Monitavoitteinen metsänomistaja paljon vartijana
|
|
- Riikka Alanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Monitavoitteinen metsänomistaja paljon vartijana Jari Kuuluvainen, professori Helsingin yliopisto, Metsäekonomian laitos PL 27, Helsingin yliopisto Puh: (09) Yksityismetsien osuus Suomen metsien pinta-alasta on 60 prosenttia ja ne tuottavat noin 70 prosenttia metsäteollisuuden käyttämästä puusta. Toiseksi suurin raakaaineen lähde on tuontipuu. Yksityismetsillä on tärkeä rooli myös sosiaalisesti kestävän metsätalouden harjoittamisessa ja maaseudun elinvoimaisuudessa sekä virkistyspalvelujen tuottamisessa ja myös metsien monimuotoisuuden suojelussa (Lindroos, 2004). 5% 6% 23% 66% companies state imported private Kuva 1: Metsäteollisuuden puunkäyttö tarjontalähteittäin, 2002 Lähde: Metsäteollisuus ry, 2003 Metsänomistajakunnan rakenne on muuttunut voimakkaasti 1960-luvun lopulta lähtien. Metsänomistajakunta on aiempaa heterogeenisempaa väestörakenteen muutoksen, muuttoliikkeen ja muun yhteiskunnallisen rakennemuutoksen seurauksena (Ripatti 1997 s. 1). Maanviljelijöiden metsänomistuksen osuus on supistunut palkansaajien, eläkeläisten ja perikuntien sekä yhtymien metsänomistuksen lisääntyessä. Metsänomistajat ovat aiempaa iäkkäämpiä ja asuvat yhä useammin eri paikkakunnalla, kuin missä heidän metsälönsä sijaitsevat. Metsänomistuksen tavoitteet ovat monipuolistuneet ja metsänkäytössä korostuvat puuntuotannon ohella myös virkistys, maisema-arvot ja muut aineettomat arvot (Ovaskainen & Kuuluvainen 1994, s. 7). 1 (8)
2 Taulukko 1: Metsänomistajakunnan rakenne vuonna 2000 Karppisen ym. (2002) mukaan. Metsänomistajat keskimäärin Suomessa Ikä, keskimäärin (vuotta) 57 Sukupuoli (%) Nainen Mies Ammattiasema (%) Palkansaaja 30 Maa/metsätalousyrittäjä 22 Muu itsenäinen yrittäjä 6 Eläkeläinen 37 Muu (työtön, opiskelija) 5 Maanviljelijä (%) 35*) Asuinpaikka (%) Vakinaisesti tilalla Muualla tilan sijaintikunnassa Tilan sijaintikunnan ulkopuolella Asuinympäristö (%) Maaseutu Taajama Kaupunki, asukasta Kaupunki, yli asukasta Etäisyys tilalta, keskimäärin (km) Tilan metsäala, keskimäärin (ha) Tilan hallintatapa (%) Perheomistus Yhtymä Perikunta Veromuoto (%) Pinta-alaverotus Myyntiverotus *) Stavness, Metsänomistajakunnan rakenteen lisäksi myös metsänomistajien toimintaympäristö on muuttunut 1990-luvulla. Puumarkkinoiden keskitetyistä hintasuosituksista luovuttiin eikä puuntuonnille tai viennille ole rajoituksia. Metsäverojärjestelmä on siirtymävaiheessa, metsälainsäädäntöä on uusittu ja metsänhoitosuositukset antavat metsänomistajille aiempaa enemmän liikkumavaraa metsien hoidossa ja käytössä. (Karppinen & al s. 8). 2 (8)
3 Metsänomistuksen rakennemuutoksen vaikutukset Suomalaisen metsäpolitiikan kestohuolenaiheita 1970-luvulta lähtien on ollut metsänomistuksen rakennemuutoksen vaikutus puun tarjontaan. Kun 1980-luvun alussa kannettiin huolta muiden kuin maanviljelijöiden kiinnostuksesta puun tuotantoon, 1990-luvun taitteessa pidettiin erityisesti tilojen pirstoutumista ja metsänomistajakunnan ikääntymistä puun tarjonnan ja metsätalouden uhkana (kuva 2). % of owners Non-farmer Absentee owners Age >60 years Kuva 2: Yksityismetsänomistuksen rakennemuutos: havaittu (1975, 1990) ja ennustettu (2005, 2020) kehitys. Ripatti ja Järveläinen Myös metsänomistajakunnan arvojen ja arvostusten muutoksen ja kaupungistumisen on epäilty vaikuttavan puun tarjontaan. Puuntarjontaa tarkastelleet tutkimukset ovat kuitenkin aina 1990-luvun lopulle saakka osoittaneet metsänomistuksen suoraan mitattavissa olevien rakennetekijöiden muutosten vaikutukset puun tarjontaan vähäisiksi. Vielä 1980-luvun lopulla maanviljelijät ja ns. metsätilanomistajat myivät puuta keskimäärin yhtä paljon. Myöskään metsäomistajakunnan ikääntymisellä tai keskimääräisen tilakoon muutoksella ei 1990-luvulla tehdyissä tutkimuksissa havaittu olleen merkittävää vaikutusta puun tarjontaan. Metsänomistajien iän vaikutus on suurimmalta osin ns. kohortti vaikutusta. Vanhemmat sukupolvet käyttävät metsiään nuorempia säästeliäämmin (muut tekijät vakioituina). Koska ikääntyminen ei voi jatkua loputtomiin, saattaa puun tarjonta itse asiassa tulevaisuudessa vahvistua ikärakenteen muutoksen seurauksena. Uusimman 1990-luvun lopussa kerätyn laajan metsänomistaja-aineiston perusteella (Karppinen ym. 2002) on kuitenkin pääteltävissä, että tilanne voi joidenkin rakennetekijöiden kohdalla olla muuttumassa. Esimerkiksi maanviljelijät näyttäisivät nykyisin käyttävän metsiään puuntuotantoon muita ammattiryhmiä aktiivisemmin. Tämä saattaa selittyä ns. toisen sukupolven kaupunkilaismetsänomistajien osuuden kasvulla. Selvimmin metsänomistajia erotteli 1990-luvun lopulla kuitenkin valittu verotusmuoto. Näitä havaittavissa olevia rakennetekijöitä merkittävämpi vaikutus saattaa puun tarjontaan ja metsien hoitoon tulevaisuudessa olla metsänomistajakunnan 3 (8)
4 tavoitteilla ja niissä tapahtuvilla muutoksilla. Karppisen (1998) kehittämän luokittelun mukaan metsänomistajat voidaan jakaa metsänomistuksen tavoitteiden perusteella ns. monitavoitteisiin, taloudellista turvaa korostaviin, metsän työtilaisuuksia arvostaviin ja metsän virkistys- ja muita aineettomia palveluja arvostaviin metsänomistajiin. Ryhmien osuudet metsänomistajista 1980-luvun ja 1990 luvun lopulla on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2: Metsänomistajaryhmät (Karppinen ym. 2002). Osuudet lukumääristä. (Pinta-alasta) luvun loppu luvun loppu 2004 Monitavoitteiset 35 % (42%) 48 % (59%) Taloudellista turvaa 16 % (15%) 13 % (9%) korostavat Virkistyskäyttäjät 22 % (15%) 21 % (14%) Metsästä elävät 27 % (28) 18 % (18%) Monitavoitteisten metsänomistajien osuus on noussut ja metsästä elävien osuus laskenut 1990-luvun lopulle tultaessa. Taulukossa 3. on esitetty omistajan tavoiteryhmään kuulumisen vaikutus (muut tekijät vakioituna) puun myynteihin ja Merkittävin muutos on tapahtunut metsästä elävien kohdalla, joiden puunmyynnit, muut tekijät vakioituna, ovat 1990-luvun lopulla nousseet vertailuryhmää suuremmiksi. Myös metsästä elävien keskimääräiset puun myynnit 1990-luvun lopulla olivat muita ryhmiä suuremmat, 4.2 m 3 /ha/vuosi. Muilla ryhmillä vastaava luku on 3.8 m 3 /ha/vuosi. Taulukko 3: Tavoiteryhmien vaikutus puun myynteihin Kuuluvainen ym (1996) ja Stavness (2004) mukaan. Myyntien erotus vertailuryhmään m 3 /ha/v Monitavoitteiset Vertailuryhmä Taloudellista turvaa korostavat Virkistyskäyttäjät Metsästä elävät Painotettu Merkittäviä muutoksia puun tarjontaan ei metsänomistuksen rakenteen muutosten seurauksena vielä lähitulevaisuudessa siis ole nähtävissä, ja tavoitteiden muutos näyttäisi itse asiassa pikemminkin vahvistavan kuin heikentävän puun tarjontaa. Suurin epävarmuustekijä metsänomistajien tarjontapäätöksissä ja puumarkkinoiden lyhyen aikavälin toiminnassa liittyy metsäverotuksen siirtymäkauden päättymiseen. Pinta-alaverotukseen jääneet metsänomistajat (n. 40 % metsäpintalasta) ovat siirtymäkauden aikana myyneet (muut tekijät ennallaan) selvästi myyntituloverotuksessa olevia metsänomistajia enemmän ja hakkuut ovat ymmärrettävästi keskittyneet päätehakkuuleimikoihin. Näin ollen tarjonnan heikkeneminen ainakin lyhyellä aikavälillä on mahdollista. Tämä merkitsee painetta kantohintojen nousuun, ellei puun tuonti pysty korvaamaan kotimaisen tarjonnan vähenemistä. Tässäkin tapauksessa erityisesti pienen ja keskisuuren sahateollisuuden puun hankinta voi vaikeutua. Pitkällä aikavälillä verotuksen vaikutukset tarjontaan jäänevät vähäisiksi, vaikkei myyntituloverotus olekaan 4 (8)
5 neutraali hakkuupäätösten suhteen, jos metsänomistajat arvostavat myös metsien muita kuin puuntuotannollisia hyötyjä. Suomen metsätalous ja metsien käyttö on ollut ja on edelleenkin kysyntälähtöistä ja tulevaisuuden suuret epävarmuustekijät liittyvät pikemmin puun kysyntään kuin tarjontaan vaikuttaviin tekijöihin. Kuva 3: Yksityismetsätaloudelle myönnetty julkinen tuki vuosina , milj. mk (perusvuosi 2001) Metsätalouden edistäminen ja valvonta Metsänparannusinvestointien rahoitus, (sm) metsänparannuslainat Yksityismetsätalouden rahoitus yhteensä Metsätalouden kannattavuus ja metsätalouden investoinnit MERA-kaudella (Metsätalouden rahoitus) ja luvuilla julkisen vallan panostus metsätalouteen kasvoi voimakkaasti, ja suuntautui erityisesti metsänparannuksen suoriin investointitukiin ja metsänparannuslainoihin, mutta myös metsätalouden edistämiseen ja valvontaan (kuva 3). Metsä 2000-ohjelma 1980-luvun puolivälissä kiinnitti erityistä huomiota metsätalouden neuvontaan, kun taas Kansallinen metsäohjelma pyrki palauttamaan julkisen panostuksen luvun lopun tasolle 1990-luvun alun laskun jälkeen. Erityisesti nuorenmetsänhoitoon kiinnitettiin ohjelmassa huomiota. Metsänparannuslainojen käytöstä luovuttiin. Tärkeänä perusteluna metsäinvestointien julkiselle tuelle on ollut pyrkimys metsänomistajien omarahoitteisten toimenpiteiden lisäämiseen. Hehtaarikohtaisella tuella onkin ollut selvä positiivinen vaikutus metsänhoito- ja perusparannustöiden, taimikonhoidon ja nuorenmetsän kunnostuksen ja metsäteiden rakentamisen työmääriin (Miettinen 2004). Työmäärien selvästi ykköstä pienemmät joustot hehtaarikohtaisen tuen suhteen viittaavat kuitenkin siihen, että suora julkinen tuki saattaa syrjäyttää metsänomistajien omaa rahoitusta (ks. myös Leppänen ja Linden, 5 (8)
6 2003). Kuvassa 4 on esitetty yksityismetsien investointien rahoituksen jakautuminen metsänomistajien omaan rahoitukseen ja julkiseen tukeen. Yksityismetsänomistajien oma rahoitus on kasvanut trendinomaisesti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, ja esimerkiksi 1990-luvulla julkisen panostuksen supistuminen ei näyttänyt merkittävästi vaikuttavan metsänomistajien omaan panostukseen. Osittain tämä tietysti johtuu mm. lakisääteisestä uudistamisvelvollisuudesta, joka lisäsi investointeja 1990-luvun jälkipuoliskolla voimakkaasti lisääntyneiden hakkuiden myötä Omarahoitus Julkinen tuki + lainat YHT KMOTAV Kuva 4: Yksityismetsien investointien julkinen tuki ja omarahoitus vuoden 1997 hinnoin (tukkuhintaindeksi, lähde METINFO, Metsäsektorin Suhdannekatsaus 2004). Puuntuotannon investoinnit ovat useissa tapauksissa yksityistaloudellisesti kannattavia myös ilman julkista tukea. Hyytiäinen ja Tahvonen (2005) ovat tarkastelleet metsänuudistamisinvestointien tuottamia sisäisiä korkokantoja. Esimerkiksi Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIOn ohjeiden mukaan kasvatettujen keinollisesti uudistettujen männiköiden uudistamisinvestoinnin sisäiset korkokannat ilman paljaanmaan arvoa vaihtelivat 4.4 prosentista (pituusboniteetti H 100 : 30) 0.9 prosenttiin (pituusboniteetti H 100 :15). Jos paljaan metsämaan myynti on realistinen vaihtoehto uudistamiselle, on myyntihinta tietysti otettava huomioon investoinnin tuottoa laskettaessa. Metsämaan tuottoon perustuvat paljaan maan arvot keinollisesti uudistetuille männiköille ja kuusikoille ovat Hyytiäisen ja Tahvosen (2003) mukaan kasvupaikasta riippuen positiivisia, jos laskentakorko on alle 2-7 %. Heikommilla kasvupaikoilla (H(100) 21 kuusi ja H(100) 18, 15 mänty) jo kahta prosenttia korkeamman korkokannan käyttö tekee keinollisen uudistamisen istuttamalla kannattamattomaksi. 6 (8)
7 Voidaankin kysyä, miksi julkisen vallan suora investointituki kannattavaan puuntuotantoon on perusteltavissa, erityisesti, jos vaarana on metsänomistajien oman panostuksen syrjäytyminen. Missään tapauksessa ei julkista tukea tulisi käyttää kannattamattomien investointien muuttamiseen yksityistaloudellisesti kannattaviksi. Mm. Kansallisen metsäohjelman päivityksen yhteydessä joudutaankin varmasti pohtimaan sitä, kuinka paljon metsätalouden tukia suunnataan esimerkiksi metsän markkinattomien arvojen tuotannon tukemiseen. Näiden tuotantoahan markkinat eivät suoraan ohjaa, eikä yhteiskunnan näkökulmasta toivottua tuotannon tasoa ilman julkisen vallan väliintuloa todennäköisesti saavuteta. Toinen tie tuen suuntaamiselle on tutkimus ja kehitys - sekä puuntuotannossa että puun että metsien uusien käyttömuotojen etsinnässä - ja edelleen varmasti myös metsätalouden neuvonta. Lopuksi Metsänomistaminen ja puuntuotanto ovat Suomessa, toisin kuin monissa muissa Euroopan maissa, edelleen kannattavaa taloudellista toimintaa. Metsänomistuksen rakenteen muutos ei lähitulevaisuudessakaan tule vaikuttamaan merkittävästi puun tarjonnan keskimääräiseen tasoon. Metsänomistajakunta ja metsänomistajien tavoitteet monipuolistuvat edelleen. Puuntarjontaa voimakkaammin tämä näkyy metsänomistajien metsäpalveluiden kysynnässä ja puunkasvatuksen ja korjuun menetelmissä. On myös todennäköistä, että erityisesti pienet metsälöt jäävät entistä helpommin puun tuotannon ulkopuolella ja että myös suurilla metsätiloilla puuntuotanto ja metsien muiden hyödykkeiden tuotanto voivat eriytyä toisistaan (vanhat metsät). Tutkimuksen ja metsätalouden edistämisen haasteita ovat metsätalouden kustannusten alentaminen ja mm. metsien monimuotoisuuden suojelu myös puuntuotantometsissä. Kannattavan puuntuotannon perusedellytys on tietysti kannattava puuta käyttävä tuotantotoiminta. Lähteet Hyytiäinen, K. ja Tahvonen, O Metsänkasvatusketjujen edullisuusvertailu ja puuntuotannon kannattavuus teoksessa Valkonen ym. (toim) Metsänkasvatuksen käsikirja. Metsälehtikustannus. Painossa. Hyytiäinen, K. and Tahvonen, O MSY, Forest Rento r Faustmann: Does it Really Matter?. Scand. J. For. Res. 18: Karppinen, H Forest values and the objectives of forest ownership. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Karppinen, H Objectives of Non-industrial Private Forest Owners: Differences and Future Trends in Southern and Northern Finland. Journal of Forest Economics 4: Umeå Forest University Press. 155s. Karppinen, H Yksityismetsänomistuksen rakennemuutos ja metsien käyttö. Toim. Ovaskainen, V. & Kuuluvainen, J. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 484. s Karppinen, H Metsänomistuksen muuttuvat tavoitteet. Työtehoseuran metsätiedote 15/1992 (508). 4s. Karppinen, H., Hänninen H., & Ripatti, P Suomalainen metsänomistaja Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s. Linden, M. ja Leppänen, J Effects of Public Financed Aid on Private Forest Investments: Some Evidence from Finland, Scand. J. For. Res. 18: (8)
8 Lindroos, K Metsänomistajien tavoitteet sekä tieto- ja neuvontatarpeet. Progradu tutkielma. Helsingin Yliopisto. Metsäekonomian laitos. 62 s. Kuuluvainen J., Karppinen, H., & Ovaskainen, V Landowner Objectives and Nonindustrial Private Timber Supply. Forest Science 32: Miettinen, Jenni Metsätalouden investointituen vaikutus hakkuisiin ja metsänhoitoon. Pro-Gradu. Helsingin Yliopisto. Taloustieteen laitos. 111 s. Ovaskainen, V. & Kuuluvainen, J Yksityismetsänomistuksen rakennemuutos ja metsien käyttö. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 484. Gummerus Kirjapaino Oy. 122s. Ripatti, P Naiset metsäsektorilla. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja s Ripatti, P Yksityismetsänomistuksen rakenteen ja tavoitteiden kehitys. Työtehoseuran metsätiedote 8/1997 (576). 4s. Stavness, C Non-Industrial Private Forest Ownership Objectives and Tiber supply in Finland. Pro-Gadu. University of Helsinki, Department of Forest Ecobnomics. 64. Vahantaniemi, S Metsäohjelmat ja metsätalouden julkinen rahoitus Suomessa. Pro-Gradu. Helsingin yliopisto. Metsäekonomian laitos. 70 s. 8 (8)
Metsänomistusrakenteen muutos
Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotMetsäohjelmien tavoitteet ja keinot: taloudellinen analyysi
Metsäohjelmien tavoitteet ja keinot: taloudellinen analyysi Jari Kuuluvainen Tutkijoiden metsäpalaverin III seminaari 1-3.12.04 Taustaa Suomessa metsäohjelmat ovat 1960-luvulta lähtien olleet keskeisiä
LisätiedotMetsävarallisuus kansantaloudessa
Metsävarallisuus kansantaloudessa OP-Pohjolan metsäpäivä 2.6.2014 Pasi Holm Metsätalouden uusi kukoistus? Metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on ollut laskussa; kääntymässä nousuun (kartonki, sellu
LisätiedotPuun myyntituloverotuksen neutraalisuus
Kettula, Suomusjärvi 22.9. 2008 Puun myyntituloverotuksen neutraalisuus Jussi Uusivuori Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa Puh. 010 2112264, jussi.uusivuori@metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotYksityismetsätalous vaikuttaa välittömästi ja välillisesti
Pekka Ripatti Yksityismetsänomistuksen rakenne vuonna 2020 Johdanto Yksityismetsätalous vaikuttaa välittömästi ja välillisesti koko metsäsektoriin ja yhteiskuntaan. Siksi yksityismetsien omistusrakenteen
LisätiedotYksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa
Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotMetsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008
Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi
Lisätiedotkannattava elinkeino?
Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien
LisätiedotSuomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto
LisätiedotYksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla
Päättäjien Metsäakatemia 14.9.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien merkitys 100 %
LisätiedotMetsän omistamisen perusteet ja tavoitteet
Metsän omistamisen perusteet ja tavoitteet * Yksityismetsänomistus Suomessa * Metsänomistajien tavoitteet (metsänomistajatutkimusten valossa) historiaa, profilointia, tulevaisuutta * Oma profiili vs. tutkimukset
Lisätiedot4 Raakapuumarkkinoiden suhdannebarometri 1
4 Raakapuumarkkinoiden suhdannebarometri 1 Barometriin vastanneet metsäteollisuuden tuotantolaitosten edustajat arvioivat tulevan vuoden kotimaisen tukkipuun ja erityisesti tuontipuun ostomäärät suuremmiksi
LisätiedotYksityismetsien puunmyyntitulot omistajaryhmittäin ja alueittain
Metsätieteen aikakauskirja Järveläinen, Karppinen & Ripatti t i e d o n a n t o Veli-Pekka Järveläinen, Heimo Karppinen ja Pekka Ripatti Yksityismetsien puunmyyntitulot omistajaryhmittäin ja alueittain
LisätiedotPuunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen
Puunmyynnit ja neuvontaan osallistuminen Harri Hänninen Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Esityksen
LisätiedotMetsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen
Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsätalouden edistämisorganisaatiohankkeen johtoryhmä MMM 21.8.2009 Aineistot Metlan metsänomistajatutkimus vuosi
LisätiedotYksityismetsänomistuksen rakenne
Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia
LisätiedotMETSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.
METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET. Suomalainen metsänomistaja 2020: metsätalouden kannattavuus ja metsänomistajakunnan muutos 2018-2021 YHTEISTYÖSSÄ MIKSI YKSITYISMETSÄNOMISTAJIA ON
LisätiedotMetsänomistusrakenteen muutos ja palvelutarpeet
Metsänomistusrakenteen muutos ja palvelutarpeet Harri Hänninen, Metla MHY-päivät 28-29.1.2010 Kongressikeskus Fellmanni, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotMetsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin
Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen
LisätiedotYksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla
Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa jussi.leppanen@metla.fi Yksityismetsien
LisätiedotPuumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013
Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat
Lisätiedot4 Raakapuumarkkinoiden suhdannebarometri 1
4 Raakapuumarkkinoiden suhdannebarometri 1 Metsäteollisuus arvioi kotimaisen raakapuun ja tuontipuun ostomäärien lisääntyvän ensi vuonna verrattuna kuluvan vuoden ostomääriin. Ostomäärien lisääntyminen
LisätiedotMetsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus
Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotTeollisuuden ostot yksityismetsistä
A JI Puukauppa veromuodoittain 2003 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Jukka Torvelainen 19.3.2004 715 Myyntituloverotukseen siirtyneiden
LisätiedotPuuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki
Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7
LisätiedotKansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen
Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat
LisätiedotKansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana. Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta
Kansallinen metsäohjelma 2015 Suomen metsäpolitiikan perustana Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri Kestävän kehityksen toimikunta 30.11.2011 Metsät ovat tärkeitä Suomen kansantaloudelle Metsiä
LisätiedotMinne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura
Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien
LisätiedotKantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti
LisätiedotMetsätalouden ja erityisesti metsänomistajien
Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 4/2002 Olavi Rautiainen Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000 2001? Taustaksi Metsätalouden ja erityisesti metsänomistajien neuvonnan haasteiksi
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2012 27/2013 11.6.2013 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 80 euroa hehtaarilta Yksityismetsätalouden
LisätiedotKannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,
Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi
LisätiedotTeema 3: Ajankohtaista akateemikoille
Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä
LisätiedotKehittämishanke metsätilakoon ja rakenteen parantamiseksi
Tarkistettu tutkimussuunnitelma 22.4.2009 1 (5) Kehittämishanke metsätilakoon ja rakenteen parantamiseksi Harri Hänninen ja Jussi Leppänen Metla, Vantaan toimintayksikkö Kehittämishankkeen tausta Kansallinen
LisätiedotMetsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa. Ritva Toivonen 10/2008
Metsätalous kotitalouksien tulonmuodostuksessa Ritva Toivonen 10/2008 1 SISÄLTÖ Metsät ja metsien omistus Suomessa Yksityismetsänomistajakunta - muutoksessa Lähestymistapoja metsien merkitykseen tulonlähteenä
LisätiedotAktiivinen metsänomistaja
Aktiivinen metsänomistaja metsän arvoketjun tärkeä alku Harri Hänninen Päättäjien 42. Metsäakatemia Maastojakso, Päijät-Häme 11.5.2017 Muutama avaintieto Suomen metsien omistuksesta Yksityishenkilöt omistavat
LisätiedotNeuvonnan vaikuttavuus muna vai kana -ongelma?
Neuvonnan vaikuttavuus muna vai kana -ongelma? Harri Hänninen Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Kumpi tuli ensin: muna vai kana? Metaforan muotoon puettu kehämäinen syy-seuraus ongelma Mistä syntyi
LisätiedotMetsätalouden näkymät
Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50
LisätiedotMetsänomistajien metsätaloudellinen käyttäytyminen ammattiasemaryhmittäin
Folia Forestalia tutkimusartikkeli Pekka Ripatti Metsänomistajien metsätaloudellinen käyttäytyminen ammattiasemaryhmittäin Ripatti, P. 1995.. Folia Forestalia Metsätieteen aikakauskirja 1995(3): 199 209.
LisätiedotPellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita Pellervo Economic Research Institute Working Papers
Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen työpapereita Pellervo Economic Research Institute Working Papers N:o 76 (Lokakuu 2005) METSÄNOMISTAJIEN TAVOITTEET SEKÄ TIETO- JA NEUVONTATARPEET Karoliina Lindroos
LisätiedotMetsänomistajien uudistuvat tavoitteet
TEM raportti / FP- serven tuloksia / Häyrinen, L., Mattila, O., Berghäll, S., Tervo, M. & Toppinen, A. Metsänomistajien uudistuvat tavoitteet 1 Johdanto Metsänomistajatutkimuksella on Suomessa pitkät perinteet
LisätiedotMetsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö
KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston
LisätiedotMetsämaan omistus 2009
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 48/2010 Metsämaan omistus 2009 14.12.2010 Harri Hänninen Yrjö Sevola Metsänomistajia 739 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin
LisätiedotTILASTO: Metsämaan omistus 2013
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka
LisätiedotSuomalainen metsänomistaja 2010
ISBN 978-951-40-2317-0 (PDF) ISBN 978-951-40-2318-7 (nid.) ISSN 1795-150X Suomalainen metsänomistaja 2010 Harri Hänninen, Heimo Karppinen ja Jussi Leppänen www.metla.fi Metlan työraportteja / Working Papers
LisätiedotLiiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta
Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet
LisätiedotTeollisuuden ostot yksityismetsistä
A JI Puukauppa veromuodoittain 2005 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Jukka Torvelainen 10.3.2006 810 Pinta-alaverotiloilta 52 prosenttia
Lisätiedotmassateollisuuden hake ja puru mukaan lukien, oli vuoden 2005 lopussa 11,2 miljoonaa kuutiometriä.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Metsäteollisuuden puuvarastot 31.12.2005 Toimittaja: Martti Aarne 7.2.2006 805 Mäntykuitupuuta yli 4 miljoonaa
LisätiedotValtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa
Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.
LisätiedotYksityismetsätalouden liiketulos 2010
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna
LisätiedotSuomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki
Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 17.11.2011 Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotMetsäkoneyrittämisen taloustilanne
Metsäkoneyrittämisen taloustilanne Arto Rummukainen Jarmo Mikkola Markku Penttinen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Koneyrittäjien Syysriihi Rovaniemi 30.10.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotEteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa
Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa Toimintaympäristö Väkiluku 1.1.2017 148 975 Etelä-Savon pinta-ala n. 19 130 km 2, josta maapinta-alaa n. 14 257 km 2 ja sisävesiä n. 4 874 km 2 Väestöntiheys/km
LisätiedotErityisartikkelit. Venäjän puurakentaminen 2000-luvulla. Juhani Marttila. Rakentaminen kasvaa voimakkaasti
Erityisartikkelit Venäjän puurakentaminen -luvulla Juhani Marttila Rakentaminen kasvaa voimakkaasti Vuodesta lähtien Venäjän asuntorakentaminen on lisääntynyt nopeasti. Valtiollisen tilastopalvelun mukaan
LisätiedotHakkuumäärien ja pystykauppahintojen
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8
LisätiedotMetsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu
Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien
LisätiedotMetsäkyselyn tuloksia. Markus Makkonen ja Lauri Frank Jyväskylän yliopisto
Metsäkyselyn tuloksia Markus Makkonen ja Lauri Frank Jyväskylän yliopisto 28.11.2016 Aineiston keräys Aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä touko-kesäkuussa 2016 Kutsu kyselyyn lähetettiin 76 014 Suomen
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Kunnat 1 % Yksityinen 17 % Koivu, valeakaasia % Jalot lehtipuut 1 % Leppä % Muut puulajit 3 % Valtio 8 % Kuusi 7 % Mänty, lehtikuusi
LisätiedotMonipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö
Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä 26.4.2017 Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsäojitettujen soiden osuus kokonaismaa-alasta Suometsien aluetaloudellinen ja tilakohtainen
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 21.11.2011 Jyväskylä Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotTalousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon
Talousnäkökulmia jatkuvapeitteiseen metsänhoitoon Janne Rämö Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Taloudellis-ekologinen optimointi -tutkimusryhmä (prof. Tahvonen, Assmuth, Parkatti, Pekkarinen,
LisätiedotPuunmyyntitulot yksityismetsänomistajan taloudessa
Puunmyyntitulot yksityismetsänomistajan taloudessa MIKKO ANTTILA PEKKA RIPATTI AKI JOUHIAHO TTS tutkimuksen raportteja ja oppaita 39 Nurmijärvi 2008 Puunmyyntitulot yksityismetsänomistajan taloudessa Mikko
LisätiedotTyötä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna
Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus
LisätiedotMetsäsektorin avaintilastoja 2016
18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,
LisätiedotMetsäpolitiikka arvioitavana
Metsäpolitiikka arvioitavana Päättäjien 33. Metsäakatemia Seminaarijakso, Majvik, 12.9.2012 Ville Schildt, maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1.Metsäpolitiikan toimintaympäristö
LisätiedotELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus
ELINVOIMAA METSISTÄ Padasjoen tiedotustilaisuus Padasjoen Kuntala, Kellosalmentie 20 19.3.2013 Metsäsektorin merkitys aluetaloudessa Pekka Salonen, kuntien edustaja ohjausryhmässä Metsävarat ja niiden
LisätiedotMETSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ
METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta
LisätiedotTervetuloa Metsään peruskurssille!
Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja
LisätiedotMonipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät. Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso Olli Äijälä
Monipuolistuvat metsienkäsittelymenetelmät Päättäjien 34. Metsäakatemian maastojakso 22-24.5.2013 Olli Äijälä Tasaikäisen eli jaksollisen metsän kasvatus 2 Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus eli jatkuvakasvatus
LisätiedotMetsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa
Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa Olli Tahvonen Prof. metsäekonomia ja -politiikka Helsingin yliopisto Sopu projekti (Koneen säätiö) Vesa-Pekka Parkatti Metsänhoitaja, tohtorikoulutettava Helsingin
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 29.11.2011 Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotMetsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila
Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotKaikki asiakkaastasi! Viikko-ostot (pysty- ja hankintakaupat)
2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 24 26 28 30 32 34 36 38 40 42 44 46 48 50 52 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Kaikki asiakkaastasi! Viikko-ostot (pysty- ja hankintakaupat) 2007-2012 2007 2008 2009 2010 2011 2012
LisätiedotBiotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta?
Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta? Biotalous Suomessa Biotalous finanssikriisissä ja taantumassa Biotalouden tuotannon
LisätiedotPerhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula
Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 23.5.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö
LisätiedotTaloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset
Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen
LisätiedotRiittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja
LisätiedotKustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa
Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 27.10.2011 Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään
LisätiedotERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS
Suomen Metsätieteellinen Seura Eri-ikäisrakenteiset metsät metsätaloudessa -seminaari Säätytalo, 8.4.2010 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUKSEN TALOUS Kari Hyytiäinen Sisältö 1. Johdanto 2. Metsän nykyarvo
LisätiedotMETSÄNOMISTAJALLE. Metsänomistajat
METSÄNOMISTAJALLE Metsänomistajat METSÄNHOITOYHDISTYKSEN JÄSENENÄ METSÄN- OMISTAMINEN ON HELPPOA 1 Kaikki metsäpalvelut ovat yhden puhelinsoiton tai klikkauksen päässä. 2 Olemme käytettävissäsi koko maassa,
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Häme 11.10.2018 Elinkeinopäällikkö Jouni Rantala, Lahti Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja käyttö Metsätalouden sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotPuun riittävyys ja metsäpolitiikka
Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde
LisätiedotMiten Suomessa turvataan puun riittävyys?
Miten Suomessa turvataan puun riittävyys? Opettajalle Tässä tehtävässä oppilaat selvittävät, millä toimilla Suomessa turvataan puun riittävyys. Tietolähteenä voidaan käyttää Puun monet mahdollisuudet -aineistoa,
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 7 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. Yksityistämisen alla oleva maa 1 % Lepät 1 % Haapa 3 % Muut puulajit 5 % Yksityinen 35 % Valtio 9 % Rauduskoivu 18 % Mänty 1 % Kuusi
LisätiedotMhy Pohjois-Pirkka. Pauliina Salin, metsäasiantuntija
Mhy Pohjois-Pirkka Pauliina Salin, metsäasiantuntija Metsänhoitoyhdistykset 2016 Maanlaajuinen organisaatio 77 itsenäistä metsänhoitoyhdistystä 1.000 toimihenkilöä, 700 metsuria, urakoitsijat Hallinto
LisätiedotMetsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset
Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)
LisätiedotKeski-Suomen hakkuutavoitteet
Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita
Lisätiedotmarkkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2005 Toimittaja: Esa Uotila 12.4.2006 816 Bruttokantorahatulot 1,6
LisätiedotTUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
LisätiedotKeski-Suomen metsäbiotalous
Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi
LisätiedotYmpäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio
Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio Suomen metsät ja puutuotteet ilmastonmuutoksen torjunnassa nielut ja substituutiot sekä niiden taloudellinen ja oikeudellinen ohjaus 2004-2005 1 Hiilikonsortion
LisätiedotTeema 2: Ajankohtaista akateemikoille. 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet
Teema 2: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Suomen metsäpolitiikka 3. Metsien ilmastoroolin peruskäsitteet Suomi maailman metsävaltiona Maailman mittakaavassa Suomi on kääpiö
LisätiedotMetsänomistusrakenteen kehittäminen
Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011 "Metsänomistus, puun tarjonta ja metsätietolähteet" Metsänomistusrakenteen kehittäminen Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi
LisätiedotPuun myynnit ja metsävarojen alueellinen käyttö
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsäekonomian laitos Puun myynnit ja metsävarojen alueellinen käyttö Pro gradu -tutkielma Liiketaloudellinen metsäekonomia Panu Pingoud Elokuu 2010 HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotMetsäohjelman seuranta
Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt
LisätiedotKeski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu
METSÄVARAT Metsänomistus v. 1 Puulajien osuus puuston tilavuudesta v. 1 Yksityisyritykset 11 % Yksityistä misen alla oleva maa 15 % Valtion metsähallinto 37 % Muut puulajit Tervaleppä % 5 % Harmaaleppä
Lisätiedot