VARHAISKASVATUKSEN KUMPPANUUSVERKOSTO RAPORTTI 2016 KARILA, K., UKKONEN-MIKKOLA, T. & KUPILA, P.

Transkriptio

1 1 VARHAISKASVATUKSEN KUMPPANUUSVERKOSTO RAPORTTI 2016 KARILA, K., UKKONEN-MIKKOLA, T. & KUPILA, P.

2 Sisä llys 1. Johdänto 3 2. Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkoston toiminnän lä hto kohdät 3 3. Toiminnän tävoitteet, sisä llo t jä ärviointi 6 4. Hänkkeestä tiedottäminen jä julkäisutoimintä Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkoston toiminnän kehittä minen Yhteenveto 16 2

3 1. Johdänto Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkosto on Tämpereen yliopiston värhäiskäsvätuksen koulutuksen jä Tämpereen seudun kuntien värhäiskäsvätuksen jä rjestä jien pysyvä yhteistyo räkenne. Toimintää kä ynnistettä essä verkoston ensimmä istä kolmivuotiskäuttä pä ä dyttiin nimittä mä ä n hänkkeeksi. Sämoin pä ä tettiin siitä, että kolmivuotisen hänkkeen pä ä tyttyä verkoston toimintää ärvioidään toiminnän edelleen kehittä miseksi. Tä ssä räportissä kuvätään kumppänuusverkoston ensimmä isen 3-vuotiskäuden ( ) täustää, tävoitteitä jä toimintää. Lisä ksi ärvioidään hänkeen toteutustä jä suunnätään kätsettä tulevään toimintään. Aineistonä Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkoston toiminnän loppuräportoinnissä on kä ytetty hänkkeen vä liräporttiä (Turtiäinen & Ukkonen- Mikkolä, 2014), kähtä opiskelijoille, värhäiskäsvätuksen västuuhenkilo ille, mentoreille, yliopiston opettäjille jä tutkijoille lä hetettyä sä hko istä päläutekyselyä (Kivimä ki & Leinonen, 2015; Kivimä ki, 2016) ohjäusryhmä n muistioitä sekä ohjäusryhmä n focusgroup häästättelujä. Lisä ksi loppuräportissä on hyo dynnetty tyo elä mä n jä yliopiston yhteisistä tiläisuuksistä sekä tyo ssä oppimisen jäksoiltä kerä ttyjä päläutteitä. Lisä tietojä hänkkeestä lo ytyy osoitteestä 2. Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkoston toiminnän lä hto kohdät Tämpereen yliopiston käsvätustieteiden yksiko n värhäiskäsvätuksen koulutuksessä kä ynnistettiin syyskuussä 2013 pysyvä ksi tärkoitettu Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkosto. Kumppänuusverkoston toiminnän kolmeä ensimmä istä vuottä pä ä dyttiin kehittä mä ä n erillisenä hänkkeenä. Hänkkeen tävoitteenä oli kehittä ä kumppänuusperustäisesti selläisiä toiminnän muotojä, joiden käuttä mähdollistuu värhäiskäsvätuksen tyo elä mä n ämmättiläisten, yliopiston värhäiskäsvätuksen tutkijoiden, opettäjien sekä opiskelijoiden yhteinen oppiminen, tutkiminen jä kä ytä nto jen kehittä minen. Suunnitelmä yliopistollisen lästentärhänopettäjäkoulutuksen jä tyo elä mä n yhteistyo n tiivistä misestä ei ollut uusi. Vuosinä Tämpereen yliopiston värhäiskäsvätuksen koulutuksessä toteutettiin opiskelijoiden tyo ssä oppimistä koulutuspä ivä kotihänkkeen 3

4 ävullä. Tä ssä kehittä mistyo ssä tävoitteenä oli teoriän jä kä ytä nno n integrointi. Tävoitteenä oli myo s luodä selläinen värhäiskäsvätuksen ohjääjäverkosto, missä ohjääjät sitoutuisivät opiskelijoiden ohjäukseen pidemmä ksi äikää jä säisivät västävuoroisesti koulutustä jä tukeä ohjääjänä toimimiseen. Kyseisen hänkkeen myo tä älettiin jä rjestä ä pä ivä kotien ohjääjille eli mentoreille koulutustä ohjäustehtä vä ä n. Koulutuspä ivä kotihänkettä ärvioitäessä todettiin, että pä ivä kotien sitoutuminen ohjäustehtä vä ä n ei ollut toteutunut tävoitellullä tävällä. Lisä ksi vuoroväikutus täpähtui lä hinnä koulutuksen ehdoillä koulutuksestä tyo elä mä ä n. Hänke ei liioin tuottänut tutkimus- jä kehittä mistoimintää pä ivä koteihin, eivä tkä opiskelijoiden tutkielmät nivoutuneet koulutuspä ivä kotitoimintään. Kokonäisuutenä yhteistyo koulutuksen jä tyo elä mä n vä lillä oli jä ä nyt vä hä iseksi. Hänkkeen äikänä toteutettuä mentorien koulutustä sen sijään pidettiin onnistuneenä. Sittemmin 2000-luvun älustä lä htien mentor-koulutus väkiintuikin vuosittäin jä rjestettä vä ksi mentoreiden peruskoulutukseksi. Tiedottämisen kehittä miseksi läädittiin vuosittäin tärkennettävä tyo ssä oppimisen opäs, missä kuvätään tyo ssä oppimisen teoreettisiä lä hto kohtiä jä kä ytä nno n toteutustä. Mäinittujen kokemusten lisä ksi oli häväittävissä, että värhäiskäsvätustutkimuksen intensiivisen kehittymisen jä värhäiskäsvätuksen yhteiskunnällisten funktioiden muutoksen myo tä värhäiskäsvätuksen kentä llä oli menossä jonkinläinen sukupolvimurros. Jottei tä mä murros olisi kä ä ntynyt jo älällä toimivien ämmättiläisten jä uudenläisen koulutuksen sääneiden nuorten lästentärhänopettäjien sukupolvikonfliktiksi, nä htiin tä rkeä ksi tiivistä ä yhteistyo tä jä yhteistä toimintää. (Ks. Kärilä 2013; Kärilä & Kupilä 2010.) Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkostohänkkeen suunnitteluä värten perustettiin syksyllä 2012 tyo ryhmä, missä oli opiskelijäjä senen lisä ksi edustäjät kehyskuntien värhäiskäsvätuksen toimijoistä jä Tämpereen yliopiston värhäiskäsvätuksen koulutuksestä. Lukuvuoden toiminut tyo ryhmä lääti suuntäviivät Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkostohänkkeen toiminnästä jä kriteerit kumppänuuspä ivä kotien välinnästä. Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkosto-hänke kä ynnistyi syksyllä Lä hto äjätuksenä oli se, että kumppänuuspä ivä kodeiksi välittäisiin tietyin kriteerein pä ivä kotejä Tämpereeltä jä kehyskunnistä henkilo sto n sitoutuessa kolmeksi vuodeksi opiskelijoiden ohjaustehtävään mahdollistaen osaltaan yhteisen pohdinnan ja arvioinnin koulutuksen kanssa. Tärkeänä nähtiin se, että päiväkodin henkilöstö olisi kiinnostunut 4

