Tiivistä yhteistyötä ja käytännön tietoa Satakunnan välityömarkkinoille Välkky-projektin kokonaisarviointi. Jukka Lidman Riitta Kinnunen

Transkriptio

1 Tiivistä yhteistyötä ja käytännön tietoa Satakunnan välityömarkkinoille Välkky-projektin kokonaisarviointi 2014 Jukka Lidman Riitta Kinnunen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Arvioinnista Arviointiaineisto Arviointitulokset Projektin toteutus Projektin toimenpiteet MUUTOS!-koulutus Teema- ja kehittämisryhmätyöskentely Satakunnan välityömarkkinoiden hyvät käytännöt Työllistymispolku TOPPIS-koulutus Tulosten aikaansaanti ja tavoitteiden saavuttaminen Yhteistyö Hyödyt ja vaikutukset Juurtuminen ja jatko Välkyn hyvät käytännöt Koonti ja pohdinta Kehittämissuositukset... 22

3 1 Johdanto Satakunnan ELY-keskuksen rahoittama ja hallinnoima Välkky ( ) on laajuudeltaan poikkeuksellisen kattava projekti, jonka päämääränä on koordinoida Satakunnan välityömarkkinoiden suunnitelmallista kehittämistä. Keskeiset tavoitteet ovat välityömarkkinoiden yleinen kehittäminen, toteutettavien toimenpiteiden vaikuttavuuden lisääminen sekä hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen. Projektissa on myös kohdennettu työvoimapalvelujen määrärahoja. Projektin keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet alahankkeet, teemaryhmät, MUUTOS! koulutussarja ja muut koulutukset, yhteistyöseminaarit, Satakunnan välityömarkkinoiden toimijakartta, Satakunnan välityömarkkinoiden hyvien käytäntöjen prosessit sekä TYP:ien vertailukehittämisen hanke. Lisäksi hankkeessa on kehitetty ja toteutettu työvoimapalveluja, kuten TOPPIS-kouluksia. Yleisesti keskeistä välityömarkkinoiden kehittämisessä on koordinaatio, ammatillisen osaamisen kehittäminen toimijatahoilla ja palvelun laadun seuranta. Välkky on tehnyt yhteistyötä myös muiden välityömarkkinoiden kehittämishankkeiden kanssa. Projektin käynnistyessä välityömarkkinoiden toimintakenttä oli pirstaleinen. Tilanne on ollut sama myös valtakunnallisesti, sillä Asko Suikkasen välityömarkkinoiden selvityksen (2009) mukaan monissa maakunnissa välityömarkkinat ovat olleet hajanaiset ja toimijoita on ollut useita, eikä monien tukimuotojen avulla ole pystytty vakiinnuttamaan tehokasta työllistämisprosessia. Tämänkaltainen lähtötilanne loi Satakunnan alueelle selkeän tarpeen Välkky-projektin toteuttamiseen. Välityömarkkinoiden kentän tuntemus ja verkostoituminen ovat tärkeitä toisaalta TE-hallinnolle palveluiden järjestämiseksi ja toisaalta toimijoille itselleen vertaiskehittämisen mahdollistamiseksi. Projektin vaikutuksesta välityömarkkinoiden kenttä on selkiytynyt ja tiivistynyt. Keskeisiä toimijoita ovat yhdistykset ja yhteisöt, kunnat, oppilaitokset ja säätiöt. Toiminnan keskiössä ovat olleet aktiivisimmat ja ammatillisimmat yhdistykset. Toiminnassa on ollut mukana myös toimijoita, jotka ovat osallistuneet kehittämistoimenpiteisiin ja joilla on ollut runsaasti kehittämistarvetta. Välityömarkkinoiden ulkokehällä ovat toimijat, joilla on työllistämistoimintaa, mutta jotka eivät toimi verkostoituneesti. Sellaiset toimijat, jotka ovat pieniä ja joilla ei ole palkattua työvoimaa, eivät ole juuri olleet mukana Välkyn toiminnassa. 1

