Mikrobiologian tenttitärpit Ensimmäinen välikoe Lyhyet kysymykset. Sisällys
|
|
- Annika Kivelä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikrobiologian tenttitärpit Ensimmäinen välikoe Lyhyet kysymykset Sisällys Sivu 2 ESBL Dermatofyytit Lipopolysakkaridi Beetalaktamaasikoe Lymen tauti eli borrelioosi Pneumocystis carinii Potilastapaus Sivu 3 Enterobius vermicularis MRSA Flukonatsoli Potilastapaus Katalaasikoe E-testi Sivu 4 Prioni Opsonisaatio Candida albicansin tunnistaminen Selektiivinen elatusaine Meropeneemi Fimbria Neuraminidaasi Sivu 5 Seerumitesti Potilastapaus Toksoplasma MIC-arvo Flagella Peptidoglykaani Plasmodium falciparum Blastospori Alfa-hemolyysi Sivu 6 Optokiinikoe Klamydospori Satelliittikoe Pseudomyseli Mupirosiini Pratsikvanteli Kissanpentu
2 ESBL Lyhenne sanoista extended spectrum beta lactamase. Eräiden bakteerien tuottama beetalaktamaasi, jotka pilkkovat monia antibiootteja tehden bakteereista resistentimpiä. Dermatofyytit Dermatofyytti eli silsasieni on ihon, karvan tai kynnen sarveistuneessa kudoksessa kasvava, usein sairausoireita aiheuttava Epidermophyton-, Trichophyton- tai Microsporumsuvun sienilaji. Lipopolysakkaridi Lipopolysakkaridi on suurikokoinen molekyyli, joka koostuu lipidistä ja polysakkaridista. Molekyylin rakenteessa on kolme kovalenttisin sidoksin yhdistynyttä osaa: O-polysakkaridi eli O-antigeeni, ydinoligosakkaridi ja lipidi A. Lipopolysakkarideja esiintyy gramnegatiivisten bakteerien ulkokalvon pinnalla, jossa ne toimivat endotoksiineina ja aktivoivat elimistön immuunijärjestelmän. Beetalaktamaasikoe Antibioottiherkkyysmääritys, jonka avulla tutkitaan, tuottaako bakteeri beetalaktamaasia. Beetalaktamaasia tuottavat bakteerit ovat resistenttejä muun muassa penisilliinille. Herkkyysmäärityksestä on apua sopivan antibiootin valinnassa. Lymen tauti eli borrelioosi Lymen taudin aiheuttaa gramnegatiivinen spirokeettabakteeri Borrelia burgdorferi. Borrelioosi tarttuu infektoituneen punkin (nymfi, aikuinen), harvoin paarman, puremasta. Suomessa tartuntoja vuosittain, riskialueita Ahvenanmaa ja Turun saaristo. Varhaisvaiheen oireena pureman ympärille ilmaantuva punoitus, erythema migrans (50%lle). Seuraavassa vaiheessa bakteerit leviävät veren mukana eri elimiin (hematogeeninen leviäminen): kuumeilu, niveloireet, lihassärky, iho-oireet, silmäoireet, sydänoireet,enkefaliitti ja meningiitti ovat mahdollisia, myöhäisvaiheessa isojen nivelten infektiot, hermosto- ja sydänoireet, neurologiset oireet ja iho-oireet. Laboratoriodiagnostiikassa käytetään vasta-ainemäärityksiä, viljelyä, ja nukleiinihappo-osoitusta, mutta diagnostiikka on haastavaa ristireaktioiden ym. häiriöiden vuoksi. Hoitona varhaisvaiheen paikalliseen infektioon käytetään amoksisilliinia, doksisykliiniä, kefuroksiimiaksetiilia tai atsitromysiiniä vähintään 2 vkon ajan, disseminoituneessa infektiossa keftriaksonia iv 2-3 vko (ja usein täydennyksenä jatketaan suun kautta 1-3 kk amoksisilliini). Toimivaa rokotetta Euroopassa ei ole. Pneumocystis carinii Maailmanlaajuisesti esiintyvä eliö, joka nykyisin luokitellaan sieneksi. Aiheuttaa immuunipuutteisille potilaille keuhkokuumeen (tyypillinen AIDS-potilaan oppurtunisti-infektio). Tartunta saadaan piseratartuntana usein jo lapsuudessa, primaari-infektio yleensä oireeton 4-8 viikon kuluttua tartunnasta. Yleensä kliinisen taudin ilmetessä kyseessä on siis piilevän infektion uudelleen aktivoituminen. P. carinii voi esiintyä paksuseinäisenä kystamuotona tai ohutseinäisenä trofotsoiittina. Pneumokystiskeuhkokuumeelle (PCP) on tyyppillistä keuhkorakkuloiden täyttyminen eosinofiilisella vaahtomaisella massalla, joka sisältää tulehdussoluja ja