Neuvosto päätti toimittaa päätelmät edelleen Eurooppa-neuvostolle sen maaliskuuta 2013 pidettävää kokousta varten.

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. maaliskuuta 2013 (08.03) (OR. en) 6936/13 SOC 139 ECOFIN 158 EDUC 64 CO EUR-PREP 12 ILMOITUS Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 6462/13 SOC 103 ECOFIN 115 EDUC 48 Asia: Vuotuinen kasvuselvitys ja yhteinen työllisyysraportti EU-ohjausjakson yhteydessä: työllisyys- ja sosiaalipolitiikan poliittinen ohjaus Neuvoston päätelmät Valtuuskunnille toimitetaan liitteenä edellä mainitut neuvoston päätelmät, jotka neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) antoi istunnossaan 28. helmikuuta Neuvosto päätti toimittaa päätelmät edelleen Eurooppa-neuvostolle sen maaliskuuta 2013 pidettävää kokousta varten. 6936/13 ess/ess/pt 1 DG B 4A FI

2 LIITE Vuotuinen kasvuselvitys ja yhteinen työllisyysraportti EU-ohjausjakson yhteydessä: työllisyys- ja sosiaalipolitiikan poliittinen ohjaus Neuvoston päätelmät Tehokkailla työllisyys- ja sosiaalisen suojelun politiikoilla on merkittävä tehtävä kasvun ja kilpailukyvyn vauhdittajana ja makrotaloudellisen epätasapainon ehkäisijänä. Eurooppa-neuvosto on kehottanut täydentämään talouden ohjausjärjestelmää koskevia järjestelyjä tehostamalla työllisyys- ja sosiaalipolitiikan seurantaa 1. Paremman talouden ohjausjärjestelmän olisi perustuttava useisiin toisiinsa liittyviin ja johdonmukaisiin politiikkoihin, joilla edistetään kestävää ja osallistavaa kasvua, työllisyyttä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, ja erityisesti unionin kasvu- ja työllisyysstrategiaan. Komissiolla ja neuvostolla on oltava sosiaalipolitiikkojen kehittämisestä yhteinen näkemys, jonka ne esittävät yhteisissä sosiaalista suojelua koskevissa raporteissa ja jonka perusteella Eurooppa-neuvosto voi tarkastella sosiaalista kehitystä EU:ssa. Käyttäen työllisyys-, sosiaali- ja työmarkkinapolitiikkaa koskevaa asiantuntemustaan neuvosto edistää aktiivisesti Eurooppa strategian ja sen uusien, tehostettuun talouden ohjausjärjestelmään liittyvien keskeisten osien täytäntöönpanon onnistumista tuoden näin panoksensa Eurooppa-neuvoston työskentelyyn. Neuvosto tukee Eurooppa-neuvoston pyrkimyksiä vahvistaa talous- ja rahaliiton ohjausta ja hallintaa. 1 EUCO 139/11, /13 ess/ess/pt 2

3 Euroopan unionin neuvosto korostaa seuraavaa: 1. Vuoden 2013 vuotuinen kasvuselvitys 2 yhdessä yhteisen työllisyysraportin ja yhdennettyjen suuntaviivojen kanssa luo perustan Eurooppa-neuvoston jäsenvaltioille antamalle ohjaukselle, joka koskee kansallisissa uudistusohjelmissa sekä vakaus- ja lähentymisohjelmissa asetettavia kokonaisvaltaisia strategioita. Tasapainoiseen politiikkayhdistelmään on kuuluttava politiikkoja, joilla pyritään torjumaan työttömyyttä, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. 2. Työttömyyden ja talouskriisin sosiaalisten seurausten hoitaminen on yksi Euroopan haasteista ja keskeisistä yhteisistä tavoitteista: unionissa on lähes 26 miljoonaa työtöntä, joista lähes puolet on ollut vailla työtä yli vuoden, ja lähes 120:tä miljoonaa kansalaista uhkaa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen. Eroavaisuudet ja maantieteellinen epätasapaino ovat laajenemassa unionissa. Rakennetyöttömyyden ja köyhyyden pysyvien vaikutusten ehkäiseminen on suuri poliittinen haaste, ja se on olennaisen tärkeää työllisyyttä ja köyhyyttä / sosiaalista syrjäytymistä koskevien Eurooppa tavoitteiden saavuttamiseksi. 3. Euroopan työllisyysstrategia luotiin tukemaan uudistuksia, joilla autetaan ihmisiä ja työmarkkinoita vastaamaan talouden muutoksiin. Strategia antaa EU-ohjausjakson yhteydessä kehyksen jäsenvaltioiden politiikkojen koordinoinnille ja monenvälisen valvonnan suorittamiselle, johon kuuluu myös ennakko-ohjaus tietyissä prosessin vaiheissa. Sillä olisi oltava keskeinen tehtävä Euroopan unionin auttamisessa meneillään olevan kriisin hoidossa ja kaikkien Eurooppa tavoitteiden saavuttamisessa. 4. Komissio, työllisyyskomitea ja sosiaalisen suojelun komitea ovat toimineet merkittävällä tavalla työmarkkinaosapuolten saamiseksi mukaan koko EU:n ohjausjakson ajaksi. Neuvosto panee merkille palkkakehityksestä käydyn kolmikantakeskustelun pöytäkirjan. 2 Komissio esitti selvityksen (16669/12). 6936/13 ess/ess/pt 3

4 5. Samalla kun tunnustetaan, että monien jäsenvaltioiden toteuttamien kunnianhimoisten uudistusten tulosten näkyminen vie aikaa, on uudistusten yhteydessä kiinnitettävä huomiota suurempaan sitoutuneisuuteen ja parempaan täytäntöönpanoon. Tässä tarvitaan arviointia etuja jälkikäteen ja myös monenvälistä valvontaa. Se edellyttää, että investoidaan vahvoihin monenvälisiin valvontamekanismeihin ja käytetään yhteistä arviointikehystä, työllisyyskehityksen seurantavälinettä ja sosiaalisen suojelun kehityksen seurantavälinettä. 6. Vuosien 2012 ja 2013 vuotuisten kasvuselvitysten välillä on hyvä olla jatkuvuutta viiden ensisijaisen tavoitteen asettelussa. Vuotuisen kasvuselvityksen ja yhteisen työllisyysraportin perusteella seuraavat työllisyys- ja sosiaalipolitiikan suuntaukset edellyttävät Eurooppaneuvoston strategista ohjausta: Kasvua edistävä julkisen talouden vakauttaminen Velan vähentämisen ollessa edelleenkin monien jäsenvaltioiden tärkeimpiä tavoitteita jatkuvalla kriisillä ja sen seurauksena talouden kokonaiskysynnän alhaisella tasolla on vakavia vaikutuksia työmarkkinoihin. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kasvua ja työllisyyttä edistäviä julkisen talouden vakauttamistoimia tulevaisuuden kasvupotentiaalin ja riittävän sosiaalisen suojelun turvaamiseksi. Menopuolella olisi säilytettävä investoinnit koulutukseen, työvoimapalveluihin, aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan sekä koulutus- ja nuorisotakuujärjestelmiin samoin kuin investoinnit sosiaalisen suojelun järjestelmiin, jotka antavat riittävää, kestävää ja tehokasta tukea. Tulopuolella työhön kohdistuvaa verorasitusta, jos se on suhteellisen korkea ja haittaa työpaikkojen luomista, voitaisiin vähentää verotuloihin vaikuttamatta lisäämällä esimerkiksi kulutus-, omaisuus- tai ympäristöveroja ja varmistamalla rasituksen oikeudenmukainen jakaantuminen kiinnittäen asianmukaisesti huomiota sosiaalisen suojelun järjestelmien rahoitukselliseen tasapainoon ja niiden kykyyn hoitaa niille kuuluvat perustehtävät. 6936/13 ess/ess/pt 4

5 Talouden normaalin luotottamisen palauttaminen Finanssialan heikkouksiin puuttuminen on olennaisen tärkeää talouden luotottamisen palauttamiseksi ja työpaikkojen luomisen lisäämiseksi erityisesti pk-yritysten osalta. Tätä on täydennettävä tasapainoisella suhtautumistavalla pakkolunastuksiin siten, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä suojellaan riittävästi. Työllistyvyyden parantaminen pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi ja kohtuuttoman korkeaan nuorisotyöttömyyteen puuttumiseksi Pitkäaikaistyöttömyys on nousussa useimmissa jäsenvaltioissa ja se on nousemassa hälyttävälle tasolle erityisesti nuorten ja alhaisen koulutustason omaavien keskuudessa. Tarvitaan erityisiä toimia julkisten työvoimapalvelujen tehokkuuden lisäämiseksi ja aktiivisten työmarkkinapolitiikkojen tehostamiseksi, mukaan lukien osaamisen kehittäminen ja yksilöllinen tuki työnhaussa. Jäsenvaltioiden olisi työttömien tai työelämän tai koulutuksen ulkopuolella olevien (NEET) nuorten hälyttävän määrän vähentämiseksi toteutettava nuorisotakuu, jolla varmistetaan, että kaikille nuorille tarjotaan kunnollinen työpaikka, jatkokoulutusta, oppisopimus tai harjoittelupaikka. Koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi ja työelämään siirtymisen parantamiseksi on pyrittävä kehittämään laadukkaita harjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja sekä koulutuksen ja työn yhdistäviä koulutusmalleja. Laadukas koulutus ja laajat mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen ovat korkeamman työllisyystason tärkeitä edellytyksiä, ja niiden olisi vastattava työmarkkinoiden tarpeisiin ja helpotettava maantieteellistä ja ammatillista liikkuvuutta. Työntekijöiden liikkuvuutta rajojen yli olisi rohkaistava poistamalla esteitä ja parantamalla työvoimapalvelujen välistä yhteistyötä EURES-foorumin pohjalta. 6936/13 ess/ess/pt 5

6 Työmarkkinoille osallistumisen lisääminen Naisten työmarkkinoille osallistumisen lisääminen on välttämätöntä EU työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että sukupuolten tasa-arvoon todella kiinnitetään huomiota, ja edistettävä niin työnantajia kuin työntekijöitä hyödyttäviä joustavia ja turvallisia työjärjestelyjä sekä kohtuuhintaisia, riittäviä ja korkeatasoisia päivähoitopalveluja sekä poistettava veroedut, joilla on kielteinen vaikutus perheen toimeentulosta toissijaisesti vastaavien työelämään osallistumiseen. Työllistävän elpymisen valmistelu Hyvin kohdistettuja tilapäisiä sosiaaliturvamaksujen alennuksia tai työllistämistukijärjestelmiä voidaan käyttää keinona parantaa matalan osaamistason ja pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia. Muutoksiin sopeutuvat työmarkkinat edellyttävät aktiivista työmarkkinapolitiikkaa, sovittuja joustavia työaikajärjestelyjä tai lyhennettyä työaikaa koskevia järjestelyjä. Erityyppisten työsopimusten välillä vallitsevien työsuhdeturvaa koskevien erojen kaventaminen voisi vähentää työmarkkinoiden lohkoutumista. Työttömyysetuuksien vaikutuksia olisi seurattava etuuksien saantioikeutta ja -ehtoja koskevien, työnhakua tukevien tiukkojen vaatimusten varmistamiseksi samalla, kun taataan riittävä toimeentulotuki. Vuotuinen kasvuselvitys ja siihen liittyvä varoitusmekanismia koskeva kertomus osoittavat, että useat jäsenvaltiot ovat toteuttaneet merkittäviä toimia palkkojen mukauttamiseksi tuottavuuden kehitykseen. Samalla kun politiikkaa koskevassa ohjeistuksessa olisi kunnioitettava työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta ja erilaisia kansallisia järjestelyjä, jäsenvaltioiden olisi seurattava palkanmuodostusjärjestelmien vaikutusta ja tarvittaessa jatkettava niiden tarkistamista, indeksointijärjestelmät mukaan lukien, siten, että ne vastaisivat paremmin tuottavuuden kehitystä ja tukisivat työpaikkojen luomista. Tällä alalla olisi tunnustettava palkkojen mahdollinen merkitys kokonaiskysynnän tukemisessa, eriarvoisuuden vähentämisessä ja työssäkäyvien köyhyyden torjumisessa. 6936/13 ess/ess/pt 6

7 Työpaikkojen luomisen tukeminen talouden kasvavilla aloilla vaatii päättäväisempiä toimia. Erityisellä politiikalla voidaan myös tukea työpaikkojen luomista toiminnalla, jolla muutetaan pimeä työ lailliseksi työksi. Sosiaalipolitiikan laajat poliittiset tavoitteet Syvässä ja jatkuvassa talouskriisissä jäsenvaltiot ovat pystyneet hillitsemään talouskasvun hidastumista ja sen pahimpia vaikutuksia kotitalouksiin ja yksittäisiin kansalaisiin pääasiassa sosiaalisen suojelun järjestelmiensä sekä niiden ja keskeisten kasvun vetureiden keskinäisen vaikutuksen ansiosta. Jotta tämä saavutus voitaisiin säilyttää, automaattisten vakauttajien olisi saatava toimia hyväksytyllä rakennesopeutusuralla. Vuotuisessa kasvuselvityksessä korostetaan sosiaalisia turvaverkkoja sekä eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmien kestävyysnäkökohtia. Pyrkiessään täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä koskeviin unionin poliittisiin päämääriin jäsenvaltioiden on varmistettava, että sosiaalisen suojelun politiikoissa noudatetaan laajempaa poliittista tavoitetta, joka ulottuu paljon pidemmälle kuin turvaverkkojen tarjoaminen köyhimmille kansalaisille. Tähän poliittiseen tavoitteeseen kuuluu riittävän ja kestävän suojan antaminen elämänkaaren aikana ilmaantuvien sosiaalisten riskien varalta toteuttamalla jatkuvasti tehokkaita ja vaikuttavia sosiaalisia investointeja, joilla tuetaan osallisuutta ja osallistumista työmarkkinoille ja yhteiskuntaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sosiaalisen suojelun mahdollisuuksiin lieventää kriisin ja meneillään olevan julkisen talouden sopeuttamisen vaikutuksia. 6936/13 ess/ess/pt 7

8 Sosiaalisen suojelun järjestelmien joustavuuden, vaikuttavuuden ja tehokkuuden parantaminen Sosiaalista ja taloudellista huono-osaisuutta esiintyy eri elämänvaiheissa, mutta se perustuu usein aikaisemmille kokemuksille ja kasaantuu ajan kuluessa. Sosiaalisen suojelun järjestelmien toiminnan tehostamiseksi niiden joustavuutta, vaikuttavuutta ja tehokkuutta on parannettava niin, että ne tavoittavat koko väestön ennen köyhyyden lisääntymistä ja epävarmaa elpymistä. Jäsenvaltioiden olisi valittava parhaiten soveltuva politiikkayhdistelmä ja mitoitettava uudistukset siten, että ne tukevat nopeaa ja kestävää elpymistä, vähentävät köyhyyttä ja parantavat pitkän aikavälin kestävyyttä ja sosiaalisen suojelun järjestelmien riittävyyttä. Köyhyyden lisääntyessä ja ottaen huomioon työllisyyden kasvun ja talouden elpymisen välisen viiveen menoja ja säästöjä koskevia valintoja on harkittava huolella punniten niiden vaikutuksia jäsenvaltioiden kykyyn rajoittaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytyneisyyden lisääntymistä. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava kansallisissa uudistusohjelmissaan ja sosiaalipoliittisia strategioita koskevassa raportoinnissaan toimenpiteet, joita ne ovat toteuttaneet, jotta sosiaalisen suojelun järjestelmien kyky suoriutua hyvinvointitehtävistään säilyisi. Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytyneisyyden ehkäiseminen ja vähentäminen Vaikuttavampi sosiaalinen suojelu yhdistettynä työmarkkinoille osallistumisen korkeaan tasoon ja pitkän aikavälin kasvua edistävään julkisen talouden vakauttamiseen on ratkaisevan tärkeää pyrittäessä vuotuisen kasvuselvityksen mukaiseen tavoitteeseen hoitaa kriisin sosiaaliset seuraukset. Rakennerahastojen tehokkaampi käyttö voi auttaa kriisin sosiaalisten seurausten hoitamisessa. Jäsenvaltioita pyydetään köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytyneisyyden ehkäisemiseksi tarkastelemaan kansallisissa politiikoissaan seuraavia keskeisiä toimintatapoja: a. aktiiviseen osallistamiseen tähtäävien strategioiden toteuttaminen kiinnittäen erityistä huomiota toimeentulotukeen, palvelujen saatavuuteen ja osallistaviin työmarkkinoihin 6936/13 ess/ess/pt 8

9 b. sosiaalisen suojelun järjestelmien tehokkaampi käyttö pitkän aikavälin riittävyyden ja kestävyyden parantamiseksi, korkeatasoisten palvelujen saatavuuden lisäämiseksi ja tuloerojen vähentämiseksi c. parempi heikoimmassa asemassa olevien suojelu rakenteellisten sopeutustoimien vaikutuksilta d. toimenpiteet, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa, sen huomioon ottamista kaikessa toiminnassa, syrjinnän torjumista, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja solidaarisuutta sukupolvien välillä. Riittävät ja kestävät eläkkeet, terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito Eläkkeet, terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito ovat keskeisiä sosiaalisen suojelun politiikkoja, joilla on suurta merkitystä sekä sosiaalisen hyvinvoinnin että julkisen talouden kannalta. Vaikka vuotuisessa kasvuselvityksessä tarkastellaan eläkkeitä ainoastaan tavoitteena olevan eriytetyn, kasvua edistävän julkisen talouden vakauttamisen kannalta, vanhuuseläkejärjestelmien keskeisenä tavoitteena on, että naiset ja miehet välttäisivät vanhuusiän köyhyyden ja pystyisivät eläkkeelle lähdön jälkeen säilyttämään kohtuullisen elintason. Jotta tähän päästäisiin, eläkeuudistuksia olisi laajennettava ja niihin olisi otettava mukaan sellaisia kysymyksiä kuin julkisten ja yksityisten eläkejärjestelmien välinen vuorovaikutus, eläkkeiden kattavuus, elämänkaaren aikainen toiminta, ikäjohtaminen työpaikalla, miesten ja naisten välinen oikeudenmukaisuus ja sukupolvien välinen solidaarisuus, terve ja aktiivinen ikääntyminen ja rahastoitujen eläkkeiden riskinhallinta. Ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen parantaminen on erityisen tärkeää todellisen eläkeiän nostamiseksi ja työurien pidentämiseksi. Neuvosto korostaa kestävän yleisen terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon merkitystä kysynnän kasvaessa. Niiden olisi tuotettava parempia tuloksia ja palveluja, joissa kiinnitettäisiin erityistä huomiota terveyden edistämiseen, sairauksien ehkäisyyn, laatuun ja potilasturvallisuuteen. 6936/13 ess/ess/pt 9

10 7. KEHOTTAA TYÖLLISYYSKOMITEAA ja SOSIAALISEN SUOJELUN KOMITEAA tarkastelemaan yhteisesti Eurooppa-neuvoston talous- ja rahaliiton (EMU) valmiiksi saattamisesta 14. joulukuuta 2012 antamien päätelmien jatkotoimena EMUn sosiaalista ulottuvuutta, sosiaalinen vuoropuhelu mukaan lukien, ja tärkeimpien uudistusten lisääntyvän edeltäkäsin tapahtuvan koordinoinnin toteuttamista sekä sopimusjärjestelyjen ja solidaarisuusmekanismien käyttöä uudistustoimien tehostamiseksi ja raportoimaan niistä työllisyyskomiteaa, ottaen huomioon monilla työmarkkinoilla tapahtuvat perusteelliset muutokset, raportoimaan joulukuun neuvostolle näiden uudistusten vaikutuksista komission työmarkkinakehitystä käsittelevän kertomuksen pohjalta vahvistamaan edelleen työmarkkinaosapuolten kanssa käytävää vuoropuhelua koko EUohjausjakson keston ajan ja laatimaan työmarkkinaosapuolten kanssa tuleville keskusteluille puitteet ja asialistan. 8. KEHOTTAA komissiota ottamaan työmarkkinaosapuolet aktiivisesti mukaan kehittämään vuoden 2014 vuotuisessa kasvuselvityksessä annettavaa poliittista ohjausta varmistamaan, että Eurooppa-neuvoston esittämän pyynnön mukaisesti vuoden 2014 vuotuiseen kasvuselvitykseen liitetään yksityiskohtainen arviointi Euroopan työmarkkinoiden kehityksestä ottaen huomioon, että samaan aikaan ehdotetun yhdennettyjen suuntaviivojen tarkistuksen kanssa on edistyttävä kohti tärkeimpiä Eurooppa tavoitteita esittämään vuonna 2014 yhteisen sosiaalista suojelua ja osallisuutta koskevan kertomuksen osana vuoden 2014 vuotuista kasvuselvitystä. Neuvosto odottaa mielenkiinnolla komission sosiaalialan investointeja koskevan paketin tarkastelua ja siinä ehdotettuja näkemyksiä sosiaalisen suojelun politiikkojen kehittämiseksi tulevaisuudessa EU:n tasolla. 6936/13 ess/ess/pt 10

11 9. KEHOTTAA JÄSENVALTIOITA ottamaan vuotuisen kasvuselvityksen ja yhteisen työllisyysraportin painopisteet tai EU:n ja IMF:n lainaohjelmiin osallistuvien jäsenvaltioiden osalta ajantasaiset tilannetiedot Eurooppa strategian mukaisista kansallisista tavoitteista huomioon kansallisissa uudistusohjelmissaan, kansalliset työllisyyssuunnitelmat mukaan lukien, ja sosiaalipoliittisia strategioita koskevassa raportoinnissaan, jotka ovat osa sosiaalialan avointa koordinointimenetelmää. Kansallisissa uudistusohjelmissa olisi annettava selvitys siitä, miten Euroopan sosiaalirahastoa olisi käytettävä Eurooppa tavoitteiden saavuttamiseksi, nuorisolle suunnattu tuki mukaan lukien. 6936/13 ess/ess/pt 11