Puunmyyntitulot yksityismetsänomistajan taloudessa

Transkriptio

1 Puunmyyntitulot yksityismetsänomistajan taloudessa MIKKO ANTTILA PEKKA RIPATTI AKI JOUHIAHO TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 Nurmijärvi 2008

2 Puunmyyntitulot yksityismetsänomistajan taloudessa Mikko Anttila Pekka Ripatti Aki Jouhiaho TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 ISBN ISSN

3 TTS PL 5 (Kiljavantie 6) RAJAMÄKI Tekijä(t) Mikko Anttila, Pekka Ripatti & Aki Jouhiaho Julkaisusarja ja numero TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 Julkaisuaika (kk ja vuosi) Joulukuu 2008 Toimeksiantaja Maa- ja metsätalousministeriö Julkaisun nimi Puunmyyntitulot yksityismetsänomistajan taloudessa Tutkimuksen nimi Yksityismetsätalouden kannattavuus ja puun tarjonta 2015 Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia puunmyyntitulojen taloudellista merkitystä metsänomistajille ja puunmyyntitulojen käyttökohteita. Lisäksi selvitettiin puunmyyntitulojen talletustapoja rahalaitoksiin. Tutkimus perustui 449 yksityisen metsätilan omistajan vastaukset sisältävään valtakunnalliseen postikyselyaineistoon. Vuosina metsänomistajista 43 prosentilla puunmyyntitulot olivat alle 5 prosenttia heidän nettotuloistaan. Metsänomistajista 39 prosenttia sai puunmyyntituloista 5 20 prosenttia nettotuloistaan. Nettotuloistaan prosenttia puunmyyntituloista sai 9 prosenttia metsänomistajista ja yli 40 prosenttia 8 prosenttia metsänomistajista. Suurin merkitys puunmyyntituloilla oli maa- ja metsätalousyrittäjille sekä maaseudulla asuville metsänomistajille. Maa- ja metsätalousyrittäjistä 44 prosenttia sai vähintään viidesosan nettotuloistaan puunmyyntituloista, kun palkansaajista ja eläkeläisistä vain noin joka kymmenes metsänomistaja sai vastaavan osuuden puukaupoista. Maaseudulla asuvista metsänomistajista neljännes sai puunmyyntituloista yli viidenneksen nettotuloistaan, kun taajamissa ja kaupungeissa asuville metsänomistajille puunmyyntitulot edustivat vastaavaa osuutta vain 8 prosentille. Normaali päivittäinen kulutus oli puunmyyntitulojen pääasiallinen käyttökohde 40 prosentille metsänomistajista. Lopuille 60 prosentille puunmyyntitulojen pääasiallinen käyttökohde oli lainojen maksu, säästäminen ja sijoittaminen sekä investoinnit kukin noin viidesosan osuudella. Metsänomistajista 78 prosenttia oli tallettanut puunmyyntitulonsa tavalliselle pankkitilille. Pankkien sijoitustilejä oli käyttänyt 10 prosenttia ja pankin kautta osakkeisiin tai sijoitusrahastoon oli myyntitulonsa ohjannut 9 prosenttia metsänomistajista. Metsänomistajista valtaosa eli 59 prosenttia oli tallettanut puunmyyntitulonsa Osuuspankkiin. Nordeaa oli käyttänyt talletuksiin vajaa neljännes ja Sampo Pankkia alle kymmenesosa metsänomistajista. Avainsanat puunmyyntitulot, metsänomistajat, yksityismetsätalous ISBN ISSN Yksikkö TTS tutkimus Luonnonvara-ala: metsä PL 5, Rajamäki puh (09) Kieli Suomi Sivuja 21 + liite 5 Hinta (vain verkkoversiona) Myynti TTS (Työtehoseura ry) PL 5, RAJAMÄKI puh (09) TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 (2008) 2

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO YKSITYISMETSIEN PUUNMYYNTITULOT AINEISTO Aineiston hankinta Aineiston kuvaus TULOKSET Puunmyyntitulojen merkitys metsänomistajille Puunmyyntitulojen käyttökohteet Puunmyyntitulojen tallettaminen rahalaitoksiin TARKASTELU LÄHTEET LIITE TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 (2008) 3

5 1 JOHDANTO Yksityismetsänomistajilla on merkittävä asema Suomen puumarkkinoilla. Peräti 80 prosenttia suomalaisen metsäteollisuuden jalostamasta kotimaisesta puusta on peräisin yksityismetsistä (Metsätilastollinen ). Metsätalouden vuosittaiset puunmyyntitulot mukaan lukien Metsähallituksen ja metsäyhtiöiden tulot ovat olleet 2000-luvulla keskimäärin 1,9 miljardia euroa (vuoden 2007 rahanarvoon elinkustannusindeksillä muunnettuna, Metsätilastollinen 2007, Uotila 2008). Niistä lähes 90 prosenttia oli yksityismetsänomistajien puunmyyntituloja, mikä vastaa noin yhtä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Metsänomistajien puunmyyntikäyttäytymistä on Suomessa tutkittu runsaasti (Ihalainen 1990, Ovaskainen & Kuuluvainen 1994, Ripatti 1996, Karppinen ym. 2002, Ruohola ym. 2004). Metsänomistajien puunmyyntihalukkuuteen vaikuttavat metsien hakkuumahdollisuudet sekä monet talouden rakenteelliset ja suhdanneluonteiset tekijät sekä metsänomistajien tavoitteet ja sosioekonominen tausta. Puunmyyntitulojen osalta on tutkittu eniten puunmyyntitulojen aluetaloudellisia vaikutuksia ja omistajaryhmittäistä jakautumista (Salminen 1982, Häkkilä & Voutilainen 1984, Kurkela 1997, Järveläinen ym. 1998, Hänninen ym. 2007). Rakenteellisista kysymyksistä se, kuinka suuri on puunmyyntitulojen osuus metsänomistajan taloudessa ja se, mihin käyttökohteisiin metsänomistajat käyttävät puunmyyntituloja ovat vähemmän tunnettuja asioita. Puunmyyntitulojen osuutta yksityismetsänomistajan taloudessa ovat selvittäneet Haverinen (1989), Mustonen (1996), Jouhiaho (1998) ja Järvinen ym. (2006). Mustonen tutki Kaakkois-Suomen metsänomistajien vuosien puunmyyntitulojen määrää ja osuutta kotitalouksien tuloista. Haverinen selvitti metsätulojen osuutta metsänomistajien kokonaistuloista Etelä-Savossa 1980-luvulla, Jouhiaho Pohjois-Karjalassa luvulla ja Järvinen ym. koko valtakunnassa vuonna 2005 metsää omistaneiden metsänomistajien keskuudessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia puunmyyntitulojen merkitystä metsänomistajan taloudessa ja niiden käyttöä. Vastauksia pyrittiin hakemaan kysymyksiin, kuinka suuren osan puunmyyntitulot muodostavat metsänomistajan taloudessa ja mihin käyttökohteisiin puunmyynneistä saatuja tuloja käytetään. Lisäksi selvitettiin puunmyyntitulojen talletustapoja rahalaitoksiin. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 (2008) 4