eläviä ja vaurioituneita parasiitteja. Tartunnan saaneilla oireina on asteittain paheneva hengenahdistus, kuiva yskä ja kuume. Diagnoosi voidaan esimekiksi tehdä osoittamalla parasiitti bronkoalveolaarihuuhtelunesteestä. Hoidossa tärkeintä on immuunivasteen parantaminen, ja lisäksi lääkehoitona trimetropriimi-sulfametoksatsoli ja kortikosteroidit. Hoitamaton PCP johtaa immuunipuutteisilla potilailla lähes aina kuolemaan. Neurokirurgisella osastolla on potilas, jolle on likvorkierron häiriön vuoksi laitettu shuntti. Potilas kuumeilee ja tajunnan taso on alentunut. Otetussa likvornäytteessä kasvaa gram+ryhmäkokkeja. Mihin bakteerilajiin löydös viittaa? Grampositiivinen ryhmäkokki, joka viihtyy
3 vieraspinnoilla, voisi olla Staphylococcus epidermidis. Enterobius vermicularis Enterobius vermicularis eli kihomato tarttuu ihmisestä toiseen. Taudin oireena on lapsilla peräaukon kutina, aikuisilla yleensä oireeton. Raapiessa munia siirtyy sormiin ja sormien kautta mato leviää. Diagnosoidaan peräaukon suun sively- tai teippinäytteellä. Hoitona mebendatsolia kerta-annoksena Enterobius vermicularis Enterobius vermicularis eli kihomato on ihmisen suolistossa elävä sukkulamato ja yleisin matotauti Suomessa. Se tarttuu ihmisestä toiseen ja on etenkin lapsilla yleinen. Paksusuolessa loisiva naaras käy yöllä munimassa peräaukon suulla. Tämä aiheuttaa kutinaa ja raapimista. Kihomato tarttuu käsiin, mm. kynsien alle ja leviää suuhun ja muihin ihmisiin. Kihomadon laboratoriodiagnoosi perustuu peräaukon suun sively/teippinäytteeseen ja kihomadon sekä munien havaitsemiseen mikroskoopista. Helposti uusiutuvaa kihomatoa voidaan hoitaa mebendatsolilla ja ennaltaehkäistä hyvällä hygienialla. MRSA MRSA on lyhenne sanoista metisilliinille resistentti Stafylococcus Aureu. Kyseessä on sairaalabakteeri. MRSA ei ole vaarallisempi kuin muut Staf. Aureukset, mutta voi aiheuttaa epidemioita sairaaloissa. Se vaatii kalliimpien mikrobilääkkeiden esim. vankomysiinin käyttöä. Resistenttien kantojen lisääntyminen nopeaa, Suomessa alle 1% kaikista Staf. aureuksista mutta USA:ssa jopa yli 50%. MRSA leviää tavallisimmin sairaalahenkilökunnan käsistä: käsihygienia hyvin tärkeää! MRSAtartunnan saanut voi olla vuosia kantaja. Flukonatsoli Atsolit ovat sienilääkkeitä, jotka estävät sienien soluseinämän ergosterolisynteesiä. Flukonatsoli on suun tai iv kautta annettava hiivasienilääke, jolle useimmat candida-kannat ovat herkkiä. Laboratorio ilmoittaa potilaan veriviljelyn olevan positiivinen. Gram-värjäyksessä näkyy gram+ ketjukokkeja. Mihin bakteerilajiin löydös viittaa? Löydös viittaa streptokokki-lajin bakteeriin (streptococcus). Tarkempi lajinmääritys näillä tiedoilla on mahdotonta. A-ryhmän (streptococcus pyogenes), C-ryhmän ja G-ryhmän (sekä sairailla tai vastasyntyneillä B-ryhmän) beta-hemolyyttisen streptokokin aiheuttamaan infektioon voi liittyä bakteremia ja sepsis. Muista streptokokeista bakteremiaa voivat aiheuttaa myös alfa-hemolyyttiset streptokokit kuten pneumokokki (Streptococcus pneumoniae) sekä enterokokit (enterococcus faecalis, enterococcus faecium) ja viridans-ryhmän streptokokit. Katalaasikoe Katalaasikoetta käytetään kun halutaan erottaa stafylokokit streptokokeista tai B- hemolyyttiset streptokokit listeriasta. Stafylokokeilla katalaasikoe on positiivinen ja streptokokeilla negatiivinen. Kokeen suoritus tapahtuu niin, että laitetaan pisara katalaasireagenssia objektilasille ja poimitaan bakteeripesäke puutikulla reagenssipisaraan. Jos tapahtuu kuplintaa, niin vetyperoksidi hajoaa ja kaasua muodostuu, joten bakteeri on näin ollen katalaasipositiivinen. Vetyperoksidi hajoaa hapeksi ja vedyksi vain katalaasientsyymin