Bentsodiatsepiinien käyttö ja purkaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Bentsodiatsepiinien käyttö ja purkaminen"

Transkriptio

1 Bentsodiatsepiinien käyttö ja purkaminen Yl juha kemppinen yl juha kemppinen 1

2 Bentsodiatsepiinien käyttö ja purkaminen Agenda: Mihin bentsodiatsepiineja käytetään? Ahdistukseen Juu juu, ahdistaa Miä ahdistus on ja miten ahdistushäiriöt erotellaan? Bentsodiatsepiineista yl juha kemppinen 2

3 Ahdistuneisuuden määritelmä Ahdistuneisuuden tunteella tarkoitetaan sisäistä jännitystä, levottomuuden, kauhun ja paniikin tunnetta. Ahdistuneisuus kokemuksena on hyvin pitkälti pelon kaltainen Ahdistuneisuuden tunne on pelkoa ilman todellista ulkoista vaaraa. Pelko ja lievä ahdistuneisuus ovat normaaleja ilmiöitä. Mielenterveyden häiriöstä voidaan puhua vasta silloin, kun ahdistuneisuus on voimakasta, pitkäkestoista sekä psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä rajoittavaa. Ahdistuneisuushäiriöt ovat kaikkein yleisimpiä mielenterveydellisiä häiriöitä, ja niillä on suuri kansanterveydellinen merkitys. Ahdistuneisuushäiriö esiintyy hyvin usein masennuksen kanssa Ahdistuneisuushäiriöt ovat oireyhtymiä, syndroomia, joissa pitkäkestoiseen ahdistukseen ja vaikeaan ahdistuneisuuden tunteeseen liittyy muita oireita. Autonomisen hermoston aktivoitumisen oireet välttämiskäyttäytyminen ahdistuneisuuskokemusten myötä Psykiatria,

4 Diagnoosi Diagnoosi Oireyhtymä Oire- yhtymä Oire Oire 4

5 5

6 Meille on kehittynyt evoluutiossa kaksi pelkohälytys- rataa, joilla reagoimme yllättäviin tilanteisiin: a) Nopea rata (syttyy nopeasti, fight or flight)à vaimenee rauhoittavasta selityksestä b) Hidas rata ( koettaa hakea muistista, mihin kyseinen tilanne liittyy à jos ei löydä vastausta, niin aktivoi aivoja lisää, stressihälytysjärjestelmä termostaatti jää päälle ( esim. 20% kaltoinkohdelluista lapsista); HPA- akseli 6

7 PFC saa impulsseja liskoaivoista, ahdistus lisääntyy Ventromediaalinen prefrontaalikortex (vmpfc) kykenee hillitsemään AMG:tä (esim. meditaatio) N. 15 eri Aluetta, pelko on yksi AMG= Mantelitumake, joka on keskeinen ahdistuksessa, aktivoituu 7

8 S Gerhardt Rakkaus ratkaisee varhaisen vuorovaikutuksen merkitys aivojen kehitykselle, 2011

9 Steven E Hyman, How adversity gets under the skin, nature neuroscience volume 12 number 3 MARCH 2009,

10 Steven E Hyman, How adversity gets under the skin, nature neuroscience volume 12 number 3 MARCH 2009,

11 Stahl s Essential Psychopharmacology Neuroscientific Basis and Practical Applications 2008, 3rd ed,

12 Kokemus, tunne Stahl, 2008

13 Kehontunne Stahl, 2008

14 Käyttäytyminen Stahl, 2008

15 Endokrinologinen vaste Stahl, 2008

16 Paniikkinappula Noradrenaliini! Stahl, 2008

17 Krooninen ahdistus heikentää deklarat. muistia MUISTI Deklaratiivinen (eksplisiittinen) Non- deklaratiivinen (implisiittinen) Faktat Tapah- tumat Taidot ja tavat Ensi- ehdollis- tuminen (priming) Klas- sinen ehdol- listu- minen Ei- asso- siatii- vinen oppi- minen Mediaalinen temporaalilohko Diencephalon ( väliaivot) Emotio naaliset vasteet Luu- ranko- lihakset Yl juha kemppinen Striatum Neo- cortex Amyg- dala Pikku- aivot Ref- leksi- tiet 17

18 Starcevic V, Anxiety Disorders in Adults, A Clinical Guide, 2nd ed,

19 Yl juha kemppinen 19

20 Yl juha kemppinen 20

21 Yl juha kemppinen 21

22 Yl juha kemppinen 22

23 Vision: Conceptualization of treatment- Pragmatic vision according to the DSM- IV- tr: SCID I ja II ( diagnostics!) Two psychiatrists are making the same diagnosis to the same patient in 53%

24 PADUA Inventory,

25 Ahdistus J Morrison, Diagnosis Made Easier, Principles and Techniques For Mental Health Clinicians, 2007

26 Kliininen neuropsykiatria, yl juha kemppinen 26

27 Kliininen neuropsykiatria, yl juha kemppinen 27

28 Kliininen neuropsykiatria, yl juha kemppinen 28

29 Kliininen neuropsykiatria, yl juha kemppinen 29

30 Kliininen neuropsykiatria, yl juha kemppinen 30

31 Kliininen neuropsykiatria, yl juha kemppinen 31

32 Kliininen neuropsykiatria, yl juha kemppinen 32

33 Kliininen neuropsykiatria, yl juha kemppinen 33

34 Kliininen neuropsykiatria, yl juha kemppinen 34

35 Kliininen neuropsykiatria, yl juha kemppinen 35

36 Aivovammojen Käypä Hoito- suositus yl juha kemppinen 36

37 Aivovammojen Käypä Hoito- suositus yl juha kemppinen 37

38 Aivovammojen Käypä Hoito- suositus yl juha kemppinen 38

39 Tavalliset uudet masennuslääkkeet (SSRI, serotoniinin, 5- HT, takaisinoton estäjät) ovat ensisijainen lääkitys ahdistushäiriöihin. S.Stahl,

