Tiivistä yhteistyötä ja käytännön tietoa Satakunnan välityömarkkinoille Välkky-projektin kokonaisarviointi. Jukka Lidman Riitta Kinnunen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tiivistä yhteistyötä ja käytännön tietoa Satakunnan välityömarkkinoille Välkky-projektin kokonaisarviointi. Jukka Lidman Riitta Kinnunen"

Transkriptio

1 Tiivistä yhteistyötä ja käytännön tietoa Satakunnan välityömarkkinoille Välkky-projektin kokonaisarviointi 2014 Jukka Lidman Riitta Kinnunen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Arvioinnista Arviointiaineisto Arviointitulokset Projektin toteutus Projektin toimenpiteet MUUTOS!-koulutus Teema- ja kehittämisryhmätyöskentely Satakunnan välityömarkkinoiden hyvät käytännöt Työllistymispolku TOPPIS-koulutus Tulosten aikaansaanti ja tavoitteiden saavuttaminen Yhteistyö Hyödyt ja vaikutukset Juurtuminen ja jatko Välkyn hyvät käytännöt Koonti ja pohdinta Kehittämissuositukset... 22

3 1 Johdanto Satakunnan ELY-keskuksen rahoittama ja hallinnoima Välkky ( ) on laajuudeltaan poikkeuksellisen kattava projekti, jonka päämääränä on koordinoida Satakunnan välityömarkkinoiden suunnitelmallista kehittämistä. Keskeiset tavoitteet ovat välityömarkkinoiden yleinen kehittäminen, toteutettavien toimenpiteiden vaikuttavuuden lisääminen sekä hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen. Projektissa on myös kohdennettu työvoimapalvelujen määrärahoja. Projektin keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet alahankkeet, teemaryhmät, MUUTOS! koulutussarja ja muut koulutukset, yhteistyöseminaarit, Satakunnan välityömarkkinoiden toimijakartta, Satakunnan välityömarkkinoiden hyvien käytäntöjen prosessit sekä TYP:ien vertailukehittämisen hanke. Lisäksi hankkeessa on kehitetty ja toteutettu työvoimapalveluja, kuten TOPPIS-kouluksia. Yleisesti keskeistä välityömarkkinoiden kehittämisessä on koordinaatio, ammatillisen osaamisen kehittäminen toimijatahoilla ja palvelun laadun seuranta. Välkky on tehnyt yhteistyötä myös muiden välityömarkkinoiden kehittämishankkeiden kanssa. Projektin käynnistyessä välityömarkkinoiden toimintakenttä oli pirstaleinen. Tilanne on ollut sama myös valtakunnallisesti, sillä Asko Suikkasen välityömarkkinoiden selvityksen (2009) mukaan monissa maakunnissa välityömarkkinat ovat olleet hajanaiset ja toimijoita on ollut useita, eikä monien tukimuotojen avulla ole pystytty vakiinnuttamaan tehokasta työllistämisprosessia. Tämänkaltainen lähtötilanne loi Satakunnan alueelle selkeän tarpeen Välkky-projektin toteuttamiseen. Välityömarkkinoiden kentän tuntemus ja verkostoituminen ovat tärkeitä toisaalta TE-hallinnolle palveluiden järjestämiseksi ja toisaalta toimijoille itselleen vertaiskehittämisen mahdollistamiseksi. Projektin vaikutuksesta välityömarkkinoiden kenttä on selkiytynyt ja tiivistynyt. Keskeisiä toimijoita ovat yhdistykset ja yhteisöt, kunnat, oppilaitokset ja säätiöt. Toiminnan keskiössä ovat olleet aktiivisimmat ja ammatillisimmat yhdistykset. Toiminnassa on ollut mukana myös toimijoita, jotka ovat osallistuneet kehittämistoimenpiteisiin ja joilla on ollut runsaasti kehittämistarvetta. Välityömarkkinoiden ulkokehällä ovat toimijat, joilla on työllistämistoimintaa, mutta jotka eivät toimi verkostoituneesti. Sellaiset toimijat, jotka ovat pieniä ja joilla ei ole palkattua työvoimaa, eivät ole juuri olleet mukana Välkyn toiminnassa. 1

4 2 Arvioinnista 2.1. Arviointiaineisto Projektin kokonaisarvioinnin toteutus käynnistyi syyskuussa 2013, jolloin projektihenkilöstölle järjestettiin itsearviointitapaaminen, jossa oli arvioitsijoiden lisäksi neljä henkilöä. Tapaamisessa käsiteltiin projektin toteutusta, tuloksia ja vaikutuksia sekä onnistumisia ja haasteita. Projektin yhteistyötahoille toteutettiin loppuvuodesta 2013 sähköinen kysely, johon vastasi yhteensä 47 henkilönä. Vastausprosentti kohosi melko korkealle, 51 prosenttiin. Kuviossa 1 on esitetty kyselyyn vastanneiden lukumäärä organisaatiokohtaisesti: Kuvio 1: Kyselyyn vastanneiden organisaatiot (n=47) Arvioinnissa toteutettiin vuoden 2014 alussa syventäviä haastatteluja 14 toimijalle. Haastateltavat edustivat kolmannen sektorin toimijoita, oppilaitoksia, TE-toimistoa, työvoiman palvelukeskuksia, kuntia sekä ELY-keskusta. Lisäksi arvioinnissa on hyödynnetty projektin tuottamaa kirjallista materiaalia, kuten selvityksiä, palautteita, koulutusmateriaalia sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Arviointiaineistona on hyödynnetty myös projektin aikaisempiin arviointeihin liittyvää materiaalia ja raportteja. Kokonaisarviointiin on sisällytetty aiemmin kerätty aineisto (puolistrukturoidun kyselyn tulokset vuodelta 2010, n=4 sekä sähköisen kyselyn tulokset vuodelta 2011, n=79). Välkky-projektista on toteutettu aiemmin kolme projektia koskevaa arviointia: aloitusvaihetta koskeva ensimmäisen ulkoisen arvioinnin väli- 2

5 raportti (Pitkänen, Kaakinen & Lampinen 2009), projektin toimeenpanovaihetta koskeva väliraportti (Pitkänen, Kaakinen & Lampinen 2010) sekä loppuraportti (Pitkänen & Lampinen 2011). Lisäksi Välkky-projektin arviointia on käsitelty kolmessa laajemmassa välityömarkkinahankkeita käsittelevssä raportissa. Kokonaisarvioinnon havainnot perustuvat koko arviointiaineistoon, ja yksittäiset vastaukset eivät ole vaikuttaneet arvioinnin havaintojen muodostumiseen. 3

6 3 Arviointitulokset 3.1. Projektin toteutus Projektin toteutus on edennyt suunnitelmallisesti ja vailla suuria ongelmia. Arviointiaineiston perusteella projektin toteutuksessa onnistuneena pidetään monipuolisia järjestettyjä tilaisuuksia, erityisesti laadukkaita koulutuskokonaisuuksia. Koulutuksissa erityisen antoisiksi on koettu uuden tiedon saaminen, verkostoitumismahdollisuudet muiden toimijoiden kanssa sekä toiveiden huomiointi sisällössä. Myös selkeä tiedottamispolitiikka saa erityistä kiitosta. Ajankohtaisten asioiden esilletuonti ja nopea reagointi toimijoiden erilaisiin tarpeisiin on ollut projektin vahvuuksia. Erityisesti hyvä sähköpostijakeluverkosto on ollut sidosryhmien mieleen. Projektin toiminta-aikana on tapahtunut useita henkilöstövaihdoksia, ja projektin vetäjien vaihtuvuus on tuonut toimintaan jossain määrin katkoksia. Vaihdoksista ei ole kuitenkaan ollut suurta haittaa projektin toteutukseen. Uudet henkilöt ovat tuoneet toimintaan mukaan oman persoonansa ja näkökulmansa, ja tämä on koettu pääosin rikkaudeksi. Ensimmäisen projektipäällikön aikana toiminta koettiin innovatiivisemmaksi ja laaja-alaisemmaksi, mutta seuraajien toimintaa on kiitelty määrätietoiseksi. Projektin ohjausryhmän kokoonpano on ollut laaja, mutta tarkoituksenmukainen ottaen huomioon Välkyn laajan toimintakentän ja toiminnan koordinaatioluonteen. Ohjausryhmän näkemykset on otettu projektin toiminnassa hyvin huomioon. Projektin taloushallinto on ollut erinomaista ja myös dokumentointi on ollut kiitettävää. Toiminnasta on kerätty palautetta säännöllisesti ja palautetietoa on esitetty avoimesti. Myös projektin nettisivuilla esillä oleva aineisto on koottu systemaattisesti ja kattavasti. Välityömarkkinatoimijat ovat hyödyntäneet nettisivuilla olevaa tietoa jossain määrin. Projektin suunnitteluun ja seurantaan on panostettu. Toimintaa alettiin hahmottamaan vuonna 2008 Log Frame viitekehyksen pohjalta. Seurantatietojen mukaan tavoitteet tullaan saavuttamaan tai ylittämään. Runsas palkkatukityöllistäminen on tuonut muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin. Projektissa on myös toteutettu itsearviointikyselyitä ohjausryhmälle. Projektin toimintaa on arvioitu säännöllisesti ulkopuolisten arvioitsijoiden toimesta. Myös tietoa välityömarkkinoista ja kentän tarpeista on kerätty. Projektissa on tehty toimijakierroksia, joissa on haastateltu runsaasti alueen välityömarkkinatoimijoita. Välkyssä on myös toteutettu selvityksiä, muun muassa työllisyydenhoidon kehittämistarpeisiin liittyen. 4

7 Yritysyhteistyö koetaan haasteellisena. Vaikka Välkky ei toimi suoraan asiakas- tai yritysrajapinnassa, niin yritysten mukaan saaminen välityömarkkinakentälle on koettu tarpeellisena. Keväällä 2009 Välkyssä aloitettiin kartoittaa muualla Suomessa yritysyhteistyötä tekeviä välityömarkkinaprojekteja ja organisaatioita. Kuviossa 2 on esitetty sähköiseen arviointikyselyyn vastanneiden kouluarvosanat projektin toteutuksesta (toimenpiteiden oikeellisuudesta ja resurssien riittävyydestä). Useimmin annettu arvosana on kiitettävä 9, ja arvosanojen keskiarvo on 8,21. Kaiken kaikkiaan toteutukseen ollaan hyvin tyytyväisiä, muutama heikompi arvosana selittyy sillä, että tietyt kolmannen sektorin toimijat ovat kokeneet oman yhdistyksensä jääneet ulkopuolisiksi Välkyn toimenpiteistä. Kuvio 2: Sähköiseen kyselyyn vastanneiden toimijoiden arvosanat Välkky-projektin toteutuksesta. Asteikko N=47 5

8 Poimintoja sähköisen kyselyn avoimeen kysymykseen mikä on ollut mielestäsi projektin toteutuksessa onnistunutta? Ø Järjestetyt koulutukset Ø Hyvät koulutukset, joiden sisällössä huomioitu yhteistyökumppaneiden toiveet. Ø Jatkuva palautteen kerääminen. Ø Aktiivisuus informoinnissa, yhteistyömyönteisyys ja neuvotteluosaaminen Ø Keskinäisen tuntemuksen lisääminen TE- toimiston ja välityömarkkinatoimijoiden kesken. Ø Olemme tulleet kuulluksi ja kaikkiin kysymyksiin ja pyyntöihin on vastattu Ø Hyvin aktiivinen ja laaja- alainen tiedottaminen asioista ja tapahtumista Ø On saatu monia eri toimijoita samoihin tilaisuuksiin. Hyviä tilanteita verkostoitumisen nä- kökulmasta. Ø Olemme saaneet paljon uutta tietoa ja myös muiden hankkeiden hyviä kokemuksia Välkyn kautta on tehty yhteistyötä ja olemme järjestäneet koulutuksia työllistetyille. Näin sääs- tämme koulutusmenoja. Ø Päämäärätietoista ja jämäkkää etenemistä tavoitteita kohti. Ø Alaprojektien toteuttamisen mahdollistaminen. Ø Notkea reagoiminen organisaatioiden ja toimijoiden tarpeisiin. Ø Aito yhteistyö, ruohonjuuritason näkökulma, tavoitteellisuus, konkretia Ø Henkilöiden tavoitettavuus ja ammatillisuus 6

9 2.2. Projektin toimenpiteet Välkky-projektissa on toteutettu runsaasti eri toimenpiteitä. Projektin kokonaisbudjetti on kasvanut merkittävästi alkuajoista, koska projektille on tullut huomattavia lisämäärärahoja työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Täten myös projektisuunnitelmaa on jouduttu päivittämään. Vuoden 2014 aikana projektissa alettiin systemaattisesti kehittää asiakkaan toimintakyvyn ja työelämävalmiuksien seurantaa TYP:ssa ja välityömarkkinoilla AHAA-menetelmän avulla. Tarve tämäntyyppisen menetelmän käyttöön otolle on suuri ja jatkossa on keskeistä jatkaa AHAAmenetelmän systemaattista käyttöä. Välkky-projektin alkuvaiheessa toteutettiin seitsemän alaprojektia: Ø Koulutusorganisaatiokohtainen työhönvalmentaja (Innova, myöh. Winnova) Ø KUHA - Kulttuuriharrastus vahvuutena työelämässä (Porin kaupungin työllisyysyksikkö) Ø Kunnossa lentoon (Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö) Ø Kuntouttavan työtoiminnan palveluohjausmalli (Pohjois-Satakunnan TE-toimisto) Ø Yritysyhteyshenkilö välityömarkkinatoimintaan (Porin seudun TE-toimisto) Ø VALO-pilotti -projekti (Rauman Seudun Katulähetys ry) Ø Työnhakuklubi (Spring House Oy) Alaprojektit valittiin ideahaun kautta ja osaprojekteista on laadittu raportit. Alaprojektien kautta on saatu välityömarkkinakenttään lisää toimintaa ja resursseja, mutta alaprojektien valintaan olisi kaivattu enemmän kriittisyyttä ja toteutukseen enemmän valmistelua. Alaprojektin toteutus ei ole ollut kokonaisarvioinnin kohteena. Seuraavissa alaluvuissa käsitellään Välkyn keskeisiä toimenpiteitä MUUTOS!-koulutus MUUTOS!-koulutustilaisuuksia on toteutettu vuodesta 2009 lähtien ja sarjan 29. koulutuspäivä järjestettiin toukokuussa Koulutuksella on koettu olevan suuri lisäarvo niin tiedon lisäämisen kuin toimijoiden verkostoitumisen mahdollistamisen kannalta. Koulutuksen avulla on onnistuttu avaamaan uusia näkökulmia ja tuomaan ainutlaatuista tietotaitoa kentälle. Koulutuksessa erilaiset hankkeet ovat päässeet esittelemään toimintaansa. Tämän avulla satakuntalaisesta hanketoiminnasta on saatu levitettyä tietoa, ja tämä tieto on auttanut myös vertaisoppimisessa. Koulutuksessa on ollut mukana melko monialainen edustus. 7

10 Koulutuksen hyödyllisyys on riippunut melko paljon siitä, mitkä osallistujien pohjatiedot ovat. Jossain määrin negatiiviseksi on koettu, että koulutuksessa on käyty läpi osin samoja asioita kun aiemmin, ja rahoitukseen liittyvää koulutusta olisi toivottu järjestettävän jo aikaisemmin. Koulutuksen käytännön järjestelyt ja luennoitsijoiden ammattitaito keräävät kiitosta. Koulutuksista on kerätty systemaattisesti palautetta, ja toiminnasta annetut arvosanat ovat lähellä kiitettävää. Keskimäärin koulutustilaisuuksissa on ollut lähes 40 henkilöä. Palautteen perusteella osallistujien yleisarvosana tilaisuuksista vaihtelee välillä 3,9 4,7 (asteikolla 1 = heikko, 5 = erinomainen) Projektin tuomaa koulutusresurssia kiitellään laajalti, ja koulutukselle koetaan olevan selkeää tarvetta myös jatkossa. Toimijoissa herättää epätietoisuutta, kuka toimintaa voisi jatkossa toteuttaa ja millä resursseilla. Joka tapauksessa projektitoiminnan loppumisen jälkeen mahdollisten koulutusten määrän pelätään pienenevän runsaasti, ellei jopa kokonaan Teema- ja kehittämisryhmätyöskentely Projektissa on järjestetty teema- ja kehittämisryhmätyöskentelyä yhteensä 11 eri teemasta ulkopuolisten konsulttien johdolla. Ryhmät ovat järjestetty työpajaluonteisesti, tapaamisia on ollut useita ja osallistujat ovat päässeet valmistautumaan työskentelyyn muun muassa kotitehtävien avulla. Teemaryhmien sisällöt ovat liittyneet kuntoutujiin, nuoriin, moniammatillisuuteen, sosiaalisiin yrityksiin, työ- ja työhönvalmennukseen, tuotteistamiseen sekä yritysyhteistyöhön. Teemaryhmät ovat toimineet itsenäisesti ja niiden tavoitteet on asetettu konsultin johdolla. Ryhmien keskeisenä kohderyhmänä nähdään olevan konkreettista asiakastyötä tekevät henkilöt. Osallistujat ovat olleet tyytyväisiä teemaryhmien sisältöön, konsulttien asiantuntemukseen sekä hyötyihin oman työn kannalta. Ryhmistä on kerätty systemaattisesti palautetta osallistujilta, ja toimintaa on pyritty kehittämään saadun palautteen perusteella. Palautteen perusteella yleisarvosanat vaihtelevat välillä 3,4 4,5 (asteikolla 1 = heikko, 5 = erinomainen). Työskentelyn suurimpina hyötyinä on koettu verkostoitumisen lisääntyminen ja osaamisen vahvistuminen. Tarvetta tällaisille ryhmille on jatkossakin. Mikäli vastaavaa toimintaa ollaan järjestämässä lähitulevaisuudessa, niin silloinkin on syytä varmistaa riittävä osallistujamäärä kartoittamalla tarvetta sisältöihin ennakkoon. Toiminnan pienenä ongelmana on koettu, että osallistujamäärät ovat osin hiipuneet, sillä teemaryhmän lopussa osallistujia on saattanut olla huomattavasti vähemmän kuin ryhmän alkaessa. Ryhmiin osallistuminen on vaatinut toimijoilta pitkää sitoutumista sekä runsasta ajankäyttöä, ja eri- 8

