Kasvatusosaaminen ja kumppanuus nuorten hyvinvoinnin edistämisessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kasvatusosaaminen ja kumppanuus nuorten hyvinvoinnin edistämisessä"

Transkriptio

1 Kasvatusosaaminen ja kumppanuus nuorten hyvinvoinnin edistämisessä OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLISET KEHITTÄMISPÄIVÄT Helsinki Matti Rimpelä, dosentti Tampereen yliopisto

2 Tanja Äärelä: Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilime opettajalla on naamalla Nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan. Acta Universitatis Lapponiensis 242. Rovaniemi vuotiaita, 27 miestä ja kaksi naista Poimintoja tiivistelmästä Yhtä lukuun ottamatta kaikki haastatellut olivat koulupudokkaita, Ensimmäisinä kouluvuosinaan he olivat kokeneet intoa ja oppimisen iloa ja yrittäneet tietoisesti sopeutua koulun vaatimuksiin.

3 nuoret vangit antoivat kiitosta alaluokkien luokanopettajille olivat tuntuneet aidosti välittävän koululaisista, jotka kipuilivat käyttäytymisellään mutta kouluvuosien edetessä he olivat alkaneet tuntea itsensä yhä huonommiksi koululaisiksi ja ihmisiksi. Matti Rimpelä 3

4 Monelle yläkouluun siirtyminen oli taitekohta, joka oli lisännyt räjähdysmäisesti vaikeuksia sekä laajentanut ongelmien kenttää. Opettajat olivat vieraita ja vaihtuvia, koulupäivät olivat muuttuneet hyvin rangaistuskeskeisiksi nekin oppilaat, jotka olivat pärjänneet kohtuullisesti vielä alaluokilla, olivat alkaneet käyttäytyä huonommin ja irtaantua koulusta. (Äärelä 2012)

5 Nuoret vangit kokivat, että he olisivat pysyneet paremmin kiinni koulun toiminnassa, jos he olisivat saaneet tuntea tulevansa hyväksytyiksi luokka- ja kouluyhteisönsä jäseninä, puutteistaan huolimatta. Kun vaikeudet ovat suurimmillaan, on opettajan suhtautuminen erityisen merkityksellistä.

6 Nuorten vankien mukaan jo se, että opettaja puhuttelisi arvostaen ja valvoisi asetettuja rajoja oikeudenmukaisesti, olisi saanut heidät pysymään paremmin koulussa, (Äärelä 2012) Matti Rimpelä 6

7 Menestystarinasta ongelmiin Lasten ja nuorten hyvinvointi lisääntyi jatkuvasti 1900-luvulla kaikilla indikaattoreilla Huolestuttavia tietoja 1990-luvulla tupakointi, humalajuominen stressioireet väsymys selkä- ja niskaoireet lastensuojelun, sijaishuollon ja erityisopetuksen kuormitus alkoi kasvaa

8 Miten olemme vastanneet näihin haasteisiin? Olemme keskittyneet 1990-luvulta alkaen ongelmasuuntautuneisiin palveluihin lastensuojeluun, erityisopetukseen, ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin

9 Mitä kertovat lastensuojelutilastot? Lastensuojelun asiakkuudet : Koko maa Kiireelliset sijoitukset : Koko maa Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma

10 Ongelmapalveluiden kustannuskehityksestä ei kattavaa tietoa Lastensuojelu 2011 noin 800 milj., josta sijaishuolto noin 620 milj alle 200 milj. Reaalikasvua +400 milj. Oppilashuollon ja oppilaan ohjauksen kokonaiskustannukset? Emme tiedä, arvio 2013: Alle 200 milj.???