4 2 Arvioinnista 2.1. Arviointiaineisto Projektin kokonaisarvioinnin toteutus käynnistyi syyskuussa 2013, jolloin projektihenkilöstölle järjestettiin itsearviointitapaaminen, jossa oli arvioitsijoiden lisäksi neljä henkilöä. Tapaamisessa käsiteltiin projektin toteutusta, tuloksia ja vaikutuksia sekä onnistumisia ja haasteita. Projektin yhteistyötahoille toteutettiin loppuvuodesta 2013 sähköinen kysely, johon vastasi yhteensä 47 henkilönä. Vastausprosentti kohosi melko korkealle, 51 prosenttiin. Kuviossa 1 on esitetty kyselyyn vastanneiden lukumäärä organisaatiokohtaisesti: Kuvio 1: Kyselyyn vastanneiden organisaatiot (n=47) Arvioinnissa toteutettiin vuoden 2014 alussa syventäviä haastatteluja 14 toimijalle. Haastateltavat edustivat kolmannen sektorin toimijoita, oppilaitoksia, TE-toimistoa, työvoiman palvelukeskuksia, kuntia sekä ELY-keskusta. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty projektin tuottamaa kirjallista materiaalia, kuten selvityksiä, palautteita, koulutusmateriaalia sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Arviointiaineistona on hyödynnetty myös projektin aikaisempiin arviointeihin liittyvää materiaalia ja raportteja. Kokonaisarviointiin on sisällytetty aiemmin kerätty aineisto (puolistrukturoidun kyselyn tulokset vuodelta 2010, n=4 sekä sähköisen kyselyn tulokset vuodelta 2011, n=79). Välkky-projektista on toteutettu aiemmin kolme projektia koskevaa arviointia: aloitusvaihetta koskeva ensimmäisen ulkoisen arvioinnin väli- 2

5 raportti (Pitkänen, Kaakinen & Lampinen 2009), projektin toimeenpanovaihetta koskeva väliraportti (Pitkänen, Kaakinen & Lampinen 2010) sekä loppuraportti (Pitkänen & Lampinen 2011). Lisäksi Välkky-projektin arviointia on käsitelty kolmessa laajemmassa välityömarkkinahankkeita käsittelevssä raportissa. Kokonaisarvioinnon havainnot perustuvat koko arviointiaineistoon, ja yksittäiset vastaukset eivät ole vaikuttaneet arvioinnin havaintojen muodostumiseen. 3

6 3 Arviointitulokset 3.1. Projektin toteutus Projektin toteutus on edennyt suunnitelmallisesti ja vailla suuria ongelmia. Arviointiaineiston perusteella projektin toteutuksessa onnistuneena pidetään monipuolisia järjestettyjä tilaisuuksia, erityisesti laadukkaita koulutuskokonaisuuksia. Koulutuksissa erityisen antoisiksi on koettu uuden tiedon saaminen, verkostoitumismahdollisuudet muiden toimijoiden kanssa sekä toiveiden huomiointi sisällössä. Myös selkeä tiedottamispolitiikka saa erityistä kiitosta. Ajankohtaisten asioiden esilletuonti ja nopea reagointi toimijoiden erilaisiin tarpeisiin on ollut projektin vahvuuksia. Erityisesti hyvä sähköpostijakeluverkosto on ollut sidosryhmien mieleen. Projektin toiminta-aikana on tapahtunut useita henkilöstövaihdoksia, ja projektin vetäjien vaihtuvuus on tuonut toimintaan jossain määrin katkoksia. Vaihdoksista ei ole kuitenkaan ollut suurta haittaa projektin toteutukseen. Uudet henkilöt ovat tuoneet toimintaan mukaan oman persoonansa ja näkökulmansa, ja tämä on koettu pääosin rikkaudeksi. Ensimmäisen projektipäällikön aikana toiminta koettiin innovatiivisemmaksi ja laaja-alaisemmaksi, mutta seuraajien toimintaa on kiitelty määrätietoiseksi. Projektin ohjausryhmän kokoonpano on ollut laaja, mutta tarkoituksenmukainen ottaen huomioon Välkyn laajan toimintakentän ja toiminnan koordinaatioluonteen. Ohjausryhmän näkemykset on otettu projektin toiminnassa hyvin huomioon. Projektin taloushallinto on ollut erinomaista ja myös dokumentointi on ollut kiitettävää. Toiminnasta on kerätty palautetta säännöllisesti ja palautetietoa on esitetty avoimesti. Myös projektin nettisivuilla esillä oleva aineisto on koottu systemaattisesti ja kattavasti. Välityömarkkinatoimijat ovat hyödyntäneet nettisivuilla olevaa tietoa jossain määrin. Projektin suunnitteluun ja seurantaan on panostettu. Toimintaa alettiin hahmottamaan vuonna 2008 Log Frame viitekehyksen pohjalta. Seurantatietojen mukaan tavoitteet tullaan saavuttamaan tai ylittämään. Runsas palkkatukityöllistäminen on tuonut muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin. Projektissa on myös toteutettu itsearviointikyselyitä ohjausryhmälle. Projektin toimintaa on arvioitu säännöllisesti ulkopuolisten arvioitsijoiden toimesta. Myös tietoa välityömarkkinoista ja kentän tarpeista on kerätty. Projektissa on tehty toimijakierroksia, joissa on haastateltu runsaasti alueen välityömarkkinatoimijoita. Välkyssä on myös toteutettu selvityksiä, muun muassa työllisyydenhoidon kehittämistarpeisiin liittyen. 4

7 Yritysyhteistyö koetaan haasteellisena. Vaikka Välkky ei toimi suoraan asiakas- tai yritysrajapinnassa, niin yritysten mukaan saaminen välityömarkkinakentälle on koettu tarpeellisena. Keväällä 2009 Välkyssä aloitettiin kartoittaa muualla Suomessa yritysyhteistyötä tekeviä välityömarkkinaprojekteja ja organisaatioita. Kuviossa 2 on esitetty sähköiseen arviointikyselyyn vastanneiden kouluarvosanat projektin toteutuksesta (toimenpiteiden oikeellisuudesta ja resurssien riittävyydestä). Useimmin annettu arvosana on kiitettävä 9, ja arvosanojen keskiarvo on 8,21. Kaiken kaikkiaan toteutukseen ollaan hyvin tyytyväisiä, muutama heikompi arvosana selittyy sillä, että tietyt kolmannen sektorin toimijat ovat kokeneet oman yhdistyksensä jääneet ulkopuolisiksi Välkyn toimenpiteistä. Kuvio 2: Sähköiseen kyselyyn vastanneiden toimijoiden arvosanat Välkky-projektin toteutuksesta. Asteikko N=47 5

8 Poimintoja sähköisen kyselyn avoimeen kysymykseen mikä on ollut mielestäsi projektin toteutuksessa onnistunutta? Ø Järjestetyt koulutukset Ø Hyvät koulutukset, joiden sisällössä huomioitu yhteistyökumppaneiden toiveet. Ø Jatkuva palautteen kerääminen. Ø Aktiivisuus informoinnissa, yhteistyömyönteisyys ja neuvotteluosaaminen Ø Keskinäisen tuntemuksen lisääminen TE- toimiston ja välityömarkkinatoimijoiden kesken. Ø Olemme tulleet kuulluksi ja kaikkiin kysymyksiin ja pyyntöihin on vastattu Ø Hyvin aktiivinen ja laaja- alainen tiedottaminen asioista ja tapahtumista Ø On saatu monia eri toimijoita samoihin tilaisuuksiin. Hyviä tilanteita verkostoitumisen nä- kökulmasta. Ø Olemme saaneet paljon uutta tietoa ja myös muiden hankkeiden hyviä kokemuksia Välkyn kautta on tehty yhteistyötä ja olemme järjestäneet koulutuksia työllistetyille. Näin sääs- tämme koulutusmenoja. Ø Päämäärätietoista ja jämäkkää etenemistä tavoitteita kohti. Ø Alaprojektien toteuttamisen mahdollistaminen. Ø Notkea reagoiminen organisaatioiden ja toimijoiden tarpeisiin. Ø Aito yhteistyö, ruohonjuuritason näkökulma, tavoitteellisuus, konkretia Ø Henkilöiden tavoitettavuus ja ammatillisuus 6

9 2.2. Projektin toimenpiteet Välkky-projektissa on toteutettu runsaasti eri toimenpiteitä. Projektin kokonaisbudjetti on kasvanut merkittävästi alkuajoista, koska projektille on tullut huomattavia lisämäärärahoja työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Täten myös projektisuunnitelmaa on jouduttu päivittämään. Vuoden 2014 aikana projektissa alettiin systemaattisesti kehittää asiakkaan toimintakyvyn ja työelämävalmiuksien seurantaa TYP:ssa ja välityömarkkinoilla AHAA-menetelmän avulla. Tarve tämäntyyppisen menetelmän käyttöön otolle on suuri ja jatkossa on keskeistä jatkaa AHAAmenetelmän systemaattista käyttöä. Välkky-projektin alkuvaiheessa toteutettiin seitsemän alaprojektia: Ø Koulutusorganisaatiokohtainen työhönvalmentaja (Innova, myöh. Winnova) Ø KUHA - Kulttuuriharrastus vahvuutena työelämässä (Porin kaupungin työllisyysyksikkö) Ø Kunnossa lentoon (Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö) Ø Kuntouttavan työtoiminnan palveluohjausmalli (Pohjois-Satakunnan TE-toimisto) Ø Yritysyhteyshenkilö välityömarkkinatoimintaan (Porin seudun TE-toimisto) Ø VALO-pilotti -projekti (Rauman Seudun Katulähetys ry) Ø Työnhakuklubi (Spring House Oy) Alaprojektit valittiin ideahaun kautta ja osaprojekteista on laadittu raportit. Alaprojektien kautta on saatu välityömarkkinakenttään lisää toimintaa ja resursseja, mutta alaprojektien valintaan olisi kaivattu enemmän kriittisyyttä ja toteutukseen enemmän valmistelua. Alaprojektin toteutus ei ole ollut kokonaisarvioinnin kohteena. Seuraavissa alaluvuissa käsitellään Välkyn keskeisiä toimenpiteitä MUUTOS!-koulutus MUUTOS!-koulutustilaisuuksia on toteutettu vuodesta 2009 lähtien ja sarjan 29. koulutuspäivä järjestettiin toukokuussa Koulutuksella on koettu olevan suuri lisäarvo niin tiedon lisäämisen kuin toimijoiden verkostoitumisen mahdollistamisen kannalta. Koulutuksen avulla on onnistuttu avaamaan uusia näkökulmia ja tuomaan ainutlaatuista tietotaitoa kentälle. Koulutuksessa erilaiset hankkeet ovat päässeet esittelemään toimintaansa. Tämän avulla satakuntalaisesta hanketoiminnasta on saatu levitettyä tietoa, ja tämä tieto on auttanut myös vertaisoppimisessa. Koulutuksessa on ollut mukana melko monialainen edustus. 7

