Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman ja liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteisvalmistelu - onnet, notkot, yllätykset ja läksyt

Transkriptio

1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman ja liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteisvalmistelu - onnet, notkot, yllätykset ja läksyt Liikenne ja maankäyttö Mari Siivola, yleiskaavapäällikkö, Vantaan kaupunki Johanna Vilkuna, ryhmäpäällikkö, Helsingin seudun liikenne HSL

2 MAL - yhdessä suunnittelua ja sopimuksia

3 Seudun MAL-toimijat Kuntia mukana 14, joista 10 muodostaa ns. Kuumaorganisaation. Uudenmaanliitto osallistui erityisesti maankäyttösuunnitelman laadintaan työrukkasena, jota ilman emme olisi tulleet toimeen. Helsingin seudulla liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta vastaa Helsingin seudun liikenne HSL. Valtio (ministeriöt, LIV ja ELY) osallistuivat liikennejärjestelmäsuunnitelman kautta

4 Taustaa 2005 Yhteistyösopimus 2007 PLJ suunnitelma 2007 Kaupunkiseutusuunnitelma = yhteiset lähtökohdat MAL-yhteistyölle 2008 Toteutusohjelma MAL Visio 2010 Strategiset linjaukset 2011 Ensimmäinen HLJ suunnitelma 2011 Rajaton metropoli-kehityskuva MAL Uusi MAL-aiesopimus ja toteutusohjelma MAL

5 Työn käynnisti MAL-sopimus Valtion ja Helsingin seudun kuntien välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksessa ( ) sovittiin, että Helsingin seudulle laaditaan yhteinen maankäyttösuunnitelma, jossa sovitetaan yhteen alue- ja yhdyskuntarakenteen sekä liikennejärjestelmän kehittämisperiaatteet ja ratkaisut

6 HLJ käynnistyi ensin 2012, MASU vasta 2013 ASTRA määrittyi työn edetessä MASU ASTRA Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus Maankäyttösuunnitelman ja asumisen strategian MASU valmistelu MASUluonnos Liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2015 valmistelu HLJ luonnos VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HLJ

7 Helsingin seudulla on

8 Vuorovaikutus Luottamushenkilöseminaari Hämeenlinna Työseminaari luottamushenkilöille Järvenpää Päätösseminaari luottamushenkilöille Hki yleisötilaisuus Heurekassa - Vuorovaikutuksessa apuvälineenä liikkujatarinat tilaisuudet Kansallismuseossa lausunnonantajille ja kuntalaisille Lausuntokierros

9

10 Päätöksenteko Maankäyttösuunnitelma Asuntostrategia Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen KUUMA -johtokunta Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti HLJ 2015 HSL:n hallitus (7 jäsenkuntaa) KUUMA -johtokunta Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusula Vihti 10

11 Helsingin seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma MASU2050

12 Kasvu nykyiseen rakenteeseen MASU 2050 luo yleispiirteisen käsityksen maankäytön sijoittumisesta koko seudun näkökulmasta. Strateginen suunnitelma osoittaa seudun maankäytön kehittämisen vyöhykkeet. Läpileikkaavana valintana on nykyisen rakenteen täydentäminen ja kehittäminen. Joukkoliikenteen saavutettavuus ratkaisevaa. Kriteerejä on käytetty seudullisten alueiden tunnistamiseen sekä kuntien suunnittelu- ja toteuttamisalueiden arviointiin. Omailmeisten keskusten tarkastelu on tällä maankäyttösuunnitelmakierroksella kokeellinen

13 Kuntien muut kehittämisalueet Seudullisten vyöhykkeiden ulkopuolelle jäävät alueet, joiden kehittäminen on kuntien nykyisten suunnitelmien mukaista Alueen kehittäminen ei saa aiheuttaa merkittäviä seudullisia investointitarpeita eikä haitata myöhempää seudullisen mittakaavan kehittämistä Seudulliset teollisuus, varasto ja logistiikkakeskittymät Maankäyttövyöhykkeet Seudun ensisijaisesti kehitettävät vyöhykkeet Tavoitteena on, että vähintään 80 % seudun asuntorakentamisesta ohjataan näille alueille Seudun ensisijaisesti kehitettävien vyöhykkeiden täydentymisalueet Muuttuvat seudun ensisijaisesti kehitettäviksi vyöhykkeiksi joukkoliikennejärjestelmän täydentyessä siten, kun HLJ 2015 suunnitelmassa on määritelty Vyöhykkeiden ulkopuoliset alueet Alueiden paikallinen kehittäminen ei saa aiheuttaa merkittäviä seudullisia investointitarpeita eikä haitata myöhempää seudullisen mittakaavan kehittämistä Mahdolliset laajentumisalueet vuoden 2040 jälkeen Isoihin liikenneinvestointeihin kytkeytyvät alueet, joiden laajamittainen kehittäminen on kytköksissä hankkeiden mahdolliseen toteuttamiseen

