Kasvatusosaaminen ja kumppanuus nuorten hyvinvoinnin edistämisessä
|
|
- Heidi Anne-Mari Laine
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kasvatusosaaminen ja kumppanuus nuorten hyvinvoinnin edistämisessä OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLISET KEHITTÄMISPÄIVÄT Helsinki Matti Rimpelä, dosentti Tampereen yliopisto
2 Tanja Äärelä: Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilime opettajalla on naamalla Nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan. Acta Universitatis Lapponiensis 242. Rovaniemi vuotiaita, 27 miestä ja kaksi naista Poimintoja tiivistelmästä Yhtä lukuun ottamatta kaikki haastatellut olivat koulupudokkaita, Ensimmäisinä kouluvuosinaan he olivat kokeneet intoa ja oppimisen iloa ja yrittäneet tietoisesti sopeutua koulun vaatimuksiin.
3 nuoret vangit antoivat kiitosta alaluokkien luokanopettajille olivat tuntuneet aidosti välittävän koululaisista, jotka kipuilivat käyttäytymisellään mutta kouluvuosien edetessä he olivat alkaneet tuntea itsensä yhä huonommiksi koululaisiksi ja ihmisiksi. Matti Rimpelä 3
4 Monelle yläkouluun siirtyminen oli taitekohta, joka oli lisännyt räjähdysmäisesti vaikeuksia sekä laajentanut ongelmien kenttää. Opettajat olivat vieraita ja vaihtuvia, koulupäivät olivat muuttuneet hyvin rangaistuskeskeisiksi nekin oppilaat, jotka olivat pärjänneet kohtuullisesti vielä alaluokilla, olivat alkaneet käyttäytyä huonommin ja irtaantua koulusta. (Äärelä 2012)
5 Nuoret vangit kokivat, että he olisivat pysyneet paremmin kiinni koulun toiminnassa, jos he olisivat saaneet tuntea tulevansa hyväksytyiksi luokka- ja kouluyhteisönsä jäseninä, puutteistaan huolimatta. Kun vaikeudet ovat suurimmillaan, on opettajan suhtautuminen erityisen merkityksellistä.
6 Nuorten vankien mukaan jo se, että opettaja puhuttelisi arvostaen ja valvoisi asetettuja rajoja oikeudenmukaisesti, olisi saanut heidät pysymään paremmin koulussa, (Äärelä 2012) Matti Rimpelä 6
7 Menestystarinasta ongelmiin Lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyi jatkuvasti 1900-luvulla kaikilla indikaattoreilla Huolestuttavia tietoja 1990-luvulla tupakointi, humalajuominen stressioireet väsymys selkä- ja niskaoireet lastensuojelun, sijaishuollon ja erityisopetuksen kuormitus alkoi kasvaa
8 Miten olemme vastanneet näihin haasteisiin? Olemme keskittyneet 1990-luvulta alkaen ongelmasuuntautuneisiin palveluihin lastensuojeluun, erityisopetukseen, ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin
9 Mitä kertovat lastensuojelutilastot? Lastensuojelun asiakkuudet : Koko maa Kiireelliset sijoitukset : Koko maa Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma
10 Ongelmapalveluiden kustannuskehityksestä ei kattavaa tietoa Lastensuojelu 2011 noin 800 milj., josta sijaishuolto noin 620 milj alle 200 milj. Reaalikasvua +400 milj. Oppilashuollon ja oppilaan ohjauksen kokonaiskustannukset? Emme tiedä, arvio 2013: Alle 200 milj.???
11 Mihin olemme tulleet? Mitä tänään tarjoamme lapsiperheille, lapsille ja nuorille Esimerkkinä Tampere
12 Tampere/ LANU -palvelut 2013 (oma tuotanto ja ostopalvelut) Varhaiskasvatus, esiopetus - sopimus Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Lapset, 0-17v. suun terveydenhuolto Tuettu päivähoito lapsiperheet ja esiopetus (esim. Hippos) ja nuoret, Valvotut Sijais- ja tapaamiset (1/2) Ls:n joilla jälkihuollon avohuollon tukipalvelut sos.asema pidempikestoisen jälki- Huostaanotto- ja Sijais- ja (1/3) (2/3) huollon sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n tuen tarve sos.asema Ls:n sos.työ (1/3) avohuollon (1/3) Ls:n kuntoutus ja 12 Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Sos.päivystys (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) (1/3) Huostaanotto- ja kuntoutus ja sijoituspalvelut tukipalvelut hoito (2/3) (2/3) hoito (1/3) ERHO (Pp, K) (1/3) ERHO Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)
13 Alle 18-vuotiaiden kuntapalveluihin Oulun seutu 2011 noin /lapsi Varhaiskasvatus + koulutus % Sosiaali- ja terveyspalvelut % Muut noin 5% Reaalikasvua/lapsi % Koko maahan yleistettynä, arvio 10 miljardia! reaalikasvua ,5 miljardia?? Matti Rimpelä 13
14 Olemme ajautuneet kasvatuksen ja palvelujen kaaokseen! Ajattelu ja toiminta historian tuotetta Tutkimustieto lasten kehityksestä, vanhemmuudesta ja kasvatuksesta uutta Hyvinvointipalveluja rakennettu pala palalta Ministeriöitä, hallintokuntia, ammattikuntia, tietojärjestelmiä, lakeja, virkaehtosopimuksia Mikä toimi 1900-luvulla, ei toimi tänään? Muuttunut toimintaympäristö, uusia haasteita Psykososiaalinen hyvinvointi Matti Rimpelä 14
15 Palvelujen säätyrakenne Terveydenhuolto -> aatelisto Sivistystoimi -> papisto Sosiaalitoimi -> talonpojat Nuorisotoimi -> loisia Samanmuotoiset päät johtavat samanmuotoisia päitä Matti Rimpelä 15
16 Missään ei rakennu yhteistä ymmärrystä! Perhe, lapsi ja nuori paloitellaan lukuisten erillisten organisaatioiden asiakkaiksi Jokaisella omat arvot oma osaaminen omat ydintehtävät ja ongelmamäärittelyt säännökset ja tietojärjestelmät hallinnon ja johtamisen käytännöt yms.
