Kokemuksia varhaiskasvatuksen seudullisesta yhteistyöstä

Transkriptio

1 Kokemuksia varhaiskasvatuksen seudullisesta yhteistyöstä Raportti Kumppanuusverkoston toiminnasta HELMIKUUTA 2015 MIRKA KIVIMÄKI JONNA LEINONEN

2 Varhaiskasvatuksen kumppanuusverkoston toiminnan arviointiraportti Johdanto Varhaiskasvatuksen seudullisen tutkimus- ja kehittämisverkoston yhteydessä toimivassa Kumppanuuspäiväkotiverkostossa toteutettiin alkukesästä 2014 kysely, jonka tarkoituksena oli kartoittaa verkostoon kuuluvien käytännön varhaiskasvattajien, hallinnon edustajien, yliopiston kouluttajien ja tutkijoiden sekä opiskelijoiden näkemystä kuluneesta lukuvuodesta Kyselyaineistoa on syksyn ja talven aikana koottu ja seuraavassa esitellään kyselystä saatuja tuloksia. Hyödynnetty aineisto koostuu kyselylomakkeen monivalintakysymysten keskiarvoista ja avointen kysymysten vastauksista. Taustatiedot Kyselyyn vastasi 80 henkilöä, joista yhdeksän Kumppanuuspäiväkodin johtajaa, 45 mentorina toimivaa/toiminutta lastentarhanopettajaa, 23 varhaiskasvatuksen opiskelijaa ja kolme Kumppanuusverkoston ohjausryhmän jäsentä. Lisäksi kyselyyn vastasi yksi Tampereen yliopiston tutkija/opettaja, jonka vastauksia on tässä käsitelty ohjausryhmään kuuluvina. 4 % 11 % 29 % 56 % Mentor Opiskelija Ohjausryhmän jäsen Päiväkodin johtaja Kuvio 1. Kyselyn vastaajaryhmät Johtajilla oli työkokemusta varhaiskasvatuksesta keskimäärin neljä vuotta ja mentorlastentarhanopettajilla 3,5 vuotta. Vastanneista opiskelijoista noin puolet oli ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita, muut toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoita. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin vastaajien aktiivisuutta käyttää Seutuvarha-nettisivuja, mistä kävi ilmi, että sivujen käyttäminen ei ollut kovin aktiivista. Johtajat vierailivat nettisivuilla joskus tai seurasivat sitä toisinaan, mentorit ja opiskelijat lähinnä vierailivat sivustolla. Ohjausryhmän jäsenet käyttivät nettisivua kuitenkin keskimäärin säännöllisesti. 1 Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

3 Mirka Kivimäki ja Jonna Leinonen Kumppanuuspäiväkotiverkoston toiminta yleisesti lukuvuonna Verkoston toimintaa yleisesti käsittelevässä kyselyosiossa tiedusteltiin vastaajien kokemusta siitä, kuinka hyvin he mielestään tuntevat verkoston toimintaa Tampereen seudulla ja sen tavoitteita, kuinka hyvin verkoston toiminta on näkynyt vastaajan omassa työympäristössä (päiväkoti, opinnot, yliopisto) sekä sitä, kuinka vastaajat kokevat saaneensa tietoa verkoston toiminnasta ja kuinka kiinnostuneita he itse ovat verkostosta. Vastausasteikkona olivat numerot yhdestä viiteen siten, että numero 1 tarkoitti en lainkaan ja 5 erittäin hyvin. Tampereen seudun Kumppanuuspäiväkotiverkosto -hanketta ja sen tavoitteita tunnettiin johtajien osalta hyvin tai erittäin hyvin, mentor-lastentarhanopettajat ja opiskelijat tunsivat niitä jonkin verran. Ohjausryhmän jäsenet tunsivat verkostoa tavoitteineen erittäin hyvin. Johtajat kokivat verkoston toiminnan näkyneen omassa työympäristössään keskimäärin hyvin, opettajien työympäristössä ja opiskelijoiden opinnoissa verkoston toiminta oli näkynyt jonkin verran. Vaihtelu näissä oli kuitenkin pientä, kaikki keskiarvot mahtuivat 3,30 ja 3,80 välille. Ohjausryhmäläisten työympäristössä toiminta oli näkynyt hyvin tai erittäin hyvin. Kaikkien vastaajien osalta tuli keskiarvojen perusteella esiin, että verkoston toiminnasta oltiin hyvin kiinnostuneita, mutta koulutuksista, avoimista luennoista ja kehittämishankkeista Kumppanuusverkostossa oli saatu keskimäärin vain jonkin verran tietoa ,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 3,71 Olen kiinnostunut Kumppanuusverkoston toiminnasta 2,89 2,81 Olen saanut tietoa tutkimus- ja kehittämishankkeista verkostossa Olen saanut tietoa koulutuksesta ja avoimista luennoista verkostossa Kuvio 2. Kiinnostus Kumppanuusverkoston toimintaan ja toiminnasta saatu tieto kaikissa vastaajaryhmissä Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto 2

4 Varhaiskasvatuksen kumppanuusverkoston toiminnan arviointiraportti 5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 3,43 2,35 1,95 Olen kiinnostunut Kumppanuuspäiväkotiverkoston toiminnasta Olen saanut tietoa kehittämishankkeista verkostossa Olen saanut tietoa koulutuksesta ja avoimista luennoista verkostossa 0 Kuvio 3. Kiinnostus Kumppanuuspäiväkotiverkoston toimintaan ja toiminnasta saatu tieto opiskelijoiden ryhmässä Erityisesti opiskelijoiden osalta keskiarvot osoittivat, että kuilu kiinnostuksen ja tiedon saamisen välillä oli suuri. Opiskelijat kokivat saaneensa vain vähän tietoa ja olivat silti jonkin verran tai hyvin kiinnostuneita toiminnasta. 3 Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