5 pedagogiikan ja työkäytäntöjen kehittämisestä sekä tutkimustoiminnasta. Mentoreiden toivottiin olevän mentor-koulutettujä täi hälukkäitä osällistumään mentor-koulutukseen. Nä in voitäisiin turvätä ohjäuksen täsäläätuisuus sekä mentoreiden motivoituneisuus ohjäustehtä vä ä n. Pä ivä kodeissä voi ollä eriläisiä pedägogisiä päinotuksiä jä eri-ikä isten lästen ryhmiä. Tä rkeä nä pidettiin myo s sitä, että pä ivä kodin johtäjä sitoutuisi tä hä n kehittä mistyo ho n yksiko ssä ä n. Tyo elä mä n edustäjiä motivoi osällistuminen kumppänuusverkoston toimintään myo s siksi, että sen äjäteltiin tukevän pedägogisen koulutuksen omäävien tyo ntekijo iden säämistä kuntien värhäiskäsvätustyo ho n. Erityisen tä rkeä ä tä mä nä ko kulmä oli Tämpereen ympä ryskunnille. Värhäiskäsvätuksen koulutus puolestään sitoutui tärjoämään kumppänuuspä ivä kodeille pedägogistä tukeä sä ä nno llisen mentoreiden perus- jä jätkokoulutuksen käuttä. Yhdeksi kumppänuuspä ivä kotien tiedottämisen, keskustelun jä ohjäuksen vä lineeksi kehitettiin blogiympä risto jä kumppänuuspä ivä kotien verkostoitumistä tuettiin. Opiskelijoille mähdollistuisi muiden oppimistehtä vien tekeminen kumppänuuspä ivä kodeissä muulloinkin kuin tyo ssä oppimisjäksojen äikänä. Myo s opinnä yteto iden tekeminen olisi mähdollistä kumppänuuspä ivä kodissä. Pohdittäessä hänkkeen nimeä suunnittelutyo ryhmä pä ä tyi lopultä kumppänuus -kä sitteeseen. Kumppanuudella ymmärretään yhteistä tekemistä, yhteistä keskustelua, osallisuutta sekä yhteistä oppimiskumppanuutta. Suunnitteluväiheen jä lkeen luotiin Varhaiskasvatuksen kumppanuusverkosto kuuden kunnän känssä. Kunnät ovät Tämpere, Kängäsälä, Lempä ä lä, Nokiä, Pirkkälä jä Ylo jä rvi. Suunnittelutyo ryhmä n kuntien edustäjät välitsivät kunnistään kumppänuuspä ivä kodit, joitä oli yhteensä 53. Nä mä Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkoston pä ivä kodit toimivät käsvätustieteen kändidäättiopiskelijoiden (lästentärhänopettäjäkoulutus) tyo ssä oppimisympä risto inä sekä kehittä mis- jä tutkimustoiminnän yhteistyo kumppäneinä. Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkostohänkkeelle nimettiin ohjäusryhmä koordinoimään, ärvioimään jä kehittä mä ä n hänkkeen toimintää. Ohjäusryhmä ssä on edustettunä värhäiskäsvätuksen västuuhenkilo kustäkin kumppänuuskunnästä, 3 opiskelijää jä 4 yliopiston edustäjää, yhteensä ohjäusryhmä ssä on 13 jä sentä. 5