17 Kaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen! Ei riitä, että muurahaiset ahertavat! Tarvitaan yhteinen ymmärrys keosta, jota rakennetaan! Kokonaissuunnitelma kohtaamisiin ja johtamiseen Matti Rimpelä 17
18 Yhteisen tulkintakehyksen tulisi avautua ilman erityistä tukea vanhemmille, lapsille ja nuorille, eri ammattiryhmille yhdistää koeteltua ammattikokemusta ja tutkimusta Muutamia pohdintoja 1. Vanhemmuuden arki mikä on muuttunut? 2. Lapsen kehityksestä aikuiseksi 3. Tutkimustuloksia masentuneisuudesta 4. Miten palvelujen paradigmat muuttuivat > 2000? 5. Lapsi varttuu kehitysyhteisöissä ja niiden kasvatuskumppanuudessa 6. Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan 7. Näin uudistaisin Matti Rimpelä 18
19 Muuttuiko perheiden arki? Nopea yhteiskunnallinen muutos 1950-luvulta alkaen Kun Suomi putos puusta, kaikki kävi kovin äkkiä (Ismo Alanko) Sukupolvet etääntyivät toisistaan Kotiseudulta globaaliin maailmaan Informaatiotulva vanhemmuudesta ja lapsesta Lapset vanhempina, vähemmän lapsia Kilpailu lapsen ajasta: media, harrastukset, Työ tulee kotiin aivoissa Kulttuuriviivästymä ei vakiintuneita malleja Lapsiperheen arkea kaaoksessa
20 Lapsesta aikuiseksi Biologinen kypsyminen varhaistunut Kasvupyrähdys, kuukautiset, siemensyöksyt noin vuotta varhemmin kuin 1970-luvulla Suuret yksilöllinen vaihtelu Hitaasti kypsyminen vs. ongelmadiagnostiikka Sukupuolten väliset erot Tytöt lähes vuoden edellä poikia
21 SDQ/Sosiaalisuus: Summapistemäärä (Helsingin seutu, 7-luokat/13-vuotiaat, syksy 2011, N=8 551) Pojat Tytöt Hidas kehitys sosiaalisessa osaamisessa (pisteitä alle 5) Pojat 17 % Tytöt 6 % Matti Rimpelä 21
22 Entä psyykkinen ja sosiaalinen aikuistuminen? Muutoksesta ajassa ei tutkimustietoa Aikuistumisen vaatimukset kasvaneet: Yhteiskunta monimutkaistunut Hitaasti kehittyvät joutuvat kohtaamaan aikuistumisen vaatimukset liian varhain! Matti Rimpelä 22
23 Lapsen kehityksen kriittisiä vaiheita -9 kk 2 v. 5-7 v v v Matti Rimpelä 23
24 Lapsesta aikuiseksi mikä tärkeintä? Jatkuvuus aikuiset paikat moraali Jatkuvuus palveluissa erityisen tärkeää kriittisissä ikävaiheissa ja kun siinä on puutteita kotona Matti Rimpelä 24
25 Miten koulutusjärjestelmä on ottanut huomioon uuden tiedon lapsen kehityksestä aikuiseksi? Oppivelvollisuusiät 1920-luvulta Ikäperusteinen vuosiluokitus unohtaa yksilöiden väliset erot kehityksessä Hidas kehittyminen tulkitaan ongelmaksi Poislähettämisen kulttuuri Nivelvaiheet keskelle kriittisiä kehitysvaiheita Jatkuvuus heikointa kun sitä eniten tarvittaisiin Nuorilla ei koulussa lähiesimeistä 13-vuotiaat ja sitä vanhemmat sivistysyrittäjiä, jotka rakentavat koulutuksen tarjottimilta omaa portfoliotaan Hitaasti kypsyvät nuoret projektiruokaa
26 Mitä tutkimustulokset masentuneisuudesta kertovat? Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kuormitus alkoi kasvaa 1990-luvulla Miksi? Ovatko lasten mielenterveysongemat lisääntyneet? Tuloksia kouluterveystutkimuksesta Matti Rimpelä 26
27 Masentuneisuuden muutos > 2010: Pojat vuotiaat. Kouluterveyskysely Vaikea Keskivaikea 6,2 5,6 6 6,3 6,3 5,5 2,1 2 2,1 2,2 2,2 2, Matti Rimpelä 27
28 Masentuneisuuden muutos 2000->2010: Tytöt vuotiaat. Kouluterveyskysely 20 Vaikea Keskivaikea ,5 12, ,4 13,4 13, ,5 4,2 4,1 4,3 4, Matti Rimpelä 28
29 Vakava masentuneisuus (%-osuus) vanhempien koulutuksen ja työttömyyden mukaan, % luokat High education, employment Medium education, employment Low education employment High education, unemployment Medium education, unemployment Low education, unemployment / / / / / /11 Torikka ym Kouluterveyskysely
30 Keskivaikea/vaikea masentuneisuus lukuaineiden ka:n mukaan 8.-9.luokat, vuotiaat Keskiarvo alle 7 Joka toisella masentuneisuutta 30 Sarja1 Sarja ,9 7,0-7,9 8,0-8,9 9, Matti Rimpelä 30
31 Oppimaan oppiminen rakentaa hyvinvointia Lapsen sisään on syntymästä alkaen rakennettu oppimisen himo ja oppimisen ilo. Aikuisten tehtävänä on varmistaa kummankin säilyttäminen ja vahvistaminen aikuisuuteen saakka, riippumatta (biologinen + sosiaalinen) syntymäpääomasta Matti Rimpelä 31
32 Mikä on muuttunut palvelujen Palataan 1970-luvulle paradigmassa? Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974 Kansainvälisen lasten vuoden 1979 komitean raportti Oppilashuoltokomitean mietintö 1974
33 5.Kotikasvatuksen tuki 5.1. Tilanne kotikasvatuksessa (MLL 1974) Kotikasvatus on jäänyt koulutuskysymysten varjoon. Kodit ovat saaneet selvitä kasvatuksesta parhaaksi katsomallaan tavalla ilman suoranaisen tuen saamista kasvatustehtävään, vaikka päävastuu kasvatuksesta on edelleen kodilla. kodin ulkopuolisen kasvatuksen, koulun, päivähoidon ja nuorisotyön, kehityksestä on ollut apua myös kotikasvatukselle, mutta aivan ilmeisesti kodit tarvitsevat nykyistä enemmän ja nykyistä selvempää ohjausta kasvatustehtävässään. kasvatuskeskustelulle ja kasvatuskäytännölle on ollut ominaista kasvattajia hämmentävä asenteiden ja suositusten heilahtelu Kasvatustiedon hankkiminen on jäänyt oma-aloitteisuuden varaan eikä kasvatukseen ole saanut henkistä tukea, kun usein lähisukulaiset puuttuvat ja joukkotiedotuksen sanoma on ollut ristiriitaista.
34 Vanhemmat ovat taipuvaisia löytämään syitä ongelmalliseksi kokemaansa käyttäytymiseen lapsesta, tämän kehitysvaiheista ja luonteenpiirteistä. Huomattavasti harvemmin he katsovat omien kasvatusasenteidensa ja suhtautumisensa tai kasvuympäristön muiden tekijöiden olevan lapsen ei-toivotun käyttäytymisen aiheuttajia. (MLL 1974)
35 Toimenpide-ehdotukset:.yhteistyössä alan järjestöjen, sosiaali-, koulutus- ja terveydenhuolto viranomaisten ja alan tutkijoiden kanssa on käynnistettävä pitkäaikainen myönteisten kasvatusmenetelmien kampanja, jonka yhteydessä annetaan malleja kasvatusongelmien ratkaisemiseksi erilaisissa tilanteissa. Terveyskeskusten neuvolatoiminnan, päivähoitoon liittyvän vanhempainohjauksen sekä muun valistus- ja ohjaustoiminnan on nivellyttävä joustavaksi kasvatusneuvonnan verkostoksi, Perus- ja keskiasteen koulutuksessa on perhekasvatukselle ja tiedolle ihmisen kehityksestä sekä juuri lapsen kehityksestä ja lastenhoidosta annettava nykyistä selvempi asema.
36 6. Lapsimyönteisyys koulutuksessa 6.2. Varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen uudistus 6.3 Erityisryhmien varhaiskasvatus ja erityisopetus 6.4. Oppilashuolto ja lapsen asema koulussa 6.5. Kodin ja koulun yhteistyö Toimenpide-esityksiä (14.) Kaikille kouluissa työskenteleville on teroitettava mielenterveyden yhteisvastuun merkitystä....ajateltaessa esikoulua ja koulun ala-astetta, joille ennaltaehkäisevän mielenterveystyön painopisteen tulisi sijoittua. (MLL 1974
37 MLL/Toimenpide-esityksiä (19.) Kodin ja koulun yhteistyötä olisi kehitettävä seuraavien viiden yleistavoitteen mukaisesti: 1. Opettajille on annettava mahdollisuus oppilaiden kasvuolosuhteiden tuntemiseen. Kasvuolosuhteiden merkitys on huomioitava opetuksessa. 2. Huoltajille on annettava riittävää informaatiota lasten koulutyön luonteesta, tavoitteista ja käytännöistä. 3. On lisättävä kodin ja koulun kasvatusperiaatteiden molemmin puoleista tuntemusta. 4. Oppilashuoltoa on tehostettava niin, että ongelmatapauksissa koulu voi olla yhteydessä perheeseen. 5. Oppilaan vapaa-ajan käyttöä on tarkoituksenmukaistettava.