5 Mirka Kivimäki ja Jonna Leinonen Verkoston merkitys Kyselyssä haluttiin tietää, kuinka merkityksellisenä vastaajat kokivat Kumppanuuspäiväkotiverkoston toiminnan. Tätä käsiteltiin paitsi vastaajan itsensä näkökulmasta myös vastaajan kokemuksena siitä, kuinka merkityksellinen verkosto on ollut vastaajan työtiimille ja koko työyksikölle. Opiskelijoiden osalta kysyttiin henkilökohtaisen merkityksen lisäksi merkitystä opiskelijaryhmälle ja varhaiskasvatuksen opiskelijoille yleisesti. Merkityksellisyyttä arvioitiin asteikolla yhdestä viiteen ( 1 ei lainkaan merkityksellinen 5 erittäin merkityksellinen ). Tämä osio sisälsi myös avoimia kysymyksiä, joissa toivottiin vastaajilta näkemyksiä verkoston hyödyistä ja kehitettävistä asioista seuraavalle lukuvuodelle. Aineiston perusteella havaittiin, että Kumppanuusverkoston toiminta koettiin kaikkien vastaajien keskuudessa keskimäärin jonkin verran merkitykselliseksi näkökulmasta riippumatta. Koettu merkityksellisyys oli yhtä suurta niin henkilökohtaisella tasolla kuin työtiimissä /opiskelijaryhmässä ja työyksikössä/opiskelijoiden keskuudessa yleisesti. Vaihtelua merkityksellisyyden määrässä tuli esiin eri vastaajaryhmiä vertailemalla ,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 4,3 3,89 3,09 2,96 Kuinka merkityksellinen Kumppanuuspäiväkotiverkosto on ollut sinulle Ohjausryhmä Päiväkodin johtaja Mentor Opiskelija Kuvio 4. Kumppanuuspäiväkotiverkoston henkilökohtainen merkitys eri vastaajaryhmille Kuviosta 4 havaitaan, että ohjausryhmäläisille verkostolla oli eniten henkilökohtaista merkitystä verrattuna muihin ryhmiin. Johtajien ryhmässä verkosto koettiin merkityksellisenä ja mentorien ja opiskelijoiden ryhmissä jonkin verran merkityksellisenä. Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto 4

6 Varhaiskasvatuksen kumppanuusverkoston toiminnan arviointiraportti 5,0 4,0 Kuinka merkityksellinen kumppanuuspäiväkotiverkosto on ollut sinulle 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 Kuinka merkityksellinen Kumppanuuspäiväkotiverkosto on ollut työtiimillesi pk:ssa/yliopistolla tai opiskelijaryhmässäsi 1,0 0,5 0,0 Mentor Opiskelija Ohjausryhmän jäsen Päiväkodin johtaja Kuinka merkityksellinen Kumppanuuspäiväkotiverkosto on ollut yksiköllesi pk:ssa/yliopistolla tai varhaiskasvatuksen opiskelijoille yleisesti Kuvio 5. Kumppanuusverkoston merkitys itselle, työtiimille ja työyksikölle eri vastaajaryhmissä Kuviosta 5 havaitaan, että mentorit kokivat verkoston jonkin verran merkitykselliseksi itselleen, mutta hieman vähemmän merkitykselliseksi työtiimilleen ja päiväkotiyksikölleen. Samoin ajattelivat johtajat, jotka kuitenkin kokivat merkityksellisyyden kaikista näkökulmista hieman suuremmaksi kuin mentorit. Opiskelijoille verkosto oli keskimäärin merkityksellisempi opiskelijaryhmän ja varhaiskasvatuksen opiskelijoiden kannalta kuin opiskelijalle itselleen. Ohjausryhmän jäsenet kokivat merkityksellisyyden suureksi tasaisesti kaikista näkökulmista. Verkoston hyödyt Kyselylomakkeessa tiedusteltiin avoimilla kysymyksillä, millaisia hyötyjä vastaajat näkevät Kumppanuuspäiväkotiverkoston toiminnassa olevan. Vastausten perusteella merkittävimpiä hyötyjä olivat uuden tutkimustiedon saaminen, opiskelijoiden kumppanuuspäiväkodeissa tekemään työssäoppimiseen liittyvät hyödyt sekä yliopiston ja työelämän yhteistyö. Taulukko 1. Kumppanuuspäiväkotiverkoston suurimmat hyödyt vastaajaryhmittäin Johtajat Mentorit Opiskelijat Ohjausryhmä Maininta Uuden tutkimustiedon saaminen Opiskelijoiden työssäoppiminen Yliopiston ja työelämän yhteistyö Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

7 Mirka Kivimäki ja Jonna Leinonen Uuden tutkimustiedon saaminen Erityisesti mentorit näkivät Kumppanuusverkoston hyötynä uuden tutkimustiedon saamisen. He korostivat ajan hermolla pysymistä ja varhaiskasvatuksen tutkimuksen uusien tuulien tuntemusta kentällä tehtävässä työssä. Nämä samat seikat mainittiin myös ohjausryhmässä. Jotkut mentoreista mainitsivat oman ammatillisuuden kehittymisen tutkimustiedon saamisen myötä. Mentorit näkivät tiedon lisääntymisen myös opiskelijoiden tuomana hyötynä. Johtajien ryhmässä mainittiin, että verkoston tarjoama koulutus on ollut monipuolista. Opiskelijoiden ryhmässä uuden tiedon saaminen verkoston hyötynä ei saanut mainintoja. Opiskelijoiden työssäoppiminen Opiskelijoiden työssäoppimisen tuomat hyödyt olivat moninaiset ja työssäoppiminen saikin mainintoja kaikissa vastaajaryhmissä. Näkökulma työssäoppimisen hyötyihin vaihteli vastaajaryhmästä riippuen. Kuten taulukosta voidaan nähdä, opiskelijoiden Kumppanuusverkostosta saama hyöty liittyi lähes kokonaan työssäoppimiseen. Opiskelijoiden ryhmässä pidettiin tärkeänä, että Kumppanuusverkoston järjestämä mentor-koulutus näkyi opiskelijoita ohjaavien lastentarhanopettajien ohjausotteessa paitsi innokkuutena ja motivaationa myös ammatillisena ja arvostavana käytöksenä opiskelijoita kohtaan. Muutamat opiskelijat mainitsivat, että Kumppanuusverkoston myötä on helposti näkyvillä, missä päiväkodeissa työssäoppimisen voi suorittaa. Johtajien ryhmässä mainittiin muutamassa vastauksessa, että Kumppanuusverkostosta on ollut hyötyä rekrytoinnin kannalta. Eräs johtaja kertoi, että Kumppanuuspäiväkotiverkoston myötä vastaajan päiväkotiin oli saatu rekrytoitua uusia henkilöitä, toinen taas kehui, että verkoston avulla on mahdollista ns. mainostaa oman päiväkodin varhaiskasvatusta tuleville lastentarhanopettajille. Monet mentorit olivat tyytyväisiä siitä, että saivat ohjaukseensa opiskelijoita. Kuten jo mainittua, he kokivat opiskelijoilla olevan positiivista vaikutusta yliopistosta saadun uuden tutkimustiedon leviämiseen käytännön työhön. Opiskelijoiden innokkuutta ja piristävää vaikutusta työyhteisössä kehuttiin. Myös ohjausryhmän vastaajien keskuudessa opiskelijoiden jalkautuminen lähiseutujen päiväkoteihin mainittiin hyötynä sekä se, että verkoston ansiosta mentorit ovat aikaisempaa sitoutuneempia opiskelijoiden ohjaamiseen. Yliopiston ja työelämän yhteistyö Mentorit kokivat Kumppanuusverkoston tärkeänä ansiona yliopiston ja työelämän yhteistyön olemassa olon, säilymisen, tiivistymisen ja jopa uudelleen alkamisen verkoston toiminnan myötä. Yliopistossa työskenteleviin ihmisiin tutustuminen mainittiin myös hyötynä. Muutamassa vastauksessa korostettiin yhteistyön vastavuoroista luonnetta, oppimista ja tiedon vaihtoa puolin ja toisin. Opiskelijoiden ryhmässä nostettiin esiin yliopiston ja käytännön työelämän molemminpuolinen sitoutuminen yhteistyöhön, jonka muutama opiskelija koki tuovan laatua, jatkuvuutta ja tavoitteellisuutta työskentelyyn. Ohjausryhmässä mainittiin hyötynä paitsi yhteistyön tiivistyminen myös ymmärryksen luominen yliopiston ja kentän välille sekä se, että käytännön muutoksiin on mahdollista löytää teoreettista taustaa yhteistyön kautta. Verkoston kehittäminen Kyselylomakkeessa kartoitettiin myös vastaajien mielipiteitä Kumppanuusverkoston toiminnan kehittämiseksi. Vastaajia pyydettiin esittämään avoimella vastauksella ehdotuksia ja parannuksia verkoston ensi lukuvuoden toimintaan. Kolme tärkeintä kehittämisteemaa, jotka nousivat tässä Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto 6

