Tiivistä yhteistyötä ja käytännön tietoa Satakunnan välityömarkkinoille Välkky-projektin kokonaisarviointi. Jukka Lidman Riitta Kinnunen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiivistä yhteistyötä ja käytännön tietoa Satakunnan välityömarkkinoille Välkky-projektin kokonaisarviointi. Jukka Lidman Riitta Kinnunen"

Transkriptio

1 Tiivistä yhteistyötä ja käytännön tietoa Satakunnan välityömarkkinoille Välkky-projektin kokonaisarviointi 2014 Jukka Lidman Riitta Kinnunen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Arvioinnista Arviointiaineisto Arviointitulokset Projektin toteutus Projektin toimenpiteet MUUTOS!-koulutus Teema- ja kehittämisryhmätyöskentely Satakunnan välityömarkkinoiden hyvät käytännöt Työllistymispolku TOPPIS-koulutus Tulosten aikaansaanti ja tavoitteiden saavuttaminen Yhteistyö Hyödyt ja vaikutukset Juurtuminen ja jatko Välkyn hyvät käytännöt Koonti ja pohdinta Kehittämissuositukset... 22

3 1 Johdanto Satakunnan ELY-keskuksen rahoittama ja hallinnoima Välkky ( ) on laajuudeltaan poikkeuksellisen kattava projekti, jonka päämääränä on koordinoida Satakunnan välityömarkkinoiden suunnitelmallista kehittämistä. Keskeiset tavoitteet ovat välityömarkkinoiden yleinen kehittäminen, toteutettavien toimenpiteiden vaikuttavuuden lisääminen sekä hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen. Projektissa on myös kohdennettu työvoimapalvelujen määrärahoja. Projektin keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet alahankkeet, teemaryhmät, MUUTOS! koulutussarja ja muut koulutukset, yhteistyöseminaarit, Satakunnan välityömarkkinoiden toimijakartta, Satakunnan välityömarkkinoiden hyvien käytäntöjen prosessit sekä TYP:ien vertailukehittämisen hanke. Lisäksi hankkeessa on kehitetty ja toteutettu työvoimapalveluja, kuten TOPPIS-kouluksia. Yleisesti keskeistä välityömarkkinoiden kehittämisessä on koordinaatio, ammatillisen osaamisen kehittäminen toimijatahoilla ja palvelun laadun seuranta. Välkky on tehnyt yhteistyötä myös muiden välityömarkkinoiden kehittämishankkeiden kanssa. Projektin käynnistyessä välityömarkkinoiden toimintakenttä oli pirstaleinen. Tilanne on ollut sama myös valtakunnallisesti, sillä Asko Suikkasen välityömarkkinoiden selvityksen (2009) mukaan monissa maakunnissa välityömarkkinat ovat olleet hajanaiset ja toimijoita on ollut useita, eikä monien tukimuotojen avulla ole pystytty vakiinnuttamaan tehokasta työllistämisprosessia. Tämänkaltainen lähtötilanne loi Satakunnan alueelle selkeän tarpeen Välkky-projektin toteuttamiseen. Välityömarkkinoiden kentän tuntemus ja verkostoituminen ovat tärkeitä toisaalta TE-hallinnolle palveluiden järjestämiseksi ja toisaalta toimijoille itselleen vertaiskehittämisen mahdollistamiseksi. Projektin vaikutuksesta välityömarkkinoiden kenttä on selkiytynyt ja tiivistynyt. Keskeisiä toimijoita ovat yhdistykset ja yhteisöt, kunnat, oppilaitokset ja säätiöt. Toiminnan keskiössä ovat olleet aktiivisimmat ja ammatillisimmat yhdistykset. Toiminnassa on ollut mukana myös toimijoita, jotka ovat osallistuneet kehittämistoimenpiteisiin ja joilla on ollut runsaasti kehittämistarvetta. Välityömarkkinoiden ulkokehällä ovat toimijat, joilla on työllistämistoimintaa, mutta jotka eivät toimi verkostoituneesti. Sellaiset toimijat, jotka ovat pieniä ja joilla ei ole palkattua työvoimaa, eivät ole juuri olleet mukana Välkyn toiminnassa. 1

4 2 Arvioinnista 2.1. Arviointiaineisto Projektin kokonaisarvioinnin toteutus käynnistyi syyskuussa 2013, jolloin projektihenkilöstölle järjestettiin itsearviointitapaaminen, jossa oli arvioitsijoiden lisäksi neljä henkilöä. Tapaamisessa käsiteltiin projektin toteutusta, tuloksia ja vaikutuksia sekä onnistumisia ja haasteita. Projektin yhteistyötahoille toteutettiin loppuvuodesta 2013 sähköinen kysely, johon vastasi yhteensä 47 henkilönä. Vastausprosentti kohosi melko korkealle, 51 prosenttiin. Kuviossa 1 on esitetty kyselyyn vastanneiden lukumäärä organisaatiokohtaisesti: Kuvio 1: Kyselyyn vastanneiden organisaatiot (n=47) Arvioinnissa toteutettiin vuoden 2014 alussa syventäviä haastatteluja 14 toimijalle. Haastateltavat edustivat kolmannen sektorin toimijoita, oppilaitoksia, TE-toimistoa, työvoiman palvelukeskuksia, kuntia sekä ELY-keskusta. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty projektin tuottamaa kirjallista materiaalia, kuten selvityksiä, palautteita, koulutusmateriaalia sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Arviointiaineistona on hyödynnetty myös projektin aikaisempiin arviointeihin liittyvää materiaalia ja raportteja. Kokonaisarviointiin on sisällytetty aiemmin kerätty aineisto (puolistrukturoidun kyselyn tulokset vuodelta 2010, n=4 sekä sähköisen kyselyn tulokset vuodelta 2011, n=79). Välkky-projektista on toteutettu aiemmin kolme projektia koskevaa arviointia: aloitusvaihetta koskeva ensimmäisen ulkoisen arvioinnin väli- 2