40 S.Stahl, 2008 Stahl s Essential Psychopharmacology Neuroscientific Basis and Practical Applications 2008, 3rd ed,

41 PD- diagnoosi: dg- muistisääntö Heart, Breathlessness, Fear 1. Recurrent unexpected panic attacks ( >4/13 symptoms) - Heart: palpitations, chest pain, nausea - Breathlessness: shortness of breath, choking sensation, dizziness, paresthesias, hot/cold waves - Fear: fear of dying, going crazy, sweating, shaking, derealisation/depersonalisation 2. At least one of the attacks has been followed by 1 month (or more) of the at least one of the following three: - Fear of another attack occuring - Persistent worry about the implications or consequences of the attack A significant change in behavior because of the attacks ( DJ Carlat,2005) S.Stahl, 2008 Stahl s Essential Psychopharmacology Neuroscientific Basis and Practical Applications 2008, 3rd ed,

42 OCD- diagnoosi: dg- muistisääntö Washing and Straightening Make Clean Houses - Washing - Straightening - Mental rituals (e.g magical words, numbers) - Checking - Hoarding + must have obsessions or compulsions ( DJ Carlat,2005) S.Stahl, 2008 Stahl s Essential Psychopharmacology Neuroscientific Basis and Practical Applications 2008, 3rd ed,

43 PTSD- diagnoosi: dg- muistisääntö 1- Remembers Atricious Nuclear Attacks - 2 (1.The person has experienced a traumatic event) - 2.Reexperienced persistently via memories etc. - 3.Avoid stimuli associated with the event - 4.Numbing of general responsiveness etc. - 5.Arousal increased: sleep disturbance, irritability, difficulty in concentrating, hypervigilance, exaggerated startle response ( 6.The disturbance lasts at least 1 month) ( DJ Carlat,2005) S.Stahl, 2008 Stahl s Essential Psychopharmacology Neuroscientific Basis and Practical Applications 2008, 3rd ed,

44 GAD- diagnoosi: dg- muistisääntö Macbeth Frets Constantly Regarding Illicit Sins - Muscle tension - Fatigue - Concentration difficulties - Restlesness or tension on edge - Irritability - Sleep disturbance ( DJ Carlat,2005) S.Stahl, 2008 Stahl s Essential Psychopharmacology Neuroscientific Basis and Practical Applications 2008, 3rd ed,

45 Dimitrow M ym, Ia kkaïden hoidossa va ltetta vaẗ laä kkeet: katsaus suosituksiin, yl juha kemppinen 45

46

47 yl juha kemppinen 47

48 4BD4- B1C0-9040B107CED0%7D/ yl juha kemppinen 48

49 + YHDELLE LÄÄKÄRILLE 4BD4- B1C0-9040B107CED0%7D/ yl juha kemppinen 49

50 yl juha kemppinen 50

51 Benzodiazepines: Hierarchy of Symptoms Between Anxiety and Withdrawal Reactions - lyhytvaikutteiset bdz: vieroitusoireet alkavat 2-3 päivän kuluessa lopettamisesta - pitkävaikutteiset bdz: vieroitusoireet alkavat 6 päivän kuluessa lääkkeen lopettamisesta - vieroitusoireet kestävät 3-20 päivää P.Tyrer, mitä lyhyempi bdz T 1/2, sitä varmemmin lopetettaessa vieroitusoireita - vieroitusoireita jo lyhyestä käytöstä, 6 viikon käytön jälkeen lähes jokaiselle viikon käytön jälkeen bdz:n teho heikkenee ja annosta on nostettava - Riippuvuusriski nousee 4 viikon käytön jälkeen reilusti;; mitä suurempi annos, sen suurempi riippuvuusriski - ahdistusoireet palaavat pikkuhiljaa bdz-hoitoa edeltäneelle tasolle - 40 % bdz-hoitoa persoonallisuushäiriöisille Unettomuus Ahdistuneisuus Pelko Ärtyisyys Levottomuus Huimaus Sydämen tykyttelyt Vapina Lihasjännitys Henkinen kireys Heikentynyt keskittyminen Hikoilu Masennus Anoreksia Painonlasku Päänsäryt Kuulon liikaherkkyys Tunnon liikaherkkyys Tuntoharhat, parastesiat Minuustunnon heikkeneminen Epätodelliseksi muuttuminen Haparointi,ataksia Lihasnykäykset Korvien soiminen, tinnitus Ihon kihelmöinti Sekavuus, konfuusio Lääkehulluus, delirium Kuuloharhat, hallusinaatiot Muut hallusinaatiot Vainoharhaiset psykoosit Myoklooniset nykimät Epileptiset kohtaukset Vieroitusilmiö Juha Kemppinen,