8 Varhaiskasvatuksen kumppanuusverkoston toiminnan arviointiraportti yhteydessä esiin, olivat tiedottamisen tehostaminen, opiskelijoiden työssäoppimisen kehittäminen sekä koulutuksen ja keskustelun lisääminen. Taulukko 2. Vverkoston tärkeimmät kehittämisteemat seuraavalle lukuvuodelle vastaajaryhmittäin Johtajat Mentorit Opiskelijat Ohjausryhmä Maininta Tiedottamisen tehostaminen Opiskelijoiden työssäoppimisen kehittäminen Koulutuksen ja keskustelun lisääminen Tiedottamisen tehostaminen Tiedottamisen kehittäminen ensi lukuvuodelle sai tässä kohdin eniten huomiota kaikissa vastaajaryhmissä lukuun ottamatta opiskelijoiden ryhmää. Johtajat toivoivat parempaa infoa koulutuksista suoraan johtajille sekä tarkempaa tietoa siitä, kenelle koulutukset on tarkoitettu. Lisäksi haluttiin, että mentorkoulutuksista tulisi tieto nykyistä aikaisemmin. Mentorit toivoivat tehokkaampaa tiedotusta opiskelijoiden työssäoppimisen aloittamisesta sekä tiedon siirtoa koko henkilökunnalle, ei ainoastaan mentorina toimiville. Myös nettisivujen aiempaa tiuhempi päivittäminen nähtiin tärkeänä. Tämä sai maininnan myös ohjausryhmässä, jossa peräänkuulutettiin tiedottamisvastuuta ja sisällön tuottamisen vastuuta nettisivuille. Opiskelijoiden ryhmässä tässä kohdin esitettiin toive, että koko verkoston yhteistyötä tehtäisiin näkyvämmäksi opiskelijoille. Opiskelijoiden työssäoppimisen kehittäminen Tämän teeman osalta kehittämisehdotukset tulivat pääosin opiskelijoilta. Ryhmässä toivottiin esimerkiksi, että opiskelijat jakautuisivat aiempaa tasaisemmin työssäoppimispäiväkoteihin ja päiväkoteja otettaisiin mukaan verkostoon enemmän Tampereen ulkopuolella sijaitsevista päiväkodeista (esim. Toijala ja Valkeakoski). Opiskelijoiden kulkemisen helpottaminen työssäoppimispäiväkoteihin sai tämän teeman osalta eniten mainintoja. Opiskelijat toivoivat erityisesti matkakorvausta kauempana sijaitseviin päiväkoteihin kulkemiseksi. Tähän mainittakoon, että sellainen on jo piakkoin opiskelijoille tulossa. Muutamissa vastauksissa opiskelijat korostivat sitä, kuinka tärkeää on, että mentorit ovat motivoituneita tehtäväänsä ja kykenevät antamaan rakentavaa ohjausta opiskelijoille. Esitettiin myös toive, että päiväkotien erilaiset toimintaperiaatteet ja pedagogiset suuntaukset näkyisivät nykyistä enemmän työssäoppimispäiväkotien valinnassa. Mukaan toivottiin niin yksityisiä kuin kielipäiväkotejakin sekä erilaisia vaihtoehtopedagogiikkoja hyödyntäviä päiväkoteja. Lisäksi mainittiin, että olisi hyvä saada tietää päiväkodeista enemmän etukäteen ennen työssäoppimiseen menoa. Mentorien ryhmässä toivottiin pidempiä päiviä työssäoppijoille. Tämä seikka tuli esiin muissakin lomakkeen kohdissa, joissa oli mahdollista antaa avointa palautetta. Johtajien ryhmässä mainittiin, että opiskelijoiden työssäoppimisvalintoja ja mentor-koulutukseen osallistumista tulisi selkeyttää. Koulutuksen ja keskustelun lisääminen Mentorien ryhmässä ja ohjausryhmässä mainittiin, että erilaiset seminaaripäivät ja keskustelutilaisuudet yliopiston ja päiväkotien kesken ovat jatkossakin tervetulleita. Tämä tuli esiin myös lomakkeen muissa palautekohdissa, kuten esimerkiksi Kumppanuusverkoston Kevätpäivää koskeneen palautteen kohdalla. Avointen vastausten perusteella kyselystä voi havaita kautta linjan, että teorian ja käytännön kohtaamisen ja vuoropuhelun mahdollistavia tilaisuuksia arvostetaan ja ne nähdään ehkä Kumppanuusverkoston tärkeimpänä antina. 7 Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

9 Mirka Kivimäki ja Jonna Leinonen Kevätpäivä Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien kokemuksia keväällä 2014 järjestetystä Kumppanuuspäiväkotiverkoston Kevätpäivästä. Tapahtuman teemana oli Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa ja sen sisältöjä käsiteltiin kaikille yhteisillä luennoilla ja kahdessa vapaavalintaisessa seminaariryhmässä. Vastaajista kolmasosa oli osallistunut Kevätpäivään ja ainoastaan osallistuneet vastasivat tähän kyselyosioon. Opiskelijavastaajien joukossa ei ollut tapahtumaan osallistuneita eikä tähän kohtaan näin ollen saatu opiskelijoiden vastauksia. Vastaajia pyydettiin arvioimaan Kevätpäivän merkityksellisyyttä asteikolla yhdestä viiteen (1 ei lainkaan merkityksellinen 5 erittäin merkityksellinen). Arviota pyydettiin tapahtuman kokonaisuudesta sekä yhteisestä että vapaavalintaisista osioista erikseen. 5,0 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Pk:n johtaja Ohjausryhmä Mentor Kokonaisuus Esitys: Verkoston kuulumiset Esitys: Ammatilliset tilat Seminaariryhmä: Pedagoginen kehittäminen Seminaariryhmä: Johtajuus ja moniammatillisuus Kuvio 6. Kevätpäivän merkityksellisyys kokonaisuudessaan ja eri osioiden osalta tapahtumaan osallistuneissa vastaajaryhmissä Johtajien ryhmässä Kevätpäivä koettiin kokonaisuudessaan keskimäärin hyvin tai erittäin merkitykselliseksi, mentorien ryhmässä jonkin verran tai hyvin merkitykselliseksi. Sekä johtajien että mentorien ryhmissä Kevätpäivän vapaavalintainen osuus arvioitiin hieman merkityksellisemmäksi kuin kaikille yhteiset esitykset. Ohjausryhmässä Kevätpäivä kokonaisuudessaan sekä yhteinen että vapaavalintainen osuus arvioitiin kaikki keskimäärin hyvin merkityksellisiksi, kokonaisuus ja pedagogisen kehittämisen seminaariryhmä kuitenkin hieman muita merkityksellisemmiksi. Kevätpäivän onnistumiset Vastaajia pyydettiin kertomaan avoimella vastauksella, mikä oli heidän näkemyksensä mukaan Kevätpäivässä erityisen onnistunutta. Positiivisia mainintoja saivat Kevätpäivän sisällön laatu ja päivän Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto 8

10 Varhaiskasvatuksen kumppanuusverkoston toiminnan arviointiraportti merkitys uuden tiedon lisääjänä sekä käytännön järjestelyjen toimivuus. Myös Kevätpäivä kokonaisuutena sai kiitosta ja muutaman maininnan myös siellä tapahtunut osallistumisen kokemus ja vuorovaikutus. Taulukko 3. Mikä onnistui Kevätpäivässä? Johtajat Mentorit Ohjausryhmä Maininta Sisällön laatu Tiedon lisääntyminen Käytännön järjestelyt Kokonaisuus Osallistuminen ja vuorovaikutus Vastaajat kehuivat Kevätpäivän luentoja hyviksi ja mielenkiintoisiksi. Erityismaininnan sai eri maiden varhaiskasvatusten vertailua sisältänyt luento. Eräs vastaaja piti tärkeänä, että Kevätpäivän sisällössä varhaiskasvatuksen merkitys oli keskiössä. Myös esiintyjien mainittiin olleen hyviä. Sisällön laatu sai kehuja kaikissa vastaajaryhmissä. Kevätpäivässä positiiviseksi asiaksi koettiin myös sen merkitys uuden tiedon lisääjänä. Vastaajat pitivät tiedon saamista hyödyllisenä ajan tasalla pysymisen kannalta. Lisäksi mainittiin myös, että uuden tiedon myötä voi saada uusia ideoita ja näkökulmia. Tiedon lisääntyminen Kevätpäivän vahvuutena mainittiin mentorien ja johtajien ryhmissä. Mentorien ryhmässä ja ohjausryhmässä käytännön järjestelyt saivat kiitosta. Mentorit kokivat hyväksi valinnan vapauden ja tilanvaihtomahdollisuuden sessioiden välillä. Lisäksi luentoja kehuttiin sopivan pituisiksi. Ohjausryhmässä kehuttiin aikataulujen ja organisoinnin toimimista yleisesti. Mentorien ja päiväkodin johtajien ryhmässä kiiteltiin Kevätpäivää kokonaisuudessaan. Tapahtumaa kuvattiin mukavaksi ja hyväksi ja kerrottiin, että siitä oli jäänyt tyytyväinen mieli. Molemmissa ryhmissä mainittiin, että vastaavanlaiset päivät ovat tervetulleita jatkossakin. Onnistumiseksi mainittiin myös se, että luennot olivat osallistavia sekä kiiteltiin sitä, kuinka tapahtumassa syntyvä vuorovaikutus eri tahojen (työntekijät, johto, yliopisto) edustajien kesken auttaa yhteisen kielen löytämisessä varhaiskasvatuksen kehittämiseksi. Kevätpäivän kehittäminen Vastaajilta pyydettiin mielipiteitä siitä, kuinka Kevätpäivää tulisi kehittää. Vastaajat toivoivat enemmän aikaa aiheiden käsittelyyn, jotta niihin voisi perehtyä paremmin. Tapahtumasta tiedottamista haluttiin tehokkaammaksi sekä sen sisältöjen käsittelyyn enemmän vuorovaikutusta ja keskustelua. Muutama vastaaja oli kokenut luentojen aiheet vaikeaselkoisiksi ja käytännön työstä etäisiksi. Taulukko 4. Miten kehittäisit Kevätpäivää? Johtajat Mentorit Ohjausryhmä Maininta Lisää aikaa, vähemmän asiaa Tiedottaminen tehokkaammaksi Enemmän vuorovaikutusta Käytännöllisemmät aiheet Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

11 Mirka Kivimäki ja Jonna Leinonen Mentorien ryhmässä nähtiin eniten tärkeänä se, että Kevätpäivän kaltaisissa tapahtumissa voisi jatkossa järjestää enemmän aikaa aiheiden käsittelyyn tai vastaavasti ottaa tarkasteluun vähemmän aiheita, jotta asioihin syventyminen olisi mahdollista aiempaa paremmin. Erityisesti johtajuusaiheinen seminaariryhmä mainittiin liian kiivastahtisena. Jotkut mentorit eivät olleet lainkaan saaneet tietoa Kevätpäivästä ja harmittelivat tätä. Kaikissa vastaajaryhmissä esitettiin toiveita siitä, että Kevätpäivä olisi mahdollistanut enemmän keskustelua ja vuorovaikutusta osallistujien välillä. Tämän uskottiin muutamissa kohdin toteutuvan ajan lisäämisen ja aiheiden vähentämisen myötä. Muutama mentorvastaaja oli kokenut, että luentojen aiheista kuuleminen oli mielenkiintoista sinänsä, mutta asioiden aukenemista ja yhteyttä käytännön työhön kaivattiin. Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto 10