11 Mihin olemme tulleet? Mitä tänään tarjoamme lapsiperheille, lapsille ja nuorille Esimerkkinä Tampere

12 Tampere/ LANU -palvelut 2013 (oma tuotanto ja ostopalvelut) Varhaiskasvatus, esiopetus - sopimus Perusopetus, apip - sopimus Neuvola- ja terveydenhuoltosopimus 0-6/8 V. 6/8-15/16 V. 15/ V. Psykososiaalisen tuen sopimus Hyvinvoivat lapset, lapsiperheet ja nuoret Lapset, lapsiperheet ja nuoret, joilla hyvinvointi uhattuna (väliaikainen tuki) Alle 3-v. kokopäivähoito Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho (avk) Isyyden selvittäminen Tuettu esiopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (1/2) Huolto- ja elatussopimukset (1/3) Perheryhmätyö Muut ryhmille ohjatut näyttelykierrokset Olosuhdeselvitykset (1/2) Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (1/2) Yli 3-v. kokopäivähoito Vuorohoito Teemapäivä (avk) Tuettu päivähoito (pienryhmä, integroitu) Lasten ja nuorten puheterapia Kouluterveydenhuolto Hyvinvointineuvola Neuvolapsykologipalvelut Ohjaustyön palvelu (1/3) Ls-tarpeen selvitys (1/3) Yli 3-v. osapäivähoito (ml. eo) Perhekerho (avk) Ohjattu näyttelytoiminta perheille Yleisen tuen taidekaari Lasten ja nuorten ravitsemusterapia Esiopetus Joustava esi- ja alkuopetus Muut tapahtumat (työpajat, konsertit ) Tehostetun tuen taidekaari Lapset, 0-17v. suun terveydenhuolto Tuettu päivähoito lapsiperheet ja esiopetus (esim. Hippos) ja nuoret, Valvotut Sijais- ja tapaamiset (1/2) Ls:n joilla jälkihuollon avohuollon tukipalvelut sos.asema pidempikestoisen jälki- Huostaanotto- ja Sijais- ja (1/3) (2/3) huollon sijoituspalvelut Sijaisperhehoidon Ls:n tuen tarve sos.asema Ls:n sos.työ (1/3) avohuollon (1/3) Ls:n kuntoutus ja 12 Yleisopetus 1-6 Koululaisten apip-toiminta Pikkunopea (1/2) Pikkunopea (2/2) Perheoikeudelliset palvelut (1/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (1/3) Avohuollon sosiaalityö (1/3) Sos.päivystys (1/3) Perhetyön palvelut Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu (2/2) Lisäopetus Ehkäisevän päihdetyön palvelut (2/2) Vahvasti tuettu opetus (1-9) Tuettu lisäopetus Erityisen tuen päätöksen perusteella järjestettävä apip -toiminta Olosuhdeselvitykset (2/2) Ls-tarpeen selvitys (2/3) Yleisopetus v. suun terveydenhuolto Oppilashuolto Opiskeluterveydenhuolto 0-17v. suun terveydenhuolto Muu vammaisopetus (1-9) Valvotut tapaamiset (2/2) Sairaalaopetus Mamujen valmistava opetus Huolto- ja elatussopimukset (2/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (2/3) Ohjaustyön palvelu (2/3) Avohuollon sosiaalityö (2/3) (1/3) Huostaanotto- ja kuntoutus ja sijoituspalvelut tukipalvelut hoito (2/3) (2/3) hoito (1/3) ERHO (Pp, K) (1/3) ERHO Ls:n kuntoutus ja hoito (1/2) Ehkäisevä tukihenkilötoiminta ja taloudellinen tuki Perhepiste Nopea Lanun kulttuurija vapaaaikasopimus Luokkamuotoinen erityisopetus Ls:n avohuollon tukipalvelut (2/3) Nuorisopsykiatria (1/2) Sijaisperhehoidon sos.työ (2/3) Uniikkinuorisokahvila Nuorten harrastus ja vapaa-aika, osallisuus Ennakoiva nuorisotyö Tukihenkilötoiminta (ls) Keskuslastenneuvola Perheoikeudelliset palvelut (2/3) Sos.päivystys (2/3) Ls:n kuntoutus ja hoito (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (1/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3) Perhesuunnitteluneuvola Perhesuunnitteluneuvola Keskuslastenneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Keskuslastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola 0-17v. suun terveydenhuolto Hyvinvointineuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Nuorten psykologipalvelut Huolto- ja elatussopimukset (3/3) Lapsiperheiden aik.sos.työ (3/3) Ls-tarpeen selvitys (3/3) 0-17v. suun terveydenhuolto Sijais- ja jälkihuollon sos.asema (3/3) Huostaanotto- ja sijoituspalvelut (3/3) ERHO Nuorisoneuvola Nuorisoneuvola Perheoikeudelliset palvelut (3/3) Ohjaustyön palvelu (3/3) Avohuollon sosiaalityö (3/3) Jälkihuollon sosiaalityö Etsivän työn työparitoiminta Ls:n avohuollon tukipalvelut (3/3) Sijaisperhehoidon sos.työ (3/3) Nuorisopsykiatria (2/2) Sos.päivystys (3/3) Laitoshoitosijoitusten sos.työ (2/2) Ls:n avohuollon tukipalvelut (Pp, K) (2/3)

13 Alle 18-vuotiaiden kuntapalveluihin Oulun seutu 2011 noin /lapsi Varhaiskasvatus + koulutus % Sosiaali- ja terveyspalvelut % Muut noin 5% Reaalikasvua/lapsi % Koko maahan yleistettynä, arvio 10 miljardia! reaalikasvua ,5 miljardia?? Matti Rimpelä 13

14 Olemme ajautuneet kasvatuksen ja palvelujen kaaokseen! Ajattelu ja toiminta historian tuotetta Tutkimustieto lasten kehityksestä, vanhemmuudesta ja kasvatuksesta uutta Hyvinvointipalveluja rakennettu pala palalta Ministeriöitä, hallintokuntia, ammattikuntia, tietojärjestelmiä, lakeja, virkaehtosopimuksia Mikä toimi 1900-luvulla, ei toimi tänään? Muuttunut toimintaympäristö, uusia haasteita Psykososiaalinen hyvinvointi Matti Rimpelä 14

15 Palvelujen säätyrakenne Terveydenhuolto -> aatelisto Sivistystoimi -> papisto Sosiaalitoimi -> talonpojat Nuorisotoimi -> loisia Samanmuotoiset päät johtavat samanmuotoisia päitä Matti Rimpelä 15

16 Missään ei rakennu yhteistä ymmärrystä! Perhe, lapsi ja nuori paloitellaan lukuisten erillisten organisaatioiden asiakkaiksi Jokaisella omat arvot oma osaaminen omat ydintehtävät ja ongelmamäärittelyt säännökset ja tietojärjestelmät hallinnon ja johtamisen käytännöt yms.

17 Kaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen! Ei riitä, että muurahaiset ahertavat! Tarvitaan yhteinen ymmärrys keosta, jota rakennetaan! Kokonaissuunnitelma kohtaamisiin ja johtamiseen Matti Rimpelä 17

18 Yhteisen tulkintakehyksen tulisi avautua ilman erityistä tukea vanhemmille, lapsille ja nuorille, eri ammattiryhmille yhdistää koeteltua ammattikokemusta ja tutkimusta Muutamia pohdintoja 1. Vanhemmuuden arki mikä on muuttunut? 2. Lapsen kehityksestä aikuiseksi 3. Tutkimustuloksia masentuneisuudesta 4. Miten palvelujen paradigmat muuttuivat > 2000? 5. Lapsi varttuu kehitysyhteisöissä ja niiden kasvatuskumppanuudessa 6. Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan 7. Näin uudistaisin Matti Rimpelä 18

19 Muuttuiko perheiden arki? Nopea yhteiskunnallinen muutos 1950-luvulta alkaen Kun Suomi putos puusta, kaikki kävi kovin äkkiä (Ismo Alanko) Sukupolvet etääntyivät toisistaan Kotiseudulta globaaliin maailmaan Informaatiotulva vanhemmuudesta ja lapsesta Lapset vanhempina, vähemmän lapsia Kilpailu lapsen ajasta: media, harrastukset, Työ tulee kotiin aivoissa Kulttuuriviivästymä ei vakiintuneita malleja Lapsiperheen arkea kaaoksessa

20 Lapsesta aikuiseksi Biologinen kypsyminen varhaistunut Kasvupyrähdys, kuukautiset, siemensyöksyt noin vuotta varhemmin kuin 1970-luvulla Suuret yksilöllinen vaihtelu Hitaasti kypsyminen vs. ongelmadiagnostiikka Sukupuolten väliset erot Tytöt lähes vuoden edellä poikia

21 SDQ/Sosiaalisuus: Summapistemäärä (Helsingin seutu, 7-luokat/13-vuotiaat, syksy 2011, N=8 551) Pojat Tytöt Hidas kehitys sosiaalisessa osaamisessa (pisteitä alle 5) Pojat 17 % Tytöt 6 % Matti Rimpelä 21

22 Entä psyykkinen ja sosiaalinen aikuistuminen? Muutoksesta ajassa ei tutkimustietoa Aikuistumisen vaatimukset kasvaneet: Yhteiskunta monimutkaistunut Hitaasti kehittyvät joutuvat kohtaamaan aikuistumisen vaatimukset liian varhain! Matti Rimpelä 22

23 Lapsen kehityksen kriittisiä vaiheita -9 kk 2 v. 5-7 v v v Matti Rimpelä 23

24 Lapsesta aikuiseksi mikä tärkeintä? Jatkuvuus aikuiset paikat moraali Jatkuvuus palveluissa erityisen tärkeää kriittisissä ikävaiheissa ja kun siinä on puutteita kotona Matti Rimpelä 24

25 Miten koulutusjärjestelmä on ottanut huomioon uuden tiedon lapsen kehityksestä aikuiseksi? Oppivelvollisuusiät 1920-luvulta Ikäperusteinen vuosiluokitus unohtaa yksilöiden väliset erot kehityksessä Hidas kehittyminen tulkitaan ongelmaksi Poislähettämisen kulttuuri Nivelvaiheet keskelle kriittisiä kehitysvaiheita Jatkuvuus heikointa kun sitä eniten tarvittaisiin Nuorilla ei koulussa lähiesimeistä 13-vuotiaat ja sitä vanhemmat sivistysyrittäjiä, jotka rakentavat koulutuksen tarjottimilta omaa portfoliotaan Hitaasti kypsyvät nuoret projektiruokaa

26 Mitä tutkimustulokset masentuneisuudesta kertovat? Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kuormitus alkoi kasvaa 1990-luvulla Miksi? Ovatko lasten mielenterveysongemat lisääntyneet? Tuloksia kouluterveystutkimuksesta Matti Rimpelä 26

27 Masentuneisuuden muutos > 2010: Pojat vuotiaat. Kouluterveyskysely Vaikea Keskivaikea 6,2 5,6 6 6,3 6,3 5,5 2,1 2 2,1 2,2 2,2 2, Matti Rimpelä 27

28 Masentuneisuuden muutos 2000->2010: Tytöt vuotiaat. Kouluterveyskysely 20 Vaikea Keskivaikea ,5 12, ,4 13,4 13, ,5 4,2 4,1 4,3 4, Matti Rimpelä 28

29 Vakava masentuneisuus (%-osuus) vanhempien koulutuksen ja työttömyyden mukaan, % luokat High education, employment Medium education, employment Low education employment High education, unemployment Medium education, unemployment Low education, unemployment / / / / / /11 Torikka ym Kouluterveyskysely

30 Keskivaikea/vaikea masentuneisuus lukuaineiden ka:n mukaan 8.-9.luokat, vuotiaat Keskiarvo alle 7 Joka toisella masentuneisuutta 30 Sarja1 Sarja ,9 7,0-7,9 8,0-8,9 9, Matti Rimpelä 30

31 Oppimaan oppiminen rakentaa hyvinvointia Lapsen sisään on syntymästä alkaen rakennettu oppimisen himo ja oppimisen ilo. Aikuisten tehtävänä on varmistaa kummankin säilyttäminen ja vahvistaminen aikuisuuteen saakka, riippumatta (biologinen + sosiaalinen) syntymäpääomasta Matti Rimpelä 31

32 Mikä on muuttunut palvelujen Palataan 1970-luvulle paradigmassa? Mannerheimin lastensuojeluliiton lapsipoliittinen ohjelma 1974 Kansainvälisen lasten vuoden 1979 komitean raportti Oppilashuoltokomitean mietintö 1974

33 5.Kotikasvatuksen tuki 5.1. Tilanne kotikasvatuksessa (MLL 1974) Kotikasvatus on jäänyt koulutuskysymysten varjoon. Kodit ovat saaneet selvitä kasvatuksesta parhaaksi katsomallaan tavalla ilman suoranaisen tuen saamista kasvatustehtävään, vaikka päävastuu kasvatuksesta on edelleen kodilla. kodin ulkopuolisen kasvatuksen, koulun, päivähoidon ja nuorisotyön, kehityksestä on ollut apua myös kotikasvatukselle, mutta aivan ilmeisesti kodit tarvitsevat nykyistä enemmän ja nykyistä selvempää ohjausta kasvatustehtävässään. kasvatuskeskustelulle ja kasvatuskäytännölle on ollut ominaista kasvattajia hämmentävä asenteiden ja suositusten heilahtelu Kasvatustiedon hankkiminen on jäänyt oma-aloitteisuuden varaan eikä kasvatukseen ole saanut henkistä tukea, kun usein lähisukulaiset puuttuvat ja joukkotiedotuksen sanoma on ollut ristiriitaista.