52 Bentsodiatsepiinien vieroitusoireita. Mielialan ja kognition häiriöt: ahdistuneisuus, pelokkuus huonovointisuus, ärtyneisyys pessimismi toistuvat pakkoajatukset, epäluuloisuus Unihäiriöt: unettomuus, häiriintynyt vuorokausirytmi, päiväväsymys Ruumiilliset oireet ja löydökset : takykardia (syke yli 100/min), kohonnut verenpaine hyperrefleksia, lihasjännitys, lihasnykäykset, vapina, ataksia, agitaatio, motorinen levottomuus lihas- ja nivelkivut pahoinvointi hikoilu tinnitus grand mal - kouristukset Havaintotoimintojen häiriöt depersonalisaatioelämykset (vieraantuneisuuden kokemus) näön hämärtyminen, kuulon herkistyminen illuusiot (aistielämyksien väärintulkinnat), hallusinaatiot (aistiharhat) Aki Rovasalo, Bentsodiatsepiinien vieroituksessa maltti on valttia, TABU,

53 ASAM, 2014

54

55

56 Bentsodiatsepiinien ekvivalenttiannokset : valmiste kauppanimi pitoisuus-maksimi puoliintumis-aika ekvivalentti-annos Alpratsolaami Alprazolam Generics, Alprox, Xanor min 12-15h 1 mg Diatsepaami Diapam, Stesolid min # 7-28h 10 Klobatsaami Frisium?# 10-50h 5 mg? Klonatsepaami Rivatril min* 18-45h 0,5 mg Klopoksidi Risolid min # 7-28h 25 mg Midatsolaami Dormicum 20-45min 1-3h 15 mg Loratsepaami Temesta min 8-24h 1,5 mg Nitratsepaami Insomin min 15-57h 10 mg Oksatsepaami Alopam, Opamox, Oxamin, Oxepam min 5-25h 20 mg Tematsepaami Normison, Tenox 30-60min 5-20h 20 mg Tsaleploni Sonata 60min 1h 10 mg Tsolpideemi Stilnoct min 2,4 h 10 mg Tsopikloni Imovane, Zopinox, Zopiclone Alpharma 30min 4h 10 mg Triatsolaami Halcion min 2-5h 0,25 mg # aineella on aktiivinen metaboliitti. *Vesiliukoisuuden vuoksi läpäisee veri-aivoesteen hitaasti.

57 Huumevirtsat hoidon tehon seurantaan 2-4x/kk Vääriä negatiivisia imm. seuloissa: Amp - : ei näy XTC eikä amp-johdannaiset Bdz-: nitratsepaami, klonatsepaami, triatsolaami ja oksatsepaami Ayl Saija Turtiainen, HUS ph 4-9 norm, ei kelpaa U- krea <0.5 mmol/l; C Seulontamenetelmästä riippuen buprenorfiini+ on opi-;;met+ on opi-;; Heroiiniè 6-asetyylimorfiini l. MAMè Morfiiniè Mo+ on opi + Eli selvitä mitä labrasi tekee

58 Varmistettu positiivinen testitulos tarkoittaa: Näytteessä on todettua ainetta Ei merkitse sitä, että näytteen antanut henkilö olisi ollut näytettä antaessaan aineen vaikutuksen alainen Tuloksesta ei voi päätellä milloin huumetta on käytetty Ei voida arvioida, onko kokeilu- vai ongelmakäyttäjä Ayl Saija Turtiainen, HUS

59 Bentsodiatsepiinien metabolia U- huume: mitä aineenvaihduntatuotteita ja siis mitä bentsoja? Diatsepaami Tematsepaami Kloori- diatsepoksedi Nordiatsepaami Oksatsepaami Loratsepaami Glukuronit Alpratsolaami Klonatsepaami Midatsolaami Triatsolaami Hydroksyloidut metaboliitit ERITYS

60 Osastovieroitus : Bentsodiatsepiinivieroitus osastolla 6 (HUS) Ohje koskee bentsodiatsepiinien katkaisuhoitoon tulleita potilaita ja opioidikorvaushoidon aloitukseen tulleita bentsodiatsepiiniriippuvaisia potilaita. Tulopäivänä: yleensä ei bentsodiatsepiinilääkitystä. Potilas on saattanut ottaa bentsodiatsepiineja juuri ennen osastolle tuloa, jolloin lääkevaikutus ilmaantuu vasta osastoseurannassa. Tulopäivää seuraava päivä ( = 0- vrk): jos potilas ei ole päihtynyt/tokkurainen, hänelle annetaan hänen ilmoittamaansa bentsodiatsepiiniannosta vastaava vrk- annos oksatsepaamia, maksimiannoksena kuitenkin 240 mg/vrk. Annostelu klo 8,12,17,21. Ei tarvittavia bentsodiatsepiineja. 1- vrk lähtien: vähennys 30 mg/vrk tasoon 120 mg/vrk saakka, sen jälkeen vähennetään 15 mg/vrk kunnes bentsodiatsepiinilääkitys loppuu. Diatsepaamiekvivalentit: diatsepaami 10 mg = alpratsolaami 1 mg = klonatsepaami 0,5-1 mg = klooridiatsepoksidi 25 mg = loratsepaami 2 mg = nitratsepaami 10 mg = oksatsepaami 30 mg = tematsepaami 20 mg = triatsolaami 0,25 mg = midatsolaami 5-10 mg = tsolpideemi 10 mg = tsaleploni 10 mg = tsopikloni 7,5 mg. Jos potilaalla on anamneesissa tajuttomuus- kouristuskohtauksia tai psykoottisia oireita, tarpeen mukaan vieroituksen nopeutta voi hidastaa ja/tai tueksi voi antaa valproaattia 20 mg/kg. Mahdollinen valproaattilääkitys lopetetaan alenevin annoksin osastojakson aikana tai myöhemmin avohoidossa. Hidas bentsodiatsepiinivieroitus viedään pääsääntöisesti loppuun viimeistään avohoidossa 1-2 kk aikana. Ayl Helena Vorma