12 Varhaiskasvatuksen kumppanuusverkoston toiminnan arviointiraportti Mentor-koulutus Tähän kyselyosioon vastasivat vain mentor-koulutuksiin osallistuneet mentor-lastentarhanopettajat, joiden osuus kaikista opettajavastaajista oli 42 prosenttia. Osion alussa vastaajia pyydettiin arvioimaan mentor-koulutusten merkityksellisyyttä asteikolla yhdestä viiteen koulutusten sisällön ja välitehtävien, toteutustavan ja koulutuksessa syntyneen vertaisvuorovaikutuksen osalta. Vastaajilta pyydettiin myös arviota siitä, kuinka merkityksellisenä he kokivat koulutusten annin omalle mentor-toiminnalleen ja työyhteisönsä kehittämistoiminnalle ,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 4,3 4,3 4,1 3,87 Vertaisvuorovaikutus Sisällöt Toteutustapa Välitehtävät Kuvio 7. Mentor-koulutuksen merkityksellisyys koulutuksen eri osa-alueilla Yllä olevasta kuviosta havaitaan, että mentorit kokivat koulutuksen osa-alueet keskimäärin hyvin merkityksellisinä. Sisällöt ja koulutuksessa syntynyt vertaisvuorovaikutus koettiin keskimäärin keskenään yhtä merkityksellisinä, koulutuksen toteutustapa ja välitehtävät koettiin näitä hieman vähemmän merkityksellisinä. 5,0 4,0 3,5 3,0 4,10 3,75 Koulutuksen merkityksellisyys toiminnallesi mentorina 2,5 2,0 1,5 1,0 Koulutuksen merkityksellisyys työyhteisösi kehittämistoiminnalle 0,5 0,0 Kuvio 8. Mentor-koulutuksen merkityksellisyys vastaajan toiminnalle mentorina ja hänen työyhteisönsä kehittämistoiminnalle 11 Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

13 Mirka Kivimäki ja Jonna Leinonen Kuvio 8 kertoo, että mentor-koulutukseen osallistuneet kokivat koulutuksen sekä itselleen että työyhteisölleen keskimäärin hyvin merkityksellisenä. Merkityksellisyyttä koettiin kuitenkin keskimäärin hieman enemmän vastaajan omassa mentor-toiminnassa kuin työyhteisön kehittämistoiminnassa ,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 4,4 3,7 Koulutuksen merkityksellisyys toiminnallesi mentorina Mentorina 1.vuoden opiskelijalle Mentorina 2.vuoden opiskelijalle Mentorina 3.vuoden opiskelijalle Kuvio 9. Mentor-koulutuksen merkityksellisyys vastaajan toiminnalle mentorina suhteessa ohjattavan opiskelijan vuosikurssiin Vastaajilta pyydettiin tietoa siitä, minkä vuoden opiskelijaa he olivat ohjanneet. Tarkasteltaessa mentorkoulutuksen käyneiden vastaajien kokemusta koulutuksen merkityksellisyydestä suhteessa siihen, minkä vuosikurssin opiskelija vastaajalla oli ollut ohjauksessaan, havaitaan, että koulutuksen käyneistä vastaajista 2.vuoden opiskelijaa ohjanneet kokivat koulutuksesta saadun annin hieman vähemmän merkitykselliseksi kuin 1. ja 3.vuoden opiskelijaa ohjanneet. Palaute mentor-koulutuksesta Vastaajilta pyydettiin avointa palautetta mentor-koulutuksesta, sen vaikutuksista omaan työhön ja opiskelijan ohjaamiseen. Mentor-koulutus mainittiin hyödylliseksi siksi, että siitä oli saatu uusia menetelmiä, ajatuksia ja toimintaideoita sekä itselle lastentarhanopettajana että jaettavaksi omassa kunnassa. Koulutuksesta saadun tiedon myötä muutama vastaaja koki olevansa valmiimpi ottamaan ohjaukseensa opiskelijoita. Eräs vastaaja kertoi, että koulutus auttoi pysymään ajan tasalla varhaiskasvatuksen asioista ja näin helpotti yhteisen kielen löytämistä opiskelijan kanssa. Mentorjatkokoulutusta kehuttiin. Sen sisältöjen kerrottiin olleen mielenkiintoisia, erityisesti lapsen osallisuuden näkökulma kiinnosti. Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto 12

14 Varhaiskasvatuksen kumppanuusverkoston toiminnan arviointiraportti Työssäoppimisen ohjaus Palautelomakkeessa vastaajia kehotettiin kertomaan jostakin tilanteesta työssäoppimisen jaksoilta, jossa ohjauksellinen vuorovaikutus oli heidän mielestään ollut antoisaa. Näkemyksiä toivottiin kaikilta vastaajaryhmiltä. Suurin osa ohjauksellista vuorovaikutusta tässä kohdin pohtineista oli mentorlastentarhanopettajia. Opettajat paitsi kuvailivat yksittäisiä ohjaustilanteita, myös kertoivat yleisemmin niistä asioista, jotka olivat olleet heille antoisia työssäoppimisjaksoilla. Opiskelijoilta ja ohjausryhmän jäseniltä saatiin myös muutama vastaus. Keskustelu antoisana vuorovaikutuksena Tämän kyselyosion vastausten perusteella tärkeimmäksi ohjaukselliseksi vuorovaikutukseksi mentorien ryhmässä koettiin yhteiset keskustelut mentorin ja opiskelijan välillä. Siinä, miten ja missä tilanteissa syntyneet keskustelut mainittiin antoisiksi, oli vaihtelua vastaajien välillä. Taulukko 5. Keskustelu ohjauksellisena vuorovaikutuksena mentor-lastentarhanopettajien vastauksissa Keskustelu ohjauksellisena vuorovaikutuksena 22 Keskustelu yleisesti 9 Käytännön tilanteista heränneet keskustelut 5 Opiskelijan kysymykset 4 Ohjaus ja palautteen anto 4 Moni vastaaja mainitsi antoisana vuorovaikutuksena itsensä ja opiskelijan välillä keskustelut yleisesti. Jotkut totesivat kaikkien keskustelujen olleen mielenkiintoisia, toiset täsmensivät erityisesti pedagogisten keskustelujen olleen tärkeitä. Joissain vastauksissa kuvailtiin käytännön tilanteita, joiden myötä virinneet keskustelut, kuten esimerkiksi opiskelijan lapsille suunnitteleman toiminnan yhteinen pohdinta ja arviointi, koettiin antoisiksi. Mainitsemisen arvoisena ohjauksellisena vuorovaikutuksena vastaajien joukossa koettiin myös opiskelijoiden tekemät hyvät kysymykset ja mahdollisuus opiskelijan sanalliseen ohjaukseen ja palautteen antamiseen molemmin puolin. Myös ohjausryhmässä ja opiskelijoiden ryhmässä oli koettu keskustelu antoisana vuorovaikutuksena työssäoppimisjaksoilla. Sekä opiskelijoiden ryhmässä että ohjausryhmässä mainittiin mielenkiintoisena työssäoppimisjaksoon kuuluva opiskelijoiden ja tutorin tapaaminen yliopistolla ja siellä syntyneet keskustelut. Eräs opiskelijavastaaja kehui mentorinsa kanssa syntynyttä vuorovaikutusta työssäoppimispäiväkodissa. Muita antoisia asioita työssäoppimisen jaksoilla Mentorien ryhmässä ja ohjausryhmässä kerrottiin muutamia antoisia kokemuksia opiskelijoiden työssäoppimispäiväkodissa toteuttamasta toiminnasta, josta niin lapset, mentor kuin opiskelija ja parhaassa tapauksessa koko päiväkotiyhteisö oli päässyt osalliseksi ja oppinut uutta. Opiskelijoita kehuttiin innokkaiksi tekemään ja kehittymään. Opettajat kiittivät lisäksi sitä, että olivat osallistumalla opiskelijan toteuttamaan toimintaan saaneet opettavaisia havainnointikokemuksia. Opiskelijoiden 13 Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

15 Mirka Kivimäki ja Jonna Leinonen ryhmässä eräs vastaaja piti tärkeänä työssäoppimisjaksoilta saamaansa palautetta, niin kiittävää kuin kehittävääkin. Palaute työssäoppimisen jaksoilta Mentorit ja opiskelijat arvioivat työssäoppimisjaksojen toteutuksen onnistumista asteikolla yhdestä viiteen (1 ei lainkaan toimivaa.5 erittäin toimivaa). 5,0 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 Tavoitteiden sopivuus Sisältöjen sopivuus Menetemien sopivuus Arvioinnin toteutus Tiedottaminen Mentoroinnin toimiminen 1,0 Mentor Opiskelija Kuvio 10. Työssäoppimisjaksojen toteutuksen onnistuminen mentoreiden ja opiskelijoiden ryhmissä Kuviosta havaitaan, että opettajat ja opiskelijat pitivät kaikkien osa-alueiden toteutusta keskimäärin toimivana. Ryhmien näkemykset työssäoppimisjaksojen toimivuudesta olivat keskenään lähes yhteneväiset. Avointa palautetta työssäoppimisen jaksoilta Vastaajia pyydettiin antamaan vapaasti yleistä palautetta työssäoppimisen jaksoilta. Pääosin vastaajat mainitsivat erilaisia ongelmia ja kehittämistä vaativia asioita jaksoilta. Alla olevaan taulukkoon on koottu eniten mainintoja saaneita asioita, joiden vastaajat olisivat toivoneet olevan paremmin. Maininnat ovat valikoituneet taulukkoon myös sen perusteella, kuinka yhteneväisiä vastauksia löytyi molemmista vastaajaryhmistä. Taulukko 6. Työssäoppimisjakson ongelmia ja kehittämiskohteita Maininta Mentor Opiskelija Liian lyhyt jakso 5 1 Liian lyhyt työpäivä 5 0 Mentor-opiskelija -suhteessa ongelmia 1 2 Jakson ajankohta huono 1 1 Liikaa paperityötä 1 1 Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto 14

16 Varhaiskasvatuksen kumppanuusverkoston toiminnan arviointiraportti Mentorien ryhmässä toivottiin useassa vastauksessa opiskelijoiden työssäoppimisjaksoa ja -päivää pidemmäksi. Mentorit korostivat sitä, että pidemmän jakson aikana olisi mahdollista toteuttaa kokonaisvaltaisempaa suunnittelua ja vuorovaikutusta lasten kanssa. Pidemmän työpäivän nähtiin edesauttavan päivän kokonaisuuden näkemistä ja kohtaamisia vanhempien kanssa ja mahdollistavan enemmän keskustelua opiskelijan ja mentorin välillä. Mentorit mainitsivat myös, että tavoitteet yliopiston taholta olivat liian korkealla päivän pituuteen nähden. Myös opiskelijoiden ryhmässä yksi vastaaja toivoi työssäoppimisjaksoa pidemmäksi. Muutama vastaaja sekä opettajien että opiskelijoiden ryhmässä oli kokenut ongelmia mentorin ja opiskelijan välisessä suhteessa. Opettajien ryhmässä eräs vastaaja oli kokenut opiskelijan osaamisen puutteelliseksi, mikä oli vaikeuttanut mentorointia. Opiskelijoiden ryhmässä taas toivottiin perusteellisempaa ohjausta mentorilta ja toisaalta taas sitä, että mentor antaisi mahdollisuuksia työskennellä vapaammin lto:n työtehtävissä. Sekä mentorien että opiskelijoiden ryhmässä toivottiin 2. ja 3.vuoden harjoittelun osalta jaksojen ajankohtiin muutoksia. Opettajavastaajan mielestä 3.vuoden harjoittelun ajankohta tammikuun alussa voi olla haasteellinen, jos työskentelytiimiin tulee heti vuoden alussa muutoksia. Opiskelijavastaaja taas oli kokenut, että 2.vuoden esiopetusharjoittelun sijoittuessa keväälle, monet työt esioppilaiden kanssa oli jo tehty. Molemmissa vastaajaryhmissä mainittiin, että paperityötä oli työssäoppimisjaksolla liikaa. Opettajaryhmässä maininta koski opiskelijoiden jaksolla käsittelemien lomakkeiden määrää, opiskelijaryhmässä palaute liittyi siihen, että paperityötä oli liikaa suhteessa työssäoppimisjakson pituuteen. Mentorien ryhmässä annettiin myös palautetta siitä, että opiskelijoiden yliopistolta saamissa tehtävänannoissa oli liikaa tuokiokeskeisyyttä. Maininnassa peräänkuulutettiin lton:n työn kokonaisvaltaisuuden huomioimista työskentelyn suunnittelussa ja ratkaisuksi esitettiin sellaista työskentelytapaa, jossa opiskelija tuokion suunnittelun sijaan tutustuisi ryhmän pitkän aikavälin dokumentteihin ja tekisi omaa havainnointia, jonka pohjalta asettaisi ryhmää ja yksittäisiä lapsia koskevia tavoitteita. Opettajaryhmässä esiin tuotiin myös, että opiskelijoiden ohjaaminen pareittain on haastavaa ja on hyvä, että 3. vuoden opiskelijat tulevat yksin harjoitteluun. Eräs vastaaja toivoi, että mentor-koulutus olisi ollut ennen työssäoppimisjaksoa, sillä se olisi lisännyt vastaajan omia ohjaamisvalmiuksia. Myös tiedonkulun tehostamista peräänkuulutettiin yhdessä vastauksessa siltä osin, että mentor saisi työssäoppimisjaksoon liittyvät paperit ajoissa ja opiskelija olisi tietoinen, mistä mentorille pitää tiedottaa. Vaikka korjaavaa palautetta tuli enemmän kuin ns. ruusuja, työssäoppimisjakso sai molemmissa vastaajaryhmissä myös kiitosta yleisesti merkityksellisenä oppimiskokemuksena. Mentoreiden ryhmässä jakso mainittiin innostavana ja motivoivana, opiskelijaryhmässä tuotiin esiin jakson opettavaisuus itsetuntemuksen kehityksessä. 15 Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

17 Mirka Kivimäki ja Jonna Leinonen Kumppanuuspäiväkotiverkoston tulevaisuus Palautekyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan kiinnostustaan osallistua Kumppanuusverkoston toimintaan tulevaisuudessa asteikolla yhdestä viiteen (1 en osallistu 5 osallistun varmasti). 5,0 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Pk:n johtaja Mentor Opiskelija Kuvio 11. Osallistuminen kumppanuuspäiväkotiverkoston toimintaan tulevaisuudessa johtajien, mentorien ja opiskelijoiden ryhmissä Kuviosta 11 havaitaan, että kiinnostus osallistua verkoston toimintaan tulevaisuudessa oli päiväkodin johtajien, mentoreiden ja opiskelijoiden ryhmissä vaihtelevaa. Johtajien ja mentoreiden ryhmissä oli keskimäärin eniten halukkuutta osallistua avoimiin luentoihin varhaiskasvatuksesta ja tutkimus- ja kehittämishankkeisiin omassa päiväkodissa. Opiskelijoita kiinnosti eniten osallistua lto-opintojen opintojaksoille sekä avoimiin luentoihin varhaiskasvatuksesta. Myös tutkimushankkeet Kumppanuusverkostossa kiinnostivat jonkin verran kaikissa kuvion vastaajaryhmissä. Sisällön tuottaminen seutuvarha-nettisivustolle kiinnosti mentorien ja opiskelijoiden ryhmissä vähiten, johtajat taas innostuivat vähiten verkoston kehittämisestä ohjausryhmässä. Ohjausryhmästä vastauksia tulevaisuutta käsitelleeseen kyselykohtaan tuli muutama. Näitä vastaajia kiinnostivat avoimet luennot varhaiskasvatuksesta sekä tutkimus ja kehittäminen kumppanuusverkostossa ja ohjausryhmässä. Yksi varma osallistuja löytyi myös seutuvarhan nettisisällön tuottamiseen. Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto 16

18 Varhaiskasvatuksen kumppanuusverkoston toiminnan arviointiraportti Ideoita ja ehdotuksia kumppanuuspäiväkotiverkoston toiminnasta Kyselyn lopuksi vastaajilta pyydettiin ideoita ja ehdotuksia verkoston toiminnasta tulevaisuudessa, kuten esimerkiksi seminaariaiheista, järjestettävistä koulutuksista ja seutuvarha-blogin sisällöstä. Vastauksia annettiin päiväkodin johtajien ja mentorien ryhmissä ja ohjausryhmässä. Mentorien ryhmässä toivottiin tehokkaampaa tiedottamista ja ehdotettiin, että tiedot Kumppanuusverkoston toiminnasta tulisivat suoraan ao. henkilöille eikä johtajien kautta muille välitettäväksi kuten nykyisin. Johtajien ryhmässä yksi vastaaja toivoi blogissa käsiteltäviä aihealueita syventävämmiksi ja aiheiden vaihtumista tiuhemmin. Ohjausryhmässä toivottiin, että blogiin saisi ilmoituspalvelun, joka tiedottaisi sähköpostiin, kun blogiin on tullut uutta sisältöä. Muutama mentor mainitsi, että olisi kiinnostusta osallistua verkoston toimintaan ja ottaa opiskelijoita, mutta aika ei riitä tai työpaikka vaihtuu pois kumppanuuspäiväkodista. Mentorien ryhmässä kehuttiin Kevätpäivän ideaa yleisesti ja ehdotettiin tuleviksi aiheiksi pedagogista johtajuutta, vasujen merkitystä ja leikkiä sekä erityisesti osallisuutta, joka mainittiin tärkeänä ja kiinnostavana asiana useammassa vastauksessa. 17 Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

19 Mirka Kivimäki ja Jonna Leinonen Yhteenveto Palautekysely käsitteli monipuolisesti eri osa-alueita Kumppanuuspäiväkotiverkoston toiminnassa. Kyselystä saadun aineiston perusteella voitiin kartoittaa vastaajien näkemyksiä verkoston toiminnan merkityksestä, toiminnasta saaduista hyödyistä ja kehittämiskohteista, Kevätpäivä -tapahtuman onnistumisesta sekä mentor-koulutuksesta ja työssäoppimisen ohjauksesta. Lisäksi luotiin katsaus vastaajien halukkuuteen osallistua Kumppanuusverkoston toimintaan tulevaisuudessa. Kyselyn alkuosasta tehdyn tarkastelun perusteella saatiin tietää, että Kumppanuuspäiväkotiverkoston toimintaa ja tavoitteita tunnettiin vastaajien keskuudessa hyvin tai jonkin verran. Verkosto oli myös näkynyt jonkin verran vastaajien työympäristöissä. Verkoston toiminnasta oltiin kiinnostuneita, mutta verkoston kehittämishankkeista, avoimista luennoista ja koulutuksista saatu tieto ei aivan vastannut kiinnostuksen määrää. Kumppanuusverkosto koettiin keskimäärin jonkin verran merkityksellisenä kaikkien vastaajien keskuudessa näkökulmasta riippumatta. Merkityksellisyyden kokemus vaihteli vastaajaryhmien välillä. Ohjausryhmän jäsenet ja päiväkodin johtajat kokivat verkoston hieman merkityksellisemmäksi kuin opettajat ja opiskelijat. Se, arvioitiinko merkityksellisyyttä henkilökohtaisella tasolla vai oman työtiimin/ryhmän tai koko työympäristön osalta, vaikutti myös merkityksellisyyden kokemukseen. Kumppanuusverkoston suurimpina hyötyinä vastaajat pitivät uuden tiedon saamiseen, opiskelijoiden työssäoppimiseen ja yliopiston ja käytännön työelämän väliseen yhteistyöhön liittyviä hyötyjä. Lähes samanlaiset asiat näkyivät myös tärkeimmissä kehittämisteemoissa, joita vastaajien mukaan olivat tiedottaminen, työssäoppiminen ja koulutusten ja keskustelun lisääminen. Kevätpäivä -tapahtuma koettiin vastaajien keskuudessa keskimäärin jonkin verran tai hyvin merkitykselliseksi. Tapahtuman tärkeimpinä onnistumisina vastaajat näkivät sisällön laadukkuuden, tiedon lisääntymisen, käytännön järjestelyjen sujuvuuden ja osallistumisen kokemuksen ja vuorovaikutuksen syntymisen. Myös tapahtuman kokonaisuutta kehuttiin. Kehittämisehdotuksista kysyttäessä havaittiin, samoin kuin verkoston hyötyjä käsitelleessä osiossa, että kehittämiskohteissa oli paljon yhteneväisyyttä mainittujen onnistumisten kanssa. Eniten kehittämistä Kevätpäivän osalta vastaajat näkivät siinä, että tapahtumaan käytettyä aikaa ei ollut tarpeeksi suhteessa siihen, kuinka paljon ja laajoja käsitellyt aiheet olivat. Tapahtumasta tiedottamista toivottiin myös tehokkaammaksi. Vastaajat kaipasivat tapahtumalta vielä enemmän vuorovaikutusmahdollisuuksia ja käytännöllisempiä aiheita. Yhteneväisyys hyötyjen/onnistumisten ja kehittämisen kohteiden välillä voi kertoa siitä, että ko. asiat ovat ihmisille hyvin tärkeitä, mikä onkin hyvä huomata Kumppanuusverkoston tulevaa toimintaa suunniteltaessa. Mentor-koulutusta käsittelevään kyselyosioon vastasivat ainoastaan mentor-koulutuksen käyneet lastentarhanopettajat. Vastaajat olivat kokeneet koulutuksen keskimäärin hyvin merkityksellisenä kaikilla koulutuksen osa-alueilla. Koulutus nähtiin hieman merkityksellisempänä vastaajan omalle mentortoiminnalle kuin työyhteisön kehittämistoiminnalle. Mentorina 1. ja 3.vuoden opiskelijalle toimineet näkivät koulutuksen hieman enemmän merkityksellisenä kuin 2.vuoden opiskelijaa ohjanneet. Mentorkoulutuksen hyötyinä vastaajat näkivät uusien ajatusten, toimintaideoiden ja menetelmien saamisen sekä sen, että koulutus antoi valmiuksia ottaa opiskelija ohjattavaksi. Muutama kouluttautunut oli kokenut pysyneensä koulutuksen avulla ajan tasalla varhaiskasvatuksen asioista. Työssäoppimisen ohjausta käsitelleeseen kyselyosioon vastasivat pääosin mentorit ja muutama opiskelija ja ohjausryhmän jäsen, joita pyydettiin kertomaan antoisasta vuorovaikutuksesta työssäoppimisen jaksolla. Tässä kohdin selkeästi antoisimmaksi vuorovaikutukseksi mentorien ryhmässä koettiin mentorin ja opiskelijan välille syntyneet tai keskustelut. Siinä, millaiset ja missä tilanteissa syntyneet keskustelut koettiin antoisiksi, oli vaihtelua mentorien välillä. Osioon vastanneet muutamat opiskelijat ja ohjausryhmän jäsenet mainitsivat antoisiksi keskustelut yliopistolla. Mentorit ja opiskelijat arvioivat lisäksi monivalintakysymyksillä työssäoppimisjaksojen toteutuksen toimivuutta. Tässä kohdin vastaajaryhmien Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto 18

20 Varhaiskasvatuksen kumppanuusverkoston toiminnan arviointiraportti näkemykset olivat hyvin yhteneväiset. Työssäoppimisjaksot arvioitiin molemmissa vastaajaryhmissä keskimäärin toimiviksi. Työssäoppimisjaksojen osalta annettiin myös avointa palautetta. Tässä kohdin nousi esiin pääasiassa ongelmia ja kehittämisen kohteita, joista merkittävimpiä olivat erityisesti mentorien ryhmässä mainittu toive siitä, että opiskelijoiden työssäoppimisjaksot ja - päivät olisivat nykyistä pidempiä. Mainintoja saivat myös mentor-opiskelija -suhteen ongelmat, jakson huono ajankohta ja paperityön runsaus. Työssäoppimisjakso sai kuitenkin myös kiitosta yleisesti merkittävänä oppimiskokemuksena. Kumppanuusverkoston tulevaisuutta käsitellyt kyselyosio kertoi, että halukkuus osallistua verkoston toimintaan oli vastaajien keskuudessa vaihtelevaa. Johtajien ja mentoreiden ryhmissä oli keskimäärin eniten halukkuutta osallistua avoimiin luentoihin varhaiskasvatuksesta ja tutkimus- ja kehittämishankkeisiin omassa päiväkodissa. Opiskelijoita kiinnosti eniten osallistua lto-opintojen opintojaksoille sekä avoimiin luentoihin varhaiskasvatuksesta. Myös tutkimushankkeet Kumppanuusverkostossa kiinnostivat jonkin verran johtajien, mentorien ja opiskelijoiden ryhmissä. Sisällön tuottaminen Seutuvarha-nettisivuille kiinnosti keskimäärin vähiten. Ohjausryhmäläisiä kiinnostivat avoimet luennot varhaiskasvatuksesta sekä tutkimus ja kehittäminen kumppanuusverkostossa ja ohjausryhmässä. Ideat ja ehdotukset verkoston toiminnasta jatkossa koskivat tiedottamisen kehittämistä ja tulevia seminaariaiheita. 19 Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto