Mikrobiologian tenttitärpit Ensimmäinen välikoe Lyhyet kysymykset. Sisällys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mikrobiologian tenttitärpit Ensimmäinen välikoe Lyhyet kysymykset. Sisällys"

Transkriptio

1 Mikrobiologian tenttitärpit Ensimmäinen välikoe Lyhyet kysymykset Sisällys Sivu 2 ESBL Dermatofyytit Lipopolysakkaridi Beetalaktamaasikoe Lymen tauti eli borrelioosi Pneumocystis carinii Potilastapaus Sivu 3 Enterobius vermicularis MRSA Flukonatsoli Potilastapaus Katalaasikoe E-testi Sivu 4 Prioni Opsonisaatio Candida albicansin tunnistaminen Selektiivinen elatusaine Meropeneemi Fimbria Neuraminidaasi Sivu 5 Seerumitesti Potilastapaus Toksoplasma MIC-arvo Flagella Peptidoglykaani Plasmodium falciparum Blastospori Alfa-hemolyysi Sivu 6 Optokiinikoe Klamydospori Satelliittikoe Pseudomyseli Mupirosiini Pratsikvanteli Kissanpentu

2 ESBL Lyhenne sanoista extended spectrum beta lactamase. Eräiden bakteerien tuottama beetalaktamaasi, jotka pilkkovat monia antibiootteja tehden bakteereista resistentimpiä. Dermatofyytit Dermatofyytti eli silsasieni on ihon, karvan tai kynnen sarveistuneessa kudoksessa kasvava, usein sairausoireita aiheuttava Epidermophyton-, Trichophyton- tai Microsporumsuvun sienilaji. Lipopolysakkaridi Lipopolysakkaridi on suurikokoinen molekyyli, joka koostuu lipidistä ja polysakkaridista. Molekyylin rakenteessa on kolme kovalenttisin sidoksin yhdistynyttä osaa: O-polysakkaridi eli O-antigeeni, ydinoligosakkaridi ja lipidi A. Lipopolysakkarideja esiintyy gramnegatiivisten bakteerien ulkokalvon pinnalla, jossa ne toimivat endotoksiineina ja aktivoivat elimistön immuunijärjestelmän. Beetalaktamaasikoe Antibioottiherkkyysmääritys, jonka avulla tutkitaan, tuottaako bakteeri beetalaktamaasia. Beetalaktamaasia tuottavat bakteerit ovat resistenttejä muun muassa penisilliinille. Herkkyysmäärityksestä on apua sopivan antibiootin valinnassa. Lymen tauti eli borrelioosi Lymen taudin aiheuttaa gramnegatiivinen spirokeettabakteeri Borrelia burgdorferi. Borrelioosi tarttuu infektoituneen punkin (nymfi, aikuinen), harvoin paarman, puremasta. Suomessa tartuntoja vuosittain, riskialueita Ahvenanmaa ja Turun saaristo. Varhaisvaiheen oireena pureman ympärille ilmaantuva punoitus, erythema migrans (50%lle). Seuraavassa vaiheessa bakteerit leviävät veren mukana eri elimiin (hematogeeninen leviäminen): kuumeilu, niveloireet, lihassärky, iho-oireet, silmäoireet, sydänoireet,enkefaliitti ja meningiitti ovat mahdollisia, myöhäisvaiheessa isojen nivelten infektiot, hermosto- ja sydänoireet, neurologiset oireet ja iho-oireet. Laboratoriodiagnostiikassa käytetään vasta-ainemäärityksiä, viljelyä, ja nukleiinihappo-osoitusta, mutta diagnostiikka on haastavaa ristireaktioiden ym. häiriöiden vuoksi. Hoitona varhaisvaiheen paikalliseen infektioon käytetään amoksisilliinia, doksisykliiniä, kefuroksiimiaksetiilia tai atsitromysiiniä vähintään 2 vkon ajan, disseminoituneessa infektiossa keftriaksonia iv 2-3 vko (ja usein täydennyksenä jatketaan suun kautta 1-3 kk amoksisilliini). Toimivaa rokotetta Euroopassa ei ole. Pneumocystis carinii Maailmanlaajuisesti esiintyvä eliö, joka nykyisin luokitellaan sieneksi. Aiheuttaa immuunipuutteisille potilaille keuhkokuumeen (tyypillinen AIDS-potilaan oppurtunisti-infektio). Tartunta saadaan piseratartuntana usein jo lapsuudessa, primaari-infektio yleensä oireeton 4-8 viikon kuluttua tartunnasta. Yleensä kliinisen taudin ilmetessä kyseessä on siis piilevän infektion uudelleen aktivoituminen. P. carinii voi esiintyä paksuseinäisenä kystamuotona tai ohutseinäisenä trofotsoiittina. Pneumokystiskeuhkokuumeelle (PCP) on tyyppillistä keuhkorakkuloiden täyttyminen eosinofiilisella vaahtomaisella massalla, joka sisältää tulehdussoluja ja eläviä ja vaurioituneita parasiitteja. Tartunnan saaneilla oireina on asteittain paheneva hengenahdistus, kuiva yskä ja kuume. Diagnoosi voidaan esimekiksi tehdä osoittamalla parasiitti bronkoalveolaarihuuhtelunesteestä. Hoidossa tärkeintä on immuunivasteen parantaminen, ja lisäksi lääkehoitona trimetropriimi-sulfametoksatsoli ja kortikosteroidit. Hoitamaton PCP johtaa immuunipuutteisilla potilailla lähes aina kuolemaan. Neurokirurgisella osastolla on potilas, jolle on likvorkierron häiriön vuoksi laitettu shuntti. Potilas kuumeilee ja tajunnan taso on alentunut. Otetussa likvornäytteessä kasvaa gram+ryhmäkokkeja. Mihin bakteerilajiin löydös viittaa? Grampositiivinen ryhmäkokki, joka viihtyy

