Espoon kaupunki Pöytäkirja 81. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / / / Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Valmistelijat / lisätiedot: Kari Kavasto, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristönsuojelupäällikkö Tarja Söderman Ympäristölautakunta hyväksyy Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelman. Käsittely Päätös Liite Selostus Esittelijän kokouksessa tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 6 Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Espoon ympäristökeskuksen toimeksiannosta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy on laatinut Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelman. Hankkeeseen osallistuivat kaupungin yksiköiden ohella Uudenmaan ELYkeskus ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä. Suojelusuunnitelma on luettavissa oheisen linkin kautta: Suojelusuunnitelman tavoitteena on turvata pohjavesiesiintymien vesivarojen käyttö myös tulevaisuudessa, rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muita maankäyttömuotoja pohjavesialueilla. Selvitystyön perusteella on laadittu suojelutoimenpideohjelma pohjavesialueilla todettuja pohjavettä uhkaavia riskitoimintoja koskien ja laadittu ohjeet uusien toimintojen sijoittamisesta pohjavesialueille. Suojelusuunnitelmasta tiedotettiin ja siitä pyydettiin mielipiteitä internetissä Lisäksi pyydettiin lain edellyttämät lausunnot Etelä- Suomen aluehallintovirastolta, Uudenmaan ELY-keskukselta ja Kirkkonummen kunnalta.

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 Espoon pohjavesialueet Selvitystyössä tarkasteltiin kaikkiaan 16 pohjavesialueen hydrogeologisia ominaisuuksia, veden laatua ja riskitekijöitä. Tarkastelun perusteella ELYkeskuksen pohjavesiluokituksesta poistettiin Kuusikodin, Luukinjärven ja Nupurin pohjavesialueet, koska ne eivät ole vedenhankinnan kannalta merkittäviä. Samasta syystä muutettiin Kolmirannan pohjavesialue pistemäiseksi (porakaivo). Myös Järvikylän pohjavesialue poistettiin luokituksesta, koska korkeiden kloridipitoisuuksien vuoksi se ei olisi teknistaloudellisesti hyödynnettävissä. Mullkärretin pohjavesialue siirrettiin uuteen E-luokkaan, koska alueella on merkittävä lähdepurkauma ja alue kuuluu osittain Pirttimäen luonnonsuojelualueeseen ja Nuuksion Natura-alueeseen. Espoon merkittävimmät pohjavesialueet ovat Brinkinmäki, Metsämaa (Kalajärvi), Lahnus ja Puolarmetsä. Näillä kaikilla on rakennetut vedenottamot, jotka tarvittaessa voidaan suhteellisen nopeasti ottaa käyttöön esimerkiksi kriisitilanteissa. Näille ollaan myös laatimassa yhdessä HSY:n ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa kattavaa laadun vuositarkkailuohjelmaa, jota on tarkoitus alkaa toteuttaa vuonna Edellisten lisäksi luokiteltuja pohjavesialueita Espoossa ovat Kaitalampi, Kunnarla, Luukki, Mankki, Siikajärvi ja Velskola. Kaikki Espoon pohjavesialueet Velskolaa (II-luokka), Kolmirantaa (pistemäinen alue) ja Mullkärrettiä (E-luokka) lukuun ottamatta kuuluvat I- luokkaan eli ovat vedenhankintaa varten tärkeitä. Pohjavesien laatu Pohjaveden laatu luokitelluilla alueilla on pääosin hyvä. Tiesuolauksen johdosta kohonneita kloridipitoisuuksia esiintyy Lahnuksen, Mankin ja Metsämaan pohjavesialueilla. Luonnon olosuhteista johtuen Brinkinmäellä rautapitoisuus on koholla ja Puolarmetsässä esiintyy mangaania. Korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat yleisiä savipeitteisillä alueilla, mutta eivät aiheuta terveyshaittaa. Merkittävimmillä pohjavesialueilla, esiintyvistä riskitoiminnoista huolimatta, useiden haitta-aineiden, kuten bensiinijakeiden ja kloorifenolien, pitoisuudet olivat kaikissa tutkituissa näytteissä alle määritysrajojen. Todetut pitoisuudet eivät estä veden käyttöä talousvetenä. Suojelutoimenpiteet riskien pienentämiseksi Pohjaveden puhtautta vaarantavat toiminnot on kaavoituksella pyrittävä ohjaamaan pois pohjavesialueilta. Tämä koskee ennen kaikkea toimintoja, joissa käytetään tai varastoidaan kemikaaleja, jotka on mainittu valtioneuvoston päätöksessä 342/2009 pohjavesien suojelemisesta eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta.

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 Pohjavesialueille ei tulisi sijoittaa mm. - polttonesteiden jakelupaikkoja tai -varastoja - auto- ja konekorjaamoja tai autohajottamoita - öljysora- ja asfalttiasemia - auto- ja moottoriratoja - hautausmaita - maan- tai lumenkaatopaikkoja - taimitarhoja - golfkenttiä tai niiden laajentamista - suolavarastoja - energiakaivokenttiä Pohjavesialueelle rakennettaessa on tarvittaessa pyydettävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto. Pohjavesiriskien pienentämiseksi suojelusuunnitelmassa esitetään suojaamattomien maanalaisten öljysäiliöiden poistamista, säiliöiden säännöllisiä tarkastuksia sekä siirtymistä ympäristöystävällisempiin lämmitysmuotoihin. Viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen tulee uudistaa jätevesijärjestelmänsä uusien vaatimusten mukaisiksi mennessä. Pohjavesialueilla ei sallita jäteveden maahan imeytystä. Pohjaveden suolaantumisen ehkäisemiseksi esitetään Kauklahdenväylän ja Vihdintien rakentamisen yhteydessä pohjavesisuojauksien rakentamista. Lisäksi suojelusuunnitelmassa annetaan suosituksia pohjavesitarkkailusta ja esitetään listaus tarvittavista toimenpiteistä vahinkotapauksissa. Seuranta Suojelusuunnitelmassa ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamista valvomaan ja kehittämään ehdotetaan koottavaksi seurantaryhmä, jonka koollekutsujana toimii Espoon ympäristökeskus. Seurantaryhmään tulisi edustajat Espoon kaupungilta ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymästä sekä Uudenmaan ELY-keskuksesta. Suojelusuunnitelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi suojelusuunnitelmasta lausunnon Aluehallintovirasto pitää hyvänä sitä, että pohjaveden laatua vaarantavia tekijöitä on kartoitettu huolellisesti..esitettyjä suojelutoimenpiteitä aluehallintovirasto pitää hyvinä ja tarpeellisina, mutta toteaa, että niitä olisi tullut antaa myös liukkaudentorjunnalle maanteillä. Olisi ollut myös hyvä selvittää, olisiko joidenkin suojelutoimenpiteiden toteuttamiseksi tarvetta antaa määräyksiä kunnan

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 ympäristönsuojelumääräyksissä tai rakennusjärjestyksessä. Maankäytölle ja kaavoitukselle suojelusuunnitelmassa annetut ohjeet ja suositukset olivat suppeat. Aluehallintovirasto suosittelee, että toimenpideohjelmaa täydennettäisiin suojelutoimenpiteittäin kiireellisyysluokituksella. Eri viranomaisten välistä tiedonvaihdon tärkeyttä tulisi korostaa. Seurantaryhmän perustamista aluehallintovirasto pitää tarpeellisena. Uudenmaan ELY-keskus ( ) pitää lausunnossaan suojelusuunnitelmaa perusteellisesti laadittuna. ELY-keskus katsoo, että uusi pohjavesiluokittelu (I-luokka, II-luokka ja E-luokka) voidaan Espoossa ottaa jo käyttöön. Myös ELY-keskus katsoo, että olisi hyvä perustaa pohjavesiasioiden seurantaryhmä, jossa voitaisiin pohtia mm. pohjavesialuekohtaisia ja yksityiskohtaisempia suojelutoimenpiteitä. Kirkkonummen kunta ( ) toteaa lausunnossaan, että Espoon pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on perusteellisesti ja hyvin laadittu. Pohjavesialueista Järvikylä ja Kolmiranta ulottuvat Kirkkonummen kunnan puolelle. Järvikylän pohjavedessä on luontaisesti niin korkea kloridipitoisuus, ettei sen hyödyntäminen laajemmassa mittakaavassa ole teknistaloudellisesti kannattavaa. Se on poistettu pohjavesiluokituksesta. Kolmirannan pohjavesialue on muutettu pistemäiseksi. Kolmirannan alueella tulee jatkossa huolehtia riittävistä suojelutoimenpiteistä, jotta pohjaveden laatu säilyy moitteettomana. Suojelusuunnitelmassa esitetyt Järvikylän ja Kolmirannan alueisiin kohdistuvat muutokset eivät vaikuta yksityiseen talousvedenhankintaan näillä alueilla. Kirkkonummen kunnalla ei näin ollen ole huomauttamista suunnitelmaan. Yksi kuntalainen esitti mielipiteenään, että pohjavesialueista puuttuu lähdejärvi Matalajärven valuma-alue ja tutkimatta ovat myös pohjaveden muodostumisalueet / Bodomin rapakivigraniitti. Hän toteaa, että Matalajärvi ja sen lettosuot lähdelajistoineen ovat nykytutkimuksen mukaan Etelä-Suomen monimuotoisimmat ja Natura-alueena se kuuluu uuteen juridiseen luokkaan pohjavedestä riippuvat Natura-alueet. Lisäksi hän toteaa, että myös Luukinjärven pohjavesialue on em. lähdejärvelle tärkeä, emmekä tiedä, esiintyykö järvellä edelleen lähdelaji Najas tenuissima. Tiedoksi - Tekninen keskus - Kaupunkisuunnittelukeskus - Rakennusvalvontakeskus - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos -liikelaitos - Espoon seudun ympäristöterveys

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5