Metsänomistajien uudistuvat tavoitteet

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsänomistajien uudistuvat tavoitteet"

Transkriptio

1 TEM raportti / FP- serven tuloksia / Häyrinen, L., Mattila, O., Berghäll, S., Tervo, M. & Toppinen, A. Metsänomistajien uudistuvat tavoitteet 1 Johdanto Metsänomistajatutkimuksella on Suomessa pitkät perinteet ja kohderyhmää on tarkasteltu monipuolisesti niin puuntarjonnan (Kuuluvainen ym. 1996, Favada ym. 2007), palvelutarpeiden (Rämö & Toivonen 2007) kuin metsänhoitoaktiivisuuden näkökulmasta (esim. Hänninen ym. 2001). Markkinoilla metsäpalveluiden tarjonta ja kysyntä eivät aina kohtaa ja metsänomistajien passivoituminen metsienkäytön suhteen saattaa olla merkki siitä, että tarjolla olevat palvelut eivät osassa tapauksia vastaa metsänomistajien muuttuneisiin tarpeisiin. Perinteiset metsäpalveluorganisaatiot ovat kokeneet tämän osittain uhkaksi, sillä metsänhoidon ja puunmyynnin kysynnän väheneminen ovat suoraan pois näiden toimijoiden liiketoiminnasta. Palveluntarjoajien tulee kyetä muuttamaan lähestymistapaansa tavoittaakseen sirpaloituvan metsänomistajakunnan, joka myös muita palveluita hankkiessaan on tottunut yhä yksilöllisemmin kohdennettuun palveluntarjontaan. Tutkimuksissa metsänomistajia on ryhmitelty jo yli 20 vuoden ajan tavoitteiltaan erilaisiin ryhmiin. Suomalaisista metsänomistajista on tunnistettu neljä (mm. Karppinen 1998) tai viisi (Favada ym. 2009) erilaista tavoiteryhmää, jotka ovat olleet monitavoitteiset, virkistyskäyttäjät, metsästä elävät, taloudellista turvaa korostavat ja epätietoiset metsänomistajat. Vaikka merkittävälle osalle metsänomistajista puunmyynnistä saatavat tulot ovat tärkein syy metsänomistukseen, viimeisen laajan metsänomistajatutkimuksen mukaan (Hänninen ym. 2011) virkistyskäyttöä ja luonnon- ja maisemansuojelua korostavat (virkistyskäyttäjät) omistajat sekä omistajat, joille metsien käyttötarkoitus on epäselvä (epätietoiset), omistavat metsäalasta jo yli neljänneksen. Näiden ryhmien osuuksien voidaan ennustaa kasvavan, mikäli metsänomistajista yhä suurempi osa asuu kaupungeissa ja hankkii elantonsa pääosin muualta. Etenkin talouspuolta korostaville metsänomistajille markkinoilla on tarjolla laaja valikoima palveluita, mutta palveluntarjoajat eivät täysin ole onnistuneet vastaamaan haasteeseen kehittää palveluita vaikeammin tavoitettaville metsänomistajille. Näitä ryhmiä lähestyttäessä palvelun logiikka saattaa olla täysin toisenlainen kuin metsistään ensisijaisesti rahallista tuottoa tavoittelevien omistajien kohdalla.

2 Metsänomistajien tavoitteita ja arvostuksia kartoitettiin myös osana FP- Serve - tutkimushanketta ( ). Hankkeessa toteutettiin metsänomistajakysely vuodenvaihteessa , johon vastasi 557 yksityismetsänomistajaa. Aiemmista tutkimuksista poiketen metsänomistajien tavoitteita tarkasteltiin taustaprofiileittain, jotta eri tavoin metsiinsä suhtautuvia omistajia voitaisiin tavoittaa tehokkaammin. 2 Tutkimusaineisto- ja menetelmät Tutkimuksen perusjoukon muodostivat kaikki metsänhoitomaksua maksavat yksityiset metsänomistajat, perikunnat ja yhteisöt Suomessa, yhteensä noin metsänomistajaa. Osoitelähteenä käytettiin Maaseudun Tulevaisuus - lehden metsänomistajanumeron postitusrekisteriä, josta poimittiin 2047 metsänomistajan otos. Otos poimittiin metsänomistajarekisteristä käyttämällä systemaattista satunnaisotantaa siten, että metsänhoitoyhdistykset painottuvat jäsenkunnan määrän mukaan. Lopulliseksi otoskooksi muodostui 2006 kpl, kun lomakkeista oli vähennetty tavoittamattomat. Vastausprosentiksi tuli 28 prosenttia kun mukana oli 557 lomakkeen hyväksytysti täyttänyttä. Metsänomistajien ja tilojen taustapiirteitä kuvataan tässä raportissa prosenttiosuuksin ja keskiarvoin. Metsänomistajien tavoitteita tarkastellaan faktorianalyysin avulla, jolla etsitään 22 metsänomistuksen tavoitteen joukosta yhteenkuuluvia muuttujia, joista metsänomistajien eri tavoiteulottuvuuden muodostuvat. Faktorianalyysistä muodostuneita tavoiteulottuvuuksia verrataan metsänomistajien taustapiirteisiin, jotta nähdään miten metsänomistajien erilaiset profiilit eroavat metsänomistuksen tavoitteiltaan ja arvostuksiltaan. 3 Tulokset 3.1 Kyselyyn vastanneiden metsänomistajien taustapiirteet Metsänomistajien taustapiirteitä verrattiin aikaisempiin tutkimuksiin, jotta voitiin tehdä päätelmiä siitä, miten hyvin otos edusti perusjoukkoa. Yksityismetsänomistajien taustaa ja metsätilaa kuvaavat piirteet osoittautuivat melko hyvin aikaisempia metsänomistaja - tutkimuksia vastaaviksi (esim. Rämö & Toivonen 2007, Hänninen ym. 2011). Perheomistuksessa (joko yksin tai puolison/lasten kanssa) oli kolme neljästä metsätilasta. Perikuntien kautta omistettiin 12 prosenttia metsätiloista ja yhtymän kautta yksi kymmenestä. Suurin ero tämän tutkimuksen metsänomistajien taustapiirteitä

3 verrattaessa SMO tutkimuksen oli metsäpinta- aloissa. Käsillä olevassa tutkimuksessa metsänomistajien omistama keskimääräinen metsäpinta- ala oli 57,5 hehtaaria (kaikki omistus), kun SMO tutkimuksessa se oli 45 hehtaaria (kaikki omistus). Vertailututkimuksessa (SMO 2010) metsämaan keskipinta- ala oli 35 hehtaaria, mutta siinä oli mukana vain yhden kunnan alueella oleva metsänomistus. Metsänomistajien keskimääräinen ikä oli 62 vuotta, ja runsas viidennes heistä oli naisia. Vastaajista yli puolet oli suorittanut kansa- tai kansalaiskoulun, vajaa neljännes perus- tai keskikoulun ja runsas viidennes ylioppilastutkinnon. Ammattikoulutukseltaan metsänomistajista ammattikoulun käyneitä oli vähän yli kolmannes ja ammattikorkeakoulun tai - opiston oli suorittanut vähän yli neljännes. Vajaa viidennes metsänomistajista oli ylioppilaita ja kokonaan ilman tutkintoa heistä oli 16 prosenttia. Ammattiryhmältään eläkeläisiä oli puolet, palkansaajia vajaa kolmasosa ja maa- tai metsätalousyrittäjiä 13 prosenttia. Puolet tutkimukseen osallistuneista metsänomistajista asui maaseudulla. Taajama tai pieni kaupunki oli viidenneksen asuinympäristö ja vähän yli neljännes asui yli asukkaan kaupungissa. Vakituisesti tilallaan asui 43 prosenttia vastaajista. Taustamuuttujien kuten suuret tilakoot ja yleinen tilalla asuminen perusteella vastaajien voidaan katsoa edustavan parhaiten niitä perinteisiä metsänomistajia, joiden palvelu on ollut helpointa. Tästä syystä joukosta löytyvät poikkeamat ovat kiinnostavia palveluntarjonnan näkökulmasta, vaikka poikkeamat kattaisivatkin ainoastaan suhteellisen pieniä osuuksia vastauksista. Palvelumarkkinoilta kadonneiden metsänomistajien tavoittaminen on haaste, johon vastaamalla voidaan aktivoida myös nykytarjonnalla vaikeammin palveltavia potentiaalisia asiakkaita. Nykyisellä kommunikaatioteknologialla yhdistettynä kattaviin metsävaratietoihin ja asiakasymmärrykseen haasteeseen on mahdollista vastata. 3.2 Metsänomistajien uudistuvat tavoitteet ja arvostukset Metsänomistajien tavoitteet identifioitiin pyytämällä metsänomistajia merkitsemään 22 eri tavoiteväittämälle niiden tärkeys viisiportaisella asteikolla (1=täysin merkityksetön, 2=melko merkityksetön, 3=en osaa sanoa, 4=melko tärkeä ja 5=erittäin tärkeä). Tulosten tarkastelun helpottamiseksi kuvassa 1 osuudet on yhdistetty kolmeen luokkaan (tärkeä; vähän merkitystä; en osaa sanoa). Kokonaisuutena virkistystä ja vapaa- aikaa kuvaavat tekijät koettiin tärkeimmiksi. Metsänomistuksen yksittäistä tavoitteista tärkein oli kotitarvepuiden saaminen metsästä, jota tärkeänä piti jopa kolme neljästä metsänomistajasta, mutta lähes yhtä tärkeänä pidettiin

4 mahdollisuutta metsänhoitotöiden tekemiseen. Vähiten merkitystä oli metsällä työtulojen tarjoajana ja tonttien arvonnousun vaikutuksella metsäomaisuuden arvoon. Tärkeä Vähän merkitystä En osaa sanoa Ko^tarvepuut Mahdollisuus metsänhoitotöiden tekemiseen (samalla hyötyliikuntaa) Osa vapaa- ajanvie]o- tai asuinpaikkani ympäristöä Marjastus- ja sienestysmahdollisuudet Omistamisella on minulle itseisarvoa (esim. suku^la) Paikka, jossa voin hiljentyä ja mie^skellä Ulkoilumahdollisuuksia (esim. kävely, lenkkeily, retkeily) Perintö omaisilleni Kauneuselämyksien tarjoaja Yhteys ko^seutuuni Mahdollisuuden hoitaa ja vaalia luonnon monimuotoisuu]a Turva poikkeus^lanteiden varalle Metsäomaisuuteni on inflaa^olta suoja]ua omaisuu]a Taloudellinen turva vanhuuteni varalle Säännöllisiä tuloja kulutukseen Mahdollisuus metsästykseen Rahan sijoituskohde Metsäomaisuuteni parantaa luotonsaan^mahdollisuuksiani Suurten hankintojen rahoituslähde Luonnonsuojelun kohde Työtulojen tarjoaminen (hankintalisä lasketaan työtuloksi) Ton\en/huvilapalstojen arvonnousu koho]aa metsäomaisuuteni arvoa Kuva 1. Metsänomistajien tavoitteiden tärkeys, % metsänomistajista (punainen tulonlähde; sininen virkistys ja vapaa- aika; violetti tunne ; vihreä luonnonsuojelu ja estetiikka). Kun selvitettiin, millaisia ulottuvuuksia tavoitteet muodostavat, tarkasteltavat 22 metsänomistajien tavoitetta tiivistettiin faktorianalyysillä harvempiin ryhmiin. Alkuperäisestä 22 tavoitteen joukosta 17 tavoitemuuttujaa pystyttiin selittämään neljällä ulottuvuudella, jolloin viisi alkuperäistä muuttujaa jäi lopullisesta neljän ulottuvuuden ratkaisusta pois (kuva 2). Ensimmäinen ulottuvuus (virkistys ja

5 vapaa- aika) kuvaa metsään liittyviä aktiviteetteja kuten marjastusta ja ulkoilua ja kotitarvepuiden hankkimista. Toisella ulottuvuudella (tunne ) tulevat esiin metsän merkitys perintönä, sijoituksena, turvana poikkeustilanteiden ja vanhuuden varalle. Kolmas ulottuvuus (luonnonsuojelu ja estetiikka) kuvaa metsän luonnonsuojelu- ja kauneusarvoja. Neljännellä ulottuvuudella (tulonlähde) korostuvat tavoitteet, jotka liittyvät suoraan metsistä saatavaan tuloon: säännöllisiä tuloja kulutukseen, suurten hankintojen rahoituslähde ja työtulojen tarjoaminen. Tulonlähde Virkistys ja vapaa- aika 0,3 0,2 0,1 0-0,1-0,2-0,3 Luonnonsuoje lu ja este^ikka Kuva 2. Metsänomistuksen tavoitteiden neljä tavoiteulottuvuutta 3.3 Metsänomistuksen tavoitteiden yhteys metsänomistajien taustapiirteisiin Faktorianalyysistä muodostuneita neljää ulottuvuutta verrattiin metsänomistajien taustapiirteisiin. Vertailuissa havaittiin, että eri ulottuvuuksilla oli tilastollisesti merkitseviä eroja metsänomistajien erilaisten taustatekijöiden suhteen tarkasteltuna. Metsänomistajia ei tutkimuksessa kuitenkaan aikaisempien tutkimusten tavoin jaoteltu tavoiteryhmiin (esim. Hänninen ym. 2011), vaan heidän sijoittumista tavoitteiden suhteen eri ulottuvuuksille tarkasteltiin taustaprofiileittain: sukupuoli, ikäluokka, peruskoulutus, ammattikoulutus ja asuinpaikka. Tulosten mukaan luonnonsuojeluun ja estetiikkaan liittyvät arvot olivat tärkeämpiä naisille kuin miehille, kun taas taloudelliset tavoitteet olivat tärkeämpiä miehille kuin naisille (kuva 3). Siten luonto, taloudellinen turva ja virkistyskäyttö kuvaavat tiivistetysti naismetsänomistajaa. Miehet puolestaan edustavat perinteisempää metsänomistajaa monipuolisine, myös vahvemmin taloudelliset näkökulmat sisältävine tavoitteineen.

6 Tulonlähde Virkistys ja vapaa- aika 0,30 0,20 0,10 0,00-0,10-0,20-0,30 Luonnonsuojelu ja este^ikka Mies Nainen Kuva 3. Metsänomistajien tavoiteulottuvuudet sukupuolittain Eri ikäluokkien suhteen erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, mutta eri ikäluokkien väliset erot viittaavat siihen, että vanhin ikäluokka on siirtynyt metsän merkityksestä tulonlähteenä taloudellisen turvan tunteen suuntaan, kun metsänomistuksen tavoitteet keskimmäisellä ikäryhmällä ovat enemmän puunmyyntituloissa (kuva 4). Nuorimmat metsänomistajat puolestaan olivat kiinnostuneimpia puunmyyntituloista, mutta heidän suhteellisen pienen osuutensa vuoksi (4%) tulokseen tulee suhtautua varauksella. Tulonlähde Virkistys ja vapaa- aika 0,30 0,20 0,10 0,00-0,10-0,20-0,30 Luonnonsuojelu ja este^ikka alle ja yli Kuva 4. Metsänomistajien tavoitteet ikäryhmittäin (erot eivät tilastollisesti merkitseviä) Metsänomistajan peruskoulutusta tarkastellessa huomattiin ylioppilaiden arvostavan luonnon kauneus- ja suojeluarvoja muita tavoitteita enemmän. Siten tulonlähteenä metsä ei ollut ylioppilaille