läsnäollessa. E-testi Kirjan mukaan; kaupallinen antibioottiherkkyyden MIC-määritysmenetelmä. (MIC=minimal inhibitory concentration). Menetelmässä tehdään herkkyysmaljalle mattoviljely tutkittavasta bakteerista. Viljelyn päälle asetetaan antibioottiliuska. Antibioottiliuskassa on antibioottia gradienttina eli laskevasta nousevaan pitoisuutena. Antibiootti diffuntoituu agariin. Gradientin alapäässä, jossa pitoisuudet ovat matalat, bakteeri kasvaa liuskaan kiinni. Se kohta,missä antibioottipitoisuus on tarpeeksi korkea aiheuttamaan kasvun eston, on MIC. Menetelmä on suhteellisen tarkka ja korkeahintainen. 3
4 Prioni Prionit ovat rakenteeltaan muuttuneita proteiineja, jotka ovat pienimpiä tunnettuja taudinaiheuttajia. Prionit eivät sisällä lainkaan nukleiinihappoja vaan niiden katsotaan koostuvan yksinomaan tai ainakin pääasiassa normaalin solukalvoproteiinin, prioniproteiinin (PrPc), muuntuneista muodoista. Elimistön normaalit PrPc-proteiinit muuttuvat patologisiksi ja infektiivisiksi PrPSc-prioniproteiineiksi. Muutoksen aiheuttamismekanismi on yhä epäselvä, mutta erään hypoteesin mukaan patologiset PrPSc-molekyyllit pakottavat normaalit PrPcmoolekyylit omaksumaan oman muotonsa. Prionit eivät pilkkoudu täysin valkuaisaineita hajoittavilla entsyymeillä. Prionitaudit ovat ryhmä hermostoa rappeuttavia sairauksia ja ne johtavat väistämättä yksilön kuolemaan. Prionitaudeille tunnusomainen merkki on PrPSc-aggregaattien kertyminen aivoihin. Ihmisen tunnetuimmat prionitaudit ovat Creutzfeldt-Jakobin tauti (CJD) ja nykyään jo lähes hävinnyt, kannibalismin välityksellä leviävä kuru. Hullun lehmän tauti (BSE) on prionin aiheuttama naudan aivosairaus, jonka oletetaan joskus aiheuttavan ihmiselle lihansyömisen välityksellä Creutzfeldt-Jakobin taudin muunnoksen. Opsonisaatio Mikrobin päällystäminen vasta-aineilla tai komplementtitekijöillä, jolloin mikrobit on helpompi fagosytoida. Fagosyyttien pinnalla on reseptoreita mikrobien päällystykseen osallistuville opsoniineille. Suun limakalvolta otetussa näytteessä kasvaa hiivasieni. Millä yksinkertaisella laboratoriotestillä erotat yleisimmän hiivasienen, Candida albicansin, muista kandidalajeista? Suomessa yleisesti käytetään Dentocult CA kasvualustaa, jolle levitetään epäillyltä limakalvoalueelta raaputettu näyte. Candida albicans kasvaa alustalla ruskeana. Toinen pikadiagnostiikkaan soveltuva keino on käyttää ChromAgar viljelyalustaa, jolla eri hiivasienet kasvavat eri värisinä. Candida albicans kasvaa vihreänä. Selektiivinen elatusaine Bakteerien (ja sienten) eristys- ja tunnistustarkoitukseen on kehitetty useita kaupallisia, selektiivisiä elatusaineita. Niihin on lisätty komponentteja, jotka suosivat tiettyjen bakteerilajien tai ryhmien kasvua, ja estävät ei-haluttujen bakteerien kasvua. Esim. sappisuolat ja tietyt väriaineet, kuten kristallivioletti, estävät gram-positiivisten bakteerien kasvua. Enterobakteerien eristykseen usein käytettävä MacConkey-agar sisältää molempia. Voidaan myös käyttää esim. jotain antibioottia (eristettäessä homeita lisätään vain bakteereihin tehoavaa antibioottia, eristettäessä bakteereja sienilääkettä). Muita selektiivisiä elatusaineita MacConkey-agarin lisäksi ovat mm. salmonella- ja shigellaselektiivinen XLD-agar, DTM-agar dermatofyytiteille ja Löwenstein-Jensen-alusta mykobakteerien eristämiseen. Meropeneemi Bakteerilääke, joka on vaikutukseltaan hyvin laajakirjoinen. Kuuluu karbapeneemeihin, beetalaktaamiantibiootti. Fimbria Fimbria on bakteerien tarttumiskarva. Tarttuminen tapahtuu fimbrian päässä olevan adhesiiniproteiinin avulla, joka sitoutuu spesifiseen reseptoriin. Fimbriat ovat bakteereille usein välttämättömiä, esim. suoliston normaaliflooran bakteerit välttävät huuhtoutumisen tarttumalla suolen seinämiin. Neuraminidaasi Neuraminidaasi on influenssaviruksen pinnan glykoproteiini, jonka tehtävä on rajoittaa viruksen takertumista hemagglutiniinin tunnistamiin reseptorirakenteisiin silloin, kun tästä on virukselle haittaa. Neuraminidaasi on nykyisten influenssarokotteiden komponentti, ja siihen perustuu puhtaiden neuraminidaasirokotteiden koko strategia. 4
5 Seerumitesti Kuuluu sieniviljelyn jatkotutkimuksiin. Candida albicans voidaan yleensä tunnistaa seerumitestin eli itiöputkitestin avulla. Tällöin vältytään mm. käymiskokeelta jne. Seerumitestissä hiivakantaa inkuboidaan seerumissa 2-3 tuntia +37 asteessa, jolloin C.albicans muodostaa väliseinättömiä itiöputkia. Laboratoriosta soitetaan, potilaan veriviljelyssä todettu kasvua kahdessa veriviljelypullossa. Gram-värjäyksessä näkyy gram-negatiivisia diplokokkeja. Mihin bakteerilajiin löydös viittaa? Löydös viittaa Neisseria-suvun bakteereihin tai Moraxella Catarrhalikseen. Näistä Neisseria meningiditis eli meningokokki on tyypillisin sepsiksen aiheuttaja, joka voi aiheuttaa myös meningiitin. Neisseria gonorrhoeae eli gonokokki on tippurin aiheuttaja. M. catarrhaliksesta saa tyypillisimmin ylempien hengitysteiden infektioita. Toksoplasma Toxoplasma gondii eli toksoplasma on parasiitti, joka elää lähinnä kissoissa. Toksoplasma voi tarttua myös ihmisiin aiheuttaen flunssan kaltaisia oireita. Riskiryhmässä ovat raskaana olevat ja immuunipuolustukseltaan heikentyneet henkilöt. Äidin raskaudenaikainen toksoplasmoosi voi aiheuttaa keskenmenon tai synnynnäisen toksoplasmoosin. MIC-arvo MIC-arvo (minimal inhibitory concentration) kertoo antimikrobisen aineen pienimmän bakteerien kasvun estävän pitoisuuden. Se mitataan putki- tai maljalaimennosmenetelmällä (ensimmäinen nestemäisessä ja jälkimmäinen kiinteässä elatusaineessa), jolloin bakteeria kasvatetaan eri antibioottimääriä sisältävissä putkissa tai maljoilla. Viimeinen laimennussarjan putki tai malja, jolla bakteerikasvustoa ei esiinny ja jonka antibioottikonsentraatio tunnetaan, antaa MIC-arvon. MIC-arvon voi mitata myös E- testillä;bakteerin mattoviljelylle asetetaan liuska, jonka toisessa päässä on runsaasti antibioottia pitoisuuden laskiessa toiseen päähän mentäessä. MIC voidaan lukea liuskalta juuri ennen kohtaa, jossa bakteerikasvusto kasvaa liuskaan kiinni (tällöin antibioottikonsentraatio juuri riittää bakteerikasvun estämiseen). Flagella Flagella on bakteerien liikkumiseen tarkoitettu värekarvamainen rakenne. Useimmat bakteerit liikkuvat yhden tai useamman flagellan avulla, jotka koostuvat flagelliini-proteiinista. Flagellan juuressa on kiinnitys- ja moottoriproteiineja, joiden avulla flagella pyörii. Peptidoglykaani Peptidoglykaani eli mureiini on muun muassa bakteerien soluseinän rakennusaine. Se antaa bakteereille muodon ja vaikuttaa soluliman osmoottiseen paineeseen. Mureiini koostuu sokereista ja aminohapoista. Plasmodium falciparum Plasmodiumit ovat malariaa aiheuttavia alkueläinloisia, jotka kuuluvat itiöeläimiin ja infektoivat punasoluja. Malaria tarttuu ihmisestä toiseen Anopheles-hyttysen kautta ja verensiirroissa ja on nykyisin tropiikin ja subtropiikin tauti, tyypillisin oire on kohtauksellinen kuume. Plasmodium-lajeista P.falciparum on yleisin malarian aiheuttaja ja vaarallisin, sillä se voi aiheuttaa vakavia komplikaatioita verisuonivaurioista seuraten ja johtaa hoitamattomana kuolemaan. P. falciparumin kyky infektoida kaikenikäisiä punasoluja tekee siitä Plasmodium-lajeista vaarallisimman, muiden lajien infektoidessa vain tietyn ikäisiä punasoluja rajoittaen näin parasitemiaa. P. falciparumista esiintyy malarialääkkeille vastustuskykyisiä kantoja. Blastospori Blastospori on suvuttomasti syntynyt hiivaitiö Alfa-hemolyysi Alfa-hemolyysi tarkoittaa osittaista punasolujen hemolyysiä, mikä näkyy verimaljalla vihertävänä. Väri johtuu bilirubiinista. Streptokokit jaetaan hemolysointikykynsä perusteella 5
6 osittain ja täydellisesti hemolysoiviin ja nonhemolyyttisiin. Alfahemolyyttisiä streptokokkeja ovat Streptococcus pneumoniae ja Viridans-ryhmän streptokokit, joihin kuuluu mm. S. Mutans. Optokiinikoe Kokeessa tutkittavasta bakteerista tehdään mattoviljely ja maljan pinnalle asetetaan optokiinikiekko. Maljalle syntyvä estorengas kertoo onko bakteeri optokiini herkkä. Pneumokokki on esimerkki optokiini herkästä bakteerista. Tätä tietoa käytetään hyödyksi sen erottamiseksi muista α-hemolyyttisistä streptokokeista, jotka ovat optokiiniresistenttejä. Klamydospori Klamydospori on Candida albicans lajille tunnusomainen paksuseinäinen kätköitiö, joka kestää hyvin ulkoisia epäedullisia olosuhteita. Imipeneemi Imipeneemi on beetalaktaami ja se tehoaa erittäin hyvin mm. stafylokokkeihin ja streptokokkeihin, mutta ei metisilliiniresistentteihin stafylokokkeihin. Enterokokkeihin se tehoaa kohtalaisesti. Useimmat gramnegatiiviset enterobakteerit, neisseriat ja hemofilukset ovat myös sensitiiviä imipeneemille. Imipeneemiä saadaan streptomyces cattleyan muodostamasta tienamysiinistä tekemällä siitä puolisynteettinen johdos. Rakenteeltaan se muistuttaa penisilliiniä. Bakteerit voivat kehittää resistentin imipeneemiä vastaan. Gramnegatiivisilla bakteereilla on jo satunnaisesti imipeneemiresistenttejä kantoja. Suomessa nämä ovat kuitenkin harvinaisia. Imipeneemi on parenteraalisesti annettava lääke. Sen käyttö rajoittuu tiettyjen vaikeiden ja komplisoituneiden infektioiden sairaalahoitoon. Sen käyttöä rajoitetaan mm. resistenssin yleistymisen vuoksi. va bakteeri kasvaakseen punasolujen hemolyysiä. Tutkittavaa bakteeria viljellään mattoviljelynä verimaljalle. Hemolyyttistä bakteeria viljellään yksi viiva mattoviljelyn keskelle, jolloin muodostuu hemolyysialue. Tutkitaan, kasvaako tutkittavaa bakteeria vain satelliittikasvuna hemolyysialueella vai koko maljalla. Hemolyyttinen bakteeri voi olla esim. St. aureus ja esim. hemofilukset kasvavat satelliittikasvuna hajonneista punasoluista vapautuneiden kasvutekijöiden vuoksi. Pseudomyseli Pseudomyseli on sienille, etenkin hiivasienille, tyypillinen rakenne. Sienten perusrakenteena on rihma eli hyyfi, joka kasvaessaan muodostaa sienirihmaston eli myselin. Pseudomyseli on valerihmasto, johon erilliset solut jäävät kiinni. Mupirosiini Mupirosiini on paikallishoitoon tarkoitettu antibiootti. Lääkettä käytetään erityisesti stafylokokkibakteerin ja streptokokkibakterin aiheuttamien tulehdusten hoitoon ihossa ja nenän limakalvolla. Pratsikvanteli Eräs loismatolääke Satelliittikoe Satelliittikokeella testataan, vaatiiko tutkitta- Onnea tenttiin!
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotGram-värjäykset. Olli Meurman
Gram-värjäykset Olli Meurman 5.2.2010 Gram-värjäys Gram-positiivinen Kiinnitys (kuumennus/alkoholi) Gram-negatiivinen Kristalliviolettivärjäys Kiinnitys jodilla Värinpoisto alkoholilla Safraniinivärjäys
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotLasten infektioita kihomadot, märkärupi
Lasten infektioita kihomadot, märkärupi 16.10.2015 Alueellinen koulutuspäivä Infektioiden torjunta Terhi Tapiainen Last. el, lasten infektiolääkäri, dos. OYS Lapset ja nuoret Kihomato Enterobius vermicularis,
LisätiedotLOPPUTENTTI
Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotBakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään?
Bakteeriviljelystä löytyi sieni mitä tehdään? Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio Bakteeri- ja sienivärjäykset ja -viljelyt Perinteisesti tehty erikseen bakteeri- ja sienilaboratorioissa. Sienitutkimukset
LisätiedotMoniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri
Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotVITEK2 -käyttökokemuksia
VITEK2 -käyttökokemuksia Päijät-Hämeen keskussairaala Lähtötilanne Miten työvoimaresurssi riittää laboratoriossa? Onko käsityönä tehtävä massatutkimus = virtsaviljely automatisoitavissa? Voidaanko elatuskeittiön
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotMiten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?
Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia? 08.11.2017 Sisätautimeeting Kerttu Saha, sairaalamikrobiologi Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Mikrobiologiset tutkimukset - Etsitään
LisätiedotKliinisesti merkittävien bakteerien jaottelua
Johdanto kliinisesti merkittäviin bakteereihin Miksi kliininen bakteriologia on tärkeää? Bakteerien luokittelusta Bakteeri-infektiot Patogeeni Tartunnanlähde Ennaltaehkäisy Bakteriologista diagnostiikkaa
LisätiedotVaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!
Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä
LisätiedotVERTAILULABORATORIOTOIMINTA
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita
LisätiedotKihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010
Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010 Lukijalle Lapset ja lapsiperheet kärsivät melko yleisesti kihomadoista. Tartunta tapahtuu helposti esimerkiksi käsien välityksellä. Vaiva talttuu, kunhan lääkehoitoa
LisätiedotMikrobiologian ensimmäisen välitentin tärpit
Mikrobiologian ensimmäisen välitentin tärpit Cursus Peteri & DC Halonen 2009 Mikrobiologia & infektiosairaudet - välitentti I SISÄLLYS- LUETTELO 03 Klamydiat 03 Bioaseet 04 Gramnegatiiviset kokkibakteerit
LisätiedotMitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei?
Mitä moniresistentin mikrobin kantajuus tarkoittaa? Eristääkö vai ei? Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Alueellinen koulutuspäivä 29.11.2016 Hygieniahoitaja, Anu Harttio-Nohteri/VSSHP
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 3/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri
LisätiedotBakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella:
Bakteereja tunnistetaan a) muodon perusteella: ja b) värjäytyvyyden perusteella: 1) Gram-positiiviset Soluseinän ulkokalvo värjäytyy 2) Gram negatiiviset Soluseinän ulkokalvo jää värjäytymättä Laborointi
LisätiedotKierrospalautteita: Veriviljelyt. Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy
Kierrospalautteita: Veriviljelyt Jari Hirvonen Sairaalamikrobiologi, FL Fimlab Laboratoriot Oy Vuoden 2014 veriviljelykierrosten osallistujamäärä 120 Kierrokselle ilmoittautuneita 100 80 60 40 Ulkomailta
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotAjankohtaista laboratorionäytteistä
Ajankohtaista laboratorionäytteistä Kaisu Rantakokko-Jalava Oyl, Tyks Kliininen mikrobiologia 30.11.2018 Sairaalahygieniayksikön alueellinen koulutus Ajankohtaista laboratorionäytteistä Etusivu uusiks:
LisätiedotKYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotKROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007
KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007 Yleinen periaate Kromogeenisella maljalla tarkoitetaan elatusainetta, joka sisältää väriyhdisteen (kromogeenin). Kromogeeni
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 215 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2011 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2010
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2010 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotHUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017 JOHANNA HAIKO, FT, SAIRAALAMIKROBIOLOGI SUVI KORHONEN, FM, ERIKOISTUVA SAIRAALAMIKROBIOLOGI ANU PÄTÄRI-SAMPO, LT, V.A. OSASTONYLILÄÄKÄRI SISÄLLYSLUETTELO 1/2 HUSRES 2017 4
LisätiedotPALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA. Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML)
PALAUTE BAKTERIOLOGIAN LAADUNARVIOINTIKIERROKSILTA Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio (OML) Bakteriologian kierroksen koostumus 2003 lähtien Näytteet 1 ja 2: Aerobiviljely-> patogeenien tunnistus
LisätiedotHUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 Suvi Korhonen, FM, erikoistuva sairaalamikrobiologi Johanna Haiko, FT, sairaalamikrobiologi Anu Pätäri-Sampo, LT, v.a. osastonylilääkäri Sisällysluettelo Staphylococcus aureus
