OA J:n Orimattilan paikallisyhdistyksen työhyvinvointikysely. Kysely järjestettiin nettikyselynä

Transkriptio

1 OA J:n Orimattilan paikallisyhdistyksen työhyvinvointikysely Kysely järjestettiin nettikyselynä

2 Taustatiedot Kyselyn laatimisesta vastasi Oopyn tekninen tiedottaja, Orimattilan yhteiskoulun matematiikan lehtori Olli Alanko. Kysely jaettiin yhteysopettajien kautta Oopyn jäsenistölle eli Orimattilan opettajille, lastentarhanopettajille ja rehtoreille. Kysely avattiin ja vastaukset pyydettiin kirjoittamaan mennessä. Kysely oli avoinna vastauksille asti. Kyselyssä oli kuusi avointa kysymystä. Vastauksia tuli kaksitoista. Seuraava dia esittää kyselyn alkusanat. Sitä seuraa koonti kysymys kysymykseltä. Lopussa on Olli Alangon kyselystä esittämät johtopäätökset.

3 Kyselyn alkusanat: Jäsenistön ideoita työhyvinvointiin Työterveyslaitoksen mukaan työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt tekevät hyvin johdetussa organisaatiossa. Työntekijät ja työyhteisöt kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, ja heidän mielestään työ tukee heidän elämänhallintaansa. Työhyvinvointi on monen eri tekijän summa. Oopy pyytää jäseniään välittämään ideoita, joilla työhyvinvointia ja työssäjaksamista voidaan parantaa. Jäsenistön ajatukset toimivat pohjana keskustelulle, jota Oopy käy yhdessä sivistystoimen kanssa. Viimeinen mahdollinen vastauspäivä on Kiitos vastauksistasi!

4 Miten opettajien fyysiseen kuntoon vaikuttavista tekijöistä eli ravinnosta, liikunnasta, palautumisesta ja levosta voidaan huolehtia työyhteisönä paremmin? Huolehditaan, että työ on hyvin suunniteltua, kuormitus jakautuu tasaisesti ja opettajalla on riittävä tuki työlleen. Kiire, epäselvyydet työnkuvassa ja perustyöstä etääntyminen aiheuttaa uupumusta. Hyvä työilmapiiri tukee työntekijää monipuolisesti. - Työilmapiirin huonontumiseen puututtava. - Rehtoreille ja päiväkodinjohtajille koulutusta. Pidetään enemmän yhteisiä vapamuotoisia tilaisuuksia. Hyvät, ergonomiset työvälineet, ruokarauha, riittävät tauot ja täsmälliset työajat (vapaapäivien rauhoittaminen).

5 Miten kouluympäristöä voidaan kehittää niin, että se palvelee paremmin työhyvinvointia ja työssäjaksamista? Luokkatilat pitää päivittää ergonomisiksi ja nykyaikaisiksi. Rikkinäiset tuolit, vaaralliset kynnykset ja johtokimput aiheuttavat vaaraa. Rakennusten on oltava terveitä (myös tilojen kunto ja koulujen pihat), jolloin niissä on helppo hengittää. Kouluille riittävät resurssit (tuntikehys, talous) kehittää omaa toimintakulttuuria.

6 Millaisilla toimilla opettajan henkistä jaksamista voidaan tukea? Selkeä ja linjakas johto on ensiarvoisen tärkeää. Ongelmien kanssa ei saa jäädä yksin. Sijaisia pitää saada lyhyisiinkin poissaoloihin. Opettajat tarvitsevat koulutusta ennen uudistuksia. Rehtorilla pitäisi olla voimavaroja tukea uutta opettajaa ja puuttua esiintuleviin ongelmiin. Erityisopetuksen ongelmat huolettavat. Vahva tuki rehtorilta, selkeä työnkuva ja aikaa suunnitelutyölle.

7 Millä toimilla opettajien motivaatiota voidaan ylläpitää ja vahvistaa? Kiinnostava työympäristö, palkitsemisjärjestelmä ja mahdollisuus edetä työuralla. Aktiivisen opettajan pitää saada tunnustusta työlleen. Että tulee kuulluksi ja kokee saavansa vaikuttaa asioihin. Opetusvälineistön on oltava ajantasalla. Kauhea kiire syö motivaatiota. Hyvä esimiestoiminta. Positiivinen ja rakentava palaute.

8 Miten opettajien sosiaalia suhteita toisiinsa, esimiehiinsä, huoltajiin ja muihin yhteistyökumppaneihin voidaan huoltaa ja parantaa? Nykyistä enemmän epäformaaleja virkistystilaisuuksia. Pitää olla aikaa ja tilaisuus järjestää yhteisiä neuvonpitoja, suunnitelmia ja toteutuksia. Vanhempien ja yhteistyökumppanien kesken pidettävät yhteiset keskustelut ja päiväkodeissa päivittäinen vuoropuhelu. Kannustetaan yhteistyöhön yli luokka- ja koulurajojen. Esimiesten puheille pitää päästä helposti ja nopeasti.

9 Miten opettajien kyvyt ja taidot saadaan paremmin huomioitua koulun arjessa? Opettajien kykyjen ja taitojen käyttöönotto vaatii asianmukaisia resursseja ja työympäristöä. Esimerkiksi puutteellisesti suunnitellut luokkatilat ja puutteellinen välineistö eivät mahdollista parasta suoritusta. Opettajan ammattitaidon ydin on opettaminen, ei sosiaalityö tai psykylogia. Esimiehen on luotettava, että aineenopettaja on alansa asiantuntija. Esimiehen on tunnettava alaisensa. Riittävä täydennyskoulutus ja aika kollegojen kouluttamiseen. Kiireen vähentäminen. On pysähdyttävä miettimään, miten vahvuuksia voidaan jakaa työyhteisössä ja sen ulkopuolella.

10 Johtopäätöksiä Kyselyn vastaajamäärä jäi valitettavan pieneksi. Kyselyyn vastattiin anonyymisti eli ei voida tietää, kuinka kattavasti eri yksiköt ovat kyselyssä edustettuina. Vastauksista voidaan kuitenkin päätellä, että vastaajissa on sekä Orimattilan opettajia että lastentarhanopettajia. Pieni vastaajamäärä voi johtua kyselyn raskaasta muodosta ja vaikeasta aihepiiristä. Saatuja vastauksia ei kuitenkaan kannata väheksyä. Kyselyyn on selvästi vastattu harkiten ja aikaa käyttäen. Annetut vastaukset ovat kieleltään ja muodoltaan selkeitä ja viimeisteltyjä. Jokaisen kysymyksen kohdalla toistui muutama asia. Johdon tuki koeataan tärkeäksi, oppimisympäristöjen kuntoon, laatuun ja tarkoituksenmukaisuuteen halutaan kiinnittää huomiota ja jatkuva kiire sekä epämääräisyydet työnkuvassa syövät opettajien voimavaroja.