38 (20.) Kodin ja koulun yhteistyön tulisi laajentua kaikkia vanhempia koskevaksi luokkakohtaiseksi toiminnaksi, minkä vuoksi pitäisi muodostaa luokkatoimikuntia ja järjestää luokkakohtaisia vanhempainkokouksia. Erityisesti sopeutumattomien lasten vanhemmat tulisi saada mukaan tilaisuuksiin. Tämä ryhmämuotoinen yhteistyö on kytkettävä kiinteästi tärkeimpään yhteistyömuotoon eli henkilökohtaisiin keskusteluihin kunkin oppilaan kehitystarpeista. Yhteistyölle on luotava riittävät taloudelliset mahdollisuudet esimerkiksi palkallisen opettajan vastaanottotunnin muodossa. (MLL 1974)
39 Lapsen vuoden 1979 komitea (Helsinki 1980) koulutusjärjestelmälle osoitetaan tehtäväksi antaa riittävä kasvatus isyyden ja äitiyden tehtäviin. Perhekasvatusta tulee johdonmukaisesti sisältyä koko koulutusjärjestelmän kasvatus- ja koulutusohjelmaan. Kasvatus-, äitiys- ja lastenneuvoloiden tehtävää painotetaan perhekasvatuksen ja -valmennuksen suuntaan. Organisoidaan monenkeskeistä yhteistyötä päivähoidon, koulun, neuvoloiden kanssa sekä kirkkojen ja järjestöjen kesken kotikasvatuksen tukemiseksi Matti Rimpelä 39
40 Lapsen vuoden 1979 komitea (Helsinki 1980) Turvataan perhekasvatukselle riittävän monipuolinen ja laadulliset vaatimukset täyttävä sisältö. Erityistä huomiota on kiinnitettävä perheen sisäiseen vuorovaikutukseen ja sen merkitykseen lapsen kehitykselle. Erityisesti on korostettava opettajan vastuuta kasvattajana ja lapsen kokonaiskehityksestä vastaavana aikuisena, samoin kuin kasvattajien yhteistyön tärkeyttä Matti Rimpelä 40
41 Oppilashuoltokomitea 1974 Komitea on lähtenyt työssään siitä, että oppilashuollon palvelut järjestetään pääasiallisesti koululaitoksen toimesta. Koulun opetus- ja kasvatustyön tukemiseen ja kehittämiseen sekä koulun työskentelyilmastoon tarvitaan kiinteästi koulussa työskentelevää ja tähän toimintaan perehtynyttä oppilashuoltohenkilöstöä
42 Oppilashuollon toiminnat (Kom. 1974) Oppilaan ohjaus Koulun sosiaalityö Koulupsykologinen toiminta Koululaisten päivähoito Koulumatkat Asuntola- ja majoitustoiminta Kouluterveydenhuolto Kouluergonomia Kouluruokailu Lomavirkistystoiminta Muu avustaminen Opettajain koulutus oppilashuollon kannalta
43 Oppilashuoltokomitean (1974) esityksiä Oppilaan ohjauksella tarkoitetaan opilaiden kasvatuksellista, opetuksellista ja ammatinvalinnan ohjausta Peruskoulun yläasteella tarvitaan 1981 vähintään 900 opinto-ohjaajaa Mitoituksessa tukea tarvitsevien osuus huomioon Peruskouluihin tarvitaan noin 500 koulupsykologia ja noin 500 koulukuraattoria
44 Muutos näkyviin 1980-luvulla Tutkimus kasvatus- ja perheneuvoloista 1988: vanhemmat hakivat tukea ja apua kasvatuksessa työntekijät kokivat olevansa terapeutteja Kasvatus peruskoulussa (Vesikansa 2009) Kasvatus ja opetus -sanapari siirrettiin luvun koulutusuudistuksessa marginaaliin koti kasvattaa, koulu opettaa
45 kasvatus koulun sisäisenä ilmiönä sijoittuisi varsinaisten opinnollisten prosessien ja erityisesti opettajajohtoisten luokkatilanteiden ulkopuoliseen arkeen järjestysongelmat syntyvät varsinaisen opetuksen ulkopuolisessa toiminnassa niiden ratkaisun paikka on varsinaisen opetuksen ulkopuolella (Vesikansa 1999, 262)
46 Kasvatuksen, perheen, lapsen ja nuorten tukeminen muuttui ongelmien ja häiriöiden metsästykseksi opittiin tunnistamaan lapsessa ongelmia/häiriöitä/huolia keskityttiin ongelmalähtöiseen varhaiseen toteamiseen, ehkäisyyn ja korjaamiseen tuki ansaitaan ongelmilla ongelma-asiantuntijat hallitsivat keskustellua ja kehittämistä
47 1970-luvun tärkeät teemat unohdettiin Yhteinen kasvatustehtävä Kotikasvatus Perhekasvatus - kasvatusneuvonta Kotikasvatuksen ammatillinen tukeminen Perhekasvatus koulutuksen tehtävänä Perhetyö Lapsiperheiden kotipalvelu Nuorisotyö Oppilashuolto koulun tehtävänä
48 Mikä tänään tuntuisi tärkeältä? Aloitetaan tutkimukseen perustuvasta näkökulmasta lasten/nuorten hyvinvointiin
49 Mitä tiedämme lasten/nuorten hyvinvoinnista? Viisi yleistä ( geneeristä ) ulottuvuutta, tunnistettavissa esim. Vahvuudet ja vaikeudet menetelmällä/ 4-16 v. tarkkavaisuus/ylivilkkaus peritty/geneettinen??? sosiaalinen osaaminen/ vuorovaikutus varhainen vuorovaikutus/sosiaaliset kompetenssit toverisuhteet yksinäisyys vs. läheisväkivalta tunne-elämä internalisointi, stressioireet, silent souls käyttäytyminen käytöshäiriöt, acting out, externalisointi Matti Rimpelä 49
50 Mitä tiedämme käytöshäiriöistä? Perinteinen tulkinta: Pahantapainen lapsi -> ojennetaan kurilla Entä tänään? Ydinkäsitteitä peritty temperamentti + opittu sosiaalinen osaaminen ( kompentenssi ) + tilanne Matti Rimpelä 50
51 Lapsen/oppilaan käytöshäiriö kertoo ongelmista lapsen ja aikuisen/ aikuisten vuorovaikutussuhteissa lapsi oppii sosiaalisista osaamista kotona vanhemmilta, muilta aikuisilta, sisaruksilta päivähoidossa koulussa harrastuksissa medialta, yms Matti Rimpelä 51
52 Miten vähennämme käytöshäiriöitä? Aikuisten tulee muuttua! Mikä on se aikuisten yhteinen tehtävä, jossa muutosta tarvitaan? Kasvatus Matti Rimpelä 52
53 Kuka kasvattaa? Vanhemmat, mutta myös muut kodin aikuiset usein myös sisarukset päivähoidon henkilöstö koulun henkilöstö harrastusten ohjaajat/valmentajat Matti Rimpelä 53
54 Mistä kasvatus rakentuu? Välittäminen Osaaminen Jaksaminen Matti Rimpelä 54
55 Voimaperheet Turun yliopiston lastenpsykiatrian yksikkö Tutkimusohjelma Kanadan valtion tuella Vanhemmat kokevat, että nelivuotiaalla lapsella on käytöshäiriöitä Vanhemmille kasvatusvalmennusohjelma Nettiopetus + perhevalmentajat Kotiopiskelua: Vanhemmat opettelevat käytöshäiriöitä vähentävää kasvatusosaamista Kasvatusvalmennusta puhelinkeskusteluissa Mukaan myös päivähoidon ja koulun aikuiset Kasvatuskumppanuus Matti Rimpelä 55
56 Ekologinen tulkinta lapsen Kehityksestä Ihmistä ei voi löytää yhden nahan sisältä Ihmiseksi kehitytään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa Kuuluminen yhteisöihin välttämätöntä! Lapset ovat laumaeläimiä eivät asiakkaita
57 Bronfenbrenner: Ekologinen tulkinta Matti Rimpelä 57
58 Kehitysyhteisö Matti Rimpelä 58
59 Lapsi varttuu hyvinvointiekosysteemissä, joka koostuu rinnakkaisista kehitysyhteisöistä: Perhe, asuinalue, päiväkoti, koulu, harrastukset, media, katu, Lapsi on yhteisöjen jäsen, ei asiakas Olennaista kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuus: Millainen kokonaisuus ohjaa lapsen kehitystä? Miten kokonaisuus rakentuu? Matti Rimpelä 59
60 Hyvinvointioppiminen ja -osaaminen Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan samoin kuin lukemista ja laskeminen. Hyvinvointioppiminen alkaa syntymästä, jatkuu yli koko elämänkulun Myös yhteisöt (perheet, koulut, kunnat, ym.) oppivat hyvinvointia ja pahoinvointia ( oppivat organisaatiot ) Matti Rimpelä 60
61 Mitä on hyvinvointiosaaminen? Hyvinvointioppimisen oppiaineet 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen osaaminen 2. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen 3. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta 4. Oppimaan oppiminen 5. Tottumukset 1. Arjen rytmit/ajankäyttö 2. Uni, lepo, rentoutuminen 3. Liikkuminen 4. Ruokailu 5. Itsehoito Matti Rimpelä 61
62 Kehitysyhteisöistä ja hyvinvointioppimisesta enemmän Matti Rimpelä: Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen. Kirjassa AL Lämsä (toim.) Verkosto vahvaksi. PS- Kustannus. Jyväskylä 2013
63 Mitä muuttaisin 1. Kolmiosainen peruspalvelu Varhaiskasvatus raskauden alusta 8. ikävuoteen Perusopetus 9-16 vuotiaille Toinen aste kaikille ad 20. ikävuoteen 2. Kotikasvatus ja sen tukeminen ja perhekasvatus ammatillisen osaamisen haasteena keskiöön 3. Investointi varhaiskasvatukseen ja koulutukseen integroituun perhetyöhön (raskauden alusta murrosikään) nuorisotyöhön (murrosiästä eteenpäin) ja oppilaanohjaukseen Sijoittuvat kodin, opetuksen ja psykologi/kuraattori/ terveydenhoitohenkilöstön väliin 4. Huolellinen arviointi 7-8. luokilla tarvittaessa nuorisotyöntekijästä personal trainer
64 Lopuksi Siirtykäämme organisaatioiden kehittämisestä perheiden, lasten ja nuorten tukemiseen Ei katsota tulevaisuuteen ammattien ja organisaation silmälaseilla, vaan vanhempien, lapsen ja nuoren silmillä. Kiitos mielenkiinnosta!
Mitä tulisi tehdä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi? EDUCA Helsinki 26.1.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto
Mitä tulisi tehdä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi? EDUCA Helsinki 26.1.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Ensin lapsen kehityksestä aikuiseksi Ekologinen tulkinta: Kehitysyhteisöt ja
LisätiedotHyvinvointi ja talous mahdollistajina - keskustelupuheenvuoro
Hyvinvointi ja talous mahdollistajina - keskustelupuheenvuoro Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät Helsinki 25.4.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Professori Ilta-Sanomissa
LisätiedotLANUN PALVELUKARTTA, nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut)
(oma tuotanto ja osto) Varhaiskasvatus, esiopetus - Perusopetus, apip - Neuvola- ja Psykososiaalisen tuen Alle 3-v. Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho Isyyden selvittäminen esiopetus
LisätiedotSosiaalialan tulevaisuusskenaariot ja yliopistokoulukseen kohdistuvat odotukset kuntanäkökulmasta. Maria Päivänen sosiaalipalvelupäällikkö
Sosiaalialan tulevaisuusskenaariot ja yliopistokoulukseen kohdistuvat odotukset kuntanäkökulmasta Maria Päivänen sosiaalipalvelupäällikkö 1 Näkökulmia - millainen sosiaalityön toimintaympäristö on - palvelurakenneratkaisut
LisätiedotVauvasta hyväksi ja hyödylliseksi aikuiseksi: Miten tuemme kustannusvaikuttavasti lapsen kehitystä
Vauvasta hyväksi ja hyödylliseksi aikuiseksi: Miten tuemme kustannusvaikuttavasti lapsen kehitystä Lastensuojelun kesäpäivät 11.6.2013 Pori Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Virikkeeksi ensin
LisätiedotHyvinvointioppiminen ja hyvinvointiosaaminen nuorisopolitiikassa
Hyvinvointioppiminen ja hyvinvointiosaaminen nuorisopolitiikassa Valtakunnalliset Työpajapäivät Lahti 26. 27.3.2014 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto *ks. AL Lämsä (toim.) Verkostot vahvoiksi.
LisätiedotMiten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja
Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-
LisätiedotNuorten syrjäytyminen politiikan, toiminnan ja tutkimuksen haasteena: Mitä voimme oppia lähihistoriasta?
Nuorten syrjäytyminen politiikan, toiminnan ja tutkimuksen haasteena: Mitä voimme oppia lähihistoriasta? Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Syrjäytymistä ja hyvinvointia kuka määrittelee ja kenen
LisätiedotHyvinvointi-investoinnit ja riskien otto kannattaa: Lapsiperheiden, lasten ja nuorten näkökulma Dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopisto
Hyvinvointi-investoinnit ja riskien otto kannattaa: Lapsiperheiden, lasten ja nuorten näkökulma Dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopisto Kohti hyvinvointitaloutta Marina Congress Center, Helsinki 6.11.2013
LisätiedotMiksi kasvava osa lapsista varttuu syrjäytyneiksi aikuisiksi? Miten vastaamme 2020-luvun haasteisiin?
Miksi kasvava osa lapsista varttuu syrjäytyneiksi aikuisiksi? Miten vastaamme 2020-luvun haasteisiin? Dosentti Matti Rimpelä Tampereen Yliopisto SYRJÄYTYMISESTÄ OSALLISUUTEEN - Miten edistämme lasten ja
LisätiedotHyvinvointioppiminen kehitysyhteisössä ja kasvatusosaaminen
Hyvinvointioppiminen kehitysyhteisössä ja kasvatusosaaminen Keski Palokan koulun 17.3.2014 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto *ks. AL Lämsä (toim.) Verkostot vahvoiksi. PS Kustannus. Jyväskylä
LisätiedotKohti kokonaisvaltaisesti järjestettyjä lasten ja nuorten palveluja
Kohti kokonaisvaltaisesti järjestettyjä lasten ja nuorten palveluja Lasten ja nuorten palvelut uudistuvassa kunnassa FEG-seminaari, Helsinki, 28.5.2014 Matti Rimpelä, dosentti Tampereen yliopisto Esitykseni
LisätiedotPerhekeskustoimintamallin mallinnustyöryhmä klo 9-11 Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Amuri-kabinetti Pirkanmaan perheiden palveluiden
Perhekeskustoimintamallin mallinnustyöryhmä 17.8.2017 klo 9-11 Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Amuri-kabinetti Pirkanmaan perheiden palveluiden uudistaminen - Pippuri Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta. V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki
Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki 25.2.2016 Mistä puhumme, kun puhumme hyvinvoinnista yleisesti (Karisto 2015, Hyvinvointifoorumi)
LisätiedotHyvinvoiva kansalainen työelämässä
Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys
LisätiedotMillaisilla palveluilla vastaamme kustannusvaikuttavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteisiin 2020-2030 -luvuilla?
Millaisilla palveluilla vastaamme kustannusvaikuttavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteisiin 2020-2030 -luvuilla? Dosentti Matti Rimpelä Tampereen Yliopisto Tulevaisuusseminaari Siilinjärvi 11.11.2013
LisätiedotNäkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki
Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee
LisätiedotEi Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus. KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, 7.8.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto
Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, 7.8.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Perheiden, lasten ja nuorten tulevaisuus Miten uudistaisin perusopetusta?
LisätiedotHyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa
Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen
LisätiedotSukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa
Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa seminaari TANE ja OKM/Säätytalo, 16.5.2013 Matti Rimpelä dosentti/tampereen yliopisto Virikkeeksi tuore
LisätiedotEnnaltaehkäisevä työ kuuluu kaikille Integroitu lähestymistapa lähtökohtana. Projektipäällikkö Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki
Ennaltaehkäisevä työ kuuluu kaikille Integroitu lähestymistapa lähtökohtana Projektipäällikkö Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki 31.03.2017 Perusopetuksen kehittämisen kärjet 1.Hyvinvointioppiminen https://peda.net/opetussuunnitelma
LisätiedotMiten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämiseen
Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämiseen Kymenlaakson varhaiskasvattaja 2015 Kouvolan Kuusankoski-talo 14.2.2015 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen
LisätiedotLapsi oppii hyvinvointia - ja myös pahoinvointia - kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuudessa
Lapsi oppii hyvinvointia - ja myös pahoinvointia - kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuudessa Nero-seminaari/MLL 7.5.2015 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Ajatuksiani löytyy myös: Rimpelä M. Kasvatuskaaoksesta
LisätiedotLapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö Oulun seudun kunnissa. 16.4.2013 Matti Rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto
Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö Oulun seudun kunnissa 16.4.2013 Matti Rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto Virikkeeksi Miten ymmärrämme lapsen/nuoren käytöshäiriön? Ei lapsen/nuoren päässä, vaan
LisätiedotIhminen ja yhteisö hyvinvointipalvelujen kestävässä uusiutumisessa. Welli yhteistyön seminaari Tampereen yliopisto 30.3.
Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalvelujen kestävässä uusiutumisessa Welli yhteistyön seminaari Tampereen yliopisto 30.3.2017 Matti Rimpelä Palvelukehittämisen ydin 1980 2016 Ammatillisten palvelujen sisäiset
LisätiedotI Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17
Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotLapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä
Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Palvelujen järjestämisen viitekehys Palvelusuunnitelma 2010 2013 2009 Kaikki palvelut paitsi sairaanhoito
LisätiedotKuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012
Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:
LisätiedotLASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO
LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä
LisätiedotPerhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla
Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Yhtenä Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen korjaavasta
LisätiedotPÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ
PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi
LisätiedotHyvinvointiareena
Hyvinvointiareena 17.-18.9.2019 Hyvinvointiareena on koulutustapahtuma, joka tarjoaa yhteisen oppimisfoorumin esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä korkea-asteella
LisätiedotTukea nuorille tarpeen mukaan: Riittääkö palveluverkon hienosäätö vai tarvitaanko laajaa systeemistä uudistamista
Tukea nuorille tarpeen mukaan: Riittääkö palveluverkon hienosäätö vai tarvitaanko laajaa systeemistä uudistamista Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitus -hankkeen päätösseminaari Espoo, Valtuustotalo,
LisätiedotMitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?
Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen
LisätiedotTervetuloa Hannunniitun kouluun!
Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen
LisätiedotKainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara
Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotMITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ
1 MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ AVI Tampere 29.10.2015 Annarilla Ahtola, PsT, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Yliopistonlehtori,
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotMiksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?
Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan
LisätiedotHyvinvointipalveluja nuorille: Mistä tulemme ja mihin olemme menossa?
Hyvinvointipalveluja nuorille: Mistä tulemme ja mihin olemme menossa? Alueelliset erityisnuorisotyön päivät Kokkola 23.10.2014 Matti Rimpelä, dosentti Tampereen yliopisto matti.rimpela@uta.fi Ajatuksiani
LisätiedotUusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut
Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten
LisätiedotHyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu
Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu 4.9.2018 Hyvinvointikoulun kehittäminen Kiiminkijoen hyvinvointikoulun pilotointi 2013 Hyvinvointiseminaarit 2013-2014 Yhteistyön käynnistäminen Toimijoiden välinen
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotSOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p
SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta
LisätiedotLapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki
Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotLastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa
Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari 28.3.2011 sosiaalihuollon ylitarkastaja, KL Sari Husa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (POL) 28.3.2011 1 Yhteinen
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotMiten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni?
Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni? Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystys Pia Mäkeläinen 7.3.2019 Lastensuojelu mediassa Mielenterveyspalvelut
LisätiedotUudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla
Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 15.5.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi
LisätiedotNostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa
Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista 2017-2018 LAPE Pirkanmaa Kyselyn perustiedot Pirkanmaan Lape-hankkeessa on ollut avoin kysely toimijoiden nettisivuilla koko hankkeen
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotMikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori
Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotKouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas
Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu
LisätiedotKOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
LisätiedotTukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija
Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö
LisätiedotLapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja
Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587
LisätiedotMikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta
Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö
LisätiedotMITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?
MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina
LisätiedotLasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa
Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin
LisätiedotHyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki
Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen
LisätiedotLAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Hallituksen kärkihanke, valtakunnallinen toimeenpano-ohjelma Projektihenkilöstö Tarja Tammekas, Projektipäällikkö Hankeaika 2017-2018
LisätiedotOppilashuolto yhtenäiskoulussa
Oppilashuolto yhtenäiskoulussa Yhtenäiskouluseminaari 2005 1.10.2005 Vantaa Matti Rimpelä Tutkimusprofessori Stakes Kommentti aamupäivän esitelmään: Miten PISA -menestys myydään Kiinaan? Pitäisi peruskoulun
LisätiedotNuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu
Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä
LisätiedotJoustava/mukava/siedettävä kouluviikko
1 7. 1. 2 0 1 8 Joustava/mukava/siedettävä kouluviikko Sivula-Chavez, luokanopettaja (KM) & Ala, erityisopettaja(km) Tanja Äärelä, erityispedagogiikan yliopistonlehtori (KT) Sanna Hyvärinen, projektisuunnittelija
LisätiedotLapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut
Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI
Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja
LisätiedotLape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.
Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.2017 1 27.1.2017 Etunimi Sukunimi Hajanaisista palveluista lapsi-
LisätiedotLapset puheeksi -menetelmä
Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun
LisätiedotVarhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita
Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö
LisätiedotJOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä
JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen
LisätiedotLasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?
Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten
LisätiedotVanhemman työttömyys ja perheen/lasten hyvinvointi: Mitä kunta voi tehdä?
Vanhemman työttömyys ja : Mitä kunta voi tehdä? MITEN VANHEMMAN TYÖTTÖMYYS VAIKUTTAA PERHEESEEN? keskustelufoorumi Valtuustosali, Salo, 20.8.2014 Matti Rimpelä, dosentti Tampereen yliopisto Virikkeeksi
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta UUDENMAAN LANUPE- RYHMÄ 10.1.2018 TYÖRUKKASEN 3.1.2018 TUOTOKSET/NUMMIKOSKI, CANTELL-FORSBLOM, HEISKALA, IIVONEN, REPOKARI, RANTA, HOLMSTRÖM,
LisätiedotLiite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %
1 Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina Liite 7 perusturvalautakunta 19.2.2019 19 1. Perheen taustatiedot Asuinkunta Keuruu 39,5 Petäjävesi 29,1 Multia 31,4 2 4 6 8 10 Kaikki vastaajat ( KA: 1. 92, Hajonta:
LisätiedotNuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto
Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotVuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa
Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-
LisätiedotLIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta
LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä
LisätiedotLastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta
Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää
LisätiedotKasvu, oppiminen, perheet
Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen
LisätiedotLAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ
LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ- PROSESSI HYVINVOINTI JA SEN JOHTAMINEN MUODOSTUVAN MAAKUNNAN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET LAPE
LisätiedotSatakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos
Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos 10.10.17 Satakunnan perhekeskus Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Verkostomainen palvelukokonaisuus Kokoaa yhteen
Lisätiedot4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA
4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.
LisätiedotNuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii!
Nuorisotyö ja koulu ne yhteen soppii! Minna Koirikivi, Centria-ammattikorkeakoulu Reetta Leppälä, Centria-ammattikorkeakoulu Mari Myllylä, Alavieskan kunta Paula Santapakka, Centria-ammattikorkeakoulu
LisätiedotToimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY
Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY Hyvinvointikoulun taustaa / Oulu Sivistys ja kulttuuripalvelut Hyvinvointipalvelut Lapset, nuoret ja lapsiperheet: Lasten tukeminen kasvu-
LisätiedotMiten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman
Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman Oppilaiden puhetta hyvinvoinnista Siksi en viittaa paljon mutta olen kehittynyt siinä ja en välitä vaikka moititaankin
LisätiedotTehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista
Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen
Lisätiedotääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille
Lapsiperheiden määm ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille XII Perhetutkimuksen päivp ivät Jyväskyl skylä dosentti Tampereen yliopiston terveystieteen laitos
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (6) Kaupunginvaltuusto Asia/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2019 1 (6) 65 Valtuutettu Johanna Nuortevan aloite perhevalmennuksen käynnistämisestä murrosikäisten nuorten vanhemmille Päätös Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotKoulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni
Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite
LisätiedotLAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA
LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi
LisätiedotErityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana
Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen
LisätiedotPERHEKESKUKSEN MALLINNUSTYÖRYHMÄ KLO Laivapuiston perhetalo Projektikoordinaattori Maria Antikainen LAPE Pirkanmaa
PERHEKESKUKSEN MALLINNUSTYÖRYHMÄ 14.12.2017 KLO 8.30-11.00 Laivapuiston perhetalo Projektikoordinaattori Maria Antikainen LAPE Pirkanmaa TÄNÄÄN Teemana nuorisoikäisten palvelut ja osallisuus perhekeskustoimintamallissa
Lisätiedot