14 Toteuttamispolku Toteuttaminen MASU 2050 lyhyen aikavälin asuntorakentamisen toteuttaminen on ohjelmoitu Helsingin seudun asuntostrategian 2025 osana. Toteuttaminen 2040 Toteuttaminen Vuoden 2025 jälkeen uusien alueiden toteuttaminen sidotaan uusiin liikenneinvestointeihin, jotka ohjelmoidaan osana HLJ 2015 suunnitelmaa. Vuoden 2040 jälkeen toteuttamista ei ole ohjelmoitu. MASU 2050 suunnitelmassa osoitetaan kuitenkin potentiaaliset uusiin raideinvestointeihin sidotut kasvuvyöhykkeet, jotka on erotettu värein, mutta merkintä ei ota kantaa vyöhykkeiden toteutuksen ajoitukseen

15 Helsingin seudun asuntostrategia 2025

16 Seudullisesti ensisijaisesti kehitettävä vyöhyke asuntotuotannon painopistealueena Asemakaavavarannosta 76 % Nykyisestä asuinkerros-alasta 81 % asuntotuotannosta ennusteen mukaan 77 % Uusista asunnoista tavoite 80 %

17 Asuntoja seudulla vuonna 2025 noin Asuntokanta Helsingin seudulla vuosina ja MAL-sopimuksen mukainen asuntokannan kasvu vuosina

18 Asunto- ja maapoliittiset tavoitteet Kuntien ja valtion turvattava edellytykset asuntotuotannon määrän ( / vuosi) ja sijainnin toteutumiselle (seudulliselle MASU-vyöhykkeelle 80 %) Täydennysrakentamisen mahdollisuudet turvattava ja olemassaolevasta asuntorakenteesta pidettävä huolta Hajarakennetaan vastuullisesti Maapolitiikan keinot käyttöön tavoitteiden turvaamiseksi Avustusten tulee tukea edellisiä tavoitteita; asuntotuotannon tuet houkuttelevia ja kiinnostavia, esimerkiksi infra-avustusten määrä ja kohdennus tarkistettava

19 Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015

20 HLJ strategia

21 Infrastruktuurin kehittämishankkeet Esitys vuosina aloitettavista hankkeista

22 Uuden asuntotuotannon ja työpaikkojen keskittymien sijoittumisen tarkastelu liikkumisen näkökulmasta, vertailu Lähde: HLJ 2015:n vaikutusten arviointi SOVA 7/2014

23 HLJ 2015 tekee seudulle hyvää Joukkoliikennettä käytetään enemmän: sen osuus moottoriajoneuvoilla tehdyistä matkoista nousee 6 prosenttiyksikköä. Seudun saavutettavuus paranee merkittävästi. Joukkoliikenne voidaan järjestää matkaa kohti aiempaa edullisemmin. Tieliikenteessä pääväylien kapasiteetti on lähes täydessä käytössä mutta sitä ei juurikaan ylitetä. Yhä useampi valitsee joukkoliikenteen kävelyn ja pyöräilyn.

24 Merkittäviä ympäristövaikutuksia Pääkaupunkiseudun ilmastotavoite 2030 saavutetaan. EU:n ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman merkittäviä muutoksia. Uutta maankäyttöä sijoittuu melualueille. Paikallisesti ilmanlaatu saattaa heiketä. Hiljaiset alueet eivät ole uhattuna. Ajoneuvoliikenteen kasvu lisää onnettomuuksia, mutta onnettomuudet suhteessa asukasmäärään vähenevät. Autottomuudelle luodaan edellytyksiä, mutta autoriippuvuus on haasteena jatkossakin.

25 Miten onnistuimme? Mitä opimme?

26 Miten onnistuimme? Kysely Loppuseminaariin kutsutuille

27 Onnet Nurkkakuntaisuudesta seutunäkökulmaan. Hyvässä yhteisymmärryksessä koottiin seudun yhteiset tavoitteet ja kehittämisen kriteerit. Onnistuimme maankäytön ja liikenteen yhteensovittamisessa. Joukkoliikenteen painoarvo on suuri! Kolmen suunnitelman kokonaisuus saatiin kasaan ja kaikki hyväksyivät lopputuloksen jatkoa toivoen. Oppiva prosessi opetti meitä kaikkia

28 Onnet MASU määritti seudun ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet. ASTRA toteuttamisen sisällön ja tavoitteet asunto&maapolitiikalle. HLJ onnistui pitämään vaikeatkin asiat mukana kuten taloudelliset kysymykset ja kysynnän ohjaus. Ajoneuvoliikenteen hinnoittelun jatkoselvitykseen saatiin mandaatti. SOVA hyvä tehdä yhdessä, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Vuorovaikutuksessa raikasta intoa myös poliitikoillamme!

29 Notkahdukset Vaikutusten arviointi maankäytön ja asumisen osalta jäi nyt aika kevyeksi. Oppivan prosessin ongelmana ohjelmointi: alussa ei oikein tiedetty, millaista polkua lopputulokseen ollaan menossa. Muuttuvien aineistojen ja versioiden hallinta monitoimijaprosessissa. Kriteerien tiukempi noudattaminen maankäytössä ja asumisessa kenellä on oikeus sanoa toisten tekemisistä? Omailmeiset keskukset on kirjava paketti

30 Yllätykset Kesken prosessin ilmaantui ns. Väli-MAL -sopimus (ns. Stubb-Rinne -sopimus), mistä muodostui uusi HLJ-hankkeiden priorisoinnin lähtökohta. MASU-prosessin vetovastuuta kantanut apulaiskaupunginjohtaja vaihtui kesken prosessin uusi sai kuitenkin nopeasti jutun juonesta kiinni

31 Läksyt - sisältö Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen: MASUn zoomaus pintaa syvemmälle. Parhaiten saavutettavien alueiden vieläkin tehokkaampi hyödyntäminen. Maankäytön ja liikenteen toteutuspolun konkretisointi. Erilaiset työpaikka- ja logistiikka-alueet (työpaikkaintensiivisyys vaatii joukkoliikenteen). Asukas- ja työpaikkaskenaarioiden yhteinen käsittely myös jatkossa mitoituksen ja vaikutusarviointien pohjaksi

32 Läksyt - sitoutuminen Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kunnilta ja valtiolta pitkäjänteistä sitoutumista ja kehittämistoimien priorisointia. Asuntorakentamista ja asemakaavoitusta seurataan MAL-sopimuksen kautta, tämä edistänyt tavoitteisiin sitoutumista. Perustukseksi tarvitaan johdonmukaisia pitkän aikajänteen toimenpiteitä esim. yleiskaavoituksen ja maapolitiikan saralla

33 Läksyt - jälkiarviointia MAL iso kokonaisuus hallittavaksi. Lisää kirjaimia haasteellista ottaa mukaan yhteissuunnitteluun, etenkään pintaa yhtään syvemmältä. HSL:llä resurssit HLJ:n tekemiseen, mutta M&A tehtiin OTO-voimin hyvän yhteishengen kannattelemana. Tuskin onnistuu toista kertaa = M&A tarvitsee omat resurssit ja vastuuhenkilöt

34 Läksyt - työkalujen kehittämistarpeet Selkeä tarve taloudellisten vaikutusten arviointimenetelmien kehittämiseen: - Liikenteen kehittämistoimien laajempien vaikutusten esille saaminen. - Maankäytön potentiaalin ja hyötyjen arvioiminen. - Vaikutustietoa kehittämistoimenpiteiden ja hankkeiden priorisointia varten

35 Miten jatketaan? Vielä sopimatta, miten yhteissuunnittelu jatkuu, mutta jatkaminen välttämätöntä. Toimintaympäristön muutos nopeaa. Kirjaimia ei voi erottaa toisistaan, päivityskierrosten tahdin tulee olla sama ja varsin tiivis. HLJ on jatkuva prosessi, suunnitelma päivitetään neljän vuoden välein MALtoimintamallin jatko?

36 Kiitos!