61 Bentsodiatsepiinivieroitus 1. Arvioi ja hoida muut samanaikaiset lääketieteelliset ja psykiatriset olosuhteet 2. Pyri saamaan päihdehistoria, virtsa- (ja verinäytteet) laboratoriotutkimuksia varten ( huumevirtsa) 3. Arvioi vaadittava stabilisointiannos ( päihdehistoria, kliininen kuva, labrat ja joskus rasituskoe ) 4. Detoksifikaatio supraterapeuttisista annoksista: a.) hospitalisoi,mikäli psykiatriset tai lääketieteelliset indikaatiot, heikko sosiaalinen tuki, moniaine- riippuvuus tai potilas on epäluotettava. b.)eri protokollia vieroitukseen on, diapam, klonatsepaami,fenobarbitaali. c.) stabilisointivaiheen jälkeen vähennä 30% 2. Tai 3.pvnä ja arvioi vastetta, pitäen mielessä että vieroitus- oireet lyhytvaikutteisista tulevat nopeammin kuin pitkävaikutteisista. d.) vähennä annosta seuraavina päivinä % päivittäin, mikäli potilas sietää e.) käytä adjuvanttihoitoja: karbamatsepiini, beta- adenerginen reseptoriantagonisti, valproaatti, klonidiini, sedatiivinen antidepressantti tai akupunktio. ( tehoa ei ole todistettu evidence based- mittarein) D.A.Ciraulo and O.Sarid- Segal, Sedative-, hypnotic-, or Anxiolytic- Realted Abuse,2000 BDZ- ekvivalentiti annokset: alpratsolaami 1 mg klooridiatsepoksidi 25 mg klonatsepaami 0,5-1mg kloratsepaatti 15 mg diatsepaami 10 mg fluratsepaami 1 mg loratsepaami 2 mg oksatsepaami 30mg tematsepaami 20mg triatsolaami 0,25mg Zolpideemi 10 mg pratsopaami 80mg estatsolaami 1 mg quatsepaami 15 mg

62

63 Rauhoittavista lääkkeistä riippuvaisen tavallinen hoito Alle 1 kk vanhat labrat; jos ei ole labroihin ja vasta sitten lääkitys ( labroissa myös HCVAb ja HBVPAK) Apteekkisopimus vain yhdelle lääkärille ja yhdelle apteekille Käynnit hoitajalla, virtsaseulat ( merkkiaine!), S- bendi tarvittaessa( onko saatavilla) Hoidonvähentämissuunnitelma: lyhytvaikutteisista pitkävaikutteisiin; konversiotaulukko Aina annoksissa alaspäin, ei koskaan takaisin ylös, jos vauhti on liian kovaa, pysähdytään sille tasolle hetkeksi Juha Kemppinen, 2008

64 Population of Rx Opioid Users Is Heterogeneous Nonmedical Users Pain Patients Passik SD, Kirsh KL. The interface between pain and drug abuse and the evolution of strategies to optimize pain management while minimizing drug abuse. Experimental and Clinical Psychopharmacology. 2008; 16(5):

65 Erilaisia päihdehuollon asiakkuuksia ja päihdetyön tekotapoja - erilaisten vuorovaikutusten mahdollisuuksia: Asiakas : Työntekijä : Useimmat työntekijät EI HOITOA Vierailija : - ei löydä yhteistä tavoitetta työntekijän kanssa, eikä ymmärrä olevansa osa ongelman ratkaisua Kertoja : - löytää työntekijän kanssa yhteisen tavoitteen, muttei ymmärrä olevansa osa ongelman ratkaisua Tosiasiakas : - löytää työntekijän kanssa yhteisen tavoitteen ja ymmärtää olevansa osa ongelman ratkaisua KONKRETIA Palkannauttija : - ei löydä asiakkaan yhteistä tavoitetta, eikä ymmärrä olevansa osa ongelman ratkaisua POHTIMINEN Ammattilainen : - löytää asiakkaan kanssa yhteisen tavoitteen, muttei ymmärrä olevansa osa ongelman ratkaisua OIVALLUSTyöstään nauttija : - löytää asiakkaan kanssa yhteisen tavoitteen ja ymmärtää olevansa osa ongelman ratkaisua SYVÄTYÖSKENTELY haluaisivat työskennellä tosiasiakkaan kanssa. Useimmat asiakkaat haluaisivat työskennellä työstään nauttijan kanssa. Monasti kuitenkin käy niin, että vierailija työskentelee palkannauttijan kanssa, eikä tuloksia voi odottaa kummaltakaan taholta. Usein on niin, että ehkä parhaimman kompetenssin hankkinut työskentelee tosiasiakkaan kanssa, jolloin hyvin voi tuloksia odottaa. Päihdehuollon julkisissa viroissa työntekijä ei useinkaan joudu edes osoittamaan, millä tasolla työskentelee. Juha Kemppinen, 2000

66 Mikä psykoterapiassa tosiasiallisesti toimii big four ( ei siis mikä teorian mukaan pitäisi toimia) 3. Placebo, Toivo ja Odotus : 15 % vaihtelusta = on hoidossa, myönteinen& toiveikas hoitometodin suhteen, 1. Potilas/ ekstra- luottaa terapian ajatukseen, auttavat hoitoproseduurit/rituaalit Terapeuttiset tekijät: 40 % vaihtelusta = Potilaan elämänolo- suhteet, mikä tuo potilaan terapiaan 2. Suhdetekijät: 30 % vaihtelusta = empatia, lämpö, keskinäinen ymmärrys; psykoterapian interventiot 4. Malli/tekniset tekijät : 15 % vaihtelusta = erityisen terapian ainutlaatuiset uskomukset ja proseduurit ( esim. ihme- kysymys ratkes; TF- tulkinta psykodynaamiset) Mark A Hubble, Barry L Duncan & Scott D Miller: The Heart & Soul of Change - What Works in Therapy, 2006, 11th ed, Washington: APA

