaisesti jaa sitä osiin kaikissa olioissa tällaisia eroja, esim. ero ihmisyyden ja tämyyden välillä 63 Elämä Filosofia Teologia Laki ja moraali mikä on moraalisesti hyvää? Scotus: järki kertoo, mitkä teot ovat oikeita kullekin toimijalle kussakin olosuhteissa näitä tekoja tulee tehdä (hyvää on tehtävä, pahaa vältettävä) joidenkin tekojen suhteen riittää, että Jumala käskee tehdä niitä esim. syntien tunnustaminen; syömiskielto Aadamille ja Eevalle 64

33 Elämä Filosofia Teologia Luonnollisen moraalilain etiikkaa Jumala ei voi käskeä mitä vain esim. Jumala ei voi käskeä vihaamaan itseään Jumalan tahto ei voi olla ristiriidassa hänen olemuksensa kanssa varsinainen luonnollinen moraalilaki Jumalan olemuksesta (korkein hyvä) johdetut moraalinormit (rakasta Jumalaa yli kaiken + dekalogin 1. ja 2. käsky) luonnollinen moraalilaki laajassa mielessä edellisistä välittömästi seuraavat ja niiden kanssa yhtäpitävät normit esim. 10 käskyn toinen taulu ( käskyt) näiden suhteen Jumala voisi käskeä toisinkin 65 Elämä Filosofia Teologia Ihmisen tahto tahto radikaalisti vapaa valitsemaan ristiriitaisten vaihtoehtojen välillä tahto voi kullakin hetkellä valita useiden mahdollisuuksien välillä epä-aristotelinen käsitys tahdon vapaudesta 66

34 Elämä Filosofia Teologia Tahdon vapaus kaksi pyrkimystä pyrkimys onnellisuuteen päämääränä, hyvään sikäli kuin se auttaa omaan onnellisuuteen pyrkimys oikeudenmukaisuuteen, hyvään sen itsensä vuoksi voi olla ristiriidassa edellisen kanssa Jumalan voi käskeä jotain, joka on yksilön onnellisuuden kanssa ristiriidassa tahto on vapaa vain, jos se ei ole sidottu luonnon välttämättömyyksiin (esim. onnellisuuden tavoittelu) järki antaa vaihtoehdot, mutta tahtomisen syy on perimmältään vain tahto itse 67 Elämä Filosofia Teologia Ansiot Jumalan edessä Jumala on vapaasti päättänyt, että ihminen tulla ansiolliseksi hengellisessä mielessä ihmisen teot eivät tuota Jumalalle velvollisuutta palkita teon ja palkkion välillä on kuitenkin jokin suhde 68

35 Elämä Filosofia Teologia Pelastuksen ansaitseminen? mikään ihmisen teko ei yksin riitä vanhurskauttamiseen kasteen armoa ei voi ansaita, perustuu yksin Kristuksen ansioon paluussa kasteen armoon (rippi) katumus on välttämätöntä tätäkin kutsutaan ansioksi, mutta vain koska ihminen on yhteistyössä Kristuksen kanssa eräät vanhurskaan teot riittävät ansaitsemaan ikuisen elämän vanhurskaat voivat ansaita myös armon lisääntymistä teoillaan 69 Elämä Filosofia Teologia Jumalan rakastaminen ihminen voi rakastaa Jumalaa luonnostaan jopa yli kaiken ei riitä vanhurskauttamisen ansioksi riittää kuitenkin edellytykseksi, jolla Jumala vuodattaa armonsa 70

36 Elämä Filosofia Teologia Maria doctor Marianus, Maria-opettaja Scotus: oppi Marian perisynnittömästä sikiämisestä (conceptio immaculata) myös Maria oli syntynyt ilman perisyntiä Akvinolainen oli vastustanut oppia luonnollisesti syntynyt syntyy perisynnissä tarvitsiko Maria pelastusta synnistä? opista tuli vuosisatojen kuluessa vähitellen Roomalaiskatolisen kirkon virallinen oppi paavi Pius IX Elämä Filosofia Teologia Jälkivaikutus 1500-luvun alussa skotismi tomismin ohella via antiquan keskeisin koulukunta 1500-luvulla skotismin ja tomismin synteesi alkoi hallita katolisen reformaation teologiaa esim. jesuiittateologia skotismi sisältönä, tomismi ulkokuorena l skotismin kulta-aikaa 72

37 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa 5. Mystiikan teologia mystiikkaa vaikea määritellä oma teologianhistoriallinen traditionsa lähteenä mm. Ps.-Dionysios (Mystisestä teologiasta), uusplatonismi määrätynlainen käsitteistö erityisiin hengellisiin kokemuksiin tähtäävät tekniikat pyrkimys kokea yhdistyminen jumalallisen kanssa jne. kristillisessä kontekstissa oman yrittämisen ajatus ongelmallinen kokemusta ja tietoisuutta Jumalan välittömästä läsnäolosta 73 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Mystiikan tutkimus varsinkin 1900-l alkupuolella nähty vastakkaisuus mystinen (kokemuksellinen) skolastinen (opillinen) toisaalta: mystiikka usein opillisella perustalla samoin on nähty ero: katolinen (mystinen) protestanttinen (ei-mystinen) toisaalta: protestanttinenkin reformaatio liittyy usein mystiikan perinteisiin 2000-l tultaessa mystiikka on nähty enemmän eräänä kristillisen hengellisyyden (spiritualiteetin) ilmenemismuotona 74

38 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Mystiikan teologian klassikkoja mm. Ps. Dionysios Areiopagita, Augustinus, Gregorius Suuri mm. Bernard Clairvauxlainen (esim. morsiusmystiikka), Hildegard Bingeniläinen, Pyhä Birgitta, Franciscus Assisilainen, Bonaventura dominikaanimystiikka (Eckhart, Tauler), devotio moderna (Tuomas Kempiläinen), karmeliittamystiikka (Ristin Johannes, Jeesuksen Teresa) 75 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Mestari Eckhart (k. 1327/28) Eckhart von Hochheim, Saksan Thüringenistä dominikaani, opiskeli Kölnissä ja Pariisissa korkeissa asemissa sääntökunnassa syytökset harhaoppisuudesta paavin bulla 1329 tuomitsi lauselmaa 76

39 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Teoksia latinankielisiä: saarnoja, kvestioita, Opus tripartitum (keskeneräinen) dominikaanista teologiaa (Albert, Akvinolainen) saksankielisiä: saarnoja, opetuspuheita keskiyläsaksan kielen klassikko, hartauskirjallisuutta suomennoksia: Sielun syvyys, Jumalallisen lohdutuksen kirja 77 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Dominikaanista olemusmystiikkaa Albert Suuri, Dietrich Freibergiläinen (dominikaaneja) käsitys aktiivisesta ymmärryksestä (intellectus agens) ymmärtämisen korkein aste on se, kun ymmärrys käsittää yhdellä kertaa oman alkuperänsä Jumalassa oman olemuksensa ja kaiken olemassaolevan Jumalan näkökulmasta Eckhart: kun inhimillinen ymmärrys käsittää sen miten Jumala ymmärtää, se ymmärtää myös koko luomakunnan Jumalan kautta inhimillisen ymmärryksen tulee palata omaan lähtökohtaansa, joka on Jumala 78

40 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Ymmärtäminen ja oleminen Jumalassa Minusta ei nykyään näytä siltä, että Jumala ymmärtää, koska hän on, vaan koska hän ymmärtää, hän on. Jumala on ymmärrys ja ymmärtäminen ja hänen olemisensa perusta on juuri hänen ymmärtämisensä. Eckhart, Pariisilaiset kysymykset (n. 1302) ymmärtäminen on sopiva ilmiö kuvaamaan Jumalassa olevaa moninaisuutta ykseydessä ymmärtävä, ymmärrystapahtuma ja ymmärryksen kohde 79 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Irtautuminen luoduista irrottautuminen materiaalisesta luomakunnasta inhimillisen järjen käyttämien käsitteiden tuolle puolen käsitteellisen ajattelun rajallisuus itseyden kieltäminen omaan itseen keskittyneisyyden sielun astuminen pimeyteen, ei-mihinkään 80

41 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Sielun pohja perustan mystiikkaa Jumala kohdataan sielun pohjassa ei varsinaisesti enää ihmistä pohjaton pohja, syvyys 81 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Jumalan Pojan syntymä ykseydestä ulosvirtaaminen ja paluu ykseyteen (uusplatonismi) Isän Poika syntyy kolmella tavalla ikuisuudessa Marian pojaksi ruumiillisesti uskovan sielussa hengellisesti 82

42 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Hengellinen syntymä sielu yhdistyy siinä syntyvään Kristukseen hengellisen syntymän kautta sielu palaa Isän luo jumalallisten persoonien moneuden kautta paluu Jumalan ykseyteen Eckhartin näkemys sielun ja Jumalan Pojan olemuksellisesta ykseydestä julistettiin 1329 harhaoppiseksi ykseys on kuin ehtoollisleivän ja Kristuksen ruumiin ykseys 83 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Eckhartin jälkivaikutus oppilas Johannes Tauler, muita mm. Heinrich Suso, Nikolaus Cusanus Taulerin saarnat tärkeitä Lutherille ja Andreas Karlstadtille näiden joukossa oli Eckhartin saarnoja 1400-l mystiikan kautta laaja vaikutus mm. protestanttiseen hengellisyyteen (mm. Johann Arndt) 84

43 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Maallikko -mystiikkaa mystiikan merkkihenkilöissä muitakin kuin oppineita usein askeetteja, munkkeja, sääntökuntien jäseniä käytännön kristillinen elämä, hartauskirjallisuutta 85 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Juliana Norwichlainen (k. 1416?) Britanniassa 1300-l lopulla anachorete=askeettinen erakko usein sairaana, näyt teosten perustana kunnioitettu teologi sekä roomalaiskatolisuudessa että anglikaanikirkossa 86

44 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Teologiaa näkyjen tulkintaa vaikeat teologiset teemat yksikertaiselle kielelle kolminaisuusoppi ja Marian kunnioitus kaikkialla läsnä 87 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Jumala ja ihminen ihmisen olemus ja kolminaisuus nivouvat yhteen Jumalan hyvyys pitää kaiken koossa Kristus äitinä 88

45 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Jeesuksen Teresa (k. 1582) Avilan Teresa, kotoisin Espanjan Kastiliasta karmeliitta (kontemplatiivinen, sanaton rukous) karmeliittasääntökunnan uudistaja työtoverina Ristin Johannes (k. 1591) 89 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Teoksia Sisäinen linna Elämäni (omaelämäkerta) em. suomennettu lisäksi teos Camino del Perfección (Täydellisyyden tie) 90

46 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa Teologiaa opetus rukouksesta, huipentuu sanattomaan rukoukseen Jumalan rakkaus synnyttää ihmisen vastarakkauden antautuminen Jumalan rakkaudelle ei ole helppoa ja luontaista ihmissielun analyysi 91 Yleistä Eckhart Maallikkomystiikkaa 92

47 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen luvun teologiaa 1500-l alussa: via antiqua / via moderna yliopistofilosofian ja -teologian keskeinen koulukuntajako eroja: auktoriteetit via antiqualla: Albert + albertistit tai Akvinolainen + tomistit tai Scotus + skotistit tai näiden yhdistelmiä via modernalla: edelliset + Ockham ym teologeja/filosofeja 93 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen William Ockham (k. 1347/9) fransiskaani Britanniasta opiskeli Oxfordissa, siirrettiin Lontooseen kunnioitettu aloittelija (venerabilis inceptor) = ei ollut teologian maisteri 1400-luvulla: via modernan kunnioitettu aloittaja lähetettiin Avignoniin harhaoppisuussyytösten vuoksi mukana kiistoissa köyhyydestä (omistivatko Kristus ja apostolit mitään?) pakeni Müncheniin 94

48 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Teokset filosofiset teokset Summa logicae (Logiikan summa), Aristoteles-kommentaareja jne. teologiset teokset Sentenssikommentaarit, kirjoitukset ehtoollisesta, sekalaisia kysymyksiä poliittiset teokset paavin vallasta jne. 95 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Konseptualismi filosofian painopiste logiikassa ja kieliteoriassa irtaantuminen realismista (esim. Akvinolainen) käsitteet keskeisessä asemassa (konseptualismi) käsite=ihmisyksilön mielen toiminto, jolla asia ymmärretään maailmassa on olemassa vain yksilösubstansseja (esim. yksittäiset ihmiset) yksilökvaliteetteja (esim. kiven valkoisuus) yleiskäsite (esim. ihmisyys) mielen toiminto, joka viittaa kaikkiin yksittäisiin ihmisiin 96

49 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Ockhamin partaveitsi? ei tule olettaa useampia olioita kuin on välttämätöntä ontologinen säästäväisyysperiaate Ockhamilta itseltään ei löydy tällaista muotoilua hän ei myöskään ajattele, että olion olemassaolon olettamiseen tulisi olla välttämätön syy vain Jumala on välttämättä olemassa Ockham: minkään olemassaoloa ei tulisi olettaa ilman että on riittävää perustetta... itsestään selvänä totuutena aistihavainnon kautta Raamatusta 97 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Usko ja tieto kritiikki Jumalan olemassaolon todistuksia vastaan ei täysin hylkää Jumalan ominaisuuksia, kolminaisuutta ym. ei voi kuitenkaan todistaa ilman ilmoitusta 98

50 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Gregorius Riminiläinen (k. 1358) augustinolaiseremiittien sääntökunnan jäsen opiskeli ja opetti Pariisissa elämänsä lopulla sääntökunnan johtajana erinomainen Augustinuksen teosten tuntija 99 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Kolminaisuusoppi 1300-luvulla vastareaktio Akvinolaisen, Bonaventuran ja Scotuksen tavalle lähestyä kolminaisuusoppia yksinkertaisuuden ja ykseyden korostus, erottelujen välttäminen kolminaisuuden mysteeriluonne korostuu käsitteellisen määrittelyn sijaan näkyy mm. Ockhamilla (esim. Scotuksen formaalidistinktion hylkääminen) 100

51 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Persoonien erottaminen 1200-l teologia (+ Scotus): persoonat eroavat toisistaan ominaispiirteidensä kautta isänä oleminen, Poikana oleminen, synnyttäminen, lähettäminen jne. Gregorius: persoonat eivät eroa minkään ominaispiirteen kautta persoonat eroavat vain itsensä kautta ei mitään selitystä sille mikä erottaa persoonan toisesta persoonat ovat täysin yksinkertaisia, eivätkä koostu mistään ominaisuuksista kolminaisuudessa ei ole muita erotteluja kuin yhden olemuksen ja kolmen persoonan erot edes suhteet tai lähtemiset eivät erota (esim. Poika yhdestä, Henki kahdesta) 101 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Fideismi Gregoriuksen kolminaisuusoppi esimerkkinä 1300-l fideismistä usko ensisijaista suhteessa järkeen ykseyden ja kolminaisuuden eroa ei pidä selittää rationaalisesti on vain uskottava ilmoituksen perusteella, että Jumala on yksi olemus kolmessa persoonassa, jotka ovat Isä, Poika ja Pyhä Henki vastareaktiota Scotuksen ja muiden filosofiselle tyylille 102

52 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Pierre d Ailly (k. 1420) Cambrain kardinaali sekulaariteologi, opetti Pariisissa oppilaana mm. Jean Gerson tärkeä henkilö Konstanzin kirkolliskokouksessa ( ), joka lopetti lännen kirkon hajaannuksen 103 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Kolminaisuudesta seurasi pitkälti Ockhamia D Ailly: Gregoriuksen näkemys melkein harhaoppinen paluu Akvinolaiseen: persoonat eroavat sillä, että Isä ei kenestäkään, Poika yhdestä, Henki kahdesta Filioque tärkeä persoonien erottamisessa kehitti myös logiikan käyttöä kolminaisuusopissa 104

53 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Kirkolliskokousten arvovalta kannatti konsiliarismia kirkolliskokoukset paavin yläpuolella mm. transsubstantiaatio (ehtoollisessa) ei filosofisesti välttämätön oppi filosofisesti yksinkertaisempaa olisi ajatella, että ehtoollisessa leivän ja viinin olemukset säilyvät eivätkä muutu Kristuksen ruumiiksi ja vereksi perustuu vain kirkolliskokouksen arvovallalle fideistinen piirre, uskon ensisijaisuus 105 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Gabriel Biel (k. 1495) via moderna -teologian professori Tübingenissä mukana myös devotio moderna -uudistusliikkeessä teoksia: Sentenssikommentaari, kommentaari ehtoollisrukoukseen, saarnoja Luther tunsi ja otti kantaa Bielin teologiaan 106

54 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Teologian lähteitä Sentenssikommentaari lyhennelmä Ockhamista käyttää myös mm. Gregorius Riminiläistä, Pierre d Aillyä loppupuolella myös laajasti mm. Bonaventuraa ja Scotusta 107 Johdanto Ockham Ockhamin jälkeen Armo-oppia ihminen voi tuntea omantuntonsa avulla sen mikä on oikein Jumalan edessä tahto on vapaa hyvään tai pahaan moraalinen vastuu useimmiten tosin taipuvainen pahaan ihminen voi luonnostaan rakastaa Jumalaa hänen itsensä vuoksi (Scotukselta) = facere quod in se est ( tehdä se mitä voi ), tämä ihmiseltä vaaditaan Jumalan edessä näin tekevältä Jumala ei kiellä armoaan liittoajatuksen korostuminen: Jumalan asetus, lupaus, liitto 108

55 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku 7. Luterilaisen teologian alkuvaiheet nuori Luther myöhäiskeskiajan ja reformaation teologian välissä kirkkoisät, luostariteologia, uudemmat sääntökunnat, via antiqua/moderna, mystiikka Raamattu ja humanismi 109 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Lutherin (k. 1546) elämä syntyi 1483 Eislebenissä 1501 aloittaa opinnot Erfurtin yliopistossa filosofian opetus via modernan mukaan humanismin keskus 110

56 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Teologian alku 1505 valmistuu filosofian maisteriksi, liittyy augustinolaiseremiittien sääntökuntaan teologian opintoja lähinnä Erfurtissa luennoi Augustinusta humanismi, via moderna (mm. anti-skotismi) ja augustinolaisuus luennoi Lombarduksen Sentenssejä painotus: via moderna ja Augustinus 111 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Lutherin varhaisin teologia lähellä Gabriel Bieliä filosofianopettajat Bartholomaeus Arnoldi (Usingen) ja Jodocus Trutfetter edustivat tätä Lutherilla vahvasti humanistinen ote paluu lähteisiin (ad fontes) Raamattu, Augustinus, Lombardus 112

57 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Luther, Augustinus ja Lombardus Vaikka olen ollut sitä mieltä, että filosofialta ryöstettyjä saaliita ei tule täysin hylätä, sikäli kun ne sopivat yhteen pyhän teologian kanssa, minua kuitenkin miellyttää suuresti sentenssien maisterin [Petrus Lombarduksen] viisas itsehillintä ja tahraton puhtaus. Hän nojaa kaikissa asioissa kirkon valoihin ja erityisesti Augustinukseen, joka on sen valovoimaisin tähti ja jota ei koskaan riittävästi ylistetä. Jopa niin, että hän saa filosofien vaivalla tutkimat, mutta heille vielä tuntemattomat asiat näyttämään epäilyttäviltä Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Edelleen filosofeista...mihin näiden piikkipensaiden, ulkokuorien ja lähes vitsien tutkiminen johtaa paitsi siihen, että rakennetaan valheen labyrinttejä, joista ei ole paluuta tai kaivetaan hiekkaan käytäviä; sanoakseni asian vielä ilmaisuvoimaisemmin: se on Sisyfoksen kiven vierittämistä ja Iksionin pyörän kääntämistä. Koska tulevat mielipiteet ja riidanhaluiset puolueet loppumaan? 114

58 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Jatkuu Maailma on täynnä Krysippoksia, jopa kimairoja ja hydroja! Runoilijat eivät voisi keksiä mitään näitä hirviöitä osuvampaa tai huvittavampaa pilkatessaan noiden filosofien kiistoja, riitoja ja koulukuntia: ne ovat samalla kertaa sekä naurettavia että asiantuntevia sivistyneessä terävyydessään. Rakasta siis nuhteettomia, uskollisia ja puhtaita kirjoittajia tai jos on välttämätöntä, tutustu vain yleistiedon vuoksi näihin filosofeihin eli mielipiteitä täynnä oleviin epäilijöihin. 115 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Varhaisen teologian piirteitä Bielillä samanlaista epäluuloa filosofeja kohtaan ei kuitenkaan rohkaise itsenäiseen Raamatun lukuun, vaan suosittelee Sentenssien kommentaattoreita Luther vertaa Lombardusta ja Augustinusta tutki tähän aikaan myös Ockhamia, paranteli käsikirjoitusten perusteella painetun tekstin luotettavuutta 116

59 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Jumala-oppi korostaa kolminaisuuden mysteeriluonnetta, mutta käyttää via modernan filosofista käsitteistöä Biel ja Pierre d Ailly vahva luottamus kirkolliskokousten auktoriteettiin (vrt. d Ailly) Scotuksen kolminaisuusopin kritiikkiä (via moderna) 117 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Perisyntioppi synti on perimmiltään olemisen puutetta (Augustinus) konkupiskenssi alkuvanhurskauden puuttumista, syyllisyyttä, tottelevaisuuden puuttumista (=perisynti, poistuu kasteessa) vääristynyt halu, liha henkeä vastaan (säilyy kastetuissa, ei varsinaisesti syntiä) 118

60 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Rakkaus ja Pyhä Henki Luther pitää hyvänä Lombarduksen näkemystä siitä, että uskovissa asuva jumalallinen rakkaus on Pyhä Henki itse yleinen käsitys = Pyhä Henki synnyttää rakkauden meissä (rakkauden habitus), mutta ei ole itse meissä oleva rakkaus Luther: haiskahtaa liikaa Aristoteleen filosofialta ei kuitenkaan halua kiistää yleistä käsitystä, koska se on kirkon kanta (vrt. Pierre d Ailly) 119 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Wittenberg 1511 Wittenbergiin augustinolaisten teologian professoriksi ensimmäiset luennot psalmeista teologian professorien tehtävänä Raamatun luennointi 120

61 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Wittenbergin yliopisto perustettiin 1502 (Universitas Leucorea = valkoisen vuoren yliopisto) kolme virallista koulukuntaa via Thomae (tomismi) via Scoti (skotismi) via Gregorii/Guilelmi (Gregorius/Ockham = via moderna) tomismi hallitsevana, via modernaa ei juuri ollut 121 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Augustinolaisuutta ja tomismia Johann Staupitz, ensimmäinen augustinolaisteologian professori Tübingenistä, tärkeä teologisen tdk:n perustamisessa Lutherin esimies, kutsui tämän Erfurtista predestinaatio-oppi tärkeä sielunhoitoon keskittyvää hurskausteologiaa Andreas Bodenstein (Karlstadt) nuori tomistisen teologian professori Kölnin tomistien opissa Wittenbergin tomismilla läheiset suhteet Leipzigiin ja Kölniin 122

62 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Psalmiluentojen teologiaa mm. Bernard Clairvauxlainen lähteenä raamatuntulkinnan quadriga-malli kirjaimellinen allegorinen anagoginen (eskatologinen) tropologinen (moraalinen) Kristus psalmien keskuksena yksin Kristus (solum propter Christum) 123 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Armo-oppi Bielin vaikutus vielä vahva liittoteologia ihminen tekee voitavansa Jumala on luvannut antaa armonsa nöyryys keskeistä 124

63 Johdanto Erfurtin teologia Wittenbergin teologian alku Mystiikan teologiaa? ei-miksikään tuleminen Jumalan edessä kääntyminen pois maallisista, kohti salattua Jumalaa kokemus ahdistusten kokeminen tekee teologin omaa: intentensiivinen Jumalan vihan/rakkauden läsnäolon kokemus kiinnostus mystiikkaan vain syveni: luennot Taulerista 1515/16 125

64 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista kritiikkiä 127 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Alku: Roomalaiskirjeen luennot Lutherin irtiotto teologisesta taustastaan alkoi luennoissa Roomalaiskirjeestä Augustinuksen myöhäisteosten (esim. Henki ja kirjain) antipelagiolainen armo-oppi kritiikki myöhäiskeskiajan armo-oppia (erit. Biel) kohtaan yksin armosta (sola gratia) Lutherin ajatukset levisivät oppineiden pariin Wittenbergissä myös vastareaktio luentojen teksti löydettiin uudelleen vasta 1900-luvun alussa 128

65 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Jatko: disputaatiot Luther laajensi kritiikkiään mm. disputaatioissa (väittelyissä) kulminaatiopisteenä disputaatio Skolastista teologiaa vastaan 1517 Karlstadtilla vastaava teesikokoelma, keskittyi tomisteihin jatkoi vielä Heidelbergin disputaatiossa 1518 augustinolaiseremiittien kokoontuminen 129 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Lähtökohta: Aristoteles Aristoteleen filosofia on turmellut teologian ihmisen luonnollinen pyrkimys hyvään? hyvää tekemällä tullaan hyviksi? logiikka pätee uskonasioissa? pohjana Ockhamin tulkinta Aristoteleen filosofiasta 130

66 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Sisältö: ihmisen kyvyt ja teologia ihmisen luonnollisten kykyjen kritiikki (Roomalaiskirjen luennot ja Disputaatio skolastista teologiaa vastaan) tahdon vapaus heikkotahtoisuus valmistautuminen armon vastaanottamiseen kunnian teologia ja ristin teologia (Heidelbergin disputaatio) Jumalan rakkaus ja ihmisen rakkaus Aristoteles ja teologia 131 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Tahto on sidottu perisynti on turmellut ihmissielun perusteellisesti järki ei jumalallisissa asioissa osoita todellista hyvää tahto on kääntynyt tahtomaan vain omaa hyvää vapaa vain syntiin pikemminkin sidottu 132

67 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Tahdon heikkous? neljänlaisia ihmisiä hyveelliset (tekevät hyvää täydestä sydämestään) itsensä hillitsevät (tekevät hyvää, mutta vastentahtoisesti) heikkotahtoiset (tekevät pahaa, mutta tuntevat syyllisyyttä) turmeltuneet (tekevät pahaa ilman syyllisyyttä) Luther luonnostaan ihminen on turmeltunut, mutta armon avulla voi tulla itsensä hillitseväksi heikkotahtoisuutta tai hyveellisyyttä ei teologisessa mielessä ole 133 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Armoon ei voi valmistautua ihminen ei voi luonnostaan rakastaa Jumalaa yli kaiken ei ole sellaista kuin tehdä voitavansa, jonka perusteella Jumala antaisi armonsa ennen armon saamista ihminen vain kapinoi Jumalaa vastaan 134

68 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Heidelberg: kaksi rakkautta Jumalan rakkaus ja ihmisen rakkaus taustalla Augustinus: amor sui (itserakkaus) ja amor Dei (rakkaus Jumalaan/Jumalan rakkaus) väärä ja oikea rakkauden suunta luonnollisten kykyjen kritiikki armo ei täydellistä luontoa vaan kumoaa sen (Akvinolaista ym. vastaan) 135 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Ihmisen rakkaus syntyy kohteestaan (hyvä) käyttää kohdettaan ihmisen itsensä hyväksi rakkaus hyvään, joka pyrkii tulemaan sen kaltaiseksi 136

69 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Ihmisen rakkaus vääristää teologian pelastus omien ansioiden perusteella ihmisen rakkaus vanhurskauttamisen osana vanhurskaaksi tuleminen tekojen (rakkaus) kautta Jumalan tunteminen oman viisauden kautta 137 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Kunnian teologia perustuu ihmisen rakkaudelle luotujen kautta noustaan rakkaudessa korkeimpaan hyvään synnyttää ylpeyttä Jumalan edessä 138

70 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Jumalan rakkaus kohdistuu pahaan ja ei-olevaan, rakkaus syntisiin luo kohteensa tyhjästä (luomisteologia) ristin rakkautta: syntyy Kristuksen rististä kohdistuu siihen mikä ei ole itselle hyvää vastaa pahaan hyvällä, antaa tarvitsevalle 139 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Ristin teologia Jumalan tunteminen ilmoituksen kautta korkein hyvä kätkeytyy vastakohtiinsa voima heikkoudessa (Kristuksen ristinkuolema) nöyryys ei-miksikään tekemisen kautta ( ei omin voimin ) yksin uskosta (sola fide) ei vielä iskulauseena, mutta asiana 140

71 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista 95 teesiä aneita vastaan teesien naulaaminen 1517? Teesi 1: Kun Herramme ja Mestarimme Jeesus Kristus sanoo: Tehkää parannus jne., niin hän tahtoo, että uskovaisen koko elämä on oleva parannusta. 141 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Parannus Teesi 2: Tätä sanaa ei voida ymmärtää sakramentillisesta parannuksesta, so. siitä rippi- ja sovitustoimesta, jonka papit virkansa mukaisesti suorittavat. Teesi 3: Kuitenkaan se ei myöskään tarkoita yksinomaan sisäistä katumusta, sillä ei voida ajatella mitään sisäistä katumusta, joka ei samalla vaikuttaisi kaikkea näkyvää lihan kuolettamista. aiheena rippi ja parannuksen tekeminen paluu kasteen armoon ei ainoastaan ulkonaista, ei ainoastaan sisäistä 142

72 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Aneet ja ansiot anesaarnaajat: pyhien ansiot kirkon aarteena kirkko voi jakaa ansioita aneita vastaan Luther: Teesi 62 Kirkon todellinen aarre on Jumalan kunnian ja armon kaikkein pyhin evankeliumi. 143 Johdanto Skolastiikan kritiikin synty Skolastista teologiaa vastaan Heidelbergin disputaatio Kiista aneista Rooma ja Luther 1520 pannauhkausbulla 1520 reformatoriset pääkirjat Kristityn vapaudesta Saksan kansan kristilliselle aatelille kristillisen säädyn parantamisesta Kirkon Baabelin vankeudesta yksin Raamattu (sola Scriptura) -periaate, kun hylätään kirkolliskokousten ja paavin auktoriteetti 1521 Luther kirkonkiroukseen, Wormsin valtiopäivät (lainsuojattomuus valtakunnassa), pako Wartburgin linnaan 144

73 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty 9. Luterilainen ja reformoitu perinne Vanhurskauttaminen Lutherin näkemys koko protestanttisuuden perustana Roomalaiskirjeen luennoista alkaen, erityisesti Galatalaiskirjeen kommentaarissa (1531/35) vanhurskauttaminen syntien sovitus ja hengellinen uudestisyntyminen yksin uskosta ja yksin armosta 145 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Miksi usko vanhurskauttaa? Kristuksen täydellinen uhri Jumala ja ihminen = yksi persoona persoona on kärsinyt meidän puolestamme usko tarttuu Kristuksen koko persoonaan usko tuo Kristuksen läsnäolevaksi Kristus uskossa kuin jalokivi sormuksessa 146

74 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Vanhurskaaksi julistaminen vanhurskauttaminen Jumalan suosiona Kristuksen vanhurskaus peittää uskovan synnit Jumala hyväksyy ihmisen, julistaa synnit anteeksi kokonaan vanhurskas 147 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Vanhurskaaksi tekeminen vanhurskauttaminen sisäisenä uudistuksena Kristuksen läsnäolon kautta hyvä puu tuottaa hyviä hedelmiä, tekoja uudestisyntyminen, uusi elämä uskossa 148

75 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Jatkuva uudistus uudistus vanhurskauttamisessa perustana elämän mittaiselle uudistukselle yhtä aikaa syntinen ja vanhurskas Pyhä Henki perkaa pois syntiä 149 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Usko, armo ja lahja armo Kristus lahjana, usko suosio, hyväksyminen koko persoona on vanhurskas (Pyhän Hengen) lahja Pyhä Henki, rakkaus puhdistaa synnin osittainen vanhurskaus 150

76 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Usko ja rakkaus kritiikki oppia rakkauden muotoilemasta uskosta vastaan keskiajan teologia: historiallinen, pelkkä usko ei vanhurskauta (esim. demonien usko) rakkauden muotoilema, kaunistama usko Luther: Kristus antaa uskolle muodon / kauneuden yksin (todellinen) usko vanhurskauttaa (Kristuksen vuoksi) rakkaus ja teot kuitenkin seuraavat välttämättä todellista uskoa Kristus ja Pyhä Henki uskon kautta läsnä 151 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Luterilaiset ja Sveitsin reformaatio Wittenbergin ja Sveitsin reformaatio Sveitsissä Zürichin (Zwingli) ja Geneven (Calvin) reformaatio Calvin usein lähellä wittenbergiläisiä ehtoollisoppi keskeisenä kiistakysymyksenä perinteisen ehtoollisopin vastustus yhdistäjänä Lutherin kiistat Karlstadtin ja Zwinglin kanssa lähtökohtana eroille eroja kehittyi vähitellen muissakin opinkohdissa 152

77 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Yhteistä: perinteisten oppien kritiikki sakramentti tehtynä tekona (ex opere operato) -opin kritiikki messu-uhriopin kritiikki maallikkojen kalkki transsubstantiaatio-opin kritiikki 153 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Sakramentti ja usko katolinen oppi: sakramentin pätevyys ei riipu toimittajasta tai vastaanottajasta sakramentti vaikuttaa sellaisenaan tehtynä tekona vahvistettiin Trenton konsiilissa Luther: sakramentti hyödyttää vain uskon kanssa sakramentin käyttö (hyöty) ei toteudu ilman uskoa vain tehtynä tekona sakramentista tulee ihmisen teko Jumalalle 154

78 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Messu-uhriopin kritiikki Kristuksen uhri on kertakaikkinen messussa ei uusita Kristuksen uhria Kristusta ei uhrata messussa uhriterminologia tekee messusta ihmisen teon ristillä uhrattu Kristus kuitenkin ehtoollisessa läsnä 155 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Transsubstantiaatio-opin kritiikki katolinen oppi: leipä ja viini menettävät olemuksensa (substanssinsa) Kristuksen ruumiista ja verestä tulee niiden olemus, aineiden ulkokuori jää Luther: kirkolliskokouksen päätös aristotelista harhaa ehtoollisaineet pysyvät olemukseltaan samana, Kristuksen ruumis vaan yhdistyy niihin ei kuitenkaan tehnyt asiasta kynnyskysymystä reformoitu traditio: leipä ja viini pysyvät samoina luterilainen näkemys liian lähellä transsubstantiaatiota 156

79 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Eroja ehtoollisopissa Kristuksen läsnäolon tapa läsnäolon jatkuminen ehtoollisen jälkeen? syövätkö kelvottomat Kristuksen? (manducatio impiorum) 157 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Kristuksen läsnäolo luterilaisilla ristillä uhrattu Kristus läsnä ehtoollisessa ruumis ja veri reaalisesti läsnä ehtoollisaineet ovat ruumis ja veri Kristuksen ruumis ja veri annetaan leivän ja viinin kanssa, alla, leivässä ja viinissä 158

80 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Kristuksen läsnäolo reformoiduilla ruumis ja veri merkitsevät (Zwingli), ovat hengellisesti läsnä (Calvin) Kristus on ylösnousemusruumiissaan taivaassa (finitum non capax infiniti) äärettömyyskäsitys periytyy Zwinglille skotismista Calvin: Kristus ja kristityt tulevat yhdeksi ruumiiksi Pyhä Henki luo yhteyden ehtoollisaineiden ja ylösnousemusruumiin välille uskossa (Calvin) leivän alla torjutaan alla lähellä transsubstantiaatiota 159 Vanhurskauttaminen Luterilaisen ja reformoidun tradition synty Läsnäolon jatkuminen luterilaiset: läsnäolo jatkuu mahdollisesti ehtoollisen jälkeenkin ei voida osoittaa hetkeä läsnäolon loppumiseen ehtoollisaineiden jälkikäsittelyn ongelma (kuten katolisuudessa) ei kuitenkaan sakramentti ehtoollistapahtuman ulkopuolella reformoidut: läsnäolo selkeästi vain ehtoollistapahtumassa läsnäolo syntyy vastaanottajan uskon kautta, kun sakramenttia käytetään oikein 160

Johdatus reformaation teologiaan

Johdatus reformaation teologiaan Johdatus reformaation teologiaan 1. syyskuuta 2016 1 Luennot luennot (24h, 2 op) 6.9.-11.10. ti ja to 12.15-13.45 salit, katso weboodista luentodiat tulevat nettisivulle pdf-tiedostoina http://blogs.helsinki.fi/pakarkka/sy103-2016/

Lisätiedot

luvun teologiaa

luvun teologiaa 6. 1300-1400 luvun teologiaa 1500-l alussa: via antiqua / via moderna yliopistofilosofian ja -teologian keskeinen koulukuntajako eroja: auktoriteetit via antiqualla: Albert + albertistit tai Akvinolainen

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

Fransiskaanit ja teologia

Fransiskaanit ja teologia Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)

Lisätiedot

3. Dominikaaniteologia: Albert Suuri (k. 1280)

3. Dominikaaniteologia: Albert Suuri (k. 1280) 3. Dominikaaniteologia: (k. 1280) 39 Elämä syntynyt Schwabenissa, Saksassa opetti dominikaanina teologiaa Pariisissa ja Kölnissä Regensburgin piispa luennoi laajasti Aristotelesta ) kommentaarit doctor

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista

Lisätiedot

8. Skolastiikan kritiikki

8. Skolastiikan kritiikki 8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui

Lisätiedot

7. Luterilaisen teologian alkuvaiheet

7. Luterilaisen teologian alkuvaiheet 7. Luterilaisen teologian alkuvaiheet nuori Luther myöhäiskeskiajan ja reformaation teologian välissä kirkkoisät, luostariteologia, uudemmat sääntökunnat, via antiqua/moderna, mystiikka Raamattu ja humanismi

Lisätiedot

Kristillinen mystiikka

Kristillinen mystiikka Kristillinen mystiikka mystiikkaa vaikea määritellä oma teologianhistoriallinen traditionsa lähteenä mm. Ps.-Dionysios (Mystisestä teologiasta), uusplatonismi määrätynlainen käsitteistö erityisiin hengellisiin

Lisätiedot

9. Luterilainen ja reformoitu perinne

9. Luterilainen ja reformoitu perinne 9. Luterilainen ja reformoitu perinne Lutherin näkemys koko protestanttisuuden perustana Roomalaiskirjeen luennoista alkaen, erityisesti Galatalaiskirjeen kommentaarissa (1531/35) vanhurskauttaminen syntien

Lisätiedot

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat

12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat 12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset

Lisätiedot

10. Luterilaisia oppikiistoja

10. Luterilaisia oppikiistoja 10. Luterilaisia oppikiistoja Kiista kuvista Andreas Bodenstein (Karlstadt), Lutherin työtoveri yhdessä skolastiikan kritiikissä, esim. Leipzigin disputaatio Johann Eckiä vastaan 1520 vaihteeseen asti

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23

4. Ilmoitus. Room. 1:19-23 4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja

Lisätiedot

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?

DOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET

Lisätiedot

11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa

11. Kastajaliike. Kastajaliike protestantismissa 11. Kastajaliike kastajat neutraalein ilmaus 1500-l lapsikastetta vastustaneista liikkeistä anabaptismi myös laajasti käytetty usein niputettu yhteen spiritualististen ja antitrinitaaristen liikkeiden

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan?

Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Lutherista luuranko. Onko luterilainen tunnustus muisto menneestä vai tuki tulevaan? Esittäjän nimi 16.2.2017 1 Tunnustus on hengellinen ja opillinen Tunnustus ei ole yhdistyksen säännöstö, vaan kirkon

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Islamilainen filosofia

Islamilainen filosofia Islamilainen filosofia Kreikkalaisen filosofian opiskelijat Antiikki ja Lähi-itä Filosofia Falsafa Platon Aistei"a havaittava maailma on vääristynyt ja täynnä virheitä On olemassa tode"isempi ja täyde"isempi

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

PROTESTANTTISET KIRKOT

PROTESTANTTISET KIRKOT PROTESTANTTISET KIRKOT Historia Raamattu on perinnettä tärkeämpi Protestanttisten kirkkojen muodostuminen alkoi 1500-luvulla, kun uskonpuhdistus sai aikaan katolisen kirkon hajoamisen sisältä päin. Protestanttisia

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Skolastiikan ja reformaation etiikka

Skolastiikan ja reformaation etiikka Skolastiikan ja reformaation etiikka YK10 Etiikka SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma.) Teologinen tiedekunta 2.11.2013 1 Pidetyt luennot 1. Kristillinen

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA

SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA SISÄLLYSLUETTELO 1. PYHÄ RAAMATTU 2. PYHÄ KASTE 3. HERRAN PYHÄ EHTOOLLINEN 4. RIPPI ELI AVAINTEN VALTA 5. APOSTOLINEN PAIMENVIRKA 6. JULKINEN RUKOUS ELI JUMALANPALVELUS 7. PYHÄ RISTI 1 / 5 Luterilaisen

Lisätiedot

PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME

PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME PYHÄ HENKI ELÄMÄSSÄMME Pyhän Hengen maailmaan tuleminen Pyhän Hengen työ Elämä Pyhän Hengen kanssa Hengen hedelmä ja armolahjat Pyhän Hengen maailmaan tuleminen - Raamattu ilmaisee

Lisätiedot

Pekka Ervastin esitelmä 1/

Pekka Ervastin esitelmä 1/ Mitä on usko? Pekka Ervastin esitelmä 1/10 1916 Te muistatte ja tiedätte kaikki, kuinka tässä protestanttisessa kirkossa pidetään uskoa ja elämää uskossa ainoana oikeana kristillisyytenä, ja kulmakivenä

Lisätiedot

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin

Lisätiedot

Johdatus opin historiaan

Johdatus opin historiaan Johdatus opin historiaan Turun kristillisessä opistossa Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston vaatimusten mukaan tammi-helmikuussa 2012 TD Kalle Elonheimo kalle.elonheimo@evl.fi kalle.europilgrimage.org

Lisätiedot

Jeesuksen jäähyväisrukous jatkuu

Jeesuksen jäähyväisrukous jatkuu 1 Johanneksen evankeliumin selitys 49 Joh. 17:6-26 Jeesuksen jäähyväisrukous jatkuu Edellisellä kerralla tässä Johanneksen evankeliumin selityksessä pääsimme aloitimme Jeesuksen jäähyväisrukouksen selityksen.

Lisätiedot

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta

YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta PYHÄ KOLMINAISUUS, Antonio de Pereda, 1640-luvulla KOLMINAISUUDEN YLISTYS, Albrecht Dürer, V. 1511 Jumala antoi sydämen ja aivot

Lisätiedot

Sisällinen ihminen. Efesolaiskirjeen selitys 10 Ef. 3:14 21

Sisällinen ihminen. Efesolaiskirjeen selitys 10 Ef. 3:14 21 1 Efesolaiskirjeen selitys 10 Ef. 3:14 21 Sisällinen ihminen Viime kerralla käsittelimme tässä Paavalin Efesolaiskirjeen selityksessä sitä, kuinka Paavali käsitti tehtävänsä Kristuksen apostolina eli lähettiläänä.

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Johdatus opin historiaan

Johdatus opin historiaan Johdatus opin historiaan Turun kristillisessä opistossa Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston vaatimusten mukaan tammi-helmikuussa 2012 TD Kalle Elonheimo kalle.elonheimo@evl.fi kalle.europilgrimage.org

Lisätiedot

Elämä Jumalan lapsena

Elämä Jumalan lapsena 1 Roomalaiskirjeen selitys 18 Room. 8:14 17 Savonlinnan Tuomiokirkko, 13.3.2013 Elämä Jumalan lapsena Kertausta Tähän mennessä Paavali on Roomalaiskirjeessään esittänyt pääasiat siitä, kuinka ihmisestä

Lisätiedot

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.

MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen. MIKSI JUMALA KÄSKEE KUOLLEITA PARANNUKSEEN? Past. Juha Muukkonen Thurevikinkatu 8 D 22 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS:

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?

5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka? 5. Oppi ja moraali Suomen ev.-lut. kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset neuvottelut oppikysymykset (pelastus, sakramentit jne.) sosiaalieettinen teema (rauhantyö) TA 4/2016 (myös teologia.fi)

Lisätiedot

Mitä merkitsee olla Esirukoilija. Rukouskoulu jakso

Mitä merkitsee olla Esirukoilija. Rukouskoulu jakso Mitä merkitsee olla Esirukoilija Rukouskoulu 2014 4. jakso 1. Kertausta ja johdanto esirukoukseen A. Rukouksen yleinen, hallitseva ja kaiken läpäisevä olemus: Rukous on yhteyttä Jumalaan ja kaiken muun

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso

Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin. Rukouskoulu jakso Hengen miekka: Jumalan Sana rukouksin Rukouskoulu 2014 2. jakso Mitä rukous on Ylösnousemuksen voima On Kristus ylösnoussut Hän elää minussa Kristus meissä, kirkkauden toivo Herätetyt yhdessä Hänen kanssaan,

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 28.10.2014 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut

KATOLINEN KIRKKO. Kirkon kautta pelastut Historia KATOLINEN KIRKKO Kirkon kautta pelastut Kristinusko on aina sisältänyt valtavasti erilaisia lahkoja. Niistä suuriksi kehittyivät varhain lännen ja idän kirkko. Nämä kirkot kehittyivät Rooman valtakunnassa

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti

KIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n

Lisätiedot

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista.

Sitten kuulimme, kuinka Jumala on valinnut Jeesukseen uskovat omikseen jo oikeastaan ennen maailman luomista. 1 Efesolaiskirjeen selitys 4 Ef. 1:10-14 Pyhän Hengen sinetti Tämä on neljäs luento Paavalin Efesolaiskirjettä käsittelevässä luentosarjassa. Tähän mennessä olemme kuulleet siitä, kuinka meidät kristityt

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet. 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014

Tule sellaisena kuin olet. 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014 Tule sellaisena kuin olet 1. Suvaitsevaisuus ja armo 7.9.2014 Suvaitsevaisuus ja armo Syyllisyyden taakat Miksi tein / en tehnyt, miksi sanoin, miksi en estänyt, miksi petin, miksi valehtelin, miksi en

Lisätiedot

Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 2, aihe 3 Yhteenlaskusta kertolaskuun

Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 2, aihe 3 Yhteenlaskusta kertolaskuun Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 2, aihe 3 Yhteenlaskusta kertolaskuun Nämä luennot ovat mukailtuja lyhennelmiä ja pohjautuvat MLM-kursseihin, joiden aiheet on saatu Raamatun ohjeista ja esimerkeistä, ja

Lisätiedot

JOHANNEKSEN ENSIMMÄINEN KIRJE

JOHANNEKSEN ENSIMMÄINEN KIRJE JOHANNEKSEN ENSIMMÄINEN KIRJE Osallisuus Elämän Sanaan 1:1-4 Keskinäinen Osallisuus Jumalassa erottaa synnistä ja vihasta 1:5-2:6 Uusi Käsky 2:7-11 Isän Rakkaus ja maailman rakkaus 2:12-17 Antikristus

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Protestanttiset kirkot

Protestanttiset kirkot Protestanttiset kirkot Nimellä vapaat suunnat kutsutaan Suomessa vaikuttavia protestanttisia kristillisiä liikkeitä. Näitä ovat helluntaiherätys, Vapaakirkko, Metodistikirkko, Pelastusarmeija, Adventtikirkko

Lisätiedot

PASTORI, TEOLOGIAN TOHTORI MARTTI VAAHTORANNAN VIRKAAN ASETTAMINEN Helsingissä

PASTORI, TEOLOGIAN TOHTORI MARTTI VAAHTORANNAN VIRKAAN ASETTAMINEN Helsingissä 1/6 Ryttylä 6.8.2008 Matti Väisänen PASTORI, TEOLOGIAN TOHTORI MARTTI VAAHTORANNAN VIRKAAN ASETTAMINEN Helsingissä 10.08.2008 Kristuksessa rakas veljemme Martti Vaahtoranta ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin

Lisätiedot

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1

Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Ekklesiologia- Oppi seurakunnasta 2014 kevät tunti 1 Kristinoppi 3 sisältää eskatologian ja ekklesiologian. Eli opit lopun ajoista ja seurakunnasta. Eskatologian katsaus meillä oli syksyllä Nyt meillä

Lisätiedot

Heittäkää kaikki murheenne

Heittäkää kaikki murheenne 1 Heittäkää kaikki murheenne Otan lähtökohdaksi Pietarin 1 kirjeen 5-luvun 7 jakeen, jossa apostoli rohkaisee: "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." Eikö olekin inhimillisä,

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015

YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015 YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 26.10.2015 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan

Lisätiedot

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta

Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta Mikä solu on? Ylistaron Helluntaiseurakunta!1 LUENTO 1 MIKÄ SOLU ON?!2 Näky Tavoite, jota kohti ponnistelemme Toiminnan tulos Kaikille yhteinen Kuka näkymme määrittelee? Pastori tai vanhimmat? Jokainen

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

ILOISESTI LUTERILAINEN STI STI:n lukuvuoden 2013 14 avajaisluento Ville Auvinen

ILOISESTI LUTERILAINEN STI STI:n lukuvuoden 2013 14 avajaisluento Ville Auvinen ILOISESTI LUTERILAINEN STI STI:n lukuvuoden 2013 14 avajaisluento Ville Auvinen Johdanto Kolme vuotta Sambiassa opetti käytännössä sen, että luterilainen kirkko ei maailmanlaajuisesti arvioituna ole yksi

Lisätiedot

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen

Lisätiedot

Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä

Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä isä Arto Leskinen1 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Katekumeenipiiri 1.11.2017 isä Arto Leskinen isä Arto Leskinen2 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Puhuessaan kahdesta uskon lähteestä,

Lisätiedot

Juuri edellä Paavali on käsitellyt sitä, miksi Jumala sitten antoi lakinsa, jos sitä ei kerran tarvita pelastukseen.

Juuri edellä Paavali on käsitellyt sitä, miksi Jumala sitten antoi lakinsa, jos sitä ei kerran tarvita pelastukseen. 1 Roomalaiskirjeen selitys 13 Room. 6:1 6 Savonlinnan Tuomiokirkko, 30.1.2013 Kaste ja uusi elämä Olemme käsitelleet Paavalin Roomalaiskirjettä ja päässeet luvun 5 loppuun. Luvuissa 1 5 Paavali on esittänyt

Lisätiedot

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden

Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Lundin hiippakunnan visio Armoon pohjaten maailmassa aikaansaaden Oppimaan innostaen ja toivon ympärille kokoontuen... kaste perustana kohtaamaan elämän ja maailman haasteet Armoon pohjaten, maailmassa

Lisätiedot

VI-luento. Kristinuskon perinne. Kristinuskon perinne ja renessanssi

VI-luento. Kristinuskon perinne. Kristinuskon perinne ja renessanssi VI-luento Kristinuskon perinne ja renessanssi Vanhat kreikkalaiset olivat koettaneet tutkia olevaista itsenäisesti ja omakohtaisesti äärimmäisetkin perusteet kyseenalaiseksi asettaen. Uusi uskonnollinen

Lisätiedot

Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 2, aihe 6 Miten kasvua voi mitata?

Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 2, aihe 6 Miten kasvua voi mitata? Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 2, aihe 6 Miten kasvua voi mitata? Nämä luennot ovat mukailtuja lyhennelmiä ja pohjautuvat MLM-kursseihin, joiden aiheet on saatu Raamatun ohjeista ja esimerkeistä, ja tässä

Lisätiedot

Tule sellaisena kuin olet

Tule sellaisena kuin olet Tule sellaisena kuin olet 4. Totuus? 28.9.2014 Aiemmin tässä sarjassa 7.9. Suvaitsevaisuus ja armo Jokainen tarvitsee armoa Suvaitsevaisuus on heppoinen korvike armolle Hyväksyntä tekee armosta näkyvän

Lisätiedot

Omatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö

Omatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö Omatunto kolkuttaa Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Jokaisella meillä on omatunto. Omalla tunnolla tarkoitetaan ihmisen sisäistä tajua oikeasta ja väärästä. Se on lähtöisin Jumalasta, vaikkei

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

TOTALITARISMIN UHKA KIRKOILLE LÄNSI-EUROOPASSA. Luku 16 Ydinsisältö

TOTALITARISMIN UHKA KIRKOILLE LÄNSI-EUROOPASSA. Luku 16 Ydinsisältö TOTALITARISMIN UHKA KIRKOILLE LÄNSI-EUROOPASSA Luku 16 Ydinsisältö Saako valtiovalta rajoittaa kansalaisten mielipiteitä? Perustele. Totalitarismi Valtiojärjestelmä, jossa valtion valta ulottuu yhteiskunnan

Lisätiedot

William Ockhamin trinitaarinen teologia sen myöhäiskeskiaikaisessa kontekstissa

William Ockhamin trinitaarinen teologia sen myöhäiskeskiaikaisessa kontekstissa William Ockhamin trinitaarinen teologia sen myöhäiskeskiaikaisessa kontekstissa Mikko Posti Dogmatiikan pro gradu -tutkielma Helmikuu 2012 Sisällysluettelo Johdanto, metodit, Ockhamin biografia... 2 Tutkimuksen

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 4, aihe 1 Sinulle tarkoitettu elämä

Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 4, aihe 1 Sinulle tarkoitettu elämä Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 4, aihe 1 Sinulle tarkoitettu elämä Nämä luennot ovat mukailtuja lyhennelmiä ja pohjautuvat MLM-kursseihin, joiden aiheet on saatu Raamatun ohjeista ja esimerkeistä, ja tässä

Lisätiedot

Radion ortodoksinen aamuhartaus

Radion ortodoksinen aamuhartaus 1 / 5 Rovasti Veikko Purmonen Radion ortodoksinen aamuhartaus 21.9. 2002 Luuk. 5: 1-11 Kirkon luovuttamaton tehtävä ja kaikkien kristittyjen yhteinen kutsumus on lähetystyön tekeminen, todistaminen Jumalan

Lisätiedot

Eros ja Agape - eroavuus ja yhteys

Eros ja Agape - eroavuus ja yhteys Suomen ekumeeninen neuvosto Opillisten kysymysten jaosto Kokous Helsingin ev. lut. kirkkohallituksessa 27.9.2007 Alustus B TM Tapani Saarinen DEUS CARITAS EST "Jumala on rakkaus ja se joka pysyy rakkaudessa

Lisätiedot

2. Vainot Milloin, miksi kristittyjä vainottiin? Mitä vainoista seurasi?

2. Vainot Milloin, miksi kristittyjä vainottiin? Mitä vainoista seurasi? UE2 kurssin kertaus Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Voit tehdä itsellesi aikajanan samalla, kun kertaat. Se helpottaa tapahtumien hahmottamista. I Antiikin aika 1. Kristinuskon synty Milloin, missä ja miten

Lisätiedot

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä

ORTODOKSISET KIRKOT. Uskonto on täynnä mysteerejä ORTODOKSISET KIRKOT Historia Uskonto on täynnä mysteerejä Ortodoksinen kirkko alkoi kehittyä Kreikassa ja Bysantissa omaksi suuntauksekseen. Syynä tähän olivat eri kieli eli kreikka ja kulttuuri, joka

Lisätiedot

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti.

Palat esitellään kinkeritilanteessa, tämän voi tehdä opettaja tai etukäteen valittu oppilas. Kullekin palalle on aikaa muutama minuutti. JOHDANTO - sopisi 2. luokkalaisille 1) JOHDANTO pala aiheena anteeksi pyytäminen Liturgisena lauluna alkusiunaus: Pappi: Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen Seurakunta: Aamen, aamen, aamen Pappi: Herra,

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo.

Evankeliumitekstissä Jeesus kertoo, että Isä herättää kuolleet, ja että myös hänellä, Pojalla on valtaa antaa elämä kenelle tahtoo. 1 Jeesus sanoi juutalaisille:»totisesti, totisesti: ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika. Isä rakastaa Poikaa ja näyttää

Lisätiedot

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15 RAKKAUS Filosofiaa tunteista RAKASTAMISEN TAPOJA Rakastaa herkkuja Rakastaa jonkin tekemisestä Rakastaa lemmikkiä Rakastaa puolisoa Rakastaa lasta Rakastaa ystäväänsä MITÄ RAKKAUS ON? Rakkaus tunteena

Lisätiedot

Kristinuskon opillisia rakenteita, elintapoja ja pyhät teokset

Kristinuskon opillisia rakenteita, elintapoja ja pyhät teokset Kristinuskon opillisia rakenteita, elintapoja ja pyhät teokset Kolminaisuusoppi on yksi kristinuskon teologian suurimmista haasteista. Hippon kaupungin piispa Aurelius Augustinus (354-430) kehitti läntiselle

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa?

Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa? 114 Iustitia 15 (2002) 114 119 Miten puhua Jumalasta muslimien kanssa? Miten Jumalasta on ylipäätänsä puhuttava? Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä

Lisätiedot

Kristuksen kirkastuminen

Kristuksen kirkastuminen 1 Kristuksen kirkastuminen (Saarna 3.8. 2014, Luther- talo. Tampere.) Johdanto Työasiat rasittavat, perheasiat mietityttävät, sairaudet ahdistavat ja Jumalakin tuntuu olevan kaukana. Kuulostaako tutulta?

Lisätiedot

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu:

Juha Muukkonen Rinnetie Tornio puh s-posti: gen.fi kotisivu: LASTEN EHTOOLLINEN? (Ote 26.7.2016 ystävälle lähetetystä kirjeestä.) Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@ gen.fi kotisivu: www.gen.fi Lasten osallistuminen

Lisätiedot