6 3. Toiminnän tävoitteet, sisä llo t jä ärviointi Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkoston toiminnän tävoitteenä on oppiminen ja uuden tiedon luominen kahden toimintajärjestelmän, yliopiston ja varhaiskasvatuksen työelämän, rajavyöhykkeellä. Lisäksi verkoston tavoitteena on koulutuksen ja työelämän vuoropuhelun ja yhteisten toimintakäytäntöjen kehittäminen. Toimijät räjävyo hykkeellä ovät opiskelijät, pä ivä kotien ämmättiläiset sekä yliopiston opettäjät jä tutkijät. Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkoston toiminnän sisä lto jä on kehitetty yhteistyo ssä hänkkeen toimijoiden känssä jä keskeisiksi päinopisteälueiksi ovät nousseet tyo ssä oppimisen kä ytä nto jen jä sisä lto jen kehittä minen, mentoreiden perus- jä jätkokoulutuksen toteuttäminen sekä tutkimus- jä kehittä mistoimintä. Tä ssä luvussä kuvätään jä ärvioidään tävoitteiden jä sisä lto jen toteutumistä. Osällistujämä ä rä t Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkoston toimintään ovät kirjättuinä liitteeseen 1. Kumppanuuskuntien paikallinen toiminta Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkostoon kuuluvät Tämpereen seudun kunnät: Tämpere, Kängäsälä, Lempä ä lä, Nokiä, Pirkkälä jä Ylo jä rvi. Kunnät ovät kehittä neet Kumppänuusverkoston toimintää omistä lä hto kohdistään jä tärpeistään kä sin. Kunnissä on muun muässä räkennettu opiskelijoiden perehdytysjä rjestelmä ä, luotu omiä kumppänuusryhmiä jä pänostettu Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkoston toiminnästä tiedottämiseen. Kumppänuusverkoston kunnistä on osällistunut lästentärhänopettäjiä äktiivisesti yliopistollä jä rjestettä vä ä n mentor-koulutukseen sekä Opetushällituksen rähoittämään Värhäiskäsvätuksen pedägogiikkä muuttuvissä kä ytä nno issä tä ydennyskoulutukseen. Arvioinnin jä päläutteen perusteellä voidään todetä, että päikällisellä täsollä pä ivä kodit ovät sitoutuneitä Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkoston toimintään. Hänke koetään positiivisenä voimäväränä pä ivä kotityo lle jä se on hyvä yhteistyo n äreenä. T Työssäoppimisen käytäntöjen ja sisältöjen kehittäminen Lästentärhänopettäjän opettäjän kelpoisuuden tuottävään käsvätustieteiden kändidäättikoulutukseen sisä ltyy 15 opintopistettä tyo ssä oppimistä (härjoitteluä). Tämpereen yliopiston lästentärhänopettäjäkoulutuksessä on kolme tävoitteeltään eriläistä tyo ssä oppimisen jäksoä. Tyo ssä oppimisen tävoitteet kehittyvä t ensimmä isenvuoden 6

7 tutustumisjäksostä kohti kolmännen opiskeluvuoden kokonäisvältäisen värhäiskäsvätuksen äsiäntuntijuuden räkentumistä. Opetussuunnitelmässä opintojäksot ovät KASVART 1, Läpsuuden jä värhäiskäsvätuksen toimintäympä risto t KASVART2, Värhäiskäsvätuksen jä esiopetuksen pedägogiikkä KASVART3, Värhäiskäsvätuksen kehittyvä äsiäntuntijuus. Tyo ssä oppimisen ohjäuksessä jä toteutuksessä on hyo dynnetty värhäiskäsvätuksen koulutuksessä läädittuä, vuosittäin pä ivitettä vä ä Tyo ssä oppimisen opästä ssä oppimisen%20opäs %20KASVART%201_2016.pdf.Tyo ssä oppimisen mentoreille jä opiskelijoille jä rjestettiin yhdessä opiskelijoiden känssä yhteinen perehdytystiläisuus yliopistollä ennen jokäistä tyo ssä oppimisen jäksoä. Tyo ssä oppimisen toteuttämisestä kerä ttiin päläutettä opiskelijoiltä jä mentoreiltä jokäisen tyo ssä oppimisen jäkson jä lkeen. Päläute oli pä ä sä ä nto isesti myo nteistä jä opiskelijät kokevät tyo ssä oppimisellä olevän merkityksellistä lästentärhänopettäjän äsiäntuntijuuden kehittymisen kännältä. Mentorit nä kivä t pedägogiset keskustelut opiskelijoiden känssä mielenkiintoisiksi jä äntoisiksi. Päläutteestä ilmeni, että yhteiso n ulkopuoleltä tulevä opiskelijä voi nä hdä pä ivä kodin totuttujä toimintäkä ytä nto jä uusistä jä eriläisistä nä ko kulmistä. Tä nä kriittinen tärkästelu sisä ltä ä päljon mähdollisuuksiä toiminnän kehittä miseen. Tyo ssä oppimisen kehittä misen kohteiksi nostettiin tiedottäminen, tyo ssä oppimisessä kä ytettä vien lomäkkeiden ymmä rrettä vyyden lisä ä minen jä koulutettujen mentoreiden riittä vä mä ä rä. Erityisesti ympä risto kunnät ilmäisivät tyytyvä isyytensä siihen, että pä ivä koteihin on säätu lästentärhäopettäjäopiskelijoitä. Tä mä n todettiin merkitsevä n tuleväisuuden kännältä uusien lästentärhänopettäjien rekrytointiä myo s ympä risto kuntiin. Kuviossä 1 on häväinnollistettu käikkien västääjäryhmien kokemustä tyo ssä oppimisen toimivuudestä. Tyo ssä oppimisjäksojen eri osä-älueiden toimivuuttä ärvioitiin ästeikollä 1 = ei lainkaan toimivaa, 2 = heikosti toimivaa, 3 = jonkin verran toimivaa, 4 = toimivaa ja 5 = erittäin toimivaa, minkä perusteellä häväittiin, että tyo ssä oppimisjäksot eri osä-älueineen koettiin kokonäisuudessään toimiviksi. Suurin osä västänneistä oli mentoreinä toimineitä lästentärhänopettäjiä. (Kivimä ki, 2016.) 7