34 Vanhemmat ovat taipuvaisia löytämään syitä ongelmalliseksi kokemaansa käyttäytymiseen lapsesta, tämän kehitysvaiheista ja luonteenpiirteistä. Huomattavasti harvemmin he katsovat omien kasvatusasenteidensa ja suhtautumisensa tai kasvuympäristön muiden tekijöiden olevan lapsen ei-toivotun käyttäytymisen aiheuttajia. (MLL 1974)

35 Toimenpide-ehdotukset:.yhteistyössä alan järjestöjen, sosiaali-, koulutus- ja terveydenhuolto viranomaisten ja alan tutkijoiden kanssa on käynnistettävä pitkäaikainen myönteisten kasvatusmenetelmien kampanja, jonka yhteydessä annetaan malleja kasvatusongelmien ratkaisemiseksi erilaisissa tilanteissa. Terveyskeskusten neuvolatoiminnan, päivähoitoon liittyvän vanhempainohjauksen sekä muun valistus- ja ohjaustoiminnan on nivellyttävä joustavaksi kasvatusneuvonnan verkostoksi, Perus- ja keskiasteen koulutuksessa on perhekasvatukselle ja tiedolle ihmisen kehityksestä sekä juuri lapsen kehityksestä ja lastenhoidosta annettava nykyistä selvempi asema.

36 6. Lapsimyönteisyys koulutuksessa 6.2. Varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen uudistus 6.3 Erityisryhmien varhaiskasvatus ja erityisopetus 6.4. Oppilashuolto ja lapsen asema koulussa 6.5. Kodin ja koulun yhteistyö Toimenpide-esityksiä (14.) Kaikille kouluissa työskenteleville on teroitettava mielenterveyden yhteisvastuun merkitystä....ajateltaessa esikoulua ja koulun ala-astetta, joille ennaltaehkäisevän mielenterveystyön painopisteen tulisi sijoittua. (MLL 1974

37 MLL/Toimenpide-esityksiä (19.) Kodin ja koulun yhteistyötä olisi kehitettävä seuraavien viiden yleistavoitteen mukaisesti: 1. Opettajille on annettava mahdollisuus oppilaiden kasvuolosuhteiden tuntemiseen. Kasvuolosuhteiden merkitys on huomioitava opetuksessa. 2. Huoltajille on annettava riittävää informaatiota lasten koulutyön luonteesta, tavoitteista ja käytännöistä. 3. On lisättävä kodin ja koulun kasvatusperiaatteiden molemmin puoleista tuntemusta. 4. Oppilashuoltoa on tehostettava niin, että ongelmatapauksissa koulu voi olla yhteydessä perheeseen. 5. Oppilaan vapaa-ajan käyttöä on tarkoituksenmukaistettava.

38 (20.) Kodin ja koulun yhteistyön tulisi laajentua kaikkia vanhempia koskevaksi luokkakohtaiseksi toiminnaksi, minkä vuoksi pitäisi muodostaa luokkatoimikuntia ja järjestää luokkakohtaisia vanhempainkokouksia. Erityisesti sopeutumattomien lasten vanhemmat tulisi saada mukaan tilaisuuksiin. Tämä ryhmämuotoinen yhteistyö on kytkettävä kiinteästi tärkeimpään yhteistyömuotoon eli henkilökohtaisiin keskusteluihin kunkin oppilaan kehitystarpeista. Yhteistyölle on luotava riittävät taloudelliset mahdollisuudet esimerkiksi palkallisen opettajan vastaanottotunnin muodossa. (MLL 1974)

39 Lapsen vuoden 1979 komitea (Helsinki 1980) koulutusjärjestelmälle osoitetaan tehtäväksi antaa riittävä kasvatus isyyden ja äitiyden tehtäviin. Perhekasvatusta tulee johdonmukaisesti sisältyä koko koulutusjärjestelmän kasvatus- ja koulutusohjelmaan. Kasvatus-, äitiys- ja lastenneuvoloiden tehtävää painotetaan perhekasvatuksen ja -valmennuksen suuntaan. Organisoidaan monenkeskeistä yhteistyötä päivähoidon, koulun, neuvoloiden kanssa sekä kirkkojen ja järjestöjen kesken kotikasvatuksen tukemiseksi Matti Rimpelä 39

40 Lapsen vuoden 1979 komitea (Helsinki 1980) Turvataan perhekasvatukselle riittävän monipuolinen ja laadulliset vaatimukset täyttävä sisältö. Erityistä huomiota on kiinnitettävä perheen sisäiseen vuorovaikutukseen ja sen merkitykseen lapsen kehitykselle. Erityisesti on korostettava opettajan vastuuta kasvattajana ja lapsen kokonaiskehityksestä vastaavana aikuisena, samoin kuin kasvattajien yhteistyön tärkeyttä Matti Rimpelä 40

41 Oppilashuoltokomitea 1974 Komitea on lähtenyt työssään siitä, että oppilashuollon palvelut järjestetään pääasiallisesti koululaitoksen toimesta. Koulun opetus- ja kasvatustyön tukemiseen ja kehittämiseen sekä koulun työskentelyilmastoon tarvitaan kiinteästi koulussa työskentelevää ja tähän toimintaan perehtynyttä oppilashuoltohenkilöstöä

42 Oppilashuollon toiminnat (Kom. 1974) Oppilaan ohjaus Koulun sosiaalityö Koulupsykologinen toiminta Koululaisten päivähoito Koulumatkat Asuntola- ja majoitustoiminta Kouluterveydenhuolto Kouluergonomia Kouluruokailu Lomavirkistystoiminta Muu avustaminen Opettajain koulutus oppilashuollon kannalta

43 Oppilashuoltokomitean (1974) esityksiä Oppilaan ohjauksella tarkoitetaan opilaiden kasvatuksellista, opetuksellista ja ammatinvalinnan ohjausta Peruskoulun yläasteella tarvitaan 1981 vähintään 900 opinto-ohjaajaa Mitoituksessa tukea tarvitsevien osuus huomioon Peruskouluihin tarvitaan noin 500 koulupsykologia ja noin 500 koulukuraattoria

44 Muutos näkyviin 1980-luvulla Tutkimus kasvatus- ja perheneuvoloista 1988: vanhemmat hakivat tukea ja apua kasvatuksessa työntekijät kokivat olevansa terapeutteja Kasvatus peruskoulussa (Vesikansa 2009) Kasvatus ja opetus -sanapari siirrettiin luvun koulutusuudistuksessa marginaaliin koti kasvattaa, koulu opettaa

45 kasvatus koulun sisäisenä ilmiönä sijoittuisi varsinaisten opinnollisten prosessien ja erityisesti opettajajohtoisten luokkatilanteiden ulkopuoliseen arkeen järjestysongelmat syntyvät varsinaisen opetuksen ulkopuolisessa toiminnassa niiden ratkaisun paikka on varsinaisen opetuksen ulkopuolella (Vesikansa 1999, 262)

46 Kasvatuksen, perheen, lapsen ja nuorten tukeminen muuttui ongelmien ja häiriöiden metsästykseksi opittiin tunnistamaan lapsessa ongelmia/häiriöitä/huolia keskityttiin ongelmalähtöiseen varhaiseen toteamiseen, ehkäisyyn ja korjaamiseen tuki ansaitaan ongelmilla ongelma-asiantuntijat hallitsivat keskustellua ja kehittämistä

47 1970-luvun tärkeät teemat unohdettiin Yhteinen kasvatustehtävä Kotikasvatus Perhekasvatus - kasvatusneuvonta Kotikasvatuksen ammatillinen tukeminen Perhekasvatus koulutuksen tehtävänä Perhetyö Lapsiperheiden kotipalvelu Nuorisotyö Oppilashuolto koulun tehtävänä

48 Mikä tänään tuntuisi tärkeältä? Aloitetaan tutkimukseen perustuvasta näkökulmasta lasten/nuorten hyvinvointiin

49 Mitä tiedämme lasten/nuorten hyvinvoinnista? Viisi yleistä ( geneeristä ) ulottuvuutta, tunnistettavissa esim. Vahvuudet ja vaikeudet menetelmällä/ 4-16 v. tarkkavaisuus/ylivilkkaus peritty/geneettinen??? sosiaalinen osaaminen/ vuorovaikutus varhainen vuorovaikutus/sosiaaliset kompetenssit toverisuhteet yksinäisyys vs. läheisväkivalta tunne-elämä internalisointi, stressioireet, silent souls käyttäytyminen käytöshäiriöt, acting out, externalisointi Matti Rimpelä 49

50 Mitä tiedämme käytöshäiriöistä? Perinteinen tulkinta: Pahantapainen lapsi -> ojennetaan kurilla Entä tänään? Ydinkäsitteitä peritty temperamentti + opittu sosiaalinen osaaminen ( kompentenssi ) + tilanne Matti Rimpelä 50

51 Lapsen/oppilaan käytöshäiriö kertoo ongelmista lapsen ja aikuisen/ aikuisten vuorovaikutussuhteissa lapsi oppii sosiaalisista osaamista kotona vanhemmilta, muilta aikuisilta, sisaruksilta päivähoidossa koulussa harrastuksissa medialta, yms Matti Rimpelä 51

52 Miten vähennämme käytöshäiriöitä? Aikuisten tulee muuttua! Mikä on se aikuisten yhteinen tehtävä, jossa muutosta tarvitaan? Kasvatus Matti Rimpelä 52

53 Kuka kasvattaa? Vanhemmat, mutta myös muut kodin aikuiset usein myös sisarukset päivähoidon henkilöstö koulun henkilöstö harrastusten ohjaajat/valmentajat Matti Rimpelä 53

54 Mistä kasvatus rakentuu? Välittäminen Osaaminen Jaksaminen Matti Rimpelä 54

55 Voimaperheet Turun yliopiston lastenpsykiatrian yksikkö Tutkimusohjelma Kanadan valtion tuella Vanhemmat kokevat, että nelivuotiaalla lapsella on käytöshäiriöitä Vanhemmille kasvatusvalmennusohjelma Nettiopetus + perhevalmentajat Kotiopiskelua: Vanhemmat opettelevat käytöshäiriöitä vähentävää kasvatusosaamista Kasvatusvalmennusta puhelinkeskusteluissa Mukaan myös päivähoidon ja koulun aikuiset Kasvatuskumppanuus Matti Rimpelä 55

56 Ekologinen tulkinta lapsen Kehityksestä Ihmistä ei voi löytää yhden nahan sisältä Ihmiseksi kehitytään vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa Kuuluminen yhteisöihin välttämätöntä! Lapset ovat laumaeläimiä eivät asiakkaita

57 Bronfenbrenner: Ekologinen tulkinta Matti Rimpelä 57

58 Kehitysyhteisö Matti Rimpelä 58

59 Lapsi varttuu hyvinvointiekosysteemissä, joka koostuu rinnakkaisista kehitysyhteisöistä: Perhe, asuinalue, päiväkoti, koulu, harrastukset, media, katu, Lapsi on yhteisöjen jäsen, ei asiakas Olennaista kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuus: Millainen kokonaisuus ohjaa lapsen kehitystä? Miten kokonaisuus rakentuu? Matti Rimpelä 59

60 Hyvinvointioppiminen ja -osaaminen Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan samoin kuin lukemista ja laskeminen. Hyvinvointioppiminen alkaa syntymästä, jatkuu yli koko elämänkulun Myös yhteisöt (perheet, koulut, kunnat, ym.) oppivat hyvinvointia ja pahoinvointia ( oppivat organisaatiot ) Matti Rimpelä 60

61 Mitä on hyvinvointiosaaminen? Hyvinvointioppimisen oppiaineet 1. Puhuminen/vuorovaikutus/sosiaalinen osaaminen 2. Elimistön ja mielen viestien havaitseminen, tulkinta ja sanoittaminen 3. Oman/ympäristön hyvinvoinnin/pahoinvoinnin arviointi/tulkinta 4. Oppimaan oppiminen 5. Tottumukset 1. Arjen rytmit/ajankäyttö 2. Uni, lepo, rentoutuminen 3. Liikkuminen 4. Ruokailu 5. Itsehoito Matti Rimpelä 61

62 Kehitysyhteisöistä ja hyvinvointioppimisesta enemmän Matti Rimpelä: Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen. Kirjassa AL Lämsä (toim.) Verkosto vahvaksi. PS- Kustannus. Jyväskylä 2013

63 Mitä muuttaisin 1. Kolmiosainen peruspalvelu Varhaiskasvatus raskauden alusta 8. ikävuoteen Perusopetus 9-16 vuotiaille Toinen aste kaikille ad 20. ikävuoteen 2. Kotikasvatus ja sen tukeminen ja perhekasvatus ammatillisen osaamisen haasteena keskiöön 3. Investointi varhaiskasvatukseen ja koulutukseen integroituun perhetyöhön (raskauden alusta murrosikään) nuorisotyöhön (murrosiästä eteenpäin) ja oppilaanohjaukseen Sijoittuvat kodin, opetuksen ja psykologi/kuraattori/ terveydenhoitohenkilöstön väliin 4. Huolellinen arviointi 7-8. luokilla tarvittaessa nuorisotyöntekijästä personal trainer

64 Lopuksi Siirtykäämme organisaatioiden kehittämisestä perheiden, lasten ja nuorten tukemiseen Ei katsota tulevaisuuteen ammattien ja organisaation silmälaseilla, vaan vanhempien, lapsen ja nuoren silmillä. Kiitos mielenkiinnosta!

Mitä tulisi tehdä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi? EDUCA Helsinki 26.1.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto

Mitä tulisi tehdä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi? EDUCA Helsinki 26.1.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Mitä tulisi tehdä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi? EDUCA Helsinki 26.1.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Ensin lapsen kehityksestä aikuiseksi Ekologinen tulkinta: Kehitysyhteisöt ja

Lisätiedot

Hyvinvointi ja talous mahdollistajina - keskustelupuheenvuoro

Hyvinvointi ja talous mahdollistajina - keskustelupuheenvuoro Hyvinvointi ja talous mahdollistajina - keskustelupuheenvuoro Valtakunnalliset sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät Helsinki 25.4.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Professori Ilta-Sanomissa

Lisätiedot

LANUN PALVELUKARTTA, nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut)

LANUN PALVELUKARTTA, nykytila (oma tuotanto ja ostopalvelut) (oma tuotanto ja osto) Varhaiskasvatus, esiopetus - Perusopetus, apip - Neuvola- ja Psykososiaalisen tuen Alle 3-v. Perhepäivähoito Iltahoito Teemallinen varhaiskasvatuskerho Isyyden selvittäminen esiopetus

Lisätiedot

Sosiaalialan tulevaisuusskenaariot ja yliopistokoulukseen kohdistuvat odotukset kuntanäkökulmasta. Maria Päivänen sosiaalipalvelupäällikkö

Sosiaalialan tulevaisuusskenaariot ja yliopistokoulukseen kohdistuvat odotukset kuntanäkökulmasta. Maria Päivänen sosiaalipalvelupäällikkö Sosiaalialan tulevaisuusskenaariot ja yliopistokoulukseen kohdistuvat odotukset kuntanäkökulmasta Maria Päivänen sosiaalipalvelupäällikkö 1 Näkökulmia - millainen sosiaalityön toimintaympäristö on - palvelurakenneratkaisut

Lisätiedot

Vauvasta hyväksi ja hyödylliseksi aikuiseksi: Miten tuemme kustannusvaikuttavasti lapsen kehitystä

Vauvasta hyväksi ja hyödylliseksi aikuiseksi: Miten tuemme kustannusvaikuttavasti lapsen kehitystä Vauvasta hyväksi ja hyödylliseksi aikuiseksi: Miten tuemme kustannusvaikuttavasti lapsen kehitystä Lastensuojelun kesäpäivät 11.6.2013 Pori Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Virikkeeksi ensin

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen ja hyvinvointiosaaminen nuorisopolitiikassa

Hyvinvointioppiminen ja hyvinvointiosaaminen nuorisopolitiikassa Hyvinvointioppiminen ja hyvinvointiosaaminen nuorisopolitiikassa Valtakunnalliset Työpajapäivät Lahti 26. 27.3.2014 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto *ks. AL Lämsä (toim.) Verkostot vahvoiksi.

Lisätiedot

Nuorten syrjäytyminen politiikan, toiminnan ja tutkimuksen haasteena: Mitä voimme oppia lähihistoriasta?

Nuorten syrjäytyminen politiikan, toiminnan ja tutkimuksen haasteena: Mitä voimme oppia lähihistoriasta? Nuorten syrjäytyminen politiikan, toiminnan ja tutkimuksen haasteena: Mitä voimme oppia lähihistoriasta? Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Syrjäytymistä ja hyvinvointia kuka määrittelee ja kenen

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

Hyvinvointi-investoinnit ja riskien otto kannattaa: Lapsiperheiden, lasten ja nuorten näkökulma Dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopisto

Hyvinvointi-investoinnit ja riskien otto kannattaa: Lapsiperheiden, lasten ja nuorten näkökulma Dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopisto Hyvinvointi-investoinnit ja riskien otto kannattaa: Lapsiperheiden, lasten ja nuorten näkökulma Dosentti Matti Rimpelä Tampereen yliopisto Kohti hyvinvointitaloutta Marina Congress Center, Helsinki 6.11.2013

Lisätiedot

Miksi kasvava osa lapsista varttuu syrjäytyneiksi aikuisiksi? Miten vastaamme 2020-luvun haasteisiin?

Miksi kasvava osa lapsista varttuu syrjäytyneiksi aikuisiksi? Miten vastaamme 2020-luvun haasteisiin? Miksi kasvava osa lapsista varttuu syrjäytyneiksi aikuisiksi? Miten vastaamme 2020-luvun haasteisiin? Dosentti Matti Rimpelä Tampereen Yliopisto SYRJÄYTYMISESTÄ OSALLISUUTEEN - Miten edistämme lasten ja

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen kehitysyhteisössä ja kasvatusosaaminen

Hyvinvointioppiminen kehitysyhteisössä ja kasvatusosaaminen Hyvinvointioppiminen kehitysyhteisössä ja kasvatusosaaminen Keski Palokan koulun 17.3.2014 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto *ks. AL Lämsä (toim.) Verkostot vahvoiksi. PS Kustannus. Jyväskylä

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaisesti järjestettyjä lasten ja nuorten palveluja

Kohti kokonaisvaltaisesti järjestettyjä lasten ja nuorten palveluja Kohti kokonaisvaltaisesti järjestettyjä lasten ja nuorten palveluja Lasten ja nuorten palvelut uudistuvassa kunnassa FEG-seminaari, Helsinki, 28.5.2014 Matti Rimpelä, dosentti Tampereen yliopisto Esitykseni

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta. V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta. V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki Lasten ja nuorten hyvinvointi ja elämänhallinta V HYVÄ ELÄMÄ FOORUMI Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki 25.2.2016 Mistä puhumme, kun puhumme hyvinvoinnista yleisesti (Karisto 2015, Hyvinvointifoorumi)

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Millaisilla palveluilla vastaamme kustannusvaikuttavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteisiin 2020-2030 -luvuilla?

Millaisilla palveluilla vastaamme kustannusvaikuttavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteisiin 2020-2030 -luvuilla? Millaisilla palveluilla vastaamme kustannusvaikuttavasti lasten ja nuorten hyvinvointihaasteisiin 2020-2030 -luvuilla? Dosentti Matti Rimpelä Tampereen Yliopisto Tulevaisuusseminaari Siilinjärvi 11.11.2013

Lisätiedot

Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus. KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, 7.8.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto

Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus. KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, 7.8.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Ei Kouluhyvinvoinnin tulevaisuus KASVAVA IHMINEN JA TULEVAISUUDEN KOULU Kokkola, 7.8.2013 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Perheiden, lasten ja nuorten tulevaisuus Miten uudistaisin perusopetusta?

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevä työ kuuluu kaikille Integroitu lähestymistapa lähtökohtana. Projektipäällikkö Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki

Ennaltaehkäisevä työ kuuluu kaikille Integroitu lähestymistapa lähtökohtana. Projektipäällikkö Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki Ennaltaehkäisevä työ kuuluu kaikille Integroitu lähestymistapa lähtökohtana Projektipäällikkö Tarja Tuomainen Jyväskylän kaupunki 31.03.2017 Perusopetuksen kehittämisen kärjet 1.Hyvinvointioppiminen https://peda.net/opetussuunnitelma

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämiseen

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämiseen Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin edistämiseen Kymenlaakson varhaiskasvattaja 2015 Kouvolan Kuusankoski-talo 14.2.2015 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen

Lisätiedot

Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa

Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa seminaari TANE ja OKM/Säätytalo, 16.5.2013 Matti Rimpelä dosentti/tampereen yliopisto Virikkeeksi tuore

Lisätiedot

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa

Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa 8.12.2015 Hyvinvointioppiminen varhaiskasvatuksessa Arjenlähtöistä osallisuutta lapsen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma - tukee lapsen

Lisätiedot

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki

Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen. Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Näkökulmia mieslähtöiseen hyvinvointiosaamiseen Matti Rimpelä Miestyön Foorumi IV 1.6.2011 Kokoushotelli Rantapuisto, Helsinki Poika Kevätpörriäisessä 1972 Mitä eroa on miehillä ja naisilla? Miehet kuolee

Lisätiedot

Lapsi oppii hyvinvointia - ja myös pahoinvointia - kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuudessa

Lapsi oppii hyvinvointia - ja myös pahoinvointia - kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuudessa Lapsi oppii hyvinvointia - ja myös pahoinvointia - kehitysyhteisöjen kasvatuskumppanuudessa Nero-seminaari/MLL 7.5.2015 Matti Rimpelä Dosentti, Tampereen yliopisto Ajatuksiani löytyy myös: Rimpelä M. Kasvatuskaaoksesta

Lisätiedot

Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalvelujen kestävässä uusiutumisessa. Welli yhteistyön seminaari Tampereen yliopisto 30.3.

Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalvelujen kestävässä uusiutumisessa. Welli yhteistyön seminaari Tampereen yliopisto 30.3. Ihminen ja yhteisö hyvinvointipalvelujen kestävässä uusiutumisessa Welli yhteistyön seminaari Tampereen yliopisto 30.3.2017 Matti Rimpelä Palvelukehittämisen ydin 1980 2016 Ammatillisten palvelujen sisäiset

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö Oulun seudun kunnissa. 16.4.2013 Matti Rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto

Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö Oulun seudun kunnissa. 16.4.2013 Matti Rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelmatyö Oulun seudun kunnissa 16.4.2013 Matti Rimpelä Dosentti Tampereen yliopisto Virikkeeksi Miten ymmärrämme lapsen/nuoren käytöshäiriön? Ei lapsen/nuoren päässä, vaan

Lisätiedot

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17

I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa. Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Sisällys Alkusanat...5 I Kasvattajana muuttuvassa maailmassa Matti Rimpelä Kasvatuskaaoksesta yhteiseen ymmärrykseen...17 Kasvatuksen ammattilaisten erityinen tehtävä...19 Lapsen kehittyminen aikuiseksi...21

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa 2009 -> Markku Rimpelä Palvelujen järjestämisen viitekehys Palvelusuunnitelma 2010 2013 2009 Kaikki palvelut paitsi sairaanhoito

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä

Lisätiedot

Tukea nuorille tarpeen mukaan: Riittääkö palveluverkon hienosäätö vai tarvitaanko laajaa systeemistä uudistamista

Tukea nuorille tarpeen mukaan: Riittääkö palveluverkon hienosäätö vai tarvitaanko laajaa systeemistä uudistamista Tukea nuorille tarpeen mukaan: Riittääkö palveluverkon hienosäätö vai tarvitaanko laajaa systeemistä uudistamista Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitus -hankkeen päätösseminaari Espoo, Valtuustotalo,

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ TÄMÄN VUOKSI SISOTE 1. Palapeli nimeltä Lapsen elämä: - Lapsi päivähoidossa klo 7-17, missä ja miten klo 17-07? Ja lomat, viikonloput? - Lapsi

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluja nuorille: Mistä tulemme ja mihin olemme menossa?

Hyvinvointipalveluja nuorille: Mistä tulemme ja mihin olemme menossa? Hyvinvointipalveluja nuorille: Mistä tulemme ja mihin olemme menossa? Alueelliset erityisnuorisotyön päivät Kokkola 23.10.2014 Matti Rimpelä, dosentti Tampereen yliopisto matti.rimpela@uta.fi Ajatuksiani

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ

MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ 1 MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ AVI Tampere 29.10.2015 Annarilla Ahtola, PsT, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Yliopistonlehtori,

Lisätiedot

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari 28.3.2011 sosiaalihuollon ylitarkastaja, KL Sari Husa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (POL) 28.3.2011 1 Yhteinen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla?

Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Miksi nuorisotyöntekijän ammattiosaamista tarvitaan koululla? Maija Lanas 3.10.2017 Oulun yliopisto University of Oulu Nuorisotyöllä on paljon annettavaa kouluun. Mitä? Uusille toimijoille ei kuitenkaan

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Oppilashuolto yhtenäiskoulussa

Oppilashuolto yhtenäiskoulussa Oppilashuolto yhtenäiskoulussa Yhtenäiskouluseminaari 2005 1.10.2005 Vantaa Matti Rimpelä Tutkimusprofessori Stakes Kommentti aamupäivän esitelmään: Miten PISA -menestys myydään Kiinaan? Pitäisi peruskoulun

Lisätiedot

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu

Lisätiedot

Vanhemman työttömyys ja perheen/lasten hyvinvointi: Mitä kunta voi tehdä?

Vanhemman työttömyys ja perheen/lasten hyvinvointi: Mitä kunta voi tehdä? Vanhemman työttömyys ja : Mitä kunta voi tehdä? MITEN VANHEMMAN TYÖTTÖMYYS VAIKUTTAA PERHEESEEN? keskustelufoorumi Valtuustosali, Salo, 20.8.2014 Matti Rimpelä, dosentti Tampereen yliopisto Virikkeeksi

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 15.5.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Lapset puheeksi -menetelmä

Lapset puheeksi -menetelmä Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon OHOI Osaamista vuorohoitoon Henkilöstökoulutus 7.3.2016 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukainen hoito, kasvatus ja opetus - vuorohoidon erityispiirteet huomioon tuula.dahlblom@jamk.fi Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella

Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella Juha Kylli Oulu 24.4.2014 Lastensuojelun kattavat sijais- ja avohuollon palvelut 10-vuoden kokemuksella VILLANUTUN TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme lastensuojelupalveluja, joiden päämääränä on turvata lasten

Lisätiedot

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.

LAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k. LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä

Lisätiedot

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto

Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti

Lisätiedot

ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille

ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille Lapsiperheiden määm ääräaikainen hyvinvointiarviointi: Yhteinen haaste ammattiryhmille ja hallintokunnille XII Perhetutkimuksen päivp ivät Jyväskyl skylä dosentti Tampereen yliopiston terveystieteen laitos

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN STRATEGIA

HYVÄN KASVUN STRATEGIA HYVÄN KASVUN STRATEGIA 2010-2014 Lasten ja nuorten yhteisöllinen kasvu ARVIOINTI 2014 Hyvän kasvun strategian arviointi 2014 Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhti-toukokuun 2014 aikana Vastauksia:

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

KÄSITYÖNOPETUKSEN TYÖTURVALLISUUS TILAAJA-TUOTTAJA -MALLISSA

KÄSITYÖNOPETUKSEN TYÖTURVALLISUUS TILAAJA-TUOTTAJA -MALLISSA KÄSITYÖNOPETUKSEN TYÖTURVALLISUUS TILAAJA-TUOTTAJA -MALLISSA Suunnittelupäällikkö Aila Salmelin, tilaajaryhmä Tsv, teknisen työn opettaja Timo Välimäki 1 Tampereen kaupungin työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Toimivaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja soten välillä

Toimivaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja soten välillä Toimivaa yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja soten välillä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma: Vahvistetaan kunnissa varhaiskasvatusta lasten hyvinvoinnin tukena ja huolehditaan sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025: Kehitysnäkymiä ja suuntia

Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025: Kehitysnäkymiä ja suuntia Oulun seudun lapsi- ja nuorisopoliitiikka 2025: Kehitysnäkymiä ja suuntia Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiforum Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi Oulu 23.4.2012 Matti Rimpelä 25.4.2012 1 Virikkeeksi:

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN. Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot