Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus"

Transkriptio

1 Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Leena Petäjistö & Juho Matala

2 Hirvi, metsät ja metsänomistaja

3 Metsänomistajakunnan muutokset ja tavoitteet Etäisyys metsätilasta kasvanut, kaupungistuminen, maanviljelijöiden osuuden väheneminen - tilalla asuvien osuus pudonnut 20:ssä vuodessa 59 42%:iin Metsänomistajien muuta väestöä nopeampi ikääntyminen -keski-ikä noussut vuodesta vuoteen Metsätilojen kokorakenteen kaksijakoinen muutos: toisaalta pirstoutuminen toisaalta enemmän suuria tiloja Taloudellista turvaa ja metsästä elävien osuus kasvanut - hirvivahinkoihin näillä on alhaisin toleranssi Vuonna 2001 suurin osa (60%) mo:ista piti silloista hirvikantaa liian suurena

4 Muutoksia hirvikannassa ja sen hoidossa J.Pusenius /Luke

5 Tavoitteena selvittää mm. Metsänomistuksen tavoitteiden yhteys heidän arvioon sopivasta hirvikannan koosta ja vaikutuksista Kokemukset hirvivahingoista ja hirvien vaikutus metsänhoitoon, esimerkiksi puulajivalintaan Metsänomistajat metsästäjinä ja suhtautuminen metsästykseen Tuloksia verrataan aiempien tutkimusten tuloksiin (erityisesti 2001 toteutettu vastaava kysely)

6 Aineisto ja Menetelmät Perusjoukkona metsänhoitomaksuvelvolliset metsätilat (E-Suomi yli 4ha, P-Pohjanmaa ja Kainuu yli 7ha, Lappi yli 12 ha tilat) Postikyselynä 3000 mo:lle Hyväksyttäviä vastauksia tuli 1571, eli vastausprosentti oli 55. Pohjois-Suomessa hivenen isompi vastausaktiivisuus Katoselvitys puhelinkyselynä 51 vastaamattomalle Alue Tiloja Osuus Otoskoko Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa

7 Vastaajien metsänomistus Keskimäärin metsää 56 ha, pohjoisessa isommat tilat Vastaaja keskimäärin 63-v, 1/3 alle 60, puolet täyttänyt % asui metsän sijaintikunnassa. Jos asui muualla keskimääräinen matka tilalle oli 110km

8 Vastaajien tavoitteet Etelä- Pohjois- Suomi, % Suomi, % Puuntuotanto ja 62,2 60,7 61,9 puunmyyntitulot Taloudellinen 12,4 10,0 11,8 turvallisuus Virkistys- ja 9,0 9,6 9,1 vapaa-aika Metsän tunnearvot 9,2 7,6 8,8 Metsäluonnon ja 3,7 2,7 3,5 maiseman suojelu Sijoituskohde 2,7 4,7 3,2 Metsästysmahdol 0,8 4,7 1,7 lisuus N= Koko maa, % Puuntuotannon merkitys korostuu isoilla tiloilla Pienillä tiloilla korostuu virkistys, vapaa-ajanvietto, maisema ja luonnonsuojelu

9 Hirvien aiheuttamat metsävahingot vastaajan omissa metsissä vuosina Vahingon laatu ja %, vastanneista keskimäär. vahinko-ala, ha merkityksellisyys tiloista Jonkin verran kasvu- ja 32,7 8,67 (min. 1, max. 150 ha) laatutappioita Runsaasti kasvu- ja 10,1 10,26 (min. 1, max. 55 ha) laatutappiota Täydennysviljelyn tarve 4,8 4,03 (min. 1 max. 10 ha) Uudelleenviljelyn tarve 2,6 3,5 (min. 1, max. 25 ha) Uudistus kuusesta 3,0 6,52 (min. 1, max. 30 ha) kuuselle (juurikääpäriski olemassa) Puulajin vaihto 10,0 koivusta kuuseksi 5,09 (min. 1, Noin 44 prosenttia vastanneista max. 50 ha) metsänomistajista katsoi, että hirvien tai männystä kuuseksi hirvieläintein aiheuttamia vahinkoja ei omissa metsissä ollut, tai, jos oli, ne olivat 5,29 (min. 1, max. 50 ha) käytännössä merkityksettömiä

10 Arvio hirvivahinkojen kehityksestä omalla tilalla edellisen viiden vuoden aikana Kolmannes arvioi metsävahinkojen vähentyneen. Joka kymmenes vastaaja ilmoitti vahinkojen vähentyneen oleellisesti 40 prosenttia arvioi, että vahingot olivat pysyneet ennallaan. Vajaa kymmenes osa arvioi vahinkojen lisääntyneen ja muutama prosentti kertoi vahinkojen lisääntyneen oleellisesti. Melko moni vastaaja (17 %) ei kuitenkaan osannut arvioida metsävahinkojen kehitystä

11 Hirvien aiheuttamien metsävahinkojen merkitys metsänomistajalle, metsänomistukselle asetettujen tavoitteiden mukaan. Metsien tavoite Hirvien aiheuttamien vahinkojen merkitys Hirvien aiheuttamat Hirvien aiheuttamat en osaa sanoa, % tuhot merkityksellisiä, tuhot merkityksettömiä, vastanneista Puuntuotanto ja 51,1 39,8 9,1 puunmyyntitulot Taloudellinen 39,3 47,3 13,4 turvallisuus Virkistys- ja vapaa-aika 37,6 50,4 12,0 Metsän tunnearvot 31,5 52,3 16,2 Metsäluonnon ja 34,1 54,5 11,5 maiseman suojelu Sijoituskohde 46,3 43,9 9,8 Metsästysmahdollisuus 18,2 68,2 13,6 Kaikki 45,5 43,9 10,

12 Metsänomistaja hirvivahinkoja vähentämässä Toimenpide Suosinut kuusta uudistusaloilla Perannut männyntaimikosta lehtipuuston Viivästänyt taimikonhoitoa 4-7 m pituuteen Tehnyt taimikonhoidon 1-2 m pituudessa Ohjannut hirvien kulkua nuolukivillä Toteuttanut toimenpiteen Toimenpiteen vaikutus hirvivahinkoihin, % toimenpiteen vähentääkseen toteuttaneista vastaajista hirvivahinkoja % kaikista vastanneista toimenpiteellä toimenpiteellä ei hirvivahinkoja vaikutusta vähentävä vaikutus Perustanut riistapeltoja Käyttänyt taimikohtaisia karkotteita Käyttänyt taimisuojia toimenpiteellä hirvivahinkoja lisäävä vaikutus Aidannut taimikon

13 Metsänomistaja ja sopiva hirvien määrä Koko maan tasolla viidennes vastaajista ei osannut arvioida hirvikannon koon sopivuutta -Liian pienenä koko maan hirvikantaa piti kuusi prosenttia vastanneista metsänomistajista, -Lliian suurena sitä piti kolmannes. -Valtaosa (41 %) katsoi nykyisen hirvikannan olevan sopiva. Alue Arvio hirvikannan koosta oman tilan lähialueella Etelä-Suomessa, Pohjois-Suomessa ja koko maassa, % vastanneista. aivan liian pieni liian pieni sopiva liian suuri aivan liian suuri en osaa sanoa Etelä Suomi Pohjois- Suomi Koko maa

14 Näkemys hirvikannan koosta metsänomistuksen tavoitteittain ryhmiteltynä

15 Metsästävät vs. ei-metsästävät mo:t näkevät oman tilan lähialueen hirvitilanteen eri tavoin + Pienimmillä ei-metsästävillä vähiten tietoa oman metsän hirvitilanteesta + Metsänomistajat, jotka eivät itse osallistu hirvenmetsästykseen ja joilla on paljon metsää katsovat, että hirvikanta on nykyisellään liian suuri. Yli 100 hehtaaria metsää omistavista ja ei-metsästävistä metsänomistajista 48 prosenttia toi esiin, että hirvikanta on liian suuri

16 Metsänomistajat ja metsästys 95% vastanneiden metsistä oli luovutettu tai vuokrattu metsästykseen Useimmin vuokraamattomuuden syynä se, ettei ole kysytty (49%), 12% koska ei hyväksy seurueiden toimintaa 8% koska ei hyväksy tappamista Yleisin vuokra peijaiset, 57% (arvio arvosta 31 ), lihana 20% (keskim. 6kg), rahavuokraa vain 1%:lla! Kolme neljästä vastaajasta arvioi korvauksen olevan riittävä 26% vastaajista osallistui itse hirvenmetsästykseen, 40%:lla vastaajista metsästyskortti Maanomistaja-metsästäjän keskim. lihaosuus 40kg Metsäpintaalaluokka Hirven metsästykseen osallistuneiden osuus % ja () 2001 osallistuneiden osuus, % alle (6) 10-19,9 21 (8) 20-49,9 22 (13) 50-99,9 28 (14) (16) kaikki 26 (12)

17 Havaintoja tuloksista Hirvenmetsästäjien (26%) osuus vastaajissa tuntuu suurelta. Metsästävät mo:t ehkä tietoisimpia hirvitilanteesta. Vastaamattomille tehdyssä katokyselyssä 15% oli hirvenmetsästäjiä. Vaikka neljännes vastaajista osallistui hirvenmetsästykseen, vain 1,7%:lla päätavoitteena metsänomistukselle metsästys: 52% hirvenmetsästä-mo:istä motiivina olikin osallistuminen kannan säätelyyn

18 Johtopäätöksiä Hirvikannan pieneneminen ja vahinkojen väheneminen näkyy sekä metsänomistajien kokemissa vahingoista että mielipiteessä hirvikannan tasosta

19

20 Kiitos!

21 21 Teppo Tutkija

Metsien rakenne muuttui voimakkaasti 1950-

Metsien rakenne muuttui voimakkaasti 1950- Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 2/27 Leena Petäjistö, Jukka Aarnio ja Ashley Selby Eri intressiryhmät ja sopiva hirvikanta Metsien rakenne muuttui voimakkaasti 195- luvulta lähtien metsänuudistamispinta-alojen,

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Juho Matala METSÄNUUDISTAMISEN LAADUN ONGELMAT NordGen Metsä teemapäivä Maanantai 3.10.2011,

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala. Hirvet taimikoissa Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu 26.8.2010 Juho Matala Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö juho.matala@metla.fi Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys

Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys Juho Matala, Luonnonvarakeskus Antti Ihalainen, Kari Korhonen, Seppo Nevalainen, Ari Nikula, Vesa Nivala, Jyrki Pusenius, Antti Paasivaara, Teija

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet VMI ja VMI maastotyövuodet VMI: alueittain VMI: koko maa vuosittain Puuston kokonaistilavuus kaikki puulajit VMI: milj. m³ VMI: 8 milj. m³ Muutos: +8 milj. m³ (+%) 8 Lappi VMI VMI Lehtipuut Kuusi Mänty

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus

Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Mikä on taimikonhoidon laadun taso? Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointi muuttuu Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta 268/2017 Tullut voimaan 15.5.2017

Lisätiedot

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009 Hirvieläinvahinkojen arviointi vuodelta 2009 Julkaisija Metsäkeskus Keski-Suomi. Jyväskylä 22.3.2010. Julkaisu 4/2010. Kauppakatu 19 B, PL 39, 40101 JYVÄSKYLÄ p. 020 772 7800, s-posti: ksmk@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Metsävarallisuus kansantaloudessa

Metsävarallisuus kansantaloudessa Metsävarallisuus kansantaloudessa OP-Pohjolan metsäpäivä 2.6.2014 Pasi Holm Metsätalouden uusi kukoistus? Metsäsektorin kansantaloudellinen merkitys on ollut laskussa; kääntymässä nousuun (kartonki, sellu

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä 20.3.2018 Heikki Kuoppala Hirvivahinkojen arviointiin muutoksia Valtioneuvoston asetus riistavahingoista annetun asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.

METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET. METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET. Suomalainen metsänomistaja 2020: metsätalouden kannattavuus ja metsänomistajakunnan muutos 2018-2021 YHTEISTYÖSSÄ MIKSI YKSITYISMETSÄNOMISTAJIA ON

Lisätiedot

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä: Reijo Orava 6.6.2013 5.6.2013 Suomen riistakeskus 1 Metsästäjät, riistahallinto ja tutkimus yhteistyössä suurpetokantojen

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Porvoon seutu Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Lokakuu 2018 2 Keskimäärin 4 matkaa kesässä Uusimaa vierailluin maakunta Vastaajat

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvausten muutokset

Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvausten muutokset Maa- ja metsätalousvaliokunnalle 16.11.2015 Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvausten muutokset Lausunnon laatija Ari Kotiharju (ari.kotiharju@tapio.fi) Tapio Oy 1. Tausta Hirvieläinten aiheuttamista

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Pohjanmaa Eeva-Liisa Repo, elinkeinopäällikkö Oulu 29.1.2018 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys Pohjois-Suomessa 1950-70 luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys Lapin 55. metsätalouspäivät 7-8.2.2013 Olli Salminen & Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos olli.salminen@metla.fi http://www.metla.fi/metinfo/mela

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11. Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005 Riistantutkimuksen tiedote :. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikannassa ei tapahtunut syksyn

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Uusimaa Karen Wik-Portin, aluejohtaja Helsinki 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Mitä uutta hirvikarkotteista? Juho Matala Taimitarhapäivät 2014 24.1, Hotelli Laajavuori, Jyväskylä

Mitä uutta hirvikarkotteista? Juho Matala Taimitarhapäivät 2014 24.1, Hotelli Laajavuori, Jyväskylä Mitä uutta hirvikarkotteista? Juho Matala Taimitarhapäivät 2014 24.1, Hotelli Laajavuori, Jyväskylä Mitä ovat hirvikarkotteet? Taimikohtaiseen suojaukseen tarkoitettuja tuotteita Perustuvat hirvelle epämiellyttävään

Lisätiedot

Metsätilat tuottokuntoon

Metsätilat tuottokuntoon Metsätilat tuottokuntoon Toimiva metsä hankeen tiedotustilaisuus metsätilusjärjestelyistä ja yhteismetsistä. Oulainen 22.2.2011 2 2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke

Lisätiedot

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan Viljelymetsien kasvu ja tuotos SMS:n metsänhoito- ja taksaattoriklubit Antti Ihalainen ja Kari T. Korhonen Luke / Metsävarojen inventointi ja metsäsuunnittelu Metsäsuunnittelu

Lisätiedot

Osallistuminen sidosryhmien näkökulmasta -kysely metsäneuvostojen jäsenille

Osallistuminen sidosryhmien näkökulmasta -kysely metsäneuvostojen jäsenille Osallistuminen sidosryhmien näkökulmasta -kysely metsäneuvostojen jäsenille Marjo Laitala Kyselyn toteutus sähköpostitse (357 kpl) muistutusviesti + postitse vastausprosentti 45,6 soitto 15 vastaamattomalle

Lisätiedot

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta Metsäohjelman seuranta Pohjois-Savo Seppo Niskanen, elinkeinopäällikkö Kuopio 28.12.2017 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut Yksityismetsätalouden kannattavuus Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Pärnu 24.4.2009 Jääkö arvokkain omaisuutesi luonnonvoimien armoille? Tammelan metsäpalo 9.6.997 * maastopaloja 3000-5000 vuosittain

Lisätiedot

Metsätilat tuottokuntoon

Metsätilat tuottokuntoon Metsätilat tuottokuntoon Toimiva metsä hankeen tiedotustilaisuus metsätilusjärjestelyistä ja yhteismetsistä. Ylivieska 20.1.2011 2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen

Lisätiedot

Tällä sopimuksella yhtiö antaa seuralle metsästysoikeuden alla mainituille omistamilleen tiloille sopimuksessa mainituin ehdoin ja rajoituksin.

Tällä sopimuksella yhtiö antaa seuralle metsästysoikeuden alla mainituille omistamilleen tiloille sopimuksessa mainituin ehdoin ja rajoituksin. VAPO (5) METSÄSTYSVUOKRASOPIMUS Vuokranantaja VAPO Oy (jäljempänä yhtiö) Vuokralainen Teerilammen Jahtimiehet Ry Yhteyshenkilöt Vuokranantaja: Jari Mikkonen, PI 38, 9000 Oulu, 0079593 jari.mikkonen@vapo.fi

Lisätiedot

Metsän omistamisen perusteet ja tavoitteet

Metsän omistamisen perusteet ja tavoitteet Metsän omistamisen perusteet ja tavoitteet * Yksityismetsänomistus Suomessa * Metsänomistajien tavoitteet (metsänomistajatutkimusten valossa) historiaa, profilointia, tulevaisuutta * Oma profiili vs. tutkimukset

Lisätiedot

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TILASTO: Metsämaan omistus 2013 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 TILASTO: Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015 T I L A S T O Metsämaan omistus 2013 23.1.2015 Jussi Leppänen ja Jukka

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

Metsästyksen tyylimuutos: ikärakenne ja yrittäjyys

Metsästyksen tyylimuutos: ikärakenne ja yrittäjyys Metsästyksen tyylimuutos: ikärakenne ja yrittäjyys Janne Artell Jani Pellikka Kysymyksiä Onko metsästyskulttuuri muuttumassa suuntaan joka tukisi metsästyspalveluiden kehittämistä? Kysyntä kuka, mitä,

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Heli Viiri NordGen Metsä, Lahti 3.10.2011. Syökö hirvi metsänuudistamisen monimuotoisuuden?

Heli Viiri NordGen Metsä, Lahti 3.10.2011. Syökö hirvi metsänuudistamisen monimuotoisuuden? Heli Viiri NordGen Metsä, Lahti 3.10.2011 Syökö hirvi metsänuudistamisen monimuotoisuuden? Hirven taloudellinen merkitys: Maan tärkein riistaeläin, v. 2004 saaliin arvo noin 50 miljoonaa euroa, noin 100

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013. 309/2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta 2013 309/2013 Valtioneuvoston asetus riistavahingoista Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

Metsämaan omistus

Metsämaan omistus Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 28/2010 Metsämaan omistus 2006 2008 17.6.2010 Harri Hänninen Aarre Peltola Sekä suurten että pienten metsätilojen määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

Villisikakanta-arvio tammikuussa

Villisikakanta-arvio tammikuussa Villisikakanta-arvio tammikuussa 2019 4.3.2019 Luonnonvarakeskus (Luke) Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki Puhelin 0295 326 000 Y-tunnus 0244629-2 Tiivistelmä Suomessa oli tammikuun 2019 alussa arviolta

Lisätiedot

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Joensuu 22.5.2015 Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Metsänomistajien arvot ja näkemykset hirvikannan säätelyssä

Metsänomistajien arvot ja näkemykset hirvikannan säätelyssä Metsätieteen aikakauskirja t u t k i m u s a r t i k k e l i Leena Petäjistö ja Ashley Selby Leena Petäjistö Metsänomistajien arvot ja näkemykset hirvikannan säätelyssä Petäjistö, L. & Selby, A. 2007.

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA. Sky-hotelli Ounasvaara

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA. Sky-hotelli Ounasvaara ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 25.3.2003 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA PUHEENJOHTAJA ESITTELIJÄ PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Sky-hotelli Ounasvaara Timo Kovala Juha

Lisätiedot

Alue Pääryhmä Hakkuun ajankohta hakkuuvuosina 2) Hakkuutapa km 2 % puuntuotannon

Alue Pääryhmä Hakkuun ajankohta hakkuuvuosina 2) Hakkuutapa km 2 % puuntuotannon Liitetaulukko 29. Hakkuupinta-alat inventointia edeltäneellä 10-vuotiskaudella 1) puuntuotannon metsämaalla. % puuntuotannon Ahvenanmaa Kankaat Edellinen hakkuuvuosi 7 0 4 1 1 3 4 5 0 1 5 32 5,6 Edeltäneet

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Polvelta Toiselle Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut, Kajaani 30.9.2017 Antti Pajula, Suomen metsäkeskus Taustatietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista Omistajaa

Lisätiedot

KUUSAMOSSA METSÄÄ OMISTAVIEN KÄSITYKSET ALUEEN HIRVIKANNASTA

KUUSAMOSSA METSÄÄ OMISTAVIEN KÄSITYKSET ALUEEN HIRVIKANNASTA OPINNÄYTETYÖ Jaakko Palosaari 2010 KUUSAMOSSA METSÄÄ OMISTAVIEN KÄSITYKSET ALUEEN HIRVIKANNASTA Metsätalouden koulutusohjelma ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU LUONNONVARA-ALA Metsätalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Mikkeli 5.6.2015 Etelä-Savon

Lisätiedot

Hirvi on monella tavalla mielenkiintoinen riistaeläinlaji.

Hirvi on monella tavalla mielenkiintoinen riistaeläinlaji. Metsätieteen aikakauskirja t i e t e e n t o r i Jukka Aarnio ja Sauli Härkönen Hirvestä hyötyjä ja kustannuksia Johdanto Hirvi on monella tavalla mielenkiintoinen riistaeläinlaji. Kannan koosta riippumatta

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Kaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa

Kaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. Kaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa Kaksi kolmesta ( %) ilmoittaa äänestävänsä varmasti tai melko varmasti maakuntavaaleissa, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön

Lisätiedot

Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja

Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Sivu Suomalaisista vain neljännes ( %) ilmoitti, että hallituksen

Lisätiedot

Akavan kirkollisten jäsenkysely 2010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi

Akavan kirkollisten jäsenkysely 2010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi Julkaistu Crux 3/010 Akavan kirkollisten jäsenkysely 010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi Kati Niemelä Nuoret pappisnaiset ovat kiinnostuneita kirkkoherran virasta ja muista esimiestehtävistä. Naispiispaa

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 27.10.2011 Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve Metsänhoitoklubin kevätseminaari 21.4.217 Kari T. Korhonen Luke/VMI Sisältö 1. VMI 2. Taimikoiden ja nuorten kasvatusmetsien tila 3. Rästit 4. Puulajit

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA. Sky-hotelli Ounasvaara

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA. Sky-hotelli Ounasvaara ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä 13.5.2003 RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA AIKA Kello 18.00 PAIKKA PAIKALLA Sky-hotelli Ounasvaara Timo Kovala Juha Seurujärvi Pentti Hyvärinen Risto Kuoksa Ari

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Lieksan seurakunta metsänomistajana

Lieksan seurakunta metsänomistajana Lieksan seurakunta metsänomistajana Pinta-alat Metsätalousmaata kaikkiaan 5123 hehtaaria Kasvullinen metsämaa 4564 hehtaaria Kitu- ja joutomaita 466 hehtaaria Teitä ja sähkölinjoja 93 hehtaaria Suojelualueita

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 17.11.2011 Mikkeli Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa Juho Rantala 29.11.2011 Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Käsitteitä Tuottavuus on mittari sille, kuinka tehokkaasti resursseja käytetään

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa Olli Tahvonen Prof. metsäekonomia ja -politiikka Helsingin yliopisto Sopu projekti (Koneen säätiö) Vesa-Pekka Parkatti Metsänhoitaja, tohtorikoulutettava Helsingin

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu, 25.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004 Riistantutkimuksen tiedote 0:-. Helsinki..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Riitta Tykkyläinen, Arto Karhapää ja Maija Wallén Maamme hirvikanta pysyi syksyn 00 hirvijahdin

Lisätiedot

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät Metsien käytön aktiivisuudessa suurta alueellista vaihtelua vuonna 2013 Vuoden 2013 seurantatilastot osoittavat, että metsien käytön aktiivisuudessa oli huomattavia eroja eri osissa maata. Itäisessä Suomessa

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2009

Metsämaan omistus 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 48/2010 Metsämaan omistus 2009 14.12.2010 Harri Hänninen Yrjö Sevola Metsänomistajia 739 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003

Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003 Riistantutkimuksen tiedote :-. Helsinki 0..00 Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 00 Vesa Ruusila, Mauri Pesonen, Samuli Heikkinen, Arto Karhapää, Riitta Tykkyläinen ja Maija Wallén Suomen

Lisätiedot

Hirvivahinkojen maastoarviointiohje

Hirvivahinkojen maastoarviointiohje Hirvivahinkojen maastoarviointiohje Sisällys 1 Kasvatuskelpoinen taimikko... 3 2 Koealojen sijoittaminen ja määrä... 4 3 Mittaukset koealalla... 5 4 Toistuva vahinko... 9 5 Toimenpide-ehdotusten arviointi...

Lisätiedot

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat 4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten

Lisätiedot

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemyksiä metsien monimuotoisuuden vapaaehtoisesta turvaamisesta metsäsuunnittelun avulla

Metsänomistajien näkemyksiä metsien monimuotoisuuden vapaaehtoisesta turvaamisesta metsäsuunnittelun avulla Metsänomistajien näkemyksiä metsien monimuotoisuuden vapaaehtoisesta turvaamisesta metsäsuunnittelun avulla Metsätieteen päivä Sari Pynnönen, Teppo Hujala, Riikka Paloniemi 12.11.2014 Muuttunut toimintaympäristö

Lisätiedot

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja. Noin puolet kansalaisista katsoo, että palvelujen laatu ( %), määrä (0 %), saavutettavuus ( %) ja toimivuus ( %) ei muutu tai paranevat

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen Kuopio 1 Metsäsuunnittelu

Lisätiedot

MAASTO-OHJEET hirvivahinkojen vähentämiseen metsätaloudessa

MAASTO-OHJEET hirvivahinkojen vähentämiseen metsätaloudessa MAASTO-OHJEET hirvivahinkojen vähentämiseen metsätaloudessa Sisällysluettelo Johdanto 2 Metsänhoidon keinot metsätila- ja kuntatasolla 3 Metsän uudistaminen 4 Taimikon varhaisperkaus 6 Taimikon harvennus

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset Juho Rantala Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kilpailevan kasvillisuuden vaikutus Jo vähäinen kilpailu vaikuttaa

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen kehittäminen

Metsänomistusrakenteen kehittäminen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011 "Metsänomistus, puun tarjonta ja metsätietolähteet" Metsänomistusrakenteen kehittäminen Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Tilastokatsaus 4:2014

Tilastokatsaus 4:2014 Vantaa 10.3.2014 Tietopalvelu B5:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain Kohdentamiskeskustelun taustaksi JK Suomi on monessa mielessä hyvin heterogeeninen maa. Siksi yleiset, koko maata koskevat tilastot eivät kerro koko kuvaa Suomen tilanteesta. Verrattaessa Suomen maataloutta

Lisätiedot

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27

Lisätiedot