7 niin merkityksellinen, kun se on muun perus-, keski- ja kansakoulun käyneille (kuva 5). Virkistykseen ja vapaa- aikaan liittyviä tavoitteita tarkastellessa huomattiin, että niillä oli suurempi merkitys kansakoulun suorittaneille metsänomistajille kuin ylioppilaille ja perus- tai keskikoulun käyneille. Tulonlähde Virkistys ja vapaa- aika 0,30 0,20 0,10 0,00-0,10-0,20-0,30 Kansa- /kansalaiskoulu Luonnonsuojelu ja este^ikka Perus- tai keskikoulu Ylioppilas Kuva 5. Metsänomistajien tavoitteet peruskoulutuksen mukaisesti Samanlainen trendi näytti jatkuvan myös ammattikoulutuksen suhteen (kuva 6). Yliopiston suorittaneille metsänomistajilla metsän luonto- ja kauneusarvot dominoivat voimakkaasti. Heille metsä tulonlähteenä ei ollut niin merkityksellinen kuin se oli vähemmän koulutetuilla. Tämän voidaan epäillä johtuvan metsätulojen pienemmästä osuudesta omistajan kaikista tuloista, mutta näitä seikkoja ei kartoitettu kyselyssä. Tulokset koulutusasteen ja tavoitteiden suhteen ovat samansuuntaisia esim. Koskelan (2011) tulosten kanssa. Tulonlähde Virkistys ja vapaa- aika 0,30 0,20 0,10 0,00-0,10-0,20-0,30 Luonnonsuojelu ja este^ikka Ei tutkintoa Amma\koulu Amma\korkeakoulu/ Opisto Yliopisto Kuva 6. Metsänomistajien tavoitteet ammattikoulutuksen mukaisissa ryhmissä

8 Maaseudulla asuvat metsänomistajat edustavat monitavoitteisia metsänkäyttäjiä, joille useat eri metsän tuottamat hyödyt ovat tärkeitä (kuva 7). Maaseudulta taajamiin ja pieniin kaupunkeihin siirryttäessä metsän merkitys varsinkin tulonlähteenä vähenee merkittävästi. Suurissa kaupungeissa asuville puolestaan metsänomistuksen tavoitteissa luonnonsuojelu ja metsän kauneusarvot hallitsevat. Heille myös metsänomistus taloudellisena turvana ja virkistyskäytössä näyttäisi merkitsevän, mutta puunmyynneistä saatavilla tuloilla on vähemmän merkitystä suurissa kaupungeissa asuville kuin maaseudulla asuville omistajille. Tulonlähde Virkistys ja vapaa- aika 0,30 0,20 0,10 0,00-0,10-0,20-0,30 Luonnonsuojelu ja este^ikka Maaseutu Taajama tai pieni kaupunki yli asukkaan kaupunki Kuva 7. Metsänomistajien tavoitteet asuinympäristön mukaisesti 4 Johtopäätökset Yksityismetsänomistajien merkitys metsäteollisuudelle on ollut suuri, ja suomalaiset metsätoimijat ovat lähestyneet historiansa aikana heitä vahvasti puukauppa edellä. Tämä on epäilemättä palvellut hyvin metsäasioista perillä olevia ja tilojensa läheisyydessä asuvia metsänomistajia. Faktorianalyyseillä muodostettu metsänomistuksen tavoitteiden profilointi osoittaa kuitenkin, että nykyinen puukauppa sivuaa suoraan vain yhtä neljästä tavoitteesta ja välillisestikin vain kahta neljästä tavoitteesta, eikä puukauppalähestyminen todennäköisesti puhuttele osaa metsänomistajista lainkaan. Metsäpalvelumarkkinat ovat kuitenkin sirpaloitumassa ja aiempaa tarkemmin kohdennettuun palveluntarjontaan tottuneille asiakkaille on kyettävä tarjoamaan paremmin heidän edustamiensa ryhmien tarpeisiin räätälöityjä palveluita myös metsäalalla, mikäli koko potentiaalista asiakaskuntaa halutaan pitää aktiivisena.

9 Nykyisessä puuntuotannon tavoittamattomissa olevista metsänomistajista on tulostemme mukaan löydettävissä segmenttejä, joita tarkemmin tutkimalla olisi mahdollista tavoittaa myös metsänomistajat, joille ns. perinteisenä pidetyt metsänomistuksen tavoitteet eivät ole etusijalla. Metsänomistajien profiileita erillään tarkasteltaessa naisten, korkeasti koulutettujen ja kaupunkilaisten tavoitteet muodostuvat keskenään samansuuntaisiksi ja nämä ryhmät ovat kauimpana perinteisestä metsä ajattelutavasta. Kyseisten ryhmien osuudet ovat lisäksi kasvussa naismetsänomistajia lukuun ottamatta (Leppänen 2009, Hänninen ym. 2011). Suomalainen metsänomistaja tutkimuksen mukaan viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana kaupungeissa ja taajamissa asuvien metsänomistajien osuus on kasvanut kolmasosasta 45 prosenttiin. Metsänomistajista tilalla asuu 42 prosenttia, kun kymmenen vuotta sitten tilalla asui 50 prosenttia ja kaksikymmentä vuotta sitten 59 prosenttia. Tulostemme perusteella korkeasti koulutettuja, kaupunkilaisia ja naisia on todennäköisimmin vaikeinta tavoittaa perinteisen puukaupan keinoin ja palveluntarjoajien tulisi kyetä kohdentamaan viestintäänsä nykyistä tarkemmin kyetäkseen tavoittelemaan metsänomistajia kattavasti myös tulevaisuudessa. Nykyiset palveluvalikoimat ovat rakennettu tukemaan puukauppaan ja ne palvelevat parhaiten perinteisiä metsätuloista eläviä metsänomistajia. Täten metsäorganisaatioiden olisi perusteltua ottaa huomioon muuttuvan metsänomistajakunnan erilaiset tarpeet yhä paremmin, ja kehittää palveluita myös virkistys-, kauneus- ja luontoarvoja korostaville metsänomistajasegmenteille. Taloudellisten seikkojen korostaminen vuorovaikutuksessa ei välttämättä saa luonnonsuojelua ja virkistystä korostavia metsänomistajia kiinnostumaan metsäomaisuudestaan. Keskeinen tutkimusaihe metsäpalvelumarkkinoiden tulevaisuutta ajatellen on, miten näille arvostuksiltaan erilaisille metsänomistajille luodaan arvoa. Nykyisen palvelutuotannon logiikan kannalta puuntuotannosta vähiten kiinnostuneet saattavat olla heikoiten kannattava ryhmä. Tämän kasvavan asiakasryhmän tarpeiden sivuuttaminen kuitenkin pienentää nykyisten palveluntarjoajien potentiaalista asiakasmäärää. Palveluntarjontaa uudistettaessa tulisikin huomioida, että liiketoimintamallit ja ansaintalogiikka voivat olla täysin toisenlaisia siirryttäessä puunmyyntituloista laajemmassa näkökulmassa lisäarvoa tuottaviin palveluihin.

10 Lähteet: Favada, I.M., Karppinen, H., Kuuluvainen, J., Mikkola, J. & Stavness, C Effects of timber prices, ownership objectives, and owner characteristics on timber supply. Forest Science 55(6): Hänninen, H., Karppinen, H., Ovaskainen, V. & Ripatti, P Metsänomistajan uudistamiskäyttäytyminen. Metsätieteen aikakauskirja 4/2001: Hänninen, H., Karppinen, H. & Leppänen, J Suomalainen metsänomistaja Metlan työraportteja s. Karppinen, H., Hänninen, H. & Ripatti, P Suomalainen metsänomistaja Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Koskela, T Vapaaehtoinen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen - metsänomistajien näkemyksiä METSO- ohjelmasta. Metlan työraportteja s. + liite Kuuluvainen, J., Karppinen, H. & Ovaskainen, V Landowner objectives and nonindustrial private timber supply. Forest Science 42(3): Leppänen, J Metsänomistusrakenteen muutos. Metsän- omistaja 2010 tutkimusseminaari, , Metla, Vantaa. Saatavilla: metsanomistusrakenne.pdf [viitattu ] Rämö, A- K. & Toivonen, R Metsä- ja puukauppapalveluiden laatu ja sen ulottuvuudet metsänomistajien näkökulmasta. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitoksen raportteja 203.

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008

Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008 Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä

Lisätiedot

Metsävarallisuus kansantaloudessa

Metsävarallisuus kansantaloudessa Metsävarallisuus kansantaloudessa OP-Pohjolan metsäpäivä 2.6.2014 Pasi Holm Metsätalouden uusi kukoistus? Metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on ollut laskussa; kääntymässä nousuun (kartonki, sellu

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus

Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Leena Petäjistö & Juho Matala Hirvi, metsät ja metsänomistaja 2 24.6.2015 Metsänomistajakunnan muutokset ja tavoitteet

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien merkitys 100 %

Lisätiedot

+18 % Mediafakta 2013 9/2013

+18 % Mediafakta 2013 9/2013 Lukijamäärän kasvu +18 Mediafakta 2013 9/2013 Levikki ja lukijamäärä Kokonaispainos: 25 000 Lukijamäärä: 79 000 Vuonna 2013 ilmestyy 10 numeroa. Levikki 15 834 kpl + osoitteellinen lisäjakelu Suomen 7

Lisätiedot

Ajankohtaista metsänomistaja- ja suunnittelututkimuksessa

Ajankohtaista metsänomistaja- ja suunnittelututkimuksessa Ajankohtaista metsänomistaja- ja suunnittelututkimuksessa Metsäkeskusten ja Tapion Metsävaratoiminnon neuvottelupäivät, Laukaan Peurunka 27.5.2010 MMT Teppo Hujala Vanhempi tutkija, Metla Joensuu teppo.hujala[at]metla.fi,

Lisätiedot

Lukijamäärän kasvu +16 % vuodessa Mediafakta 2015 10/2014

Lukijamäärän kasvu +16 % vuodessa Mediafakta 2015 10/2014 Lukijamäärän kasvu +16 vuodessa Mediafakta 2015 10/2014 Levikki ja lukijamäärä Levikki: 19 187 Kokonaispainos: 25 000 Lukijamäärä: 92 000 Vuonna 2015 ilmestyy 10 numeroa. Numero Ilmestyy 1. 29. tammikuuta

Lisätiedot

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsätalouden edistämisorganisaatiohankkeen johtoryhmä MMM 21.8.2009 Aineistot Metlan metsänomistajatutkimus vuosi

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos ja palvelutarpeet

Metsänomistusrakenteen muutos ja palvelutarpeet Metsänomistusrakenteen muutos ja palvelutarpeet Harri Hänninen, Metla MHY-päivät 28-29.1.2010 Kongressikeskus Fellmanni, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien

Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi

Lisätiedot

Metsien käyttömuotojen merkitys muuttuu

Metsien käyttömuotojen merkitys muuttuu Mitä metsät merkitsevät tavalliselle kansalaiselle? Liisa Tyrväinen 1 & Harri Silvennoinen 2 1 Metla / Lapin yliopisto 2 JoY, metsätieteellinen tiedekunta Metsä yhteiskunnassa -seminaari Joensuu 6.11.2007

Lisätiedot

Mediafakta 2016 10/2015

Mediafakta 2016 10/2015 Mediafakta 2016 10/2015 Levikki ja lukijamäärä Levikki: 20 235 Kokonaispainos: 25 000 Lukijamäärä: 125 000 Vuonna 2016 ilmestyy 11 numeroa. Numero Ilmestyy 1. 28. tammikuuta 2. 25. helmikuuta 3. 23. maaliskuuta

Lisätiedot

Suomalainen metsänomistaja 2010

Suomalainen metsänomistaja 2010 ISBN 978-951-40-2317-0 (PDF) ISBN 978-951-40-2318-7 (nid.) ISSN 1795-150X Suomalainen metsänomistaja 2010 Harri Hänninen, Heimo Karppinen ja Jussi Leppänen www.metla.fi Metlan työraportteja / Working Papers

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien

Lisätiedot

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Mediafakta /2016

Mediafakta /2016 Mediafakta 2017 10/2016 Levikki ja lukijamäärä Levikki: 20 301 Kokonaispainos: 25 000 Lukijamäärä: 121 000 Vuonna 2017 ilmestyy 11 numeroa. Numero Ilmestyy 1. 26. tammikuuta 2. 23. helmikuuta 3. 23. maaliskuuta

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen

Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Harri Hänninen Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Esityksen

Lisätiedot

Metsälait muuttuvat: mitä tuumii metsänomistaja? Heimo Karppinen. Direktiivit, lait, sertifikaatit sääntely ohjaa metsätaloutta

Metsälait muuttuvat: mitä tuumii metsänomistaja? Heimo Karppinen. Direktiivit, lait, sertifikaatit sääntely ohjaa metsätaloutta Metsälait muuttuvat: mitä tuumii metsänomistaja? Heimo Karppinen Direktiivit, lait, sertifikaatit sääntely ohjaa metsätaloutta Metsätieteen päivä 29.10.2013 Tieteidentalo, Helsinki Metsälaki Metsälain

Lisätiedot

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa Kuva: Erkki Oksanen Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa Harri Silvennoinen, Eeva Karjalainen ja Liisa Tyrväinen Metsätieteen päivä 2010 4.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

1.2 Tavoitteet Kokemukset Metsäasioista Metsätaloudesta Puukaupasta Metsässä liikkumisesta Ympäristöasioista Luonnonsuojelusta Asenteet ja Arvot Metsän merkitys Metsänomistuksen merkitys Suhtautuminen

Lisätiedot

Metsänomistajien puukaupan suunnitteluun liittyvien palveluiden käyttö

Metsänomistajien puukaupan suunnitteluun liittyvien palveluiden käyttö ISBN 978-951-40-2267-8 (PDF) ISSN 1795-150X Metsänomistajien puukaupan suunnitteluun liittyvien palveluiden käyttö Pekka Hyvönen www.metla.fi Metlan työraportteja / Working Papers of the Finnish Forest

Lisätiedot

Aktiivinen metsänomistaja

Aktiivinen metsänomistaja Aktiivinen metsänomistaja metsän arvoketjun tärkeä alku Harri Hänninen Päättäjien 42. Metsäakatemia Maastojakso, Päijät-Häme 11.5.2017 Muutama avaintieto Suomen metsien omistuksesta Yksityishenkilöt omistavat

Lisätiedot

METSÄNOMISTAJIEN KÄSITYKSET METSIEN YHTEISOMISTUKSESTA: METSÄNOMISTAJAKYSELY

METSÄNOMISTAJIEN KÄSITYKSET METSIEN YHTEISOMISTUKSESTA: METSÄNOMISTAJAKYSELY PELLERVON TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAPORTTEJA N:o 204 PELLERVO ECONOMIC RESEARCH INSTITUTE REPORTS No. 204 METSÄNOMISTAJIEN KÄSITYKSET METSIEN YHTEISOMISTUKSESTA: METSÄNOMISTAJAKYSELY Anna-Kaisa

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2009

Metsämaan omistus 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 48/2010 Metsämaan omistus 2009 14.12.2010 Harri Hänninen Yrjö Sevola Metsänomistajia 739 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille

Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä

Lisätiedot

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS

Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista. Syyskuu 2015. Jaakko Hyry TNS Helsinkiläisten mielipiteitä energiantuotannon tulevaisuuden linjauksista Syyskuu 2015 TNS Tutkimuksen toteuttaminen TNS Gallup Oy kartoitti Greenpeacin toimeksiannosta tällä kyselyllä helsinkiläisten

Lisätiedot

Metsämaan omistus

Metsämaan omistus Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 28/2010 Metsämaan omistus 2006 2008 17.6.2010 Harri Hänninen Aarre Peltola Sekä suurten että pienten metsätilojen määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä

Metsän merkitys omaisuuseränä 6.11.2014 Metsäpäivä Metsän merkitys omaisuuseränä 6..04 Metsäpäivä Johtaja Panu Kallio OP-Pohjola Metsät merkittävä osa kotitalouksien kokonaisvarallisuutta Kotitalouksien varallisuus vuonna 0 Finanssivarallisuus Pelto Asunnot

Lisätiedot

Monitavoitteinen metsänomistaja paljon vartijana

Monitavoitteinen metsänomistaja paljon vartijana Monitavoitteinen metsänomistaja paljon vartijana Jari Kuuluvainen, professori Helsingin yliopisto, Metsäekonomian laitos PL 27, 00014 Helsingin yliopisto Puh: (09) 191 57973 jari.kuuluvainen@helsinki.fi

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LIIKUNTAPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset

Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Puunmyyntitulot yksityismetsänomistajan taloudessa

Puunmyyntitulot yksityismetsänomistajan taloudessa Puunmyyntitulot yksityismetsänomistajan taloudessa MIKKO ANTTILA PEKKA RIPATTI AKI JOUHIAHO TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 Nurmijärvi 2008 Puunmyyntitulot yksityismetsänomistajan taloudessa Mikko

Lisätiedot

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu

SunRETU-SELVITYS. Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta. Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu SunRETU-SELVITYS Kuluttajien näkemyksiä aurinkoenergiasta, sen käytöstä ja hankinnasta Tapio Yrjölä syyskuu 2016 Tampereen ammattikorkeakoulu 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 SELVITYKSEN TAUSTAT... 4 2.1 Vastaajien

Lisätiedot

Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen yhdistäminen

Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen yhdistäminen Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimusotteen yhdistäminen Terhi Koskela, Hanna Kumela, Paula Horne ja Harri Hänninen, Metla Eeva Primmer, SYKE FORBID -hanke TUK- ja Ympäristö ja oikeus -tutkimusohjelmien

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2017

TILASTOKATSAUS 4:2017 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 4:201 1.10.201 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 200 2016 Työttömyysaste oli Vantaalla 11, prosenttia vuoden 2016 lopussa. Laskua edellisvuoteen oli 0,5 prosenttiyksikköä, mikä johtui

Lisätiedot

Kehittämishanke metsätilakoon ja rakenteen parantamiseksi

Kehittämishanke metsätilakoon ja rakenteen parantamiseksi Tarkistettu tutkimussuunnitelma 22.4.2009 1 (5) Kehittämishanke metsätilakoon ja rakenteen parantamiseksi Harri Hänninen ja Jussi Leppänen Metla, Vantaan toimintayksikkö Kehittämishankkeen tausta Kansallinen

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2010

Metsämaan omistus 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 8/2012 Metsämaan omistus 2010 20.2.2012 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 737 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin tai

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita Pellervo Economic Research Institute Working Papers

Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita Pellervo Economic Research Institute Working Papers Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita Pellervo Economic Research Institute Working Papers N:o 76 (Lokakuu 2005) METSÄNOMISTAJIEN TAVOITTEET SEKÄ TIETO- JA NEUVONTATARPEET Karoliina Lindroos

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

ENERGIAPUUN TUOTANTO JA MARKKINAT: METSÄNOMISTAJAKYSELY

ENERGIAPUUN TUOTANTO JA MARKKINAT: METSÄNOMISTAJAKYSELY PELLERVON TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAPORTTEJA N:o 199 PELLERVO ECONOMIC RESEARCH INSTITUTE REPORTS No. 199 ENERGIAPUUN TUOTANTO JA MARKKINAT: METSÄNOMISTAJAKYSELY Erno Järvinen Anna-Kaisa Rämö Harri

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Metsätieteen aikakauskirja. Metsänomistajakunnan rakenne 2020: Yleiseen väestömuutokseen perustuvat ennustemallit. Heimo Karppinen ja Magnus Ahlberg

Metsätieteen aikakauskirja. Metsänomistajakunnan rakenne 2020: Yleiseen väestömuutokseen perustuvat ennustemallit. Heimo Karppinen ja Magnus Ahlberg Metsätieteen aikakauskirja t i e d o n a n t o Heimo Karppinen ja Magnus Ahlberg Heimo Karppinen Metsänomistajakunnan rakenne 2020: Yleiseen väestömuutokseen perustuvat ennustemallit Karppinen, H. & Ahlberg,

Lisätiedot

Anna tutki: Naisen asema työelämässä

Anna tutki: Naisen asema työelämässä Anna tutki: Naisen asema työelämässä 2 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tavoitteena selvittää naisten asemaa työelämässä Tutkimuksen teettäjä Yhtyneet Kuvalehdet Oy / Anna-lehti, toteutus Iro Research Oy

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla

Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Julkaistavissa.. klo. Puolueet vasemmisto oikeisto ja arvoliberaali konservatiivi - janoilla Suomalaisista noin neljännes ( %) sijoittaa itsensä enemmän tai vähemmän vasemmistoon ja noin kolmannes ( %)

Lisätiedot

Miten metsänomistajat ja heidän palvelutarpeensa muuttuvat

Miten metsänomistajat ja heidän palvelutarpeensa muuttuvat Miten metsänomistajat ja heidän palvelutarpeensa muuttuvat Harri Hänninen, Metla Metsäkeskusten asiantuntijapalvelutoiminnon neuvottelupäivät 22.4.2010 Gustavelund, Tuusula Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen kehittäminen

Metsänomistusrakenteen kehittäminen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011 "Metsänomistus, puun tarjonta ja metsätietolähteet" Metsänomistusrakenteen kehittäminen Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi

Lisätiedot

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila "Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset"- tutkimusohjelman

Lisätiedot

Suomessa lähes joka viides asukas omistaa metsää

Suomessa lähes joka viides asukas omistaa metsää Metsätieteen aikakauskirja 4/2010 Tieteen tori Pekka Hyvönen, Jukka Malinen, Anna-Kaisa Rämö, Tuula Nuutinen ja Erno Järvinen Vastaavatko suunnittelupalvelut puukaupan haasteisiin? e e m t a Puukaupan

Lisätiedot

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.

Lisätiedot

Omistusmuotona yhteismetsä

Omistusmuotona yhteismetsä Omistusmuotona yhteismetsä Mikä on yhteismetsä? Yksi metsäomaisuuden omistusmuoto mm. yhtymien ja yhteisömuotoisen (Ay, Ky, Oy) omistuksen rinnalla Yhteismetsät ovat verotuksellisesti itsenäisiä, metsätiloista

Lisätiedot

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS

SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 2015 1 SIJOITUSRAHASTOTUTKIMUS Sisällysluettelo 1 YHTEENVETO... 2 2 JOHDANTO... 2 2.1 Tutkimuksen tavoite... 2 2.2 Tutkimuksen toteutus... 2 3 KUVAUS SUOMEN SIJOITUSRAHASTOMARKKINOISTA...

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulosten yhteenveto

Kansalaiskyselyn tulosten yhteenveto Kansalaiskyselyn tulosten yhteenveto Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon tuki (SMUUTO) 5.6.2017 Valtteri Laasonen, Samuli Manu, Susanna Haanpää ja Tommi Ranta Aineiston hankinta Kansalaiskysely on

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

UKKO.fi käyttäjäkysely 2017

UKKO.fi käyttäjäkysely 2017 UKKO.fi käyttäjäkysely 2017 UKKO.fi kevytyrittäjien käyttäjäprofiili Tämän vuotisen käyttäjäkyselyn tavoitteena oli kartoittaa UKKO.fi laskutuspalvelun kautta kevytyrittäjinä itsensä työllistävien ammattilaisten

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

SUOMALAISEN METSÄNOMISTAJAN PROFIILI VUONNA 2030

SUOMALAISEN METSÄNOMISTAJAN PROFIILI VUONNA 2030 PELLERVON TALOUDELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAPORTTEJA N:o 221 PELLERVO ECONOMIC RESEARCH INSTITUTE REPORTS No. 221 SUOMALAISEN METSÄNOMISTAJAN PROFIILI VUONNA 2030 ASENTEIDEN JA NÄKEMYSTEN MUUTOKSET YHDEN

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2015. Mielipiteet ydinvoimasta maaliskuu 2015

Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 2015. Mielipiteet ydinvoimasta maaliskuu 2015 Mielipiteet ydinvoimasta 2015 Sisältö sivu 1. Aineiston rakenne 3 2. Tutkimustulokset Yleissuhtautuminen ydinvoimaan energianlähteenä 5 Ydinvoiman hyväksyminen ilmastomuutoksen torjuntakeinona 11 3. Liitteet

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA

KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET JA TULKINTA 19.6.2013 ARVOPANEELI VAIKUTTAJA- HAASTATTELUT KVALITATIIVINEN ANALYYSI KYSELY- TUTKIMUKSEN HYPOTEESIT JA SUUNNITTELU MÄÄRÄLLINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINEN ANALYYSI KANSAN ARVOT TUTKIMUKSEN TULOKSET

Lisätiedot

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet

Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäsuunnittelun nykytila ja kehittämistarpeet Mikko Kurttila & Katri Korhonen 1 Tausta Vaihe 1: Arvioidaan nykyisiä yksityismetsien metsäsuunnittelun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Vaikuttamisindeksi

Vaikuttamisindeksi Ohjeita viidensien mikroharjoitusten (vk 8) tekemiseksi omatoimisesti: 1. 2 7 12 17 27 32 Vaikuttamisindeksi Käynnistä Tixel-ohjelma työpöydän kuvakkeella, paina Enable Content, avaa ADD-INS, valitse Tixel8-valikosta

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulosten yhteenveto

Kansalaiskyselyn tulosten yhteenveto Kansalaiskyselyn tulosten yhteenveto Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon tuki (SMUUTO) 30.5.2017 Valtteri Laasonen, Samuli Manu, Susanna Haanpää ja Tommi Ranta Aineiston hankinta Kansalaiskysely

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

4 Raakapuumarkkinoiden suhdannebarometri 1

4 Raakapuumarkkinoiden suhdannebarometri 1 4 Raakapuumarkkinoiden suhdannebarometri 1 Barometriin vastanneet metsäteollisuuden tuotantolaitosten edustajat arvioivat tulevan vuoden kotimaisen tukkipuun ja erityisesti tuontipuun ostomäärät suuremmiksi

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot

Erno Järvinen - Ritva Toivonen - Paavo Kaimre

Erno Järvinen - Ritva Toivonen - Paavo Kaimre Erno Järvinen - Ritva Toivonen - Paavo Kaimre THE INFORMATION AND TRAINING NEEDS OF PRIVATE FOREST OWNERS IN ESTONIA YKSITYISMETSÄNOMISTAJIEN TIETO- JA KOULUTUS- TARPEET VIROSSA Pellervon taloudellisen

Lisätiedot

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014 Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK 30.10.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen, jossa käsiteltiin seuraavia

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Mielipiteet ydinvoimasta

Mielipiteet ydinvoimasta Mielipiteet ydinvoimasta Maaliskuu 12 Pauli Minkkinen 22262 TUTKIMUKSEN TILAAJA Energiateollisuus ry. TUTKIMUSMENETELMÄ: Puhelinhaastattelu HAASTATTELUAJANKOHTA: 28.2.-12.3.12 HAASTATTELUJEN MÄÄRÄ: 02

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Metsäpalveluiden tarjoajien tarkastelu

Metsäpalveluiden tarjoajien tarkastelu Metsäpalveluiden tarjoajien tarkastelu TEM raportti / FP- serven tuloksia / Mattila, O., Häyrinen, L., Berghäll, S., Toppinen, A. & Tervo, M. Tutkimuksen taustaa Ruotsin ja Suomen metsäpalvelumarkkinoiden

Lisätiedot