3 vieraspinnoilla, voisi olla Staphylococcus epidermidis. Enterobius vermicularis Enterobius vermicularis eli kihomato tarttuu ihmisestä toiseen. Taudin oireena on lapsilla peräaukon kutina, aikuisilla yleensä oireeton. Raapiessa munia siirtyy sormiin ja sormien kautta mato leviää. Diagnosoidaan peräaukon suun sively- tai teippinäytteellä. Hoitona mebendatsolia kerta-annoksena Enterobius vermicularis Enterobius vermicularis eli kihomato on ihmisen suolistossa elävä sukkulamato ja yleisin matotauti Suomessa. Se tarttuu ihmisestä toiseen ja on etenkin lapsilla yleinen. Paksusuolessa loisiva naaras käy yöllä munimassa peräaukon suulla. Tämä aiheuttaa kutinaa ja raapimista. Kihomato tarttuu käsiin, mm. kynsien alle ja leviää suuhun ja muihin ihmisiin. Kihomadon laboratoriodiagnoosi perustuu peräaukon suun sively/teippinäytteeseen ja kihomadon sekä munien havaitsemiseen mikroskoopista. Helposti uusiutuvaa kihomatoa voidaan hoitaa mebendatsolilla ja ennaltaehkäistä hyvällä hygienialla. MRSA MRSA on lyhenne sanoista metisilliinille resistentti Stafylococcus Aureu. Kyseessä on sairaalabakteeri. MRSA ei ole vaarallisempi kuin muut Staf. Aureukset, mutta voi aiheuttaa epidemioita sairaaloissa. Se vaatii kalliimpien mikrobilääkkeiden esim. vankomysiinin käyttöä. Resistenttien kantojen lisääntyminen nopeaa, Suomessa alle 1% kaikista Staf. aureuksista mutta USA:ssa jopa yli 50%. MRSA leviää tavallisimmin sairaalahenkilökunnan käsistä: käsihygienia hyvin tärkeää! MRSAtartunnan saanut voi olla vuosia kantaja. Flukonatsoli Atsolit ovat sienilääkkeitä, jotka estävät sienien soluseinämän ergosterolisynteesiä. Flukonatsoli on suun tai iv kautta annettava hiivasienilääke, jolle useimmat candida-kannat ovat herkkiä. Laboratorio ilmoittaa potilaan veriviljelyn olevan positiivinen. Gram-värjäyksessä näkyy gram+ ketjukokkeja. Mihin bakteerilajiin löydös viittaa? Löydös viittaa streptokokki-lajin bakteeriin (streptococcus). Tarkempi lajinmääritys näillä tiedoilla on mahdotonta. A-ryhmän (streptococcus pyogenes), C-ryhmän ja G-ryhmän (sekä sairailla tai vastasyntyneillä B-ryhmän) beta-hemolyyttisen streptokokin aiheuttamaan infektioon voi liittyä bakteremia ja sepsis. Muista streptokokeista bakteremiaa voivat aiheuttaa myös alfa-hemolyyttiset streptokokit kuten pneumokokki (Streptococcus pneumoniae) sekä enterokokit (enterococcus faecalis, enterococcus faecium) ja viridans-ryhmän streptokokit. Katalaasikoe Katalaasikoetta käytetään kun halutaan erottaa stafylokokit streptokokeista tai B- hemolyyttiset streptokokit listeriasta. Stafylokokeilla katalaasikoe on positiivinen ja streptokokeilla negatiivinen. Kokeen suoritus tapahtuu niin, että laitetaan pisara katalaasireagenssia objektilasille ja poimitaan bakteeripesäke puutikulla reagenssipisaraan. Jos tapahtuu kuplintaa, niin vetyperoksidi hajoaa ja kaasua muodostuu, joten bakteeri on näin ollen katalaasipositiivinen. Vetyperoksidi hajoaa hapeksi ja vedyksi vain katalaasientsyymin läsnäollessa. E-testi Kirjan mukaan; kaupallinen antibioottiherkkyyden MIC-määritysmenetelmä. (MIC=minimal inhibitory concentration). Menetelmässä tehdään herkkyysmaljalle mattoviljely tutkittavasta bakteerista. Viljelyn päälle asetetaan antibioottiliuska. Antibioottiliuskassa on antibioottia gradienttina eli laskevasta nousevaan pitoisuutena. Antibiootti diffuntoituu agariin. Gradientin alapäässä, jossa pitoisuudet ovat matalat, bakteeri kasvaa liuskaan kiinni. Se kohta,missä antibioottipitoisuus on tarpeeksi korkea aiheuttamaan kasvun eston, on MIC. Menetelmä on suhteellisen tarkka ja korkeahintainen. 3

4 Prioni Prionit ovat rakenteeltaan muuttuneita proteiineja, jotka ovat pienimpiä tunnettuja taudinaiheuttajia. Prionit eivät sisällä lainkaan nukleiinihappoja vaan niiden katsotaan koostuvan yksinomaan tai ainakin pääasiassa normaalin solukalvoproteiinin, prioniproteiinin (PrPc), muuntuneista muodoista. Elimistön normaalit PrPc-proteiinit muuttuvat patologisiksi ja infektiivisiksi PrPSc-prioniproteiineiksi. Muutoksen aiheuttamismekanismi on yhä epäselvä, mutta erään hypoteesin mukaan patologiset PrPSc-molekyyllit pakottavat normaalit PrPcmoolekyylit omaksumaan oman muotonsa. Prionit eivät pilkkoudu täysin valkuaisaineita hajoittavilla entsyymeillä. Prionitaudit ovat ryhmä hermostoa rappeuttavia sairauksia ja ne johtavat väistämättä yksilön kuolemaan. Prionitaudeille tunnusomainen merkki on PrPSc-aggregaattien kertyminen aivoihin. Ihmisen tunnetuimmat prionitaudit ovat Creutzfeldt-Jakobin tauti (CJD) ja nykyään jo lähes hävinnyt, kannibalismin välityksellä leviävä kuru. Hullun lehmän tauti (BSE) on prionin aiheuttama naudan aivosairaus, jonka oletetaan joskus aiheuttavan ihmiselle lihansyömisen välityksellä Creutzfeldt-Jakobin taudin muunnoksen. Opsonisaatio Mikrobin päällystäminen vasta-aineilla tai komplementtitekijöillä, jolloin mikrobit on helpompi fagosytoida. Fagosyyttien pinnalla on reseptoreita mikrobien päällystykseen osallistuville opsoniineille. Suun limakalvolta otetussa näytteessä kasvaa hiivasieni. Millä yksinkertaisella laboratoriotestillä erotat yleisimmän hiivasienen, Candida albicansin, muista kandidalajeista? Suomessa yleisesti käytetään Dentocult CA kasvualustaa, jolle levitetään epäillyltä limakalvoalueelta raaputettu näyte. Candida albicans kasvaa alustalla ruskeana. Toinen pikadiagnostiikkaan soveltuva keino on käyttää ChromAgar viljelyalustaa, jolla eri hiivasienet kasvavat eri värisinä. Candida albicans kasvaa vihreänä. Selektiivinen elatusaine Bakteerien (ja sienten) eristys- ja tunnistustarkoitukseen on kehitetty useita kaupallisia, selektiivisiä elatusaineita. Niihin on lisätty komponentteja, jotka suosivat tiettyjen bakteerilajien tai ryhmien kasvua, ja estävät ei-haluttujen bakteerien kasvua. Esim. sappisuolat ja tietyt väriaineet, kuten kristallivioletti, estävät gram-positiivisten bakteerien kasvua. Enterobakteerien eristykseen usein käytettävä MacConkey-agar sisältää molempia. Voidaan myös käyttää esim. jotain antibioottia (eristettäessä homeita lisätään vain bakteereihin tehoavaa antibioottia, eristettäessä bakteereja sienilääkettä). Muita selektiivisiä elatusaineita MacConkey-agarin lisäksi ovat mm. salmonella- ja shigellaselektiivinen XLD-agar, DTM-agar dermatofyytiteille ja Löwenstein-Jensen-alusta mykobakteerien eristämiseen. Meropeneemi Bakteerilääke, joka on vaikutukseltaan hyvin laajakirjoinen. Kuuluu karbapeneemeihin, beetalaktaamiantibiootti. Fimbria Fimbria on bakteerien tarttumiskarva. Tarttuminen tapahtuu fimbrian päässä olevan adhesiiniproteiinin avulla, joka sitoutuu spesifiseen reseptoriin. Fimbriat ovat bakteereille usein välttämättömiä, esim. suoliston normaaliflooran bakteerit välttävät huuhtoutumisen tarttumalla suolen seinämiin. Neuraminidaasi Neuraminidaasi on influenssaviruksen pinnan glykoproteiini, jonka tehtävä on rajoittaa viruksen takertumista hemagglutiniinin tunnistamiin reseptorirakenteisiin silloin, kun tästä on virukselle haittaa. Neuraminidaasi on nykyisten influenssarokotteiden komponentti, ja siihen perustuu puhtaiden neuraminidaasirokotteiden koko strategia. 4