11 tyisesti TE-toimistosta tämä on aiheuttanut osallistujakatoa. Osa toimijoista kokee, että ryhmät ovat jatkuneet liian pitkään, eikä niistä ole saanut kaikkea irti enää loppuaikana. Tästä huolimatta valtaosa arvostaa tämäntyyppistä syvällisempää työskentelytapaa, jossa asioita hiotaan yhdessä eteenpäin pitkässä prosessissa Satakunnan välityömarkkinoiden hyvät käytännöt Projektissa on kerätty ja mallinnettu välityömarkkinatoimijoiden hyviä käytäntöjä ja näistä on koottu hyvien käytäntöjen virtuaalikirja. Hyvien käytäntöjen työstäminen on lisännyt toimijoiden keskinäistä vuorovaikutusta ja lisännyt tietämystä toisten toimintatavoista. Hyvien käytäntöjen työstämisprosessi kerää kiitosta siitä, että mukana olleet ovat päässeet pitkään ja syvälliseen prosessiin, jonka myötä organisaation oma hyvä käytäntö on saanut tiiviin ja selkeän muodon. Tiivistä hyvän käytännön muotoa on voinut käyttää laajemminkin hyödyksi muun muassa oman toiminnan markkinoinnissa. Hyvien käytäntöjen prosessi koetaan kautta linjan tarpeellisiksi ja merkittäviksi. On koettu tärkeäksi, että toimijat ovat voineet tehdä toisilleen poimintoja oman työkenttänsä keskeisestä toimintamuodosta. Laajan hyödynnettävyyden kannalta pienoisena uhkana koetaan netissä olevien hyvien käytäntöjen tietopankkien (mm. Innokylä) olemassaolo. Hyviä käytäntöjä olisi syytä mainostaa ja markkinoida projektin viimeisenä toimintavuotena entistä laajemmin ja rohkeammin. Keskeinen markkinointikohde on kunnat, mutta käytännöillä nähdään olevan myös mielenkiintoa myös valtakunnallisesti, sillä hyvän työn jälkiä kelpaa esitellä myös muualla Työllistymispolku Työllistymispolku on Välkyn nettisivulle koostettu tietopankki, johon on sisällytetty keskeiset satakuntalaiset välityömarkkinoihin liittyvät palveluntuottajat. Sivustolle on koottu selvittelypalvelut, työhön kuntouttavat palvelut, kouluttautumispalvelut ja työllistymispalvelut. Työllistymispolkuun suhtaudutaan varauksellisesti. Se saatiin toteutettua melko pitkän työn tuloksena, mutta sen käyttö on jäänyt melko vähäiseksi. Tiedon koonti yhteen paikkaan koetaan hyvänä asiana, mutta palvelua ei osata juuri hyödyntää. Ongelmana on se, että työllistymispolun kohderyhmän koetaan olevan liian suppea. Keskeisenä käyttäjäryhmänä työllistymispolulle nähdään TE- 9

12 toimiston asiakastyötä tekevä henkilöstö, ja erityisesti uuden työntekijän perehdytyksessä työllistymispolulla saattaa olla annettavaa, mikäli henkilö ei tunne kenttää riittävän hyvin. Esimiesasemassa olevat henkilöt kokevat, että heillä on riittävä tuntemus välityömarkkinakentän toimijoista muutenkin, eikä tämäntyyppiselle palvelulle ole heille tarvetta. Myöskään asiakkaille palvelulla ei nähdä olevan selkeää lisäarvoa. Toisena haasteena on vaikeus pitää työllistymispolku ajan tasalla. Projektin päättymisen jälkeen sivuston ylläpito vaatii vastuuhenkilön tai organisaation, joka päivittää sivua säännöllisesti. Mikäli päivitystyötä ei tehdä, laskee sivun hyödyllisyys matalalle. Kartasta avautuva kohdeorganisaation pääsivu ei myöskään tarjoa vielä riittävästi täsmätietoa, vaan välityömarkkinakenttää kiinnostava tieto saattaa jäädä löytymättä muun tiedon alle. Myös kohdeorganisaatioiden nettisivut saattavat päivittyä hitaasti, ja hankkeiden sivut vanhentuvat nopeasti TOPPIS-koulutus TOPPIS-koulutuksissa yhdistetään palkkatuettu työ ja ammatillinen työvoimakoulutus. Satakunnassa on järjestetty puhdistuspalvelualan, lähiavustajan ja kiinteistöpalvelujen TOPPIS-koulutusta. Malli on koettu lähtökohtaisesti hyväksi, ja sillä nähdään olevat melko hyvät mahdollisuudet juurtua. Jatkossa toiminta vaatii selkeää koordinaatiota. TOPPIS-koulutuksessa olevien ikäjakauma on ollut laidasta laitaan, nuorimmat ovat 1980-luvulla syntyneitä, vanhimmat yli 50-vuotiaita. Osa on ollut aikaisemmin pitkään töissä, osalla taas työkokemusta ei ole. Myös koulutustaustassa on suuria eroja. Koulutuksessa olevien erilaisia taustoja ei ole kuitenkaan koettu haitaksi, pikemminkin päinvastoin. Ryhmäytyminen on onnistunut hyvin ja koulutuksessa olevien erilaisia taustoja on onnistuttu hyödyntämään vertaistuen muodossa. Esimerkiksi työkokemusta omaavat henkilöt ovat voineet kertoa omista kokemuksistaan niille, joilla aikaisempaa kokemusta ei juuri ole. Koulutuksessa olevilla on ilmennyt jossain määrin lukivaikeuksia, keskittymishäiriöitä ja sosiaalisia ongelmia, mutta valtaosin heillä koetaan olevan varsin hyvät mahdollisuudet työllistyä jatkossa. Koulutukseen valittujen valintaprosessia pidetään laadukkaana. Tosin arviointihaastatteluissa tuotiin esiin, että oppilaitosten edustajat tuntevat ammattialan hyvin, joten oppilaitoksen edustajan olisi hyvä olla mukana myös valintaprosessissa. Kunnat ovat olleet pääasiallinen työpaikkojen tarjoaja. Kunta työllistäjänä on tarjonnut tiettyjä etuja toimintaan. Esimerkiksi lähiavustajatoppiksessa olevat työskentelevät sosiaali- ja terveystoimessa, jota sitoo tarkat normit, ja täten työntekijä pääsee tekemään työtä sääntöjen mukaisesti. Jatkossa 10

13 olisi kuitenkin tarvetta saada myös yksityinen sektori mukaan tarjoamaan työpaikkoja. Tämän saavuttamiseksi olisi laajennettava koulutuksen markkinointia. TOPPIS-koulutuksesta aiheutuvat hyödyt ovat moninaiset. Opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus saada työkokemusta, valmistua ammattiin, mutta myös katsoa, onko ala sopiva itselle. Osalla koulutus vahvistaa myös itsetuntoa jos henkilön työttömyys on jatkunut pitkään, saattaa toppiksessa vahvistua minusta on vielä johonkin näkemys. Oppilaitoksille TOPPIS-koulutus on lisännyt yhteistyötä työnantajien kanssa. Oppilaitosten edustajat käyvät työpaikoilla, ja tämä mahdollistaa tiiviimmän työelämäyhteistyön myös jatkossa. Työnantajat puolestaan pääsevät näkemään työntekijän kyvyt ja voivat kokemusten perusteella valita mahdollisesti hyvän työntekijän työsuhteeseen. Toppiksen selkeänä etuna verrattuna työvoimapoliittisen koulutukseen nähdään oppisopimusjakso. Tosin työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevat voivat nähdä epäoikeudenmukaisena, että toppislaisille järjestetään palkallinen työjakso. Erityisen positiivisena koetaan se, että koulutus on aloille, joissa on hyvä mahdollisuus työllistyä ja mahdollisesti myös työvoimapulaa lähitulevaisuudessa. Toimijat näkevät TOPPIS-koulutuksen parantavan työllistymismahdollisuuksia, vaikka tämän näkemyksen tueksi ei ole vielä tilastotietoa saatavilla. Kehitettävää koetaan olevan tiedonkulun parantamisessa. Työpaikoille olisi syytä pitää kiinteämmin yhteyttä siitä, millaisia ja miten paljon harjoittelijoita työpaikalle on tulossa. Osin on koettu, että ELY-keskuksen olisi pitänyt pitää yhteyttä työpaikoille, sillä nyt yhteydenpito on jäänyt osin oppilaitosten vastuulle. Jatkossa olisi hyvä pitää yhteistyöpalaverit työpaikan edustajien kanssa ennen koulutuksen alkamista. TOPPIS-koulutuksen haasteeksi nostetaan byrokraattisuus, sillä toiminnassa täytyy noudattaa työhallinnon määräyksiä ja yritysten näkökulmasta toimintaa pitäisi saada yksinkertaisemmaksi. Yritykset eivät ole toimintaan lähteneet mukaan. Haasteena jatkossa on rahoituksen löytyminen ja työpaikkojen löytyminen. Jossain määrin haasteeksi koetaan, että toimijoita on melko paljon ja rooleja joutuu hakemaan aika ajoin. ELY-keskuksen, TE-toimiston ja kuntakokeilun roolit eivät ole selkeät kaikille toimijoille. Jatkossa on syytä löytää mielekäs tapa koordinoida koulutusta. Mikäli koulutuksen vastuu jää TE-toimistolle, saattaa seurauksena olla organisaation ylikuormittuminen. 11

14 3.2. Tulosten aikaansaanti ja tavoitteiden saavuttaminen Projektin keskeisiksi tuloksiksi on määritelty seuraavat kohteet: Ø Palvelutuottajaselvitykset Ø Kehittämiskumppanien koulutus- ja kehittämisohjelma (avoimet teemakohtaiset koulutustilaisuudet) Ø Alueellisten kehittämiskumppanien teema- ja kehittämisverkostot Ø Alaprojektien käynnistäminen ja kytkeminen Välkyn tavoitteisiin Ø Kehittämiskumppanien roolien ja työnjaon selkiyttäminen sekä toimivien palveluketjujen luominen välityömarkkinoiden toimijakartan avulla Ø Kehittämiskumppanien yritys-, työnantaja- ja viranomaisyhteistyön tiivistäminen Ø Kansallinen verkostoituminen Projektissa on onnistuttu saamaan kaikki määritellyt tulokset aikaan. Parhaiten projektin nähdään saavuttaneen tuloksia välityömarkkinoiden roolin selkeyttämisessä, tunnettuuden vahvistamisessa sekä verkostoitumisen ja yhteistyön kehittämisessä. Myös TE-toimisto on jossain määrin lähentynyt välityömarkkinakenttää. Satakunnan välityömarkkinat on saatu kartoitettua ja keskeisten toimijoiden välistä yhteistyötä on saatu lisättyä. Jatkon kannalta on oleellista, että välityömarkkinatoimijat tekevät yhteistyötä eivätkä kilpaile keskenään. Erityisesti kolmannen sektorin toimijoiden toimintaa kehittävä koulutus ja vertaisoppiminen on koettu merkittäväksi. Myös kolmannen sektorin toimijoiden opastukseen ja ohjaukseen, koulutuksen ja tiedotukseen ollaan tyytyväisiä. Lisäksi projekti on auttanut hankkeita kuvaaman tuloksiaan, tukenut laadukkaiden palveluiden kehittämisessä ja sitouttanut toimijoita välityömarkkinakentälle. Kuviossa 3 on esitetty sähköiseen kyselyyn vastanneiden näkemykset siitä, miten merkittävinä he pitävät projektin aikaansaamia tuloksia. Vastaajat suhtautuvat positiivisesti projektin tulosten merkityksiin, sillä 42 prosenttia antaa kiitettävän arvosanan ja 40 prosenttia arvosanan 8. 12

15 Kuvio 3 : Kyselyyn vastanneiden toimijoiden arvosanat siitä, miten merkittävinä he pitävät Välkky-projektin aikaansaamia tuloksista. Asteikko Yhteistyö Sidosryhmät ovat kokeneet yhteistyön Välkky-projektin kanssa toimivaksi. Usein yhteistyö on ollut koulutuksiin tai teemaryhmiin osallistumista, mutta myös henkilökohtaista yhteydenpitoa, kilpailutuksen toteuttamista jne. Projektihenkilöstö on koettu ammattitaitoisiksi, yhteistyökykyisiksi ja helposti lähestyttäviksi. Henkilöstö on ottanut avoimesti vastaan kehittämisideoita ja kentän ääni on kuulunut toiminnan kehittämisessä. Osassa yhdistyksissä tosin toivotaan, että jatkossa projektihenkilöstö voisi jalkautua vielä enemmän käytännön toimijoiden pariin. Monissa hankkeissa ja yhdistyksissä on arvostettu Välkyn levittämistyötä ja tiedotustoimintaa. Esimerkiksi projektin tiedottamiseen käytettävää sähköpostilistaa on kehuttu, ja välityömarkkinatoimijat ovat päässeet tätä kautta tiedottamaan myös omia asioitaan. Tämäntyyppiselle tiedotuskanavalle nähdään selkeää tarvetta myös projektin jälkeen. Välityömarkkinakentän toimivuuden kannalta koetaan ongelmaksi se, että kunnat ja yritykset ovat lähteneet heikosti mukaan toimintaan. Myös TE-toimistolta ja Kelalta odotetaan enemmän sitou- 13