67 yl juha kemppinen 67

68 Ihmisen käyttäytymisen muutoksessa vaikuttavat : Epäspesifit muuttujat : 1. Tuliko minulle tunne ymmärretyksi tulemisesta? 5. Tarjosiko terapiaistunto/kuntoutus- tapahtuma vaihtoehtoisen selityksen (toteutettavissa minun resursseillani) ongelmilleni? 2. Kunnioitettiinko minun avunpyyntöä ja tavoitteitani terapiaistunnossa tai kuntoutustapahtumassa? 3. Oliko minuun kohdistunut mielenkiinto aitoa ja autenttista? 4. Synnyttikö terapiaistunto tai kuntoutus- tapahtuma minussa toivoa muutoksesta ja sen mahdollisuudesta?

69 Konfrontaatiotekniikka on käypää hoitoa : 1. Kerro diagnoosi ( Luulen että sinulla on alkoholismi-sairaus ja olen siksi hyvin huolissani sinusta ) 2. Tunnusta potilaan reaktio ( Tiedän, että tämä tekee olosi epämukavaksi ) 3. Kysy potilaalta hänen näkemystään tilanteesta. 4. Selitä ongelman todisteet, vältä moittimista ja tarjoa toivoa. 5. Kysy potilaalta mitä hän tietää hoidoista. 6. Kerro potilaalle eri hoitovaihtoehdoista, joka sisältää todennäköisen välttämättömyyden pysyvästä raittiudesta, abstinenssista. 7. Muistuta, että vastuu muutoksesta ja hoidon hyväksymisestä on potilaan. 8. Valituta potilaalla eri hoitovaihtosuunnitelma. 9. Tee ensi askeleet hoitosuunnitelman aloittamiseksi. 10. Erityisesti vakiinnuta roolisi potilaan liittolaisena ja sovi seurantakäynnistä, mielellään muutaman päivän kuluessa. D.A.Rastegar et al, Addiction Medicine: An Evidence- Based Handbook, 2005

70

Mauri Aalto Professori, ylilääkäri TaY, THL, EPSHP

Mauri Aalto Professori, ylilääkäri TaY, THL, EPSHP Mauri Aalto Professori, ylilääkäri TaY, THL, EPSHP } Bentsodiatsepiineihin liittyvä fyysinen ja psyykkisen riippuvuuden kehittyminen, luonne ja vaikeusaste vaihtelevat potilaasta toiseen } Fyysinen riippuvuus

Lisätiedot

Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen. Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto

Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen. Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto Bentsodiatsepiinien käyttö ja käytön purkaminen Sirpa Hartikainen LT Geriatrisen lääkehoidon professori Itä-Suomen Yliopisto Bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten Kelan korvaamien RESEPTIlääkkeiden

Lisätiedot

KANSANTERVEYSLAITOS TEOREETTINEN LAUSUNTO 1(4) Huumelaboratorio 11.3.2002 Mannerheimintie 166 00300 Helsinki 30 Puh.: 09-47441; Fax: 09-4744 8553

KANSANTERVEYSLAITOS TEOREETTINEN LAUSUNTO 1(4) Huumelaboratorio 11.3.2002 Mannerheimintie 166 00300 Helsinki 30 Puh.: 09-47441; Fax: 09-4744 8553 KANSANTERVEYSLAITOS TEOREETTINEN LAUSUNTO 1(4) Huumelaboratorio 11.3.2002 Mannerheimintie 166 00300 Helsinki 30 Puh.: 09-47441; Fax: 09-4744 8553 Valtionsyyttäjä Petri Jääskeläinen Valtakunnansyyttäjän

Lisätiedot

Klooridiatsepoksidi Risolid Klonatsepaami Rivatril Nitratsepaami Insomin (unilääke) Keskipitkävaikutteise t

Klooridiatsepoksidi Risolid Klonatsepaami Rivatril Nitratsepaami Insomin (unilääke) Keskipitkävaikutteise t Bentsodiatsepiinit Julkaistu 24.8.2017 Bentsodiatsepiinit ovat yleisimpiä rauhoittavia lääkeaineita, joita käytetään ahdistus- ja pelkooireiden sekä unihäiriöiden hoitoon. Tämän ryhmän lääkeaineita käytetään

Lisätiedot

AA- alkoholistien oma-apuryhmä. Juha Kemppinen 2009

AA- alkoholistien oma-apuryhmä. Juha Kemppinen 2009 AA- alkoholistien oma-apuryhmä Juha Kemppinen 2009 AA:n 12 askelta: 1. Myönsimme voimattomuutemme alkoholiin nähden ja että elämämme oli muodostunut sellaiseksi, ettemme omin voimin kyenneet selviytymään.

Lisätiedot

Lääkkeet ja liikenne

Lääkkeet ja liikenne Lääkkeet ja liikenne 1 Suomen Apteekkariliitto 2008 2 Lääkkeet liikenteessä Joka toinen suomalainen käyttää päivittäin lääkkeitä. Monet niistä saattavat heikentää käyttäjän suorituskykyä liiken teessä.

Lisätiedot

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys

Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Kehitysvammaisen epilepsia oikea lääkitys hyvän hoidon edellytys Seija Aaltonen, LT; psyk.el, kv-lääketieteen erityispätevyys KTO:n johtaja, johtava ylilääkäri Kehitysvammaisuuteen liittyvät erityispiirteet

Lisätiedot

Riippuvuutta aiheuttavat lääkkeet. Martta Palttila-Pulli 14.5.2013

Riippuvuutta aiheuttavat lääkkeet. Martta Palttila-Pulli 14.5.2013 Riippuvuutta aiheuttavat lääkkeet Martta Palttila-Pulli 14.5.2013 HIEMAN HISTORIAA Vuosisatoja: alkoholi opium kannabis 1800-luku: kloraalihydraatti bromiyhdisteet Hoffmanin tipat: morfiini+kodeiini+alkoholi+eetteri

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

Hoitoympäristön aiheuttama opioidiriippuvuus

Hoitoympäristön aiheuttama opioidiriippuvuus 260417 Hoitoympäristön aiheuttama opioidiriippuvuus Yl juha Kemppinen 26.4.2017 yl juha kemppinen 1 Ida Kemppinen 2001 (8v) Juha.kemppinen@eksote.fi GSM 040-1993959 www.juhakemppinen.fi Juha KT Kemppinen,

Lisätiedot

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito

Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Päihteet, terveys ja erityispalvelut -ajankohtaispäivät Juvenes, Tampere Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Pekka Heinälä 29.1.2010 ALKOHOLINKULUTUS SATAPROSENTTISENA ALKOHOLINA HS 151209 1 Käypä

Lisätiedot

Miten tunnistat päihdeongelmaisen? (jakoversio ilman kuvia)

Miten tunnistat päihdeongelmaisen? (jakoversio ilman kuvia) Miten tunnistat päihdeongelmaisen? (jakoversio ilman kuvia) Jyväskylä alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Harri Seppälä Päihdepalveluiden vastuulääkäri Attendo Terveyspalvelut Miten potilaan päihteidenkäytöstä

Lisätiedot

Ahdistuneisuushäiriöt

Ahdistuneisuushäiriöt Anksiolyytit Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Ahdistuneisuushäiriöt sosiaaliset yms. fobiat paniikkihäiriö traumaperäinen stressihäiriö

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Asia: Pyydetty lausunto huumausaineita koskevasta rangaistuksen mittaamiskäytännöstä.

Asia: Pyydetty lausunto huumausaineita koskevasta rangaistuksen mittaamiskäytännöstä. Professori Erkki Vuori Asia: Pyydetty lausunto huumausaineita koskevasta rangaistuksen mittaamiskäytännöstä. Tutustuttuani minulle toimitettuun aineistoon, johon kuuluvat Helsingin käräjäoikeuden Huumausainerikosten

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle Liite I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle 1 Tieteelliset päätelmät Ottaen huomioon arviointiraportin, jonka lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC)

Lisätiedot

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos

Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Mirja Koivunen Yleislääketieteen erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Länsi-Suomen Diakonialaitos Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan sitä, että kuolevaa potilasta rauhoitetaan

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Ahdistuneisuuden hoidossa käytettävät lääkkeet, anksiolyytit

Ahdistuneisuuden hoidossa käytettävät lääkkeet, anksiolyytit Ahdistuneisuuden hoidossa käytettävät lääkkeet, anksiolyytit Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Ahdistuneisuushäiriöt q sosiaaliset yms.

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Tilastoja liikennejuopumustutkimuksista (verinäytetutkimukset + tarkkuusalkometrimittaukset)

Tilastoja liikennejuopumustutkimuksista (verinäytetutkimukset + tarkkuusalkometrimittaukset) 1 (6) 27.3.2019 Tilastoja liikennejuopumustutkimuksista (verinäytetutkimukset + tarkkuusalkometrimittaukset) Kaavio 1. Liikennejuopumustutkimukset verinäytteistä ja hengitysilmasta 2010-2018 (alkoholi

Lisätiedot

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta?

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Näkyykö kuntouttava työote RAIsta? Pia Vähäkangas TtT, Sosiaali- ja terveysjohtaja, erityisasiantuntija Harriet Finne-Soveri, tutkimusprofessori 31.3.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Toimintakyky

Lisätiedot

Vierotushoitolääkkeitä. 16.12.2011 Elina Jussila

Vierotushoitolääkkeitä. 16.12.2011 Elina Jussila Vierotushoitolääkkeitä 16.12.2011 Elina Jussila Oireenmukaisia lääkkeitä Vierotushoitolääkkeiden valikoima on aika suppea Takykardiaan ja vierotusoireista johtuvaan hypertensioon käytetään tavallisimmin

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET

LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET UNIVERSITY OF TURKU LÄÄKEHAITTOJEN EHKÄISYN MAHDOLLISUUDET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Anksiolyyttiset lääkeaineet ja unilääkkeet

Anksiolyyttiset lääkeaineet ja unilääkkeet 24. Anksiolyyttiset lääkeaineet ja unilääkkeet Anksiolyyttiset lääkeaineet ja unilääkkeet Tuskaisuutta, epävarmuutta ja pelkoa poistamaan on käytetty ihmiskunnan historian aikana lukuisia aineita. Eräät

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?

Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

ECT-POTILAAN HOITO OPAS LÄÄKÄRILLE JA HOITAJALLE

ECT-POTILAAN HOITO OPAS LÄÄKÄRILLE JA HOITAJALLE ECT-POTILAAN HOITO OPAS LÄÄKÄRILLE JA HOITAJALLE 04.03.2014 2 (13) SISÄLLYSLUETTELO SÄHKÖHOITO JA SEN PARANTAVAT VAIKUTUKSET ECT-HOIDON INDIKAATIOITA ECT-HOIDON VASTA-AIHEET TYÖNJAKO ECT-POTILAAN HOIDOSSA

Lisätiedot

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa?

Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Dementiapotilaan käytösoireiden hoito milloin ja mitä lääkettä uskaltaa antaa? Petteri Viramo Geriatrian ja yleislääketieteen el, LT Caritas Palvelut Oy GPF:n kevätkoulutus, Helsinki 5.5.2017 Taustaa Muistisairaudet

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Mitä on strukturoitu tutkiminen. Strukturoitu vs semistrukturoitu haasta@elu. Kokonais)lanteen kartoitus. PÄLY Päihdepotilaan strukturoitu tutkiminen

Mitä on strukturoitu tutkiminen. Strukturoitu vs semistrukturoitu haasta@elu. Kokonais)lanteen kartoitus. PÄLY Päihdepotilaan strukturoitu tutkiminen Päihdepo)laan strukturoitu Solja Niemelä LT, psyk el, päihdelääke)eteeen ep Päihdehoidon kliininen ope@aja Turun yliopisto Esityksen sisältö Vieroitusoireiden arvioin) Päihdehäiriön arvioin) Diagnos)ikka

Lisätiedot

PALLIATIIVINEN SEDAATIO

PALLIATIIVINEN SEDAATIO PALLIATIIVINEN SEDAATIO Juha Nevantaus Osastonylilääkäri Keski-Suomen Keskussairaala 28.11.2013 Päätös saattohoitoon siirtymisestä tehdään neuvotellen potilaan kanssa ja merkitään selkeästi sairauskertomukseen.

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että

Lisätiedot

Tiedote 1 (8) Liite

Tiedote 1 (8) Liite Tiedote 1 (8) Liite 24.3.2017 LIIKENNEJUOPUMUSTUTKIMUSTEN VUOSITILASTO 2016 JOHDANTO Tässä raportissa on esitetty liikennejuopumustapauksia koskevat alkoholi- sekä huumaus- ja lääkeainetutkimusten vuositilastot

Lisätiedot

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja

Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Historia Toiminta aloitettiin vuonna 2010 TAYS ketjulähetti koulutus Arviot TAYS:n Päihdepsykiatrian

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Syöpäkivun lääkehoito

Syöpäkivun lääkehoito EGO 30.10.2015 Helsinki Syöpäkivun lääkehoito Katri Hamunen HYKS Kipuklinikka Syöpäkivun hoidon tavoi8eet Kivun lievitys yöunen turvaaminen lepokivun lievitys liikekivun lievitys Hai8avaikutusten seuranta

Lisätiedot

Zopiclone Orion. Päivämäärä: , Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Zopiclone Orion. Päivämäärä: , Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Zopiclone Orion Päivämäärä: 16.11.2016, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Unettomuus on yleinen unihäiriö,

Lisätiedot

Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa

Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa Bentsodiatsepiiniriippuvaisen hoidon toteuttaminen avoterveydenhuollossa J-P. Visapää, LL Kymenlaakson A-klinikkatoimi Helsingin Diakonissalaitos, Huumepäivystysosasto Taustaa Suurin osa suomalaisista

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi

Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen

Lisätiedot

RIIPPUVUUDET OSA 1. Voimaa Arkeen Sari Fältmars

RIIPPUVUUDET OSA 1. Voimaa Arkeen Sari Fältmars RIIPPUVUUDET OSA 1 Voimaa Arkeen 8.10.2019 Sari Fältmars MIKSI PÄIHTEITÄ KÄYTETÄÄN? Ilmiö on vanha Irrottautuminen normaalista tajunnantilasta Toivotaan muutosta vallitsevaan olotilaan tai vallitseviin

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö

Lisätiedot

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista

Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri Muistisairauden käytösoireet 25.4.2017 Maija-Helena Keränen Geriatri Muistisairaus Sairaus, joka heikentää sekä muistia että toimintakykyä ja muita tiedonkäsittelyn alueita (kielelliset toiminnat, näönvarainen

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

PSYYKENLÄÄKKEIDEN HAITTA- JA YHTEISVAIKU- TUKSET IKÄÄNTYNEILLÄ Opas Siilinjärven kotihoitoon

PSYYKENLÄÄKKEIDEN HAITTA- JA YHTEISVAIKU- TUKSET IKÄÄNTYNEILLÄ Opas Siilinjärven kotihoitoon OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA PSYYKENLÄÄKKEIDEN HAITTA- JA YHTEISVAIKU- TUKSET IKÄÄNTYNEILLÄ Opas Siilinjärven kotihoitoon T E K I J Ä T : Sari Kalliokoski

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Kuolevan lapsen kivunhoito

Kuolevan lapsen kivunhoito Kuolevan lapsen kivunhoito Jukka Pouttu Lasten ja nuorten sairaala HUS SULAT 28.01.2016 Lisää aiheesta: DUODECIM: Kuolevan potilaan oireiden hoito Käypä hoito -suositus Julkaistu: 28.11.2012 Kuolevan lapsen

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalla lääkärille Tarkistuslista hoidon jatkuvaan seurantaan mahdollisessa web-pohjaisessa jakelussa Tarkistuslista 2 tarkistuslista Attentin 5mg tabletti

Lisätiedot

OPIOIDILÖYDÖKSET PALJASTAVAT LÄÄKKEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN

OPIOIDILÖYDÖKSET PALJASTAVAT LÄÄKKEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN OPIOIDILÖYDÖKSET PALJASTAVAT LÄÄKKEIDEN VÄÄRINKÄYTÖN Erkki Vuori, professori 01.10.2009 Lääketieteellinen tiedekunta OIKEUSLÄÄKETIETEELLISEN KUOLEMAN- SYYNSELVITYKSEN KATTAVUUS v 2006 Ikäryhmä Kuolleet

Lisätiedot

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO Mielenterveyden ensiapu 21.2.2008 Esa Nordling PSYKOOSIT kosketus todellisuuteen joko laajasti tai rajatusti heikentynyt sisäiset ja ulkoiset ärsykkeet voivat sekoittua kaoottisella

Lisätiedot

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58

bukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58 10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet

Lisätiedot

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät

Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Lääkkeettömät kivunhoitomenetelmät Mihin lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä tarvitaan? Lääkehoidon tueksi ei välttämättä korvaajaksi! Krooninen kipu on monimuotoinen ja vaikea ongelma ei ole olemassa yhtä

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN LAITOS Kimmo Kuoppasalmi THL 1876/4.00.00/2017 08.11.2017 1(4) Valtakunnansyyttäjänvirasto / Valtisyyttäjä Leena Metsäpelto Lintulahdenkuja 4 00530 Helsinki Asia: Huumausaineena

Lisätiedot

Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji

Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji Päihteiden käytön katkaiseminen on taitolaji Pienet pohjalaiset Päihdepäivät Seinäjoki 17.11.2008 Antti Holopainen Ylilääkäri Järvenpään sosiaalisairaala Sisältöä Miten syntyy katkaisemisen tarve? Mitä

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

LUOKITTELUSTA PÄIHDEONGELMAT. HAITALLINEN KÄYTTÖ (F1x.1) 25.4.2011 PÄIHDEONGELMAISEN KIVUN, AHDISTUKSEN JA UNIHÄIRIÖN HOITO

LUOKITTELUSTA PÄIHDEONGELMAT. HAITALLINEN KÄYTTÖ (F1x.1) 25.4.2011 PÄIHDEONGELMAISEN KIVUN, AHDISTUKSEN JA UNIHÄIRIÖN HOITO PÄIHDEONGELMAISEN KIVUN, AHDISTUKSEN JA UNIHÄIRIÖN HOITO EL SOILI LAMMINEN KOKKOLA 28.4.2011 LUOKITTELUSTA ICD-10 ryhmä F10-19 Alko, opi, THC, bzd, amf Omat dg-koodit päihtymys, haitallinen käyttö, riippuvuus,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN LÄÄKEHOIDON KOKONAISARVIOINTI

MONIAMMATILLINEN LÄÄKEHOIDON KOKONAISARVIOINTI MONIAMMATILLINEN LÄÄKEHOIDON KOKONAISARVIOINTI - APUNA IÄKKÄIDEN RATIONAALISEN LÄÄKEHOIDON TOTEUTUMISESSA Maininta u Esityksessä on hyödynnetty osin FaT Saija Leikolan materiaaleja, joita hän on käyttänyt

Lisätiedot

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli)

Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Aripiprazole Sandoz (aripipratsoli) Esite potilaille/heistä huolehtiville henkilöille Tämä esite sisältää tärkeitä turvallisuustietoja, joihin sinun on tutustuttava ennen aripipratsolihoidon aloittamista

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN

TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN TIIVISTETTY TOIMINTAOHJE LÄÄKÄREILLE LÄÄKKEELLISEN AVOKATKAISUN TOTEUTTAMISEKSI YHDESSÄ A-KLINIKAN KANSSA Lääkkeellinen avokatkaisu on yksi A-klinikalla toteutettavista hoitomuodoista. Sen tavoitteena

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Käytösoireet muistisairauksissa seminaari, 18.5.2017, Helsinki Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory) Ilona Hallikainen, PsT, psykologi, tutkija Itä-Suomen Yliopisto, Aivotutkimusyksikkö

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma

Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Potilasturvallisuuden varmistaminen sekavan potilaan hoidossa Neurologin näkökulma Seppo Soinila TYKS Neurotoimialue TY Neurologian oppiaine 13.4.2016 Sekavuus Orientaation, tarkkaavuuden, loogisen ajattelun,

Lisätiedot

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista Seuraava tarkistuslista on tarkoitettu auttamaan metyylifenidaattia sisältävän lääkkeen määräämisessä vähintään 6-vuotiaille lapsille

Lisätiedot

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS 1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito

Lisätiedot

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan.

Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi. Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Potilaan opas VALDOXAN Suositukset maksan haittavaikutusten välttämiseksi Valdoxan voi aiheuttaa haittavaikutuksena mm. muutoksia maksan toimintaan. Tässä oppaassa kerrotaan suosituksista maksan haittavaikutusten

Lisätiedot

Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta

Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Vanhemmille/huoltajille Ensimmäisen annoksen jälkeen lääkäri pyytää lasta jäämään vastaanotolle vähintään kuuden

Lisätiedot

AMGEVITA (adalimumabi)

AMGEVITA (adalimumabi) AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten

Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Attentin 5mg tabletti - opas reseptin kirjoittavalle lääkärille Tarkistuslista ennen lääkkeen määräämistä mahdollista web-pohjaista jakelua varten Tarkistuslista 1: ennen Attentin 5mg tablettien määräämistä

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot