Kokemuksia Vesijärvi- ja Päijänne-hankkeista

Transkriptio

1 Vanavesi kuntoon Hämeen Sanomat, Hämeenlinna Kokemuksia Vesijärvi- ja Päijänne-hankkeista Juha Keto Lahden seudun ympäristöpalvelut

2 Päijänteen ja Vesijärven veden laatu 1970-luvulla 1990-luku

3 Päijänteen ja Vesijärven vedenlaadun ero Päijänne Vesijärvi ph Veden väri mgpt/l Näkösyvyys m Kok. typpi ug/l Kok. fosfori Klorofylli-a ug/l Kalsium mg/l Alkaliniteetti mval/l ~ 6.8 ~ 25 ~ 4.5 ~350 ~10 ~3.5 ~1 ~0.1 ~ 7.2 ~ 5 ~ 2.5 ~600 ~20 ~12 ~10 ~1

4 PÄIJÄNTEEN JA VESIJÄRVEN HYDROLOGINEN VERTAILU Pinta-ala km² Pituus km Suurin leveys km Keskisyvyys m Suurin syvyys m Rantaviiva km Saarten lukumäärä Tilavuus km 3 Teoreettinen viipymä v Valuma-alue km² Päijänne km² (Saimaa 4200 km 2 ) ,2 95, ,1 (Saimaa 53,6 km 3 ) 2, Vesijärvi , Maamme toiseksi suurin järvi 42. suurin

5 Järvien luonnontausta vaikuttaa niiden tilakehitykseen Päijänteen ja Vesijärven kallioperä

6 Järvien ekologinen tausta vaikuttaa niiden tilakehitykseen Lehtoalueiden järvet ovat Lehtoalueet -luonnostaan reheviä -kirkasvetisiä -runsaslajisia (-kalaisia) -reagoivat kulttuurirehevöitymiseen sinilevävaltaistumalla Etelä- Hämeen lehtokeskus

7 Tapaus Vesijärvi: Järvellä on takanaan pitkä likaantumisen historia ja osittainen toipuminen Rantateollisuus vuodesta 1869 Sellutehdas 1903 Asumajätevesien johtaminen vuodesta 1908 Lahden ripeä väestönkasvu toisen maailmansodan jälkeen Myrkyllisiä leväkukintoja 1920-luvulla (karjakuolemia) Suomen likaisimpia järviä 1970-luvulla Jätevesikuormituksen poistuminen, asumajätevedet 1976, teollisuus Ilmastus Biomanipulaatio 1984-, Vesijärvi-projekti I, peruskunnostus , vesiensuojelun ja kunnostuksen tehostaminen , Vesijärvi-projekti II

8 Vesijärven suojelu- ja kunnostushankkeet Vesilautakuntien kuormitustutkimukset Vesijärvi-projekti milj. (Lahti 70 %, Asikkala 2 %, Hollola 5 %, valtio 23 %) Life for Lake Vesijärvi (Lahti 50 %, EU 50 %) Big Lakes A Co-operation Network on Sustainable Tourism Development Vesijärvi II-projekti milj. (Lahti 45 %, Asikkala <1%, Hollola 3 %, EU 50 %) Vesijärvisäätiö (kunnat 67 %, yksityinen sektori 33 %) milj. /v

9 VESIJÄRVI II-PROJEKTI VESIJÄRVI-OHJAUSRYHMÄ Rahoittajat: LAHTI VESI OY, HAM (VALTIO+EU), LAHDEN KAUPUNKI, HOLLOLAN JA ASIKKALAN KUNNAT Yhteistyökumppanit: Suomen ympäristökeskus, Helsingin yliopiston ympäristöekologian ja biotieteiden laitokset, Jyväskylän yliopisto, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Päijät-Hämeen Kalatalouskeskus, Vesijärven kalastusalue, Lahden tiede- ja yrityspuisto, Koulutuskeskus Salpaus Kansalaisvaikuttaminen Valuma-aluetyöryhmä Kuormitustutkimus - oma tutkija - taajamahajakuormitus -ilmakehäkuormitus -laskuojat ja joet - haja-asutus - pistekuormitus. - luonnonvaluma - Vesijärven hoito-ohjelma Valuma-aluekunnostus - hulevesikuorman vähentäminen - haja-asutuksen jätevesikartoitus - suojavyöhykkeet - laskeutusaltaat - kosteikot Toimenpidetyöryhmä Yhteenveto Järvikunnostus - hoitokalastus - petokalaistutukset - hapetus - rantojen kunnostus Tutkimustyöryhmä Tutkimus - oma tutkija - vedenlaatu - plankton - kalasto - vesikasvit - linnusto - sedimentti - ym

10 Valuma-aluekunnostuksen keinot Periaate: kuormituksen vähentäminen helpointa syntypaikalla luona kuormituskartoituksella kuormituslähteet selville: - vesi- ja ojasedimenttinäytteet pellot: - P-luvut ja ravinnetaseet - viljelymenetelmät -suojakaistat ja -vyöhykkeet laskuojat: - kosteikot (ja laskeutusaltaat) haja-asutuksen jätevedet: - sakokaivojärjestelmistä kohti imeytys- ja suodatuskenttiä sekä pienpuhdistamoja taajamien hulevesikuormitus: - merkityksen selvittäminen ja vähennyskeinojen kehittäminen

11 Supervised point sources outside the municipal seweries in %, n= (GIS-monitoring) Municipal sewery

12 Ojasedimenttien liukoinen fosfori 2002 (n=90)

13 Häränsilmänoja Intensiivivaluma-alueet Purailanviepä Mustoja

14 Purailanviepän kunnostus Veneranta Purailanviepän altaat ja kosteikko 2007 AlCl-käsittely, lähtevä vesi kirkasta, ravinteiden reduktio >90 %

15 Paikkatietojärjestelmän käyttö maaseudun vesiensuojelussa Suomen pelloilta on pitkään tutkittu peltojen ravinteisuutta Vesijärvellä peltolohkoa Lähes jokaiselta saatavissa viljavuusanalyysin tiedot Erään Vesijärven osa-valuma-alueen peltolohkojen viljavuusfosforiarvoja

16 Peltojen suojavyöhykkeet valtaojan tai vesistön varteen perustettava vähintään 15 metriä leveä alue hoidettu, monivuotisen kasvillisuuden peittämä alue ei lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita viljelyteknisesti vaikeita peltolohkon osia voidaan jättää viljelystä pois ja perustaa suojavyöhyke voidaan perustaa myös pohjavesialueella sijaitsevalle pellolle Vesijärviprojektilta apua lomakkeiden täyttöön

17 Ojat 2003 Ojat 2004 Ojat 2005 Vesijärveen laskevien jokien ja ojien kokonaisfosforipitoisuus vuosina

18 Vesijärvi-projekti Vesijärven fosforitase kg P/vuosi Päijänteeseen 1230 Kalastus 1100 Ilmasta 2230 Luonnonhuuhtouma 2100 Järveen jää Metsätalous 260 Maatalous 5250 Pistekuormitus 40 Haja-asutus 3150 Hulevedet 390

19 JÄRVEN VAIHTOEHTOISET TASAPAINOTILAT -Ulkoisen kuormituksen vähentäminen - Järven kunnostus Vakaa tila Samea vesi Epävakaa tila Järven kuormituksen kasvu Vakaa tila Kirkas vesi -ulkoinen kuormitus -sisäinen kuormitus Paljon levää, suuria sinileväkolonioita Tehoton laidunnus Runsas kalasto, särkikalavaltainen Vähän vesikasveja Vähän levää, pienikokoisia lajejaa sinileväkolonioita Tehokas laidunnus Kalasto petokalavaltainen Paljon vesikasveja

20 Vesijärven automaattisen vedenlaatuaseman tuloksia data siirretään GSM-linkin avulla Vesijärven nettisivuille O 2

21 Biomanipulaation perusta JÄRVEN RAVINTOVERKON TOIMINTAPERIAATE Perustuotanto Levät Top-down vaikutus Levää syövä eläinplankton Planktonsyöjäkalat Petokalat Särkikalat syövät pohjaravintoa aiheuttaen sisäistä kuormitusta Bottom-up vaikutus

22 Yli 15 VUOTTA PYYDYSTALKOITA VESIJÄRVELLÄ Tammikuussa 2006 pyydystalkoissa oli enemmän väkeä kuin koskaan. Tapahtuma näkyi myös suorana 24 tunnin nettivideona projektin kotivuilla ja 2007

23 Talvinuottaus on sosiaalinen tapahtuma

24 Hoitokalastus ja verkkojen silmäkokorajoitus (<23 ja >50 mm) vahvistavat petokalakantoja Petokalojen osuus on 2000-luvulla noussut 30 %:iin Enonselän kalabiomassasta: ravinteet ja energia siirtyvät ravintoverkkoa pitkin tuottamaan petokalaa

25 Vesikasvien niittotalkoot kuuluvat Vesijärven jokavuotiseen hoitoohjelmaan

26 Vesijärven kesäkurssit lukiolaisille

27 Talkoohengen ylläpito Järvikalapäivän 2004 kalaherkkuja ja soitantoa

28 Vesijärvi-projektin Puhtaan veden palkinto Kutajoen kalastuskunnalle Palkinnon perustelut: Kutajoen kalastuskunta on oiva esimerkki paikallisten ihmisten mahdollisuuksista toimia pitkäjänteisesti ja tuloksellisesti oman vesiympäristönsä tilan kehittämiseksi

29 Tilavuuspainotetut kokonaisfosforipitoisuudet (mg m -3 ) maaliskuussa ja elokuussa Enonselällä ja Kajaanselällä vuosina 1975 ja 2006 (arvot ovat yli 20 mittauksen keskiarvoja) Tot.P (µg/l) mass removal of coarse fish FOSFORIMÄÄRÄT KÄÄNTYNEET NOUSUUN Enonselkä/maalis Enonselkä/elo Kajaanselkä/maalis Kajaanselkä/elo

30 Tilavuuspainotetut kokonaistyppipitoisuudet (mg m -3 ) maaliskuussa ja elokuussa Enonselällä ja Kajaanselällä vuosina 1982 ja 2007 (arvot ovat yli 20 mittauksen keskiarvoja) March Enonselkä August Enonselkä March Kajaanselkä August Kajaanselkä

31 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 Vesijärven Enonselän näkösyvyys elokuussa Lankiluoto 10 mass removal of coarse fish ENONSELÄN VESI UUDELLEEN LEVÄSAMENTUNUT Näkösyvyys (m)

32 Vesijärven vesi kirkastui luvun alussa ja pysyi kirkkaana koko vuosikymmenen. Merkittävänä tekijänä oli karvalehden (Ceratophyllum demersum) levittäytyminen kahden metrin syvyysvyöhykkeeltä neljän metrin syvyyteen saakka. Kuva: H. Heino

33 Hulevesien ravinne-, orgaaninen hiili- ja suolistobakteerien pitoisuuksia Lahden (Teivaa, Paavola ja Myllysaari) ja Asikkalan sadevesiviemäreissä toukokuussa ja elokuussa 2006 (kuva: Hannu Niukkanen). Sadeveden kokonaisfosforipitoisuudet µg/l vuosina 2004, 2005 ja 2006 (tammi-kesäkuu) Vesijärven eteläpään itä- ja länsirannalla sekä järviveden pitoisuus ugp/l Tammikuu Helmikuu Sadeveden kokonaisfosforipitoisuus Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Itäranta 2004 Itäranta 2005 Itäranta 2006 Länsiranta 2004 Länsiranta 2005 Länsiranta 2006

34 Etelä- Suomen Sanomat Pääkirjoitus Vesijärven puhtauden vaaliminen, jos mikä, on tahdon asia

35 Vesijärvisäätiön perustaminen 2007 ESS HS ESS

36 Vesijärven hoidon rahoitusmalli Noin 1 M /v Kansallinen ja kansainvälinen tutkimus- ja kehittämisrahoitus EU-ohjelmat EU Ympäristökeskus Kunnat Yksityiset Noin vuodessa? Kunnat Talouselämä Eri yhteisöt Kansalaiset Omarahoitus suojelu- ja kunnostushankkeille >> 2017 Vesijärvi I Vesijärvi II Puhdas Vesijärvi -rahoitusmalli

37 Tänään: Koko yhteiskunta Vesijärven suojelussa ja hoitamisessa mukana Kuntien yhteisö, Lahti, Hollola, Asikkala Kansalaisyhteisö, Vesijärven Ystävät ry, kylätoimikunnat, asukasyhdistykset Kalastusyhteisö kalastusalue, kalatalouskeskus, 22 kalastuskuntaa virkistyskalastajat ja -järjestöt Yksityinen sektori Lahden Teollisuusseura, yrittäjäjärjestöt, yritykset Tiedeyhteisö

38 New methods: Case Likolampi, Lahti 2004 Sediment stirring with calcium peroxide vuos i Secchi-m PO4- P Vertailu Kem.1 Kem.2

39 Gypsum (CaSO 4. 2H 2 O) treatment of L. Mustialanlammi sediment 2004 Phoslock- method - Lanthanum ions bind phosphorus - Gypsum capping stops phosphorus mobilization from sediment Tot.P in hypolimnion

40 Uusien menetelmien kokeiluja: Pikku-Vesijärven olkipaalikunnostus 2004 ja elo.03 elo Alasenjärvi Häränsilmä Joutjärvi Kymijärvi/Lapinkivi Kymijärvi/Rekolanpohja Likolampi Merrasjärvi Mytäjäinen Pikku-Vesijärvi Salalampi Valkealampi Vesijärvi µg/l Ismo Malin, Lahden valvontaja ympäristökeskus

41 Järvien ilmastus/hapetus Kompressori-ilmastin Potkuri-ilmastin Suihkuilmastin Erkki Saarijärvi, Vesi-Eko Oy

42 Conventional measures to deal with contaminated sediments

43 Environmental dredging in rivers, canals and shallow waters Works in extreme conditions where no other machine can operate Suction dredging to discharge area Discharging up to 1,5 km Backhoe dredging with 400l bucket Cleaning industrial settlement ponds and water reservoirs

44 Sediment removal ( m3) after drainage Case Pikku Vesijärvi, Lahti Sediment remediation for green construction by Allu technology

45 Vesijärven kuntouduttua teollisuuden rytöyttämiä rantoja alettiin kehittää

46 Lake restoration will pay off Ecologically: the restored lake is in good and stable ecological state the restored lake is scenic the restored lake offers healthy nutrition for the citizens the restored lake offers various ecological services Socially: the restored lake is a unifying factor for the people around the restored lake adds value on public amenity the restoration and management of lake add value on the social capital of the region the restored lake is a common scene of community driven events and happenings the restored lake will serve as teaching material for the schools

47 continue Economically: the value of land and real properties will rise around the restored lake the value of fish and other aquatic stock will rise the restored lake is an essential part of the marketing of the region Business around the restored lake will flourish More jobs are created Fishermen, tourist and enterprises related to the lake benefit by the brand of sustainability and purity Spiritually: the restored lake symbolizes positive faith in the future the restored lake give a horizon of hope for the society in general