Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla

Transkriptio

1 Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsätalouden merkitys puumarkkinoilla Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa

2 Yksityismetsien merkitys 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Metsämaa 20,1 Mha Tilavuus 2206 Mm3 Kasvu 99,5 Mm3/v Poistuma 68,2 Mm3/v Lähteet: Metsätilastollinen vuosikirja 2010, Metla VMI 11 ( ) Markkinahakkuut 52,4 Mm3/v Nuoria, parhaassa kasvuvaiheessa olevia metsiä on runsaasti. Metsät ovat täyspuustoisia, nuoret kasvatusmetsät ovat arvopuuston kasvattamisen kannalta usein jopa ylitiheitä. Koska metsät ovat nuoria, hakkuumahdollisuudet eivät ole yhtä suuret kuin vuotuinen kasvu (VMI:n johtaja Kari T. Korhonen, Metla ) Yhtiöt ja valtio Valtio Yhtiöt Yksityiset ja muut Muut Yksityiset Muut -ryhmä sisältää kunnat, seurakunnat, yhteismetsät ym. Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat Metlan valtakunnan metsien inventointituloksia (VMI 10) vuosilta ; poistuma ja markkinahakkuut ovat keskiarvoja vuosilta Lukuarvot käsittävät kaikki omistajaryhmät. Uusin tieto VMI 11 ( ): metsämaa 20,3 Mha, tilavuus 2284 Mm 3, kasvu 103,7 Mm 3 /v.

3 Yksityismetsien omistusrakenne Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja kappaletta, joilla omistajia kaikkiaan henkilöä. Laajapohjainen metsänomistus - joka viides yli 20-vuotias kansalainen omistaa metsää. Keskikoko 28 hehtaaria. Metsämaan pinta-alaluokka Metsämaan pinta-alaluokka Metsänomistajatutkimukset kohdistuvat > 5 ha metsää omistaviin 76 % 98 % Metsätilojen lukumääräjakauma, % Metsätilojen pinta-alajakauma, % Lähde: Metsätilastotiedote 48/2010

4 Keitä ovat yksityismetsänomistajat? % omistajista Ammattiasema 100 % % 80 % % % Muut Yrittäjät Eläkeläiset % omistajista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 37 Ikä Vähint. 60 vuotta 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Maatalousyrittäjät Palkansaajat 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % vuotta Alle 40 vuotta Keski-ikä vuotta Metsänomistuksen rakennemuutos Maatalousyrittäjien lukumääräosuus pienenee koko ajan, kuitenkin keskimääräistä suuremmat tilat Omistajat ikääntyvät (keski-ikä jo 60 v.), eläkeläiset suurin ja edelleen kasvava ryhmä Metsänomistajien ongelmana ovat sukupolvenvaihdokset, joita vaikeuttaa kireä perintö- ja lahjaverotus Lähde: Suomalainen metsänomistaja 2010, Metla

5 Kotimaisen puun markkinahakkuut milj. m 3 Yksityismetsät ja muut Vielä 1960-luvulla valtion ja yhtiöiden määrällinen ja suhteellinen merkitys oli nykyistä suurempi Valtio Silloin kyseessä eivät kuitenkaan olleet kestävät, vaan pääomahakkuut. Lisäksi suojelu lisääntyi valtion metsissä. Erityisesti yhtiöt ovat kyenneet kasvattamaan hakkuitaan vasta viime aikoina. 0 Lähteet: Metsätilastollinen vuosikirja 2010 Metsähallitus, vuosikertomukset Yhtiöt Yksityismetsät ovat lisänneet merkitystään. Kestävyys oli kuitenkin koetuksella vuosien verosiirtymäkaudella.

6 Tuontipuun muutos Venäjän puutullipolitiikan seurauksena Puuntuonti kaikkiaan, milj. m 3 Venäjän osuus puuntuonnista, % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % Poltto- ja jätepuu Hake ja puru Kuitupuu Tukkipuu Venäjän puutullien viimeisin korotus tuli voimaan vuoden 2009 alusta. Puuntuonti väheni tuolloin oleellisesti ja Venäjän osuus oli jo aiemmin laskenut 80 %:sta 60 %:iin Vuosi Lähteet: Tullihallitus ja Metla 0 % Metsäpoliittisia odotuksia, että yksityismetsät korvaisivat tuontipuun vähenemistä.

7 Puunostajien määrä Puumarkkinat Yksityismetsät Ostajat (yhteensä) Kuitupuulla ostajia 3-4 (+ energiapuun ostajat) Tukkipuulla ostajia noin 170 Paikallisesti ostajia 5-10 Myyjät Yli 5 ha metsätiloja kaikkiaan Omistajia % vuosittain markkinoilla Vuosittain tehdään puukauppaa, keskikoko noin 450 m 3 Lähteet: TEM julkaisu 68/2009, Tapion vuositilastot, Suomalainen metsänomistaja 2010 Markkinahakkuut noin 42 milj. m 3 /vuosi

8 Puukauppatavat Pystykauppa: metsänomistaja myy hakkuuoikeuden ja ostaja korjaa puun; mittaus korjuussa tai tehtaalla; hakkuumäärästä 82 % ( ) Hankintakauppa: metsänomistaja hakkaa ja kuljettaa puun tienvarteen; mittaus tienvarressa tai tehtaalla; hakkuumäärästä 18 % ( ) Suorakauppa: omistaja pyytää itse tarjoukset usealta ostajalta ja neuvottelee yksityiskohdat Valtakirjakauppa: metsänomistaja antaa valtakirjan metsänhoitoyhdistykselle puukaupan hoitamiseen Sopimusasiakkuuskauppa: metsänomistaja tehnyt tietyn metsäyhtiön kanssa asiakassopimuksen, jonka perusteella puukauppa Vuosina % metsänomistajista teki puukauppaa, joista 79 % pystykauppaa 46 % hankintakauppaa 57 % suorakauppaa 35 % valtakirjakauppaa 22 % sopimusasiakkuuskauppaa Lähde: Metla, Metsänomistaja tutkimus

9 Puun hinnanmuodostuksen historiaa puun hintasuositussopimukset Metsäteollisuuden ja metsänomistajien välisten hintasuositussopimusten teko alkoi vuonna 1961, ensimmäisenä sopimuksia tehtiin oli vanerikoivusta Vuosina metsäteollisuuden keskusjärjestö ja metsänomistajien keskusjärjestö (MTK) solmivat valtakunnallisia hinta- ja määräsuositussopimuksia kaikille puutavaralajeille Vuonna 1991 alkoi Suomea kohdannut suuri talouslama ja sopimusneuvottelut kariutuivat osapuolten välisiin erimielisyyksiin Myös Kilpailuviraston tulkinta osapuolten välisten kattavien puun hintasopimusten hyväksyttävyydestä kiristyi vuonna 1991 ja uusi kilpailunrajoituslaki tuli voimaan 1992 Vuosina hintasuositussopimuksia solmittiin Kilpailuviraston antamilla poikkeusluvilla: vuodesta 1995 alkaen sopimukset olivat aluekohtaisia ja vuodesta 1997 alkaen yrityskohtaisia: vuonna 1999 Kilpailuvirasto kielsi hintasuositussopimukset Vuosina toimi raakapuun ostokartelli (UPM-Kymmene, Stora Enso ja Metsäliitto), josta markkinatuomioistuin langetti sakot kartelliin osallistuneille

10 Puunkorjuun suositukset yksityis- metsien metsäsuunnitelmissa Pirkanmaa Häme-Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Etelärannikko KESKIMÄÄRIN Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kaakkois-Suomi Keski-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Savo Kainuu Lappi Aina Kesällä Talvella (maa jäässä) Korjuukelpoisuus keskimäärin (% määristä): - 10 % aina - 40 % kesällä - 50 % vain maa jäätyneenä Todellisuudessa talvihakkuiden 50 % osuuteen ei päästä kuin yksittäisinä vuosina. Vuosina marrasmaaliskuun markkinahakkuut olivat 46 % ja joulumaaliskuun hakkuut 37 % koko vuoden hakkuista. 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähteet: Metsäteho ja Tapio/Metsäkeskukset 2007 (alueellisten suunnitelmien yhdistelmät ) Vuosina maa ei jäätynyt talvella Etelä- Suomessa juuri ollenkaan.

11 Puuntarjontaan vaikuttavia tekijöitä Tavoitteet Monitavoitteiset (30%): tärkeitä sekä taloudelliset että aineettomat hyödyt, kuten suojelu, virkistys ja ulkoilu Taloudellista turvaa korostavat (17%): metsän tuoma taloudellinen turvallisuus, säännölliset puunmyyntitulot ja sijoituskohde Metsästä elävät (20%): työtilaisuudet ja puunmyyntitulot Virkistyskäyttäjät (24%): tärkeitä luonnon- ja maisemansuojelu, ulkoilu Epätietoiset (10%): ei erityisiä tavoitteita Jousto, % tai ero vertailuryhmään, m 3 Viivan yläpuolella olevien tekijöiden vaikutukset ovat joustoja (esim. puun hinnan nousu 1 % nostaa puuntarjontaa 2,4 %). Alapuolella olevien tekijöiden vaikutukset hakkuiden ero vertailuryhmään m 3 /ha/v (esim. miehillä puuntarjonta on 1,1 m 3 /ha/v suurempaa kuin naisilla). Tavoiteryhmien vertailuryhmänä monitavoitteiset. * Tulos tilastollisesti merkitsevä. Lähde: Kuuluvainen, Karppinen, Hänninen, Hämäläinen, Pajuoja & Uusivuori 2011

12 Puumarkkinoiden seuranta, ennusteet ja kehittäminen Puumarkkinoita seurataan valtakunnan tasolla Metlan tilastopalvelussa MetINFOssa julkaistaan markkinatietoja useista lähteistä (Metsäteollisuus ry, Tullihallitus, Metla jne.) Kattavia puumarkkinaennusteita tekee kaksi tahoa Metsäntutkimuslaitos (laaja Metsäsektorin suhdannekatsaus syksyllä ja suppea Metsäsektorin suhdannetiedote keväällä) Pellervon taloustutkimus PTT (metsäsektorin ennuste keväällä ja syksyllä) Maa- ja metsätalousministeriön Puumarkkinatyöryhmä toimikausi (3 vuotta) toimii keskustelufoorumina, seuraa ja edistää puumarkkinoiden vakautta ja ennustettavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä, tekee tarvittaessa aloitteita valtiolle ja alan toimijoille neuvoa-antava elin, seuraa myös käynnissä olevia kehityshankkeita

13 Kiitos