10 Koulutuksen hyödyllisyys on riippunut melko paljon siitä, mitkä osallistujien pohjatiedot ovat. Jossain määrin negatiiviseksi on koettu, että koulutuksessa on käyty läpi osin samoja asioita kun aiemmin, ja rahoitukseen liittyvää koulutusta olisi toivottu järjestettävän jo aikaisemmin. Koulutuksen käytännön järjestelyt ja luennoitsijoiden ammattitaito keräävät kiitosta. Koulutuksista on kerätty systemaattisesti palautetta, ja toiminnasta annetut arvosanat ovat lähellä kiitettävää. Keskimäärin koulutustilaisuuksissa on ollut lähes 40 henkilöä. Palautteen perusteella osallistujien yleisarvosana tilaisuuksista vaihtelee välillä 3,9 4,7 (asteikolla 1 = heikko, 5 = erinomainen) Projektin tuomaa koulutusresurssia kiitellään laajalti, ja koulutukselle koetaan olevan selkeää tarvetta myös jatkossa. Toimijoissa herättää epätietoisuutta, kuka toimintaa voisi jatkossa toteuttaa ja millä resursseilla. Joka tapauksessa projektitoiminnan loppumisen jälkeen mahdollisten koulutusten määrän pelätään pienenevän runsaasti, ellei jopa kokonaan Teema- ja kehittämisryhmätyöskentely Projektissa on järjestetty teema- ja kehittämisryhmätyöskentelyä yhteensä 11 eri teemasta ulkopuolisten konsulttien johdolla. Ryhmät ovat järjestetty työpajaluonteisesti, tapaamisia on ollut useita ja osallistujat ovat päässeet valmistautumaan työskentelyyn muun muassa kotitehtävien avulla. Teemaryhmien sisällöt ovat liittyneet kuntoutujiin, nuoriin, moniammatillisuuteen, sosiaalisiin yrityksiin, työ- ja työhönvalmennukseen, tuotteistamiseen sekä yritysyhteistyöhön. Teemaryhmät ovat toimineet itsenäisesti ja niiden tavoitteet on asetettu konsultin johdolla. Ryhmien keskeisenä kohderyhmänä nähdään olevan konkreettista asiakastyötä tekevät henkilöt. Osallistujat ovat olleet tyytyväisiä teemaryhmien sisältöön, konsulttien asiantuntemukseen sekä hyötyihin oman työn kannalta. Ryhmistä on kerätty systemaattisesti palautetta osallistujilta, ja toimintaa on pyritty kehittämään saadun palautteen perusteella. Palautteen perusteella yleisarvosanat vaihtelevat välillä 3,4 4,5 (asteikolla 1 = heikko, 5 = erinomainen). Työskentelyn suurimpina hyötyinä on koettu verkostoitumisen lisääntyminen ja osaamisen vahvistuminen. Tarvetta tällaisille ryhmille on jatkossakin. Mikäli vastaavaa toimintaa ollaan järjestämässä lähitulevaisuudessa, niin silloinkin on syytä varmistaa riittävä osallistujamäärä kartoittamalla tarvetta sisältöihin ennakkoon. Toiminnan pienenä ongelmana on koettu, että osallistujamäärät ovat osin hiipuneet, sillä teemaryhmän lopussa osallistujia on saattanut olla huomattavasti vähemmän kuin ryhmän alkaessa. Ryhmiin osallistuminen on vaatinut toimijoilta pitkää sitoutumista sekä runsasta ajankäyttöä, ja eri- 8

11 tyisesti TE-toimistosta tämä on aiheuttanut osallistujakatoa. Osa toimijoista kokee, että ryhmät ovat jatkuneet liian pitkään, eikä niistä ole saanut kaikkea irti enää loppuaikana. Tästä huolimatta valtaosa arvostaa tämäntyyppistä syvällisempää työskentelytapaa, jossa asioita hiotaan yhdessä eteenpäin pitkässä prosessissa Satakunnan välityömarkkinoiden hyvät käytännöt Projektissa on kerätty ja mallinnettu välityömarkkinatoimijoiden hyviä käytäntöjä ja näistä on koottu hyvien käytäntöjen virtuaalikirja. Hyvien käytäntöjen työstäminen on lisännyt toimijoiden keskinäistä vuorovaikutusta ja lisännyt tietämystä toisten toimintatavoista. Hyvien käytäntöjen työstämisprosessi kerää kiitosta siitä, että mukana olleet ovat päässeet pitkään ja syvälliseen prosessiin, jonka myötä organisaation oma hyvä käytäntö on saanut tiiviin ja selkeän muodon. Tiivistä hyvän käytännön muotoa on voinut käyttää laajemminkin hyödyksi muun muassa oman toiminnan markkinoinnissa. Hyvien käytäntöjen prosessi koetaan kautta linjan tarpeellisiksi ja merkittäviksi. On koettu tärkeäksi, että toimijat ovat voineet tehdä toisilleen poimintoja oman työkenttänsä keskeisestä toimintamuodosta. Laajan hyödynnettävyyden kannalta pienoisena uhkana koetaan netissä olevien hyvien käytäntöjen tietopankkien (mm. Innokylä) olemassaolo. Hyviä käytäntöjä olisi syytä mainostaa ja markkinoida projektin viimeisenä toimintavuotena entistä laajemmin ja rohkeammin. Keskeinen markkinointikohde on kunnat, mutta käytännöillä nähdään olevan myös mielenkiintoa myös valtakunnallisesti, sillä hyvän työn jälkiä kelpaa esitellä myös muualla Työllistymispolku Työllistymispolku on Välkyn nettisivulle koostettu tietopankki, johon on sisällytetty keskeiset satakuntalaiset välityömarkkinoihin liittyvät palveluntuottajat. Sivustolle on koottu selvittelypalvelut, työhön kuntouttavat palvelut, kouluttautumispalvelut ja työllistymispalvelut. Työllistymispolkuun suhtaudutaan varauksellisesti. Se saatiin toteutettua melko pitkän työn tuloksena, mutta sen käyttö on jäänyt melko vähäiseksi. Tiedon koonti yhteen paikkaan koetaan hyvänä asiana, mutta palvelua ei osata juuri hyödyntää. Ongelmana on se, että työllistymispolun kohderyhmän koetaan olevan liian suppea. Keskeisenä käyttäjäryhmänä työllistymispolulle nähdään TE- 9

12 toimiston asiakastyötä tekevä henkilöstö, ja erityisesti uuden työntekijän perehdytyksessä työllistymispolulla saattaa olla annettavaa, mikäli henkilö ei tunne kenttää riittävän hyvin. Esimiesasemassa olevat henkilöt kokevat, että heillä on riittävä tuntemus välityömarkkinakentän toimijoista muutenkin, eikä tämäntyyppiselle palvelulle ole heille tarvetta. Myöskään asiakkaille palvelulla ei nähdä olevan selkeää lisäarvoa. Toisena haasteena on vaikeus pitää työllistymispolku ajan tasalla. Projektin päättymisen jälkeen sivuston ylläpito vaatii vastuuhenkilön tai organisaation, joka päivittää sivua säännöllisesti. Mikäli päivitystyötä ei tehdä, laskee sivun hyödyllisyys matalalle. Kartasta avautuva kohdeorganisaation pääsivu ei myöskään tarjoa vielä riittävästi täsmätietoa, vaan välityömarkkinakenttää kiinnostava tieto saattaa jäädä löytymättä muun tiedon alle. Myös kohdeorganisaatioiden nettisivut saattavat päivittyä hitaasti, ja hankkeiden sivut vanhentuvat nopeasti TOPPIS-koulutus TOPPIS-koulutuksissa yhdistetään palkkatuettu työ ja ammatillinen työvoimakoulutus. Satakunnassa on järjestetty puhdistuspalvelualan, lähiavustajan ja kiinteistöpalvelujen TOPPIS-koulutusta. Malli on koettu lähtökohtaisesti hyväksi, ja sillä nähdään olevat melko hyvät mahdollisuudet juurtua. Jatkossa toiminta vaatii selkeää koordinaatiota. TOPPIS-koulutuksessa olevien ikäjakauma on ollut laidasta laitaan, nuorimmat ovat 1980-luvulla syntyneitä, vanhimmat yli 50-vuotiaita. Osa on ollut aikaisemmin pitkään töissä, osalla taas työkokemusta ei ole. Myös koulutustaustassa on suuria eroja. Koulutuksessa olevien erilaisia taustoja ei ole kuitenkaan koettu haitaksi, pikemminkin päinvastoin. Ryhmäytyminen on onnistunut hyvin ja koulutuksessa olevien erilaisia taustoja on onnistuttu hyödyntämään vertaistuen muodossa. Esimerkiksi työkokemusta omaavat henkilöt ovat voineet kertoa omista kokemuksistaan niille, joilla aikaisempaa kokemusta ei juuri ole. Koulutuksessa olevilla on ilmennyt jossain määrin lukivaikeuksia, keskittymishäiriöitä ja sosiaalisia ongelmia, mutta valtaosin heillä koetaan olevan varsin hyvät mahdollisuudet työllistyä jatkossa. Koulutukseen valittujen valintaprosessia pidetään laadukkaana. Tosin arviointihaastatteluissa tuotiin esiin, että oppilaitosten edustajat tuntevat ammattialan hyvin, joten oppilaitoksen edustajan olisi hyvä olla mukana myös valintaprosessissa. Kunnat ovat olleet pääasiallinen työpaikkojen tarjoaja. Kunta työllistäjänä on tarjonnut tiettyjä etuja toimintaan. Esimerkiksi lähiavustajatoppiksessa olevat työskentelevät sosiaali- ja terveystoimessa, jota sitoo tarkat normit, ja täten työntekijä pääsee tekemään työtä sääntöjen mukaisesti. Jatkossa 10

13 olisi kuitenkin tarvetta saada myös yksityinen sektori mukaan tarjoamaan työpaikkoja. Tämän saavuttamiseksi olisi laajennettava koulutuksen markkinointia. TOPPIS-koulutuksesta aiheutuvat hyödyt ovat moninaiset. Opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus saada työkokemusta, valmistua ammattiin, mutta myös katsoa, onko ala sopiva itselle. Osalla koulutus vahvistaa myös itsetuntoa jos henkilön työttömyys on jatkunut pitkään, saattaa toppiksessa vahvistua minusta on vielä johonkin näkemys. Oppilaitoksille TOPPIS-koulutus on lisännyt yhteistyötä työnantajien kanssa. Oppilaitosten edustajat käyvät työpaikoilla, ja tämä mahdollistaa tiiviimmän työelämäyhteistyön myös jatkossa. Työnantajat puolestaan pääsevät näkemään työntekijän kyvyt ja voivat kokemusten perusteella valita mahdollisesti hyvän työntekijän työsuhteeseen. Toppiksen selkeänä etuna verrattuna työvoimapoliittisen koulutukseen nähdään oppisopimusjakso. Tosin työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevat voivat nähdä epäoikeudenmukaisena, että toppislaisille järjestetään palkallinen työjakso. Erityisen positiivisena koetaan se, että koulutus on aloille, joissa on hyvä mahdollisuus työllistyä ja mahdollisesti myös työvoimapulaa lähitulevaisuudessa. Toimijat näkevät TOPPIS-koulutuksen parantavan työllistymismahdollisuuksia, vaikka tämän näkemyksen tueksi ei ole vielä tilastotietoa saatavilla. Kehitettävää koetaan olevan tiedonkulun parantamisessa. Työpaikoille olisi syytä pitää kiinteämmin yhteyttä siitä, millaisia ja miten paljon harjoittelijoita työpaikalle on tulossa. Osin on koettu, että ELY-keskuksen olisi pitänyt pitää yhteyttä työpaikoille, sillä nyt yhteydenpito on jäänyt osin oppilaitosten vastuulle. Jatkossa olisi hyvä pitää yhteistyöpalaverit työpaikan edustajien kanssa ennen koulutuksen alkamista. TOPPIS-koulutuksen haasteeksi nostetaan byrokraattisuus, sillä toiminnassa täytyy noudattaa työhallinnon määräyksiä ja yritysten näkökulmasta toimintaa pitäisi saada yksinkertaisemmaksi. Yritykset eivät ole toimintaan lähteneet mukaan. Haasteena jatkossa on rahoituksen löytyminen ja työpaikkojen löytyminen. Jossain määrin haasteeksi koetaan, että toimijoita on melko paljon ja rooleja joutuu hakemaan aika ajoin. ELY-keskuksen, TE-toimiston ja kuntakokeilun roolit eivät ole selkeät kaikille toimijoille. Jatkossa on syytä löytää mielekäs tapa koordinoida koulutusta. Mikäli koulutuksen vastuu jää TE-toimistolle, saattaa seurauksena olla organisaation ylikuormittuminen. 11

14 3.2. Tulosten aikaansaanti ja tavoitteiden saavuttaminen Projektin keskeisiksi tuloksiksi on määritelty seuraavat kohteet: Ø Palvelutuottajaselvitykset Ø Kehittämiskumppanien koulutus- ja kehittämisohjelma (avoimet teemakohtaiset koulutustilaisuudet) Ø Alueellisten kehittämiskumppanien teema- ja kehittämisverkostot Ø Alaprojektien käynnistäminen ja kytkeminen Välkyn tavoitteisiin Ø Kehittämiskumppanien roolien ja työnjaon selkiyttäminen sekä toimivien palveluketjujen luominen välityömarkkinoiden toimijakartan avulla Ø Kehittämiskumppanien yritys-, työnantaja- ja viranomaisyhteistyön tiivistäminen Ø Kansallinen verkostoituminen Projektissa on onnistuttu saamaan kaikki määritellyt tulokset aikaan. Parhaiten projektin nähdään saavuttaneen tuloksia välityömarkkinoiden roolin selkeyttämisessä, tunnettuuden vahvistamisessa sekä verkostoitumisen ja yhteistyön kehittämisessä. Myös TE-toimisto on jossain määrin lähentynyt välityömarkkinakenttää. Satakunnan välityömarkkinat on saatu kartoitettua ja keskeisten toimijoiden välistä yhteistyötä on saatu lisättyä. Jatkon kannalta on oleellista, että välityömarkkinatoimijat tekevät yhteistyötä eivätkä kilpaile keskenään. Erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden toimintaa kehittävä koulutus ja vertaisoppiminen on koettu merkittäväksi. Myös kolmannen sektorin toimijoiden opastukseen ja ohjaukseen, koulutuksen ja tiedotukseen ollaan tyytyväisiä. Lisäksi projekti on auttanut hankkeita kuvaaman tuloksiaan, tukenut laadukkaiden palveluiden kehittämisessä ja sitouttanut toimijoita välityömarkkinakentälle. Kuviossa 3 on esitetty sähköiseen kyselyyn vastanneiden näkemykset siitä, miten merkittävinä he pitävät projektin aikaansaamia tuloksia. Vastaajat suhtautuvat positiivisesti projektin tulosten merkityksiin, sillä 42 prosenttia antaa kiitettävän arvosanan ja 40 prosenttia arvosanan 8. 12

15 Kuvio 3 : Kyselyyn vastanneiden toimijoiden arvosanat siitä, miten merkittävinä he pitävät Välkky-projektin aikaansaamia tuloksista. Asteikko Yhteistyö Sidosryhmät ovat kokeneet yhteistyön Välkky-projektin kanssa toimivaksi. Usein yhteistyö on ollut koulutuksiin tai teemaryhmiin osallistumista, mutta myös henkilökohtaista yhteydenpitoa, kilpailutuksen toteuttamista jne. Projektihenkilöstö on koettu ammattitaitoisiksi, yhteistyökykyisiksi ja helposti lähestyttäviksi. Henkilöstö on ottanut avoimesti vastaan kehittämisideoita ja kentän ääni on kuulunut toiminnan kehittämisessä. Osassa yhdistyksissä tosin toivotaan, että jatkossa projektihenkilöstö voisi jalkautua vielä enemmän käytännön toimijoiden pariin. Monissa hankkeissa ja yhdistyksissä on arvostettu Välkyn levittämistyötä ja tiedotustoimintaa. Esimerkiksi projektin tiedottamiseen käytettävää sähköpostilistaa on kehuttu, ja välityömarkkinatoimijat ovat päässeet tätä kautta tiedottamaan myös omia asioitaan. Tämäntyyppiselle tiedotuskanavalle nähdään selkeää tarvetta myös projektin jälkeen. Välityömarkkinakentän toimivuuden kannalta koetaan ongelmaksi se, että kunnat ja yritykset ovat lähteneet heikosti mukaan toimintaan. Myös TE-toimistolta ja Kelalta odotetaan enemmän sitou- 13

16 tumista. Osa hanke ja yhdistystoimijoista kokee, että työvoimahallinnon toimijat menevät liikaa lainsäädännön taakse, eikä tehokasta kehittämistoimintaa pääse syntymään. Projektissa on tosin kehitetty systemaattisesti TE-hallinnon ja välityömarkkinoiden yhteistyötä. Uutena hyvänä käytäntönä on yhteistyö- ja keskustelufoorumi, jossa TE-hallinnon edustus esittelee omia palveluitaan ja välityömarkkinatoimijat kertovat omasta palvelutarjonnastaan. Kuntien osalta hyvää yhteistyötä tehdään TYP:n kautta ja TOPPIS-koulutuksen kautta Rauman ja Porin kaupunkien kanssa. Kuntakokeiluhankkeen kanssa tehdään yhteistyötä Porin, Pomarkun, Merikarvian ja Ulvilan kanssa. Kuntatoimijoita on postituslistalla, mutta toimijat eivät ole lähteneet riittävästi mukaan koulutuksiin. Projektissa on kehitetty yritysyhteistyön mallia, mutta yrityskenttä on haastava välityömarkkinoiden näkökulmasta. Yritysyhteistyön nähdään olevan pitkälti TE-hallinnon käsissä. Projektissa oli vuoden ajan palkattuna yrityskoordinaattori, jolla oli iso rooli yritysyhteistyön teemaryhmässä ja Välkyn muussa yritysyhteistyössä. Välkky-projekti on näkynyt ja kuulunut runsaasti Satakunnan välityömarkkinakentällä. Arviointikyselyyn vastanneet kokevat olleensa mukana Välkyn toiminnassa melko paljon. Kuviosta 4 käy ilmi, että yli 40 prosenttia on osallistunut toimintaan jonkin verran, ja lähes saman verran vastaajista kokee osallistumisensa olleen melko tai erittäin runsasta. Kuvio 4: Kyselyyn vastanneiden toimijoiden näkemykset, kuinka paljon vastaajat ovat olleet mukana Välkyn toiminnassa Kuviosta 5 puolestaan selviää, että Välkky-projektin tavoitteet ovat kyselyyn vastanneilla hyvin tiedossa. Lähes kolmannes vastaajista kokee tuntevasta projektin tavoitteet erittäin hyvin ja enemmistö vastaajista melko hyvin. 14

17 Kuvio 5: Kyselyyn vastanneiden toimijoiden näkemykset siitä, miten hyvin he mielestään tuntevat Välkkyprojektin tavoitteet Kuviosta 6 käy ilmi, että kaikki kyselyyn vastanneista ovat tehneet projektin kanssa yhteistyötä. Lähes puolet ovat kokeneet, että yhteistyötä on ollut jossain määrin ja riittävästi vastaajan organisaation tarpeisiin nähden. Melkein sama määrä vastaajista kokee, että yhteistyötä on ollut paljon ja riittävästi omiin ja organisaation tarpeisiin nähden. Kuvio 6: Kyselyyn vastanneiden toimijoiden näkemykset Välkky-projektin kanssa tehdyn yhteistyön määrästä ja riittävyydestä 15

18 3.4. Hyödyt ja vaikutukset Välkyn keskeisimpinä hyötyinä nähdään se, että kolmannen sektorin toimijoiden työ on tullut projektin myötä tutummaksi. Satakunnan alueen toimijat ovat tulleet verkostoimisen kautta tulleet tutummaksi ja siten myös yhteistyö on tullut helpommaksi. Myös TE-toimistossa osataan hyödyntää entistä enemmän eri toimijoiden mahdollisuuksia. Välkky toiminut hyvänä foorumina tutustuessa toisiin satakuntalaisiin toimijoihin. Kuviosta 7 tulee esiin, että kyselyyn vastanneet toimijat antavat Välkky-projektin kokonaisuudelle varsin hyviä arvosanoja. Lähes puolet kokevat projektin olleen kokonaisuutena kiitettävän arvoinen ja kaikkiaan 85 prosenttia vastaajista antaa kokonaisuudelle arvosanan Kuvio 7: Kyselyyn vastanneiden toimijoiden arvosanat projektin kokonaisuudelle. Asteikko

19 Taulukkoon 1 on koottu yhteen eri organisaatioiden arviot (asteikko 4-10) Välkky-projektista: Taulukko 1: Sähköiseen kyselyyn vastanneiden arviot Välkky-projektista Taulukossa 2 on puolestaan vertailtu arviointikyselyyn vuonna 2011 ja 2013 vastanneiden näkemyksiä. Kokonaisuutena projektin toimintaan ollaan tyytyväisiä. Taulukko 2: Sähköiseen kyselyyn vuonna 2011 ja 2013 vastanneiden näkemykset projektista 17

20 3.5. Juurtuminen ja jatko Sähköiseen kyselyyn vastanneista (kuvio 8) enemmän kuin joka kymmenes kokee, että projektista on saatu hyviä tuloksia ja siitä jää paljon pysyvää toimintaa. Yli 70 prosenttia näkee, että projektista jää jossain määrin pysyvää toimintaa. Ainoastaan kaksi vastaajaa oli sitä mieltä, että projektin tulokset eivät ole merkittäviä, eikä pysyviä muutoksia saada aikaan. Kuvio 8: Kyselyyn vastanneiden toimijoiden näkemykset siitä, miten Välkky-projektin tulokset ja sen aikaansaamat muutokset näyttävät vakiintuvan. Toiveena on, että projektin jälkeen luodut verkostot jäävät elämään. Varsinkin yhdistyksissä koetaan, että toimintojen jatkuvuuteen pitäisi saada jatkossa parempaa varmuutta. Käytännössä jatkuvuuden ongelma liittyy kiinteästi rahoitukseen: tällä hetkellä kolmannen sektorin toiminnan koetaan olevan liian paljon sidoksissa vuotuisiin määrärahoihin ja toimijat kokevat tärkeäksi saada pidempiaikaisia ratkaisuja rahoituskysymyksiin. Toisaalta Välkky-projektin aikana syntyneille käytännöille koetaan olevan selkeää tarvetta myös jatkossa, mutta epäilyksiä herättää se, miten tämäntyyppistä toimintaa on mahdollista jatkaa. Välityömarkkinatoimijat kaipaavat jatkossakin tietoa työllistämiseen liittyvistä mahdollisuuksista ja keinoista. Myös lainsäädännön tuntemus yhdistyksissä saattaa olla vähäistä, ja myös tähän kaivataan tukea. Yksityisen sektorin ylemmälle johdolle toivotaan tiedon viemistä koskien välityömark- 18