LisätiedotMalarian käytännön diagnostiikka
Malariadiagnostiikka ja ameebojen toteaminen - tunnistusseminaari Labquality-päivät 10.2.2012 Sakari Jokiranta, dos., erik. lääk. Bakteriologian ja immunologian osasto Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto
LisätiedotMRSA -kantajien kokemuksia tartunnan saamisesta ja hoidosta. Oili Ström Hygieniahoitaja
MRSA -kantajien kokemuksia tartunnan saamisesta ja hoidosta Oili Ström Hygieniahoitaja Mitä ovat Staphylococcus aureus ja MRSA? Staphylococcus aureus -bakteeri on yleinen bakteeri löytyy terveiden henkilöiden
LisätiedotMikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet
Mikrobiologian diagnostiikan uudet tuulet Alueellinen mikrobiologian ja infektioiden torjunnan toimintayksikön koulutuspäivä 21.10.2014 Sairaalamikrobiologi Kerttu Saha Uudet PCR-tutkimukset Mikrobiologian
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI SYNULOX vet 40 mg/10 mg tabletti, koiralle ja kissalle SYNULOX vet 200 mg/50 mg tabletti, koiralle ja kissalle SYNULOX vet 400 mg/100 mg tabletti, koiralle 2. LAADULLINEN
LisätiedotBakteeri-infektioiden rationaalinen hoito
54. Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteerilääkkeet ovat olleet käytössä jo 65 vuoden ajan. Sulfonamidien ensimmäiset johdokset otettiin käyttöön 1930-luvun
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 1/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotSisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40
Sisällys 1 MIKROBIOLOGIA 11 Mikrobit mikroskoopin keksimisestä geenitekniikan työvälineiksi 11 Mikrobit ihmisen elinympäristössä 14 Mikrobit luonnon kiertokulussa 14 Mikrobit luonnonvesissä 16 Mikrobit
LisätiedotTARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilastot
Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,
LisätiedotVAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹
Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä
LisätiedotAjankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö
Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset
LisätiedotMONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (5) MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL) Mikrobit (bakteerit, virukset, sienet) ovat hyvin muuntautumiskykyisiä, jonka ansiosta ne pystyvät esim. antibioottihoitojen
LisätiedotValtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho
Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta Elina Kolho STM käynnistämä projekti Tavoite yhtenäistää moniresistenttien mikrobien torjuntakäytäntöjä Suomessa => kohderyhmä tartunnantorjuntatiimit
Lisätiedot12/1/13. Perustietoa mikrobeista. Tavoite. Bakteerien rakenne. Bakteerit. Peptidoglykaanikerros (= mureiinikerros)
Perustietoa mikrobeista Tavoite yleiskäsitys siitä, mitkä bakteerit ovat ihmiselle tärkeitä patogeenejä minkälaisia tauteja nämä bakteerit aiheuttavat mitä bakteereita löytyy avohoidossa tärkeistä infektioista
LisätiedotLaajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit
Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit Erikoistutkija Suvi Nykäsenoja Jaostopäällikkö Antibioottijaosto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö
Lisätiedotgramnegatiiviset sauvat
Karbapenemaasia tuottavat gramnegatiiviset sauvat Jari Jalava, FT Sisältö 1. Karbapenemaasit 2. Karbapenemaasien kliininen merkitys 3. Epidemiologinen tilanne 4. Karbapeneemeille resistenttien kantojen
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2011 Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu Näyte 1 / 2011 Haavaerite. Leikkaushaavainfektio Löydös:
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 212 1 Huom! Herkkyysmääritykset perustuvat vuodesta 211 alkaen pääosin EUCAST-standardin menetelmiin ja tulkintoihin, joten tulokset eivät ole kaikilta
LisätiedotGrampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus
Grampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus Laura Lindholm THL, Mikrobilääkeresistenssiyksikkö 2.10.2013 Fire-päivä, syksy 2013 / Laura Lindholm 1 EUCAST suositus resistenssimekanismien
LisätiedotTHL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,
THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat, 1.1.2015 Bakteeri Lähetysperuste Tyypitys THL:ssa ja vastauskäytäntö Minne lähetetään Metisilliiniresistentti Staphylococcus
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2009. Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely1 1/2009 Kuvat ja teksti: Markku Koskela, ylilääkäri OYS, mikrobiologian laboratorio Oulu Näyte 1 / 2009 Poskionteloerite. 72-vuotiaan miehen sinuiitti.