5 raportti (Pitkänen, Kaakinen & Lampinen 2009), projektin toimeenpanovaihetta koskeva väliraportti (Pitkänen, Kaakinen & Lampinen 2010) sekä loppuraportti (Pitkänen & Lampinen 2011). Lisäksi Välkky-projektin arviointia on käsitelty kolmessa laajemmassa välityömarkkinahankkeita käsittelevssä raportissa. Kokonaisarvioinnon havainnot perustuvat koko arviointiaineistoon, ja yksittäiset vastaukset eivät ole vaikuttaneet arvioinnin havaintojen muodostumiseen. 3

6 3 Arviointitulokset 3.1. Projektin toteutus Projektin toteutus on edennyt suunnitelmallisesti ja vailla suuria ongelmia. Arviointiaineiston perusteella projektin toteutuksessa onnistuneena pidetään monipuolisia järjestettyjä tilaisuuksia, erityisesti laadukkaita koulutuskokonaisuuksia. Koulutuksissa erityisen antoisiksi on koettu uuden tiedon saaminen, verkostoitumismahdollisuudet muiden toimijoiden kanssa sekä toiveiden huomiointi sisällössä. Myös selkeä tiedottamispolitiikka saa erityistä kiitosta. Ajankohtaisten asioiden esilletuonti ja nopea reagointi toimijoiden erilaisiin tarpeisiin on ollut projektin vahvuuksia. Erityisesti hyvä sähköpostijakeluverkosto on ollut sidosryhmien mieleen. Projektin toiminta-aikana on tapahtunut useita henkilöstövaihdoksia, ja projektin vetäjien vaihtuvuus on tuonut toimintaan jossain määrin katkoksia. Vaihdoksista ei ole kuitenkaan ollut suurta haittaa projektin toteutukseen. Uudet henkilöt ovat tuoneet toimintaan mukaan oman persoonansa ja näkökulmansa, ja tämä on koettu pääosin rikkaudeksi. Ensimmäisen projektipäällikön aikana toiminta koettiin innovatiivisemmaksi ja laaja-alaisemmaksi, mutta seuraajien toimintaa on kiitelty määrätietoiseksi. Projektin ohjausryhmän kokoonpano on ollut laaja, mutta tarkoituksenmukainen ottaen huomioon Välkyn laajan toimintakentän ja toiminnan koordinaatioluonteen. Ohjausryhmän näkemykset on otettu projektin toiminnassa hyvin huomioon. Projektin taloushallinto on ollut erinomaista ja myös dokumentointi on ollut kiitettävää. Toiminnasta on kerätty palautetta säännöllisesti ja palautetietoa on esitetty avoimesti. Myös projektin nettisivuilla esillä oleva aineisto on koottu systemaattisesti ja kattavasti. Välityömarkkinatoimijat ovat hyödyntäneet nettisivuilla olevaa tietoa jossain määrin. Projektin suunnitteluun ja seurantaan on panostettu. Toimintaa alettiin hahmottamaan vuonna 2008 Log Frame viitekehyksen pohjalta. Seurantatietojen mukaan tavoitteet tullaan saavuttamaan tai ylittämään. Runsas palkkatukityöllistäminen on tuonut muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin. Projektissa on myös toteutettu itsearviointikyselyitä ohjausryhmälle. Projektin toimintaa on arvioitu säännöllisesti ulkopuolisten arvioitsijoiden toimesta. Myös tietoa välityömarkkinoista ja kentän tarpeista on kerätty. Projektissa on tehty toimijakierroksia, joissa on haastateltu runsaasti alueen välityömarkkinatoimijoita. Välkyssä on myös toteutettu selvityksiä, muun muassa työllisyydenhoidon kehittämistarpeisiin liittyen. 4

7 Yritysyhteistyö koetaan haasteellisena. Vaikka Välkky ei toimi suoraan asiakas- tai yritysrajapinnassa, niin yritysten mukaan saaminen välityömarkkinakentälle on koettu tarpeellisena. Keväällä 2009 Välkyssä aloitettiin kartoittaa muualla Suomessa yritysyhteistyötä tekeviä välityömarkkinaprojekteja ja organisaatioita. Kuviossa 2 on esitetty sähköiseen arviointikyselyyn vastanneiden kouluarvosanat projektin toteutuksesta (toimenpiteiden oikeellisuudesta ja resurssien riittävyydestä). Useimmin annettu arvosana on kiitettävä 9, ja arvosanojen keskiarvo on 8,21. Kaiken kaikkiaan toteutukseen ollaan hyvin tyytyväisiä, muutama heikompi arvosana selittyy sillä, että tietyt kolmannen sektorin toimijat ovat kokeneet oman yhdistyksensä jääneet ulkopuolisiksi Välkyn toimenpiteistä. Kuvio 2: Sähköiseen kyselyyn vastanneiden toimijoiden arvosanat Välkky-projektin toteutuksesta. Asteikko N=47 5