6 2 YKSITYISMETSIEN PUUNMYYNTITULOT Vuodesta 1993 vuoteen 2007 ulottuvalla 15 vuoden tarkastelujaksolla yksityismetsänomistajien puunmyyntitulot olivat alimmillaan 1990-luvun alkuvuosina (kuva 1; Metsätilastollinen ). Tämän jälkeen puunmyyntitulot nousivat aina vuosituhannen vaihteeseen saakka, jonka jälkeen ne kääntyivät lievään laskusuuntaan. Vuonna 2006 hehtaarikohtaiset bruttokantorahatulot jäivät 103 euroon eli reaalisesti alimmiksi sitten vuoden Keskeisiä syitä tähän olivat metsäverotuksen siirtymäkauden loppumisen aiheuttama häiriö puukaupassa sekä syksyn huonot puunkorjuukelit (Metsätilastollinen 2007). Kuva 1. Yksityismetsätalouden puunmyyntitulot (bruttokantorahatulot) vuosina metsämaan pinta-alaa kohti (Metsätilastollinen , Uotila 2008). Tulot on muunnettu vuoden 2007 rahanarvoon (elinkustannusindeksi). Vuonna 2007 puunmyyntitulot nousivat lisääntyneen kotimaisen puun kysynnän myötä kaikkien aikojen ennätykseen. Yksityismetsistä myytiin puuta ennätykselliset 40,5 miljoonaa kuutiometriä, mikä tarkoitti edellisvuoden puukauppamääriin verrattuna 25 prosentin kasvua (Mustonen 2008). Yksityismetsänomistajien puunmyyntitulot olivat vuonna ,1 miljardia euroa (yli 150 /ha). Reaalista kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 45 prosenttia (Uotila 2008). Yksityismetsien puunmyyntitulot jakautuvat suurelle määrälle metsänomistajia. Yksityismetsänomistajien omistamia vähintään 2 hehtaarin kokoisia metsätiloja oli vuonna 2005 noin (Metsätilastollinen 2007). Ne ovat usein perheiden, perikuntien tai yhtymien hallinnassa, jolloin puunmyyntitulot jakavien metsänomistajien määrä on huomattavasti metsätilojen lukumäärää suurempi. Hännisen ym. (2007) arvion mukaan metsää omistavien suomalaisten lukumäärä vaihtelee henkilöön. Vähintään viiden hehtaarin metsätilan kokonaan tai osittain omistavia henkilöitä olisi tällöin ja vähintään kaksi hehtaaria omistavia Pidemmän aikavälin tarkastelussa puunmyyntitulojen merkitys ansiotuloihin nähden on pienentynyt. Palkansaajien ansiotulot ovat 30 viime vuoden aikana lähes kaksinkertaistuneet metsänomistajien puunmyyntituloihin verrattuna. Muista tulonlähteistä eläkkeiden kehitys on seurannut ansiotuloja, joskin hieman alemmalla tasolla. Pääomatulot yli 3,5-kertaistuivat vuosina TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 (2008) 5

7 Tilastokeskuksen tulokäsiteluokituksen mukaan kotitalouksien käytettävissä olevat tulot pitävät sisällään palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot, kotitalouden saamat tulonsiirrot, kotitalouden maksamat tulonsiirrot sekä muutamia laskennallisia tuloeriä, kuten asuntotulon eli omistusasunnon kotitaloudelle tuottaman nettohyödyn (Tilastokeskus 2008). Yksityismetsätalouden liiketuloksella (aiemmin käytetty termiä nettotulos) tarkoitetaan metsänomistajan saamia puunmyyntituloja ja puuntuotantoon saatuja valtion tukia, joista on vähennetty puuntuotannon kustannukset (Metsätilastollinen ). Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat nousseet tasaisesti vuosina , kun samanaikaisesti yksityismetsätalouden liiketulos on pysynyt likipitäin samalla tasolla (kuva 2). Tarkastelujaksolla kotitalouksien käytettävissä olevat tulot nousivat 40 prosenttia eurosta euroon, kun metsätilakohtainen liiketulos oli koko tarkastelujaksolla keskimäärin euroa. Tilastokeskuksen määritelmän mukaiset kotitalouksien käyttettävissä olevat tulot ja esimerkkiin laskettu metsänomistajakohtainen liiketulos eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään (esim. verotusta ei ole huomioitu liiketuloksessa), vaan sen tarkoitus on kuvata puumyyntitulojen ja kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen välistä kehitystä. Kuva 2. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot (Tilastokeskus 2008) ja metsätilakohtainen liiketulos vuosina vuoden 2006 rahanarvoon elinkustannusindeksillä deflatoituna. Metsätilakohtainen liiketulos on laskettu Metsäntutkimuslaitoksen (Metsätilastollinen ) tilastoiman yksityismetsätalouden liiketuloksen ja vähintään kahden hehtaarin metsätilojen lukumäärän osamääränä. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 (2008) 6

8 3 AINEISTO 3.1 Aineiston hankinta Tutkimuksen aineisto hankittiin postikyselyllä, jonka perusjoukon muodostivat vähintään viiden hehtaarin suuruiset metsänhoitomaksua maksavat yksityiset metsätilat. Yksityistilat voivat olla yhden tai useamman henkilön, henkilö- tai kiinteistöyhtymän tai perikunnan omistuksessa. Tutkimukseen poimittiin satunnaisesti systemaattisella tasaväliotannalla metsänomistajan otos Maataloustuottajain Palvelu Oy:n metsänomistajarekisteristä. Vuonna 2005 rekisteri käsitti tilan tiedot. Postikysely osoitettiin metsänomistajalle tai tilan metsäasioista vastaavalle henkilölle. Saman postikyselyn yhteydessä kerättiin aineisto metsävakuuttamista käsittelevään tutkimukseen (Anttila 2006a & 2006b). Kyselylomake saatekirjeineen (liite 1) lähetettiin syyskuussa Vastaamatta jättäneille metsänomistajille lähetettiin reilun viikon kuluttua uusi kyselylomake ja sen jälkeen vielä muistutuskortti. Määräaikaan mennessä palautettiin 459 vastauslomaketta. 10 puutteellisesti täytettyä lomaketta hylättiin, joten tutkimuksessa käytetty aineisto koostui 449 havainnosta. Yhteensä 61 vastaanottajaa ei tavoitettu osoitetietojen muuttumisen takia tai he eivät enää omistaneet metsää, joten 939 metsätilan omistajaa tavoittaneen postikyselyn vastausprosentti oli 48. Katoanalyysillä pyrittiin arvioimaan kerätyn kyselyaineiston edustavuutta. Katoanalyysi suoritettiin puhelinhaastatteluin ja vertaamalla metsänomistajien taustatekijöiden jakaumia aikaisemmin tehtyihin metsänomistajakyselyiden aineistoihin. Postikyselyyn vastaamatta jättäneistä poimittiin 50 tilan otos systemaattisella satunnaisotannalla tavoitteena vähintään 20 haastattelua. Puhelinhaastattelussa metsänomistajalta kysyttiin tutkimuksen kannalta keskeiset perustiedot ja syytä postikyselyyn vastaamatta jättämiseen. Varsinaiseen kyselyyn ja katoanalyysiin vastanneiden metsänomistajien taustapiirteitä verrattiin χ²-testillä. Puhelinhaastattelujen mukaan kyselyyn vastaamatta jättäneet eivät eronneet taustapiirteiltään vastanneista. Myöskään puunmyynnin suhteen ei ollut eroja. Haastateltujen metsänomistajien mukaan eniten vastaamattomuuteen vaikutti postikyselyiden suuri määrä. Lisäksi ajan puute tai kyselyn unohtuminen olivat yleisiä syitä vastaamatta jättämiselle. Osa haastatelluista koki myös kyselyn aiheen liian vaikeaksi. 3.2 Aineiston kuvaus Kyselyyn vastanneista metsänomistajista noin kolme neljäsosaa oli miehiä (kuva 3). Metsänomistajien keski-ikä oli 60 vuotta. Vähintään 60-vuotiaita oli yli puolet metsänomistajista ja alle 40-vuotiaita kuusi prosenttia. Ammattiaseman mukaisessa tarkastelussa suurin osa oli eläkeläisiä. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat palkansaajat sekä maa- ja metsätalousyrittäjät. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 (2008) 7

9 Kuva 3. Tutkimuksen aineisto metsänomistajien sukupuolen, ikäluokan ja ammattiaseman mukaan. Valtaosa metsänomistajista asui maaseudulla (kuva 4). Noin viidennes metsänomistajista asui taajamissa tai pienissä kaupungeissa. Samoin viidennes asui yli asukkaan kaupungeissa. Puolet metsänomistajista asui tilalla ja muualla tilan sijaintikunnassa asuvia oli lähes viidesosa. Hieman yli 30 prosenttia metsänomistajista asui tilan sijaintikunnan ulkopuolella. Kuva 4. Tutkimuksen aineisto metsänomistajien asuinpaikan ja tilalla asumisen mukaan. Kolme neljäsosaa tiloista oli perheomistuksessa eli yhden henkilön tai puolisoiden ja/tai lasten yhteisomistuksessa (kuva 5). Yhtymä oli 1,5 kertaa perikuntaa yleisempi omistusmuoto. Eniten metsätiloja oli alle 20 hehtaarin luokassa. Metsätilojen pinta-ala vaihteli kahdesta hehtaarista 520 hehtaariin keskikoon ollessa 42 hehtaaria. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 (2008) 8

10 Kuva 5. Tutkimuksen aineisto tilan hallintatavan ja metsätilan pinta-alaluokan mukaan. Tutkimuksen aineiston edustavuutta voidaan arvioida käyttämällä vertailuaineistona vuosia koskevaa valtakunnallista metsänomistajatutkimusta (Ruohola ym. 2004) sekä Karppisen ym. (2002) vuosia koskevaa yksityismetsänomistuksen rakennetta käsittelevää tutkimusta. Ruoholan ym. tutkimus perustui lähes 900 ja Karppisen ym. tutkimus noin metsänomistajaa käsittäviin aineistoihin. Tämän tutkimuksen sekä Ruoholan ym. ja Karppisen ym. tutkimusten aineistojen metsänomistajien taustajakaumat vastasivat varsin hyvin toisiaan (kuvat 6 ja 7). Jakaumissa havaittavissa oleva metsänomistajien vanheneminen, naisistuminen ja eläköityminen ovat ajan myötä tapahtuvaa luonnollista metsänomistajarakenteen kehitystä. Perheomistuksen osuus oli samansuuruinen kaikissa tutkimuksissa, mutta perikuntien osuus oli tässä tutkimuksessa vain 10 prosenttia, kun se vertailluissa tutkimuksissa oli 14 ja 16 prosenttia. Vastaavasti yhtymien osuus tässä tutkimuksessa oli suurempi kuin vertailluissa tutkimuksissa. Tämä tutkimus Ruohola ym. Karppinen ym. Prosenttia Kuva 6. Tämän tutkimuksen sekä Ruoholan ym. (2004) ja Karppisen ym. (2002) tutkimusten metsänomistaja-aineistojen sukupuoli-, ikäluokka- ja ammattiasemajakaumat. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 (2008) 9

11 Kuva 7. Tämän tutkimuksen sekä Ruoholan ym. (2004) ja Karppisen ym. (2002) tutkimusten metsänomistaja-aineistojen asuinpaikka-, omistusmuoto- ja metsäpinta-alajakaumat. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 (2008) 10

12 4 TULOKSET 4.1 Puunmyyntitulojen merkitys metsänomistajille Vuosina metsänomistajista 61 prosenttia teki vähintään yhden puukaupan. Koska tutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2005, kyseisen vuoden osalta metsänomistajilta pyydettiin arvioita loppuvuoden puukaupoista ja koko vuoden myyntimääristä. Keskimääräistä useammin puukauppoja tekivät maa- ja metsätalousyrittäjät, miehet, alle 40-vuotiaat, maaseudulla asuvat metsänomistajat ja perheomistuksessa olevien tilojen omistajat. Tilojen koon kasvaessa luonnollisesti myös puunmyynnit kasvoivat (taulukko 1). Taulukko 1. Metsänomistajien puunmyynnit vuosina taustatekijöiden mukaan. Puuta myyneet metsänomistajat, % Puukaupan koko m³/tila/vuosi Myyntimäärä m³/ha/vuosi Ammattiasema Palkansaaja ,9 Maa- ja metsätalousyrittäjä ,1 Eläkeläinen ,9 Muu ,1 Sukupuoli Mies ,7 Nainen ,2 Ikä Alle 40-vuotias , vuotias ,9 Vähintään 60-vuotias ,1 Asuinpaikka Maaseutu ,4 Taajama tai pienehkö kaupunki ,3 Kaupunki (yli asukasta) ,6 Tilan hallintatapa Perheomistus ,4 Yhtymä tai perikunta ,2 Tilan kokoluokka Alle 20 ha , ,9 ha ,7 Vähintään 50 ha ,2 Kaikki ,9 Vuotuisten puukauppojen keskikoko oli 467 kuutiometriä. Vuotuinen puukauppojen koko tarkoittaa puukauppamäärien keskiarvoa niiden vuosien osalta, jolloin puuta on myyty. Toisin sanoen vuotuinen puukaupan keskikoko ei tarkoita yksittäisten puukauppojen keskimääräistä kokoa vaan koko vuoden aikana tehtyjä puukauppoja yhteensä. Keskimääräistä suurempia vuotuisia puukauppoja olivat tehneet maa- ja metsätalo- TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 (2008) 11

13 usyrittäjät, yhtymät, miehet, vuotiaat, taajamassa asuvat metsänomistajat sekä vähintään 50 hehtaaria metsää omistavien tilojen omistajat (taulukko 1). Keskimääräinen hehtaarikohtainen puun myyntimäärä oli vuodessa 3,9 m 3. Alle 20 hehtaaria metsää omistavat metsänomistajat, yhtymät, perikunnat sekä maa- ja metsätalousyrittäjät olivat myyneet puuta hehtaaria kohti eniten. Vuosina metsänomistajista 43 prosentilla puunmyyntitulot olivat alle 5 prosenttia heidän nettotuloistaan (kuva 8). Tästä ryhmästä puuta ei myynyt lainkaan 39 prosenttia metsänomistajista. Sen sijaan puuta myynneistä metsänomistajista 65 prosenttia ja 39 prosenttia kaikista metsänomistajista sai puunmyyntituloista 5 20 prosenttia nettotuloistaan. Nettotuloista prosenttia sai 9 prosenttia metsänomistajista ja yli 40 prosenttia 8 prosenttia metsänomistajista. Kuva 8. Metsänomistajien puunmyyntien osuudet nettotuloista vuosina Keskimääräistä useammin puukauppatulojen osuus metsänomistajien nettotuloista oli yli viidesosan nettotuloista maa- ja metsätalousyrittäjillä, vähintään 50 hehtaarin tilojen omistajilla sekä maaseudulla asuvilla metsänomistajilla (taulukko 2). Sen sijaan selvästi vähemmän puukauppatuloja oli kertynyt naisille, kaupunkilaisille, alle 20 hehtaarin tilojen omistajille, palkansaajille sekä ammattiasemaltaan ryhmään muu (muut yrittäjät, työttömät ja opiskelijat ym.) kuuluville metsänomistajille. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 (2008) 12

14 Taulukko 2. Puukauppatulojen osuus metsänomistajien nettotuloista vuosina taustatekijöiden mukaan. Alle 5 % 5 20 % yli 20 % Yht. % metsänomistajista Ammattiasema Palkansaaja Maa- ja metsätalousyrittäjä Eläkeläinen Muu Sukupuoli Mies Nainen Ikä Alle 40-vuotias vuotias Vähintään 60-vuotias Asuinpaikka Maaseutu Taajama tai pienehkö kaupunki Kaupunki (yli asukasta) Tilan hallintatapa Perheomistus Yhtymä tai perikunta Tilan kokoluokka Alle 20 ha ,9 ha Vähintään 50 ha Kaikki Puunmyyntitulojen käyttökohteet Metsänomistajista 40 prosenttia ilmoitti puunmyyntitulojen pääasialliseksi käyttökohteeksi normaalin ja päivittäisen kulutuksen (kuva 9). Etenkin eläkeläiset, naiset, vähintään 60-vuotiaat sekä alle 20 hehtaarin tilojen omistajat käyttivät keskimääräistä enemmän puunmyyntitulojaan päivittäiseen kulutukseen (taulukko 3) Sen sijaan puukauppatuloillaan keskimääräistä enemmän lainojaan lyhensivät vuotiaat sekä ammattiasemaltaan ryhmään muu kuuluvat metsänomistajat (muut yrittäjät, työttömät ja opiskelijat ym.). Säästämiseen ja sijoittamiseen keskimääräistä useammin puunmyyntitulonsa ohjasivat vähintään 60-vuotiaat, kaupunkilaiset sekä yli 20 hehtaarin tilojen omistajat. Alle 40-vuotiaat ja maa- ja metsätalousyrittäjät käyttivät puunmyyntitulojaan keskimääräistä useammin suureen kertaluonteisiin hankintoihin ja investointeihin. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 (2008) 13

15 20 % Kulutus 40 % Lainat 22 % Säästö 18 % Suuret hankinnat/ investoinnit Kuva 9. Yksityismetsänomistajien puunmyyntitulojen pääasialliset käyttökohteet. Taulukko 3. Puunmyyntitulojen pääasiallinen käyttö taustatekijöiden mukaan. Normaali ja päivittäinen kulutus Lainojen hoito Säästäminen/sijoitta minen Suuri kertaluonteinen hankinta/ investointi Yht. % metsänomistajista Ammattiasema Palkansaaja Maa- ja metsätalousyrittäjä Eläkeläinen Muu Sukupuoli Mies Nainen Ikä Alle 40-vuotias vuotias Vähintään 60-vuotias Asuinpaikka Maaseutu Taajama tai pienehkö kaupunki Kaupunki (yli asukasta) Tilan hallintatapa Perheomistus Yhtymä tai perikunta Tilan kokoluokka Alle 20 ha ,9 ha Vähintään 50 ha Kaikki TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 (2008) 14

16 Suurista kertaluonteisista hankinnoista ja investoinneista selvästi tärkeimmät puukauppatulojen käyttökohteet olivat maatalouden rakennus- tai koneinvestoinnit (kuva 10). Kertaluontoisen suuren hankinnan tai investoinnin toteuttaneista metsänomistajista 45 prosenttia käytti pääosan puunmyyntituloistaan maatalouden rakennuksiin ja koneisiin. Seuraavaksi yleisimpiä hankintoja olivat auto, vene, asunto-osake ja lisämetsä. Kuva 10. Metsänomistajien puukauppatuloilla tehtyjen kertaluonteisten hankintojen tai investointien pääasialliset käyttökohteet. 4.3 Puunmyyntitulojen tallettaminen rahalaitoksiin Metsänomistajista 78 prosenttia oli tallettanut puunmyyntitulonsa tavalliselle pankkitilille (kuva 11). Pankkien sijoitustilejä oli käyttänyt 10 prosenttia ja pankin kautta osakkeisiin tai sijoitusrahastoon oli myyntitulonsa ohjannut 9 prosenttia metsänomistajista. Pankin tai vakuutuslaitoksen metsänhoitotilille talletuksia oli tehnyt sadasosa vastaajista. Keskimääräistä useammin puunmyyntitulonsa tavalliselle pankkitilille olivat ohjanneet yhteisomistustilojen omistajat, naiset, alle 40-vuotiaat sekä alle 20 hehtaarin tilojen omistajat (taulukko 4). Kuva 11. Metsänomistajien viimeisimmän puukaupan talletustapa rahalaitokseen. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 (2008) 15

17 Taulukko 4. Puunmyyntitulojen talletustapa rahalaitoksiin taustatekijöiden mukaan. Tavallinen pankkitili Muualle Yht. % metsänomistajista Ammattiasema Palkansaaja Maa- ja metsätalousyrittäjä Eläkeläinen Muu Sukupuoli Mies Nainen Ikä Alle 40-vuotias vuotias Vähintään 60-vuotias Asuinpaikka Maaseutu Taajama tai pienehkö kaupunki Kaupunki (yli asukasta) Tilan hallintatapa Perheomistus Yhtymä tai perikunta Tilan kokoluokka Alle 20 ha ,9 ha Vähintään 50 ha Kaikki Metsänomistajista valtaosa eli 59 prosenttia oli tallettanut puunmyyntitulonsa Osuuspankkiin (kuva 12). Nordeaan puunmyyntitulonsa oli tallettanut vajaa neljännes ja Sampo Pankkiin alle kymmenesosa metsänomistajista. Maa- ja metsätalousyrittäjät, maaseudulla asuvat sekä vähintään 50 hehtaarin tilojen omistajat olivat tallettaneet keskimääräistä useammin puunmyyntitulonsa Osuuspankkiin (taulukko 5). Kuva 12. Metsänomistajien viimeisimmän puukaupan puunmyyntitulojen talletukseen käytetty rahalaitos. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 (2008) 16

18 Puunmyyntitulojen talletukseen käytetty rahalaitos taustatekijöiden mu- Taulukko 5. kaan. Osuuspankki Pankki Sampo Nordea Muu Yht. % metsänomistajista Ammattiasema Palkansaaja Maa- ja metsätalousyrittäjä Eläkeläinen Muu Sukupuoli Mies Nainen Ikä Alle 40-vuotias vuotias Vähintään 60-vuotias Asuinpaikka Maaseutu Taajama tai pienehkö kaupunki Kaupunki (yli asukasta) Tilan hallintatapa Perheomistus Yhtymä tai perikunta Tilan kokoluokka Alle 20 ha ,9 ha Vähintään 50 ha Kaikki TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 (2008) 17

19 5 TARKASTELU Tutkimuksen aineiston jakaumat metsänomistajien taustatekijöiden osalta vastasivat hyvin Ruoholan ym. (2004) ja Karppisen ym. (2002) metsänomistajatutkimusten kooltaan suuria aineistoja. Kyselyyn vastaamattomien keskuudessa tehtyjen puhelinhaastattelujen mukaan metsänomistajat olivat taustoiltaan ja puunmyyntikäyttäytymiseltään samankaltaisia, eivätkä kyselyyn vastaamattomat ole siis vastanneista olennaisesti poikkeava ryhmä. Käsillä olevan tutkimuksen aineiston voidaan siis olettaa edustavan suomalaisia metsänomistajia varsin hyvin. Käytännössä puunmyyntitulojen merkitystä ja käyttöä tiedusteltiin kyselytutkimuksessa yhdeltä metsätilan asioista vastaavalta henkilöltä, vaikka tilalla saattoi olla useita omistajia. Useita omistajia saattaa olla perheomistuksessa olevilla tiloilla ja erityisesti henkilö- ja kiinteistöyhtymän sekä perikunnan omistuksessa olevalla tiloilla. Tämä saattaa synnyttää tuloksiin jonkin verran virhettä tarkasteltaessa metsäomaisuuden määrän suhdetta puunmyyntitulojen taloudelliseen merkitykseen ja käyttöön, sillä kyselyyn vastanneella henkilöllä ei ole todennäköisesti aina käytettävissä kaikkia koko metsätilan puunmyyntituloja. Toisaalta tilanne on metsänomistajakyselyille tyypillinen; vain yksi metsätilan mahdollisesti useista omistajista edustaa kaikkia metsätilan omistajia. Tutkimusaineiston vastauksista 25 prosenttia oli perikunnan tai yhtymän edustajilta. 90-luvun lopulla lähes puolella pohjoiskarjalaisista metsänomistajista metsätulot edustivat bruttotuloista korkeintaan 10 prosentin osuutta ja noin viidennekselle metsänomistajista yli 30 prosentin osuutta (Jouhiaho 1998). Kymmenen vuotta aikaisemmin eli 80-luvun lopulla kantorahatuloilla oli Etelä-Savon metsänomistajille vieläkin suurempi merkitys. Puunmyyntitulot edustivat kokonaistuloista alle 10 prosenttia vain neljännekselle metsänomistajista ja yli 30 prosenttia kolmannekselle metsänomistajista (Haverinen 1989). Valtakunnallisen kyselytutkimuksen mukaan vuonna 2005 metsätulot edustivat yli 30 prosenttia tuloista enää noin kymmenelle prosentille metsänomistajia (Järvinen ym. 2006). Haverisen (1989), Jouhiahon (1998) ja Järvisen ym. (2006) tutkimuksissa käytetty puunmyyntitulojen merkitystä kuvaava jakauma oli luokiteltu eri tavalla kuin tässä tutkimuksessa, mutta puunmyyntitulojen merkityksen metsänomistajan taloudessa voidaan arvioida olleen Pohjois-Karjalassa 90-luvun ja Etelä-Savossa 80-luvun lopuilla suurempi kuin nyt koko maassa keskimäärin. Tässä tutkimuksessa noin 80 prosenttia metsänomistajista sai tuloistaan korkeintaan 20 prosenttia puunmyyntituloista ja Pohjois- Karjalassa yhtä suuri osa metsänomistajista sai tuloista korkeintaan 30 prosenttia. Vuosina alle viidesosalla metsänomistajista puunmyyntitulot muodostivat vähintään viidesosan heidän nettotuloistaan. Omistajaryhmittäin oli kuitenkin huomattavia eroja, sillä metsä- ja maatalousyrittäjistä 44 prosenttia sai vähintään viidesosan nettotuloistaan puukaupoista, kun taas palkansaajien ja eläkeläisten keskuudessa vain noin joka kymmenes omistaja sai puukaupoista yhtä suuren osan tuloistaan. Omistajaryhmien välistä eroa saattaa korostaa erilaiset hankintakauppojen osuudet. Hankintalisän huomioimista ei kyselylomakkeessa ohjeistettu, joten erityisesti metsä- ja maatalousyrittäjillä puunmyyntitulojen osuudessa on todennäköisesti mukana myös hankintalisänä maksettavaa työtuloa. Puunmyyntituloilla on suurempi merkitys tulonlähteenä maaseudulla kuin taajamissa ja kaupungeissa asuville metsänomistajille. Maaseudulla asuvista metsänomistajista puunmyyntituloilla oli yli 20 prosentin osuus nettotuloista noin neljänneksellä, kun taajamissa ja kaupungeissa asuvilla metsänomistajilla yhtä suuri merkitys puunmyyntituloilla oli vain 8 prosentille metsänomistajista. Myös Mustosen (1996) Kaakkois- Suomen metsänomistajia koskeneessa tutkimuksessa puunmyyntitulojen merkitys oli suurin maaseudun metsänomistajilla (18 prosenttia kokonaistuloista) ja pienin merkitys TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 (2008) 18

20 niillä oli taajamassa (6 prosenttia) ja kaupungissa (5 prosenttia) asuville metsänomistajille. Puunmyyntitulojen merkitystä maaseudulla asuvien metsänomistajien taloudessa korostaa muualla asuviin nähden pienempi muiden tulojen määrä. Mustosen (1996) mukaan muut kuin puunmyynneistä saadut veronalaiset tulot olivat ja -90-lukujen vaihteessa kaakkoissuomalaisilla kaupunkilaismetsänomistajilla kaksinkertaiset verrattuna maalla asuviin metsänomistajiin. Vuonna 2006 kotitalouden käytettävissä olevat tulot olivat maaseutumaisissa kunnissa 10 prosenttia kaupunkimaisia kuntia alhaisemmat (Tilastokeskus 2008). Metsänomistajilta kysyttiin kyselylomakkeessa puukauppatulojen pääasiallista käyttökohdetta. On syytä tähdentää, että näin saatujen käyttökohteiden prosenttiosuuksien avulla ei voida laskea kuhunkin käyttökohteeseen osoitettujen puunmyyntitulojen kokonaissummaa valtakunnan yksityismetsien puunmyyntitulojen perustella. Kuvatut prosenttiosuudet eivät siis tarkoita puunmyyntitulojen rahamääräistä jakautumista eri käyttökohteisiin, vaan kunkin vastaajan ilmoittamaa pääasiallista käyttökohdetta. Pääasiallisen käyttökohteen lisäksi puunmyyntituloja on voitu käyttää myös muihin käyttökohteisiin. Metsänomistajilta tiedusteltu puunmyyntitulojen käyttökohde ei ole yksiselitteinen, sillä metsänomistajat saavat tuloja monesta eri lähteestä. Normaali päivittäinen kulutus oli puunmyyntitulojen pääasiallinen käyttökohde 40 prosentilla metsänomistajista. Loput 60 prosenttia jakautui lainojen maksuun, säästämisen ja sijoittamiseen sekä investointeihin niin, että kuhunkin käytettiin noin viidesosa. Raja eri tulojen käyttökohteilla on kuitenkin häilyvä, sillä esimerkiksi lainoilla on saatettu rahoittaa yhtä hyvin kulutusta kuin investointejakin. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 (2008) 19

21 LÄHTEET Anttila, M. 2006a. Metsänomistajien kokemukset metsävakuutuksista ja vakuutustarve. Puumarkkinatieteen Pro gradu -työ maatalous ja metsätieteiden maisterin tutkintoa varten. Helsingin yliopisto, metsäekonomian laitos. 84 s. Anttila, M. 2006b. Yksityismetsänomistajien metsävakuuttaminen. Summary: Private forest owners forest insurance. Työtehoseuran metsätiedote 11/2006 (705). 4 s. Haverinen, M Etelä-Savon metsänomistajien asennetutkimus. Helsingin yliopisto, Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus, Mikkeli. Julkaisuja s. Häkkilä, M. & Voutilainen, A Maanomistusolojen kehityksestä sekä yksityismaanomistuksen rakennemuutoksesta ja sen alueellisista vaikutuksista Kainuussa. Oulun yliopisto, Pohjois-Suomen tutkimuslaitos: C s. Hänninen, H., Karppinen, H. & Suihkonen, V Yksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen jakautuminen. Metsätieteen aikakauskirja 3/2007: Ihalainen, R Rakennemuutoksen yksityismetsänomistuksessa. Katsaus Suomessa vuosina tehtyihin tutkimuksiin. Summary: Structural changes in Finnish nonindustrial private forest ownership: A survey of the literature Folia Forestalia s. Jouhiaho, A Pohjoiskarjalaisten metsänomistajien suhtautuminen metsänhoito- ja puunkorjuumenetelmien luonnonmukaisuuteen. Työtehoseuran monisteita 7/1998 (67). 88 s. Järveläinen, V.-P., Karppinen, H. & Ripatti, P Yksityismetsien puunmyyntitulot omistajaryhmittäin ja alueittain. Metsätieteen aikauskirja - Folia Forestalia 4/1998: Järvinen, E., Rämö, A.-K. & Silvennoinen, H Energiapuun tuotanto ja markkinat: metsänomistajakysely. Summary: Production and markets of energy wood: forest owner inquiry. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja N:o s. Karppinen, H., Hänninen, H. & Ripatti, P Suomalainen metsänomistaja Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Kurkela, E Puunmyyntitulojen kulkeutuminen Kaakkois-Suomen yksityismetsistä 1980-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Pro gradu -työ, Helsingin yliopisto. Metsätilastollinen vuosikirja Metsäntutkimuslaitos. SVT. Maa-, metsä-, ja kalatalous s. Mustonen, M Yksityismetsänomistus ja puunmyyntitulot. Julkaisussa: Selby, J.A., Elovirta, P., Mustonen, M., Petäjistö, L. & Uotila, E. (toim.). Maaseudun mahdollisuudet - metsässäkö? Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Mustonen, M Puukauppa, joulukuu Metsätilastotiedote 1/ s. Ovaskainen, V. & Kuuluvainen, J. (toim.) Yksityismetsänomistuksen rakennemuutos ja metsien käyttö. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. + liitteet. Ripatti, P Factors affecting partitioning of private forest holdings in Finland. A logit analysis. Acta Forestalia Fenniae s. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 (2008) 20

22 Ruohola, H., Ripatti, P., Rämö, A. & Toivonen, R Yksityismetsien puukaupan rakenne. Työtehoseuran raportteja ja oppaita s. Salminen, O Yksityismetsätalouden kehityssuuntien aluetaloudelliset vaikutukset. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto. Tilastokeskus Tulonjakotilasto Summary: Income Distribution Statistics. Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto. 99 s. Uotila, E Kantorahatulot Metsätilastotiedote 1/ s. TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 (2008) 21

23 Liite 1. Metsänomistajille lähetetty postikysely. Arvoisa metsänomistaja Työtehoseurassa (TTS) tehdään valtakunnallinen metsävakuutuksia koskeva tutkimus, jossa selvitetään metsävakuutuksien tarjonta Suomessa ja niiden yleisyyttä. Tutkimus palvelee koko yksityismetsätaloutta, koska tutkimuksen avulla on mahdollista kehittää metsävakuutustoimintaa. Tutkimuksen tulosten perusteella metsänomistajat saavat kattavan kuvan nykyisistä metsävakuutuksista. Tutkimuksen aineisto kerätään tämän kyselyn avulla. Teidän tilanne on niiden tuhannen tilan joukossa, jotka ovat arvottu edustamaan Suomen metsätilaa ja niiden omistajaa. Osoitetietonne olemme saaneet Maataloustuottajain Palvelu Oy:n rekisteristä, joka käsittää metsänhoitoyhdistysten jäsenten osoitetietoja. Kerättyjen tietojen käsittely on luottamuksellista ja niitä käytetään vain tutkimustarkoituksessa. Tutkimuksen tulokset julkaistaan Työtehoseuran julkaisusarjoissa. Tulokset esitetään koko maata koskevina yhteenvetoina, joista yksittäisten metsänomistajien ilmoittamat tiedot eivät käy ilmi. Pyydämme, että lomakkeen täyttää se henkilö, joka vastaa tilan metsäasioiden hoidosta (omistaja tai muu henkilö). Vastattuanne kyselyyn pyydämme, että palautatte lomakkeen mahdollisimman pian, mutta viimeistään mennessä ohessa tulleen palautuskuoren avulla. Työtehoseura huolehtii postikuluista, joten postimerkkiä ei tarvita. Kaikki määräaikaan mennessä palautetut lomakkeet osallistuvat arvontaan, jossa palkintona on Työtehoseuran puinen seinäkello ja kaksi kappaletta ammattilehti Tehon vuosikertaa sekä kaksikymmentä muuta palkintoa (paitoja ja lippalakkeja). Kaikille voittajille ilmoitamme asiasta henkilökohtaisesti. Tarvittavia lisätietoja tutkimuksesta antaa tutkija, Mikko Anttila (puh ). Yhteistyöstä kiittäen Pekka Ripatti Tutkimusjohtaja Työtehoseura ry

24 A. TILAA JA OMISTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Pyydämme, että lomakkeen täyttää se omistaja tai henkilö, joka vastaa tilan metsäasioiden hoidosta. Omistajaa koskeviin tietoihin merkitään tällöin vastaajan tiedot. A1 Tilan hallintatapa 1. Tila on yhden henkilön omistuksessa 2. Tila omistetaan yhdessä puolison ja/tai lasten kanssa 3. Tila on yhtymä, jossa on jäsentä 4. Tila on perikunta, jossa on jäsentä A2 Kyselyn vastaaja on 1. Tilan omistaja 2. Omistajan puoliso 3. Muu perheenjäsen 4. Perikunnan/yhtymän jäsen 5. Muu henkilö, asema? A3 Omistajan sukupuoli 1. Mies 2. Nainen A4 Omistajan syntymävuosi Vuosi A5 Omistajan ammatti Eläkeläisillä ja työttömillä merkitään entinen ammatti A6 Omistajan ammattiasema 1. Palkansaaja 2. Maa- ja metsätalousyrittäjä 3. Muu itsenäinen yrittäjä 4. Eläkeläinen 5. Muu (työtön, opiskelija, kotirouva) A7 Miten tila tai pääosa tilasta siirtyi omistukseenne (tai perikunnalle/yhtymälle) 1. Perintönä 2. Ostona vanhemmilta tai sukulaisilta 3. Ostona vapailta markkinoilta 4. Tilasta muodostui perikunta 5. Muu saanto, mikä A8 Minä vuonna tämä tapahtui? Vuonna A9 Asutteko nykyään 1. Vakinaisesti tilalla 2. Muualla tilan sijaintikunnassa 3. Tilan sijaintikunnan ulkopuolella A10 Miten luonnehtisitte lapsuus- ja nuoruusvuosienne asuinympäristöä? 1. Maaseutu 2. Taajama tai pienehkö kaupunki 3. Kaupunki, ( asukasta) 4. Kaupunki, (yli asukasta) A11 Miten luonnehtisitte nykyistä asuinympäristöänne? 1. Maaseutu 2. Taajama tai pienehkö kaupunki 3. Kaupunki, ( asukasta) 4. Kaupunki, (yli asukasta)

25 A12 Mikä on tilanne kokonaisala? A13 Omistatteko metsää lisäksi muissa kunnissa? Metsää ha 1. En Peltoa ha 2. Kyllä hehtaaria Pinta-ala yhteensä ha kunnassa kunnassa (kunnan nimi) (kunnan nimi) A14 Onko tilallanne voimassaolevaa A15 Oletteko MTK:n jäsen metsäsuunnitelma? 1. Kyllä 1. Kyllä, ja se on tehty 2. En vuonna 2. Ei 3. En osaa sanoa B. PUUNMYYNTEJÄ JA PUUNMYYNTITULOJA KOSKEVAT TIEDOT B1 Kuinka paljon olette myyneet puuta vuosina ? (Mikäli mahdollista, niin tarkistakaa myyntimäärät mittaustodistuksista. Muussa tapauksessa merkitkää muistinvarainen arvionne) vuosi myyntimäärä, m³ ei myyntejä (2005 jo myydyt ja lisäksi arvio loppuvuonna myytäväksi aiotuista määristä) B2 Voisitteko arvioida, kuinka suuri on ollut puunmyyntitulojen osuus käytettävissä olevista tuloistanne (nettotulot) keskimäärin vuosina ? (vain yksi rasti) % % % % % B3 Kun viimeksi teitte puukaupan, niin mihin pääasiallisesti käytitte puunmyynneistä saadut tulot? (oliko puunmyyntituloille jokin suunniteltu käyttökohde?) 1. Normaaliin ja päivittäiseen kulutukseen 2. Lainojen hoitoon 3. Säästämiseen ja sijoitustoimintaan 4. Suureen kertaluonteiseen hankintaan/investointiin, jolla rahoitettiin Maatalouden rakennuksia tai koneita Lisämetsän osto Asunto-osakkeen osto Auton/veneen osto Perheen lomamatka Muuta, mikä?

26 B4 Mihin talletitte viimeksi B5 Mihin rahalaitokseen talletitte tekemästänne puukaupasta saadut /ohjasitte viimeksi tekemästänne tulot? puukaupasta saadut tulot? 1. Tavalliselle pankkitilille 1. Osuuspankki 2. Pankin sijoitustilille 2. Nordea Pankki 3. Pankin kautta 3. Sampo Pankki osakkeisiin/sijoitusrahastoon 4. Vakuutusyhtiön tili 4. Pankin/vakuutuslaitoksen metsänhoitotilille (yhtiön nimi) 5. Muualle, mihin? 5. Muualle, minne? 6. C. METSÄVAKUUTUSTA KOSKEVAT TIEDOT C1 Onko teillä voimassaoleva C2 Onko metsävakuutuksenne? metsävakuutus? 1. Täysarvovakuutus 1. Kyllä 2. Valittuun korvausmäärään 2. Ei (jos teillä ei ole voimassa olevaa perustuva metsävakuutusta siirtykää 3. Ainaismetsävakuutus kysymykseen C10) (vanha vakuutusmäärällinen vakuutus) 4. En osaa sanoa C3 Minä vuonna otitte C4 Missä yhtiössä metsänne ovat metsävakuutuksen? vakuutettu? 1. Tapiola Vuonna 2. Lähivakuutus 3. Pohjola 4. If 5. Fennia 6. Turva 7. Pohjantähti 8. Veritas 9. Muu yhtiö, mikä? (yhtiön nimi) C5 Metsävakuutuksenne laajuus? 1. Metsäpalo 2. Perusturva (lisäksi myrsky- ja lumivahingot) 3. Laaja turva (edellisten lisäksi tulva- ja hyönteisvahingot sekä jyrsijä- ja sienitautituhot) 4. En osaa sanoa C6 Onko metsillenne sattunut C7 Kuinka arvioisitte vahingon vakuutuksen aikana vahinkoja? rahallista arvoa euroissa? 1. Ei (jos ei ole sattunut, siirtykää suoraan kysymykseen C10) euroa 2. Kyllä, minkälainen vahinko?

27 C8 Kuinka paljon euroissa metsävakuutuksenne korvasi kyseisestä vahingosta? C9 Oletteko ollut tyytyväinen metsävakuutukseenne vahingon tapahtuessa? 1. Kyllä 2. En, mihin asioihin olette olleet tyytymätön? (voitte valita useamman vaihtoehdon) Korvaus oli oletettua pienempi Korvauksen maksamisen hitauteen Korvauksen hakeminen oli työlästä/vaikeaa Vakuutusyhtiön palveluun Jokin muu asia, mikä? C10 Mitkä seuraavat tekijät vaikuttivat päätökseenne vakuuttaa tai jättää metsänne vakuuttamatta? (vastatkaa jokaiseen kyllä tai ei) Kyllä vaikutti Ei vaikuttanut 1. Metsä on vakuutettu osana maatilavakuutusta 2. Turva vahinkojen varalle 3. Viimeaikaiset myrskyt 4. Mainonta ja muu viestintä 5. Vakuutusedustajan tilakäynti 6. Tuttavan suositus 7. Hinta 8. Muu syy, mikä? C11 Millä tavoin haluaisitte mieluiten saada tietoa metsävakuutuksista? (vastatkaa jokaiseen kohtaan kyllä tai en) Kyllä En 1. Metsäalan lehdistä 2. Vakuutusyhtiön puhelinpalvelu 3. Postitse lähetetystä tiedotteesta 4. Internetistä 5. Vakuutusedustajan henkilökohtaisella käynnillä 6. Asioimalla itse vakuutusyhtiössä 7. Metsäalan tapahtumissa 8. Muulla tavoin, miten? C12 Mistä seuraavista metsävakuutukseen liittyvistä asioista olette yleensä kiinnostuneet? (Rastittakaa ne vaihtoehdot, joista haluaisitte lisätietoa ) 1. Metsävakuutuksen sisällöstä 5. Metsävakuutuksen ehdoista 2. Metsävakuutuksesta ja verotuksesta 6. Metsävakuutuksen hinnasta 3. Alennuksiin vaikuttavista tekijöistä 7. Korvauskäytännöstä 4. Metsätalouden vastuu- ja 8. Muusta, mistä? oikeusturvavakuutus