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 4/2014 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotMilloin nieluviljely
Milloin nieluviljely Nieluviljelyä käytetään nielutulehduksen tutkimuksessa Nieluviljely tehdään potilaille, joilla on kipeä tai tulehtunut nielu mutta ei nuhaa tai yskää Ratkaistaan, tarvitaanko tulehduksen
LisätiedotStreptokokki Vakavat tartunnat. Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät
Streptokokki Vakavat tartunnat Jaana Syrjänen Osastonylilääkäri Tays Infektioyksikkö Tartuntatautipäivät 13.11.17 Streptokokit Grampositiivinen ketjukokki, Kuva T. Seiskari, SLL 2016 Betahemolyyttisiä
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotVeriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka
Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,
LisätiedotAvohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit
Avohoidon antibiootit Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä
LisätiedotBioteknologia BI5. Mikrobit
Bioteknologia BI5 Mikrobit MIKROBIT eliöitä kaikista neljästä kunnasta + virukset ja prionit kaikki mikroskooppisen pienet eliöt yksilö- ja lajimäärältään enemmän kuin muita eliöitä esiintyvät kaikenlaisissa
LisätiedotPihkauutteen mikrobiologiaa
Pihkauutteen mikrobiologiaa 1. Taustaa Lapin ammattiopiston toimeksiannosta tutkittiin pihka / kasvisöljyseoksen antimikrobista tehoa. 2. Tutkimusmenetelmä Antimikrobinen teho arvioitiin sovelletulla agardiffuusiomenetelmällä
LisätiedotMikrobiresistenssitilastot 2017
Mikrobiresistenssitilastot 2017 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha Escherichia coli, veriviljelylöydökset, 2017 (vain potilaan
LisätiedotSiipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz
Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Vaaleanpunainen, pyöreä tabletti, toisella puolella jakouurre, toisella puolella painettu numero 500.
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amoxiclav vet 400 mg/100 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat aineet: Amoksisilliini (amoksisilliinitrihydraattina) Klavulaanihappo
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotKeskisuomalaiset zoonoosit
Keskisuomalaiset zoonoosit Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Sanna Kilpinen www.terve.fi Zoonoosi? from Greek: ζῷον zoon "animal" Eläimen, yleensä selkärankaisen, infektiotauti, joka voi
LisätiedotBakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa
Marianne Gunell Jari Jalava TYÖPAPERI Suomessa Finres 2012 1 2014 TYÖPAPERI 1/2014 Marianne Gunell ja Jari Jalava Suomessa Finres 2012 FiRe ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Finres 2012 -työpaperin toimittamisesta
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotPihkauutteen mikrobiologiaa. Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista
Pihkauutteen mikrobiologiaa Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista Rainer Peltola Täsmätietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle 2016 Pihkauutteen mikrobiologiaa Perusselvitys
Lisätiedotvirtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan
VÄRIMALJATAT virtsaviljelyn primaarimaljana -Cled-maljan sijaan HUSLAB: syyskuu 2007 Ritvaleena Puohiniemi Labquality-päivät 05.02.2010 1 VÄRIMALJAT virtsaviljelyn primaarimaljana Testaus 4-14.9.2007;
LisätiedotSELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET
Käyttöönottopäivä: 21.11.2011 1 (5) SELKÄYDINNESTEEN PERUSTUTKIMUKSET Atk-numero ja -lyhenne 1154 Li-BaktVi 1470 Li-Gluk 2186 Li-Laktaat 2514 Li-Prot 2655 Li-Solut 4059 Li-Syto Likvorin irtosolututkimus
LisätiedotLabquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010
Labquality Kudos- ja märkänäytteiden bakteeriviljely 2006-2010 Markku Koskela OYS/Mikrobiologian laboratorio 5-vuotisseurantajakson kertymä 20 bakteeriviljelykierrosta 80 potilasnäytettä 40 Pu-BaktVi2;
LisätiedotLabquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO)
Labquality-päivät 5.2.2009 OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO) Eivät ainakaan ulkomailla Moniresistenssin murheenkryynit Moniresistentti
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Valmistetta ei saa antaa kanille, marsulle, hamsterille, gerbiilille eikä muille pienille jyrsijöille.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amovet vet 150 mg/ml injektioneste, suspensio VALMISTEYHTEENVETO 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml sisältää: Vaikuttava aine: Amoksisilliinitrihydraatti (172,1 mg) vastaten
LisätiedotTehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.
idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com
LisätiedotMenestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät
Menestyminen ulkoisessa laadunarvioinnissa Miten meillä ja muualla? Eveliina Tarkka HUSLAB Bakteriologia Labqualitypäivät 5.2.2009 Suomi muu maailma Vertailu UK Neqasin laadunarviointitulosten perusteella
LisätiedotAvohoidon antibiootit
Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä tullut satoja Suomessa vuosittain 2.5 miljoonaa hoitojaksoa
Lisätiedot