16 tumista. Osa hanke ja yhdistystoimijoista kokee, että työvoimahallinnon toimijat menevät liikaa lainsäädännön taakse, eikä tehokasta kehittämistoimintaa pääse syntymään. Projektissa on tosin kehitetty systemaattisesti TE-hallinnon ja välityömarkkinoiden yhteistyötä. Uutena hyvänä käytäntönä on yhteistyö- ja keskustelufoorumi, jossa TE-hallinnon edustus esittelee omia palveluitaan ja välityömarkkinatoimijat kertovat omasta palvelutarjonnastaan. Kuntien osalta hyvää yhteistyötä tehdään TYP:n kautta ja TOPPIS-koulutuksen kautta Rauman ja Porin kaupunkien kanssa. Kuntakokeiluhankkeen kanssa tehdään yhteistyötä Porin, Pomarkun, Merikarvian ja Ulvilan kanssa. Kuntatoimijoita on postituslistalla, mutta toimijat eivät ole lähteneet riittävästi mukaan koulutuksiin. Projektissa on kehitetty yritysyhteistyön mallia, mutta yrityskenttä on haastava välityömarkkinoiden näkökulmasta. Yritysyhteistyön nähdään olevan pitkälti TE-hallinnon käsissä. Projektissa oli vuoden ajan palkattuna yrityskoordinaattori, jolla oli iso rooli yritysyhteistyön teemaryhmässä ja Välkyn muussa yritysyhteistyössä. Välkky-projekti on näkynyt ja kuulunut runsaasti Satakunnan välityömarkkinakentällä. Arviointikyselyyn vastanneet kokevat olleensa mukana Välkyn toiminnassa melko paljon. Kuviosta 4 käy ilmi, että yli 40 prosenttia on osallistunut toimintaan jonkin verran, ja lähes saman verran vastaajista kokee osallistumisensa olleen melko tai erittäin runsasta. Kuvio 4: Kyselyyn vastanneiden toimijoiden näkemykset, kuinka paljon vastaajat ovat olleet mukana Välkyn toiminnassa Kuviosta 5 puolestaan selviää, että Välkky-projektin tavoitteet ovat kyselyyn vastanneilla hyvin tiedossa. Lähes kolmannes vastaajista kokee tuntevasta projektin tavoitteet erittäin hyvin ja enemmistö vastaajista melko hyvin. 14

17 Kuvio 5: Kyselyyn vastanneiden toimijoiden näkemykset siitä, miten hyvin he mielestään tuntevat Välkkyprojektin tavoitteet Kuviosta 6 käy ilmi, että kaikki kyselyyn vastanneista ovat tehneet projektin kanssa yhteistyötä. Lähes puolet ovat kokeneet, että yhteistyötä on ollut jossain määrin ja riittävästi vastaajan organisaation tarpeisiin nähden. Melkein sama määrä vastaajista kokee, että yhteistyötä on ollut paljon ja riittävästi omiin ja organisaation tarpeisiin nähden. Kuvio 6: Kyselyyn vastanneiden toimijoiden näkemykset Välkky-projektin kanssa tehdyn yhteistyön määrästä ja riittävyydestä 15

18 3.4. Hyödyt ja vaikutukset Välkyn keskeisimpinä hyötyinä nähdään se, että kolmannen sektorin toimijoiden työ on tullut projektin myötä tutummaksi. Satakunnan alueen toimijat ovat tulleet verkostoimisen kautta tulleet tutummaksi ja siten myös yhteistyö on tullut helpommaksi. Myös TE-toimistossa osataan hyödyntää entistä enemmän eri toimijoiden mahdollisuuksia. Välkky toiminut hyvänä foorumina tutustuessa toisiin satakuntalaisiin toimijoihin. Kuviosta 7 tulee esiin, että kyselyyn vastanneet toimijat antavat Välkky-projektin kokonaisuudelle varsin hyviä arvosanoja. Lähes puolet kokevat projektin olleen kokonaisuutena kiitettävän arvoinen ja kaikkiaan 85 prosenttia vastaajista antaa kokonaisuudelle arvosanan Kuvio 7: Kyselyyn vastanneiden toimijoiden arvosanat projektin kokonaisuudelle. Asteikko

19 Taulukkoon 1 on koottu yhteen eri organisaatioiden arviot (asteikko 4-10) Välkky-projektista: Taulukko 1: Sähköiseen kyselyyn vastanneiden arviot Välkky-projektista Taulukossa 2 on puolestaan vertailtu arviointikyselyyn vuonna 2011 ja 2013 vastanneiden näkemyksiä. Kokonaisuutena projektin toimintaan ollaan tyytyväisiä. Taulukko 2: Sähköiseen kyselyyn vuonna 2011 ja 2013 vastanneiden näkemykset projektista 17

20 3.5. Juurtuminen ja jatko Sähköiseen kyselyyn vastanneista (kuvio 8) enemmän kuin joka kymmenes kokee, että projektista on saatu hyviä tuloksia ja siitä jää paljon pysyvää toimintaa. Yli 70 prosenttia näkee, että projektista jää jossain määrin pysyvää toimintaa. Ainoastaan kaksi vastaajaa oli sitä mieltä, että projektin tulokset eivät ole merkittäviä, eikä pysyviä muutoksia saada aikaan. Kuvio 8: Kyselyyn vastanneiden toimijoiden näkemykset siitä, miten Välkky-projektin tulokset ja sen aikaansaamat muutokset näyttävät vakiintuvan. Toiveena on, että projektin jälkeen luodut verkostot jäävät elämään. Varsinkin yhdistyksissä koetaan, että toimintojen jatkuvuuteen pitäisi saada jatkossa parempaa varmuutta. Käytännössä jatkuvuuden ongelma liittyy kiinteästi rahoitukseen: tällä hetkellä kolmannen sektorin toiminnan koetaan olevan liian paljon sidoksissa vuotuisiin määrärahoihin ja toimijat kokevat tärkeäksi saada pidempiaikaisia ratkaisuja rahoituskysymyksiin. Toisaalta Välkky-projektin aikana syntyneille käytännöille koetaan olevan selkeää tarvetta myös jatkossa, mutta epäilyksiä herättää se, miten tämäntyyppistä toimintaa on mahdollista jatkaa. Välityömarkkinatoimijat kaipaavat jatkossakin tietoa työllistämiseen liittyvistä mahdollisuuksista ja keinoista. Myös lainsäädännön tuntemus yhdistyksissä saattaa olla vähäistä, ja myös tähän kaivataan tukea. Yksityisen sektorin ylemmälle johdolle toivotaan tiedon viemistä koskien välityömark- 18

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Valtakatu 12, PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 0295 022 000 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi Välkky-projekti

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen. Häme / Lahti, 1.10.2015

Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen. Häme / Lahti, 1.10.2015 Välityömarkkinoiden palvelujen tuotteistaminen ja yritysyhteistyön kehittäminen Häme / Lahti, 1.10.2015 Kehittämispäivän tavoite Kehittämispäivän aikana on tavoitteena pohtia ja konkretisoida kunkin osallistuvan

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY 15.6.2009 Aikataulu Ensimmäinen työpaja 9.6 klo 8.30 12.00 MTC, Porin Puuvilla, Pohjoisranta 11F, Puuvillasali Toinen työpaja 25.8, sama aika ja

Lisätiedot

Välityömarkkinoiden koordinointi. Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto

Välityömarkkinoiden koordinointi. Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Välityömarkkinoiden koordinointi Eija Ahava 23.9.2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Välityömarkkinakoordinaattorin tehtävät Välityömarkkinatoimijoiden segmentointi, tietojen päivittäminen ja tietojen

Lisätiedot

SUUNTO-PROJEKTIN ARVIOINNIN VÄLITULOKSIA

SUUNTO-PROJEKTIN ARVIOINNIN VÄLITULOKSIA 2014 SUUNTO-PROJEKTIN ARVIOINNIN VÄLITULOKSIA 31.3.2014 SISÄLTÖ A Toteutuksen taustaa B Suunto ja välityömarkkinoiden nykytila C Palveluprosessimallin käyttö D Välityömarkkinoiden kehittäminen E SUUNTOa

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus. Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010

Keskustelutilaisuus. Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010 Keskustelutilaisuus Välkky-välityömarkkinahankkeen ulkoisen arviointi 24.8 2010 Sari Pitkänen ja Juha Kaakinen, Sosiaalikehitys Oy Pauliina Lampinen, VATES-säätiö Arviointiprosessi Kesä ja syksy 2009 Kevät

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

AVA MET SEUDULLISEN MENESTYKSEN YRITYSPALVELUN

AVA MET SEUDULLISEN MENESTYKSEN YRITYSPALVELUN SEUDULLISEN YRITYSPALVELUN MENESTYKSEN AVA MET TASAVERTAINEN VERKOSTO KUMPPANIEN TUNTEMUS SITOUTTAVA SOPIMUS LUOTTAMUS TOISEN OSAAMISEEN YHTEINEN VIESTINTÄ 1 HAASTE Seudulliset yrityspalvelut -konseptin

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Ei ylhäältä annettuna, vaan yhdessä tavoitteellisesti toimien

Ei ylhäältä annettuna, vaan yhdessä tavoitteellisesti toimien Ei ylhäältä annettuna, vaan yhdessä tavoitteellisesti toimien ESR-välityömarkkinahankkeiden toimintamallien siirrettävyyttä koskeva tutkimus ESR valtakunnallinen Välityömarkkinat kehittämisohjelma Seminaari

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Laadukas ohjaus ja valmennuksen arki + ryhmätyöt Varkaus. Petri Puroaho

Laadukas ohjaus ja valmennuksen arki + ryhmätyöt Varkaus. Petri Puroaho Laadukas ohjaus ja valmennuksen arki + ryhmätyöt 30.10.2014 Varkaus Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Matkalla tiedon tuottamisesta pysyvään palveluun

Matkalla tiedon tuottamisesta pysyvään palveluun Pirkanmaan ennakointipalvelu alue-ennakoinnin kehittämishankkeen (2009 2013) ulkoinen arviointi Matkalla tiedon tuottamisesta pysyvään palveluun Arviointi- ja koulutusyksikkö Sari Pitkänen ja Kimmo Terävä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho

Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu. Petri Puroaho Työkokous työ- ja toimintakyvyn arvioinnista välityömarkkinoilla 17.11.2014 Kainuu Petri Puroaho Vates-säätiö (1993 -) Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja osatyökykyisten

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Paikallistasolla kuntakokeilu auttaa määrittelemään alueen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita

Lisätiedot

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY 8.5.2009

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY 8.5.2009 VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY 8.5.2009 Net Effect Palveluksessa 25 julkishallinnon kehittämiseen erikoistunutta asiantuntijaa Arvioinnit Tutkimukset Kehittämistyö Kehittämiskumppanuus

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

TYÖHÖNVALMENNUS OSAKSI ASIAKASTYÖTÄNI

TYÖHÖNVALMENNUS OSAKSI ASIAKASTYÖTÄNI Välkky on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama ja Satakunnan ELY-keskuksen hallinnoima projekti. Välkky kehittää ja koordinoi kokonaisvaltaisesti satakuntalaisia välityömarkkinoita. Välkyn tavoitteena

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Tutkimus tehtiin Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut

Lisätiedot

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti

Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Tekemisen pohja on taottu NEO-SEUTU hankkeen ulkoisen arvioinnin raportti Sari Pitkänen, Matti Tuusa & Henna Harju arviointi- ja koulutusyksikkö 10.12.2012 1 Arvioinnin kohdentuminen, aikataulu ja toteuttajataho

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY

VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY VÄLKKY-PROJEKTI Työvalmennus ja työnetsintä NET EFFECT OY 5.6.2009 Aikataulu Ensimmäinen työpaja 9.6 klo 8.30 12.00 MTC, Porin Puuvilla, Pohjoisranta 11F, Puuvillasali Toinen työpaja 25.8 Neljä työpajaa

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta

Lisätiedot

Laadukas ohjaus ja valmennuksen arki + ryhmätyöt. Petri Puroaho & Tarja-Liisa Riipinen

Laadukas ohjaus ja valmennuksen arki + ryhmätyöt. Petri Puroaho & Tarja-Liisa Riipinen Laadukas ohjaus ja valmennuksen arki + ryhmätyöt Petri Puroaho & Tarja-Liisa Riipinen Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012 Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012 Loppuraportti 31.12.2013 Koulutuksen järjestäjä: Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (projektin osatoteuttajan osuus) 1. Hankkeen nimi Kaivannais- ja energiateollisuuden

Lisätiedot

Työllisyyden Kuntakokeilu

Työllisyyden Kuntakokeilu Työllisyyden Kuntakokeilu Kuntakokeilu pähkinänkuoressa Työ-ja elinkeinoministeriön ja Kuntaliiton käynnistämä Jyväskylän, Jämsän ja Muuramen yhteishanke (yhteensä 26 hanketta) Toiminta-aika 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Päämäärät: Tavoitteet

Päämäärät: Tavoitteet Visio: Kestävää kilpailukykyä ja osaamista jokaiselle Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

31.3.2011/ Niina Laitinen

31.3.2011/ Niina Laitinen 31.3.2011/ Niina Laitinen Tutkimus tehdään Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut toteutettiin huhtikesäkuussa sekä syyskuun aikana 2010 Kohderyhmänä

Lisätiedot

Niina Laitisen opinnäytetyö

Niina Laitisen opinnäytetyö Niina Laitisen opinnäytetyö Työnantajien suhtautuminen mielenterveyskuntoutujien työllistämiseen Millaista tietoa ja tukea työnantajat tarvitsevat työllistämiseen? Kuntoutujat takaisin työpolulle 9.5.2012

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Työn opinnollistamisen vertaisarviointi

Työn opinnollistamisen vertaisarviointi Työn opinnollistamisen vertaisarviointi Alustavia tuloksia, Oamk 1 Etunimi Sukunimi Opinnollistamisen tavoitteiden toteutuminen Opinnollistamisen tarkoitus ja tavoitteet on joissakin ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita

Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita 1 Kolmannen ja julkisen sektorin kumppanuustoiminta Oulussa yhteistyöllä voimaa, työtä ja palveluita Jukka Lappalainen, Meriheinä ry:n puheenjohtaja Asukastupatoiminta Oulussa 16 suuraluetta, joissa on

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

TYÖLLISYYSFOORUMI

TYÖLLISYYSFOORUMI TYÖLLISYYSFOORUMI 16.9.216 PALAUTERAPORTTI Kirjoittajat: Anu Järvinen, Laura Kallio ja Jemina Niemi, Osuuskunta Motive Työllisyysfoorumi järjestettiin Tampereella Scandic Rosendahlissa 16.9.216. Järjestelyistä

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.

Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10. Työvoiman osaamisen kehittäminen työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.10.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Henkilöasiakkaita yht. 559 500 (30.8.2014) 319

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina

Lisätiedot

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011

Töihin!-palvelu. Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö. Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin!-palvelu Työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö Anu Laasanen 19.5.2011 Töihin! palvelu on toimija työnantajan, asiakkaan ja työhallinnon välillä Perustehtävä Toiminnan tarkoituksena on yrityksissä,

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Olemme edelläkävijöitä työelämän ja työllisyyttä edistävän yritysyhteistyön kehittämisessä. Vaikuttamis- ja kehittämistyö on tärkeä osa toimintaamme.

Olemme edelläkävijöitä työelämän ja työllisyyttä edistävän yritysyhteistyön kehittämisessä. Vaikuttamis- ja kehittämistyö on tärkeä osa toimintaamme. Rakenne Töihin!-palvelu on työllisyyttä edistävä palvelukokonaisuus, jonka perustana on laaja ja tiivis yritysyhteistyö. Tarkoituksenamme on tukea työllistymistä valmentamalla asiakkaita työelämään ja

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 5.11.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 5.11.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS ESR- OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 (Felt 24.3.2015) ESR-Nuorisotakuu TEM, toimintalinja 3: Ohjaamo-toiminnan ja nettiohjauksen kehittäminen

Lisätiedot

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014

Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 Suomen MS liitto ry STRATEGIAN TOIMEENPANO OHJELMA VUOSILLE 2012 2014 2 Suomen MS liitto ry:n strategian toimeenpano ohjelma vuosille 2012 2014 Strategiakauden 2009 2014 tärkeimmät päämäärät: Vahvat jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla

Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla Kainuun alueellinen työkokousseminaari: 17.11.2014 Kajaani Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Vates-säätiön, Välityömarkkinat osana työelämää

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖNVALMENTAJILLE KOKEMUKSISTA TE-PALVELUISSA KEHITYSVAMMAISEN ASIAKKAAN KANSSA

KYSELY TYÖHÖNVALMENTAJILLE KOKEMUKSISTA TE-PALVELUISSA KEHITYSVAMMAISEN ASIAKKAAN KANSSA RAPORTTI.5.5 KYSELY TYÖHÖNVALMENTAJILLE KOKEMUKSISTA TE-PALVELUISSA KEHITYSVAMMAISEN ASIAKKAAN KANSSA Rinnekoti-Säätiö Rinnekodintie, 98 Espoo etunimi.sukunimi@rinnekoti.fi (9) 855 (6) Kyselyn perustiedot

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

ALU-koordinaattorin puheenvuoro ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH

Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 23.01.2014 Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu 1 Arvioinnin viitekehys 1 Arviointikysymykset:

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

open hanke 1.1.2013 30.6.2014

open hanke 1.1.2013 30.6.2014 open hanke 1.1. 30.6. Perustuu ns. seinättömän työhönvalmennuspajan mallille. Oleellista kenttätyö, jota tehdään kartoittamalla yksityisen työnantajasektorin työvoimatarpeita ja ohjaamalla työnhakijoiden

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Mitä tapahtuu Opin ovissa?

Mitä tapahtuu Opin ovissa? Mitä tapahtuu Opin ovissa? Alueellisten TNO -asiantuntijoiden koulutus 5.-6.3.2013 Jyväskylä Projektipäällikkö Auli Ryhänen Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu auli.ryhanen@jamk.fi

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot