HANGON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN

Transkriptio

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HANGON KAUPUNKI, HANGON VESI- JA VIEMÄRILAITOS JA UUDENMAAN ELY-KESKUS HANGON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2 Maija Aittola

3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Tiivistelmä 196-P19634 M.Aittola HANGON KAUPUNKI, HANGON VESI- JA VIEMÄRILAITOS JA UUDENMAAN ELY-KESKUS Hangon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Tiivistelmä Hangon kaupungin kuudelle I-luokan ja yhdelle II-luokan pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelma yhteistyössä Hangon kaupungin, Hangon vesi- ja viemärilaitoksen ja Uudenmaan ELYkeskuksen kanssa. Suojelusuunnitelma käsittää Hangon kaupungin alueella sijaitsevat Hangon, Sandö-Grönvikin, Isolähteen, Lappohjan, Tvärminnen, Syndalenin ja Täktomin pohjavesialueet. Suojelusuunnitelmassa tarkastellaan pohjavesialueiden hydrogeologisia olosuhteita ja pohjavesialueilla sijaitsevia pohjaveden laatua uhkaavia riskitoimintoja. Hangon kaupungin Hopearannan, Santalanrannan, Tikan, Isolähteen ja Lappohjan vedenottamoista vedenotto on jatkuvaa. Lisäksi yrityksillä on omia vedenottamoita. Hangon pohjavesialueella on runsaasti asutusta ja teollista toimintaa, jonka seurauksena pohjaveden laatu on heikentynyt, jonka seurauksena Ampumaradan, Furunäsin ja Mannerheimintien vedenottamot ovat suljettuina. Vanhat öljysäiliöt ovat merkittävä riskitekijä Hangon pohjavesialueella. Tieliikenteessä mahdollisesti tapahtuvat kemikaalionnettomuudet aiheuttavat suurimman riskin Isolähteen, Lappohjan ja Tikan sekä Viskon ja Broars I vedenottamoille. Suojelusuunnitelmassa esitetään toimenpiteitä nykyisten pohjavesiriskien pienentämiseksi. Suojelutoimenpiteinä on ehdotettu suojaamattomien maanalaisten öljysäiliöiden poistamista ja siirtymistä ympäristöystävällisempiin lämmitysmuotoihin. Orioninkadun entinen lietteen kaatopaikka on kiireellinen kunnostuskohde. Muutamilla aikaisempien tutkimusten perusteella ja toimintansa perusteella riskikohteiksi luokiteltujen kohteiden osalta ehdotetaan pohjaveden ja maaperän pilaantuneisuuden selvittämistä. Lisäksi on annettu ohjeita maankäytön suunnittelulle. Pohjaveden laadun tarkkailuun ehdotetaan otettavaksi 1 2 havaintoputkea Isolähteen vedenottamon läheisyydessä. Lisäksi nykyisten riskitoimintojen osalta ehdotetaan yhteistarkkailuun siirtymistä, jolloin saadaan parempi kokonaiskäsitys pohjaveden laadusta ja mahdollisia haitallisia muutoksia voitaisiin ennakoida nykyistä paremmin. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

4 FCG Design och planering Ab Sammandrag 196-P19634 M.Aittola HANGÖ STAD, VATTEN- OCH AVLOPPSVERK OCH NYLANDS ELY-CENTRAL Skyddsplan för grundvattenområdena i Hangö Sammandrag Hangö stad, Vatten- och avloppsverk och Nylands ELY -central har i samarbete utarbetat en skyddsplan för sex grundvattenområden av klass I och för ett grundvattenområde av klass II i Hangö. Skyddsplanen omfattar grundvattenområdena i Hangö, Sandö-Grönvik, Storkällan, Lappvik, Tvärminne, Syndalen och Täktom inom Hangö stads område. I skyddsplanen granskas grundvattenområdenas hydrologiska förhållanden samt riskfaktorer som finns på grundvattenområdena och kan hota grundvattnets kvalitet. Hangö stads vattentäkter i Silversand, Sandöstrand, Tikka, Storkällan och Lappvik är i kontinuerlig användning. Dessutom har lokala företag egna vattentäkter. Bosättning och industriell verksamhet som i nuläget är belägna i Hangö grundvattenområde har lett till försämring av grundvattnets kvalitet. Detta har i sin tur lett till att man har varit tvungen att stänga Skjutbanans, Furunäs och Mannerheimvägens vattentäkter. De gamla oljecisternerna är en betydande riskfaktor för Hangö grundvattenområde. Eventuella olyckor i kemikalietransporter utgör de mest betydelsefulla riskerna för Storkällan, Lappvik, Tikka, Visko och Broars I vattentäkter. I skyddsplanen föreslås åtgärder för att minska de nuvarande riskerna för grundvattnet. De föreslagna åtgärderna är att avlägsna gamla underjordiska, oskyddade oljecisterner och i stället övergå till miljövänligare uppvärmningssätt. En slamavstjälpningsplats på Oriongatan som inte längre är i användning är ett brådskande renoveringsobjekt. Några områden har på basis av tidigare verksamhet och undersökningar klassificerats som riskobjekt och för dessa föreslås att markens och grundvattnets föroreningsgrad utreds. Dessutom ges anvisningar för markanvändningsplaneringen. För utredningen av grundvattenkvaliteten i Storkällands grundvattenområde föreslås installering av 1-2 observationsrör i närheten av Storkällans vattentäkt. Dessutom föreslås ett gemensamt uppföljningsprogram för de nuvarande riskverksamheterna, för att ge en bättre helhetsbild av grundvattnets kvalitet samt för att effektivera förutseendet av möjliga negativa förändringar. FCG Design och planering Ab

5 Maija Aittola Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ LÄHTÖAINEISTO SUUNNITTELUTYÖN YHTEYDESSÄ TEHDYT TUTKIMUKSET Hydrogeologinen maastotarkastelu Riskikartoitukset POHJAVESIALUEIDEN HYDROGEOLOGISET OLOSUHTEET, VEDENOTTAMOT JA VEDENOTTOJÄRJESTELYT SEKÄ POHJAVEDEN LAATU Hanko , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Pohjaveden laatu Sandö-Grönvik , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Pohjaveden laatu Isolähde , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Pohjaveden laatu Lappohja , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Pohjaveden laatu Tvärminne , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Pohjaveden laatu Syndalen , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Pohjaveden laatu Täktom , II-luokka Hydrogeologiset olosuhteet POHJAVESIALUEIDEN ALUEIDEN KÄYTTÖ Yleistä Kaavoitustilanne Luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Suoja-aluemääräykset... 18

6 Maija Aittola 6 POHJAVEDEN LAATUA VAARANTAVAT TEKIJÄT Asutus ja jätevedet Öljysäiliöt Maalämpö Maa-ainesten ottaminen Vanhat maa-aineksen ottamisalueet ja kotitarveottoalueet Tiet ja radat Tienpito ja tieliikenne Hangon rata ja Hangon satamarata Muuntamot TEOLLISUUS JA MUU YRITYSTOIMINTA Oy Forcit Ab ja Dispersiotehdas Fermion Oy Genencor International Oy Assistor Oy (entinen Oy Mototrans Ab) Printal Oy Oy Visko Teepak Ab Santalan Betoni Oy POLTTONESTEEN JAKELUTOIMINTA ABC jakeluasema (entinen Oy Esso Ab) Neste Markkinointi Oy:n D-asema Teboil Oy:n jakeluasema Roadside 21 Oy Ab (entinen Kesoil Oy, Santalantie 12) Entinen jakeluasema (Appelgrenintie 26) Entinen jakeluasema (Silvestrandintie) AMPUMARADAT Koverharin ampumarata Syndalenin harjoitusalue Hangon vanha ampumarata JÄTEVEDENPUHDISTAMOT JA KOMPOSTOINTILAITOS Hangon kaupungin jätevedenpuhdistamo ja Suursuon kompostointilaitos Hangon Puhdistamo Oy Santalan kartanon jätevedenpuhdistamo KAATOPAIKAT Stormossenin suljettu kaatopaikka Täktomin maankaatopaikka Trollbergetin entinen kaatopaikka Orioninkadun entinen lietteen kaatopaikka... 36

7 Maija Aittola 6.10 MUUT RISKIKOHTEET Lämpölaitokset Hanko Racing Team ry Karting-moottoriurheilurata SABA Wind Oy Ab Hautausmaat MAAPERÄN JA POHJAVEDEN PILAANTUNEISUUSKOHTEET ETNA Dispersiotehdas Oy Visko Teepak Ab N3M Power Oy Helkama Bica Oy HA-TE-KE (Hangon teollisuuskiinteistöt Oy) Hangon Romu Oy Entinen Hangon Pesula Oy Assistor Oy Ab (entinen Mototrans Oy Ab) POHJAVEDEN LAATURISKIEN ARVIOIMINEN Hangon pohjavesialueilla sijaitsevat riskikohteet SUOJELUTOIMENPITEET Uusien toimintojen sijoittaminen Hangon kaupungin nykyisiä toimintoja koskevat suojelutoimenpiteet Asuinjätevedet Suojaamattomat öljysäiliöt Maalämpö Maa-ainesten ottotoiminta Mahdolliset maaperän pilaantuneisuuskohteet Tienpito ja liikenne Muuntamot Vedenottamot ja pohjaveden tarkkailu Muut toimenpidesuositukset Ohjeita ja suosituksia maankäyttöä ja kaavoitusta varten VEDENOTTAMOIDEN POHJAVESITARKKAILU Pohjaveden pinnan tarkkailu Pohjaveden laadun tarkkailu Pohjavedenpinnan korkeusaseman seuranta Pohjaveden laadun seuranta TOIMENPITEET VAHINKOTAPAUKSISSA SUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN... 54

8 Maija Aittola LIITTEET 1 Lähtöaineistoluettelo 2 Pohjaveden suojelun kannalta keskeisiä säädöksiä 3 Muuntamoiden sijaintikartat 4 Toimenpideohjelma PIIRUSTUKSET P Hangon pohjavesialue, hydrogeologia 1: P Sandö-Grönvikin pohjavesialue, hydrogeologia 1: P Isolähteen ja Lappohjan pohjavesialueet, hydrogeologia 1: P Tvärminnen ja Syndalenin pohjavesialueet, hydrogeologia ja riskikohteet 1: P Täktomin pohjavesialue, hydrogeologia ja riskikohteet 1: P Hangon pohjavesialue, riskikohteet 1: P Sandö-Grönvikin pohjavesialue, riskikohteet 1: P Isolähteen ja Lappohjan pohjavesialueet, riskikohteet 1:20 000

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1 (54) HANGON KAUPUNKI, HANGON VESI- JA VIEMÄRILAITOS JA UUDENMAAN ELY-KESKUS HANGON POHJAVESIALUEIDEN SUOJELUSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN 1 YLEISTÄ 2 LÄHTÖAINEISTO FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on päivittänyt Hangon pohjavesialueiden suojelusuunnitelman. Hangon, Sandö-Grönvikin, Isolähteen, Lappohjan, Syndalenin ja Tvärminnen pohjavesialueet ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä I-luokan pohjavesialueita ja Täktomin pohjavesialue on vedenhankintaan soveltuva II-luokan pohjavesialue. Pohjavesialueet sijoittuvat kokonaisuudessa Hangon kaupungin alueelle. Hangon pohjavesialueella sijaitsevasta Hopearannan vedenottamosta, Sandö- Grönvikin pohjavesialueella sijaitsevista Santalanrannan ja Tikan vedenottamoista sekä Isolähteen pohjavesialueella sijaitsevista Isolähteen ja Lappohjan vedenottamoista vedenotto on jatkuvaa. Hangon pohjavesialueella sijaitsevat Ampumaradan, Furunäsin ja Mannerheimintien vedenottamot ovat suljettu, koska vedenlaatu ei täytä talousveden laatuvaatimuksia. Oy Forcit Ab:llä on Sandö-Grönvikin pohjavesialueella Broars I ja Broars II vedenottamot sekä Visko Teepak Oy:llä on Isolähteen pohjavesialueella Alavedenottomo, Ylävedenottamo ja Eteläottamo. Kaikkiaan vedenottamoista otetaan vettä noin m³/d. Tästä vesimäärästä yli 25 % otetaan yrityksien omista vedenottamoista. Pohjavesialueiden ja vedenottamoiden sijainnit on esitetty liitteenä olevissa kartoissa. Suojelusuunnitelman tavoitteena on turvata pohjavesiesiintymien vesivarojen käyttö myös tulevaisuudessa, rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muita maankäyttömuotoja pohjavesialueilla. Selvitystyön perusteella on laadittu suojelutoimenpideohjelma pohjavesialueilla todettuja pohjavettä uhkaavia riskitoimintoja koskien ja laadittu ohjeet uusien toimintojen sijoittamisesta pohjavesialueille. Suojelusuunnitelma on ohjeellinen asiakirja, jota käytetään tausta-aineistona valvonnassa, maankäytön suunnittelussa sekä ympäristö- ja maa-aineslupia ratkaistaessa. Suunnitelmalla ei ole välittömiä oikeudellisia vaikutuksia, eikä sen perusteella synny korvausvelvoitteita. Suojelusuunnitelmassa esitettävät suositukset otetaan kuitenkin huomioon viranomaispäätöksiä tehtäessä. Oikeusvaikutukset tulevat vasta suunnitelmaa hyödyntävien erillisten viranomaispäätösten kautta. Pohjavesialueilla on suoritettu vedenhankintaan liittyviä pohjavesitutkimuksia useassa eri tutkimusvaiheessa ainakin vuodesta Lisäksi käytettävissä on ollut muita pohjavesialueita koskevia lähtötietoja ja asiakirjoja. Lähtöaineistoluettelo on esitetty liitteessä 1. 3 SUUNNITTELUTYÖN YHTEYDESSÄ TEHDYT TUTKIMUKSET 3.1 Hydrogeologinen maastotarkastelu Tvärminnen, Syndalenin ja Täktomin pohjavesialueilla suoritettiin maastotarkastelu Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (54) 3.2 Riskikartoitukset Hangon, Sändö-Grönvikin, Isolähteen ja Lappohjan pohjavesialueilla suoritettiin maastotarkastelu Hangon kaupungin ja Hangon Vesi- ja viemärilaitoksen kanssa Hangon kaupunki on koonnut tiedot suunnittelualueilla sijaitsevista pohjavettä vaarantavista toiminnoista. Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitokselta on saatu tiedot kiinteistöjen öljysäiliöistä. Muuntamotiedot on saatu Fortum Oy:ltä. Riskitoimintojen osalta suoritettiin maastokäynti ja POHJAVESIALUEIDEN HYDROGEOLOGISET OLOSUHTEET, VEDENOTTAMOT JA VEDENOTTOJÄRJESTELYT SEKÄ POHJAVEDEN LAATU 4.1 Hanko , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Hankoniemen pohjoisosa kuuluu I Salpausselkään, joka on reunamuodostuma. Muodostumaan liittyy myös pitkittäisharjuja, joiden tarkkaa sijaintia on alueella usein vaikea määrittää. Reunamuodostuman päällä esiintyy rantakerrostumia. Hankoniemen eteläosassa esiintyy hienompia hiekkakerrostumia. Hangon kaupungin merkittävin hiekka- ja soramuodostuma on lounaskaakko-suuntainen I Salpausselkään kuuluva muodostuma. I Salpausselkä kulkee merenalaisena jatkeena Hangon lounaispuolella ja kulkee Hangosta, Lohjan, Hyvinkään, Lahden, Kouvolan, Lappeenrannan ja Imatran kautta Värtsilän tienoille. Pohjavesialueiden sijainnit on esitetty liitekartoissa. I Salpausselällä sijaitsevat kaikki Hangon pohjavesiesiintymät. Muodostuma rajautuu pohjoisessa pääasiassa mereen ja eteläosassa hienoaineksisiin kerrostumiin sekä paikoin moreeni- ja kallioalueisiin. Suojelusuunnitelmatyössä oli käytettävissä vedenpinnan tarkkailutulokset pohjavesialueilta vuosilta Hangon kaupungin vedenottamoiden raakaveden laatua seurataan neljä kertaa vuodessa otettavilla näytteillä. Suojelusuunnitelmatyötä varten kerättiin vedenottamoiden raakaveden vesianalyysitulokset vuosilta Hangon pohjavesiesiintymä kuuluu I Salpausselkään, joka rajautuu koillisosassa Sandö-Grönvikin pohjavesiesiintymään. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Hangon kaupungin lounaisosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 14,09 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on noin 11,62 km 2. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu m /d. Muodostuma rajautuu pohjoisosassa ja osittain eteläosassa mereen, länsiosassa moreeni- ja kallioalueisiin, joiden välisillä alueilla esiintyy hiekkaja hietakerrostumia sekä itäpuolella hiekka- ja hietakerrostumiin. Pohjavesimuodostuma on antikliininen eli pohjavettä ympäristöönsä purkava. Kerrospaksuudet ovat yleensä pieniä. Paksuimmat kerrospaksuudet ja parhaiten vettä johtavaa maa-ainesta esiintyy muodostuman pohjoisosassa. Maaperä on pääasiassa hiekkaa, jossa esiintyy välikerroksina hieno hiekkaa ja

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3 (54) paikoin savikerroksia. Kairausten perusteella Furunäsin vedenottamon alueella hiekka- ja sorakerrokset ulottuvat 3 7 metrin syvyyteen maanpinnasta. Hiekka- ja sorakerrostuman alapuolella esiintyy hieta- ja silttikerroksia noin metrin syvyyteen maanpinnasta, joka on kerrostunut tiiviin pohjamoreenin päälle. Kairausten perusteella Hangon taajaman ja itäisen teollisuusalueen välisellä alueella esiintyy paksuja maakerroksia. Maan pintaosassa esiintyy monin paikoin hyvin vettä johtavia hiekka- ja sorakerrostumia. Hiekka- ja sorakerroksen alapuolella esiintyy vuoroin huonosti vettä läpäiseviä savi- ja silttikerroksia sekä hyvin vettä johtavia hiekka- ja sorakerrostumia. Kallionpinta esiintyy alueella tasolla noin Ampumaradan vedenottamon läheisyydessä esiintyy avokalliota. Stormossenin lounaispuolella maaperä on pintaosistaan hiekkaa ja soraa, jonka alapuolella esiintyy hieno hiekkaa ja silttiä. Orsivettä esiintyy etenkin muodostuman eteläosassa. Pohjavesi virtaa muodostuman keskiosassa sijaitsevalta vedenjakaja-alueelta pohjoiseen ja luoteeseen sekä etelään purkautuen mereen. Pohjavesialueen raja sijoittuu idässä alueelle, jossa on painovoimamittausten perusteella todettu pohjaveden pinnan yläpuolelle ulottuvia, pohjaveden virtauskuvaan vaikuttavia kalliokynnyksiä. Havaintoputkista tehtyjen mittaushavaintojen perusteella, pohjavedenpinnan korkeusasema on Furunäsin vedenottamon läheisyydessä tasolla noin +0,24 +1,18, Hopearannan vedenottamon läheisyydessä tasolla noin - 0,15 +0,28 ja Ampumaradan vedenottamon läheisyydessä tasolla noin +0,37 +0,62 (mittaukset on tehty ). Kuvassa 1 on esitetty pohjaveden pintojen vaihtelu Hopearannan vedenottamon tarkkailussa olevista havaintoputkissa vuosina HOPEARANNAN VEDENOTTAMON HAVAINTOPUTKET VEDENPINNAN KORKEUS N60-TASOSSA / m 0,5 0-0, merivesi MW Kuva 1. Pohjaveden pintojen vaihtelu Hopearannan vedenottamon tarkkailussa olevista havaintoputkissa vuosina

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4 (54) Furunäsin koepumppauksen aikana , pohjavettä pumpattiin alussa teholla m³/d ja pumppaustehon vähitellen alentuessa teholla 500 m³/d. Pohjaveden pinta aleni koepumppauspaikalla vuorokauden kuluessa noin 2,4 metriä. Muissa havaintoputkissa pohjaveden pinta aleni 0,2 1 metriä. Merenrannan läheisyydessä sijaitsevien kaivojen pintoihin koepumppaus ei vaikuttanut, vaan vedenpinnan vaihtelu noudatteli merenpinnan tason vaihtelua. Koepumppauksen päätyttyä, pohjaveden pinta kohosi hitaasti viikon kuluessa lähes alkuperäiselle tasolle. Koepumppauksen perusteella vedenottamolta arvioitiin saatavan pohjavettä jatkuvasti käyttöön 400 m 3 /vrk. Hangon pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Hangon pohjavesialueella sijaitsevat Ampumaradan, Furunäsin, Hopearannan ja Mannerheimintien vedenottamot. Printal Oy:llä on oma vedenottamo. Ampumaradan vedenottamo on rakennettu 1960-luvun puolessa välissä. Vedenottamolla on kaksi kaivoryhmää. Molempien kaivojen vedessä on ollut ongelmana korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet. Vedenottamon vedestä löydettiin keväällä 2004 liuotinaineita, jonka jälkeen vedenottamolta on otettu vettä kesäisin lähinnä läheisen urheilukentän kasteluun. Furunäsin vedenottamo on rakennettu 1970 luvun alkupuolella. Vedenottamo on ollut suljettuna vuodesta 1982 lähtien Fermion Oy:llä tapahtuneen viemärivuodon takia. Hopearannan vedenottamo on otettu käyttöön vuonna Vedenottamolla on kolme vuonna 2009 rakennettua kaivoa, joista kaksi kaivoa on käytössä. Vedenottamolla on käytössä UV-käsittely. Mannerheimintien vedenottamo on rakennettu 1960-luvun loppupuolella. Vedenottamolta ei ole otettu vettä talousvesikäyttöön 2006 vuoden loppupuolelta lähtien vedessä todettujen liuotinaineiden vuoksi. Ajanjaksolla on Hopearannan vedenottamon kaivoista pumpattu vettä vuosittain m³/d (vuonna 2012 noin 740 m³/d). Nykyisin suljetusta Mannerheimin vedenottamon kaivosta pumpattiin vuosina vettä m³/d. Printal Oy:n vedenottamolta otetaan vettä noin 50 m³/d tehtaan käyttöön. Hopearannan vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden lupa ottaa pohjavettä m 3 /d. Ampumaradan vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden lupa (1968) ottaa pohjavettä m 3 /d. Furunäsin vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden lupa ottaa pohjavettä 400 m 3 /d. Mannerheimintien vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden lupa ottaa pohjavettä 800 m 3 /d. Kuvassa 2 on esitetty Hopearannan, Ampumaradan ja Mannerheimintien vedenottomäärien kehittyminen vuosina vuosikeskiarvona laskettuna.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 5 (54) Hopearannan, Ampumaradan ja Mannerheimintien vedenottamot Vedenottomäärä m3/d Hopearanta Ampumarata Mannerheimintie Vesioik.lupa Pohjaveden laatu Kuva 2. Hangon pohjavesialueen vedenottamoiden vedenottomäärien kehittyminen vuosina vuosikeskiarvona laskettuna. Hopearannan vedenottamo Vuoden 2012 tarkkailutulosten perusteella vedenottamon raakavesi on ollut emäksistä (ph 7,1-7,3) ja kirkasta. Veden typpipitoisuudet olivat matalia. Rauta- (<0,025mg/l, suositus <0,2 mg/l) ja mangaanipitoisuudet (0,011 0,034, suositus <0,05 mg/l) olivat talousveden laatusuosituksen mukaisia. Kloridipitoisuus (19 25 mg/l) on kohonnut luontaisesta. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Raakavedessä ei todettu torjunta-aineita. Vedenottamon raakavesi on täyttänyt tutkituilta ominaisuuksiltaan talousveden laatusuositukset ja vaatimukset. Ampumaradan vedenottamo Vuoden 2012 tarkkailutulosten perusteella vedenottamon raakaveden arseenipitoisuus (7 µg/l, laatuvaatimus <10 µg/l) oli kohonnut luontaisesta. Muut raskasmetallipitoisuudet olivat luontaisella tasolla. Haihtuvista hiilivedyistä todettiin styreeniä 0,002 mg/l. MTBE- ja trikloorietyleenipitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajojen. Furunäsin vedenottamo Furunäsin vedenottamon vedenlaatu on koepumppauksien yhteydessä todettu olevan laadultaan erittäin hyvä. Vesi oli hapanta (ph 6,8), kirkasta, mangaanitonta ja rautapitoisuus (0,07 0,15 mg/l) oli matala. Veden hygieeninen laatu oli moitteetonta. Vesi täytti talousvedelle asetetut laatuvaatimukset.

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 6 (54) Vuonna 2011 raakavedessä todettiin bentseeniä (<0,2 0,8 µg/l, laatuvaatimus <1 µg/l). Mannerheimintien vedenottamo Vuoden 2012 tarkkailutulosten perusteella vedenottamon raakavesi on ollut lievästi hapanta - emäksistä (ph 6,8-7,8) ja kirkasta. Veden typpipitoisuudet olivat matalia. Mangaani- (0,097 0,24 mg/l, suositus <0,05 mg/l) ja ajoittain rautapitoisuus (0,18 0,73 mg/l, suositus <0,2 mg/l) ylittivät talousveden laatusuosituksen mukaiset enimmäispitoisuudet. Kloridipitoisuus (9,6 12 mg/l) on ajoittain kohonnut luontaisesta. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Veden fluoridipitoisuus (1,2 1,3 mg/l, laatusuositus <1,5 mg/l) oli korkeahko. Haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajojen. Raakavedessä todettiin AOX-yhdisteitä (9 µg/l) ja torjuntaaineita (yhteispitoisuus 0,21 µg/l, laatuvaatimus <0,5 µg/l). Pohjavesimuodostuma Hopearannan vedenottamon läheisyydessä sijaitsevista pohjaveden havaintoputkista HP15, HP17A ja HP19 on otettu vesinäytteet. Analyysitulosten perusteella, vesi oli hapanta (ph 6,3 6,9) ja sameaa. Havaintoputkien HP15 ja HP19 vedessä esiintyi ammoniumintyppeä. Kloridipitoisuudet olivat luontaisella tasolla. Vedessä ei todettu öljyhiilivetyjä. Havaintoputkien vesi täytti Hp17A happamuutta lukuun ottamatta talousveden laatusuositukset ja vaatimukset. 4.2 Sandö-Grönvik , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Sandö-Grönvikin pohjavesiesiintymä kuuluu I Salpausselkään, joka rajautuu lounaisosassa Hangon pohjavesiesiintymään ja koillisosassa Isolähteen pohjavesiesiintymään. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Hangon kaupungin keskiosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 17,44 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on noin 13,88 km 2. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu m /d. Muodostuma rajautuu pohjoisosassa mereen ja muilta osin hiekkamuodostumaan ja -kerrostumiin. Pohjavesimuodostuma on antikliininen eli pohjavettä ympäristöönsä purkava. Hyvin vettä läpäisevää maa-ainesta esiintyy varsinkin muodostuman luoteisosassa. Santalanrannan vedenottamon suojavyöhykkeellä on suoritettu maaperäkairauksia vuonna Kairauksien perusteella alueen maaperä on noin 7-16 metrin syvyyteen hiekkaa ja hiekkaista soraa, jonka alapuolella esiintyy kallio. Santalanrannan vedenottamon ja Santala I vedenottamoiden alueella on aikaisemmin ehdotettu vedenhankintatutkimusten suorittamista vedenottomäärien lisäämisen selvittämiseksi. Sandöträsketin ja Krogarsin välisellä alueella maaperä on kairauksien perusteella noin 32 metrin syvyyteen pääosin hiekkaa, jossa esiintyy hienorakeisia kerroksia. Tämän vettä johtavan kerroksen alapuolella esiintyy

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7 (54) savi- ja silttikerros ja ohuehko moreenikerros. Kallionpinta on kairauksien perusteella alueella noin 38 metrin syvyydellä maanpinnasta. Havaintoputkesta MV704 tehtyjen vedenjohtavuuskokeiden perusteella, 8 18 metrin syvyydellä maanpinnasta esiintyy kohtuullisesti vettä johtavia maakerroksia. Alueella on jo aikaisemmin ehdotettu suoritettavaksi vedenhankintatutkimuksia. Brännmalmenin alueella, maan pintaosassa esiintyy 2-4 metrin paksuinen hiekkainen sorakerros. Sorakerroksen alapuolella esiintyy silttiä, joka on kerrostunut moreenin päälle. Välikerroksina esiintyy kivistä soraa ja hiesuista hietaa. Brännmalmenin alueella kallionpinta on paikoin paljaana tai hyvin lähellä maanpintaa rajoittaen pohjaveden virtausta. Santalanrannan ja Santala I välisellä alueella kallionpinta esiintyy pohjaveden pinnan yläpuolella, joka vaikuttaa pohjaveden virtaukseen. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteeseen ja pohjoiseen sekä muodostuman eteläosissa myös etelään. Pohjaveden purkautumista tapahtuu muodostuman koko pituudelta luoteispuolella sijaitsevaan Suomenlahteen. Havaintoputkista tehtyjen mittaushavaintojen perusteella, pohjavedenpinnan korkeusasema on pohjavesialueen keskiosassa tasolla noin +9,06 +10,52 ja Santalanrannan vedenottamon läheisyydessä tasolla noin +0,19 +0,58 (mittaukset on tehty ). Brännmalmin koepumppauksen aikana (havaintoputki Hp112) , pohjavettä pumpattiin aluksi teholla noin m³/d ja lopussa teholla noin 600 m³/d. Pumppauksen vaikutus oli havaittavissa alueella, joka ulottui noin 1 km lounaaseen, noin 450 metriä koilliseen ja noin 800 metriä kaakkoon. Koepumppauksen vaikutusta lännen suuntaan ei saatu selville, koska tarkkailussa mukana olleet havaintoputket olivat kuivia. Tutkimusten perusteella koepumppauspaikalla esiintyi pohjavedessä runsaasti rautaa ja mangaania. Oy Visko Teepak Oy:n Eteläottamon koepumppauksen aikana , pohjavettä pumpattiin teholla noin 500 m³/d. Pohjaveden pinta laski tasaisesti ja alentui koepumppauspaikalla 3,14 metriä. Vedenpinta palautui kuuden vuorokauden aikana koepumppauksen päättymisen jälkeen koepumppausta edeltävälle tasolle. Pohjaveden alenema jäi kaivoaluetta lukuun ottamatta kohtuullisen pieneksi. Vaikutusalueella ei sijaitse yksityisiä talousvesikaivoja. Koepumppauksen aikana pohjavettä otettiin Tikan vedenottamolta 430 m³/d, Viskon Ylävedenottamolta 494 m³/d ja Alavedenottamolta 0-60 m³/d eli yhteensä lähes m³/d. Koepumppauksessa ei täysin saavutettu tasapainotilaa, johtuen koepumppauksen loppuvaiheen runsaista sateista. Vedenlaatu säilyi koepumppauksen aikana hyvänä, mutta jatkuvakestoisessa vedenotossa vedenlaadun heikentyminen on mahdollista. Koepumppauksen perusteella vedenottamolta arvioitiin saatavan hyvälaatuista pohjavettä 300 m 3 /d. Sandö-Grönvikin pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Sandö-Grönvikin pohjavesialueella sijaitsevat Santalanrannan, Tikan ja Santala I vedenottamot. Pohjavesialueella sijaitsee myös Oy Visko Teepak

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 8 (54) Oy:n Viskon ylävedenottamo, alavedenottamo (ei käytössä) ja Eteläottamo sekä Oy Forcit Ab:n Boars I ja Broars II vedenottamot. Santalanrannan vedenottamolla on käytössä kolme siiviläputkikaivoa. Vedenottamo on rakennettu 1970-luvun alussa. Santala I ja Tikan vedenottamolla on molemmilla yksi siiviläputkikaivo. Santala I on otettu käyttöön vuonna 1998 ja Tikan vedenottamo vuonna Vedenottamoiden vesi johdetaan alavesisäiliölle, jossa se käsitellään UVdesifioinnilla. Ajanjaksolla Santalanrannan vedenottamon kaivoista on pumpattu vettä vuosittain m³/d (vuonna 2012 noin 1520 m³/d) ja Tikan vedenottamon kaivoista m³/d (vuonna 2012 noin 410 m³/d). Oy Forcit Ab ottaa pohjavettä Broars I ja Broars II vedenottamoista räjähdysainetehtaan käyttöön noin 500 m³/d ja Oy Visko Teepak Oy ottaa tehtaalleen pohjavettä vedenottamoistaan noin 500 m³/d. Kuvassa 3 on esitetty Santalanrannan ja Tikan vedenottomäärien kehittyminen vuosina vuosikeskiarvona laskettuna. Santalanrannan ja Tikan vedenottamot 2000 Vedenottomäärä m3/d Santalanranta Tikka Vesioik.lupa Kuva 3. Santalanrannan ja Tikan vedenottomäärien kehittyminen vuosina vuosikeskiarvona laskettuna. Santalanrannan ja Santala I vedenottamoilla on Länsi-Suomen vesioikeuden lupa ottaa pohjavettä yhteensä m 3 /d. Tikan vedenottamolla on Länsi- Suomen vesioikeuden lupa (2002) ottaa pohjavettä m 3 /d. Oy Visko TeePak Oy:llä on Länsi-Suomen vesioikeuden lupa (2013) ottaa pohjavettä kolmesta kaivosta yhteensä m 3 /d vuosikeskiarvolla laskettuna ja Oy Forcit Ab:llä on lupa ottaa pohjavettä yhteensä m 3 /d.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9 (54) Pohjaveden laatu Santalanrannan vedenottamo Vuoden 2012 tarkkailutulosten perusteella vedenottamon raakavesi on ollut emäksistä (ph 7,2-7,3) ja kirkasta. Veden typpi-, rauta- (<0,025 mg/l, suositus <0,2 mg/l) ja mangaanipitoisuudet (<0,005, suositus <0,05 mg/l) olivat alle laboratorion määritysrajojen. Kloridipitoisuus (9 9,4 mg/l) on luontaisella tasolla. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Raakavedessä todettiin ajoittain jäämiä heksaksinonista (0,01 mg/l). Vedenottamon raakavesi on täyttänyt tutkituilta ominaisuuksiltaan talousveden laatusuositukset ja vaatimukset. Tikan vedenottamo Vuoden 2012 tarkkailutulosten perusteella vedenottamon raakavesi on ollut lievästi hapanta - emäksistä (ph 6,8-7,2) ja ajoittain sameaa. Veden typpipitoisuudet olivat matalia. Rauta- (0,028 0,061 mg/l, suositus <0,2 mg/l) ja mangaanipitoisuudet (<0,005, suositus <0,05 mg/l) olivat talousveden laatusuosituksen mukaisia. Kloridipitoisuus (9,5 15 mg/l) on ajoittain kohonnut luontaisesta. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Raakavedessä ei todettu torjunta-aineita. Vedenottamon raakavesi on täyttänyt ajoittaista sameutta lukuun ottamatta tutkituilta ominaisuuksiltaan talousveden laatusuositukset ja vaatimukset. Pohjavesimuodostuma 4.3 Isolähde , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Santalanrannan vedenottamon läheisyydessä sijaitsevista pohjaveden havaintoputkista MV104 ja MV904 on otettu vesinäytteet. Analyysitulosten perusteella havaintoputki MV104 vesi oli emäksistä (ph 8,9) ja havaintoputki MV904 vesi oli hapanta (ph 6,4). Havaintoputkien veden typpi- ja kloridipitoisuudet olivat matalia. Vedessä ei todettu öljyhiilivetyjä. Havaintoputkien vesi täytti MV904:n happamuutta lukuun ottamatta talousveden laatusuositukset ja vaatimukset. Isolähteen pohjavesiesiintymä kuuluu I Salpausselkään, joka rajautuu lounaisosassa Sandö-Grönvikin pohjavesiesiintymään ja koillisosassa Lappohjan pohjavesiesiintymään. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Hangon kaupungin koillisosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 7,50 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on noin 6,95 km 2. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu m /d. Muodostuma rajautuu eteläosassa mereen, pohjoisosassa moreeni- ja kallioalueisiin ja muilta osin hiekkamuodostumaan.

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10 (54) Pohjavesimuodostuma on antikliininen eli pohjavettä ympäristöönsä purkava. Kairauksien perusteella muodostuman länsiosassa esiintyy hieno hiekkaa, jossa esiintyy välikerroksina hiekkaa. Muodostuma rajoittuu luoteessa laajaan kallioalueeseen. Kallioalueen katkaisee kapea kallioperän ruhje, joka mahdollisesti ulottuu kaakossa merenrantaan saakka ja jota kautta suurin osa muodostuvasta pohjavedestä purkautuu luoteessa Isolähteeseen. Isolähteen alueella kallionpinta kohoaa ruhjeen molemmilla puolilla pohjavedenpinnan yläpuolelle. Pohjaveden purkautumisalueella maaperä on pääasiassa hieno hiekkaa noin 15 metrin syvyyteen, jossa esiintyy hiesu- ja hietaisia välikerroksia. Hallfjärdenin ranta-alueella tavataan hienorakeisia tuulikerrostumia. Koverharin vedenottamon läheisyydessä vuonna 1999 tehtyjen kairaustutkimusten perusteella, maaperä on heikosti vettä johtavaa kerroksellista hieno hiekkaa ainakin 40 metrin syvyyteen, mahdollisesti jopa 60 metrin syvyyteen maanpinnasta. Tutkimusten perusteella olemassa olevan vedenottamon läheisyydessä ei ole mahdollisuutta lisäveden hankintaan ja paikoin pohjaveden rautapitoisuus ylittää talousveden laatusuosituksen mukaisen enimmäispitoisuuden. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteeseen ja jonkin verran virtausta tapahtuu myös kaakkoon. Osa pohjavedestä purkautuu Isolähteen lisäksi alueen pohjoisosassa laaksopainanteeseen ja osa kaakossa Suomenlahteen. Havaintoputkista tehtyjen mittaushavaintojen perusteella, pohjavedenpinnan korkeusasema on pohjavesialueen koillisosassa tasolla noin +12,95 (Lap1), keskiosassa tasolla noin +10,03 (HP98) ja kaakkoisosassa tasolla noin +9,62 (HP102) (mittaukset on tehty ). Lappohjan 2. vedenottamon kohdalla suoritettiin koepumppaus Koepumppausta varten asennettiin imuputkien siiviläosat 4 9 metrin syvyyteen maanpinnasta sijaitsevaan hyvin vettä johtavaan hiekkakerrostumaan. Koepumppauksen tuotto vaihteli m³/d. Pohjaveden pinta laski koepumppauspaikalla vuorokauden kuluessa noin 2,5 metriä. Alimmillaan pohjaveden pinta oli 12.4, jolloin vedenpinta oli laskenut noin 4,5 metriä. Koepumppauksen päättymisen jälkeen, pohjaveden pinta kohosi ensimmäisen vuorokauden aikana noin 3,2 metriä. Koepumppauksen ei todettu vaikuttavan lähialueen talousvesikaivoihin. Kokonaisuudessaan pohjavettä arvioitiin saatavan keskimäärin 900 m³/d, jolloin osa pohjavedestä saadaan käyttöön Lappohjan 3. vedenottamosta. Koepumppauksen perusteella vedenottamolta arvioitiin saatavan pohjavettä 700 m³/d, jolloin muodostuman pohjoisosassa sijaitsevista lähteistä purkautuu edelleen osa muodostuvasta pohjavedestä puroihin. Isolähteen pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Isolähteen pohjavesialueella sijaitsevat Isolähteen ja Lappohjan 2. vedenottamot sekä FNSteel Oy:n omistama Koverharin vedenottamo. Isolähteen vedenottamo sijaitsee lähteessä ja uudemmat kolme siiviläputkikaivoa sijaitsevat vanhalla maa-aineksen ottoalueella. Isolähteen

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11 (54) alueella on tehty tekopohjavesitutkimuksia, joiden perusteella luonnontilaisen pohjaveden määrää voidaan lisätä tekopohjaveden muodostamisella. Lappohjan 2. vedenottamolla on käytössä kolme siiviläputkikaivoa, jotka sijaitsevat hiekkakuopassa. Vanhimmat Lappohja 3. vedenottamon kaivot sijaitsevat paineenkorotuslaitoksen läheisyydessä. Isolähteen vedenottamon vesi käsitellään kloorilla ja johdetaan alavesisäiliölle, jossa se käsitellään UV-desifioinnilla. Ajanjaksolla Isolähteen vedenottamon kaivoista on pumpattu vettä vuosittain m³/d (vuonna 2012 noin 970 m³/d). Lappohjan vedenottamon kaivoista on pumpattu vettä vuosittain m³/d (vuonna 2012 noin 420 m³/d). Kuvassa 4 on esitetty Isolähteen ja Lappohjan vedenottomäärien kehittyminen vuosina vuosikeskiarvona laskettuna. Isolähteen ja Lappohjan vedenottamot Vedenottomäärä m3/d Isolähde Lappohja Vesioik.lupa Pohjaveden laatu Kuva 4. Isolähteen ja Lappohjan vedenottamoiden vedenottomäärien kehittyminen vuosina vuosikeskiarvona laskettuna. Isolähteen vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden lupa ottaa pohjavettä m 3 /d. Lappohjan vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden lupa ottaa pohjavettä 500 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. Koverharin vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden lupa ottaa pohjavettä enintään 400 m 3 /d ja lyhytaikaisesti 600 m 3 /d. Isolähteen vedenottamo Vuoden 2012 tarkkailutulosten perusteella vedenottamon raakavesi on ollut emäksistä (ph 7,3-7,4) ja kirkasta. Veden typpipitoisuudet ovat olleet matalat. Rauta- (0,042 0,180 mg/l, suositus <0,2 mg/l) ja mangaanipitoisuudet (<0,005, suositus <0,05 mg/l) ovat olleet talousveden

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12 (54) laatusuosituksen mukaisia. Kloridipitoisuus (8,6 12 mg/l) on ajoittain kohonnut luontaisesta. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Raakavedessä todettiin ajoittain jäämiä atratsiinistä ja heksaksinonista. Vedenottamon raakavesi on täyttänyt tutkituilta ominaisuuksiltaan talousveden laatusuositukset ja vaatimukset. Lappohjan vedenottamo Lappohjan vedenottamon vedenlaatu on koepumppauksien yhteydessä todettu olevan hapanta neutraalia. Rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat olleet talousveden laatusuositusten mukaisia. Vuoden 2012 tarkkailutulosten perusteella vedenottamon raakavesi on ollut lähes neutraalia (ph 6,9-7,1) ja kirkasta. Veden typpipitoisuudet ovat olleet matalat. Rauta- (<0,025 mg/l, suositus <0,2 mg/l) ja mangaanipitoisuudet (<0,005 0,035 suositus <0,05 mg/l) ovat olleet talousveden laatusuosituksen mukaisia. Kloridipitoisuus (2,1 2,8 mg/l) on ollut luontaisella tasolla. Veden hygieeninen laatu oli moitteeton. Raakavedessä todettiin ajoittain jäämiä atratsiinistä, DEA-yhdisteistä ja heksaksinonista. Vedenottamon raakavesi on täyttänyt tutkituilta ominaisuuksiltaan talousveden laatusuositukset ja vaatimukset. Pohjavesimuodostuma 4.4 Lappohja , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Lappohjan vedenottamon läheisyydessä sijaitsevista pohjaveden havaintoputkista Lap1 ja Lap3 on otettu vesinäytteet Analyysitulosten perusteella havaintoputki Lap1 vesi oli hapanta (ph 6,9). Havaintoputki Lap3 vesi oli aikaisempien näytteenottokertojen tapaan emäksistä (ph 9,1). Havaintoputkien vesi oli hapekasta, typpipitoisuudet olivat matalia, eikä vedessä todettu öljyhiilivetyjä. Havaintoputki Lap1 veden kloridipitoisuus (140 mg/l) oli korkea. Havaintoputki Lap3 veden kloridipitoisuus (2,1 mg/l) oli luontaisella tasolla. Isolähteen vedenottamon läheisyydessä sijaitsevasta pohjaveden havaintoputkesta 5T on otettu vesinäyte. Analyysitulosten perusteella vesi oli emäksistä (ph 8,0) ja kirkasta. Veden kloridipitoisuus (18 mg/l) oli kohonnut luontaisesta. Havaintoputkien vesi täytti tutkituilta ominaisuuksilta talousveden laatusuositukset ja vaatimukset. Lappohjan pohjavesiesiintymä kuuluu I Salpausselkään, joka rajautuu lounaisosassa Isolähteen pohjavesiesiintymään. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Hangon kaupungin koillisosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 2,04 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on noin 1,69 km 2. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 500 m /d.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 13 (54) Muodostuma rajautuu pohjoisosassa moreeni- ja turvekerrostumiin, joiden välisillä alueilla esiintyy hiekkakerrostumia. Eteläosassa muodostuma rajautuu moreeni- ja kallioalueisiin, joiden välisillä alueilla esiintyy hiekkakerrostumia sekä muilta osin hiekkakerrostumiin. Pohjavesimuodostuma on antikliininen eli pohjavettä ympäristöönsä purkava. Laajoilla alueilla muodostuman itäosissa esiintyy avokalliota ja kerrospaksuudet ovat hyvin pieniä. Isolähteen ja Lappohjan välisellä alueella maakerrosten paksuus on painovoimamittausten perusteella maksimissaan noin 15 metriä. Kalliokynnykset rajoittavat pohjaveden virtausta itälänsisuunnalla. Pohjaveden virtaussuunta on pohjoiseen ja luoteeseen, josta pohjavettä purkautuu suoalueelle. Havaintoputkista tehtyjen mittaushavaintojen perusteella, pohjavedenpinnan korkeusasema on pohjavesialueen keskiosassa tasolla noin +17,24 +17,46 (mittaukset on tehty ). Lappohjan pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Pohjaveden laatu 4.5 Tvärminne , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Lappohjan pohjavesialueella sijaitsee Lappohjan 1. vedenottamo, joka toimii varavedenottamona. Lappohjan vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden lupa ottaa pohjavettä yhteensä 500 m 3 /d vuosikeskiarvona laskettuna. VT25 Hanko-Skogby kuonarakenteen vesitarkkailun tulosten perusteella (vuosina 2003, 2004 ja 2007) pohjaveden havaintoputki TP1 vesi oli hapanta (ph 5,9-6,5), vähähappista ja sameaa. Kemiallinen hapenkulutus CODMn (1,1-9,1 mg/l) oli ajoittain korkea. Veden sulfaatti- ( mg/l) ja kloridipitoisuus ( mg/l) olivat korkeat. Veden sinkki- (0,11-1,58 mg/l) ja nikkelipitoisuus (11-22 µg/l, talousveden laatuvaatimus 20 µg/l) olivat ajoittain korkeita. Pohjaveden havaintoputki TP2 vesi oli hapanta - emäksistä (ph 6,5-7,2), happipitoista ja sameaa. Veden kloridipitoisuus ( mg/l) oli ajoittain korkeaa. Raskasmetallipitoisuudet olivat matalia. Pohjavesialueella sijaitsevan Teboil Oy:n toiminnan pohjaveden tarkkailutulokset on esitetty kappaleessa Tvärminnen pohjavesiesiintymä on osa I Salpausselkää, joka rajoittuu koillisessa Syndalenin pohjavesiesiintymään. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Hangon kaupungin itäosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 3,52 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on noin 2,76 km 2. Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu m /d.

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14 (54) Muodostuma rajautuu eteläpuolella mereen sekä moreeni- ja kallioalueisiin, joiden välisillä alueilla esiintyy hiekkakerrostumia, länsi- ja itäpuolella soistuneisiin alueisiin sekä muilta osin hiekkakerrostumiin. Tvärminnen pohjavesimuodostuma on I Salpausselkään liittyvä lentohiekkamuodostuma. Maa-aines on hieno hiekkaa ja hietaa. Pohjavesialueen reunaosissa kallio esiintyy paikoin pohjavedenpinnan yläpuolella. Muodostuma on antikliniininen eli pohjavettä ympäristöönsä purkava. Pohjaveden virtaussuunta on etelään. Pohjaveden purkautumista tapahtuu muodostumaa ympäröiville suoalueille. Havaintoputkista tehtyjen mittaushavaintojen perusteella, pohjavedenpinnan korkeusasema on pohjavesialueen keskiosassa tasolla +8,64 +10,85 ja muodostuman eteläosassa tasolla +8,71 (mittaus on tehty ). Tvärminnen pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P Vedenottamot ja vedenottojärjestelyt Pohjaveden laatu Tvärminnen pohjavesialueella sijaitsee Tvärminnen vanha varavesikaivo. Tvärminnen vedenottamon jakelussa ovat olleet Tvärminnen eläintieteellinen asema, Koverharin edustushuvila ja neljä taloutta. Lisäksi noin kymmeneen talouteen on otettu vesi vesipostista. Tvärminnen vedenottamosta ei ole otettu vettä talousvesikäyttöön vuoden 2008 jälkeen. Tvärminnen vedenottamo Vuoden 2012 tarkkailutulosten perusteella vedenottamon raakavesi on ollut emäksistä (ph 7,4-7,6). Veden rauta- (<0,025 0,072 mg/l), mangaani- (<0,005 mg/l) ja typpipitoisuudet ovat olleet matalia. Veden kloridipitoisuudet (12 14 mg/l) ovat olleet hieman luontaista korkeammalla tasolla. Veden hygieeninen laatu oli moitteetonta. Vedenottamon raakavesi täytti tutkituilta ominaisuuksiltaan talousveden laatusuositukset ja vaatimukset. Pohjavesimuodostuma Pohjaveden havaintoputkista SYN2, SYN3, SYN4 ja SYN8 on otettu vesinäytteet. Analyysitulosten perusteella vesi oli hapanta (ph 6 6,8). Raskasmetallipitoisuudet olivat matalia, lukuun ottamatta havaintoputki SYN8 veden nikkelipitoisuutta (8 µg/l), joka oli hieman kohonnut luontaisesta tasosta. Havaintoputkien vedessä ei todettu jäämiä räjähdysaineista.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15 (54) 4.6 Syndalen , I-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Pohjaveden laatu 4.7 Täktom , II-luokka Hydrogeologiset olosuhteet Syndalenin pohjavesiesiintymä on hiekkamuodostuma, joka rajoittuu lounaassa Tvärminnen pohjavesiesiintymään. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Hangon kaupungin itäosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 3,91 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on noin 3,36 km 2 Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu m /d. Muodostuma rajautuu itäpuolella mereen, eteläpuolella moreeni- ja kallioalueisiin, joiden välisillä alueilla esiintyy hiekkakerrostumia, länsipuolella soistuneeseen Tvärminneträsketiin sekä muilta osin hiekkakerrostumiin. Syndalenin pohjavesimuodostuma on I Salpausselkään liittyvä hiekkainen lievealue, jossa esiintyy tuulen kerrostamia dyynejä. Maa-aines on hieno hiekkaa ja hietaa. Kallio esiintyy alueella paikoin pohjaveden pinnan yläpuolella. Hiekkakerrosten paksuus on paikoin vähäinen. Pohjavesimuodostuma on peitteinen ja antikliininen eli ympäristöönsä pohjavettä purkava. Pohjaveden virtaussuunta on itään ja kaakkoon. Pohjavettä purkautuu pohjavesialueelta mereen ja soistuneeseen Tvärminneträsketiin. Havaintoputkesta SYN1 tehdyn pohjaveden pinnan mittauksen perusteella, pohjaveden korkeusasema on pohjavesialueen länsiosassa tasolla +9,14 (mittaus on tehty ). Syndalenin pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P Pohjaveden havaintoputkesta SYN1 on otettu vesinäyte Analyysitulosten perusteella havaintoputken vesi oli hapanta (ph 5,8). Veden raskasmetallipitoisuudet olivat matalia, lukuun ottamatta nikkelipitoisuutta (5 µg/l), joka oli hieman kohonnut luontaisesta tasosta. Nykyisin käytöstä poistetuista kaivoista KA1 ja KA2 on otettu vesinäytteet Analyysitulosten perusteella kaivon KA1 vesi oli neutraalia (ph 7) ja kaivon KA2 lievästi hapanta (ph 6,4). Tutkitut raskasmetallipitoisuudet olivat matalia. Kaivojen vedessä ei todettu haihtuvia hiilivetyjä, eikä mineraaliöljyjä. Täktomin pohjavesiesiintymä on I Salpausselkään liittyvä reunamuodostuma. Pohjavesiesiintymä sijoittuu Hangon kaupungin eteläosaan. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 1,26 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala on noin 0,63 km 2 Pohjavesimuodostuman antoisuudeksi on arvioitu 400 m /d.

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 16 (54) Muodostuma rajautuu itäosassa moreeni- ja kallioalueisiin, pohjois- ja länsipuolella paikoin hienoaineksisiin kerrostumiin sekä muilta osin pääasiassa hiekkakerrostumiin. Täktomin pohjavesimuodostuma on reunamuodostuma, jonka maa-aines on muodostuman keskiosassa hyvin vettä johtavaa karkeaa soraa ja eteläosassa hiekkaa ja silttiä. Muodostuman koillisosassa esiintyy myös heikosti vettä johtavia kerroksia mm. savea. Muodostuman kapea keskiosa sijoittuu tien alapuolelle. Pohjavesimuodostuma on antikliininen eli pohjavettä ympäristöönsä purkava. Täktomin pohjavesialueen ja pohjaveden muodostumisalueen rajaus on esitetty piirustuksessa P POHJAVESIALUEIDEN ALUEIDEN KÄYTTÖ 5.1 Yleistä Kaavoituksella ja maankäytön suunnittelulla vaikutetaan merkittävästi pohjaveden suojeluun. Pohjaveden laatua vaarantavat toiminnot voidaan kaavoituksella ohjata pohjavesialueiden ulkopuolelle. Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on mm. edistää ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä sekä luonnonvarojen säästeliästä käyttöä. Eriasteisissa kaavoissa voidaan antaa määräyksiä koskien mm. haitallisten ympäristövaikutusten estämistä ja rajoittamista. Pohjavesialueiden pääasiallisin maankäyttömuoto on metsätalous. Asutus on keskittynyt Lappohjan, Täktomin ja Hangon pohjavesialueille. Kuvassa 5 on esitetty metsätalouden ja asutuksen prosenttiosuudet eri pohjavesialueilla. Maankäyttö % Metsätalous Asutus 20 0 Hanko Sandö-Grönvik Isolähde Lappohja Syndalen Tvärminne Täktom 5.2 Kaavoitustilanne Kuva 5. Metsätalouden ja asutuksen prosenttiosuudet eri pohjavesialueilla Tässä kappaleessa on tarkasteltu Hangon kaupungin kaavoitustilannetta niiltä osin, kuin kaavoitus koskee kunnan pohjavesialueita.

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 17 (54) Yleiskaavat ja osayleiskaavat Hangon pohjavesialueelle on laadittu Kantakaupungin yleiskaava (kaupunginhallitus hyväksynyt , käsiteltävänä Hallinto-oikeudessa). Tvärminnen pohjavesialueen lounaisosassa on voimassa Tvärminnen osayleiskaava (vahvistettu , muutos ). Täktomin pohjavesialueella, Sandö-Grönvikin ja Isolähteen pohjavesialueiden rantaosissa sekä Hangon, Syndalenin ja Tvärminnen pohjavesialueiden eteläosissa on voimassa Täktömin, Tvärminnen jne. rantayleiskaava (vahvistettu , muutos ). Osassa Isolähteen ja Lappohjan pohjavesialueilla on voimassa Lappohja- Koverharin osayleiskaava (vahvistettu , muutos ). Asemakaavat Asemakaavoitettuja alueita ovat Hangon pohjavesialueella sijaitseva kantakaupungin alue, Itäinen teollisuusalue ja Santalanrannan vedenottamon läheisyydessä sijaitsevat alueet. Tiedot Hangon kaupungin kaavoitustilanteesta löytyy osoitteesta: kartat 5.3 Luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet Osa Hangon, Täktomin, Tvärminnen, Isolähteen ja Lappohjan pohjavesialueiden eteläosaa ja osa Syndalenin pohjavesialueen länsiosaa kuuluu Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden Naturaalueeseen (FI ). Sandö-Grönvikin pohjavesialueen eteläosassa sijaitseva Santalan korpi on Natura-alue (FI ) ja se kuuluu soidensuojeluohjelmaan (SSA010003). Hangon ja Sandö-Grönvikin pohjavesialueen eteläosat, Syndalenin pohjavesialueen länsiosa ja Isolähteen pohjavesialueen kaakkoisosa kuuluu Pohjanpitäjänlahden rannikonsuojeluohjelmaan (RSO010002). Hangon pohjavesialueen eteläosassa sijaitsevat Kolavikenin hiekkaranta (LTA010132), Furuvikin luonnonsuojelualue (YSA204210) ja Ankläränsbuktens (YSA204523) naturskyddområde. Isolähteen pohjavesialueen pohjoisosassa sijaitsee soidensuojeluohjelmaan (SSO010016) kuuluva luonnonsuojelualue Björkkullan lähteiköt (YSA ja YSA012189) ja Isolähteen (YSA204137) luonnonsuojelualue. Tvärminnen pohjavesialue kuuluu Falkbottarnan harjujensuojeluohjelmaan (HSO010002). Täktomin pohjavesialueella sijaitsee Sjöstuga-Kampelan letto (YSA012102). Pohjavesialueen eteläosa kuuluu Täktbuktenin rantaniityn (YSA013104) luonnonsuojelualueeseen sekä Svanvik-Henriksberg, Täktbukten-Österfjärden ja Västfjärdenin lintuvesien suojeluohjelmaan (LVO01005).

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18 (54) 5.4 Suoja-aluemääräykset Kohteiden sijainti on esitetty kartoilla Santalanrannan vedenottamolla on Etelä-Suomen vesioikeuden vahvistamat suoja-alueet (päätös 10/1984). Tikan ja Viskon vedenottamoilla on Etelä- Suomen vesioikeuden vahvistamat suoja-alueet (päätös 1/1984). Lappohjan vedenottamolla on Etelä-Suomen vesioikeuden vahvistamat suoja-alueet (päätös 1991). Muiden vedenottamoiden alueilla ei ole vesioikeuden vahvistamia suojaalueita. Vedenottamoalueiden suoja-alueilla avulla pyritään turvaamaan vedenottamoiden veden laatu estämällä rakentamisesta pohjavedelle aiheutuvat haittavaikutukset. Myös ohjeelliset vedenottamoalueet pyritään jatkossa varaamaan ainoastaan vedenhankintakäyttöön. Ohjeelliset kaukosuojavyöhykkeet noudattavat pohjavesialueiden rajoja. Kaukosuojavyöhykkeillä tulee noudattaa kappaleen 8.1 mukaisia suojelurajoituksia. 6 POHJAVEDEN LAATUA VAARANTAVAT TEKIJÄT 6.1 Asutus ja jätevedet Lappohjan, Täktomin ja Hangon pohjavesialueilla asutusta on runsaasti. Muilla pohjavesialueilla vakituista asutusta on vähän. Asutuksen lisäksi pohjavesialueilla sijaitsee useita yksittäisiä kohteita, jotka voivat aiheuttaa pohjaveden laadun heikentymistä. Seuraavissa kappaleissa esitellään Hangon pohjavesialueilla todetut riskitoiminnot. Pohjavesiriskien arviointi on esitetty kappaleessa 8. Kartoitetut pohjavettä vaarantavat riskitoiminnot on esitetty kartoilla Hangon Vesi- ja Viemärilaitoksen toiminta-alue kattaa Hangon kantakaupungin ja Lappohjan asemakaava-alueet. Hankoniemen kristillisellä opistolla on oma viemäriverkosto, joka on uusittu 1970-luvulla. Myös Oy Forcit Ab:n asuinalue on viemäröity. Kaikkiaan toiminta-alue kattaa noin 95 % asutuksesta. Hangon kaupungissa on tehty Länsi-Uudenmaan hajajätevesihankkeeseen liittyen kartoitus- ja neuvontakäyntejä Täktomin ja Santalan Krogarsin alueilla vuosina Täktomin alueella kartoitettuja kiinteistöjä oli 290, joista 128 kiinteistöllä oli ympärivuotisesta asutusta. Krogarsin alueella kartoitettuja kiinteistöjä oli 63, joista 11 kiinteistöllä oli ympärivuotista asutusta. Täktomin alueella noin 1/3 kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä ja Santalan alueella noin 2/3 kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä oli sellaisenaan kunnossa tai kiinteistöillä muodostui vain vähän jätevesiä. Taktomin alueella 14 kiinteistöä kuuluu hajajätevesiasetuksen ikävapautuksen piiriin.

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19 (54) Öljysäiliöt Hangon kantakaupungin alueen viemäriverkoston vanhimmat osat ovat tiettävästi jopa 1910-luvulta ja melko runsaasti 1940 ja 1950-luvuilta peräisin olevaa viemäriverkostoa. Vanhat viemäriputket ovat betonisia ja osan sijaintia ei tarkoin tiedetä luvulta lähtien on käytetty muovisia viemäriputkia. Viemäriverkoston kuntoa on paikoin tarkistettu kuvaamalla. Viemäriverkostossa on 41 jätevedenpumppaamoa, joista 36:lla on ylivuotoputki mereen. Ylivuotoputki pienentää jäteveden vuotomahdollisuutta maaperään, mikäli pumpun toiminta häiriintyy. Viisi siirtoviemärin jätevedenpumppaamoa on varustettu ylivuotosäiliöillä, koska osa siirtoviemärilinjan pumppaamoista sijaitsee I-luokan pohjavesialueilla, joilta ei ole taloudellisesti tai sijainnin puolesta mahdollisuutta rakentaa ylivuotoputkea mereen. Tällaisia pumppaamoita on mm. Lappohjan ja Isolähteen vedenottamoiden välisellä alueella, Santalassa ja Syndalenin alueella. Oy Visko Teepak Ab:llä on oma jätevedenpuhdistamo sekä Fermion Oy:lla ja Genencor Oy:llä on yhteinen Hangon Puhdistamo Oy, joilla käsitellään tehtailla muodostuvat jätevedet. Oy Forcit Ab toimittaa vahvan prosessijäteveden rekka-autoilla muualle käsiteltäväksi ja toimittaa yhdyskuntajätevedet Hangon kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Hankoniemen Kristillisellä opistolla on ollut oma jätevedenpuhdistamo, joka on nykyisin poistettu käytöstä. Lappohjan jätevedenpuhdistamo on lakkautettu ja se on saneerattavana. Lappohjasta Hangon kaupungin jätevedenpuhdistamolle on rakennettu siirtoviemäri, joka sijoittuu pohjavesialueille. Hangon kaupungin alueen yhdyskuntajätevedet puhdistetaan keskitetysti Hangon pohjavesialueella sijaitsevalla jätevedenpuhdistamolla. Öljy imeytyy vettä hyvin läpäisevään maaperään nopeasti. Öljytuotteista pohjavedelle haitallisimpia ovat kevyet öljytuotteet, kuten kevyt polttoöljy, petroli ja bensiini. Nopeimmin pohjaveteen kulkeutuvat vesiliukoiset bensiinin lisäaineet, kuten MTBE ja TAME. Mineraaliöljy vaikuttaa jo pieninä pitoisuuksina pohjaveden laatuun. Öljyn esiintyminen havaitaan juomavedestä yleensä haju- ja makuhaittoina. Pohjaveteen joutunut öljy pysyy muuttumattomana pitkiä aikoja, koska öljyhiilivetyjen luontainen hajoaminen on hidasta kylmässä, vähähappisessa ja ravinteisessa pohjavesiympäristössä. Öljysäiliöiden vuototilanteissa pohjavesikerrokseen valunut öljy liikkuu pohjavesivirtauksen mukana ja voi levitä laajalle alueelle. Öljysäiliön vuoto voi olla kertaluonteinen tai vähitellen tapahtuva vuoto, jota on yleensä vaikea havaita. Vaikean havaittavuuden vuoksi päästö voi olla määrällisesti suurempi ja pahempi uhka pohjavedelle kuin kertaluontoinen öljysäiliön rikkoutuminen, joka yleensä havaitaan varsin pian onnettomuushetken jälkeen. Huonokuntoiset maanalaiset ja maanpäälliset suojaamattomat öljysäiliöt aiheuttavat pohjaveden pilaantumisriskin. Myös ylitäytöt ja öljytuotteiden huolimaton varastointi sekä käsittely voivat aiheuttaa pohjaveden likaantumista. Öljysäiliöiden vuodot ja muut vahingot huomataan yleensä nopeasti hajun perusteella. Riittävän tilava suoja-allas sekä säännölliset kuntotarkastukset estävät öljyvuodot.

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20 (54) Jätehuoltomääräyksien mukaan käytöstä poistettu öljysäiliö on poistettava maasta. Länsi-Uudenmaan kunnissa ympäristölautakunnilta on haettava poikkeuslupaa, mikäli öljysäiliö halutaan jättää maahan. Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitos aloittaa omavalvonnan valituilla alueilla lähettämällä asukkaille kyselyn ja tarvittaessa lisäksi tarkistuskäynneillä. Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitokselta joulukuussa 2012 saadun öljysäiliörekisterin perusteella, Hangon kaupungin pohjavesialueilla on yhteensä 280 öljysäiliötä. Näistä 235 öljysäiliötä sijaitsee Hangon pohjavesialueella, 2 öljysäiliötä sijaitsee Sandö-Grönvikin pohjavesialueella, 24 öljysäiliötä sijaitsee Lappohjan pohjavesialueella ja 19 öljysäiliötä sijaitsee Täktomin pohjavesialueella. Suurimmasta osasta öljysäiliöistä ei ole tietoa sijainnista tai suojaustasosta. Tietojen perusteella laadittu yhteenveto tarkastelualueella sijaitsevista öljysäiliöistä on esitetty taulukossa 1. Tarkastelualue Maanalainen, suojaamaton/ suoja-allas Sisätiloissa Maanpäällinen Ei tietoa / yhteensä Hanko 33 / / 235 Sandö-Grönvik - / / 2 Lappohja - / / 24 Täktom 2 / / 19 Yhteensä 35 / / 280 Taulukko 1. Yhteenveto tarkastelualueella sijaitsevista öljysäiliöistä Öljysäiliöiden määräaikaistarkistuksista on säädetty KTM:n päätöksessä 344/83 (muutos 1199/1995). Vastuu vuotavasta öljysäiliöstä ja aiheutetusta öljyvahingosta on aina säiliön omistajalla säiliön sijainnista riippumatta. Kiinteistön omistajien tulee toimittaa maanalaisten öljysäiliöiden tarkastuspöytäkirjat pelastuslaitokselle Maalämpö Valtioneuvoston asetuksella ( ) on muutettu maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 ja 63 siten, että maalämpöjärjestelmien rakentamiseen on tarvittu toimenpidelupa alkaen. Uusissa rakennuskohteissa maanlämpöjärjestelmien rakentaminen sisältyy rakennuslupaan. Maalämpökaivojen poraamisen ja käytön yhteydessä aiheutuu riski pohjaveden laadulle, mikäli kaivorakenteita ei tiivistetä riittävän hyvin, jolloin pintavettä pääsee pohjaveteen. Maalämpökaivojen poraaminen voi vaikuttaa lähialueen kaivojen veden antoisuuteen ja pahimmillaan aiheuttaa kaivojen kuivumisen. Hangon kaupungin alueella merialueen läheisyys voi lisätä maalämpöjärjestelmistä aiheutuvaa riskiä pohjaveden laadulle, mikäli merivesi pääsee sekoittumaan pohjaveteen. Maalämpöjärjestelminä suositellaan käytettäväksi maanpinnan läheisiä maalämpöjärjestelmiä syvien kaivojen sijaan.

29 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 21 (54) 6.2 Maa-ainesten ottaminen Vanhemmissa maalämpöjärjestelmissä on käytetty etyleeni- ja propyleeniglykolia tai metanolia, jolloin esim. lämmönkeruujärjestelmässä tapahtuvassa vuototapauksessa aiheutuu riski pohjaveden laadulle. Uudemmissa maalämpöjärjestelmissä käytetään etanolipohjaisia yhdisteitä, jotka ovat ympäristölle vähemmän haitallisia. Hangon kaupungin ympäristötoimelta saatujen tietojen perusteella, Hangon kaupungin alueella on noin 150:llä kiinteistöllä maalämpöjärjestelmä. Syvyydeltään maalämpökaivot ovat metriä. Maa-ainesten ottamistoiminnan vaikutus pohjaveden laatuun on yleisesti havaittu alueilla, joilla ottamisalueiden osuus pohjaveden muodostumisalueen kokonaispinta-alasta on yli 10 %. Pohjaveden laadulle suurinta riskiä aiheuttavat ne ottoalueet, joilla pohjavedenpinnan yläpuolelle jätetty suojakerros on ohut tai maa-ainestenotto on ulotettu pohjaveden pinnan tasoon. Näillä ottoalueilla puuttuu harjualueille luontainen maannoskerros, joka suojaa pohjavettä. Kaivualueilla olevissa matalissa pohjavesilammissa veden vaihtuminen on hidasta ja sen seurauksena veden lämpötila kasvaa ja seurauksena voi olla bakteerikasvustojen lisääntymistä. Matalat lammet rehevöityvät ja lampiin muodostuu usein leväkasvustoa. Hangon kaupungin pohjavesialueilla ei ole voimassa olevia maa-aineksen ottolupia Vanhat maa-aineksen ottamisalueet ja kotitarveottoalueet Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on tehty vuonna 1999 soranottoalueiden kartoitus ja kunnostustarpeen arviointi. Selvityksen tarkoituksena oli osoittaa ensisijaisesti ne vanhat maa-ainesten ottoalueet, joissa pohjaveden suojelun ja vedenhankinnan kannalta on kunnostustarve. Selvityksen jälkeen tehtyjen maisemointitoimenpiteiden jälkeen Hangon kaupungin pohjavesialueilla sijaitsee yksi suuren - ja neljä kohtalaisen kunnostustarpeen entistä maa-aineksen ottoaluetta. Yhdellä ottamisalueella maisemointityöt ovat meneillään. Hangon pohjavesialueella sijaitsee neljä entistä maa-aineksen ottoaluetta (tunnukset ja , pinta-alat 0,2 3,4 ha). Kohteen kunnostustarve on arvioitu kohtalaiseksi. Kohteiden sijainti on esitetty kartalla 505. Sändö-Grönvikin pohjavesialueella sijaitsee kymmenen entistä maaaineksen ottoaluetta (tunnukset , pinta-alat 0,4 20,7 ha). Kohteen kunnostustarve on arvioitu suureksi, koska se sijoittuu vedenottamoalueelle. Kohteiden , ja kunnostustarve on arvioitu kohtalaiseksi. Kohteessa maisemointitoimenpiteet ovat meneillään. Kohteiden sijainti on esitetty kartalla 506. Isolähteen pohjavesialueella sijaitsee kolme entistä maa-aineksen ottoaluetta (tunnukset , ja , pinta-alat 0,3 4,9 ha). Kohde sijaitsee vedenottamoalueella ja se on selvityksen jälkeen maisemoitu ja metsitetty. Kohteiden sijainti on esitetty kartalla 507.

30 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 22 (54) 6.3 Tiet ja radat Tienpito ja tieliikenne Tvärminnen pohjavesialueella sijaitsee yksi entinen maa-aineksen ottoalue (tunnus , pinta-ala 3,7 ha). Kohteen sijainti on esitetty kartalla 504. Liikenteestä aiheutuvat pakokaasupäästöt sekä mahdolliset vaarallisten aineiden kuljetukset hyvin läpäisevällä pohjaveden muodostumisalueella aiheuttavat pohjaveden pilaantumisriskin. Liikenteen päästöt leviävät kapealle alueelle tien ympäristöön. Niiden kulkeutumista maaperässä ja vaikutusta pohjaveteen ei ole juurikaan tutkittu. Maanteitse kuljetettavat nestemäiset kemikaalit ja helposti veteen liukenevat kiinteät vaaralliset aineet voivat liikenneonnettomuuden sattuessa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisriskin. Riskin suuruus riippuu tien sijainnista suhteessa vedenottamoon, maalajeista ja maahan pääsevän kemikaalin ominaisuuksista. Tienpidosta aiheutuvia mahdollisia haittoja pohjavedelle ovat veden kloridipitoisuuden nousu talvikauden liukkaudenestossa (NaCl) ja kesäisin sorateiden pölyn sitomisessa (CaCl 2 ) käytetyn suolan vaikutuksesta. Suolan käytön seurauksena maaperän ja pohjaveden kloridipitoisuus kasvaa, veden syövyttävyys lisääntyy, alkaliteetti pienenee ja ph laskee, jolloin metalleja ja ravinteita liukenee pohjaveteen. Lounas-koillinen-suuntainen valtatie 25 sijaitsee Lappohjan pohjavesialueella noin 2,0 km pituisella matkalla, Isolähteen pohjavesialueella noin 2,7 km pituisella matkalla, Sandö-Grönvikin pohjavesialueella noin 5,0 km pituisella matkalla ja Hangon pohjavesialueella noin 4,4 km pituisella matkalla. Tie sijaitsee pohjaveden muodostumisalueilla. Pohjavesialueille sijoittuvalle tieosuudelle on rakennettu 1990-luvulla pohjavesisuojaukset. Vuonna 2001 valmistuneelle valtatie 25 oikaisulle, välillä Hanko Skogby, on rakennettu myös pohjavesisuojaukset. Purkuvedet johdetaan tiealueilta pääasiassa mereen tai tiiviin savikerroksen eristämään pintaojaverkostoon. Laskuojat on suojattu bentoniittimatoilla tai vedet johdetaan sadevesiviemäreissä purkualueelle. Tie kuuluu hoitoluokkaan ls. Isolähteen pohjavesialueella sijaitsee lounas-koillinen- suuntaisesti yhdystie noin 2,3 km pituisella matkalla. Tie kuuluu hoitoluokkaan 1b. Kaakkoluode-suuntainen yhdystie sijaitsee Isolähteen pohjavesialueella noin 0,7 km pituisella matkalla ja Sandö-Grönvikin pohjavesialueella noin 0,8 km pituisella matkalla. Tie sijaitsee lähes kokonaisuudessa pohjaveden muodostumisalueilla. Tie kuuluu hoitoluokkaan ll. Sandö-Grönvikin pohjaveden muodostumisalueella sijaitsee yhdystie noin 3,3 km pituisella matkalla. Yhdystie sijaitsee Hangon pohjavesialueella noin 1,7 km pituisella matkalla, Täktomin pohjavesialueella noin 1,7 km pituisella matkalla, Tvärminnen pohjavesialueella noin 1,3 km pituisella matkalla ja Syndalenin pohjavesialueella noin 3,7 km pituisella matkalla. Tie sijoittuu pohjavesialueilla lähes kokonaisuudessa pohjaveden muodostumisalueille. Tie kuuluu hoitoluokkaan ll.

31 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 23 (54) Hoitoluokan ls tie on pääosan ajasta paljas. Pitkinä pakkaskausina, jolloin suolaaminen ei ole mahdollista, tien pinta voi olla osittain jäinen. Liukkaus torjutaan pääsääntöisesti ennakoivilla toimenpiteillä. Hoitoluokan lb tie on liikennemäärästä ja säästä riippuen osittain paljas. Liukkaus torjutaan suolalla vain syys- ja kevätliukkailla sekä liikenneturvallisuutta erityisesti vaarantavissa ongelmatilanteissa. Hoitoluokan ll tie on lumipintainen. Risteysalueet, mäet ja kaarteet hiekoitetaan niin, että liikkuminen normaaliolosuhteissa on turvallista. Tie hiekoitetaan kokonaan ongelmallisimmilla keleillä. Edellisiä alhaisempien talvihoitoluokan teillä suolan käyttö on satunnaista. Hangon, Sandö-Grönvikin, Isolähteen ja Lappohjan pohjavesialueilla tiesuolauksen määrää on vähennetty Uudenmaan tiepiirin vuonna 2005 laatiman selvityksen Pohjavesiaineiston päivitys ja pohjaveden suojelun toimenpideohjelma perusteella. Ampumaradan ja Mannerheimintien vedenottamoiden osalta toimenpiteitä ei ole ehdotettu, koska kloridipitoisuuden kohoamiseen ei ole syynä tiesuolaus, vaan muut toiminnat. Uudenmaan ELY-keskus tarkkailee Isolähteen pohjavesialueella kloridipitoisuutta havaintoputkesta 5T ja kaivosta ISO-K3. Havaintoputki 5T veden kloridipitoisuus (8,8 22 mg/l) on koko tarkkailujakson ( ) ajan ja vuodesta 2009 lähtien tarkkailussa mukana olleen kaivo ISO-K3 veden kloridipitoisuus (4,5 14 mg/l) on alittanut pohjaveden hyvää kemiallista tilaa merkitsevän ympäristönlaatunormin 25 mg/l. Talousveden laatuvaatimuksen mukainen kloridin enimmäispitoisuus on 250 mg/l Hangon rata ja Hangon satamarata 6.4 Muuntamot Hangon rata eli Hangon ja Karjaan välinen rataosuus on rakennettu useassa osassa ja se on avattu rataliikenteelle vuonna Rata sijaitsee pohjavesialueella noin 18 km pituisella matkalla Lappohjan ja Hangon välisellä alueella. Rataosuus jatkuu Hangon satamaan. Hangon rata on yksiraiteinen sähköistämätön rata. Henkilöjunia rataosuudella kulkee 14 kpl vuorokaudessa ja tavarajunia 20 kpl vuorokaudessa. Raideosuudella on ratapölkyt uusittu betonisiksi 1990-luvun loppupuolella. Hangon rautatieasema sijaitsee Hangon pohjavesialueen ulkopuolelle, mutta ratapiha-alue (kaksi laituriraidetta ja tavararaiteita) ulottuu osittain Hangon pohjavesialueelle. Lisäksi pohjavesialueilla sijaitsevat Hanko-Pohjoinen ja Santalan liikennepaikat sekä Lappohjan rautatieasema, joilla pysähtyvät Hangon ja Karjaan välillä liikennöivät taajamajunat. Hanko-Pohjoinen liikennepaikalta erkanee teollisuusraide länteen Levator Oy:n tehdasalueelle ja Lappohjan rautatieasemalta erkanevat idässä Rautaruukin ja lännessä Koverharin terästehtaan raiteet. Muuntamot aiheuttavat riskiä pohjaveden laadulle lähinnä onnettomuustilanteissa salamaniskun tai muun vioittumisen seurauksena, jolloin öljyä pääsee valumaan maaperään. Vanhoissa pylväsmuuntamoissa ja

32 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 24 (54) muuntamorakennuksissa voi olla huomattavia määriä öljyjä ja niissä ei ole öljynkeräysaltaita. Nykyaikaisissa puistomuuntamoissa on pääsääntöisesti öljynkeruuallas. Osassa puistomuuntamoista mineraaliöljy on korvattu biohajoavalla esterillä, joka on luokiteltu vedelle ja vaarattomaksi yhdisteeksi. Hangon pohjavesialueella sijaitsee 28 puistomuuntamoa ja 13 pylväsmuuntamoa, joista yksi sijaitsee Furunäsin vedenottamon läheisyydessä. Sandö-Grönvikin pohjavesialueella sijaitsee viisi puistomuuntamoa ja kahdeksan pylväsmuuntamoa, joista yksi sijaitsee Santalanrannan vedenottamon läheisyydessä. Isolähteen pohjavesialueella sijaitsee kolme pylväsmuuntamoa, joista yksi sijaitsee Isolähteen vedenottamon vieressä. Lappohjan pohjavesialueella sijaitsee seitsemän pylväsmuuntamoa ja kaksi puistomuuntamoa. Tvärminnen pohjavesialueella sijaitsee yksi pylväsmuuntamo. Syndalenin pohjavesialueella sijaitsee yksi kiinteistömuuntamo, kolme pylväsmuuntamoa ja yksi puistomuuntamo. Täktomin pohjavesialueella sijaitsee yksi puistomuuntamo ja kaksi pylväsmuuntamoa. Muuntamoiden sijaintikartat on esitetty liitteessä TEOLLISUUS JA MUU YRITYSTOIMINTA Oy Forcit Ab ja Dispersiotehdas Hangon pohjavesialueella sijaitsee Oy Forcit Ab (kartalla kohde 1). Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt Oy Forcit Ab:n räjähdysainetehtaan toiminalle ympäristöluvan (No YS 1184). Yritys valmistaa räjähdysaineita. Kiinteistöllä on harjoitettu räjähdysaineiden valmistamista vuodesta 1893 lähtien. Tehdasalue on asfaltoitu. Kiinteistöllä on oma talousvesiviemäriverkosto, jonka kunto tarkistetaan säännöllisesti. Yrityksellä on oma vuonna 1984 käyttöön otettu biologisella prosessilla toimiva jätevedenpuhdistamo, josta käsitellyt vedet johdetaan mereen. Jätevesiä muodostuu noin m³ vuodessa. Yhtiö on kuulunut vuodesta 1992 lähtien Resbonsible Care eli Vastuu huomisesta ohjelmaan ja yhtiön ympäristöjärjestelmä on auditoitu ja se on saanut ISO14001 ympäristösertifikaatin. Oy Forcit Ab:n räjähdysainetehdas valmistaa sytytysvälineitä, louhinta- ja sotilasräjähteitä sekä 2-etyyliheksyylinitraattia (2-EHN), jota käytetään diesel-polttoaineen asetaaniluvun korottamiseen. Tehdasalueen maaperä on noin 5 10 metrin syvyyteen hiekkaa. Kaikki nestemäiset yhdisteet säilytetään säiliöissä (koko 1,5 150 m³), joita alueella on yhteensä lähes 80. Useimmat säiliöistä sijaitseva suoja-altaissa ja maanalaisista säiliöistä suurin osa on kaksivaippaisia. Kiinteistöllä on viisi kemikaalien täyttö- /tyhjennyspaikkaa, polttonestesäiliöiden täyttöpaikkoja sekä ajoneuvojen ja työkoneiden tankkauspaikkoja. Raaka-aineiden ja tuotteiden kuljetus tapahtuu pääasialla rekka-autoilla ja osin rautateitse.

33 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25 (54) Fermion Oy Ympäristöluvassa on velvoitettu tarkkailemaan pohjaveden laatua kaksi kertaa vuodessa tehtävillä näytteenotoilla pohjaveden virtaussuunnassa säiliöalueen ylä- ja alapuolelta sekä kolmesta havaintopisteestä säiliö- ja prosessialueelta. Näytteistä analysoidaan vähintään tehtaalla käsiteltävien kemikaalien, ph:n, sähkönjohtavuuden, SO 4 - ja NO 3 pitoisuuksien, tolueenin, ortonitrotolueenin, glykolin, 2-etyyliheksanolin ja mineraaliöljyjen pitoisuudet. Räjähdysainetehtaan kiinteistöllä on tehty maaperän kunnostustöitä vuonna 2002 tapahtuneen tolueenivuodon vuoksi. Ympäristökeskuksen lausunnon mukaan kunnostetuilla alueilla ei ole jatkokunnostarvetta. Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt erillisen pohjavesitarkkailuohjelman ( No YS 128) liittyen tolueenivuotoon. Tarkkailuohjelman mukaan näytteitä otetaan kahden kuukauden välein, kolmesti vuodessa ja kerran vuodessa määrätyistä kaivoista, pohjavesiputkista tai pumppauspisteistä. Vuoden 2011 tarkkailutulosten perusteella kahdessa havaintopisteessä todettiin ortonitrotolueenia ja mineraaliöljyä (0,06-0,08 µg/l) sekä yhdessä havaintopisteessä tolueenia (4,2 mg/l). Tolueeni- ja ortonitrotolueenipitoisuudet ovat laskeneet aikaisempien vuosien tasosta. Sandö-Grönvikin pohjavesialueella sijaitsee toimintansa lopettanut Dispersiotehdas (kartalla kohde 2). Yritys on valmistanut polymeeridispersioita noin tonnia vuodessa liima- ja maaliteollisuuden raaka-aineeksi. Dispersiotehtaalle on myönnetty ympäristölupa (No YS 1071). Teollisuusalueen maaperä on pintaosaltaan silttistä hiekkaa, jonka alapuolella esiintyy tiivis hiekkakerrostuma noin 10 metrin syvyyteen maanpinnasta. Dispersiotehdas on käyttänyt monomeerejä (metyylimetakrylaatti ja akryylinitriili) maksimissaan noin tonnia vuodessa. Monomeerejä on säilytetty m³ säiliöissä. Yksi säiliöistä on ollut maanalainen haponkestävä teräksinen säiliö ja muut ovat maanpäällisiä suoja-altaissa sijaitsevia säiliöitä. Räjähdysainetehtaan ja dispersiotehtaan Fortum Lämpö Oy:n lämpökeskuksen käyttämä raskas ja kevyt polttoöljy on varastoitu Fortum Lämpö Oy:n säiliöissä. Dispersiotehtaan ympäristöluvan No YS 1071/ mukainen pohjavesitarkkailuvelvoite käsittää näytteenoton tehdasaluetta ympäröivistä salaojaputkista neljästi vuodessa ja pohjavesiputkista kahdesti vuodessa. Luvassa edellytetään analysoitavaksi tehtaalla käytetyt kemikaalit vähintään kerran vuodessa. Tarkkailua on toteutettu toistaiseksi. Oy Forcit Ab on tehnyt pohjaveden tarkkailun lopettamisehdotuksen Uudenmaan ELY-keskukseen keväällä Oy Forcit Ab:llä on kaksi omaa vedenottamoa, joista Broars I sijaitsee tehdasalueella ja Broars II alle kilometrin etäisyydellä tehdasalueesta. Kohteiden sijainti on esitetty liitekartalla 505. Hangon pohjavesialueella sijaitsee Fermion Oy (kartalla kohde 3, ent. Orion-yhtymä Oyj Fermion). Uudenmaan ELY-keskus on myöntänyt Fermion Oy:n Hangon lääketehtaalle ympäristöluvan (YS 1142). Tehtaassa valmistetaan eri lääkeaineita keskimäärin tonnia vuodessa.

34 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26 (54) Genencor International Oy Tehdasalue on asfaltoitu. Kiinteistöllä säilytettävät säiliöt sijaitsevat suojaaltaissa. Viemäröinti on toteutettu kaksinkertaisilla putkilla ja ne sijaitsevat betonisissa suoja-altaissa. Fermion Oy ja Genencor International Oy;llä on yhteinen Hangon puhdistamo Oy, joka käsittelee tehtailta tulevat jätevedet. Tehdasalueen maaperä on pintaosiltaan hyvin vettä johtavaa, jonka alapuolella esiintyy tiiviimpiä maakerroksia. Tehdasalue sijaitsee vedenjakajaalueella, pohjaveden virratessa luoteeseen ja länteen. Maaperän ja pohjaveden likaantumisen seurauksena Furunäsin vedenottamo on ollut suljettuna. Pohjaveden suojapumppaus aloitettiin vuonna 1983 ja edelleen vedenottamolta pumpataan orgaanisilla yhdisteillä pilaantunutta pohjavettä mereen noin 100 m³/d. Vedenottamolla todetut pitoisuudet ovat tarkkailutulosten perusteella pienentyneet. Pohjavesitarkkailua tehdään Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristölupapäätöksessä mainitun Pohjavesitarkkailuohjelman ( ) mukaan (päivitetty päätöksessä No YS 427/ ). Näytteitä otetaan kaksi kertaa vuodessa touko- ja lokakuussa kaivosta 31 ja pohjavesiputkista MV2-4. Näytteistä analysoidaan asetoni, isopropanoli, tolueeni, trimetyylisilanoli sekä muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet. Pohjaveden pinnankorkeudet mitataan myös havaintopisteistä 76m, 71, 99 ja MV1-7. Monien tutkittavien yhdisteiden pitoisuudet pohjavedessä ovat pienentyneet merkittävästi ajan kuluessa, eikä alueella nykyisiä esiinny kohonneita haittaainepitoisuuksia. Pöyry Finland Oy esittää pohjavesitarkkailun vuosiyhteenvedossa 2011, että pohjavesitarkkailua kevennettäisiin ja jatkossa vesinäytteitä otettaisiin parittomina vuosina 2013 alkaen. Kohde sijaitsee noin 0,4 km etäisyydellä Furunäsin vedenottamon kaakkoispuolella. Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla 505. Hangon pohjavesialueella sijaitsee Genencor International Oy (kartalla kohde 4). Genencor International Oy:n Hangon tehtaalle on myönnetty ympäristölupa (YS 1143). Yritys valmistaa ja markkinoi erilaisia entsyymejä ja biotuotteita. Tehtaalla käytettävien kemikaalien purkualueella on suoja-altaat, joihin valunut aine ohjautuu suljettuun viemäriin. Tehdasalue on viemäröity ja viemäröintiputkina on käytetty lämmönvaihteluita kestävää putkimateriaalia. Fermion Oy ja Genencor International Oy;llä on yhteinen Hangon puhdistamo Oy, joka käsittelee kyseisiltä tehtailta tulevat jätevedet. Sade ja hulevedet johdetaan erillisen viemäriverkoston kautta läheiselle suoalueelle. Vaarallisiksi luokitellut kemikaalit varastoidaan tehdasrakennuksen viemäröidyissä sisätiloissa. Kaikki kemikaalisäiliöt sijaitsevat betonibunkkereissa. Kemikaalien varastointi luokitellaan vaarallisten kemikaalien keskisuureksi varastoinniksi. Tehdasalueella on käytössä kevytpolttoöljysäiliö (3 m³) ja Neste Lämpö Oy:n hallussa oleva raskaspolttoöljysäiliö. Genencor International Oy:llä on vuodesta 1999 lähtien ollut ISO sertifioitu ympäristöjärjestelmä.

35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27 (54) Maaperä tehdasalueella on hienoa hiekkaa ja silttiä. Tehdas sijaitsee lähellä vedenjakajaa. Pohjaveden päävirtaussuunta on länsiluoteeseen, mutta virtausta tapahtuu myös lounaan ja etelään suuntaan. Kohde sijaitsee noin 0,4 km etäisyydellä Furunäsin vedenottamon kaakkoispuolella. Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla Assistor Oy (entinen Oy Mototrans Ab) Printal Oy Hangon pohjavesialueella sijaitsee Assistor Oy (kartalla kohde 5). Toiminnalle on myönnetty ympäristölupa Kiinteistöllä on toiminut henkilöautojen maahantuontihuolto vuodesta 1984 lähtien. Yritys suorittaa uusien autojen maahantuontihuollon eli tarvittavien lisävarusteiden asennuksen, autojen pesun, kuljetusvahan poiston ja kuljetusvaurioiden korjausmaalausta. Yrityksessä huolletaan noin autoa vuodessa. Toimintaa varten alueella on jakeluasema, jonka polttoainesäiliöt ovat maanpäällisiä kaksivaippaisia säiliöitä. Kohde sijaitsee noin 0,6 km etäisyydellä Hopearannan vedenottamon kaakkoispuolella. Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla 505. Hangon pohjavesialueella sijaitsee Printal Oy (kartalla kohde 6). Uudenmaan ympäristökeskus on antanut toiminnalle ympäristöluvan (UUS-2002-Y ). Yritys valmistaa ja markkinoi elintarvike-, kosmetiikka-, lääke- ja teknokemian tuotteiden alumiinipakkauksia. Raakaaineena valmistuksessa käytetään alumiinia, lakkaa, painovärejä sekä orgaanisia liuottimia ja - ohenteita. Printal Oy:llä on sertifioitu ISO ympäristöjärjestelmä. Piha-alue on osittain asfaltoitu. Kiinteistöllä on kaksi 25 m³ raskaan polttoöljyn säiliötä ja kevyen polttoöljyn ylitäytönestolaitteistolla varustettu kaksivaippainen 3 m³ maanpäällinen säiliö. Kemikaalit säilytetään asianmukaisesti varastotiloissa. Prosessi- ja sosiaalitiloissa muodostuvat jätevedet johdetaan käsittelemättöminä Hangon kaupungin viemäriverkostoon. Tehtaalla ei ole öljynerotinkaivoja. Sadevedet johdetaan mereen ja osittain imeytetään maaperään. Tehdasalueen maaperä on hiekkaa, jossa esiintyy noin 1 3 paksuinen silttikerros noin 2 5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden luontainen virtaussuunta alueelta on pohjoiseen, mutta vedenottotoiminta vaikuttaa pohjaveden virtauskuvaan. Tehdasalueen pohjoispuolelta orsivesi purkautuu mereen ja mahdollisesti myös pohjavesikerrokseen. Tehdasalueella on tehty maaperän kunnostustöitä ja tiedettyjen öljyvahinkojen seurauksena on tehdasalueen maaperän ja pohjaveden mahdollista pilaantumista tutkittu vuosina Pohja- ja orsivedessä sekä maaperässä todettiin tutkimuksissa mineraaliöljy-yhdisteitä. Maaperässä ja tehdasalueen orsi- tai pohjavedessä ei havaittu orgaanisia tai kloorattuja liuottimia. Printal Oy:n pohjavesitarkkailua on suoritettu vuoteen 2003 asti Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksen (0195Y ) mukaisesti. Tämän jälkeen tarkkailua on suoritettu Uudenmaan ympäristökeskuksen päivätyn

36 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 28 (54) Oy Visko Teepak Ab ympäristölupapäätöksen mukaisesti. Pohjavesinäytteitä otetaan kerran vuodessa syksyisin havaintoputkista Hp10B ja Hp11B. Pohjaveden pinnankorkeudet mitataan näytteenoton yhteydessä. Näytteistä analysoidaan öljyhiilivetyjakeiden C 10 -C 40 pitoisuudet. Pohjavesinäytteiden C 10 -C 40 pitoisuudet tarkkailuajanjakson aikana ovat olleet alle laboratorioiden analyysimääritysrajojen. Kohde sijaitsee noin 0,3 km etäisyydellä Hangon kaupungin Hopearannan vedenottamon ja noin 0,18 km etäisyydellä Printal Oy:n vedenottamon lounaispuolella. Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla 505. Sando-Grönvikin pohjavesialueella, sijaitsee Oy Visko Teepak Ab (kartalla kohde 7). Oy Visko Teepak Ab:lle on myönnetty ympäristölupa ja ympäristölupaehtojen määräyksiä on tarkistettu (No YS 621). Yritys valmistaa selluloosapohjaisia makkarankuoria. Yritys on toiminut vuodesta 1957 alkaen Krogarsissa. Tehtaan piha-alue on osittain asfaltoitu. Yrityksellä on ollut vuodesta 2000 lähtien ISO ympäristösertifikaatti. Oy Visko Teepak Ab:n viemäriverkostoa on uusittu vaiheittain ja LVI- ja prosessivesien viemäröinti ovat erillisinä. Viemäriverkosto tarkastetaan ja pestään vuosittain kesän huoltotöiden aikana. Jätevedet johdetaan oman jäteveden puhdistamon kautta merenlahteen. Tehdasalueella sijaitsee Fortum Lämpö Oy:n lämpölaitos, jolla on 100 m³ raskaan polttoöljyn säiliö. Tehdasalueen maaperä on hieno hiekkaa noin kolmen metrin syvyyteen maanpinnasta, jonka alapuolella esiintyy hiekkaa. Pohjaveden virtaus on alueella luoteeseen. Tehdasalueen päästöjen vaikutusta pohjaveteen on tarkkailtu vuodesta 1986 alkaen ja uusien ympäristölupaehtojen mukaisesti jälkeen. Lupaehtojen mukaan pohjaveden tarkkailua jatketaan neljä kertaa vuodessa havaintoputkista HP316, HP319, HPN10 HPN11 sekä kaivoista ziv04 (ylävedenottamo) ja ziv02 (alavedenottamo). Lisäksi havaintoputki HP316 kaakkoispuolelle asennettava pohjavesiputki kuuluu seurantaan. Pohjavesinäytteistä tehdään aistinvaraiset havainnot ja analysoidaan lämpötila, sameus, happipitoisuus, hapettuvuus (COD Mn ), alkaliteetti, ph, sähkönjohtavuus, nitraatti-, ammoinium-, kloridi-, sulfaatti-, raskasmetalli- ja orgaaninen kokonaishiilipitoisuus (TOC). Pohjavedenpinnan korkeudet ja vedenottamoiden vedenottomäärät on myös raportoitava. Vuonna 2006 havaittiin kohonneita arseenipitoisuuksia alavedenottamolla, jonka seurauksena suoritetaan lisänäytteenottoa kahdesti vuodesta. Vuoden 2012 tulosten perusteella havaintoputki HP319 vedessä kloridipitoisuus on kohonnut luontaisesta tasosta. Ylävedenottamon ziv04 arseenipitoisuus (<1 11 µg/l) ja on ajoittain ylittänyt ja alavedenottamon ziv02 arseenipitoisuus ( µg/l) on ylittänyt talousveden laatuvaatimuksen mukaisen enimmäispitoisuuden (10 µg/l).

37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29 (54) Santalan Betoni Oy Oy Visko Ab:n ylävedenottamo sijaitsee 0,2 km etäisyydellä tehtaan pohjoispuolella ja Tikan vedenottamo 0,4 km etäisyydellä tehtaan luoteispuolella. Kohteen sijainti on esitetty kartalla 506. Sando-Grönvikin pohjavesialueella sijaitsee Santalan Betoni Oy (kartalla kohde 8). Santalan Betoni Oy:n toiminnalle on saatu Hangon kaupungin ympäristölautakunnalta ympäristölupa Kiinteistöllä on betoniasema, elementtitehdas, murskausasema ja huoltohalli. Santalan Betoni Oy valmistaa talonrakennuselementtejä. Elementtien valmistuksessa käytetään puutavaraa, vesivaneria, betonia, styroksia ja öljytuotteita. Muottiöljyä käytetään keskimäärin 600 l/vuodessa ja polttoöljyä keskimäärin l/vuodessa. betoniaseman toiminnassa käytetään kevyttä polttoöljyä, jota säilytetään ylitäytönestimellä varustetussa 4 m³ säiliössä. Toiminnassa tarvittavat nestemäiset kemikaalit säilytetään betoniaseman pohjakerroksessa reunakorokkein varustetulla betonisella lattialla, jolta mahdolliset vuotavat nesteet ohjataan umpisäiliöön. Betonin valmistuksessa muodostuvat pesuvedet ohjataan laskeutusaltaan kautta umpisäilöön. Laskeutusaltaan sakka varastoidaan jätebetonikasoissa. Laitoksen toiminnassa tarvittava talousvesi (0,05 m³/d) ja prosessivesi (5 m³/d) otetaan omista kaivoista. Pohjavesi virtaa alueelta luoteeseen Santalanrannan vedenottamon suuntaan ja mahdollisesti pohjoiseen. Santalan Betoni Oy:n pohjavesitarkkailua suoritetaan ympäristölupaehdoissa mainitun Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n tekemän tarkkailuohjelman ( /hyväksytty ) mukaisesti. Pohjavesinäytteitä otetaan kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä havaintopisteistä HP1-2, talousvesi- ja tuotantokaivosta sekä kesästä 2002 lähtien lisäksi uudesta talousvesikaivosta. Pohjavesinäytteistä tutkitaan ph, sähkönjohtavuus, COD Mn kovuus, kokonaistyppi, kloridi, sulfaatti, kokonaisfosfori, natrium, kalsium, magnesium, mineraaliöljyt sekä kerran vuodessa analysoidaan haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC). Vuoden 2012 tulosten perusteella tutkittujen parametrien osalta ei havaittu toiminnan vaikutusta pohjaveteen ja öljyhiilivetypitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajojen. Kohde sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Hangon kaupungin Santalanrannan vedenottamon itäpuolella. Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla POLTTONESTEEN JAKELUTOIMINTA ABC jakeluasema (entinen Oy Esso Ab) Hangon pohjavesialueella sijaitsee ABC jakeluasema (kartalla kohde 9). Oy Esso Ab:n toiminnalle on myönnetty ympäristölupa Uusi ympäristölupahakemus on vireillä. Kiinteistöllä on harjoitettu polttonesteiden jakelutoimintaa 1960-luvun lopusta lähtien. Jakeluaseman täyttää nykyiset KTM:n ympäristövaatimukset ja se on nykyisin automaattiasema. Polttonesteiden yhteistilavuus on 90 m 3. Säiliöt ovat ylitäytönestimillä

38 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 30 (54) Neste Markkinointi Oy:n D-asema varustettuja kaksoisvaippasäiliöitä. Pintavedet johdetaan nestetiiviiltä alueelta hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta viemäriin. Kiinteistön maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu vuosina Öljynerotuskaivoja ja poltto- ja jäteöljysäiliöiden alueelta havaittiin huomattavasti SAMASEn raja-arvon ylittäviä öljyhiilivetypitoisuuksia. Kiinteistön maaperä on hiekkaa, jonka alapuolella esiintyy noin neljän metrin syvyydessä tiivis siltti/hiekka-kerros. Tätä syvemmällä ei hiilivety-yhdisteitä havaittu. Kunnostustoimenpiteitä on tehty vuosina 2002 ja Molempien kunnostustoimenpiteiden jälkeen maaperään jäi kunnostustavoitteen ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita. Pohjaveden tilaa kohteessa on tarkkailtu vuodesta Oy Esso Ab:lle myönnetyn ympäristöluvan ja Golder Associates Oy:n laatiman pohjavesitarkkailuohjelman ( ) mukaisesti pohjavesinäytteitä otetaan kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin havaintopisteistä P1 ja P3-P5. Vesinäytteistä analysoidaan öljyhiilivetyjakeet C 5 -C 40 sekä MTBE-, TAME-, ETBE- ja BTEX-yhdisteet. Seurannan aikana vuosina on havaittu pieniä öljyhiilivetyjen pitoisuuksia havaintoputkissa P1-P5. Vuoden 2006 massanvaihdon jälkeen C 5 - C 10 -pitoisuudet kohosivat hieman havaintoputkissa P1-2, P3 ja P5. Maksimipitoisuudet haihtuvia hiilivetyjä todettiin maaliskuussa 2008 havaintoputkessa P3. Vuonna 2011 näytteiden C 5 -C 10 pitoisuudet havaintoputkissa P1-P5 olivat korkeimmillaan 0,001 mg/l. Raskaampia öljyhiilivetyjakeita C 10 -C 40 on havaittu havaintoputkissa P1-P5 ajoittain pitoisuuksien ollessa alle laboratorion määritysrajan ja korkeimmillaan pitoisuudet ovat olleet 0,086 mg/l. Pohjaveden virtaus on alueella etelään. Kohde sijaitsee noin 0,7 km etäisyydellä Ampumaradan ja noin 1,2 km etäisyydellä Mannerheimintien vedenottamon luoteispuolella. Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla 505. Hangon pohjavesialueella sijaitsee Neste Markkinointi Oy:n D-asema (kartalla kohde 10), jonka toiminnalle on myönnetty määräaikainen ympäristölupa saakka. Uusi ympäristölupahakemus on vireillä, joten kiinteistöllä ei ole toistaiseksi jakelutoimintaa. Jakelualueen ja maanpäällisen säiliön betonilaattojen pintavedet johdetaan hiekka- ja öljynerottimien kautta kaupungin viemäriverkostoon. Neste D- aseman säiliötilavuus on 60 m³ ja kaksivaippaiset terässäiliöt on varustettu elekronisilla ylitäytönestimillä ja pinnanmittausjärjestelmillä. Polttonesteen jakeluasema on raskaan ajoneuvokaluston käytössä 24 h/vrk. Kiinteistöllä on tehty pilaantuneiden maiden kunnostustöitä vuonna ja 1998 ja D-aseman muutostöiden yhteydessä. Jakeluaseman ympäristöluvan ( ) lupaehdoissa on edellytetty pohjaveden öljyhiilivetypitoisuuden (C10 C40) tarkkailua kaksi kertaa vuodessa. Kohteen pohjaveden tarkkailu on aloitettu Kahtena ensimmäisenä tarkkailuvuotena ja vuoden 2010 syksyn näytteenoton yhteydessä analysoitiin lisäksi helposti haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuus (TVOC).

39 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 31 (54) Teboil Oy:n jakeluasema Tarkkailutulosten perusteella seurantajakson aikana havaintoputki HP11 ja HP12 vedestä tutkitut öljyhiilivetypitoisuudet ja haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet ovat olleet alle laboratorion määritysrajojen. Kohde sijaitsee noin 0,8 km etäisyydellä Hopearannan vedenottamon kaakkoispuolella. Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla 505. Lappohjan pohjavesialueella sijaitsee Teboil Oy:n jakeluasema (kartalla kohde 11). Jakeluasemalle on annettu ympäristölupapäätös , jonka mukaisesti jakeluasemalle on tehty KTM:n mukaiset muutostyöt. Jakeluasemalla varastoidaan bensiiniä 2 * 20 m³ ja dieselöljyä 20 m³ kaksivaippaisissa elekronisilla ylitäytönestimillä ja pinnanmittausjärjestelmillä varustetuissa terässäiliöissä. Jakelualueen vedet johdetaan öljyn- ja bensiinierottimen kautta jätevesisäiliöön ja ympäröivän piha-alueen pintavedet johdetaan maastoon. Pohjaveden virtaus suuntautuu pohjoiseen ja mahdollisesti lounaaseen. Pohjavedenjakaja sijaitsee jakeluaseman eteläpuolelle. Teboil Oy:lle myönnetyn ympäristöluvan ja Golder Associates Oy:n tekemän pohjaveden tarkkailusuunnitelman ( ) mukaisesti alueelta otetaan kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin pohjavesinäytteet havaintopisteistä kallioporakaivo K1 ja pohjavesiputki GA1. Vesinäytteistä analysoidaan haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuudet (TVOC), MTBE-, TAME- ja BTEX-yhdisteet sekä mineraaliöljypitoisuudet C 10 -C 40. Vuonna 2005 tarkkailuun lisättiin naapurikiinteistöllä sijaitseva kaivo K2. Vuosina analyysitulosten perusteella havaintopiste K1 vesinäytteiden haitta-ainepitoisuudet olivat alle laboratorion määritysrajojen lukuun ottamatta syksyn 2007 näytteenottokierrosta, jolloin havaittiin haihtuvia hiilivetyjä 1,9 µg/l. Havaintopiste GA1 haihtuvien hiilivetyjen pitoisuudet ylittyivät lievästi keväällä 2006 ja Naapurikiinteistön kaivo K2 vesinäytteiden pitoisuudet ovat olleet alle laboratorion määritysrajojen. Kohde sijaitsee noin 0,25 km etäisyydellä Lappohjan vedenottamon luoteispuolella. Kohteen sijainti on esitetty kartalla Roadside 21 Oy Ab (entinen Kesoil Oy, Santalantie 12) Hangon pohjavesialueella sijaitsee entinen Kesoil Oy:n jakeluasema (kartalla kohde 12). Kiinteistön omistaa lainhuutotodistusten ( ) perusteella Roadside 21 Oy Ab ja Murto Invest Oy. Uudenmaan ELY-keskus on tehnyt päätöksen UUDELY/629/07.00/2012 lisätä kiinteistön maaperän tilan tietojärjestelmään. Kiinteistöllä on toiminut polttonesteen jakeluasema vuoteen 1998 saakka. Huoltoasemarakennus ja mittarikatos ovat kiinteistöllä edelleen. Kiinteistöllä on tehty vuonna 1993 tapahtuneen bensiinivuoden seurauksena pilaantuneen maaperän kunnostusta huokoskaasukunnostuksella ja pohjaveden suojapumppauksella vuosina Säiliö- ja mittarialueella on tutkittu ja kunnostettu maaperää rakenteiden purkutöiden yhteydessä vuonna 1998.

40 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 32 (54) Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:n raportin ( ) mukaan jakeluasemarakennus huoltohalleineen ja niihin liittyvine maanalaisine järjestelmineen (viemärit, erotuskaivot jne) jäivät paikoilleen, eikä näiden rakennusten alapuolista maa-aluetta ole tutkittu. Huokoskaasukunnostuksen vaikutusalueen maaperän haitta-ainepitoisuutta ei ole tarkastettu näytteenotolla, vaan kunnostuksen lopputulos on arvioitu teoreettisilla laskelmilla. Uudenmaan ELY-keskus edellyttää päätöksessään kiinteistöllä tehtäväksi ennen rakennus- tai muita maaperän kaivutöitä tai rakennusten ja rakenteiden purkutöiden yhteydessä kaivualueen maaperän mahdollisen pilaantuneisuuden tarkistamista. Kohde sijaitsee noin 0,8 km etäisyydellä Ampumaradan vedenottamon luoteispuolella. Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla Entinen jakeluasema (Appelgrenintie 26) Hangon pohjavesialueella sijaitsee entinen jakeluasema (kartalla kohde 13). Kiinteistöllä on suoritettu polttonesteen jakelu- ja autojen huoltamotoimintaa. Kohde sijaitsee noin 0,75 km etäisyydellä Ampumaradan vedenottamon länsipuolella. Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla Entinen jakeluasema (Silvestrandintie) 6.7 AMPUMARADAT Koverharin ampumarata Hangon pohjavesialueella sijaitsee entinen jakeluasema (kartalla kohde 14). Kiinteistöllä on suoritettu polttonesteen jakelu- ja autojen huoltamotoimintaa. Kohde sijaitsee noin 0,5 km etäisyydellä Hopearannan vedenottamon koillispuolella. Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla 505. Isolähteen pohjavesialueella sijaitsee Koverharin ampumarata (kartalla kohde 15). Hangon kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt Koverharin Metsästys- ja Ampumaseura ry:n ampumaratatoiminnalle ympäristösuojelulain (86/200) 35 mukaisen ympäristöluvan ( ) aikaisemman luvan päättymisen jälkeen. Ampumarata on valmistunut vuonna Ampumaradalla käytetään nykyisin pääasiassa muovi- ja teräshauleja. Hirviradalla suoritetaan vuosittain yli 100 hirvikoeammuntaa ja noin 15 kilpailua. Ampumaradalla on myös haulikkorata, jolla ammutaan savikiekkoja ja pistooliampumarata. Ampumaradan alueen maaperä on noin neljän metrin syvyyteen maanpinnasta hieno hiekkaa, jonka alapuolella esiintyy pääosin karkeaa hiekkaa. Ampumarata sijaitsee Koverharin dyynialueella. Ampumarataalueelle on tehty ympäristövaikutusten kartoitus vuonna Vuonna 1995 tehdyn talousvesitutkimuksen perusteella Isolähteen vedenottamolla on havaittu kohonneita metalliyhdisteiden pitoisuuksia, joiden alkuperä voi olla ampumaradan alueelta tai liikenteestä.

41 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 33 (54) Syndalenin harjoitusalue Hangon ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymän päätöksen mukaisesti on suoritettava alueella pohjavesitarkkailua. Havaintoputkista HP95, HP98 ja HP108 on otettava näytteitä ja analysoitava aistinvaraisesti, ph, sähkönjohtavuus, kokonaiskovuus, raskasmetallit (As, Sb, Cu, Pb, Ni, Zn) ja sameus. Kohde sijaitsee noin 0,5 km etäisyydellä Isolähteen vedenottamon kaakkoispuolella. Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla 507. Tvärminnen ja Syndalenin pohjavesialueilla sijaitsee Puolustusvoimien Syndalenin harjoitusalue (kohde 16). Syndalenin harjoitusalue on pintaalaltaan 1500 ha ja se on ollut puolustusvoimien käytössä vuodesta Harjoitusalue kuuluu Dragsvikin varuskuntaan ja se on merivoimien tärkeimpiä ampuma- ja harjoitusalueita. Harjoitusalueen maaperä on karkeaa silttiä ja hiekkaa. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakkoon. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on laatinut pohjaveden tarkkailuohjelman Ympäristölupapäätöksen mukaisesti alueelta tulee ottaa pohjavesinäytteitä havaintoputkista SYN2, SYN4 ja SYN7-8 vuosittain ja havaintoputkista SYN1, SYN3 ja SYN5-6 ja kaivoista KA1-2 kolmen vuoden välein. Pohjavesipinnat mitataan kaikista havaintopisteistä kaksi kertaa vuodessa. Havaintopisteistä analysoidaan seuraavat parametrit: SYN1 SYN3 SYN2, SYN4, SYN6-8 SYN5 Pb, Sb, Cu, Zn, Ni, ph Pb, Sb, Cu, Zn, Ni, ph, räjähdysaineet Pb, Sb, Cu, Zn, Ni, Ba, Cr, Mo, Sn, Hg, ph, räjähdysaineet Pb, Sb, Cu, Zn, Ni, Ba, Cr, Mo, Sn, Hg, ph, räjähdysaineet, C 5 -C 40 KA-1 ja KA-2 Pb, Sb, Cu, Zn, Ni, ph, räjähdysaineet, C 5 -C Hangon vanha ampumarata Syndalenin harjoitusalueen pohjavesi on vuoden 2011 tulosten perusteella lievästi hapanta ja raskasmetallien pitoisuudet ovat luontaisella tasolla. Merkkejä öljy- tai haihtuvista hiilivedyistä, ruutien stabilisaattoreista, räjähteistä tai niiden hajoamistuotteista ei ole havaittu. Vuoden 2011 jälkeen seuraava laaja näytteenottokierros on vuonna Kohde sijaitsee Tvärminnen vedenottamon läheisyydessä. Kohteen sijainti on esitetty kartalla 503. Hangon pohjavesialueella sijaitsee Hangon vanha haulikkoampumarata (kartalla kohde 17). Ympäristön tilan tietojärjestelmän mukaan kohteessa on ollut toimintaa vuosina

42 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 34 (54) Kohde sijaitsee noin 0,05 km etäisyydellä Ampumaradan vedenottamon luoteispuolella. Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla JÄTEVEDENPUHDISTAMOT JA KOMPOSTOINTILAITOS Hangon kaupungin jätevedenpuhdistamo ja Suursuon kompostointilaitos Hangon Puhdistamo Oy Hangon pohjavesialueella sijaitsee Hangon kaupungin jätevedenpuhdistamo (kartalla kohde 18). Jätevedenpuhdistamo on aloittanut toimintansa vuonna 1978 ja sille on myönnetty ympäristölupa Jätevedenpuhdistamo on saanut Länsi-Suomen ympäristölupavirastolta uuden ympäristöluvan (LSY-2006-Y-252) liittyen jätevedenpuhdistamon laajennukseen ja saneeraukseen. Hangon kantakaupungin jätevesien lisäksi Lappohjan alueen sekä Oy Visko Teepak Ab:n ja Oy Forcit Ab:n tehtaiden jätevedet käsiteltäisiin jätevedenpuhdistamolla ja jätevedet johdetaan Hangon kaupungin ja Hangon Puhdistamo Oy:n yhteisellä purkuputkella Norra Andalskärin ja Grisselkobbenin väliselle merialueelle Hankoniemen eteläpuolelle. Hangon pohjavesialueella, jäteveden puhdistaman itäpuolella, sijaitsee Rosk`n Roll Oy:n Suursuon tunnelikompostointilaitos. Laitos on otettu käyttöön vuonna 1998 (toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa Uudenmaan ympäristökeskus , Dnro 0197Y ). Laitoksella kompostoidaan yhdyskuntabiojätettä. Kypsytys tehdään ilmastuslattialla varustetussa hallissa ja jälkikypsytys aumoissa. Puhdistamo- ja prosessiteollisuuden lietteiden käsittelyn ympäristölupa päättyi , jonka jälkeen liete on toimitettu Biovakka Oy:n bioenergialaitokselle. Suursuon kompostointilaitoksen pohjavesitarkkailua suoritetaan Täktömin maankaatopaikan ja Stormossenin suljetun kaatopaikan yhteistarkkailun yhteydessä, joka on tarkasteltu kappaleessa Kohteiden sijainti on esitetty liitekartalla 505. Hangon pohjavesialueella sijaitsee Fermion Oy:n ja Genencor International Oy;n omistama Hangon puhdistamo Oy (kartalla kohde 19). Jätevedenpuhdistamo on saanut Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan Tehtailla muodostuvat jätevedet käsitellään biologis-kemiallisessa aktiivilietejätevedenpuhdistamossa. Puhdistamo toimii lähes täydellä kapasiteetilla. Käsitelty vesi johdetaan Hangon kaupungin ja Hangon puhdistamo Oy:n yhteisellä purkuputkella Hankoniemen eteläiselle merialueelle. Ympäristöluvan edellyttämän tarkkailuohjelman mukaisesti alueen pohjaveden laatua tarkkaillaan kaksi kertaa vuodessa, neljästä havaintoputkesta otettavista näytteistä. Vuodesta 1999 alkaen puhdistamon alueella on havaittu kohonneita kokonaistyppipitoisuuksia, jonka vuoksi näytteitä on toistaiseksi otettu neljä kertaa vuodessa. Kohde sijaitsee noin 0,4 km etäisyydellä Furunäsin vedenottamon kaakkoispuolella. Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla 505.

43 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 35 (54) Santalan kartanon jätevedenpuhdistamo 6.9 KAATOPAIKAT Sandö-Grönvikin pohjavesialueella sijaitsee Santalan kartanon jätevedenpuhdistamo (kartalla kohde 20). Jäteveden puhdistamo ei ole enää toiminnassa. Kiinteistön alue saneerattu. Jätevedenpuhdistamo on rakennettu vuonna Puhdistamo on mitoitettu 15 m³ jäteveden käsittelyyn vuorokaudessa, mutta käsiteltävä vesimäärä on ollut ajoittain huomattavasti korkeampi. Puhdistamolle muodostuva liete toimitettiin 2 3 kertaa kuukaudessa käsiteltäväksi Hangon kompostointilaitokselle. Käsitelty jätevesi on johdettu Kallvikeniin. Kohde sijaitsee noin 0,2 km etäisyydellä Santalanrannan vedenottamon itäpuolella. Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla Stormossenin suljettu kaatopaikka Täktomin maankaatopaikka Hangon pohjavesialueella, osittain pohjaveden muodostumisalueella, sijaitsee Stormossenin suljettu kaatopaikka (kartalla kohde 20). Stormossenin kaatopaikka on Hangon kaupungin vuonna 1975 perustama yhdyskunta- ja teollisuusjätteiden sekä maa-aineksien loppusijoituspaikka. Kaatopaikka sijoittuu suoalueelle. Kaatopaikka on poistettu käytöstä vuonna Kaatopaikka suljettiin ja maisemoitiin vuosina valtion jätehuoltotyönä. Nykyään suljetun kaatopaikan reunalla on siirtokuormausasema, kompostointilaitos ja hyötyjätteiden vastaanottopiste. Kaatopaikka on osittain ympäröity kokoomaojalla, jolla suotovedet johdetaan jätevedenpuhdistamon purkuviemäriin. Orsivettä todennäköisesti purkautuu pohjaveteen paikoitellen kaatopaikan alueella. Maaperä kaatopaikan alueella on tiivistä. Pohjaveden päävirtaussuunta on etelään. Stormossenin suljetun kaatopaikan pohjavesitarkkailua suoritetaan Suursuon kompostointilaitoksen ja Täktomin maankaatopaikan yhteistarkkailun yhteydessä. Kaatopaikan tarkkailu on aloitettu luvun puolivälissä. Tarkkailua suoritetaan Paavo Ristola Oy:n laatiman tarkkailuohjelman mukaisesti. Vuonna 2004 tarkkailuun on lisätty viisi uutta pohjaveden havaintoputkea. Viiden vuoden välein, vuodesta 2005 alkaen, on tarkkailusta laadittu laaja raportti, jossa tarkastellaan tuloksia pitkältä ajanjaksolta. Kaatopaikan ja kompostilaitoksen vaikutus pohjaveden laatuun on ollut havaittavissa selkeimmin kaatopaikan etelä- ja lounaispuolella kohonneina rauta-, kloridi- ja ammoniumtyppipipitoisuuksina ja lisäksi pohjoispuolella on havaittu kohonneita raskasmetallipitoisuuksia ja AOX-yhdisteitä. Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla 506. Hangon pohjavesialueella, pohjaveden muodostumisalueella, sijaitsee Täktomin maankaatopaikka (kartalla kohde 21). Täktomin maankaatopaikalle on läjitetty ylijäämämaita 1970-luvulta alkaen. Vanha jäteaines on pääasiassa epäorgaanisesta ainesta ja puuainesta. Orgaanista jäteainesta on suhteellisen vähän. Peitemaana on hiekkaa. Maaperä on alueella tiivistä, heikosti vettä johtavaa silttiä. Nykyiselle maankaatopaikalle Uudenmaan ympäristökeskus

44 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 36 (54) Trollbergetin entinen kaatopaikka on myöntänyt ympäristöluvan Maankaatopaikalle sijoitetaan pääosin Hangon kaupungin omilta työmailta tulevia, ainoastaan puhtaita maaja kiviaineksia. Lisäksi alueella välivarastoidaan hyötykäyttöön ohjattavaa materiaalia: asfalttia, betonia, puuta, kantoja, metallia, multaa ja kiviainesta. Pohjaveden virtaus on Mannerheimintien vedenottamon suuntaan. Täktomin maankaatopaikan, Stormossenin suljetun kaatopaikan ja Suursuon kompostointilaitoksen pohjavesitarkkailua suoritetaan yhteistarkkailuna. Tarkkailua on käsitelty kappaleessa Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla 505. Hangon pohjavesialueella sijaitsee Trollbergetin entinen kaatopaikka (kartalla kohde 23). Kaatopaikalle on tuotu jäteöljyjä vuoteen 1984 saakka, jonka jälkeen kaatopaikan kunnostus aloitettiin vuonna 1985 ja jolloin öljysäiliöt poistettiin. Öljyisen maaperän ja pohjaveden kunnostusta on toteutettu mikrobitoiminnan avulla. Kiinteistöllä on ollut käytössä kolme öljysäiliötä yhteiseltä tilavuudeltaan noin 40 m³ ja öljyisten jätteiden vastaanottoallas. Myöhemmin kaatopaikalle on vastaanotettu kaupungin jäteöljyjä. Trollbergetin ojan mineraaliöljypitoisuutta on seurattu vuodesta 1985 lähtien. Vuodesta 1998 lähtien näytteenottoa on suoritettu kerran vuodessa mineraaliöljypitoisuuksien pienentymisen johdosta. Vuosien tarkkailutulosten perusteella mineraaliöljypitoisuudet ovat vaihdelleet <0, mg/l (vuonna 1998 pitoisuus oli 27 mg/l). Pohjaveden virtaus on meren suuntaan. Kaatopaikan koillispuolella sijaitsee kalliokynnys. Kaatopaikka sijaitsee noin 0,4 km etäisyydellä Furunäsin vedenottamon koillispuolella. Kohteen sijainti on esitetty kartalla Orioninkadun entinen lietteen kaatopaikka Hangon pohjavesialueella sijaitsee Orioninkadun entinen lietteen kaatopaikka (kartalla kohde 23). Kaatopaikka on ollut käytössä vuosina Kaatopaikan pinta-ala on noin m². Golder Associates Oy on tehnyt kaatopaikka-alueella maaperän pilaantuneisuustutkimuksia vuonna Uudenmaan aluehallintovirasto on antanut ympäristöluvan ESAAVI/239/04.08/2010 kaatopaikan kunnostamiseksi. Ympäristölupaehtojen mukaan kaatopaikka-alueelta on poistettava jätetäyttö ja pilaantunut maa-aines, jonka dikloorieteenin, trikloorieteeni- ja vinyylikloridipitoisuudet ylittävät maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) säädetyt kynnysarvot, bariumpitoisuudet ovat yli 550 mg/kg ja muiden haitta-aineiden osalta alemmat ohjearvot ylittävät haittaainepitoisuudet. Alueella on tehtävä pohjaveden suojapumppausta kaivualueen vesienhallitsemiseksi siten, ettei haitta-aineita pääse leviämään kaivualueen ulkopuolelle. Pohjaveden suojapumppauksen saa keskeyttää, kun vähintään kahdella peräkkäisellä näytteenottokerralla saavutetaan seuraavat laatutavoitteet: Trikloorieteenipitoisuus 0,013 mg/l, dikloorieteenien

45 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 37 (54) 6.10 MUUT RISKIKOHTEET Lämpölaitokset yhteenlaskettu summapitoisuus 2,5 mg/l ja vinyyliklooripitoisuus 0,1 mg/l. Kaatopaikan kunnostamiseen ei ole toistaiseksi saatu rahoitusta Uudenmaan ELY-keskukselta. Pohjaveden laadun tarkkailua on suorittanut Golder Associates Oy vuodesta 2006 lähtien ja ympäristölupaehtojen mukaisesti vuodesta 2008 lähtien (UUS Y ). Tarkkailua on suoritettu kaksi kertaa vuodessa 12 havaintoputkesta. Havaintoputkien vedestä on analysoitu haihtuvat hiilivedyt, mineraaliöljy-yhdisteet, metallit, AOX ja yleisiä talousveden laatuparametrejä sekä kahdesta havaintoputkesta lisäksi elohopea ja fenoliyhdisteet. Vuoden 2011 tarkkailutulosten perusteella pohjavedessä on todettu talousveden laatusuositusten ja vaatimusten ylittäviä pitoisuuksia ammoniumia, rautaa ja mangaania. Yhdessä havaintoputkessa arseenipitoisuus ja yhdessä havaintoputkessa nikkelipitoisuus ylitti talousveden laatuvaatimuksen mukaisen enimmäispitoisuuden. Orgaanisista yhdisteistä todettiin AOX:a, kloorattuja hiilivetyjä ja näiden hajoamistuotteita, öljyhiilivetyjä sekä talousveden laatuvaatimuksen ylittäviä pitoisuuksia trikloorieteeniä ja vinyylikloridia. Haitta-aineiden todetaan kulkeutuneen vaiheittain kaatopaikka-alueelta vuoden 2006 jälkeen länsi-luoteen suuntaan. Kohde sijaitsee noin 0,6 km etäisyydellä Furunäsin vedenottamon itäpuolella. Kohteen sijainti on esitetty kartalla 505. Isolähteen pohjavesialueella sijaitsee Raseborgs Trä Ab Oy:n biolämpökeskus (kartalla kohde 25), joka on saanut Hangon kaupungin ympäristölautakunnalta ympäristösuojelulain 35 mukaisen toimintaluvan Biolämpövoimalaitokselle on rakennettu 1 MW biokattila. Lämpökeskuksen toiminnassa käytetään metsähaketta ja muita puupohjaisia polttoaineita, kuten sahanpuru, kutterilastu ja kannot. Lisäksi huippu- ja varatehona käytetään raskasta polttoöljyä (kulutus noin 38 m³ vuodessa), jota varten rakennetaan (1 MW) raskasöljykattila ja jolla tuotetaan noin 10 % energiasta. Kiinteistöllä sijaitsevan polttoainevaraston tilavuus on noin 150 m³. Öljysäiliä on kaksivaippainen maanpäällinen 50 m³ säiliö, joka on varustettu valumaaltaalla. Saniteettivedet johdetaan jätevesiverkostoon ja lämpökeskuksen sisältä ja öljysäiliön alueelta vedet johdetaan öljynerotuskaivon ja lisäksi tuhka-altaalta hiekanerotuskaivon kautta viemäriverkostoon. Raseborgs Trä Ab Oy:llä ei ole pohjavesitarkkailuvelvoitetta. Hangon pohjavesialueella sijaitsee kaukolämpövoimalaitos osoitteessa Santalantie 2 (kartalla kohde 38). Lämpölaitoksella on öljykattila. Raseborgs Trä Ab Oy sijaitsee noin 0,8 km etäisyydellä Lappohjan vedenottamon kaakkoispuolella. Kohteiden sijainti on esitetty liitekartoilla 505 ja 507.

46 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 38 (54) Hanko Racing Team ry Karting-moottoriurheilurata SABA Wind Oy Ab Hangon pohjavesialueella sijaitsee motocrossrata (kartalla kohde 26). Toiminnalle on saatu Hangon kaupungin ympäristölautakunnalta ympäristölupa ja uusi ympäristölupa Uudenmaan ELYkeskuksen on antanut lausunnon, jossa edellytetään selvittämään mistä johtuu bensiinin lisäaineiden esiintyminen pohjavedessä. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy on tehnyt alueelle pohjavesiselvityksen Hangon motocross-radan pohjavesiselvitykset, ja tutkimuksia on täydennetty GTK:n tekemillä virtausmallinnuksilla. Tutkimusten perusteella alueen maaperä on silttiä ja silttimoreenia kymmeneen metriin saakka maanpinnasta, eikä hyvin vettä johtavia kerroksia havaittu. Alue on osittain soistunutta ja koillisreunalla esiintyy kalliopaljastumia. Rata-alue sijoittuu pohjaveden jakaja-alueelle. Pohjaveden virtaussuunta on kaakkoon ja länsiluoteeseen. Alueelle on asennettu kolme pohjaveden havaintoputkea (HP1 - HP3) ja varikkoalueelle lisäksi siiviläputkikaivo, joista otetaan pohjavesinäytteet kerran vuodessa ja analysoidaan mineraaliöljyt. Vesi ja Ympäristö Ry on suorittanut motocrossradan ja kartingmoottoriurheiluradan pohjavesitarkkailua. Marraskuussa 2010 ja 2012 tarkkailukaivosta Cross1 otettujen vesinäytteiden perusteella pohjavedessä ei todettu C 10 -C 40 pitoisuuksia, haihtuvista orgaanisista yhdisteistä on todettu pieni pitoisuus MTBE-yhdisteitä (<0,5-1,1 µg/l) ja hapettuvuus CODMn on korkea 44 mgo2/l (talousveden annettu laatusuositus 5 mgo2/l). Talousvedelle ei ole annettu enimmäispitoisuutta bensiinin lisäaineiden osalta, mutta pohjaveden ympäristölaatunormi MTBE:lle 7,5 µg/l alittui selvästi. Pohjavesitarkkailun raportissa vuodelta 2012 todetaan, että MTBE esiintyminen johtuu mahdollisesti rata-alueella tapahtuneista satunnaisista polttoainevuodoista ja alueella tehtyjen maankaivutöiden seurauksena yhdisteet ovat kulkeutuneet lähellä maanpintaa sijaitsevaan pohjavesikerrokseen. Kohde sijaitsee noin 0,5 km etäisyydellä Hopearannan vedenottamosta. Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla 505. Hangon pohjavesialueella sijaitsee Karting-moottoriurheilurata (kartalla kohde 27). Toiminnalle on saatu ympäristölupa Vesi ja Ympäristö ry on toteuttanut motocrossradan ja kartingmoottoriurheiluradan pohjavesitarkkailua. Marraskuussa 2010 ja 2012 havaintoputkesta Kart1 otettujen vesinäytteiden perusteella pohjavedessä ei todettu C 10 -C 40 pitoisuuksia, eikä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. Kohde sijaitsee noin 0,5 km etäisyydellä Hopearannan vedenottamosta. Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla 505. Sando-Grönvikin pohjavesialueella sijaitsee neljä kw:n tuulivoimalaa (kartalla kohde 28). Hangon kaupungin ympäristölautakunta on myöntänyt suunnittelutarveratkaisuna luvan tuulivoimaloiden rakentamiselle. Kukin tuulivoimalan sijaitsee pinta-alaltaan 400 m³ määräalalla. Voimaloiden

47 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 39 (54) Hautausmaat tornikorkeudet ovat noin 65 metriä, roottorin halkaisija noin 70 metriä ja kokonaiskorkeus noin 98 metriä. Kohde sijaitsee Santalanrannan vedenottamon kaakkoispuolella. Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla 506. Hangon pohjavesialueella sijaitsee kaksi hautausmaata, Hangon kaupungin hautausmaa (kartalla kohde 29) ja pieneläinten hautausmaa (kartalla kohde 30). Hautausmaat sijaitsevat noin 0,9 km etäisyydellä Ampumaradan ja Mannerheimintien vedenottamoista, johon suuntaan pohjavesi virtaa. Kohteiden sijainti on esitetty kartalla 505. Lappohjan pohjavesialueella sijaitsee Lappohjan hautausmaa (kartalla kohde 31). Lappohjan hautausmaa sijaitsee 0,2 km etäisyydellä Lappohjan vedenottamon kaivoista. Kohteen sijainti on esitetty kartalla MAAPERÄN JA POHJAVEDEN PILAANTUNEISUUSKOHTEET ETNA Hangon pohjavesialueella sijaitsevalla ETNA:n kiinteistöllä (kartalla kohde 32) havaittiin syksyllä 1995 polttoöljyvuoto, jota oli tapahtunut ainakin vuodesta 1993 lähtien. Kevyttä polttoöljyä oli vuotanut sementtilattian alla sijaitsevasta öljyputkesta maaperään arviolta 200 m³. Kiinteistön läheisyydessä pohjavesi on selvästi pilaantunut öljyhiilivety-yhdisteillä ja H opearannan vedenottamon läheisyydessä sijaitsevista pohjaveden havaintoputkista on havaittu myös pieniä öljyhiilivetypitoisuuksia. Maaperän kunnostustöitä on tehty massanvaihdoilla vuonna 1996, jolloin öljypitoista maata poistettiin noin 2900 kg. Maaperän kunnostusta on tehty myös huokosilmapuhalluksella. ETNA hallin maaperä on hiekkaa noin 2-5 metrin syvyyteen maanpinnasta, jonka alapuolella esiintyy 1-3 metrin paksuinen moreenikerros. Vuotokohdan pohjoispuolella esiintyy orsivettä noin kahden metrin syvyydellä tiiviiden silttija savikerroksien päällä, tiiviiden maakerrosten jatkuessa noin 0,2 km etäisyydelle Hopearannan vedenottamosta. Tiiviiden maakerrosten alapuolella esiintyy hiekkakerrostumia paikoin yli 25 metrin syvyyteen maanpinnasta. Pohjavesi esiintyy alueella noin 10 metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjavesi virtaa alueella pohjoiseen/luoteeseen. Kunnostusta on suoritettu suoja- ja puhdistuspumppauksilla useassa kohdassa ja kesäkuun 1999 ja syyskuun 2000 välisenä aikana vajovesivyöhykkeen maaperää on puhdistettu myös biologisin menetelmin. Suojapumppausta on tehty siiviläputkikaivosta Hp4B ja puhdistuspumppausta neljästä havaintoputkesta pohjavesipinnan tasosta. Ramboll Finland Oy on tehnyt alueelle tarkkailu- ja suojapumppaussuunnitelman ( ) sekä pilottikoesuunnitelman ( ), jonka mukaiset ympäristötutkimukset suoritettiin ETNA-hallilla Tarkoituksena oli selvittää biotuuletuksen soveltuvuus hallin öljyllä pilaantuneen maaperän kunnostukseen. Lisäksi kohteessa ilmastettiin koetoimintana maaperää vuonna Pilottikokeen tulokset raportoitiin

48 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 40 (54) Dispersiotehdas Oy Visko Teepak Ab (Tutkimusraportti ) Uudenmaan aluehallintovirastoon, joka ei hyväksynyt koetoiminnan jatkamista. Ramboll Finland Oy:n raportin Maaperän kunnostustarve Lähteentie 4, Hanko, (työnro ) mukaan öljyistä maa-ainesta hallin alueella arvioidaan olevan noin m 3 noin m 2 suuruisella alueella. Pohjaveden keskimääräinen öljypitoisuus oli vuoden 2009 tarkkailunäytteissä 0,3 mg/l ja maksimiöljypitoisuus 5,2 mg/l. Kohteessa ei ole välitöntä kunnostustarvetta käynnissä olevan suojapumppauksen lisäksi, sillä riskinarvioinnin perusteella maaperässä olevalle öljylle ei ole nykytilanteessa mahdollisia altistusreittejä. Laskennallisen Soili-Risk mallinnusohjelman arvioinnin perusteella veteen liuenneella öljyllä ei ole kulkeutumisreittiä vedenottamolle. Suojapumppausta jatketaan kunnes pohjaveden öljypitoisuudet ovat 0,3 mg/l (+/- 0,05 mg/l) kolmessa perättäisessä näytteenotossa. Hopearannan vedenottamo sijaitsee noin 0,9 km etäisyydellä kohteen pohjoispuolella. Kohteen sijainti on esitetty kartalla 505. Sandö-Grönvikin pohjavesialueella sijaitsevalla Oy Forcit Ab:n dispersiotehtaan varastoalueella (kartalla kohde 2) tapahtui Benzoflex 2088 nimisen pehmitinaineen vuoto (noin 600 kg) Pilaantuneen maaperän kunnostuksen aikana massanvaihdolla saatiin haitta-aineista poistettua noin neljännes. Jäännöspitoisuusnäytteiden mukaan varaston alapuoliseen maaperään jäi 5670 mg/kg dietyleeniglykolidibentsoaattia, 3450 mg/kg dipropyleeniglykolidibentsoaattia ja 1130 mg/kg trietyleeniglykolibentsoaattia. Varastorakennuksen ulkopuolelta otettujen jäännöspitoisuusnäytteiden haitta-aineiden pitoisuudet alittivat laboratorion analyysimenetelmien määritysrajat. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteella tarvetta välittömiin kunnostustoimenpiteisiin ei ole. Ympäristökeskuksen kannanotto ( No YS 849) on, että pohjavesitarkkailuvelvoitetta laajennetaan niin, että pehmitinaineen osakomponentit on analysoitava ympäristöluvanmukaisen näytteenoton yhteydessä keväisin ja syksyisin. Kohde sijaitsee noin 0,45 km etäisyydellä Broarsin vedenottamon eteläpuolella. Kohteen sijainti on esitetty kartalla 506. Sandö-Grönvikin pohjavesialueella sijaitsevalla Oy Visko Teepak Ab:n kiinteistöllä (kartalla kohde 7) tehtiin maaperä- ja pohjavesiselvityksiä vuonna 2001 (Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy). Asuntoalueella oli poistettu öljysäiliö, jonka läheisyydessä todettiin SAMASE:n raja-arvon ylittävä mineraaliöljypitoisuus. Öljy-yhdisteillä pilaantunutta maa-ainesta arvioitiin olevan 200 tonnia. Selvityksissä saatiin viitteitä pohjaveden likaantumisesta tehdasalueen ja Tikan vedenottamon välisellä alueella. Vesinäytteessä olivat lievästi koholla sähkönjohtavuus, ammoniumtyppi, sulfaatti, orgaanisen hiilen kokonaismäärä sekä rauta- ja mangaanipitoisuudet. Öljysäiliön poistamisen yhteydessä oli tehty kunnostustoimenpiteinä massanvaihtoja, lukuun ottamatta rakennuksen aluetta. Rakennuksen alueella suoritettiin kunnostustyöt vuonna 2012 rakennuksen purkamisen jälkeen.

49 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 41 (54) N3M Power Oy Helkama Bica Oy Tutkittu Tikan vedenottamo sijaitsee noin 0,4 km ja Visko Oy:n Ylävedenottamo noin 0,2 km etäisyydellä kohteesta. Kohteen sijainti on esitetty kartalla 506. Isolähteen pohjavesialueella sijaitsevalla N3M Power Oy:n kiinteistöllä (kartalla kohde 33) tapahtui muuntajaöljyvahinko välisenä yönä, jolloin noin 350 kg keskiraskaita öljyhiilivetyjakeita (C 10 -C 20 ) pääsi maaperään. Kohteen kunnostustyöt suoritettiin välisenä aikana, jolloin öljyhiilivetyjakeilla pilaantuneita maita vietiin pois noin 115 tn. Alue saatiin puhdistettua massanvaihdolla eikä alueelle jäänyt valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjakeita C 10 -C 40 tai PCB-yhdisteitä. Uudenmaan ELY-keskuksen mukaan tarvetta muihin kunnostustoimenpiteisiin ei ole. Oy Visko Ab:n ylävedenottamo sijaitsee 0,6 km:n etäisyydellä kohteen lounaispuolella. Kohteen sijainti on esitetty kartalla 507. Hangon pohjavesialueella sijaitsevalla Helkama Bica Oy:n (kartalla kohde 34) kiinteistön lämmitysöljylaitteiston putkivuodon seurauksena vuonna 2003 maaperään on päässyt noin 300 litraa öljyä ja arviolta 6-14 m³ maa-ainesta on pilaantunut. Kunnostussuunnitelman mukaan maaperän pilaantumisesta ei ole välitöntä haittaa ympäristölle. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut ympäristölupapäätöksen UUS-2003-Y koeluonteisesta toiminnasta koskien maaperän puhdistamista luontaisella hajoamisella. Päätöksen mukaiset kunnostustoimenpiteet aloitettiin elokuussa Päätös velvoittaa ottamaan kiinteistölle asennetusta pohjavesiputkesta vesinäytteet kesä- ja marraskuussa 2005, jonka jälkeen vesinäytteet on otettava kerran vuodessa keväällä vuoteen 2010 saakka. Näytteistä analysoidaan mineraaliöljypitoisuudet ja jokaisella näytteenottokerralla mitataan pohjaveden pinnankorkeudet. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunnon (UUDELY/915/07.00/2010) perusteella pohjavesitarkkailua on jatkettava joka toinen vuosi alkaen toukokuusta Pohjavesinäytteenoton yhteydessä tehdään huokosilmaputkista S3 ja S4 respiraatiotestit. Edellä mainittujen perusteella päätetään maaperänäytteenoton tarpeellisuudesta. Koska maaperässä on edelleen korkeita öljyhiilivetypitoisuuksia on tarkkailuohjelma lausunnon mukaan voimassa toistaiseksi. Kiinteistön tiedot päivitetään Maaperän tilan tietojärjestelmään. Havaintoputkesta HP otetun vesinäytteen perusteella kokonaishiilivetypitoisuus (THC) oli <0,05 mg/l. Kohde sijaitsee noin 0,75 km etäisyydellä Ampumaradan vedenottamon pohjoispuolella ja noin 1,2 km etäisyydellä Hopearannan vedenottamon eteläpuolella. Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla 505.

50 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 42 (54) HA-TE-KE (Hangon teollisuuskiinteistöt Oy) Hangon Romu Oy Entinen Hangon Pesula Oy Hangon pohjavesialueella sijaitsevan HA-TE-KE, Hangon teollisuuskiinteistöt Oy:n (kartalla kohde 35) maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden esiselvityksessä (Suomen IP-Tekniikka Oy vuonna 2002) todettiin maaperän raskasmetallipitoisuuksien ja PAH-yhdisteiden ylittävän SAMASE:n ohjearvot. Pohjavedessä todettiin öljyhiilivetyjä ja pieniä pitoisuuksia kloorattuja hiilivetyjä. Pilaantuneen maaperän laajuus ja kloorattujen hiilivetyjen alkuperä tulisi selvittää täydentävillä tutkimuksilla. Kohde sijaitsee noin 0,45 km etäisyydellä Ampumaradan vedenottamon luoteispuolella. Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla 505. Hangon pohjavesialueella sijaitsevalla Hangon Romu Oy:n (kartalla kohde 36) kiinteistöllä on toiminut romuliike 1980 luvun lopulta 1990-luvun puoliväliin saakka. Maaperän kunnostamisesta on saatu Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös UUS-2002-Y Kiinteistön maaperä oli pilaantunut useilla eri yhdisteillä (metallit, öljy, asbesti, PCDD/PCDFyhdisteet). Golder Associates Oy on tehnyt maaperän kunnostustyöt massanvaihdoilla syyskuussa Kohteesta poistettiin lievästi, voimakkaasti ja ongelmajätetasoisesti pilaantunutta maa-ainesta yhteensä noin 2002 tonnia, asfalttia yhteensä 79 tonnia ja betonia yhteensä 14 tonnia. Lupaehtojen mukainen kunnostustavoite saavutettiin, eikä kohteessa suoritetuilla kaivualueilla ole tarvetta jatkotoimenpiteisiin. Tammikuussa 2008 tehdyn pohjavesinäytteenoton perusteella pohjavedessä ei havaittu mineraaliöljyjä. Raskasmetallipitoisuudet olivat matalia lukuun ottamatta arseenipitoisuutta 12 µg/l, joka ylitti lievästi talousveden laatuvaatimuksen mukaisen enimmäispitoisuuden (10 µg/l). Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla 505. Ympäristösuunnittelu Nivala Oy:n suoritti tonttikauppaa edeltävinä toimenpiteinä entisen Hangon pohjavesialueella sijaitsevalla Hangon Pesula Oy:n (kartalla kohde 37) kiinteistöllä pohja- ja pilaantuneen maaperän tutkimuksia vuonna Maaperän kantavuudessa ei tutkimuksien perusteella havaittu ongelmia. Maaperän haittaainetutkimuksissa todettiin hallin alapohjan alapuolinen maa-alue ja vanha rautatiealue melko puhtaiksi, mutta piha-alueella haitallisten aineiden sallitut pitoisuudet ylittivät tiettyjen PAH- yhdisteiden osalta ylemmät ohjearvot (VNa 214/2007) sekä joidenkin metallien ja öljyhiilivetyjakeiden osalta kynnysarvot. Myös tetrakloorieteenin pitoisuudet ylittivät sallitut pitoisuudet. Uudenmaan ELY-keskuksen epävirallisen lausunnon ( ) mukaan tehty näytteenotto ei ole riittävä. Kohde sijaitsee noin 0,6 km etäisyydellä Ampumaradan vedenottamon luoteispuolella. Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla 505.

51 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 43 (54) Assistor Oy Ab (entinen Mototrans Oy Ab) Hangon pohjavesialueella sijaitsevan Motortrans Oy:n (kartalla kohde 5) harjoittaman toiminnan seurauksena alueen maaperä on pilaantunut öljyhiilivedyillä. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut päätöksen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Golder Associates Oy on tehnyt alueelle jatkotutkimussuunnitelman maanäytteenotosta ja pohjavesiputkien asentamisesta , jonka mukaan pohjavesiputkista näytteenotto tehdään Ympäristölupapäätöksen kohdan 3.2 mukaisesti. Lupapäätöksessä velvoitetaan ottamaan vesinäytteet asennetuista pohjavesiputkista (GA1) vähintään kerran vuodessa ja analysoimaan niistä mineraaliöljypitoisuudet, MTBE-, TAME- sekä BTEX yhdisteet sekä klooratut liuottimet. Pohjavesinäytteitä otetaan suunitelman mukaan myös salaojien kokoojakaivosta. Hangon ympäristölautakunta hyväksyi tarkkailusuunnitelman sillä ehdolla, että näytteitä otetaan kaksi kertaa vuodessa keväisin ja syksyisin öljynerotuskaivon salaojavesien kokoojakaivosta otetussa näytteessä havaittiin öljyhiilivetyjakeita (C10-C21 0,24 mg/l ja C21-C40 0,22 mg/l). Pohjavesiputken GA1 näytteessä ei havaittu öljyhiilivetyjakeita. Lisäksi muiden analysoitujen yhdisteiden osalta molempien kohteiden pitoisuudet ovat alle määritysrajan. Salaojavesien kokoojakaivon vesinäytteestä todettiin öljyhiilivetyjakeita myös vuonna 2010 (C10-C40 1,63 mg/l). Uusintanäytteiden tuloksissa pitoisuus oli laskenut 0,17 milligrammaan. Salaojavesien öljynerotuskaivosta otetusta vesinäytteestä havaittua öljyjakeiden määrää voidaan pitää pienenä verrattuna vuoden 2010 analyysituloksiin. Tämän vuoksi kaivosta ei ole otettu uusintanäytettä. Kohde sijaitsee noin 0,9 km etäisyydellä Hopearannan vedenottamon kaakkoispuolella. Kohteen sijainti on esitetty liitekartalla POHJAVEDEN LAATURISKIEN ARVIOIMINEN Pohjavesialueella sijaitsevilla toiminnoilla voi olla haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun ja määrään. Pohjavesi saattaa likaantua vähitellen, suoraan tai välillisesti alueella sijaitsevan toiminnan seurauksena tai äkillisesti esim. onnettomuuden seurauksena. Pohjavesivahingoilta suojautumisen kannalta ensisijainen tavoite on riskien poistaminen tai siirtäminen pois pohjavesialueelta. Jos riskejä ei voida siirtää kokonaan pois pohjavesialueelta, tulee pohjavesiriskejä pienentää. Riskien suuruuden arvioinnissa on huomioitu riskien sijoittuminen suhteessa vedenottamoihin, riskialueen maaperän laatu, päästön tyyppi ja todennäköisyys. Riskien merkittävyys pohjaveden kannalta on arvioitu asteikolla suuri kohtalainen pieni - ei riskiä. Mikäli lähtötietoja on ollut puutteellisesti, ei vaikutuksia ole arvioitu. 7.1 Hangon pohjavesialueilla sijaitsevat riskikohteet Asutus on keskittynyt Hangon ja Lappohjan taajamiin sekä Täktomin alueelle. Täktomin aluetta lukuun ottamatta suurin osa kiinteistöstä kuuluu kunnalliseen viemäriverkostoon. Näillä alueilla asutuksen jätevesistä aiheutuu

52 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 44 (54) lähinnä viemäriverkoston rikkoontuessa kohtalainen riski pohjaveden laadulle. Lisäksi Hangon kantakaupungin alueella sijaitsee vanhoja betonisia viemäriputkia, joista aiheutuu nykyisin kohtalainen riski pohjaveden ja vedenottamoiden vedenlaadulle. Erityisesti Hangon pohjavesialueella on runsaasti öljysäiliöitä, joiden rikkoontumisesta aiheutuu suuri riski pohjavesialueen ja vedenottamoiden vedenlaadulle. Hangon kaupungin alueella on nykyisin runsaasti syviä maalämpökaivoja, joista aiheutuu kohtalainen riski pohjaveden laadulle, mikäli niissä on käytetty glykolia. Hangon pohjavesialueella on runsaasti teollisuutta ja muita riskitoimintoja, jotka ovat heikentäneet pohjaveden laatua ja jonka vuoksi Ampumaradan ja Mannerheimintien vedenottamot ovat suljettu eli riski vedenottamoiden ja pohjaveden laadun heikentymiselle on jo tapahtunut. Pohjaveden laaturiskien pienentämiseksi, kohdassa mainitut mahdolliset maaperän pilaantuneisuuskohteet tulisi tutkia ja Orioninkadun lietteen kaatopaikka kunnostaa. Isolähteen pohjavesialueella sijaitseva Koverharin ampumarata ja Hangon pohjavesialueella sijaitseva Hangon vanha ampumarata muodostavat kohtalaisen riskin pohjaveden ja vedenottamoiden vedenlaadulle. Riskin pienentämiseksi näiden ampumaratojen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus tulee tutkia. Pohjavesialueilla sijaitsee vanhoja maa-aineksen ottoalueita, joista erityisesti Sandö-Grönvikin pohjavesialueella, vedenottamoiden suojavyöhykkeellä sijaitsevat vanhat maa-aineksen ottoalueet aiheuttavat kohtalaisen riskin pohjaveden ja vedenottamoiden vedenlaadulle. Riskin pienentämiseksi vanhoille ottamisalueille johtavat tiet tulisi mahdollisuuksien mukaan varustaa puomilla tai kulkuesteillä, jotta alueet säilyvät siisteinä. Vilkasliikenteinen valtatie 25 aiheuttaa mahdollisissa onnettomuustilanteissa suuren riskin pohjaveden sekä Isolähteen, Lappohjan, Tikan ja Visko Teepak Oy:n vedenottamoiden vedenlaadulle. Tieosuudelle on 1990-luvulla ja vuonna 2001 rakennettu pohjavesisuojaukset. Pohjavesialueilla sijaitsee pylväsmuuntamoita, joista Isolähteen ja Santalanrannan vedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevat vanhat pylväsmuuntamot tulee ensisijaisesti korvata puistomuuntamoilla. Suojaamattomasta pylväsmuuntamosta aiheutuu onnettomuustilanteissa pohjaveden laadulle kohtalainen riski. Taulukoissa 2-5 on arvioitu pohjavesialueittain riskitoimintojen aiheuttamat riskit pohjavedelle ja vedenottamoille.

53 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 45 (54) Riskikohde Riski vedenottamolle Riski pohjavedelle Asutus ja jätevedet riski suuri riski suuri Öljysäiliöt riski suuri riski suuri Teollisuus riski suuri riski suuri Vanhat maa-aineksen riski pieni riski pieni ottoalueet Tienpito ja tieliikenne riski suuri riski suuri Muuntamot riski suuri riski kohtalainen Maalämpö riski suuri riski kohtalainen Rautatie riski pieni riski kohtalainen Maankaatopaikat ja riski pieni riski kohtalainen jäteveden puhdistamot Polttonesteen jakelupaikat riski kohtalainen riski kohtalainen Hangon vanha riski suuri riski suuri ampumarata Hautausmaat riski pieni riski pieni Hangon riski suuri riski suuri teollisuuskiinteistö Oy Hangon Pesula Oy riski suuri riski suuri Fermion Oy riski suuri riski suuri Orioninkadun lietteen riski suuri riski suuri kaatopaikka Trollbergetin riski kohtalainen riski kohtalainen kaatopaikka Muu teollinen toiminta riski kohtalainen riski kohtalainen Taulukko 2. Hangon pohjavesialueella sijaitsevien riskikohteiden aiheuttama riski vedenottamoiden ja pohjaveden laadulle Riskikohde Riski vedenottamolle Riski pohjavedelle Asutus ja jätevedet riski pieni riski pieni Öljysäiliöt riski pieni riski pieni Tienpito ja tieliikenne riski suuri riski suuri Rautatie riski kohtalainen riski kohtalainen Hangon Sorankäsittely riski kohtalainen riski kohtalainen Oy Entinen riski kohtalainen riski kohtalainen Dispersiotehdas Entiset maa-ainesten riski kohtalainen riski kohtalainen ottoalueet Muuntamo riski suuri-kohtalainen riski kohtalainen Taulukko 3. Sandö-Grönvikin pohjavesialueella sijaitsevien riskikohteiden aiheuttama riski vedenottamoiden ja pohjaveden laadulle

54 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 46 (54) 8 SUOJELUTOIMENPITEET Riskikohde Riski vedenottamolle Riski pohjavedelle Asutus ja jätevedet riski kohtalainen riski kohtalainen Öljysäiliöt riski kohtalainen riski kohtalainen Tienpito ja tieliikenne riski suuri riski suuri Rautatie riski kohtalainen riski kohtalainen Huoltoasema riski kohtalainen riski kohtalainen Koverharin entinen riski kohtalainen riski kohtalainen ampumarata Entiset maa-ainesten riski pieni riski kohtalainen ottoalueet Muuntamot riski suuri riski kohtalainen Hautausmaa riski pieni riski pieni Taulukko 4. Isolähteen ja Lappohjan pohjavesialueilla sijaitsevien riskikohteiden aiheuttama riski vedenottamoiden ja pohjaveden laadulle Riskikohde Riski vedenottamolle Riski pohjavedelle Asutus ja jätevedet riski pieni riski kohtalainen Öljysäiliöt riski pieni riski pieni Tienpito ja tieliikenne riski pieni riski pieni Tvärminnen riski pieni riski kohtalainen ampumarata Muuntamot riski pieni riski kohtalainen Taulukko 5. Syndalenin, Tvärminnen ja Täktomin pohjavesialueilla sijaitsevien riskikohteiden aiheuttama riski vedenottamoiden ja pohjaveden laadulle 8.1 Uusien toimintojen sijoittaminen Pohjaveden suojelemiseksi ja vedenoton turvaamiseksi ei pohjavesialueelle tule sijoittaa seuraavia uusia laitoksia tai toimintoja: - asuinkiinteistöjä, joiden jätevesiä ei liitetä viemäriverkostoon. Jätevedet johdetaan tiiviissä viemärissä pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäviksi tai johdetaan umpikaivoon - jäteveden maahan imeytystä ja jätevedenpuhdistamoita - valvomattomia jäteveden pumppaamoita. Pohjavesialueelle sijoittuvat pumppaamot tulee varustaa automaattihälyttimin ja purkuputki tulee pyrkiä johtamaan alueen ulkopuolelle - laitoksia, joissa valmistetaan, käytetään tai varastoidaan kemikaaleja, jotka on mainittu valtioneuvoston päätöksessä n:o 342 (2009) pohjavesien suojelemisesta eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta. - maanalaisia öljysäiliöitä, eikä suojaamattomia öljysäiliöitä tulisi sijoittaa pohjavesialueille - nestemäisten polttoaineiden jakelupaikkoja ja varastoja, auto- ja konekorjaamoita, autohajottamoita, öljyjohtoja, öljysora- ja asfalttiasemia sekä auto- ja moottoriratoja

55 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 47 (54) - hautausmaita, jätteiden, maan tai lumen kaatopaikkoja, eläinjätteiden hautausta, kompostointilaitoksia - taimitarhoja - viljelypalstoja ja siirtolapuutarha-alueita, mikäli viljelytoimintaan liittyvää lannoitus- ja torjunta-aineiden käyttöä ei rajoiteta. - golfkenttiä tai niiden laajentamista - karjatilojen tai muiden eläinsuojien merkittäviä laajennuksia tai muutoksia ilman ympäristönsuojeluasetuksen (YSA 13 ) mukaista maaperäselvitystä ja ympäristölupaa. Asiasta tulee pyytää Uudenmaan Ely-keskuksen lausunto. - turkistarhoja - suolavarastoja - maankaivua ja ojituksia tai kallion louhintaa, joista voi aiheutua pohjaveden likaantumista, haitallista purkautumista tai humuspitoisten pintavesien imeytymistä maaperään Lisäksi tulee huomioida: - vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä laitoksen vesijohtoon ja viemäriin (Vesihuoltolaki / luku 10 ). - uusia runko- ja siirtoviemäreitä rakennettaessa suositellaan käytettäväksi vedenottamoiden läheisyydessä suojaputkia - maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 ja 63 mukaan maalämpöjärjestelmien rakentamiseen tarvitaan toimenpidelupa alkaen. Uusissa rakennuskohteissa maanlämpöjärjestelmien rakentaminen sisältyy rakennuslupaan. - uusia muuntamoita ei tule sijoittaa pohjavesialueelle, ellei niiden rakentaminen edistä pohjaveden suojelua esim. siirtämällä kauemmaksi vedenottamosta tai korvaamalla olemassa oleva pylväsmuuntamo ympäristöystävällisemmällä puistomuuntamolla - tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla ei saa käyttää torjunta-ainerekisterissä olevia valmisteita, joilla on pohjavesirajoitus ( Pohjavesirajoituksesta on maininta valmistepakkauksen kyljessä. - maataloudessa tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta no 931/2000, joka perustuu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiiviin (91/676/ETY). Tämän ns. nitraattidirektiivin mukaan mm. lannan patterointi pohjavesialueella on kielletty. Pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella lietelannan, virtsan, puristerehun sekä jätevesilietteen käyttöä tulee välttää. Maa- ja puutarhataloudessa ei saisi käyttää kasvien satotasoa ja ravinteiden käyttökykyä ylittäviä lannoitemääriä.

56 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 48 (54) - Ympäristöhallinnon ohjeen 1/2009 mukaisesti vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle ei sijoiteta uusia maa-aineksen ottamisalueita. Olemassa olevilla ottamisalueilla suojakerroksen paksuus on vähintään kuusi metriä pohjaveden pinnan yläpuolella. Kaukosuojavyöhykkeellä suojakerroksen paksuus on vähintään neljä metriä ja suoja-alueiden ulkopuolisilla pohjavesialueiden osilla suojakerroksen paksuus on vähintään 3 4 metriä. Uusien laitosten ja toimintojen sijoittamisessa pohjavesialueelle tulee noudattaa kulloinkin voimassaolevia lakeja ja viranomaismääräyksiä. Pohjaveden suojelun kannalta keskeisiä säädöksiä on esitetty liitteessä Hangon kaupungin nykyisiä toimintoja koskevat suojelutoimenpiteet Asuinjätevedet Suojaamattomat öljysäiliöt Pohjavesialueilla todettujen riskitoimintojen haittavaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi ehdotetaan suojelutoimenpiteitä kappaleissa sekä liitteen 4 toimenpideohjelmassa. Vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla noudatetaan jätevesienkäsittelyssä valtioneuvoston asetusta 209/2011 (talousjätevesiasetus). Asetuksen mukaan mennessä olemassa olevat jätevesijärjestelmät on saatettava vastaamaan asetuksen käsittelyvaatimuksia. Vedenhankinnan kannalta tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla aikataulutavoitetta on syytä nopeuttaa. Vuodesta 2004 lähtien on jätevedet uusissa tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevissa kiinteistöissä tullut johtaa tiiviiseen umpikaivoon tai vaihtoehtoisesti pohjavesialueen ulkopuolelle käsiteltäväksi. Toimenpiteinä viemäriverkostojen ulkopuolisilla pohjavesialueilla tulevat kyseeseen jätevesien johtaminen käsiteltäviksi pohjavesialueen ulkopuolelle tai vaihtoehtoisesti jätevesien johtaminen täyttymishälyttimillä varustettuihin umpisäiliöihin. Säiliöt tulee tyhjentää säännöllisesti ja tyhjentämisestä tulee pitää kirjaa. Jätevedet tulee toimittaa asianmukaisesti käsiteltäviksi. Viemäriverkoston toiminta-alueen laajentuessa, tulee toiminta-alueella sijaitsevien kiinteistöjen liittyä kunnalliseen viemäriverkostoon. Hangon kaupungin kantakaupungin alueella sijaitsevat betoniset viemäriputket uusitaan rakentamisentoimenpiteiden yhteydessä muovisiksi. KTM:n päätöksen 1199/1995 mukaan pohjavesialueilla sijaitseville tarkastamattomille maanalaisille öljysäiliöille on täytynyt suorittaa KTM:n päätöksen 344/1983 mukaiset tarkastukset mennessä. Pelastuslaitoksen tulee pitää yllä öljysäiliörekisteriä pohjavesialueilla sijaitsevista öljysäiliöistä. Pohjavesialueilla sijaitsevat suojaamattomat öljysäiliöt tulee poistaa tai varustaa suojarakenteilla (suojakuori tai katos ja säilön tilavuutta vastaava suoja-allas sekä ylitäytönestin). Pohjavesialueille ei tule sijoittaa uusia maanalaisia säiliöitä, vaan öljysäiliöt sijoitetaan suoja-altaisiin sisätiloihin.

57 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 49 (54) Maalämpö Maa-ainesten ottotoiminta Vaihtoehtoisia riskittömiä lämmitysmuotoja tulee suosia. Maalämpöjärjestelmien rakentaminen edellyttää toimenpidelupaa. Maalämpökaivoissa ei saa käyttää pohjavedelle tai ympäristölle vaarallisia aineita. Maalämpökaivojen sijoittaminen pohjavesialueille alle 500 metrin etäisyydelle vedenottamosta ei ole sallittua. Maaperän pilaantuneisuuskohteisiin ei tule rakentaa maalämpöjärjestelmiä. Maalämpökaivojen sijoittamisessa tulee huomioida, että riittävä etäisyys mm. yksityisiin talousvesikaivoihin säilyy. Suositeltava vähimmäisetäisyys lähimpään porakaivoon on 40 metriä ja rengaskaivoon 20 metriä. Maalämpökaivojen sijaan suositellaan rakennettavaksi maanpinnan läheisyyteen sijoittuvia maalämpöjärjestelmiä. Uusien maa-ainesten ottolupien myöntämistä pohjavesialueille tulee välttää. Maa-ainesten ottoa ja jälkihoitovelvoitteiden toteutumista tulee kaupungin toimesta valvoa. Sandö-Grönvikin pohjavesialueella, Tikan ja Viskon ylävedenottamon vedenottamoiden suoja-alueella sijaitsevat entiset maaaineksen ottoalueet esitetään maisemoitavaksi. Tarvittaessa suojakerroksen paksuutta on lisättävä puhtailla maa-aineksilla. Vanhan maa-ainesalueen kunnostus- ja jälkihoitotoimenpiteet vaativat erillisen kunnostus- ja jälkihoitosuunnitelman. Vanhasta maa-aineksen ottamisalueesta aiheutuva riski pohjaveden laadulle on nykyisellään kohtalainen. Kotitarvekäyttöä varten suoritettavaan maa-ainesten ottoon ei tarvita maaaineslupaa. Ottamispaikat on kuitenkin myös kotitarveotossa sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä MAL 3 :n 4 momentissa säädetyllä tavalla ja huomioitava mahdollinen sijoittuminen pohjavesialueelle. Kotitarveotosta tulee ottajan ilmoittaa valvontaviranomaiselle ottamispaikan sijainti ja arvioitu ottamisen laajuus silloin, kun ottamisalueesta on otettu tai on tarkoitus ottaa enemmän kuin 500 kiintokuutiometriä maa-aineksia (MAL 23a). Vanhojen maa-ainesten ottoalueiden siistinä pysymisen varmistamiseksi tulee mahdollisuuksien mukaan maa-aineksen ottamisalueille johtaville teille järjestää lukittavat puomit tai kulkuesteet Mahdolliset maaperän pilaantuneisuuskohteet Öljysäiliöiden osalta tulee noudattaa kohdassa mainittuja suojelutoimenpiteitä. Hangon pohjavesialueella sijaitsevien entisten polttonesteiden jakeluasemien (Roadside 21 Oy Ab, Appelgrenintie 26 ja Silvestrandintie) maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus tulee tutkia, mikäli kyseisillä kiinteistöllä tehdään rakennus- tai maaperän kaivutöitä. Isolähteen pohjavesialueella sijaitsevan Koverharin ampumaradan ja Hangon pohjavesialueella sijaitsevan Hangon vanhan ampumaradan alueella ehdotetaan tehtäväksi maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden selvittämiseksi tutkimuksia.

58 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 50 (54) Tienpito ja liikenne Muuntamot Hangon pohjavesialueella sijaitsevan Orioninkadun lietteen kaatopaikan kunnostus tulisi toteuttaa ympäristölupaehtojen mukaisesti kiireellisesti, koska haitta-aineiden on todettu kulkeutuneen pohjavedessä vähitellen laajemmalle alueelle. Hangon pohjavesialueella sijaitsevien HA-TE-KE (Hangon teollisuuskiinteistöt Oy) ja entisen Hangon Pesula Oy:n kiinteistöillä tulee tehdä täydentäviä maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden tutkimuksia, jonka jälkeen tulee tehdä maaperän kunnostustyöt pilaantuneisuuden edellyttämässä laajuudessa. Myös muiden pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen mahdollinen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus tulee tutkia, mikäli kiinteistöllä on varastoitu tai käsitelty ympäristölle haitallisia kemikaaleja, ennen mahdollisia rakentamis- ja maankaivutoimenpiteitä. Isolähteen vedenottamon kaivot sijaitsevat valtatie 25 vieressä. Vedenottamon vedenlaadun säilymisen varmistamiseksi ehdotetaan siirryttäväksi vaihtoehtoisiin liukkaudentorjunta-aineisiin. Pohjavesialueilla sijaitsevat suojaamattomat muuntamot tulee korvata puistomuuntamoilla ja varustaa keräysaltaalla, jolloin ne ovat ympäristöystävällisempiä. Kiireellisimpiä ovat Isolähteen ja Santalanrannan vedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevat pylväsmuuntamot Vedenottamot ja pohjaveden tarkkailu 8.3 Muut toimenpidesuositukset Isolähteen vedenottamon läheisyydestä tulisi ottaa 1 2 havaintoputkea vedenlaadun tarkkailuun (HP101, HP102 tai HP103). Pohjavesialueilla sijaitsee runsaasti eri riskitoimintoja, joiden vedenlaatua tarkkaillaan eri toiminnanharjoittajien toimesta. Pohjaveden tarkkailua ja tulosten vuosittaista raportointia olisi hyvä tehdä yhteistarkkailuna, jolloin saadaan parempi kokonaiskäsitys pohjaveden laadusta ja mahdollisia haitallisia muutoksia voitaisiin ennakoida nykyistä paremmin. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset Kunnat voivat ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaan antaa ympäristönsuojelumääräyksiä, jotka koskevat muita kuin ympäristöluvanvaraisia toimintoja. Ympäristönsuojelumääräykset voivat koskea koko kuntaa tai tiettyä aluetta, jolla ympäristön pilaantumisvaaraa halutaan erityisesti ehkäistä. Määräyksissä voidaan ottaa kantaa mm. jätevesien johtamiseen, polttoaineiden varastointiin sekä ajoneuvojen ja koneiden pesuun. Ympäristölupamenettely Ympäristönsuojeluasetuksessa (169/2000) on mainittu toiminnat, joille on haettava ympäristölupa. Jos asetuksessa mainittu toiminta sijoitetaan

59 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 51 (54) tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaaraa, on sille haettava ympäristölupa myös silloin, kun toiminta on asetuksessa mainittua vähäisempää. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä lausunto alueelliselta ELY-keskukselta (YSA 17 ), jos ympäristölupa-asia koskee toiminnan sijoittumista tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle. Rakennusjärjestys ja rakennustapaohjeet Hangon kaupungin rakennusjärjestyksen määräykset täydentävät maankäyttö- ja rakennuslakia ja - asetusta sekä voimassa olevia kaavoja. Lisäksi voidaan antaa alueellisia tai koko kuntaa koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kestävää rakentamista. Kaavamääräykset ja rakentamistapaohjeet antavat lähtökohdan rakentamisen sopeuttamiseksi kunkin alueen luonteeseen ja ominaispiirteisiin. Ohjeita ja suosituksia maankäyttöä ja kaavoitusta varten Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on mm. edistää ympäristönsuojelua ja luonnonvarojen säästeliästä käyttöä sekä ehkäistä ympäristöhaittoja. Pohjaveden puhtautta vaarantavat toiminnot on kaavoituksella pyrittävä ohjaamaan pois pohjavesialueelta huomioimalla kaavoituksessa seuraavia tekijöitä: - Pohjavesialueelle ei saa osoittaa pohja-/pintaveden laatua vaarantavia toimintoja - Pohjavedelle riskiä aiheuttavaa uutta teollisuutta ja vaarallisia aineita sisältäviä varastoalueita, kaatopaikkoja, uusia hautausmaita ja/tai ampumarata-alueita ei kaavoiteta pohjavesialueille - Suojaamattomia yleisiä tiealueita ei kaavoiteta pohjavesialueille - Tieliikennealueet ja -väylät tulee suunnitella siten, että liikenteen ja tienpidon mahdolliset haitat pohjaveden laadulle vältetään - Pohjavesialueella rakennettaessa on tarvittaessa pyydettävä kunnan ympäristösuojeluviranomaisen lausunto - Maa-ainesten ottoa ei saa ulottaa neljää metriä lähemmäs pohjaveden pintaa. Alueiden maisemointi tulee hoitaa siten, että pohjaveden laatu säilyy hyvänä. Uusia maa-ainesten ottolupia tulisi hyväksyä pohjavesialueille ainoastaan, mikäli kyseessä on vanhan soranottoalueen viimeistelystä ja alueen jälkihoitotoimenpiteistä. 9 VEDENOTTAMOIDEN POHJAVESITARKKAILU Vedenottamoilla suoritetaan valvontatutkimusohjelman mukaista vedenlaadun tarkkailua, jota on tarkasteltu kappaleessa 4. Lisäksi Hangon vedenottamoiden läheisyydessä suoritetaan ennakoivaa pohjaveden laadun tarkkailua (Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry / , täydennys ).

60 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 52 (54) Pohjaveden pinnan tarkkailu Pohjaveden laadun tarkkailu Hangon kaupungin vedenottamoilla on suoritettu pohjavesitarkkailua seuraavasti siten, että pohjaveden pinnan korkeutta tarkkaillaan kerran kuukaudessa seuraavista pohjaveden havaintoputkista ja kaivoista: Ampumaradan vedenottamo: Havaintoputket HP55, HP58, HP66 ja HP68 ja kaivosta ampumarata Furunäsin vedenottamo: Havaintoputket HP2, HP164 ja Hp170 sekä tarkkaillaan meriveden korkeutta Hopearannan vedenottamo: Havaintoputket HP301, HP303, HP305, HP306, HP307 ja kaivoista 304, 308 ja 309 sekä tarkkaillaan meriveden korkeutta Santalanrannan vedenottamo: Havaintoputket HP87, HP176, HP179, HP181, HP183, HP184, HPPR1/04, HPPR2/04, HPPR3/04 ja SR1 sekä tarkkaillaan meriveden korkeutta Tikan ja Lappohjan vedenottamot: Kaivo TIK-K3 Vedenottamoiden vedenlaatua tarkkaillaan neljä kertaa vuodessa erillisen valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Pohjaveden laatua seurataan seuraavista havaintoputkista kerran vuodessa lokakuussa (Ampumaradan ja Mannerheimintien havaintoputkista ei ole otettu näytteitä, koska vedenottamot eivät ole olleet käytössä): Ampumaradan vedenottamo: Havaintoputket SK1401 Mannerheimintien vedenottamo: Havaintoputket HP111 ja HP892uu Hopearannan vedenottamo: Havaintoputket HP15, HP17A ja HP19 Santalanrannan vedenottamo: Havaintoputket MV104 ja MV904 Lappohjan vedenottamo: Havaintoputket Lap1 ja Lap3 Näytteistä analysoidaan seuraavat parametrit: Haju, sameus, ph, sähkönjohtavuus, ammonium, nitriitti, nitraatti, kloridi, sulfaatti, happi, lämpötila ja öljyhiilivedyt. Seuraavassa ehdotetaan toimenpiteitä tarkkailun kehittämistä varten. 9.2 Pohjavedenpinnan korkeusaseman seuranta Pohjaveden pinnan tarkkailua ehdotetaan suoritettavaksi joka toinen kuukausi kohdassa ja 9.12 mainituista havaintoputkista. Santalanrannan vedenottamon läheisyyteen ehdotetaan asennettavaksi automaattimittareita vedenpinnan seurantaan.

61 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 53 (54) 9.3 Pohjaveden laadun seuranta Pohjaveden laadun seurantaa ehdotetaan suoritettavaksi lisäksi Isolähteen vedenottamon läheisyydessä sijaitsevasta 1-2 havaintoputkesta (HP102, HP103 tai HP104). 10 TOIMENPITEET VAHINKOTAPAUKSISSA Pohjavesialueella tapahtuneesta öljy- tai kemikaalivahingosta on jokaisella velvollisuus ilmoittaa hätäkeskukseen (112) sekä aloittaa välittömästi torjuntatoimenpiteet. Hätäkeskus hälyttää pelastus-, terveys- ja ympäristönsuojeluviranomaiset sekä vesilaitoksen vastuuhenkilön paikalle. Pohjavedelle vaaraa aiheuttavan vahingon sattuessa välittömistä torjuntatoimenpiteistä vastaa alueellisen pelastuslaitoksen päivystävä pelastusviranomainen. Torjuntatoimenpiteissä tarvittavaa kalustoa on pelastuslaitoksella. Vahinkotapauksen sattuessa on välittömästi suoritettava seuraavat toimenpiteet: - liikenneonnettomuustapauksessa on selvitettävä haitallisen aineen kemiallinen koostumus ja ominaisuudet - mikäli kyseessä ei ole nopeasti haihtuva aine, tulee imeytyminen maaperään mahdollisuuksien mukaan estää imeyttämällä aine esim. turpeeseen tai sahajauhoon - nopeasti haihtuvia aineita ei saa peittää vaan haihtumista tulee edesauttaa poistamalla likaantunut maa-aines ja levittämällä se esim. muovikalvon päälle - likaantunut maa-aines on kaivettava välittömästi pois ja kuljetettava käsittelylaitokselle, jolla on asianmukainen ympäristölupa pilaantuneiden maamassojen vastaanotosta ja käsittelystä - mikäli haitallista ainetta epäillään päässeen pohjaveteen, tulee välittömästi aloittaa tutkimukset likaantuneen alueen laajuuden selvittämiseksi. Selvitys edellyttää yleensä maastotutkimusten suorittamista vahinkoalueella ja sen ympäristössä. Tutkimustulosten perusteella määritellään jatkotoimenpiteet vedenottamon suojaamiseksi. Suojatoimenpiteenä saattaa tulla kyseeseen esim. suojapumppaus, jonka avulla rajoitetaan likaantuneen pohjaveden virtausta vedenottamon suuntaan. - tarvittaessa on estettävä likaantuneen pohjaveden pääsy vesijohtoverkostoon sulkemalla vaarassa oleva vedenottamo. Korvaava vesi saadaan yhdysvesijohtoja pitkin muilta vedenottamoilta. Kattava tietopaketti vesihuollon tarpeisiin on koottu Ympäristöoppaaseen 128, Vesihuollon erityistilanteet ja niihin varautuminen. Opas löytyy osoitteesta hakusanalla ympäristöopas 128.

62 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 54 (54) 11 SUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN Suojelusuunnitelmassa ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamista valvomaan ja kehittämään ehdotetaan koottavaksi seurantaryhmä. Seurantaryhmän koollekutsujana toimii Hangon kaupunki. Seurantaryhmä kokoontuu vuosittain päivittämään tiedot pohjavesialueilla toteutetuista suojelutoimenpiteistä, lakimuutoksista, uusista tutkimustiedoista koskien erilaisia riskejä sekä pohjavesialueilla tapahtuneista riskitoimintoja koskevista muutoksista. Seurantaryhmään on hyvä koota Hangon kaupungin, Hangon Vesi- ja viemärilaitoksen, Eteläkärjen ympäristöterveyden ja Uudenmaan ELYkeskuksen edustajia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Suvi Hjorth Ympäristöasiantuntija, FM Maija Aittola Projektipäällikkö, FM

63 LIITE 1

64 LÄHTÖAINEISTO LIITE 1 Pohjavesitutkimusten tulokset on esitetty seuraavissa työn lähtöaineistona olleissa tutkimusraporteissa: - Geologian tutkimuskeskus: Painovoimamittaukset ja kallio- ja pohjavesipinnan mallinnus Hangon Isolähteen ja Hopearannan pohjavesialueilla Geologian tutkimuskeskus: Painovoimamittaukset ja kallionpinta- ja pohjavesiolosuhteiden selvitys Hangon Hopearannan ja Krogarsin välisillä pohjavesialueilla Geologian tutkimuskeskus: Pohjavesialueen rakenneselvitys: jatkotyö alueella Hopearanta Kolaviken Anklarensbukten, Hanko, Geologian tutkimuskeskus: Pohjavesiolosuhteet ja vedenhankinta tulevaisuudessa Hangon Santalanrannan vedenottamon alueella - Geologian tutkimuskeskus: Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys I Salpausselällä Hanko Lappohjan alueella. Tutkimusraportti Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:12724 Hangon kaupunki. Isolähteen vedenottamon kaivopisteiden tutkiminen, Ins.toim. P. Ristola Oy: 756 Hangon kaupunki, Isolähteen vedenottamon suoja-alueen lisätutkimus Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:14127 Hangon kaupunki. Lappohjan länsipuolen pohjavesitutkimus Ins.toim.P.Ristola Oy: 1565 Hangon kaupunki, Lappohjan pohjavesitutkimus Ins.toim. P. Ristola Oy: 6598 Hangon kaupunki, Pohjavesivarojen kartoitus Ins.toim. P. Ristola Oy: Hangon kaupunki, Pohjavesitutkimus, Tikan alue Ins.toim. P. Ristola Oy: 4555 Hangon kaupunki, Tikan vedenottamoalueen kaivotutkimus Ins.toim. P. Ristola Oy: 4927 Hangon kaupunki, Tikan alueen jatkotutkimus, Välilausunto jatkotutkimuksista Ins.toim. P. Ristola Oy: 6599 Visko Oy, Vedenhankintatutkimus Ins.toim. P. Ristola Oy: Visko Oy, Vesiasetuksen 69 pykälän mukainen selvitys ylävedenottamosta Pöyry Finland Oy: Visko Teepak Oy, Koepumppaus Hangossa Koepumppausraportti, Oy Vesitekniikka Ab: 1472 Hangon kaupunki, Pohjavesitutkimus Ampumarata 2, 1968

65 - Oy Vesitekniikka Ab:1472 Hangon kaupunki, Pohjavesitutkimus Furunäs Oy Vesitekniikka Ab: 1472 Hangö stad grundvattenundersökning, Sandöstrand Edellä mainitun pohjavesitutkimusaineiston lisäksi suojelusuunnitelmaa laadittaessa ovat olleet käytettävissä seuraavat lähtötiedot ja asiakirjat: - Forcit Oy, E. Maselin: Pohjavesien pilaantumisvaaraa aiheuttavien kohteiden kartoitus - Genencor international, Hangon tehdas: Suojelusuunnitelma - Genencor international, Hangon tehdas: Ympäristöriskien arviointi Gustafsson Juhani (toim.) Torjunta-aineiden esiintyminen pohjavedessä, väliraportti. Suomen ympäristökeskuksen moniste Envimetria Oy: Assistor Oy Ab. Hangon Moottorikadun pohjavesitarkkailu vuonna FCG: Hanko, Neste D-piste, pohjavesitarkkailutulokset vuosilta Golder Associates Oy: Hangon kaupunki, Seurantaraportti 2011, Hangon lietekaatopaikka Golder Associates Oy: Oy Teboil Ab. Lappohja, pohjavesitarkkailu Golder Associates Oy. Varuboden, Hanko, Santalantie. Pohjaveden tarkkailuohjelma Golder Associates Oy. Varuboden, Hanko, Santalantie. Seurantaraportti Vaarallisten aineiden kuljetukset 2007, viisivuotisselvitys. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 44/ Insinööritoimisto Paavo Ristola: Hangon kaupunki. Brännmalmenin pohjavesitutkimus Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy: Fastighets Ab Hangö Industri. Polttoöljyvuodon ympäristöselvitys, ympäristölupahakemusasiakirjat, alueen hydrogeologia, kooste puhdistustoimenpiteistä ja esitys puhdistustyön jatkamisesta. - Ins.toim. P.Ristola Oy: 7540 Oy Forcit Ab, Geohydrologiset olosuhteet ja pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheuttavien kohteiden kartoitus Oy Forcit Ab:n tehdasalueella Ins.toim. P. Ristola Oy: 9401 Oy Forcit Ab, Metyylimetakrylaattivuoto, tarkkailun vuosiraportti Ins.toim. P. Ristola Oy: 9718 Genencor Oy, Pohjavesitutkimus

66 - Ins.toim. P. Ristola Oy: 1284 Hangon kaupunki, Furunäsin vedenottamon tarkkailusuunnitelma Ins.toim. P. Ristola Oy: Hangon kaupunki, Isolähteen vedenottamo tarkkailuohjelma Ins.toim. P.Ristola Oy: 5047 Hangon kaupunki, Isolähteen vedenottamo vesiasetuksen 69 pykälän mukainen selostus Ins.toim. P. Ristola Oy: 3945 Hangon kaupunki, Kaatopaikan kunnostustoimenpiteet syksyllä Ins.toim. P. Ristola Oy: 3832 Hangon kaupunki, Lappohjan vedenottamon suoja-alue suunnitelma Ins.toim. P. Ristola Oy: 2299 Hangon kaupunki, Lappohjan uuden vedenottamon vesioikeushakemus vesiasetuksen 69 pykälän mukainen selvitys - Ins.toim. P. Ristola Oy: 3945 Hangon kaupunki, Lisäselvitykset kaatopaikan kunnostamiseksi - Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy: Hangon kaupunki. Tikan vedenottamon tarkkailuohjelma Ins.toim. P. Ristola Oy: 9774 Neste Oy, Kesoil Hanko, Öljyvahinkoalueen puhdistus ja tarkkailu väliraportti Ins.toim. P. Ristola Oy: 9774 Kesoil Hanko, Öljyvahingon tarkkailu, huokosilma ja pohjavesitulokset , , , , , , Ins.toim. P. Ristola Oy: 9774 Kesoil Hanko, Öljyvahingon tarkkailu, tilannearvio Ins.toim. P. Ristola Oy: 9774 Kesoil Hanko, Öljyvahingon tarkkailu, Huokosilmatulokset ja veden korkeudet Ins.toim. P. Ristola Oy: 9774 Kesoil Hanko, Öljyvahingon tarkkailuohjelma osa ja osa Ins.toim. P. Ristola Oy:9774 Kesoil Hanko, Öljyvahingon tarkkailuohjelma Ins.toim. P. Ristola Oy: Neste Markkinointi Oy, Kesoil Hanko, Öljyvahingon tarkkailu, Huokosilma- ja pohjavesitulokset Ins. toim. P. Ristola Oy: 9774 Neste Markkinointi Oy, Kesoil Hanko, Öljyvahingon tarkkailu Ins.toim. P. Ristola Oy: 9774 Neste Markkinointi Oy, Kesoil Hanko, Seuranta näytteet Ins.toim. P. Ristola Oy: 9774 Neste Markkinointi Oy, Kesoil Hanko, Lopetusnäytteet

67 - Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy: Santalan Betoni Ky. Pohjavesiolosuhteet ja suojelu Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:15513 Santalan Betoni Ky, Hanko. Pohjavesien tarkkailuraportti Ins.toim. P. Ristola Oy: 2246 Hangon kaupunki, Lappohjan vedenottamon laajennus , Ins.toim. P. Ristola Oy: Hangon kaupunki, Mannerheimintien ja Ampumaradan kemikalointi Ins.toim. P. Ristola Oy: Orion-Yhtymä Oy Fermion, Pohjaveden likaantumisselvitys, Raportti Ins.toim. P. Ristola Oy: 756 Hangö stad, Plan över skyddsområde Isolähde vattentäkt Ins.toim. P. Ristola Oy: Hangö stad, Plan överskyddsområde, Sandöstrand vattentäkt Ins.toim. P. Ristola Oy: 966 Hangon kaupunki, Santalanrannan tarkkailuohjelma Ins.toim. P. Ristola Oy: 1333 Hangon kaupunki, Santala 2 vedenottamo (1976, 1977) - Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy: Hangon kaupunki. Tikan vedenottamon tarkkailu v Ins.toim. P. Ristola Oy: 756 Hangon kaupunki, Tikan vedenottamo suoja-alueen suunnitelma Ins. toim. P. Ristola Oy: 5045 Visko Oy, Pohjaveden tarkkailu vuonna 1988, 1990, 1991, 1992, 1993, 1994, Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy: Uudenmaan tiepiiri. Pohjaveden kloridipitoisuuden seuranta vuonna Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy:17736 Risto Ihatsu. Pohjaveden uudet tarkkailuputket, Santala, Hanko. Tutkimusraportti Ins.toim. P. Ristola Oy: Hangon kaupunki, Uudenmaan ympäristökeskus, Trollbergetin kaatopaikkaselvitys Ins.toim. P. Ristola Oy: Hangon kaupunki, Syaniditutkimus Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry. Hangon karting ja motocrossratojen pohjavesitarkkailu Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry. Hangon entisen kaatopaikan (Trollberget) öljyseuranta Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry. Hangon vedenottamoiden ennakoiva pohjavesitarkkailu, vedenlaatumääritykset lokakuussa Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö ry. Jätevesikartoituksien tulokset Hangossa vuosina

68 - Maa ja vesi Oy: Orion-Yhtymä Oy Fermion, Pohjavesinäytteiden tutkimus Matti Nivala: Santalan Betoni Oy:n pohjavesitarkkailutulokset vuodelta Pirhonen, Ritola, Vuopio: Tielaitos, Uudenmaan tiepiiri. Valtatie 25 välillä Hanko-Skogby. Pohjavesisuojaussuunnitelmien ja kuivatusjärjestelmien arviointi, plv VTT Yhdyskuntatekniikka Pöyry Finlad Oy: Oy Fermion, Hanko, Pohjavesitarkkailun vuosiyhteenveto Ramboll Finland Oy: Hangon kaupunki, Pohjavesitarkkailu, Isolähde, Hanko Ramboll Finland Oy: Hangon kaupunki, Tikan vedenottamon tarkkailu Ramboll Finland Oy: Helkama Bica. Tutkimustodistus Ramboll Finland Oy: Stormossen, Hanko, Pohjavesien yhteistarkkailu Ramboll Finland Oy: ViskoTeepak Oy. Pohjavesitarkkailutulokset vuodelta Suunnittelukeskus Oy: 1779 Hopearannan, Ampumaradan ja Mannerheimintien pohjavedenottamoiden suoja-aluesuunnitelma Toivikko Saijariina: Teollisuuskemikaalien riskikartoitus Hangon keskustan pohjavesialueella, Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja nro Suunnittelukeskus Oy: 1521-C1956 Uudenmaan ympäristökeskus, Hangon kaupunki. Kairaukset ja havaintoputkien asentaminen Hangossa Uudenmaan ELY-keskus, Vahti-aineisto riskikohteista - Oy Vesi-Hydro Ab: Hangon puhdistamo Oy, Pohjaveden tarkkailuputkien asentaminen Oy Vesitekniikka Ab: 1472 Hangon kaupunki, Hopearannan vedenottamon parantamistutkimus Ympäristösuunnittelu Nivala Oy: Geo 60423, Oy Esso Ab Santalantie Hanko, Pohjatutkimus Fortum Oy: Muuntamotiedot - Hangon kaupunki, rekisteri maalämpöjärjestelmistä. - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Hangon öljysäiliörekisteri Ympäristöhallinnon Hertta- ja Oiva-tietokannat. - Pohjaveden pinnan tarkkailutulokset vuosilta

69 - Vedenottamoiden vedenlaatutulokset vuosilta

70 LIITE 2

71 LIITE 2 Pohjaveden suojelun kannalta keskeisiä säädöksiä: ÖLJYSÄILIÖT JA VAHINGOT SEKÄ JAKELUASEMAT: - Kauppa- ja teollisuusministeriön öljylämmityslaitteistoja koskevassa asetuksessa N:o 1211/1995 ja Kauppa- ja teollisuusministeriön maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia koskevissa päätöksissä N:o 344/1983 ja 1199/1995 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 1995» 1211/1995 tai ( ) Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1985» /314 tai ( ) - Öljyvahinkojen torjuntalaki 1673/ ( ) - Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla 415/1998 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 1998» 415/1998 tai ( ) ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELU: - Maankäyttö- ja rakennuslaki Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1999» /132 tai ( ) KEMIKAALIT: - Kemikaalilaki 744/1989 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 1989» 744/1989 tai ( ) Valtioneuvoston päätös pohjavesien suojelemisesta eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta 364/1994 on kumottu ja korvattu uudella Valtioneuvoston asetuksella vesienhoidon järjestämisestä, muutos (341/2009, ). - Pohjaveden hyvän kemiallisen tilan arviointiin käytettävät ympäristölaatunormit Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2009» 341/2009 Valtioneuvoston asetus ympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista, muutos (342/2009, ) - pohjaveden päästökielto tiettyjen aineiden ja aineryhmien osalta Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2009» 342/ Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista 59/1999 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 1999» 59/1999 tai ( ) - Asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä /194 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2002» /194 tai ( ) - Sosiaali- ja terveysministeriön päätös vaarallisten aineiden luettelosta 1059/1999 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2005» 509/2005 tai ( )

72 JÄTEVEDET: - Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2011» 209/2011 MAAPERÄ: - Ympäristönsuojelulain maaperän pilaamiskielto (YSL 7 ) Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2000» /86 tai ( ) Lisää linkkejä muihin maaperän suojelua koskeviin säädöksiin löytyy: > Lainsäädäntö > Ympäristönsuojelu > Maaperänsuojelulainsäädäntö MAATALOUS: - Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000, joka perustuu Euroopan yhteisöjen neuvoston direktiiviin (91/676/ETY) Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2000» 931/2000 tai ( ) - Maa- ja metsätalousministeriön päätös eläinjätteiden käsittelystä 634/1994 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 1994» 634/1994 tai ( ) - Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2007» 366/2007 tai ( ) - Maa- ja metsätalousministeriön asetus maatalouden ympäristötuen perus- ja lisätoimenpiteistä ja maatalouden ympäristötuen erityistuista Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2007» 503/2007 tai ( ) - Laki kasvinsuojeluaineista MMM:n asetuksen "Kasvinsuojeluaineen myyntipäällykseen tehtävistä merkinnöistä, nro 58/07" liitteessä I määrätään kasvinsuojeluaineiden myyntipäällysten vakiolausekkeista. Vakiolauseke SPe2 käsittelee vedenhankintakäyttöön tarkoitettuja pohjavesialueita. Tietoa pohjavesialueille soveltuvista kasvinsuojeluaineista löytyy Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) sivuilta: MAA-AINESTENOTTO: - Maa-aineslaki 555/1981 ja sen muutokset 463/1997, 495/2000 ja 468/2005 sekä asetus maaainesten ottamisesta 926/2005 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1981» /555 ( ) Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2005» 926/2005 tai ( ) LIIKENNE: - Maastoliikennelaki 1710/1995 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 1995» 1710/1995 tai ( ) VESIHUOLTO: - Vesihuoltolaki 119/2001 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2001» 119/2001 tai

73 ( ) TALOUSVESI: - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 461/2000 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2000» 461/2000 tai ( ) - Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 401/2001 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2001» 401/2001 tai ( ) YMPÄRISTÖN- JA TERVEYDENSUOJELU: - Terveydensuojelulaki 763/1994 ja terveydensuojeluasetus 1280/1994 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 1994» 763/1994 tai Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 1994» 1280/1994 tai

74 LIITE 3

75 E31971 BENGTSÅRINLAITURI M9596 VÄSTERVIK E5446 BYÖPARKERING E31969 BYÖN M9542 SANDÖSTRÖM M18981 SANDÖ M9595 SANDÖ BETONG M9607 VÄSTERVIK BETONG M9555 FORCIT M9632 SANDÖSTRÖM AVGR. 457 FORCIT M9540 PVA/FORCIT LE02237 SANDÖ VINDKRAFTVERK3 LM02238 SANDÖ VINDKRAFTVERK4 M9589 SANDÖ SÖDRA M17942 KYRKVÄGEN NORRA LM02236 SANDÖ VINDKRAFTVERK2 LM02235 SANDÖ VINDKRAFTVERK GENECOR_ER_AS M9553 LÅNGBODA M9630 GENECOR_ER_AS M9518 FERMION SIRIUSGATAN M9579 KYRKVÄGEN M9615 SANDÖSVÄNGEN M9562 GENENCOR LEVATOR LEVATOR M9621 KOPPNÄS M9529 PRINTAL M9578 ALAVESISÄILIÖ M9608 ÖSTRA IND.OMRODE MOTORGATAN Han-Golf HAGA STÄLLVERK II HAGA PA LM02243 HEMMING ELFVINGS VÄG M9570 M9606 MÄSTAREGATAN ÄSSJEGRÄND M9582 M9543 M9519 RENINGSVERKET SVETSAREG GESÄLLGATAN 129 M9574 NARVIKSG._KOPPL._ST STORMOSSVÄGEN NARVIKSGATAN M9548 M9526 STORMOSSVÄGEN M9573 MÄRSGATAN LJUNGBO AARRENLÄMPÖ M9572 PILLRET M9567 M9577 HNK M9530 BRYGGAREGATAN M9590 LOKFÖRAREGATAN HANKOHELKAMA SILLGRÄND M9581 KORPIS ÄNGAR M9571 PRÄSTÖGATAN M9523 KAPTENSGATAN M9563 M9524 SJUKHUSET M9610 CENTRALSKOLAN HÄLSOCENTRALEN II M9535 HALMSTADSGATAN 3 M9592 M9501 KORISTEVIENTI M9525 HANERGA SNICKAREGATAN M9510 M9511 HA-TE-KE KEXEN M9603 MANNERTALO M9539 HANGÖ FÄRG M9609 M9505 SOLGÅRDEN TÄKTOMVÄGEN M9565 MOVÄGEN M9554 KNIPVÄGEN M9605 STORKEN C5619 BANVALLEN KOND. M9561 STADSRÅN LM02180 RÅVÄGEN M9599 FURUMO M21160 VARIKSENMARJANTIE M9552 BERGHEM M19171 LÅNGÖRINTIE M9512 LYCKÅS M9602 HUNDTORGET M9619 FLYGFÄLTET FLYGFÄLTET M9536 HOLMBACKA M9551 TORPET M9586 BREIDABLICK M9514 LANGIS M9620 HENRIKSBERG E TVÄ HE M9547 VIADUKTEN M9507 GENGATAN M9506 PARKGATAN M9611 PARKDAMMEN LM02230 MANNERHEIMVÄGEN M9513 RYSSHOLMEN M9537 STRANDGATAN M19679 MERIKATU M9585 TENNISPLAN M14686 KLUUVISAARENTIE Suunnitelma: 1: / 1 Tekijä: Arto Hirvonen Tulostus pvm: Info:

76 HARP HARPARSKOG LAP LAPPVIK HERO HERMANSÖ KRH KOVERHAR LM43110 GROPHAGEN LM43118 KAMSHOLM M9627 POIKKIKANNAS M9626 KOHOLA M9607 VÄSTERVIK BETONG M9597 ÖSTERSTRAND M9532 GRÖNVIK M9531 VISKO/SANDÖ M9589 SANDÖ SÖDRA LM43104 BORGARS LM43205 HAMNVÄGEN LM43202 MARIN LM43210 TENNBERGSVÄGEN LM43204 RÖNNALLEN LM45000 ETNA-RÖR LM43203 LAPPVIK HAMN LM43223 LAPPVIK LM43206 INDUSTRIVÄGEN LM43220 LAPPHYDDAN LM43201 HÖGSAND LM43208 HÖGHUSVÄGEN LM43111 RYSSHOLMEN LM43102 KOVERHAR LM43114 GROP LM43119 STORKÄLLAN LM43207 MARINAN LM43213 SLIPEN LM43219 MARINAVÄGEN LM43211 EKÖ LM37225 HEIKKOLA LM37252 BRÄNNBERGET LM37227 KOÖ LM37228 HASSELHOLMEN M9625 NICKLUND M9616 TEOLLISUUDEN ROMU LM43212 VÄSTERÖREN LM02178 LERNÄSVÄGEN M9566 LERNÄS LPP LAPPOHJA M19280 SÖDERBONÄS M9596 VÄSTERVIK LM43221 SJÖMANSRO M22999 KETTILSVÄGEN M19138 SYNDALEN 1: Tulostus pvm: 1 Info: Suunnitelma: / Tekijä: Arto Hirvonen

77 LM43211 EKÖ LPP LAPPOHJA M9597 ÖSTERSTRAND LM43212 VÄSTERÖREN LM37225 HEIKKO E31971 BENGTSÅRINLAITURI M9596 VÄSTERVIK M9532 GRÖNVIK M9625 NICKLUND M9595 SANDÖ BETONG M9607 VÄSTERVIK BETONG HE HE M9531 VISKO/SANDÖ KRH KOVERHAR LM37252 BRÄNNBERGET M9616 TEOLLISUUDEN ROMU LM02238 SANDÖ VINDKRAFTVERK4 M9589 SANDÖ SÖDRA M19138 SYNDALEN LM37227 KOÖ LM02178 LERNÄSVÄGEN LM37228 HASSELHOLMEN M9566 LERNÄS M9614 RÖDESGÖL M9587 SVANVIK M9515 TVÄRMINNE REUTERSVÄGEN M9546 TVÄRMINNEÖN M9516 TVÄRMINNE ZOOL M9514 LANGIS E TVÄRMINNEVÄGEN HENRIKSBERG M9538 KARLSBERG M9594 BJÖRKSUND M9545 BJÖRKSKÄR Suunnitelma: 1: / 1 M9620 HENRIKSBERG Tekijä: Arto Hirvonen Tulostus pvm: Info:

78 LIITE 4

79 SUOJELUTOIMENPITEET, VASTUUTAHOT, VALVONTA JA TOTEUTUSAIKATAULU Liite 4 Toimenpidesuositus Vastuutaho Valvonta Toteutusaikataulu ÖLJYSÄILIÖT Suojaamattomien maanalaisten öljysäiliöiden poistaminen Öljysäiliöiden säännölliset tarkastukset Kiinteistön omistaja Pelastuslaitos Kiinteistön omistaja Pelastuslaitos Öljysäiliörekistereiden ylläpito Kiinteistön omistaja Pelastuslaitos MAHDOLLISET PIMA-KOHTEET Orioninkadun lietteen kaatopaikan kunnostaminen ympäristöluvan mukaisesti Riskin aiheuttaja/maanomistaja/hangon kaupunki Hangon kaupunki/ Uudenmaan ELYkeskus HA-TE-KE (Hangon teollisuuskiinteistöt Oy) ja entisen Hangon pesulan kiinteistöjen maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimuksien täydentäminen ja kunnostustoimenpiteet pilaantuneisuuden edellyttämässä laajuudessa Riskin aiheuttaja/maanomistaja/hangon kaupunki Hangon kaupunki/ Uudenmaan ELYkeskus Hangon pohjavesialueella sijaitsevien entisten polttonesteen jakeluasemien maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden tutkiminen Riskin aiheuttaja/maanomistaja/hangon kaupunki Hangon kaupunki/ Uudenmaan ELYkeskus Ennen mahdollisten rakentamis- ja kaivutöiden aloittamista

80 Koverharin ja Hangon entisen ampumaradan maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden tutkiminen Riskin aiheuttaja/maanomistaja/hangon kaupunki Hangon kaupunki/ Uudenmaan ELYkeskus Ennen mahdollisten rakentamis- ja kaivutöiden aloittamista Kiinteistöjen maaperän ja pohjaveden tutkiminen mahdollisten kaivutöiden yhteydessä, mikäli kiinteistöllä on varastoitu tai käsitelty kemikaaleja, jotka voivat aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista Riskin aiheuttaja/maanomistaja/hangon kaupunki Hangon kaupunki/ Uudenmaan ELYkeskus Ennen mahdollisten rakentamis- ja kaivutöiden aloittamista TIENPITO JA LIIKENNE Isolähteen vedenottamon läheisyydessä siirtyminen vaihtoehtoisiin liukkaudentorjunta-aineisiin Liikennevirasto Uudenmaan ELYkeskus ASUTUKSEN JÄTEVEDET Pohjavesialueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesiviemäröinnin nykyaikaistaminen Kiinteistön omistaja, Kehotus/velvoitus kunnalta Hangon kaupunki Betonisten viemäriputkien uusiminen muovisilla MUUNTAMOT Vanhojen muuntamoiden korvaaminen puistomuuntamoilla, kiireellisimpiä ovat Isolähteen ja Santalanrannan vedenottamoiden läheisyydessä sijaitsevat pylväsmuuntamot Hangon vesi- ja viemärilaitos Hangon kaupunki rakentamisen yhteydessä Fortum Oy

81 VEDENOTTAMOT Isolähteen vedenottamon läheisyydessä sijaitsevien havaintoputkien ottaminen vedenlaadun tarkkailuun Hangon vesi- ja viemärilaitos Uudenmaan ELYkeskus Sandö-Grönvikin pohjavesialueella vedenottamoiden suojavyöhykkeellä sijaitsevan maa-aineksen ottoalueen maisemointi Kiinteistön omistaja / Hangon kaupunki Uudenmaan ELYkeskus MUUT TOIMENPITEET Eri toimijoiden suorittamien pohjavesitarkkailujen suorittaminen yhteistarkkailuna Hangon kaupunki Uudenmaan ELYkeskus Öljylämmitteisten kiinteistöjen siirtyminen ympäristöystävällisempään lämmitysmuotoon ja vanhojen maanalaisten öljysäiliöiden poistaminen maasta Kiinteistön omistaja Hangon kaupunki

82 HP114 TL2 HP101 BROARS I HP112 HP2003-F HP2002-FHP2001-F HP7-FHP9-F HP14-F Hp 21 HP15-F HP16-FHP13-F 98TL2 HP109 HP111 HP108 98TL1 8B SK101 Hp6-13mmKart1 HP307 HP306 SK301 HP Hp7exesso HP HP305 HP Hp19 Hp18 HP10610B Hp17B Hp15 11B Hp14 Hp13B Hp 16 SK501 Hp7 Hp17A Hp13A MV5 Demo1 2 GA6 MV4 GA4 HP1 0 MV3 GA5 HP170 GA9 71 MV6 GA GA GA8 MV2 GA1 SK GA3 MV1 MV7 No2 No1B No3 No4 HP89 Fortum2 SK401 No3B Fortum1 SK701 SK601 SK801 SK901 Hp3-13mm Cross1 Hp1-13mmHp2-13mm MV604 Hp 10 GA1-AhlforHp11 Hp 8 Hp20B Hp20A Hp9 Hp25Hp 6 Hp24 Hp4Hp5 Hp41 Hp2 Hp12 Hp26 Hp42 Hp4B Hp28 Hp27 HP1 SK1101HP99 PV4/00 SK1001 HP200/99 HP6/99/ HP6 HP1/O HP4/99/PHP4/99/O PV3/00 PV1/00 PV2/00 TUTKITTU KAIVO 97 P3 P2 P1 SK1201 SK1401SK1501 HP5/99/PHP5/99/O HP105 Hangon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Kartta P Hangon pohjavesialue, hydrogeologia 2012 SK1301 AMPUMARATA HP108 Haave-10H Havaintoputket ja tunnus Vedenottamo HP892 HP111 HP892_uu HP68 HP58 MANNERHEIMINTIE HP55 HP66 Haave-11H Tutkittu vedenottamo Yksityiset kaivot Pohjavesialueen raja Pohjaveden varsinainen muodostumisalue LSVEO rajat 0 0,25 0,5 1 Km

83 Haave-2H HP99 HP97 HP98 Haave-5H Haave-8H Haave-1H Haave-7H Haave-13H Haave-6H HP1/09 LÄI5 HP327 LÄ001 Haave-19H HP338 Haave-18HHaave-9H Haave-14H LÄI1 LÄI2 HP100 BROARS II HP86 LÄI3 HP176 HP183 HP184 HP181 SANTALANRANTA HP179 LÄI4 HP87 SR 2 MV104 HP2B MV504 SANTALA I MV904 TL1 HP1A MV404 HP2 MV204 HP1 SR 1 PR3/04 PR2/04 PR1/ TL3 MV304 HP112GBRÄNNMALM TUTKITTU HP317 VISKON ALAVEDENOTTAMO HP319 K-9 HP337 Haave-15HK-102 PF2 316 HP324 K K-101 N11 N10 K-107 HP403 HP318 HP401 HP5 343 HP402 HP1/ TUTKITTU TIKKA HP6 PF4 PF7 TIKKA 2 HP332 PF6 TUTKITTU SANTALA II VISKON ETELÄOTTAMO PF8 98TL3 HP65 MV MV704 Hp262 HP258 HP114 TL2 HP81 MV1004 HP25 HP Balt1 HP263 98TL2 HP101 BROARS I HP112 HP109 HP111 HP108 Hangon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Kartta P Sandö-Grönvikin pohjavesialue, HP268 hydrogeologia 2012 Havaintoputket ja tunnus Vedenottamo Tutkittu vedenottamo SYN 2 Yksityiset kaivot SYN 6 Lähde Pohjavesialueen raja SYN 4 Pohjaveden varsinainen muodostumisalue LSVEO rajat SYN 3 0 0,25 0,5 1 Km TVÄRMINNE

84 LÄI1 LAPPOHJAN 3.VO HP3 HP2 LÄ003 Lap1 TP1 TP2 Lap2 Lap3 LAPPOHJAN 2.VO GA1 LAPPOHJAN 1. VO Haave-16H L1 L2 HP104 ISOLÄHDEHP875T HP5 HP92HP90 HP105 HP93 HP95 HP97 HP103 HP108HP98 HP99 HP1 HP106 HP100 Haave-17H HP1/09 LÄI5 HP327 LÄ001 Haave-13H Haave-19H HP338 HP107 HP63 HP259 HP101 HP102 HP751HP753 KOVERHARIN AS.ALUE HP337HP317 VISKON ALAVEDENOTTAMO HP319 HP324 Haave-15H PF HP5343 N11 N10 HP335 HP6 HP403 HP HP401 HP402 HP1/09 HP253TUTKITTU TIKKA TIKKA 2 PF4 PF7 HP332 PF6 98TL3 VISKON ETELÄOTTAMO PF8 MV MV704 Hp262 HP258 Ova8 Ova7 Ova6 KOVERHARIN VO Ova5 Ova9 Ova11 Ova4 Ova3 Ova2 OvaGA2 Ova1 Ova10 Ova12 OVA-KE OvaGA1 OVA-K1 Hangon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Kartta P Isolähteen ja Lappohjan pohjavesialueet, hydrogeologia 2012 Havaintoputket ja tunnus Vedenottamo OvaGA104 OvaGA100 OvaGA102 Tutkittu vedenottamo Yksityiset kaivot HP263 OvaGa103 OvaPV3 OvaPV1 OvaPV2 Lähde Pohjavesialueen raja Pohjaveden varsinainen muodostumisalue LSVEO rajat 0 0,25 0,5 1 Km

85 Haave-15HK-102 PF2 25 HP324 K K HP N11 K-107 N10 7 HP318 HP5 343 HP403 HPN60 HP1/ TUTKITTU TIKKA HP6 PF4 PF7 TIKKA 2 HP332 PF6 TUTKITTU SANTALA II VISKON ETELÄOTTAMO PF TL3 MV804 HP MV704 Hp262 HP258 Ova8 Ova7 RSO Ova6 KOVERHARIN VO Ova5 Ova9 Ova11 Ova4 Ova3 Ova2 OvaGA2 Ova1 Ova10 Ova12 OVA-KE OvaGA1 OVA-K1 OvaGA104 OvaGA100 MV1004 OvaGA102 HP263 OvaGa103 OvaPV3 OvaPV1 OvaPV2 RSO KA1 16 SYN 1 HP268 KA2 SYN 6 HSO SYN 2 Hangon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Kartta P Tvärminnen ja Syndalenin pohjavesialueet, Hydrogeologia ja riskikohteet 2012 SYN 3 Havaintoputket ja tunnus SYN 4 Vedenottamo FI FI TVÄRMINNE Haave-12H Tutkittu vedenottamo Yksityiset kaivot Pohjavesialueen raja Pohjaveden varsinainen muodostumisalue SYN 5 LSVEO rajat Riskikohteet YSA LHO Rautatie YSA Vanhat maa-aineksen ottoalueet Naturakohde LHO YSA Luonnonsuojelualue Yksityinen luonnonsuojelualue Valtion luonnonsuojelualue LVO YSA ESA ,25 0,5 1 Km ESA010006

86 FI FI SSA YSA TUTKITTU KAIVO 97 Hangon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Kartta P Täktomin pohjavesialue Hydrogeologia ja riskikohteet 2012 YSA Lähde Haave-10H YSA LVO YSA YSA Havaintoputket ja tunnus Vedenottamo Tutkittu vedenottamo YSA LVO Haave-11H YSA YSA Pohjavesialueen raja YSA Pohjaveden varsinaisen muodostumisalue LSVEO rajat Riskikohteet YSA YSA Vanhat maa-aineksen ottoalueet LTA YSA RSO YSA Naturakohde FI Luonnonsuojelualue Yksityinen luonnonsuojelualue YSA Valtion luonnonsuojelualue 0 0,25 0,5 Km

87 YSA LHO BROARS II BROARS I LTA FURUNÄS SSO SSA FI PRINTAL OY HOPEARANTA Hangon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Kartta P Hangon TUTKITTU pohjavesialue, KAIVO 97 riskikohteet Vedenottamo 9 Tutkittu vedenottamo Pohjavesialueen raja AMPUMARATA Pohjaveden YSA varsinainen muodostumisalue LSVEO rajat Riskikohteet YSA Rautatie YSA Vanhat maa-aineksen ottoalueet YSA LTA MANNERHEIMINTIE YSA RSO YSA FI YSA FI HSO LVO FI YSA Naturakohde LVO Luonnonsuojelualue FI Yksityinen luonnonsuojelualue YSA Valtion luonnonsuojelualue 0 0,25 0,5 1 Km YSA204470

88 YSA ERA VISKON ALAVEDENOTTAMO VISKON YLÄVEDENOTTAMO 25 LTA SANTALANRANTA 20 ERA BRÄNNMALM TUTKITTU TUTKITTU SANTALA II TUTKITTU TIKKA VISKON ETELÄOTTAMO SANTALA I YSA LHO BROARS II BROARS I RSO Hangon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Kartta P Sandö-Grönvikin pohjavesialue, riskikohteet 2012 SSO SSA FI Vedenottamo Tutkittu vedenottamo Pohjavesialueen raja Pohjaveden varsinainen muodostumisalue LSVEO rajat Riskikohteet HSO Rautatie FI Vanhat maa-aineksen ottoalueet Naturakohde Luonnonsuojelualue FI SSA YSA Yksityinen luonnonsuojelualue Valtion luonnonsuojelualue FI ,25 0,5 1 Km

89 LAPPOHJAN 3.VO SSO YSA LAPPOHJAN 2.VO LAPPOHJAN 1. VO 33 YSA SSO YSA ISOLÄHDE ERA ERA KOVERHARIN AS.ALUE VISKON ALAVEDENOTTAMO VISKON YLÄVEDENOTTAMO 25 7 TUTKITTU TIKKA VISKON ETELÄOTTAMO RSO KOVERHARIN VO FI Hangon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Kartta P Isolähteen ja Lappohjan pohjavesialueet Riskikohteet 2012 Vedenottamo Tutkittu vedenottamo Pohjavesialueen raja Pohjaveden varsinainen muodostumisalue LSVEO rajat Pohjavesialue Riskikohteet Rautatie Vanhat maa-aineksen ottoalueet Naturakohde Luonnonsuojelualue RSO Yksityinen luonnonsuojelualue Valtion luonnonsuojelualue 0 0,25 0,5 1 Km HSO010002