KESKIAJAN TEOLOGIAN TEEMOJA
|
|
- Petteri Järvenpää
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KESKIAJAN TEOLOGIAN TEEMOJA MIKKO POSTI TUOMAS VAURA /
2 LUENNOITSIJAT Tohtorikoulutettava Mikko Posti Väittelee syksyllä 2017 Jumalan kaitselmuksen opista luvun teologiassa. Tohtorikoulutettava Tuomas Vaura Väittelee syksyllä 2017 inkarnaation psykologiasta luvun teologiassa. Vieraileva luennoitsija, tohtorikoulutettava Mariella Asikanius Valmistelee väitöskirjaa Norjassa (VID vitenskapelige høgskole). Asikaniuksen väitöskirja käsittelee Tuomas Akvinolaisen käsitystä hulluudesta.
3 OHJELMA TÄNÄÄN 1) Yleistä luentosarjasta 2) Keskiajan teologian tutkiminen 3) Keskiajan teologian yleispiirteitä
4 MILLOIN JA MISSÄ (ke ja pe) Klo Metsätalon sali 18 Kurssin kotisivut / Täällä on mm. kurssimateriaali. Osoite löytyy myös weboodista.
5 Luentopäiväkirja Palautus Pituus sivua. Arvostelu-asteikko 0-5. SUORITUS Kirjoita vähintään kahdeksasta luentokerrasta, jolle osallistuit. Voit kuitenkin keskittyä joihinkin luentoihin muita enemmän. Tuo tiivistäen esille luennon pääpointit. Reflektoi kuulemaasi aiemmin oppimaasi. Arvioi luennolla esitettyjä näkemyksiä. Voit myös arvioida luennoitsijan tapaa esittää asiat. Luennolla esille tulleiden ideoiden yhdistäminen perustellusti muuhun teologiseen (tai historialliseen, filosofiseen, yms.) perinteeseen luetaan ansioksi. Lisää ohjeita luentopäiväkirjan kirjoittamiseen kurssin nettisivuilla.
6 Luentopäiväkirja Apukysymyksiä: SUORITUS 1. Mitkä olivat luennon keskeiset pointit? 2. Miten yhtäläisyyksiä ja mitä eroja kurssilla käsitellyllä keskiajan teologian teemalla on nykyaikaisen ajattelun kanssa? 3. Mitä uutta opin? Miten oppimani asia suhteutuu aikaisempiin tietoihini? Luentopäiväkirjan apuna voi käyttää esim. Keskiajan filosofia -teosta (Gaudeamus 2008).
7 Luentopäiväkirja Taittoasetukset: SUORITUS Tekstinkäsittelyohjelman oletusmarginaalit Fonttina Times New Roman Fonttikoko tekstille 12, otsikolle 16 (lihavoi otsikko) Riviväli 1,5 Nimi ensimmäisen sivun vasempaan yläreunaan
8 AIKATAULU Johdanto (MP ja TV) Luominen (TV) Ihmiskäsitys (TV) Kristologia (TV) Jumala ja kolminaisuusoppi I (MP) Jumala ja kolminaisuusoppi II (MP) Jumalan kaikkitietävyys ja kaitselmus (MP) Moraaliteologia (MP) Sakramentit (MA) Tutustuminen keskiajan lähteisiin (MP ja TV)
9 PARIKESKUSTELU Keskustelkaa pareittain (n. 5 min): 1) Mikä keskiajan teologiassa kiinnostaa? 2) Mitä odotat tältä kurssilta?
10 KESKIAJAN TEOLOGIAN AATEHISTORIALLINEN TUTKIMUS Harjoitetaan yleensä teologian ja filosofian tutkimusyksiköissä. Aatehistoriallista tutkimusta: kuvaa keskiajalla muodostuneiden teosten sisältöjä ja ryhmittää niitä osaksi historiallisia traditioita. Keskiaikaa tutkitaan myös muissa humanistisissa tieteissä (esim. arkeologia). Käytännössä tekstien lukemista. Pääasiassa latinankielistä kirjallisuutta, mutta myös keskiajan arabialainen ja juutalainen filosofia sekä Bysantin kreikankielinen keskiajan filosofia. Inkunaabelit, renessanssi- ja modernit editiot, käsikirjoitukset (paleografia).
11 KESKIAJAN TEOLOGIAN AATEHISTORIALLINEN TUTKIMUS Tutkimusperinteitä: Maailmalla: Keskiajan tekstejä tutkittu aina erityisesti katolisessa Euroopassa. Tomismin nousu 1800-luvun lopulta lähtien (uusskolastiikka). Paavi Leo XII:n kiertokirje Aeterni patris -> Tuomas Akvinolainen uusskolastiikan tärkein henkilö. Leuvenin (Belgia) yliopisto oli uusskolastiikan tärkeä keskus. Nykyään tutkitaan ympäri maailmaa. Keskuksia mm. KU Leuven (Belgia), Toronto (Kanada), Notre Dame (USA), Oxford, Cambridge. Suomessa: Erityisesti professori Simo Knuuttila ja hänen oppilaansa 1980-luvulta lähtien.
12 KESKIAJAN TEOLOGIAN YLEISPIIRTEITÄ Keskiaika on tuhannen vuoden mittainen ajanjakso (noin 500-luvulta uuden ajan alkuun saakka noin 1500-luvulle). Teologian harjoittamisen edellytykset ja tavat muuttuivat suuresti tänä aikana. Jaksotus: 1) Myöhäisantiikista varhaiskeskiaikaan (400-luvulta 700-luvulle) 2) Karolinginen teologia (700-luvun lopulta 900-luvulle) 3) Teologian systematisoitumiskehitys ( luvuilla) 4) Yliopistoteologian synty ja kukoistus (1200-luku ja 1300-luvun alku) 5) Myöhäiskeskiajan teologia (1300- ja 1400 luvut)
13 KESKIAJAN TEOLOGIAN YLEISPIIRTEITÄ Luennoilla pääpaino ja 1300 lukujen teologiassa. Jonkin verran sivutaan myös 1100-luvun teologiaa. Luennoilla esitellään teologiaa, joka perustui pääasiassa Pariisin ja Oxfordin yliopistoissa käytyihin keskusteluihin. Luennoilla keskitytään vain keskeisimpiin teemoihin ja ajattelijoihin. Tuomas Akvinolainen: 1) Tuomaan näkemyksiä kommentoitiin laajalti, 2) kirjoitti selkeästi ja 3) käännökset helposti saatavilla. Mutta: Tuomas Akvinolainen keskiajan teologia.
14 TEOLOGIA 1100-LUVULTA 1300-LUVULLE 1100-luku: Keski-Euroopan katedraalikoulut ja niistä muodostuvat yliopistot luku: Yliopistojen kasvu ja kukoistus, Aristoteles, Sentenssikommentaarit ja mendikanttiliikkeet luvun loppu ja 1300-luvun alku: skolastiikan kulta-ajan jälkipuolisko, argumenttikeskeisyydestä kirjoittajakeskeisyyteen, koulukunnat, fideismin nousu.
15 1100-LUKU Katedraalikoulut ja yliopistojen nousu. Esim. Pariisissa Notre-Damen ja Pyhä-Viktorialaisen katedraalikoulut -> Pariisin yliopisto. Keskeisiä teologeja: Anselm Canterburylainen (1033/ ) Kutsuttu skolastiikan perustajaksi. Tunnetaan erityisesti ontologisesta jumalatodistuksesta. Tahtoon liittyvän käsitteistön kehittäjä. Hugo Pyhä-Viktorialainen (n ) Pyhä-Viktorialaisen katedraalikoulun opettaja. Keskeinen teos Kristillisen uskon sakramenteista (De sacramentis christiane fidei).
16 1100-LUKU Keskeisiä teologeja: Petrus Abelard ( ) Tunnetaan erityisesti loogikkona, mutta oli myös teologi. Kirjeenvaihto Heloisen kanssa ja 1300 luvuilla ei keskeinen nimi. Petrus Lombardus ( ) Pariisin piispa ja katedraalikoulujen opettaja. Hugon oppilas. Tärkein teos Sentenssit (Sententiae).
17 Pariisi, Cimetière du Père-Lachaise
18 1100-LUKU 1100-luvun teologisen kirjallisuuden tärkein perintö 1200-luvulle oli Petrus Lombarduksen Sentenssit teos. Kasvava ymmärrys siitä, että kristillisessä perinteessä (=Raamattu ja kirkkoisät) oli esitetty keskenään ristiriitaisia näkemyksiä. Miten ratkaista ristiriidat? Petrus Abelardin teos Kyllä ja ei (Sic et non). Yhteensä 158 kysymystä, esim. Pitääkö uskoon soveltaa järkeä? Onko Jumala kolmiyhteinen? Ilmestyikö ylösnoussut Kristus ensiksi Marialle?. Onko synti asia vai teko? Kysymyksen jälkeen sitaatteja Raamatusta ja kirkkoisiltä. Sitaatit esittivät usein keskenään ristiriitaisia näkemyksiä. Abelard ei esittänyt, miten ratkaista ristiriidat.
19 1100-LUKU 1100-luvun Sentenssit-kirjallisuus: Kysymyksiä, sitaatteja ja kirjoittajan oma vastaus. Siteeraa paljon Augustinusta. Kirkkoisistä myös Johannes Damaskolainen. Merkittävin Sentenssit-teos oli Petrus Lombarduksen Sentenssit (Sententiae) Jakaantui neljään kirjaan, kvestioihin ja lukuihin/kysymyksiin 1. kirja kolminaisuudesta (47 kvestiota) 2. kirja luomisesta (44 kvestiota) 3. kirja kristologiasta (40 kvestiota) 4. kirja merkeistä eli sakramenteista (50 kvestiota) Yhteensä 181 kvestiota, sitaatteja Raamatusta ja kirkkoisiltä, useimmiten Petruksen oma ratkaisuehdotus.
20 Esimerkki 2. kirja, 18. kvestio LUKU 1. Naisen luomisesta 2. Miksi nainen luotiin miehen kylkiluusta eikä mistään muusta miehen ruumiinosasta? 3. Miksi kylkiluu otettiin miehestä tämän nukkuessa, eikä tämän ollessa valveilla? 4. Nainen luotiin kylkiluusta, joka itsessään moninkertaistui ilman, että siihen lisättiin mitään ulkopuolista. 5. Ylemmistä ja alemmista syistä. 6. Syistä, jotka ovat samaan aikaan sekä Jumalassa että luoduissa, ja niistä, jotka ovat vain Jumalassa. 7. Naisen sielusta, mikä ei ole miehen sielusta, koska sielut eivät synny toinen toisistaan.
21 1200-luvun keskustelua leimasivat: Yliopistojen muodostuminen Aristotelismin nousu 1200-LUKU Sentenssikommentaari-kirjallisuus Fransiskaaninen ja dominikaaninen liike Keskeisiä teologeja: Aleksanteri Halesilainen, Bonaventura, Tuomas Akvinolainen, Henri Gentiläinen, Johannes Duns Scotus.
22 1200-LUKU Yliopistojen muodostuminen ja 1200-lukujen vaihteessa. Yliopistot syntyivät opettajien ja opiskelijoiden yhteenliittyminä. Myöhemmin myös maalliset hallitsijat ja kirkolliset toimijat perustivat niitä. Kolme tiedekuntaa: humanistinen, teologinen ja oikeustieteellinen. Teologian kannalta tärkeimmät Pariisin ja Oxfordin yliopistot. Pariisin yliopisto perustettiin vuonan Olivat autonomisia, mutta esimerkiksi Pariisissa kirkolliset toimijat asettivat rajoitteita sille, mitä yliopistossa sai opettaa ja opiskella.
23 1200-LUKU Sentenssikommentaari-kirjallisuus Aleksanteri Halesilainen: Petrus Lombarduksen Sentenssit osaksi Pariisin yliopiston teologisen tiedekunnan opetusohjelmaa. Jokaisen valmistuvat maisterin tuli laatia kommentaari Petruksen Sentensseihin. Perinne jatkui aina 1500-luvulle asti. Aluksi yksittäisiä huomautuksia Sentensseihin (esim. Aleksanteri Halesilainen), ja 1300-lukujen vaihteessa kommentaarit irtautuivat Petruksen tekstistä (esim. Petrus Aureoli tai Adam Wodeham). Kommentaareista muodostui merkittävin yksittäinen lähdekokonaisuus.
24 1200-LUKU Kerjäläisveljistöt Uskonnollisia sääntökuntia, jotka syntyivät 1200-luvun alussa. Franciscus Assisilaisen (1181/ ) perustama fransiskaanit eli vähäiset veljet (lat. fratres minores). Dominicus Guzmanin ( ) perustama dominikaanit eli saarnaajaveljet (lat. fratres praedicatores). Lisäksi karmeliitat ja augustinolaiserakot. Kerjäläisveljestöt suoraan paavin alaisia keskusjohtoisia organisaatioita. Toimeentulo lahjoitusvaroin tai kerjäämällä. Veljien oli myös mahdollista siirtyä konventista toiseen esimerkiksi koulutuksen takia tai jotain tehtävää hoitamaan.
25 1200-LUKU Kerjäläisveljistöt Fransiskaanit ja dominikaanit perustivat opintokeskuksia (studium) erityisesti yliopistokaupunkeihin. Saattoi suorittaa filosofisen tiedekunnan perusopintoja vastaavan tutkinnon. Fransiskaaneilla ja dominikaaneilla oli teologisissa tiedekunnissa pysyviä oppituoleja luvun puolivälistä alkaen useimmat merkittävät teologit olivat joko fransiskaaneja tai dominikaaneja. Olivat joskus myös toisiaan vastaan kilpailevia koulukuntia (muttei aina).
26 1200-LUKU Aristotelismin nousu 1200-luvulla: Aristoteleen ( ekr.) teokset käännettiin latinaksi n. sadan vuoden aikana Huomattava vaikutus keskiajan teologiaan, filosofiaan ja tieteeseen Tuomas Akvinolainen (lukuisien muiden teologien kanssa) systematisoi Aristoteleen filosofian osaksi keskiajan kristillistä oppineisuutta Aristotelesta myös kritisoitiin (etenkin teologisissa kysymyksissä). Mm. luominen. Aristoteleen keskeinen asema yliopisto-opetuksessa Aika ajoin Aristotelestä myös sensuroitiin
27 OPPITUOMIOT JA SENSUURI Radikaalin aristotelismin (= latinalainen averroismi) nousu Pariisissa 1200-luvun puolen välin jälkeen. Mm. Siger Brabantilainen ( ) Pariisin piispa Étienne Tempier tuomitsi kirkonkirouksen uhalla joidenkin väitteiden opettamisen Laajempi ja tunnetumpi tuomio vuodelta Tempierin apuna 1277 mm. Henri Gentiläinen. Vuoden 1277 luettelo tuomituista väitteistä sisältää 219 väitelausetta liittyen filosofiaan ja teologiaan oppituomio tutkijoiden suuren mielenkiinnon kohteena. Mm. Duhem: 1277 tuomiot johtivat (aksidentaalisesti) modernin tieteen syntyyn. Teemoja: determinismin vastustaminen, Jumalan kaikkivaltiuden korostaminen. Kahden totuuden oppi? Alternative facts?
28 MUUTAMA ESIMERKKI 1277 TUOMIOISTA Älä opeta että: 34. Quod causa prima non posset plures mundos facere. Että ensimmäinen syy (=Jumala) ei voi tehdä useampia maailmoja. 45. Quod primum principium non est propria causa eternorum nisi metaphorice, quia conseruat ea, id est, quia nisi essent, ea non essent. Että ensimmäinen prinsiippi (=Jumala) ei ole ikuisten asioiden varsinainen syy paitsi siinä metaforisessa mielessä, että se säilyttää ne olemassa olevina. Toisin sanoen ellei sitä olisi olemassa, niitäkään ei olisi olemassa Quod nichil plus scitur propter scire theologiam. Että teologian ymmärtäminen ei johda siihen että ymmärtäisi mitään enemmän.
29 1300-LUKU Etenkin katolisissa piireissä 1300-luvulla on ollut edeltävää vuosisataa huonompi maine. Scotus, skotismi, Ockham ja ockhamismi vaihtoehtoina tomismille. Fideismi, voluntarismi eli tahdon vapauden ja merkityksen korostus. Nominalismi filosofiassa ja teologiassa Sentenssikommentaarit muuttuvat mutta säilyvät keskeisinä Samoin Augustinus ja Aristoteles säilyvät keskeisinä. Jotkut ajattelijat alkavat ottaa etäisyyttä Aristoteleeseen. Oxfordista tulee Pariisin veroinen ja jopa sitä tärkeämpi oppineisuuden keskus Tunnettuja ajattelijoita: William Ockham ( ), John Wyclif (n ), Gregorius Riminiläinen (n )
30 TEOLOGISIA TRENDEJÄ 1300-LUVULLA Fideismi suhteessa ilmoitetun teologian dogmeihin. Esim. kolminaisuusoppi, Jumalan olemassaolo. Potentia Dei absoluta vs. potentia Dei ordinata. Eli Jumalan absoluuttinen ja Jumalan säätämä valta. Taustalla logiikan kehitys ja sen merkityksen korostuminen. Teologisten ja loogisten välttämättömyyksien erottaminen ja 1300-luvuista puhutaan usein hengeltään toisilleen lähes vastakkaisina aikakausina. Kuitenkin paljon jatkuvuutta. Huomaa, että vuosisatojen jyrkkä erottelu on historiallisesti keinotekoista.
31 Tuomas Akvinolainen: TEOLOGIA TIETEENÄ Teologia oli ilmoitukseen perustuva tiede (sacra doctrina). Taustalla Aristoteleen Toisessa analytiikassa esittämä näkemys tieteellisestä tiedosta. Teologia on yksi, spekulatiivinen ja praktinen, arvokkain tiede ja sen ensisijainen kohde on Jumala.
Johdatus reformaation teologiaan
Johdatus reformaation teologiaan 1. syyskuuta 2016 1 Luennot luennot (24h, 2 op) 6.9.-11.10. ti ja to 12.15-13.45 salit, katso weboodista luentodiat tulevat nettisivulle pdf-tiedostoina http://blogs.helsinki.fi/pakarkka/sy103-2016/
LisätiedotFransiskaanit ja teologia
Fransiskaanit ja teologia sääntökunnilla yliopistossa omat oppituolinsa opetus omassa konventissa ) omat teologiset traditiot (k. 1245) opetti Pariisissa aluksi sekulaariteologina (=ei-sääntökuntalaisena)
Lisätiedotluvun teologiaa
6. 1300-1400 luvun teologiaa 1500-l alussa: via antiqua / via moderna yliopistofilosofian ja -teologian keskeinen koulukuntajako eroja: auktoriteetit via antiqualla: Albert + albertistit tai Akvinolainen
Lisätiedot4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)
4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)
Lisätiedot3. Dominikaaniteologia: Albert Suuri (k. 1280)
3. Dominikaaniteologia: (k. 1280) 39 Elämä syntynyt Schwabenissa, Saksassa opetti dominikaanina teologiaa Pariisissa ja Kölnissä Regensburgin piispa luennoi laajasti Aristotelesta ) kommentaarit doctor
Lisätiedot7. Luterilaisen teologian alkuvaiheet
7. Luterilaisen teologian alkuvaiheet nuori Luther myöhäiskeskiajan ja reformaation teologian välissä kirkkoisät, luostariteologia, uudemmat sääntökunnat, via antiqua/moderna, mystiikka Raamattu ja humanismi
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui suuren osan luterilaista
LisätiedotLUOKITUS EKSEGETIIKKA
1 LUOKITUS I EKSEGETIIKKA I-Aa Raamattu. Tekstit. Alkukielet. I-Ab Raamattu.Tekstit. Erikieliset I-Ac Raamattu. Synopsit. Konkordanssit I-Ad Raamatun Kieliopit. Kielten sanakirjat I-Ae Raamattu. Hakemistot.
LisätiedotYK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014
YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 28.10.2014 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan
LisätiedotKristillinen mystiikka
Kristillinen mystiikka mystiikkaa vaikea määritellä oma teologianhistoriallinen traditionsa lähteenä mm. Ps.-Dionysios (Mystisestä teologiasta), uusplatonismi määrätynlainen käsitteistö erityisiin hengellisiin
Lisätiedot8. Skolastiikan kritiikki
8. Skolastiikan kritiikki luterilaisen ja katolisen reformaation ristiriidat kehittyivät Lutherin myöhäiskeskiajan teologiaan ( skolastiikka ) kohdistuvan kritiikin pohjalta reformoitu traditio omaksui
LisätiedotFysiikan historia Luento 2
Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta
LisätiedotJohdatus reformaation teologiaan
Johdatus reformaation teologiaan 11. lokakuuta 2016 1 Johdanto Yliopistoteologian synty Luennot luennot (24h, 2 op) 6.9.-11.10. ti ja to 12.15-13.45 salit, katso weboodista luentodiat tulevat nettisivulle
LisätiedotKeskustelu Simo Knuuttilan kanssa Jumalasta, logiikasta ja rakkaudesta
Keskustelu Simo Knuuttilan kanssa Jumalasta, logiikasta ja rakkaudesta Miten käyttämämme käsitteet ovat muuttuneet historian saatossa? Entä onko käsityksemme tunteista pysynyt samana halki vuosisatojen?
LisätiedotLuostarilaitoksen syntyminen ja merkitys keskiajalla. Meri Peltonen Historia
Luostarilaitoksen syntyminen ja merkitys keskiajalla Meri Peltonen Historia 4 27.02.2018 Luostarilaitoksen synty Luostariliikkeen ja edelleen luostarilaitoksen synnyn peruspohjana on erakkoaate, joka pohjautuu
Lisätiedot2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto
2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta
LisätiedotKolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki
Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.
LisätiedotWilliam Ockhamin trinitaarinen teologia sen myöhäiskeskiaikaisessa kontekstissa
William Ockhamin trinitaarinen teologia sen myöhäiskeskiaikaisessa kontekstissa Mikko Posti Dogmatiikan pro gradu -tutkielma Helmikuu 2012 Sisällysluettelo Johdanto, metodit, Ockhamin biografia... 2 Tutkimuksen
LisätiedotKristuksen kaksiluonto-oppi
Kristuksen kaksiluonto-oppi Katolinen kirkko muotoili kolminaisuusopin 300- ja 400-luvuilla ja täydensi sitä Kristuksen kaksiluonto-opilla Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Kirkolla on ollut
LisätiedotYK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015
YK10 Etiikan luento-osio: Johdanto Syksy 2015 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma) Teologinen etiikka ja sosiaalietiikka 26.10.2015 1 Etiikan luentojen tavoitteet Kerrata / oppia filosofisen etiikan
LisätiedotSkolastiikan ja reformaation etiikka
Skolastiikan ja reformaation etiikka YK10 Etiikka SL 2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma.) Teologinen tiedekunta 2.11.2013 1 Pidetyt luennot 1. Kristillinen
LisätiedotUuden testamentin sosiaalinen maailma. Aineseminaari ja klo (sh 7)
Uuden testamentin sosiaalinen maailma Aineseminaari 14.12.06 ja 18.1.- 1.3.07 klo 16-19 (sh 7) Ensimmäinen tapaaminen Kurssin tavoitteet 3 op:n tai 5 op: laajuus kandidaatintöiden ohjaus Sovitaan esseiden
Lisätiedot2. Vainot Milloin, miksi kristittyjä vainottiin? Mitä vainoista seurasi?
UE2 kurssin kertaus Vastaa seuraaviin kysymyksiin. Voit tehdä itsellesi aikajanan samalla, kun kertaat. Se helpottaa tapahtumien hahmottamista. I Antiikin aika 1. Kristinuskon synty Milloin, missä ja miten
LisätiedotIslamilainen filosofia
Islamilainen filosofia Kreikkalaisen filosofian opiskelijat Antiikki ja Lähi-itä Filosofia Falsafa Platon Aistei"a havaittava maailma on vääristynyt ja täynnä virheitä On olemassa tode"isempi ja täyde"isempi
LisätiedotKIRKKOHALLITUS. Kirkko: yhteistä näkyä kohti
KIRKKOHALLITUS Kirkko: yhteistä näkyä kohti 1 Asiakirjan tausta Faith and Order-asiakirja BEM (Baptism, Eucharist Ministry l. Kaste, ehtoollinen, virka 1982) ja siitä saadut perusteelliset vastaukset KMN:n
LisätiedotEtiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet
Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto 4.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII)
LisätiedotErilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa
Erilliset opintokokonaisuudet teologisissa oppiaineissa Oppiainekohtainen erillinen opintokokonaisuus 25 op Oppiainekohtainen erillinen opintokokonaisuus koostuu oppiaineen perusopinnoista (12 op), oppiaineen
LisätiedotKIRJALLISUUTTA 1. Tieteen etiikka KIRJALLISUUTTA 3 KIRJALLISUUTTA 2 KIRJALLISUUTTA 4 KIRJALLISUUTTA 5
KIRJALLISUUTTA 1 Tieteen etiikka 11 Tieteellinen maailmankatsomus I: maailmankatsomusten aineksia Clarkeburn, Henriikka ja Arto Mustajoki, Tutkijan arkipäivän etiikka, Vastapaino, Tampere 2007. Hallamaa,
Lisätiedot12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat
12. Yhteenveto: Tunnustusten teologiat luterilaisuus: Augsburgin tunnustus Puolustus Yksimielisyyden ohje muut tunnustuskirjat katolisuus: Trenton kirkolliskokous reformoidut kirkot: paikalliset tunnustukset
LisätiedotVapaavalintaisiin opintoihin tai sivuaineisiin on löydettävissä opintoja etäsuoritusmahdollisuudella Avoimen yliopiston kautta.
Teologian tutkinnon rakenne ja ohjeellinen suoritusjärjestys suuntautumisvaihtoehdoittain Avoimen yliopiston kautta tutkintotavoitteisesti opiskeleville Turkoosilla värillä merkityt opintojaksot on mahdollista
LisätiedotTEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN
TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN Veijo Fiskaali 2013! 1 KURSSI 1 / UI 1 - HISTORIA Kirjoitusohjeet ja arvostelu Teksti tietokoneella tuotettuna: Riviväli 1,5 Fontti: Times New Roman Fonttikoot: " Pääotsikko
Lisätiedot9. Luterilainen ja reformoitu perinne
9. Luterilainen ja reformoitu perinne Lutherin näkemys koko protestanttisuuden perustana Roomalaiskirjeen luennoista alkaen, erityisesti Galatalaiskirjeen kommentaarissa (1531/35) vanhurskauttaminen syntien
LisätiedotYYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op
YYHT1103 Tiedon hallinta informaatioteknologisessa yhteiskunnassa, 5 op Arto Kauppi, Arja Kilpeläinen, Jukka Sankala, Antti Syväjärvi Tavoitteet Tiedon rakenteellisen yhteiskunnallisen merkityksen, tietoyhteiskunnan
LisätiedotTUM-E3231 Ekumeeninen teologia
TUM-E3231 Ekumeeninen teologia Tutkielman oppialan opinnot Minna Hietamäki 2018 Opintojakson tavoitteet Opiskelija ymmärtää ekumeenisen teologian keskeisiä kysymyksiä osana systemaattisen teologian keskustelua
LisätiedotMIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?
MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan
LisätiedotSUOMEN HELLUNTAIKIRKKO
SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen
LisätiedotPakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.
Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa
LisätiedotETIIKKA ERI KIRKOISSA IR
ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen
LisätiedotHeikki Salomaa. Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari
Heikki Salomaa Soveltavien opintojen orientaatiojakson työelämäseminaari Intensiivijakson yhteiset osiot TYÖELÄMÄSEMINAARI Opettaja yliopistonlehtori Heikki Salomaa (8 t) To 5.9. klo 12.15 13.45 AT102
LisätiedotKVESTIO 1 TULEEKO KÄYTTÄÄ AINOASTAAN KAIKKEA MUUTA KUIN JUMALAA
William Ockham, Sentenssien selitys I, jakso 1, kvestio 1 Suomennos Toivo Holopainen 2018 ENSIMMÄINEN JAKSO 1 KVESTIO 1 TULEEKO KÄYTTÄÄ AINOASTAAN KAIKKEA MUUTA KUIN JUMALAA Koskien ensimmäistä jaksoa,
LisätiedotMIRATOR KESÄKUU/JUNI/JUNE 2004 1
MIRATOR KESÄKUU/JUNI/JUNE 2004 1 Virpi Mäkinen, Keskiajan aatehistoria Näkökulmia tieteen, talouden ja yhteiskuntateorioiden kehitykseen 1100 1300-luvuilla. Atena Kustannus, Jyväskylä 2003. 246 s. Keskiajan
LisätiedotTuomas Akvinolainen, Summa theologiae I, q. 14, a. 8 ja a. 13. Suomennos Toivo Holopainen 2016 KVESTIO 14 JUMALAN TIETO
, a. 8 ja a. 13 Suomennos Toivo Holopainen 2016 KVESTIO 14 JUMALAN TIETO Jumalan substanssiin liittyvien asioiden [q. 3 13] jälkeen on tarkasteltava hänen toimintaansa (operatio) liittyviä asioita. Koska
LisätiedotPSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti
PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi
LisätiedotSEKSUAALIETIIKKA 2011
SEKSUAALIETIIKKA 2011 Tommi Paalanen Kuva: Qumma Art Kuka mitä hä? Asiantuntija Jyväskylän ammattikorkeakoulu Seksuaaliterveyden koulutuksen laatuyksikkö Tohtorikoulutettava Väitöskirja: Filosofinen seksuaalietiikka
LisätiedotPedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi
Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi 2017 OPINTOJAKSO Luokanopettajakoulutuksen erillisvalinta. Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi (408014S) 4 op Kasvatustieteiden
LisätiedotEKK 223 Uuden testamentin sosiaalinen maailma. Risto Uro Luentokurssi PR XV
EKK 223 Uuden testamentin sosiaalinen maailma Risto Uro Luentokurssi 15.3-3.5.2011 13-17 PR XV Roomalainen vesijohto Palmyrassa Osaamistavoitteet Vrt. uudet EK263 tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan
LisätiedotKLASSINEN TEISMI JA SEN KRITIIKKI
KLASSINEN TEISMI JA SEN KRITIIKKI Esitelmä Karjalan teologisen seuran yleisöillallassa 20. 11. 2007, Petri Järveläinen, filosofian dosentti (Jyväskylän yliopisto), uskonnonfilosofian ja etiikan dosentti
LisätiedotYK 61Orientoivan vaiheen HOPS, 1 op hyl/hyv YK 10 Filosofia ja etiikka, 7 op
OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI Systemaattinen teologia 1(5) 2.11.2010 OPINTOSUORITUSTEN REKISTERÖINTI SYSTEMAATTISEN TEOLOGIAN OSASTOLLA Opintojaksot on suoritettava opinto-oppaassa ilmoitettujen opintopisteiden
Lisätiedot4. Ilmoitus. Room. 1:19-23
4. Persoonallinen Jumala ja kristinuskon totuusvaatimus ihminen oppii tuntemaan Jumalan vasta kun Jumala itse kertoo itsestään ihmisen osuus? ilmoituksen käsite Raamatun asema ilmoituksessa kokemus ja
LisätiedotKEVÄTLUKUKAUSI 2014, ALUSTAVA OPETUSOHJELMA
KEVÄTLUKUKAUSI 2014, ALUSTAVA OPETUSOHJELMA HISTORIAN PERUSOPINNOT FM Anna Nieminen: Uusi ja uusin aika, luento 16 t. + kirjallisuus, 14.1. 29.1. ti klo 10 12 SÄ118, ke klo 12 14 L7 ja to klo 10 12 PR102
LisätiedotTutkija: Koulun kirjoittamisopetuksen pitää uudistua blogit ja rap-lyriikkaa aineiden tilalle?
Tutkija: Koulun kirjoittamisopetuksen pitää uudistua blogit ja rap-lyriikkaa aineiden tilalle? Kieliopin pänttäys ei kiinnosta nuoria, kirjoittamista pitäisikin opettaa luovuuden ja yhteisöllisyyden kautta
LisätiedotFysiikan opinnot Avoimen yliopiston opiskelijoille
Fysiikan opinnot Avoimen yliopiston opiskelijoille 2.9.2014 1 Yliopiston lukuvuosi ja opetusperiodit 2014-2015 Yliopiston lukuvuosi 1.8. 31.7. Syyslukukausi I periodi: 1.9.-17.10. lukuvuoden avajaiset
LisätiedotOmatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö
Omatunto kolkuttaa Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Jokaisella meillä on omatunto. Omalla tunnolla tarkoitetaan ihmisen sisäistä tajua oikeasta ja väärästä. Se on lähtöisin Jumalasta, vaikkei
Lisätiedot5. Oppi ja moraali. Erottaako oppi vai etiikka?
5. Oppi ja moraali Suomen ev.-lut. kirkon ja Venäjän ortodoksisen kirkon väliset neuvottelut oppikysymykset (pelastus, sakramentit jne.) sosiaalieettinen teema (rauhantyö) TA 4/2016 (myös teologia.fi)
LisätiedotOpettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa
Opettajan pedagogiset opinnot Itä- Suomen yliopistossa Opettajankoulutusfoorumin alueellinen tilaisuus 18.5.2017 18.5.2017 Pertti Väisänen, professori, varadekaani UEF, 4 tiedekuntaa: Filosofinen tiedekunta
Lisätiedot6. Ortodoksinen kirkko
6. Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen kirkko syntyi kristinuskon jakautuessa vuonna 1054. Johtaja on patriarkka. Siihen kuuluu noin 270 miljoonaa kannattajaa. Suurin osa maailman ortodoksisista paikalliskirkoista
LisätiedotYKSI JUMALA KOLME PERSOONAA. TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta
YKSI JUMALA KOLME PERSOONAA TV7 raamattukoulu 15.2.2010 Reijo Telaranta PYHÄ KOLMINAISUUS, Antonio de Pereda, 1640-luvulla KOLMINAISUUDEN YLISTYS, Albrecht Dürer, V. 1511 Jumala antoi sydämen ja aivot
LisätiedotB-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa Vuonna 2009 kiintiö oli 35, hakijoita oli 122 Maisteriksi valmistu
Aineenopettajan koulutukseen hakevien infotilaisuus 10.2.2010 Opintoasiainsuunnittelija Sanna Lumikko Teologinen tiedekunta B-koulutusohjelma B-koulutusohjelmaan l vuonna 2010 voidaan hyväksyä 30 opiskelijaa
LisätiedotEros ja Agape - eroavuus ja yhteys
Suomen ekumeeninen neuvosto Opillisten kysymysten jaosto Kokous Helsingin ev. lut. kirkkohallituksessa 27.9.2007 Alustus B TM Tapani Saarinen DEUS CARITAS EST "Jumala on rakkaus ja se joka pysyy rakkaudessa
LisätiedotPääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.
KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan
LisätiedotDOGMATIIKKA. Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde?
DOGMATIIKKA Dogmatiikassa tarkastellaan kristinuskon oppia eli... Mitä kirkko opettaa? Mihin kristityt uskovat? Mikä on uskon sisältö ja kohde? JUMALA RAKKAUS EHTOOLLINEN KIRKKO PELASTUS USKONTUNNUSTUKSET
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
LisätiedotDIGITAALINEN MARKKINOINTI ELINTARVIKEALALLA EKM-102
DIGITAALINEN MARKKINOINTI ELINTARVIKEALALLA EKM-102 Jari Salo, KTT Professori (Markkinointi) Dosentti (Digitaalinen markkinointi) Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Taloustieteen laitos, Maatalous-Metsätieteellinen
LisätiedotJohdanto kurssille. Vastuuopettaja: Ilona Mikkonen, Yliopiston lehtori. Tapaaminen sopimuksen mukaan;
Markkinoinnin perusteet 23A00110 Johdanto kurssille Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Henkilökunta Vastuuopettaja: Ilona Mikkonen, Yliopiston lehtori Tapaaminen
LisätiedotLuokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?
Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi? Tiina Nyyssönen, koulutussuunnittelija OKL tiina.m.nyyssonen@jyu.fi JYU. Since 1863. 12.11.2018 1 Millainen OKL on? Luokanopettajakoulutus =>
LisätiedotKESKIAJAN KRISTILLINEN MYSTIIKKA
KESKIAJAN KRISTILLINEN MYSTIIKKA 1. JOHDANTO Teoksessaan Antiikin teologinen perintö. Kristillisen platonismin viisi vuosisataa Pauli Annala jakaa antiikin perinteen kuuteen eri pääsuuntaukseen. Tarkoituksenani
LisätiedotKonfliktinratkaisu ja sovittelu. Kaijus Ervasti
Konfliktinratkaisu ja sovittelu Kaijus Ervasti Luennoitsija: Kaijus Ervasti 1. Luentosarjan eteneminen ja lähtökohdat Oikeustieteen opetuksen fokus? For law students to focus exclusively on the litigation
LisätiedotFysiikan opinnot Avoimen yliopiston opiskelijoille
Fysiikan opinnot Avoimen yliopiston opiskelijoille Fysiikan laitos / Pia Saarinen www.helsinki.fi/yliopisto 4.9.2013 1 Fysiikan perusopinnot, 25 op - kokonaisuutena tai yksittäisinä kursseina 530281 Vuorovaikutukset
LisätiedotUSKONTO Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi
USKONTO Uskonnonopetuksen keskeinen tehtävä on perehdyttää opiskelija omaan uskontoonsa, sen kulttuuriperintöön sekä uskonnosta nousevaan elämänkatsomukselliseen ja eettiseen ajatteluun. Muihin uskontoihin
LisätiedotAluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op
Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa 792319A, 5 op Joni Vainikka, Heikki Sirviö, Fredriika Jakola, Katharina Koch Kurssin rakenne Seitsemän kahden tunnin lukupiiriä 2500 tai 3600 sanan essee
LisätiedotOppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2006 (3 ja 6 op) L
Oppiminen ja oppimisympäristöt kevät 2006 (3 ja 6 op) L S-72.3520, T-110.6300, TU-53.1263 Ursula Holmström T (ursula.holmstrom@tkk.fi) Maria Hyytiäinen S (maria.hyytiainen@tkk.fi) Eija Korpelainen TU (eija.korpelainen@tkk.fi)
LisätiedotAINEOPINNOT Käytännöllisen teologian näkökulmia (KT205): Osa A (5 op) Liisa Lampela
AINEOPINNOT Käytännöllisen teologian näkökulmia (KT205): Osa A (5 op) 103091 16.10. ti 16-17 PR aud XIV 30.10. - 20.11. ti 10-12 PR aud XIV 27.11. ti 10-12 PR aud XII 4.12. ti 9-12 PR aud XIV Liisa Lampela
LisätiedotFarmaseuttinen etiikka. Luento 1. Farmasian tdk VTM Markus Neuvonen
Farmaseuttinen etiikka Luento 1. Farmasian tdk. 29.10. VTM Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Keskustelutehtävä 2 Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin Etiikka 1.
LisätiedotRoomalaiskatolisen kirkon etiikka
Roomalaiskatolisen kirkon etiikka YK10 Kirkkojen etiikka Etiikan luento-osio SL2013 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Teologinen tiedekunta 16.11.2013 1 Yleistä
LisätiedotRaamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä
isä Arto Leskinen1 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Katekumeenipiiri 1.11.2017 isä Arto Leskinen isä Arto Leskinen2 Raamattu ja traditio Kirkon opin lähteenä Puhuessaan kahdesta uskon lähteestä,
LisätiedotRanskalainen filologia
Ranskalainen filologia uusien opiskelijoiden informaatiotilaisuus 29.8.2007 Mikä on romaanisten kielten laitos? useamman oppiaineen muodostama yksikkö laitoksessa on neljä oppiainetta: ranskalainen filologia,
LisätiedotSisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala
LisätiedotStudia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!
Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 10.11.2011 1 Onko koko todellisuus ainetta? 10.11.2011 2 Todellisuus on se, mikä on totta. Että jos vaikka uskoo, että mörköjä on olemassa, niin
LisätiedotTietotekniikan kandidaattiseminaari
Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö
Lisätiedot3. Kuinka monta teemaa kannattaa valita? Voiko itse keksiä teemoja?
ÄI 61 Nir Kirjapäiväkirjan ohjeet 1. Millainen teksti kirjapäiväkirja on? Kirjapäiväkirja tarkastelee lukemiasi teoksen erilaisten teemojen kautta. Teemoja luetellaan näissä ohjeissa tuonnempana. Päiväkirjasta
LisätiedotEsseeohje Tarkoitus Rakenne
Teologinen tiedekunta 24.10.2017 Yleiset esseeohjeet 2017 Opettaja tarkentaa tarvittaessa esim. kirjallisuutta ja mahdollisia lähteitä koskevaa ohjeistusta Esseeohje Tarkoitus Akateeminen essee on tieteellisen
Lisätiedot(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C op KL 2018
(LÄNSIMAISEN) KAUPUNKISUUNNITTELUN HISTORIA ARK-C1003 4 op KL 2018 KURSSIN OHJELMA Seitsemän luentoa keskittyvät länsimaisiin kaupunkisuunnitelmiin ja kaupunkisuunnittelijoihin antiikista nykyaikaan. Kurssi
LisätiedotFILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON. Thursday, February 19, 15
FILOSOFIA JA USKONTO LÄNSIMAINEN NÄKÖKULMA USKONTOON USKONNONFILOSOFIA HY USKONNONFILOSOFIAA OPISKELLAAN JA TUTKITAAN SEURAAVISSA TIETEISSÄ: TEOLOGINEN TIEDEKUNTA (KRISTILLINEN PUOLI) TEOREETTINEN FILOSOFIA
LisätiedotApologia-forum 25.-27.4.2014
Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum
LisätiedotLiite A: Kyselylomake
1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion
LisätiedotJohdatus tutkimustyöhön (811393A)
Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate
LisätiedotMiten ymmärtää katolista kirkkoa? Jyri Komulainen
Miten ymmärtää katolista kirkkoa? Jyri Komulainen 15.1.2019 I Rakenteet Lähtökohta (1): Aidosti katolinen ja ekumeeninen kirkko - Perinteisesti roomalais-katolinen, koska latinalainen traditio ollut ydin
LisätiedotVALISTUS JA KRISTINUSKO RANSKASSA. Luku 11 Ydinsisältö
VALISTUS JA KRISTINUSKO RANSKASSA Luku 11 Ydinsisältö Tulisiko uskonnollisten symbolien käyttö julkisilla paikoilla, kuten kouluissa, kieltää EU:ssa? Ranska on kieltänyt. Minkälainen historia kiellon taustalla
LisätiedotKevään 2013 alustava opetusohjelma
Kevään 2013 alustava opetusohjelma * Viikolla 10 ei ole opetusta * Muutokset ja täydennykset ovat mahdollisia niistä tiedotetaan oppiaineen internet-sivuilla. ******************************************************************************
LisätiedotHenrietta Aarnikoivu
Henrietta Aarnikoivu Talentum Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja Henrietta Aarnikoivu Julkaisija: Talentum Media Oy Kansi: Anni Palotie Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-1986-7 ISBN
LisätiedotPLAGIAATINTUNNISTUS- JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ HY:SSÄ
PLAGIAATINTUNNISTUS- JÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ HY:SSÄ TUTKI 2-SEMINAARI PAULIINA KUPILA MITÄ ON PLAGIOINTI? Plagioinnilla (plagiarism) eli luvattomalla lainaamisella tarkoitetaan jonkun toisen julkituoman tutkimussuunnitelman,
LisätiedotFilosofia Tässä tarkastellut filosofian opiskelijat suorittavat humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon. MATEMATIIKKA JA REAALIAINEET
Filosofia 2013-15 FILOSOFIA (HUMANISTINEN ALA) 2013-15, N = 90 Tässä tarkastellut filosofian opiskelijat suorittavat humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon. Filosofian opiskelijoilla matematiikan
LisätiedotESIPUHE. Sisällys V-W Y-Ö
ESIPUHE A B C D E F G H I J K M N O P Q R S T U V-W Y-Ö Ei vain teologian tutkiminen vaan myös sen opiskelu ja harrastaminen on nykyään laajempaa ja monitahoisempaa kuin koskaan aikaisemmin. Jatkuvasti
LisätiedotAlusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?
Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna
LisätiedotRakastan työtäni mutta miksi?
Rakastan työtäni mutta miksi? Elina Jokinen FT, Kirjoitusviestinnän opettaja JYU / Kielikeskus Esityksen kuvat, videot ja kommentit Gradu- ja väitöskirjaretriitti kevät 2016, Konnevesi Tieteen popularisointi
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014
Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat
LisätiedotOrientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin
Orientaatiotilaisuus Avoimen yliopiston opintoihin Tervetuloa opiskelemaan Helsingin yliopiston Avoimeen yliopistoon! 1 Ennen opiskelua Tutustu hyvin opinto-ohjelmaan verkkopalvelussa: luentojen ajat ja
LisätiedotParhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia
Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.
LisätiedotJohdatus opin historiaan
Johdatus opin historiaan Turun kristillisessä opistossa Itä-Suomen yliopiston avoimen yliopiston vaatimusten mukaan tammi-helmikuussa 2012 TD Kalle Elonheimo kalle.elonheimo@evl.fi kalle.europilgrimage.org
Lisätiedot