8 Poimintoja sähköisen kyselyn avoimeen kysymykseen mikä on ollut mielestäsi projektin toteutuksessa onnistunutta? Ø Järjestetyt koulutukset Ø Hyvät koulutukset, joiden sisällössä huomioitu yhteistyökumppaneiden toiveet. Ø Jatkuva palautteen kerääminen. Ø Aktiivisuus informoinnissa, yhteistyömyönteisyys ja neuvotteluosaaminen Ø Keskinäisen tuntemuksen lisääminen TE- toimiston ja välityömarkkinatoimijoiden kesken. Ø Olemme tulleet kuulluksi ja kaikkiin kysymyksiin ja pyyntöihin on vastattu Ø Hyvin aktiivinen ja laaja- alainen tiedottaminen asioista ja tapahtumista Ø On saatu monia eri toimijoita samoihin tilaisuuksiin. Hyviä tilanteita verkostoitumisen nä- kökulmasta. Ø Olemme saaneet paljon uutta tietoa ja myös muiden hankkeiden hyviä kokemuksia Välkyn kautta on tehty yhteistyötä ja olemme järjestäneet koulutuksia työllistetyille. Näin sääs- tämme koulutusmenoja. Ø Päämäärätietoista ja jämäkkää etenemistä tavoitteita kohti. Ø Alaprojektien toteuttamisen mahdollistaminen. Ø Notkea reagoiminen organisaatioiden ja toimijoiden tarpeisiin. Ø Aito yhteistyö, ruohonjuuritason näkökulma, tavoitteellisuus, konkretia Ø Henkilöiden tavoitettavuus ja ammatillisuus 6

9 2.2. Projektin toimenpiteet Välkky-projektissa on toteutettu runsaasti eri toimenpiteitä. Projektin kokonaisbudjetti on kasvanut merkittävästi alkuajoista, koska projektille on tullut huomattavia lisämäärärahoja työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Täten myös projektisuunnitelmaa on jouduttu päivittämään. Vuoden 2014 aikana projektissa alettiin systemaattisesti kehittää asiakkaan toimintakyvyn ja työelämävalmiuksien seurantaa TYP:ssa ja välityömarkkinoilla AHAA-menetelmän avulla. Tarve tämäntyyppisen menetelmän käyttöön otolle on suuri ja jatkossa on keskeistä jatkaa AHAAmenetelmän systemaattista käyttöä. Välkky-projektin alkuvaiheessa toteutettiin seitsemän alaprojektia: Ø Koulutusorganisaatiokohtainen työhönvalmentaja (Innova, myöh. Winnova) Ø KUHA - Kulttuuriharrastus vahvuutena työelämässä (Porin kaupungin työllisyysyksikkö) Ø Kunnossa lentoon (Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö) Ø Kuntouttavan työtoiminnan palveluohjausmalli (Pohjois-Satakunnan TE-toimisto) Ø Yritysyhteyshenkilö välityömarkkinatoimintaan (Porin seudun TE-toimisto) Ø VALO-pilotti -projekti (Rauman Seudun Katulähetys ry) Ø Työnhakuklubi (Spring House Oy) Alaprojektit valittiin ideahaun kautta ja osaprojekteista on laadittu raportit. Alaprojektien kautta on saatu välityömarkkinakenttään lisää toimintaa ja resursseja, mutta alaprojektien valintaan olisi kaivattu enemmän kriittisyyttä ja toteutukseen enemmän valmistelua. Alaprojektin toteutus ei ole ollut kokonaisarvioinnin kohteena. Seuraavissa alaluvuissa käsitellään Välkyn keskeisiä toimenpiteitä MUUTOS!-koulutus MUUTOS!-koulutustilaisuuksia on toteutettu vuodesta 2009 lähtien ja sarjan 29. koulutuspäivä järjestettiin toukokuussa Koulutuksella on koettu olevan suuri lisäarvo niin tiedon lisäämisen kuin toimijoiden verkostoitumisen mahdollistamisen kannalta. Koulutuksen avulla on onnistuttu avaamaan uusia näkökulmia ja tuomaan ainutlaatuista tietotaitoa kentälle. Koulutuksessa erilaiset hankkeet ovat päässeet esittelemään toimintaansa. Tämän avulla satakuntalaisesta hanketoiminnasta on saatu levitettyä tietoa, ja tämä tieto on auttanut myös vertaisoppimisessa. Koulutuksessa on ollut mukana melko monialainen edustus. 7

10 Koulutuksen hyödyllisyys on riippunut melko paljon siitä, mitkä osallistujien pohjatiedot ovat. Jossain määrin negatiiviseksi on koettu, että koulutuksessa on käyty läpi osin samoja asioita kun aiemmin, ja rahoitukseen liittyvää koulutusta olisi toivottu järjestettävän jo aikaisemmin. Koulutuksen käytännön järjestelyt ja luennoitsijoiden ammattitaito keräävät kiitosta. Koulutuksista on kerätty systemaattisesti palautetta, ja toiminnasta annetut arvosanat ovat lähellä kiitettävää. Keskimäärin koulutustilaisuuksissa on ollut lähes 40 henkilöä. Palautteen perusteella osallistujien yleisarvosana tilaisuuksista vaihtelee välillä 3,9 4,7 (asteikolla 1 = heikko, 5 = erinomainen) Projektin tuomaa koulutusresurssia kiitellään laajalti, ja koulutukselle koetaan olevan selkeää tarvetta myös jatkossa. Toimijoissa herättää epätietoisuutta, kuka toimintaa voisi jatkossa toteuttaa ja millä resursseilla. Joka tapauksessa projektitoiminnan loppumisen jälkeen mahdollisten koulutusten määrän pelätään pienenevän runsaasti, ellei jopa kokonaan Teema- ja kehittämisryhmätyöskentely Projektissa on järjestetty teema- ja kehittämisryhmätyöskentelyä yhteensä 11 eri teemasta ulkopuolisten konsulttien johdolla. Ryhmät ovat järjestetty työpajaluonteisesti, tapaamisia on ollut useita ja osallistujat ovat päässeet valmistautumaan työskentelyyn muun muassa kotitehtävien avulla. Teemaryhmien sisällöt ovat liittyneet kuntoutujiin, nuoriin, moniammatillisuuteen, sosiaalisiin yrityksiin, työ- ja työhönvalmennukseen, tuotteistamiseen sekä yritysyhteistyöhön. Teemaryhmät ovat toimineet itsenäisesti ja niiden tavoitteet on asetettu konsultin johdolla. Ryhmien keskeisenä kohderyhmänä nähdään olevan konkreettista asiakastyötä tekevät henkilöt. Osallistujat ovat olleet tyytyväisiä teemaryhmien sisältöön, konsulttien asiantuntemukseen sekä hyötyihin oman työn kannalta. Ryhmistä on kerätty systemaattisesti palautetta osallistujilta, ja toimintaa on pyritty kehittämään saadun palautteen perusteella. Palautteen perusteella yleisarvosanat vaihtelevat välillä 3,4 4,5 (asteikolla 1 = heikko, 5 = erinomainen). Työskentelyn suurimpina hyötyinä on koettu verkostoitumisen lisääntyminen ja osaamisen vahvistuminen. Tarvetta tällaisille ryhmille on jatkossakin. Mikäli vastaavaa toimintaa ollaan järjestämässä lähitulevaisuudessa, niin silloinkin on syytä varmistaa riittävä osallistujamäärä kartoittamalla tarvetta sisältöihin ennakkoon. Toiminnan pienenä ongelmana on koettu, että osallistujamäärät ovat osin hiipuneet, sillä teemaryhmän lopussa osallistujia on saattanut olla huomattavasti vähemmän kuin ryhmän alkaessa. Ryhmiin osallistuminen on vaatinut toimijoilta pitkää sitoutumista sekä runsasta ajankäyttöä, ja eri- 8

11 tyisesti TE-toimistosta tämä on aiheuttanut osallistujakatoa. Osa toimijoista kokee, että ryhmät ovat jatkuneet liian pitkään, eikä niistä ole saanut kaikkea irti enää loppuaikana. Tästä huolimatta valtaosa arvostaa tämäntyyppistä syvällisempää työskentelytapaa, jossa asioita hiotaan yhdessä eteenpäin pitkässä prosessissa Satakunnan välityömarkkinoiden hyvät käytännöt Projektissa on kerätty ja mallinnettu välityömarkkinatoimijoiden hyviä käytäntöjä ja näistä on koottu hyvien käytäntöjen virtuaalikirja. Hyvien käytäntöjen työstäminen on lisännyt toimijoiden keskinäistä vuorovaikutusta ja lisännyt tietämystä toisten toimintatavoista. Hyvien käytäntöjen työstämisprosessi kerää kiitosta siitä, että mukana olleet ovat päässeet pitkään ja syvälliseen prosessiin, jonka myötä organisaation oma hyvä käytäntö on saanut tiiviin ja selkeän muodon. Tiivistä hyvän käytännön muotoa on voinut käyttää laajemminkin hyödyksi muun muassa oman toiminnan markkinoinnissa. Hyvien käytäntöjen prosessi koetaan kautta linjan tarpeellisiksi ja merkittäviksi. On koettu tärkeäksi, että toimijat ovat voineet tehdä toisilleen poimintoja oman työkenttänsä keskeisestä toimintamuodosta. Laajan hyödynnettävyyden kannalta pienoisena uhkana koetaan netissä olevien hyvien käytäntöjen tietopankkien (mm. Innokylä) olemassaolo. Hyviä käytäntöjä olisi syytä mainostaa ja markkinoida projektin viimeisenä toimintavuotena entistä laajemmin ja rohkeammin. Keskeinen markkinointikohde on kunnat, mutta käytännöillä nähdään olevan myös mielenkiintoa myös valtakunnallisesti, sillä hyvän työn jälkiä kelpaa esitellä myös muualla Työllistymispolku Työllistymispolku on Välkyn nettisivulle koostettu tietopankki, johon on sisällytetty keskeiset satakuntalaiset välityömarkkinoihin liittyvät palveluntuottajat. Sivustolle on koottu selvittelypalvelut, työhön kuntouttavat palvelut, kouluttautumispalvelut ja työllistymispalvelut. Työllistymispolkuun suhtaudutaan varauksellisesti. Se saatiin toteutettua melko pitkän työn tuloksena, mutta sen käyttö on jäänyt melko vähäiseksi. Tiedon koonti yhteen paikkaan koetaan hyvänä asiana, mutta palvelua ei osata juuri hyödyntää. Ongelmana on se, että työllistymispolun kohderyhmän koetaan olevan liian suppea. Keskeisenä käyttäjäryhmänä työllistymispolulle nähdään TE- 9

12 toimiston asiakastyötä tekevä henkilöstö, ja erityisesti uuden työntekijän perehdytyksessä työllistymispolulla saattaa olla annettavaa, mikäli henkilö ei tunne kenttää riittävän hyvin. Esimiesasemassa olevat henkilöt kokevat, että heillä on riittävä tuntemus välityömarkkinakentän toimijoista muutenkin, eikä tämäntyyppiselle palvelulle ole heille tarvetta. Myöskään asiakkaille palvelulla ei nähdä olevan selkeää lisäarvoa. Toisena haasteena on vaikeus pitää työllistymispolku ajan tasalla. Projektin päättymisen jälkeen sivuston ylläpito vaatii vastuuhenkilön tai organisaation, joka päivittää sivua säännöllisesti. Mikäli päivitystyötä ei tehdä, laskee sivun hyödyllisyys matalalle. Kartasta avautuva kohdeorganisaation pääsivu ei myöskään tarjoa vielä riittävästi täsmätietoa, vaan välityömarkkinakenttää kiinnostava tieto saattaa jäädä löytymättä muun tiedon alle. Myös kohdeorganisaatioiden nettisivut saattavat päivittyä hitaasti, ja hankkeiden sivut vanhentuvat nopeasti TOPPIS-koulutus TOPPIS-koulutuksissa yhdistetään palkkatuettu työ ja ammatillinen työvoimakoulutus. Satakunnassa on järjestetty puhdistuspalvelualan, lähiavustajan ja kiinteistöpalvelujen TOPPIS-koulutusta. Malli on koettu lähtökohtaisesti hyväksi, ja sillä nähdään olevat melko hyvät mahdollisuudet juurtua. Jatkossa toiminta vaatii selkeää koordinaatiota. TOPPIS-koulutuksessa olevien ikäjakauma on ollut laidasta laitaan, nuorimmat ovat 1980-luvulla syntyneitä, vanhimmat yli 50-vuotiaita. Osa on ollut aikaisemmin pitkään töissä, osalla taas työkokemusta ei ole. Myös koulutustaustassa on suuria eroja. Koulutuksessa olevien erilaisia taustoja ei ole kuitenkaan koettu haitaksi, pikemminkin päinvastoin. Ryhmäytyminen on onnistunut hyvin ja koulutuksessa olevien erilaisia taustoja on onnistuttu hyödyntämään vertaistuen muodossa. Esimerkiksi työkokemusta omaavat henkilöt ovat voineet kertoa omista kokemuksistaan niille, joilla aikaisempaa kokemusta ei juuri ole. Koulutuksessa olevilla on ilmennyt jossain määrin lukivaikeuksia, keskittymishäiriöitä ja sosiaalisia ongelmia, mutta valtaosin heillä koetaan olevan varsin hyvät mahdollisuudet työllistyä jatkossa. Koulutukseen valittujen valintaprosessia pidetään laadukkaana. Tosin arviointihaastatteluissa tuotiin esiin, että oppilaitosten edustajat tuntevat ammattialan hyvin, joten oppilaitoksen edustajan olisi hyvä olla mukana myös valintaprosessissa. Kunnat ovat olleet pääasiallinen työpaikkojen tarjoaja. Kunta työllistäjänä on tarjonnut tiettyjä etuja toimintaan. Esimerkiksi lähiavustajatoppiksessa olevat työskentelevät sosiaali- ja terveystoimessa, jota sitoo tarkat normit, ja täten työntekijä pääsee tekemään työtä sääntöjen mukaisesti. Jatkossa 10

13 olisi kuitenkin tarvetta saada myös yksityinen sektori mukaan tarjoamaan työpaikkoja. Tämän saavuttamiseksi olisi laajennettava koulutuksen markkinointia. TOPPIS-koulutuksesta aiheutuvat hyödyt ovat moninaiset. Opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus saada työkokemusta, valmistua ammattiin, mutta myös katsoa, onko ala sopiva itselle. Osalla koulutus vahvistaa myös itsetuntoa jos henkilön työttömyys on jatkunut pitkään, saattaa toppiksessa vahvistua minusta on vielä johonkin näkemys. Oppilaitoksille TOPPIS-koulutus on lisännyt yhteistyötä työnantajien kanssa. Oppilaitosten edustajat käyvät työpaikoilla, ja tämä mahdollistaa tiiviimmän työelämäyhteistyön myös jatkossa. Työnantajat puolestaan pääsevät näkemään työntekijän kyvyt ja voivat kokemusten perusteella valita mahdollisesti hyvän työntekijän työsuhteeseen. Toppiksen selkeänä etuna verrattuna työvoimapoliittisen koulutukseen nähdään oppisopimusjakso. Tosin työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevat voivat nähdä epäoikeudenmukaisena, että toppislaisille järjestetään palkallinen työjakso. Erityisen positiivisena koetaan se, että koulutus on aloille, joissa on hyvä mahdollisuus työllistyä ja mahdollisesti myös työvoimapulaa lähitulevaisuudessa. Toimijat näkevät TOPPIS-koulutuksen parantavan työllistymismahdollisuuksia, vaikka tämän näkemyksen tueksi ei ole vielä tilastotietoa saatavilla. Kehitettävää koetaan olevan tiedonkulun parantamisessa. Työpaikoille olisi syytä pitää kiinteämmin yhteyttä siitä, millaisia ja miten paljon harjoittelijoita työpaikalle on tulossa. Osin on koettu, että ELY-keskuksen olisi pitänyt pitää yhteyttä työpaikoille, sillä nyt yhteydenpito on jäänyt osin oppilaitosten vastuulle. Jatkossa olisi hyvä pitää yhteistyöpalaverit työpaikan edustajien kanssa ennen koulutuksen alkamista. TOPPIS-koulutuksen haasteeksi nostetaan byrokraattisuus, sillä toiminnassa täytyy noudattaa työhallinnon määräyksiä ja yritysten näkökulmasta toimintaa pitäisi saada yksinkertaisemmaksi. Yritykset eivät ole toimintaan lähteneet mukaan. Haasteena jatkossa on rahoituksen löytyminen ja työpaikkojen löytyminen. Jossain määrin haasteeksi koetaan, että toimijoita on melko paljon ja rooleja joutuu hakemaan aika ajoin. ELY-keskuksen, TE-toimiston ja kuntakokeilun roolit eivät ole selkeät kaikille toimijoille. Jatkossa on syytä löytää mielekäs tapa koordinoida koulutusta. Mikäli koulutuksen vastuu jää TE-toimistolle, saattaa seurauksena olla organisaation ylikuormittuminen. 11

14 3.2. Tulosten aikaansaanti ja tavoitteiden saavuttaminen Projektin keskeisiksi tuloksiksi on määritelty seuraavat kohteet: Ø Palvelutuottajaselvitykset Ø Kehittämiskumppanien koulutus- ja kehittämisohjelma (avoimet teemakohtaiset koulutustilaisuudet) Ø Alueellisten kehittämiskumppanien teema- ja kehittämisverkostot Ø Alaprojektien käynnistäminen ja kytkeminen Välkyn tavoitteisiin Ø Kehittämiskumppanien roolien ja työnjaon selkiyttäminen sekä toimivien palveluketjujen luominen välityömarkkinoiden toimijakartan avulla Ø Kehittämiskumppanien yritys-, työnantaja- ja viranomaisyhteistyön tiivistäminen Ø Kansallinen verkostoituminen Projektissa on onnistuttu saamaan kaikki määritellyt tulokset aikaan. Parhaiten projektin nähdään saavuttaneen tuloksia välityömarkkinoiden roolin selkeyttämisessä, tunnettuuden vahvistamisessa sekä verkostoitumisen ja yhteistyön kehittämisessä. Myös TE-toimisto on jossain määrin lähentynyt välityömarkkinakenttää. Satakunnan välityömarkkinat on saatu kartoitettua ja keskeisten toimijoiden välistä yhteistyötä on saatu lisättyä. Jatkon kannalta on oleellista, että välityömarkkinatoimijat tekevät yhteistyötä eivätkä kilpaile keskenään. Erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden toimintaa kehittävä koulutus ja vertaisoppiminen on koettu merkittäväksi. Myös kolmannen sektorin toimijoiden opastukseen ja ohjaukseen, koulutuksen ja tiedotukseen ollaan tyytyväisiä. Lisäksi projekti on auttanut hankkeita kuvaaman tuloksiaan, tukenut laadukkaiden palveluiden kehittämisessä ja sitouttanut toimijoita välityömarkkinakentälle. Kuviossa 3 on esitetty sähköiseen kyselyyn vastanneiden näkemykset siitä, miten merkittävinä he pitävät projektin aikaansaamia tuloksia. Vastaajat suhtautuvat positiivisesti projektin tulosten merkityksiin, sillä 42 prosenttia antaa kiitettävän arvosanan ja 40 prosenttia arvosanan 8. 12

15 Kuvio 3 : Kyselyyn vastanneiden toimijoiden arvosanat siitä, miten merkittävinä he pitävät Välkky-projektin aikaansaamia tuloksista. Asteikko Yhteistyö Sidosryhmät ovat kokeneet yhteistyön Välkky-projektin kanssa toimivaksi. Usein yhteistyö on ollut koulutuksiin tai teemaryhmiin osallistumista, mutta myös henkilökohtaista yhteydenpitoa, kilpailutuksen toteuttamista jne. Projektihenkilöstö on koettu ammattitaitoisiksi, yhteistyökykyisiksi ja helposti lähestyttäviksi. Henkilöstö on ottanut avoimesti vastaan kehittämisideoita ja kentän ääni on kuulunut toiminnan kehittämisessä. Osassa yhdistyksissä tosin toivotaan, että jatkossa projektihenkilöstö voisi jalkautua vielä enemmän käytännön toimijoiden pariin. Monissa hankkeissa ja yhdistyksissä on arvostettu Välkyn levittämistyötä ja tiedotustoimintaa. Esimerkiksi projektin tiedottamiseen käytettävää sähköpostilistaa on kehuttu, ja välityömarkkinatoimijat ovat päässeet tätä kautta tiedottamaan myös omia asioitaan. Tämäntyyppiselle tiedotuskanavalle nähdään selkeää tarvetta myös projektin jälkeen. Välityömarkkinakentän toimivuuden kannalta koetaan ongelmaksi se, että kunnat ja yritykset ovat lähteneet heikosti mukaan toimintaan. Myös TE-toimistolta ja Kelalta odotetaan enemmän sitou- 13

16 tumista. Osa hanke ja yhdistystoimijoista kokee, että työvoimahallinnon toimijat menevät liikaa lainsäädännön taakse, eikä tehokasta kehittämistoimintaa pääse syntymään. Projektissa on tosin kehitetty systemaattisesti TE-hallinnon ja välityömarkkinoiden yhteistyötä. Uutena hyvänä käytäntönä on yhteistyö- ja keskustelufoorumi, jossa TE-hallinnon edustus esittelee omia palveluitaan ja välityömarkkinatoimijat kertovat omasta palvelutarjonnastaan. Kuntien osalta hyvää yhteistyötä tehdään TYP:n kautta ja TOPPIS-koulutuksen kautta Rauman ja Porin kaupunkien kanssa. Kuntakokeiluhankkeen kanssa tehdään yhteistyötä Porin, Pomarkun, Merikarvian ja Ulvilan kanssa. Kuntatoimijoita on postituslistalla, mutta toimijat eivät ole lähteneet riittävästi mukaan koulutuksiin. Projektissa on kehitetty yritysyhteistyön mallia, mutta yrityskenttä on haastava välityömarkkinoiden näkökulmasta. Yritysyhteistyön nähdään olevan pitkälti TE-hallinnon käsissä. Projektissa oli vuoden ajan palkattuna yrityskoordinaattori, jolla oli iso rooli yritysyhteistyön teemaryhmässä ja Välkyn muussa yritysyhteistyössä. Välkky-projekti on näkynyt ja kuulunut runsaasti Satakunnan välityömarkkinakentällä. Arviointikyselyyn vastanneet kokevat olleensa mukana Välkyn toiminnassa melko paljon. Kuviosta 4 käy ilmi, että yli 40 prosenttia on osallistunut toimintaan jonkin verran, ja lähes saman verran vastaajista kokee osallistumisensa olleen melko tai erittäin runsasta. Kuvio 4: Kyselyyn vastanneiden toimijoiden näkemykset, kuinka paljon vastaajat ovat olleet mukana Välkyn toiminnassa Kuviosta 5 puolestaan selviää, että Välkky-projektin tavoitteet ovat kyselyyn vastanneilla hyvin tiedossa. Lähes kolmannes vastaajista kokee tuntevasta projektin tavoitteet erittäin hyvin ja enemmistö vastaajista melko hyvin. 14

17 Kuvio 5: Kyselyyn vastanneiden toimijoiden näkemykset siitä, miten hyvin he mielestään tuntevat Välkkyprojektin tavoitteet Kuviosta 6 käy ilmi, että kaikki kyselyyn vastanneista ovat tehneet projektin kanssa yhteistyötä. Lähes puolet ovat kokeneet, että yhteistyötä on ollut jossain määrin ja riittävästi vastaajan organisaation tarpeisiin nähden. Melkein sama määrä vastaajista kokee, että yhteistyötä on ollut paljon ja riittävästi omiin ja organisaation tarpeisiin nähden. Kuvio 6: Kyselyyn vastanneiden toimijoiden näkemykset Välkky-projektin kanssa tehdyn yhteistyön määrästä ja riittävyydestä 15

18 3.4. Hyödyt ja vaikutukset Välkyn keskeisimpinä hyötyinä nähdään se, että kolmannen sektorin toimijoiden työ on tullut projektin myötä tutummaksi. Satakunnan alueen toimijat ovat tulleet verkostoimisen kautta tulleet tutummaksi ja siten myös yhteistyö on tullut helpommaksi. Myös TE-toimistossa osataan hyödyntää entistä enemmän eri toimijoiden mahdollisuuksia. Välkky toiminut hyvänä foorumina tutustuessa toisiin satakuntalaisiin toimijoihin. Kuviosta 7 tulee esiin, että kyselyyn vastanneet toimijat antavat Välkky-projektin kokonaisuudelle varsin hyviä arvosanoja. Lähes puolet kokevat projektin olleen kokonaisuutena kiitettävän arvoinen ja kaikkiaan 85 prosenttia vastaajista antaa kokonaisuudelle arvosanan Kuvio 7: Kyselyyn vastanneiden toimijoiden arvosanat projektin kokonaisuudelle. Asteikko

19 Taulukkoon 1 on koottu yhteen eri organisaatioiden arviot (asteikko 4-10) Välkky-projektista: Taulukko 1: Sähköiseen kyselyyn vastanneiden arviot Välkky-projektista Taulukossa 2 on puolestaan vertailtu arviointikyselyyn vuonna 2011 ja 2013 vastanneiden näkemyksiä. Kokonaisuutena projektin toimintaan ollaan tyytyväisiä. Taulukko 2: Sähköiseen kyselyyn vuonna 2011 ja 2013 vastanneiden näkemykset projektista 17

20 3.5. Juurtuminen ja jatko Sähköiseen kyselyyn vastanneista (kuvio 8) enemmän kuin joka kymmenes kokee, että projektista on saatu hyviä tuloksia ja siitä jää paljon pysyvää toimintaa. Yli 70 prosenttia näkee, että projektista jää jossain määrin pysyvää toimintaa. Ainoastaan kaksi vastaajaa oli sitä mieltä, että projektin tulokset eivät ole merkittäviä, eikä pysyviä muutoksia saada aikaan. Kuvio 8: Kyselyyn vastanneiden toimijoiden näkemykset siitä, miten Välkky-projektin tulokset ja sen aikaansaamat muutokset näyttävät vakiintuvan. Toiveena on, että projektin jälkeen luodut verkostot jäävät elämään. Varsinkin yhdistyksissä koetaan, että toimintojen jatkuvuuteen pitäisi saada jatkossa parempaa varmuutta. Käytännössä jatkuvuuden ongelma liittyy kiinteästi rahoitukseen: tällä hetkellä kolmannen sektorin toiminnan koetaan olevan liian paljon sidoksissa vuotuisiin määrärahoihin ja toimijat kokevat tärkeäksi saada pidempiaikaisia ratkaisuja rahoituskysymyksiin. Toisaalta Välkky-projektin aikana syntyneille käytännöille koetaan olevan selkeää tarvetta myös jatkossa, mutta epäilyksiä herättää se, miten tämäntyyppistä toimintaa on mahdollista jatkaa. Välityömarkkinatoimijat kaipaavat jatkossakin tietoa työllistämiseen liittyvistä mahdollisuuksista ja keinoista. Myös lainsäädännön tuntemus yhdistyksissä saattaa olla vähäistä, ja myös tähän kaivataan tukea. Yksityisen sektorin ylemmälle johdolle toivotaan tiedon viemistä koskien välityömark- 18

Keskustelutilaisuus. Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010

Keskustelutilaisuus. Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010 Keskustelutilaisuus Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010 Sari Pitkänen ja Juha Kaakinen, Sosiaalikehitys Oy Pauliina Lampinen, VATES-säätiö Arviointiprosessi Kesä ja syksy 2009 Kevät

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Matkalla tiedon tuottamisesta pysyvään palveluun

Matkalla tiedon tuottamisesta pysyvään palveluun Pirkanmaan ennakointipalvelu alue-ennakoinnin kehittämishankkeen (2009 2013) ulkoinen arviointi Matkalla tiedon tuottamisesta pysyvään palveluun Arviointi- ja koulutusyksikkö Sari Pitkänen ja Kimmo Terävä

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Sari Pitkänen, Matti Tuusa & Henna Harju arviointi- ja koulutusyksikkö 10.12.2012 1 Arvioinnin kohdentuminen, aikataulu ja toteuttajataho

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Päämäärät: Tavoitteet

Päämäärät: Tavoitteet Visio: Kestävää kilpailukykyä ja osaamista jokaiselle Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

PAAVO Verkostokehittäjät Sari Timonen & Taina Hytönen, Y-Säätiö

PAAVO Verkostokehittäjät Sari Timonen & Taina Hytönen, Y-Säätiö PAAVO Verkostokehittäjät 2013-2015 SEMINAARI 7.4.2016 HOTELLI ARTHUR, HELSINKI Sari Timonen & Taina Hytönen, Y-Säätiö Hankkeen tavoitteet: Päätavoite: Varmistaa pitkäaikaisasunnottomien asunto ensin periaatteen

Lisätiedot

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4 15.3.2013 1 Toimikausi 1.9.2012-31.12.2015 TEM hyväksynyt hankehakemukset (ks. www.pori.fi/kk) Rahoitus Satakunnan ELY myöntänyt työllisyyspoliittisen avustuksen TEMin päätöksen mukaisesti Suomessa 26

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne TE- toimiston terveiset kuntien työllisyyden kehittämiselle Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 16.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla

Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla Kainuun alueellinen työkokousseminaari: 17.11.2014 Kajaani Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Vates-säätiön, Välityömarkkinat osana työelämää

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008 Tarkastelunäkökulma Mitä kehittämistarpeita AMO-prosessissa

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen

Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen Hyvinvointia työstä Miten minä työntekijänä voisin vaikuttaa omassa työssäni siihen, että olemassa olevia työttömille suunnattuja eri palveluja ja niiden nykyisiä vahvuuksia hyödynnetään jatkossa mahdollisimman

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORISOTAKUU ESR-OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 NUORTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS Ohjaamo-toiminta ja verkko-ohjaus (Kohtaamo) kehittää Ohjaamoja ja verkko-ohjausta

Lisätiedot

ELY-keskusten hyvät käytännöt alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksessa

ELY-keskusten hyvät käytännöt alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksessa ELY-keskusten hyvät käytännöt alueidenkäytön ja rakentamisen ohjauksessa 22.10.2015 Tausta ELY-keskusten toimintaa alueidenkäytön ja rakentamisen ohjaajina selvitettiin maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2016, 18.4. Ahlmanin ammattija aikuisopisto Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Leena Koski Opetusneuvos Leena Koski

Lisätiedot

Työelämän tarpeiden laadullinen ennakointi, Satakunnan Ennakointikamarit

Työelämän tarpeiden laadullinen ennakointi, Satakunnan Ennakointikamarit Työelämän tarpeiden laadullinen ennakointi, Satakunnan Ennakointikamarit Teijo Wahlman, Johanna Alanen, Kari-Matti Koittola Omnia 27.1.2011 WinNova Länsirannikon Koulutus Oy Henkilökuntaa 750 Opiskelijoita

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely

Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely 1.11.2010-31.3.2011 Hyvät Mielen avain -hankkeen osahankkeen edustajat! Tämän Webropol -kyselyn tarkoituksena on seurata hankkeessanne tapahtunutta toimintaa

Lisätiedot

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista

TYÖMIELI-hanke. Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien. - yhteenvetoa haastattelutuloksista TYÖMIELI-hanke Johtaminen ja esimiestyö Työnantajien kokemuksia Työnantajien sosiaali- palveluohjaus terveysalalla -mallin pilotoinnista 30 op - yhteenvetoa haastattelutuloksista Aikuisopiskelu ja opiskeluvalmiudet

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET Tuija Kautto Kohtaamo-hanke OHJAAMOTOIMINTA KEHITTYY Toimijoita syksyllä 2015 yli 30, mukana yli 80 kuntaa Monta aaltoa - Osa toiminut pidempään, osa aloittanut vuoden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 54 09.05.2011 Aloite iltapäivätoiminnan yhtenäistämisestä ja toimintaa koordinoivasta henkilöstä/yhteisen Sipoomme valtuustoryhmä 1395/00.00.09/2010 KV 89 Valtuusto 27.9.2010 Yhteisen Sipoomme

Lisätiedot