8 Kuvio 1. Tyo ssä oppimisjäksojen toimivuus käikissä västääjäryhmissä (Kivimä ki 2016) Mentoreiden perus- ja jatkokoulutus Mentoreiden peruskoulutus jä rjestettiin vuosittäin jä jätkokoulutus syksyllä Mentoreiden peruskoulutuksen sisä lto inä olivät ohjäuksellinen vuoroväikutus, tietoisuuden kehä ohjäuksessä, ohjäämisen eriläiset tävät sekä opiskelijän ärviointi jä päläutteen äntäminen. Koulutus toteutettiin neljä nä iltäpä ivä nä. Koulutus sisä lsi käikille yhteisen orientäätioluennon, jonkä jä lkeen jäkäuduttiin pienryhmiin, joissä osällistujien pä ivä n äiheeseen liittyviä vä litehtä viä kä siteltiin yhdessä reflektoiden sekä eriläisiä tyo muotojä kä yttä en. Opiskelijät jä mentorit ovät kokeneet mentor-koulutuksen merkityksellisenä tyo ssä oppimisen ohjäuksen kännältä. Koulutuksen jä lkeen mentorit kokivät ohjäustäitojensä kehittyneen sekä olevän välmiimpiä ottämään opiskelijoitä ohjäukseensä. Mentoreiden peruskoulutuksen räkennettä (yhteinen luento jä pienryhmä t) pidettiin erittä in onnistuneenä. Toteutettu mentorointi on luonteeltään västävuoroinen vuoroväikutusprosessi, jonkä tävoitteenä on tukeä opiskelijän ämmätillistä kehitystä jä tyo orgänisäätioon kiinnittymistä. Mentorointi on nä hty tietoisenä jä tävoitteellisenä sekä täsäveroisenä vuoroväikutussuhteenä, jossä opitään toinen toisiltään. Mähdollisuus oppiä 8

9 vuoroväikutuksessä toisen känssä, sekä mentorin kokemä tyydytys siitä, että voi ollä tukemässä jä kehittä mä ssä opiskelijän oppimistä omä kokemuksensä jä osäämisensä ävullä, on pälkitsevää (vrt. Leskelä 2007, 170). Mentorointi on tä ten kehittä vä, henkilo kohtäisesti merkittä vä vuoroväikutussuhde, jossä mentori jä opiskelijä pysä htyvä t yhdessä tärkästelemään värhäiskäsvätustyo ho n jä pedägogiikkään liittyviä kysymyksiä, suunnitelmiä jä välintojä. Nä in mentorointi liittyy myo s tyo orgänisäätion toimintäkä ytä nto ihin jä tyo n yhteiseen kehittä miseen. Mentorkoulutuksen kä yneiltä lästentärhänopettäjiltä kysyttiin koulutuksen merkityksellisyyttä ästeikollä 1 = ei läinkään merkityksellinen, 2 = vä hä n merkityksellinen, 3 = jonkin verrän merkityksellinen, 4 = hyvin merkityksellinen, 5 = erittä in merkityksellinen. Kuviostä 2 voidään häväitä, että mentor-koulutus koettiin hyvin merkityksellisenä. (Kivimä ki, 2016). Kuvio 2. Mentorkoulutuksen merkityksellisyys mentor-lästentärhänopettäjien ryhmä ssä (Kivimä ki, 2016) 9

10 Mentoreiden jätkokoulutuksen sisä lto nä oli lästen osällisuus. Koulutukseen osällistujät toteuttivät pä ivä kodeissään lästen osällisuuteen liittyvä t kehittä mishänkkeet. Jätkokoulutus täpähtui osittäin verkko-opetuksenä jä jätkokoulutuksessä oli 20 osällistujää. Jätkokoulutus säi erittä in myo nteisen päläutteen. Opiskelijän ohjäustäitojen lisä ksi mentoreiden jätkokoulutus tuottää lääjempääkin värhäiskäsvätuksen osäämistä jä toimii siten lästentärhänopettäjien tä ydennyskoulutuksenä. Yliopiston perus- ja täydennyskoulutus yhteisen oppimisen foorumina Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkoston henkilo sto llä on ollut mähdollisuus osällistuä yliopistollä jä rjestettyihin luentoihin jä koulutustiläisuuksiin. Tyo elä mä n edustäjiä on ollut mukänä muun muässä opintojäkson Moniämmätillisuus, yhteiso jä vuoroväikutus luennoillä, Määrit Aläsuutärin dokumentointiä värhäiskäsvätuksessä kä sittelevä llä luennollä sekä Läpset sosiäälisinä jä kehittyvinä toimijoinä värhäiskäsvätuksessä äloitusluennollä. Hänkkeen äikänä on toteutettu tyo elä mä n jä yliopiston yhteisiä tiläisuuksiä, jotkä liittyvä t äjänkohtäiseen tutkimukseen, värhäiskäsvätuksen johtäjuuteen sekä pedägogiikkään. Yliopistollä jä rjestetyt tiläisuudet ovät sääneet hyvä ä päläutettä. Luennot on pä ä sä ä nto isesti koettu sisä llo ltä ä n rikkäiksi jä äjätuksiä herä ttä viksi. Keskusteluille jä äjätusten väihdolle luentojen lomässä käivättiin lisä ä äikää jä mähdollisuuksiä. Opintojäksoihin liittyvä n yhteistyo n puitteissä opiskelijat ovat käyneet kumppanuuspäiväkodeissa haastattelemassa ja havainnoimassa lapsia ja henkilökuntaa. Opintojäksollä Moniämmätillisuus, yhteiso jä vuoroväikutus 3. vuosikurssin opiskelijät kä vivä t pä ivä kodeissä häästättelemässä tulevän tyo ssä oppimisen jäkson mentoreitä pä ivä kodin moniämmätillisestä yhteistyo stä. Myo s Värhäiskäsvätuksen jä esiopetuksen pedägogiikkä jä opetussuunnitelmätyo sekä johtäjuuden opintojäksoillä opiskelijät ovät kä yneet häästättelemässä pä ivä kodin johtäjiä jä henkilo sto ä. Läpsen ärki suomäläisessä yhteiskunnässä jä Läpset kehittyvinä jä sosiäälisinä toimijoinä jä Pedägoginen johtäjuus jä kehittä minen opintojäksoillä opiskelijät ovät kä yneet häväinnoimässä jä häästättelemässä läpsiä pä ivä kodeissä. Lisä ksi opintojäksollä Leikki kulttuurisenä, kehityksellisenä jä pedägogisenä ilmio nä opiskelijät ovät toteuttäneet leikkipä ivä n yhdessä kumppänuusverkostoon kuuluvien pä ivä kotien känssä. Opiskelijät ovät kokeneet opintojäksoihin liittyvä n tyo elä mä yhteistyo n äntoisänä jä merkittä vä nä oppimisen kännältä. 10

11 Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkoston pä ivä kotien henkilo sto on osällistunut äktiivisesti yliopistollä jä rjestettä vä ä n täydennyskoulutukseen. Opetushallituksen rahoittaman lastentarhanopettajien täydennyskoulutuksen Värhäiskäsvätuksen pedagogiikka muuttuvissä käytännöissä tavoitteena oli, että osallistujat syventävät ymmärrystään varhaiskasvatuksen pedagogiikasta, tiedostavat pedagogiikan lähtökohtien ja opetussuunnitelmatyön välisen suhteen sekä kehittävät omaa ja työyhteisönsä opetussuunnitelmaosaamista käytännössä. Lisäksi koulutuksessa pyrittiin siihen, että osallistujat kehittyvät oman lapsiryhmänsä pedagogisten käytäntöjen toteuttajina sekä oman työyhteisönsä pedagogisen kulttuurin analysoijina, kriittisinä arvioijina ja uudistajina. Koulutus koostuu kolmesta 5 opintopisteen laajuisesta moduulista. Moduulien aikana toteutetaan omassa työyhteisössä ohjattu kehittämishanke. Kehittä mishänkkeistä toimitettiin syksyn 2016 äikänä julkäisu, jokä julkäistiin sä hko isenä Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkoston blogissä. Tä ydennyskoulutuksen luennot ovät sääneet kiitostä äjänkohtäisuudestä jä kehittä mishänkkeet on koettu hyo dyllisiksi tyo yhteiso jen kännältä. Kumppänuusverkoston pä ivä kotien johtäjillä jä kuntien värhäiskäsvätuksen västuuhenkilo illä on ollut mähdollisuus osällistuä luennoille. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Kumppänuuspä ivä kotiverkosto tärjoää moniä kiinnostäviä tutkimuskohteitä jä mähdollisuuksiä tutkimusäineiston kerä ä miseen. Verkoston ävullä kä ydä ä n vuoropuheluä koulutuksen jä tyo elä mä n kesken. Ajänkohtäinen tutkimustieto jä kä ytä nto kohtäävät. mikä mähdollistää niin värhäiskäsvätuksen ämmättikä ytä nto jen kuin koulutuskä ytä nto jenkin läädun kehittymisen. Opinnäytteet Kumppänuusverkostohänkkeen äikänä on tehty useitä opinnä ytteitä. Opiskelijät ovät toteuttäneet verkoston pä ivä kodeissä hänkkeeseen liittyen käsvätustieteen kändidäätintutkielmiä, pro-grädu-tutkielmiä. Tutkimustoiminnän jä opiskelijoiden opinnä yteto iden integrointiä Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkoston toimintään syvennettiin syksyllä 2015 kä ynnistetyssä VAKAPEDA hänkkeessä. Hänkkeessä verkoston 11

12 pä ivä kodit nostivät esille omissä yhteiso issä ä n äjänkohtäisiä kehittä misen jä tutkimuksen kohteitä. Opiskelijät toteuttivät opinnä ytteinä sekä kändidäätin tutkielmiä että pro- grädututkielmiä pä ivä kotien kehittä misteemoissä. Muu tutkimustoiminta Yliopiston tutkijät jä opettäjät ovät toteuttäneet verkoston puitteissä useitä tutkimuksiä. Tutkimusten äiheinä ovät muun muässä ämmätilliset tilät pä ivä kodissä, lästentärhänopettäjien relätionäälinen oppiminen mentoreiden tä ydennyskoulutuksen äikänä, tyo ssä oppiminen jä mentorointi. Tutkimuksissä ilmio itä tärkästellään koulutuksen jä tyo elä mä n räjävyo hyketoiminnän viitekehyksessä. Tärkemmät tiedot tutkimuksistä jä niiden räportoinnistä lo ytyvä t liitteestä 1. Kuvioistä 3 tulee esille, että verkoston kehittä mistoimintään oli osällistunut noin kolmännes jä tutkimustoimintään noin neljä nnes kyselyyn västänneistä. Kuvio 6. Västääjien osällistuminen verkoston tutkimus- jä kehittä mistoimintään (Kivimä ki, 2016). 12

13 4. Hänkkeestä tiedottäminen Hänkeen toiminnästä on tiedotettu tärkoitustä värten räkennetussä blogiympä risto ssä ( ) jä syksystä 2015 älkäen. Blogiympä risto ssä on nä htä vissä kumppänuuspä ivä kodit, hänkeen ohjäusryhmä n kokousmuistiot, tyo ssä oppimiseen liittyvä t mäteriäälit sekä tietoä äjänkohtäisistä koulutuksistä jä tiläisuuksistä. Lisä ksi sivustollä julkäistään yliopiston opintojäksojen kuväuksiä sekä opiskelijoiden opiskeluun liittyviä tekstejä. Sivustollä on myo s tietoä värhäiskäsvätuksen tutkimus- jä kehittä mishänkkeistä sekä julkäisuistä. Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkostohänkkeen toiminnästä jä siihen liittyvistä äjänkohtäisistä täpähtumistä tiedotettiin myo s eriläisissä täpähtumissä, kuten opiskelijoiden jä mentoreiden tyo ssä oppimisen perehdytystiläisuuksissä, mentor-koulutuksissä jä verkoston yhteisissä tiläisuuksissä. Lisä ksi hänkettä kä siteltiin myo s värhäiskäsvätuksen koulutuksen tiimikokouksissä. Hänkettä on esitelty useille Tämpereen yliopistossä vieräilleille känsäinvä lisille värhäiskäsvätuksen äsiäntuntijäryhmille. Hänkettä jä erityisesti siihen liittyvä ä tutkimustoimintää on esitelty myo s känsällisissä jä känsäinvä lisissä tieteellisissä konferensseissä. Tärkempiä tietojä esityksistä on liitteessä 1. Kevä ä llä 2016 toteutetussä kyselyssä tiedusteltiin västääjien kokemustä verkoston toimintään liittyvä stä tiedonsäännistä, toiminnän nä kymisestä västääjien tyo /opiskeluyhteiso issä sekä västääjien tuntemustä toiminnän tävoitteistä jä toiminnästä Tämpereen seudullä. Tä tä ärvioitiin ästeikollä 1 = ei lainkaan, 2= vähän, 3 = jonkin verran, 4 = hyvin, 5 = erittäin hyvin. 13

14 Olen saanut tietoa Kumppanuusverkoston tutkimus- ja kehittämistoiminnasta 2,23 Olen saanut tietoa Kumppanuusverkoston jäsenille tarjolla olevasta koulutuksesta ja avoimista luennoista 2,41 Kumppanuusverkoston toiminta on näkynyt päiväkodissani/opinnoissani/yliopistolla 3,05 Tiedän Kumppanuusverkoston toiminnalle asetetuista tavoitteista 2,64 Tunnen Kumppanuusverkoston toimintaa Tampereen seudulla 2,71 0,00 1,00 2,00 3,00 4,00 5,00 Kuvio 4. Verkoston toimintä, tieto jä tuntemus käikissä västääjäryhmissä (Kivimä ki, 2016) Kuviostä 4 häväitään, että verkoston toimintä oli jonkin verrän nä kynyt västääjien tyo /opiskeluyhteiso issä jä västääjät tunsivät jossäin mä ä rin verkoston tävoitteitä jä toimintää Tämpereen seudullä, muttä sämällä tietoä verkoston toiminnän eri osä-älueistä västääjät kokivät sääneensä melko vä hä n. (Kivimä ki 2016.) 5 Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkoston toiminnän kehittä minen Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkostostä kerä tyn päläutteen perusteellä voidään tunnistää verkoston vähvuuksiä jä kehittä miskohteitä. Selkeä nä vähvuutenä on ollut toimivän räkenteen luominen yhteistyo lle sekä tyo elä mä n jä koulutuksen vuoroväikutuksen sä ä nno llisyys. Keskeisiksi kehittä misen kohteiksi nousevät tutkimus- jä kehittä mistoiminnän lääjentäminen jä syventä minen sekä hänkkeestä tiedottämisen tehostäminen. Toiminnän kuluessä on osoittäutunut, että verkoston lä hto äjätuksenä olleen tutkivan ja oppivan yhteiso n räkentäminen on yhteisen tutkimisen osältä häästeellistä. Osin kyse on äjän lo ytä misestä 14

15 yhteiselle tutkimiselle jä oppimiselle, osin hääste liittyy träditioon, jokä päinottää tyo ssä oppimistä (härjoitteluä) yhteistyo n keskeisimpä nä kohteenä. Kumppänuusverkostolle tehdyn kyselyn tulokset osoittävät, että västääjät ovät jätkossäkin kiinnostuneitä osällistumään verkoston toimintään. Kuviostä 5 voi nä hdä, että kyselyyn västänneitä kiinnosti eniten osällistuminen ävoimiin luentoihin värhäiskäsvätuksen äjänkohtäisistä äiheistä sekä jonkin verrän tutkimus- jä kehittä mistoimintään värhäiskäsvätuksessä sekä LTO-opiskelijoiden opintoihin kuuluviin opintojäksoihin. Kuvio 5. Osällistumishälukkuus verkoston toimintään tuleväisuudessä käikissä västääjäryhmissä (Kivimä ki, 2016) Västäusten perusteellä äsenteelliset lä hto kohdät tutkijoiden jä oppijoiden yhteiso n syvemmä lle kehittä miselle ovät olemässä. Tuleväisuuden kehittä minen tuleekin suunnätä tä tä tukevien kä ytä nto jen räkentämiseen. 15

16 6. Yhteenveto Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkoston kokemusten jä kerä tyn päläutteen perusteellä voidään todetä, että hänkeen toimintä koetään merkitykselliseksi jä se on edennyt tävoitteiden suuntäisesti. Kumppänuusverkostolle kevä ä llä 2016 lä hetetyssä kyselyssä västääjiä pyydettiin ärvioimään verkoston toiminnän merkityksellisyyttä. Tä tä ärvioitiin ästeikollä 1 = ei lainkaan merkityksellinen, 2 = vähän merkityksellinen, 3 = jonkin verran merkityksellinen, 4 = hyvin merkityksellinen, 5 = erittäin merkityksellinen sekä henkilo kohtäisellä että tyo yhteiso täsollä. Kuviostä 6 voidään häväitä, että västääjät kokivät verkoston toiminnän yhtä merkitykselliseksi sekä henkilo kohtäisellä että yhteiso n täsollä. (Kivimä ki, 2016.) Kuvio 6. Kumppänuusverkoston merkityksellisyys käikissä västääjäryhmissä henkilo kohtäisesti jä tyo /opiskeluyhteiso ssä (Kivimä ki, 2016) Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkoston toimintä on instituutioiden räjävyo hykkeellä täpähtuvää toimintää, jolle on ominäistä eri toimijäyhteiso jen vähvuuksien jä perustehtä vä n tiedostäminen jä hyo dyntä minen yhteisen tävoitteen säävuttämiseksi. Yliopiston tä rkeimpä nä vähvuutenä nä yttä ytyy tieteellinen nä ko kulmä jä tuore tutkimustieto, jokä verkoston yhteisessä toiminnässä vä littyy tyo elä mä n kä ytä nto ihin jä värhäiskäsvätuksen läädun kehittä miseen. Yliopiston vähvuuksinä ovät myo s opiskelijoiden tyo ssä oppimisen jä rjestä minen jä uusien lästentärhänopettäjien kouluttäminen. Kä ytä nno n tyo elä mä n vähvuutenä pidetä ä n ärjen kokemustietoä jä kä ytä nno n nä ko kulmää värhäiskäsvätukseen. 16

17 Kä ytä nno n värhäiskäsvätustyo koetään tutkimustiedon soveltämispäikkänä jä sämällä kä ytä nno n jä teoriän vuoropuhelunä. Tyo elä mä n vähvuudeksi koetään myo s opiskelijoiden ohjäus jä läädukäs mentorointi. Kokonäisuutenä koulutuksen jä tyo elä mä n tiivistynyt yhteistyo mähdollistää eri tähojen uuden tiedon vä littä misen, tulkitsemisen jä luomisen. Koulutus voi hyo dyntä ä pä ivä kotien kä ytä nno n kehittä mistyo tä jä säädä kä sityksen värhäiskäsvätuksen ärjestä. Opiskelijät kokivät verkoston hyo tynä pä ivä kotien säävutettävuuden erityisesti tyo ssä oppimisen sekä myo s muiden opiskeluihin liittyvien opintotehtä vien kännältä. Verkoston toiminnän vähvuutenä on opiskelijoiden integroituminen tyo elä mä ä n jo opintojen äikänä sekä pä ivä kotien mähdollisuus rekrytoidä verkoston ävullä tuleviä tyo ntekijo itä pä ivä koteihin. Kokonäisuutenä voidään ärvioidä, että Värhäiskäsvätuksen kumppänuusverkosto tärjoää toimivän äreenän värhäiskäsvätuksen jä koulutuksen kä ytä nto jen kehittä miseen sekä uuden tiedon luomiseen yliopiston jä tyo elä mä n räjävyo hykkeellä. Tulevässä yhteisessä tutkimus- jä kehittä mistoiminnässä on tä rkeä ä ylittä ä myo s niitä perinteisiä äjättelutäpojä, jotkä liittyvä t teoriä-, kä ytä nto - jä kokemustiedon olemukseen, sijäintiin jä omistäjuuteen. Yhteinen tutkiminen jä oppiminen edellyttä vä t myo s nä iden perinteisten räjojen ylittä mistä jä on koulutuksen jä tyo elä mä n räjäpinnät ylittä vä n tutkivän jä oppivän yhteiso n sekä sen toimintää tukevien kä ytä nto jen kehittä mistä. Korkeäkoulutuksen ärviointineuvoston julkäisemässä värhäiskäsvätuksen koulutuksen ärviointiräportissä yliopistollisen värhäiskäsvätuksen koulutuksen kehittä misen kohteeksi nousi yhteistyo n lisä ä minen härjoittelupäikkojen känssä sekä härjoittelun ohjääjien koulutuksen vähvistäminen. Lisä ksi toivottiin yliopistollisen koulutuksen tyo elä mä lä hto isyyden vähvistämistä sekä opetussuunnitelmäyhteistyo n kehittä mistä. (Kärilä ym., 2013.) Kokonäisuutenä voidään ärvioidä, että Kumppänuuspä ivä kotiverkosto tärjoää västäuksiä nä ihin kysymyksiin sekä toimivän äreenän jä yhteistoiminnän mähdollisuuden värhäiskäsvätuksen jä koulutuksen kä ytä nto jen kehittä miseen yliopiston jä tyo elä mä n räjävyo hykkeellä. 17

18 LIITE 1 KUMPPANUUSVERKOSTON TOIMINTA TOIMINTA Ohjausryhmän kokoukset 9 kokousta Työssäoppiminen KASVART 1, Lapsuuden ja varhaiskasvatuksen toimintaympäristöt 3 jaksoa perusopiskelijoille 2 jaksoa lisäkoulutuksen opiskelijoille KASVART 2 Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen pedagogiikka 3 jaksoa perusopiskelijoille 2 jaksoa lisäkoulutuksen opiskelijoille KASVART3, Varhaiskasvatuksen kehittyvä asiantuntijuus 3 jaksoa perusopiskelijoille 3 jaksoa lisäkoulutuksen opiskelijoille Mentoreiden perehdytystilaisuudet työssäoppimisen jaksoihin 18 tilaisuutta Mentor-koulutus peruskoulutus 104 mentoria jatkokoulutus 20 mentoria Tutkimus- ja Kandidaatintutkielmat 18 kpl kehittämistoiminta pro-gradu-tutkielmat 4 kpl Yliopiston henkilöstön tutkimushankkeet 4 kpl Yliopistolla järjestetyt verkoston yhteiset tilaisuudet Dokumentointi varhaiskasvatuksessa,alasuutari, syksy 2013 Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa- kumppanuusverkoston kevätpäivä, ajankohtainen tutkimus osallistujaa 64 osallistujaa Lastentarhanopettaja pedagogisena johtajana, työelämän kokemuksia johtajuudesta Lasten osallisuus ja toimijuus varhaiskasvatuksen kontekstissa. seminaari Rutanen & Venninen, , 79 osallistujaa 81 osallistujaa 41 osallistujaa 18

19 Opintojaksoihin liittyvä yhteistyö VAKAPEDA- varhaiskasvatuksen kumppanuusverkoston kehittämishankeseminaari, Karila & Ukkonen-Mikkola, The system of ECEC services in the Italian context, Lazzarri, Varhaiskasvatuksen pedagogiikka muuttuvissa käytännöissä syksy kevät 2016, luennot 8 kpl moduulin päätösseminaari moduulin päätösseminaari Moniammatilisuus, yhteisö ja vuorovaikutus Leikki kulttuurisena, kehityksellisenä ja pedagogisena ilmiönä Varhaiskasvatusken pedagogiikka ja opetussuunnitelmatyö 46 osallistujaa Koulutuksessa 28 osallistujaa 39 osallistujaa 16 osallistujaa 15 osallistujaa Verkoston kuntien paikalline toiminta ja tilaisuudet (esim Nokia tiedotus, kehittäminen, arviointi) Ylöjärvi Kangasala Pirkkala Tampere Lempäälä Julkaisut Karila, K., Turtiainen, H, & Ukkonen-Mikkola,T. (2015). Yhteistä tutkivaa toimintaa yliopistokoulutuksen ja työelämän rajavyöhykkeellä. Yliopistopedagogiikka, 1/ kpl 16 kpl 11 kpl 4 kpl 4 kpl 11kpl Ukkonen-Mikkola, T. & Turtiainen, H. (2016). Työssäoppiminen koulutuksen ja työelämän rajavyöhykkeellä. Varhaiskasvatuksen tiedeleh JECER. Journal of Early Childhood Education Research; Vol 5(1), p Kupila, P., Ukkonen-Mikkola, T. & Rantala, K. (2017). Interpretations of mentoring during the mentor training process. Australian Journal of early childhood teacher education. (tulossa) Rutanen, N, Kupila, P. & Leinonen, J., Relationaalisen toimijuuden kehittyminen lastentarhanopettajilla varhaiskasvatuksen kontekstissa Varhaiskasvatuksen tiedelehti. JECER. Journal of Early Childhood Education Research. (tulossa) 19

20 Konferenssiesitelmät Ukkonen-Mikkola, T. Kumppanuuspäiväkotiverkostohanke - dialogista varhaiskasvatuksen kehittämistä Tampereen seudulla. Peda-forum-päivät Lappeenranta, Suomi. Ukkonen-Mikkola, T., Turtiainen, H. & Karila K. Learning within three Practice Boundaries. 24th EECERA CONFERENCE, US, THEM & ME Heraklion, Kreikka. Ukkonen-Mikkola, T. Oppimista kahden toimintajärjestelmän rajavyöhykkeellä. Kasvatustieteen päivät Oulu, Suomi. Ukkonen-Mikkola, T. Early childhood education partnership network. Experiences from the University of Tampere. CRESPI conference Bologna, Italy. Raportit Kivimäki, M. (2016) Yhteenveto, Varhaiskasvatuksen kumppanuusverkoston palautekysely Kivimäki, M. & Leinonen, J. (2015) Kokemuksia varhaiskasvatuksen seudullisesta yhteistyöstä Raportti Kumppanuusverkoston toiminnasta Turtiainen, H & Ukkonen-Mikkola, T. (2014), Kumppanuuspäiväkotiverkostohanke väliraportti