5 Seerumitesti Kuuluu sieniviljelyn jatkotutkimuksiin. Candida albicans voidaan yleensä tunnistaa seerumitestin eli itiöputkitestin avulla. Tällöin vältytään mm. käymiskokeelta jne. Seerumitestissä hiivakantaa inkuboidaan seerumissa 2-3 tuntia +37 asteessa, jolloin C.albicans muodostaa väliseinättömiä itiöputkia. Laboratoriosta soitetaan, potilaan veriviljelyssä todettu kasvua kahdessa veriviljelypullossa. Gram-värjäyksessä näkyy gram-negatiivisia diplokokkeja. Mihin bakteerilajiin löydös viittaa? Löydös viittaa Neisseria-suvun bakteereihin tai Moraxella Catarrhalikseen. Näistä Neisseria meningiditis eli meningokokki on tyypillisin sepsiksen aiheuttaja, joka voi aiheuttaa myös meningiitin. Neisseria gonorrhoeae eli gonokokki on tippurin aiheuttaja. M. catarrhaliksesta saa tyypillisimmin ylempien hengitysteiden infektioita. Toksoplasma Toxoplasma gondii eli toksoplasma on parasiitti, joka elää lähinnä kissoissa. Toksoplasma voi tarttua myös ihmisiin aiheuttaen flunssan kaltaisia oireita. Riskiryhmässä ovat raskaana olevat ja immuunipuolustukseltaan heikentyneet henkilöt. Äidin raskaudenaikainen toksoplasmoosi voi aiheuttaa keskenmenon tai synnynnäisen toksoplasmoosin. MIC-arvo MIC-arvo (minimal inhibitory concentration) kertoo antimikrobisen aineen pienimmän bakteerien kasvun estävän pitoisuuden. Se mitataan putki- tai maljalaimennosmenetelmällä (ensimmäinen nestemäisessä ja jälkimmäinen kiinteässä elatusaineessa), jolloin bakteeria kasvatetaan eri antibioottimääriä sisältävissä putkissa tai maljoilla. Viimeinen laimennussarjan putki tai malja, jolla bakteerikasvustoa ei esiinny ja jonka antibioottikonsentraatio tunnetaan, antaa MIC-arvon. MIC-arvon voi mitata myös E- testillä;bakteerin mattoviljelylle asetetaan liuska, jonka toisessa päässä on runsaasti antibioottia pitoisuuden laskiessa toiseen päähän mentäessä. MIC voidaan lukea liuskalta juuri ennen kohtaa, jossa bakteerikasvusto kasvaa liuskaan kiinni (tällöin antibioottikonsentraatio juuri riittää bakteerikasvun estämiseen). Flagella Flagella on bakteerien liikkumiseen tarkoitettu värekarvamainen rakenne. Useimmat bakteerit liikkuvat yhden tai useamman flagellan avulla, jotka koostuvat flagelliini-proteiinista. Flagellan juuressa on kiinnitys- ja moottoriproteiineja, joiden avulla flagella pyörii. Peptidoglykaani Peptidoglykaani eli mureiini on muun muassa bakteerien soluseinän rakennusaine. Se antaa bakteereille muodon ja vaikuttaa soluliman osmoottiseen paineeseen. Mureiini koostuu sokereista ja aminohapoista. Plasmodium falciparum Plasmodiumit ovat malariaa aiheuttavia alkueläinloisia, jotka kuuluvat itiöeläimiin ja infektoivat punasoluja. Malaria tarttuu ihmisestä toiseen Anopheles-hyttysen kautta ja verensiirroissa ja on nykyisin tropiikin ja subtropiikin tauti, tyypillisin oire on kohtauksellinen kuume. Plasmodium-lajeista P.falciparum on yleisin malarian aiheuttaja ja vaarallisin, sillä se voi aiheuttaa vakavia komplikaatioita verisuonivaurioista seuraten ja johtaa hoitamattomana kuolemaan. P. falciparumin kyky infektoida kaikenikäisiä punasoluja tekee siitä Plasmodium-lajeista vaarallisimman, muiden lajien infektoidessa vain tietyn ikäisiä punasoluja rajoittaen näin parasitemiaa. P. falciparumista esiintyy malarialääkkeille vastustuskykyisiä kantoja. Blastospori Blastospori on suvuttomasti syntynyt hiivaitiö Alfa-hemolyysi Alfa-hemolyysi tarkoittaa osittaista punasolujen hemolyysiä, mikä näkyy verimaljalla vihertävänä. Väri johtuu bilirubiinista. Streptokokit jaetaan hemolysointikykynsä perusteella 5

6 osittain ja täydellisesti hemolysoiviin ja nonhemolyyttisiin. Alfahemolyyttisiä streptokokkeja ovat Streptococcus pneumoniae ja Viridans-ryhmän streptokokit, joihin kuuluu mm. S. Mutans. Optokiinikoe Kokeessa tutkittavasta bakteerista tehdään mattoviljely ja maljan pinnalle asetetaan optokiinikiekko. Maljalle syntyvä estorengas kertoo onko bakteeri optokiini herkkä. Pneumokokki on esimerkki optokiini herkästä bakteerista. Tätä tietoa käytetään hyödyksi sen erottamiseksi muista α-hemolyyttisistä streptokokeista, jotka ovat optokiiniresistenttejä. Klamydospori Klamydospori on Candida albicans lajille tunnusomainen paksuseinäinen kätköitiö, joka kestää hyvin ulkoisia epäedullisia olosuhteita. Imipeneemi Imipeneemi on beetalaktaami ja se tehoaa erittäin hyvin mm. stafylokokkeihin ja streptokokkeihin, mutta ei metisilliiniresistentteihin stafylokokkeihin. Enterokokkeihin se tehoaa kohtalaisesti. Useimmat gramnegatiiviset enterobakteerit, neisseriat ja hemofilukset ovat myös sensitiiviä imipeneemille. Imipeneemiä saadaan streptomyces cattleyan muodostamasta tienamysiinistä tekemällä siitä puolisynteettinen johdos. Rakenteeltaan se muistuttaa penisilliiniä. Bakteerit voivat kehittää resistentin imipeneemiä vastaan. Gramnegatiivisilla bakteereilla on jo satunnaisesti imipeneemiresistenttejä kantoja. Suomessa nämä ovat kuitenkin harvinaisia. Imipeneemi on parenteraalisesti annettava lääke. Sen käyttö rajoittuu tiettyjen vaikeiden ja komplisoituneiden infektioiden sairaalahoitoon. Sen käyttöä rajoitetaan mm. resistenssin yleistymisen vuoksi. va bakteeri kasvaakseen punasolujen hemolyysiä. Tutkittavaa bakteeria viljellään mattoviljelynä verimaljalle. Hemolyyttistä bakteeria viljellään yksi viiva mattoviljelyn keskelle, jolloin muodostuu hemolyysialue. Tutkitaan, kasvaako tutkittavaa bakteeria vain satelliittikasvuna hemolyysialueella vai koko maljalla. Hemolyyttinen bakteeri voi olla esim. St. aureus ja esim. hemofilukset kasvavat satelliittikasvuna hajonneista punasoluista vapautuneiden kasvutekijöiden vuoksi. Pseudomyseli Pseudomyseli on sienille, etenkin hiivasienille, tyypillinen rakenne. Sienten perusrakenteena on rihma eli hyyfi, joka kasvaessaan muodostaa sienirihmaston eli myselin. Pseudomyseli on valerihmasto, johon erilliset solut jäävät kiinni. Mupirosiini Mupirosiini on paikallishoitoon tarkoitettu antibiootti. Lääkettä käytetään erityisesti stafylokokkibakteerin ja streptokokkibakterin aiheuttamien tulehdusten hoitoon ihossa ja nenän limakalvolla. Pratsikvanteli Eräs loismatolääke Satelliittikoe Satelliittikokeella testataan, vaatiiko tutkitta- Onnea tenttiin!

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Moniresistentit bakteerit

Moniresistentit bakteerit 25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin

Lisätiedot

Gram-värjäykset. Olli Meurman

Gram-värjäykset. Olli Meurman Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017 Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi

Lasten infektioita kihomadot, märkärupi Lasten infektioita kihomadot, märkärupi 16.10.2015 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Terhi Tapiainen Last. el, lasten infektiolääkäri, dos. OYS Lapset ja nuoret Kihomato Enterobius vermicularis,

Lisätiedot

LOPPUTENTTI

LOPPUTENTTI Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016 Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?

Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset

Lisätiedot

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri

Moniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset

Lisätiedot

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,

Lisätiedot

VITEK2 -käyttökokemuksia

VITEK2 -käyttökokemuksia VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön

Lisätiedot

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.

Lisätiedot

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään

Lisätiedot

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua

Kliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa

Lisätiedot

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!

Vaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus! Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita

Lisätiedot

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Lukijalle Lapset ja lapsiperheet kärsivät melko yleisesti kihomadoista. Tartunta tapahtuu helposti esimerkiksi käsien välityksellä. Vaiva talttuu, kunhan lääkehoitoa

Lisätiedot

Mikrobiologian ensimmäisen välitentin tärpit

Mikrobiologian ensimmäisen välitentin tärpit Mikrobiologian ensimmäisen välitentin tärpit Cursus Peteri & DC Halonen 2009 Mikrobiologia & infektiosairaudet - välitentti I SISÄLLYS- LUETTELO 03 Klamydiat 03 Bioaseet 04 Gramnegatiiviset kokkibakteerit

Lisätiedot

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?

Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri

Lisätiedot

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:

Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: ja b) värjäytyvyyden perusteella: 1) Gram-positiiviset Soluseinän ulkokalvo värjäytyy 2) Gram negatiiviset Soluseinän ulkokalvo jää värjäytymättä Laborointi

Lisätiedot

Kierrospalautteita: Veriviljelyt. Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy

Kierrospalautteita: Veriviljelyt. Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy Kierrospalautteita: Veriviljelyt Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy Vuoden 2014 veriviljelykierrosten osallistujamäärä 120 Kierrokselle ilmoittautuneita 100 80 60 40 Ulkomailta

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian

Lisätiedot

Ajankohtaista laboratorionäytteistä

Ajankohtaista laboratorionäytteistä Ajankohtaista laboratorionäytteistä Kaisu Rantakokko-Jalava Oyl, Tyks Kliininen mikrobiologia 30.11.2018 Sairaalahygieniayksikön alueellinen koulutus Ajankohtaista laboratorionäytteistä Etusivu uusiks:

Lisätiedot

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae

Lisätiedot

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti

Lisätiedot

KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007

KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007 KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007 Yleinen periaate Kromogeenisella maljalla tarkoitetaan elatusainetta, joka sisältää väriyhdisteen (kromogeenin). Kromogeeni

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 215 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2010

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2010 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 JOHANNA HAIKO, FT, SAIRAALAMIKROBIOLOGI SUVI KORHONEN, FM, ERIKOISTUVA SAIRAALAMIKROBIOLOGI ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, V.A. OSASTONYLILÄÄKÄRI SISÄLLYSLUETTELO 1/2 HUSRES 2017 4

Lisätiedot

PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML)

PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML) PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML) Bakteriologian kierroksen koostumus 2003 lähtien Näytteet 1 ja 2: Aerobiviljely-> patogeenien tunnistus

Lisätiedot

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 Suvi Korhonen, FM, erikoistuva sairaalamikrobiologi Johanna Haiko, FT, sairaalamikrobiologi Anu Pätäri-Sampo, LT, v.a. osastonylilääkäri Sisällysluettelo Staphylococcus aureus

Lisätiedot

Malarian käytännön diagnostiikka

Malarian käytännön diagnostiikka Malariadiagnostiikka ja ameebojen toteaminen - tunnistusseminaari Labquality-päivät 10.2.2012 Sakari Jokiranta, dos., erik. lääk. Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

MRSA -kantajien kokemuksia tartunnan saamisesta ja hoidosta. Oili Ström Hygieniahoitaja

MRSA -kantajien kokemuksia tartunnan saamisesta ja hoidosta. Oili Ström Hygieniahoitaja MRSA -kantajien kokemuksia tartunnan saamisesta ja hoidosta Oili Ström Hygieniahoitaja Mitä ovat Staphylococcus aureus ja MRSA? Staphylococcus aureus -bakteeri on yleinen bakteeri löytyy terveiden henkilöiden

Lisätiedot

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet

Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI SYNULOX vet 40 mg/10 mg tabletti, koiralle ja kissalle SYNULOX vet 200 mg/50 mg tabletti, koiralle ja kissalle SYNULOX vet 400 mg/100 mg tabletti, koiralle 2. LAADULLINEN

Lisätiedot

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito 54. Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteerilääkkeet ovat olleet käytössä jo 65 vuoden ajan. Sulfonamidien ensimmäiset johdokset otettiin käyttöön 1930-luvun

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40

Sisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40 Sisällys 1 MIKROBIOLOGIA 11 Mikrobit mikroskoopin keksimisestä geenitekniikan työvälineiksi 11 Mikrobit ihmisen elinympäristössä 14 Mikrobit luonnon kiertokulussa 14 Mikrobit luonnonvesissä 16 Mikrobit

Lisätiedot

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilastot

Mikrobilääkeresistenssitilastot Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,

Lisätiedot

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹

VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä

Lisätiedot

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö

Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset

Lisätiedot

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen

Lisätiedot

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit

Lisätiedot

12/1/13. Perustietoa mikrobeista. Tavoite. Bakteerien rakenne. Bakteerit. Peptidoglykaanikerros (= mureiinikerros)

12/1/13. Perustietoa mikrobeista. Tavoite. Bakteerien rakenne. Bakteerit. Peptidoglykaanikerros (= mureiinikerros) Perustietoa mikrobeista Tavoite yleiskäsitys siitä, mitkä bakteerit ovat ihmiselle tärkeitä patogeenejä minkälaisia tauteja nämä bakteerit aiheuttavat mitä bakteereita löytyy avohoidossa tärkeistä infektioista

Lisätiedot

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

gramnegatiiviset sauvat

gramnegatiiviset sauvat Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen

Lisätiedot

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)

RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011 Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu Näyte 1 / 2011 Haavaerite. Leikkaushaavainfektio Löydös:

Lisätiedot

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 212 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta

Lisätiedot

Grampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus

Grampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus Grampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus Laura Lindholm THL, Mikrobilääkeresistenssiyksikkö 2.10.2013 Fire-päivä, syksy 2013 / Laura Lindholm 1 EUCAST suositus resistenssimekanismien

Lisätiedot

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2009. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2009. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2009 Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu Näyte 1 / 2009 Poskionteloerite. 72-vuotiaan miehen sinuiitti.

Lisätiedot

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014

Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014 Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun

Lisätiedot

Milloin nieluviljely

Milloin nieluviljely Milloin nieluviljely Nieluviljelyä käytetään nielutulehduksen tutkimuksessa Nieluviljely tehdään potilaille, joilla on kipeä tai tulehtunut nielu mutta ei nuhaa tai yskää Ratkaistaan, tarvitaanko tulehduksen

Lisätiedot

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät

Streptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät Streptokokki Vakavat tartunnat Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät 13.11.17 Streptokokit Grampositiivinen ketjukokki, Kuva T. Seiskari, SLL 2016 Betahemolyyttisiä

Lisätiedot

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.

Lisätiedot

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka

Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,

Lisätiedot

Avohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit

Avohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit Avohoidon antibiootit Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä

Lisätiedot

Bioteknologia BI5. Mikrobit

Bioteknologia BI5. Mikrobit Bioteknologia BI5 Mikrobit MIKROBIT eliöitä kaikista neljästä kunnasta + virukset ja prionit kaikki mikroskooppisen pienet eliöt yksilö- ja lajimäärältään enemmän kuin muita eliöitä esiintyvät kaikenlaisissa

Lisätiedot

Pihkauutteen mikrobiologiaa

Pihkauutteen mikrobiologiaa Pihkauutteen mikrobiologiaa 1. Taustaa Lapin ammattiopiston toimeksiannosta tutkittiin pihka / kasvisöljyseoksen antimikrobista tehoa. 2. Tutkimusmenetelmä Antimikrobinen teho arvioitiin sovelletulla agardiffuusiomenetelmällä

Lisätiedot

Mikrobiresistenssitilastot 2017

Mikrobiresistenssitilastot 2017 Mikrobiresistenssitilastot 2017 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2017 (vain potilaan

Lisätiedot

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Vaaleanpunainen, pyöreä tabletti, toisella puolella jakouurre, toisella puolella painettu numero 500.

VALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Vaaleanpunainen, pyöreä tabletti, toisella puolella jakouurre, toisella puolella painettu numero 500. VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amoxiclav vet 400 mg/100 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat aineet: Amoksisilliini (amoksisilliinitrihydraattina) Klavulaanihappo

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Keskisuomalaiset zoonoosit

Keskisuomalaiset zoonoosit Keskisuomalaiset zoonoosit Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Sanna Kilpinen www.terve.fi Zoonoosi? from Greek: ζῷον zoon "animal" Eläimen, yleensä selkärankaisen, infektiotauti, joka voi

Lisätiedot

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa Marianne Gunell Jari Jalava TYÖPAPERI Suomessa Finres 2012 1 2014 TYÖPAPERI 1/2014 Marianne Gunell ja Jari Jalava Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 -työpaperin toimittamisesta

Lisätiedot

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015

Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta

Lisätiedot

Pihkauutteen mikrobiologiaa. Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista

Pihkauutteen mikrobiologiaa. Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista Pihkauutteen mikrobiologiaa Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista Rainer Peltola Täsmätietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle 2016 Pihkauutteen mikrobiologiaa Perusselvitys

Lisätiedot

virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan

virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan VÄRIMALJATAT virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan HUSLAB: syyskuu 2007 Ritvaleena Puohiniemi Labquality-päivät 05.02.2010 1 VÄRIMALJAT virtsaviljelyn primaarimaljana Testaus 4-14.9.2007;

Lisätiedot

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET

SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus

Lisätiedot

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010

Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio 5-vuotisseurantajakson kertymä 20 bakteeriviljelykierrosta 80 potilasnäytettä 40 Pu-BaktVi2;

Lisätiedot

Labquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO)

Labquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO) Labquality-päivät 5.2.2009 OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO) Eivät ainakaan ulkomailla Moniresistenssin murheenkryynit Moniresistentti

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valmistetta ei saa antaa kanille, marsulle, hamsterille, gerbiilille eikä muille pienille jyrsijöille.

VALMISTEYHTEENVETO. Valmistetta ei saa antaa kanille, marsulle, hamsterille, gerbiilille eikä muille pienille jyrsijöille. 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amovet vet 150 mg/ml injektioneste, suspensio VALMISTEYHTEENVETO 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml sisältää: Vaikuttava aine: Amoksisilliinitrihydraatti (172,1 mg) vastaten

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät

Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät 5.2.2009 Suomi muu maailma Vertailu UK Neqasin laadunarviointitulosten perusteella

Lisätiedot

Avohoidon antibiootit

Avohoidon antibiootit Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä tullut satoja Suomessa vuosittain 2.5 miljoonaa hoitojaksoa

Lisätiedot