PÄÄTÖS. Joutsan seudun jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen,

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 105/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/29/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Joutsan seudun jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Joutsa Joutsan kunta Länsitie JOUTSA LAITOS JA SEN SIJAINTI Joutsan seudun jätevedenpuhdistamo sijaitsee Joutsan kunnan Jousan kylässä tilalla Hapetuslammikko, RN:o 31:1, noin 1,4 km etäisyydellä Joutsan kunnan keskustasta luoteeseen. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan tiiviillä noin 860 metrin pituisella purkuputkella Angesselkään noin 200 metrin etäisyydelle rannasta. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Keski-Suomen ympäristökeskuksen antaman päätöksen dnro KSU-2001-Y-846/121 mukaisesti luvan saajan on tullut jättää mennessä lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 a) nojalla. Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätösten dnro KSU-2001-Y-846/121 ( ja ) lupamääräyksessä 1) on muun ohella edellytetty, että vesistöön johdettava jätevesi täyttää ohijuoksutukset ja ylivuodot mukaan lukien seuraavat vaatimukset lukien: LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 Pitoisuusarvo enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7ATU Kok. P 0,8 90 COD Cr Kiintoaine Puhdistustulokset lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina. Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen kokonaismäärän poistoon ja puhdistamoa on hoidettava niin, että se nitrifioi, mikäli tämä voi tapahtua puhdistustulosta vaarantamatta. Keski-Suomen ympäristökeskus on antamallaan päätöksellä dnro KSU-2001-Y-846/121 pidentänyt ympäristönsuojelulain 115 :n nojalla uuden puhdistamon käyttöönotolle asetettua määräaikaa saakka. ALUEEN KAAVOITUS JA LAITOKSEN LÄHIYMPÄRISTÖ PURKUVESISTÖ JA SEN TILA Lähiympäristössä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2002 jälkeen. Puhdistamoalue sijaitsee kaavoittamattomalla haja-asutusalueella. Joutsan kunnan suunnitelmien mukaan alue tulee myöhemmin sijoitettavaksi Joutsan Kirkonkylän osayleiskaavaan. Puhdistamoalue on Keski-Suomen maakuntakaavassa merkitty merkinnällä et (yhdyskuntateknisen huollon alue). Merkinnällä osoitetaan kuntien yhteistä vedenhankintaa palvelevat tekopohjavesilaitosalueet tai jäteveden käsittelyä palvelevat jätevedenpuhdistamoalueet. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Puhdistamoalueen ympäristö on metsää. Lähimmät kaksi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 370 metrin etäisyydellä puhdistamorakennuksesta länteen. Jätevedenpuhdistamolta johdetaan jätevedet Angesselkään, joka on Natura2000-verkostoon kuuluva kohde (FI ). Angelsselän ja Puttolanselän eteläosan alue on arvokas vesilintujen muuttoaikainen levähdyspaikka etenkin syksyisin. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Angesselän rannalla. Angesselkä kuuluu Sysmän reitin (14.8) valuma-alueeseen. Käsitellyt jätevedet johdetaan noin 860 metrin pituisella purkuputkella Angesselkään noin 200 metrin etäisyydelle rannasta. Puhdistamon yläpuolella olevan Angesselän vesi on ollut tarkkailutulosten mukaan karua tai lievästi rehevää a-klorofyllin määrän perusteella vuosina Puhdistamon yläpuoliselta havaintoasemalta Myllykoski saatujen tarkkailutulosten mukaan pintaveden keskimääräiset fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 6-9 µg/l, keskimääräiset klorofyllipitoisuudet välillä 2,6 4,0 µg/l ja keskimääräiset kokonaistypen pitoisuudet välillä

3 ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA µg/l. Myllykosken vesi on ollut kirkasta ja vähäravinteista. Veden happitilanne on ollut hyvä. Puhdistamon alapuoliselta havaintoasemalta Angesselkä 1 saatujen tarkkailutulosten mukaan Angesselkä voidaan luokitella lievästi reheväksi vesistöksi fosfori- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella. Vuosina pintaveden keskimääräiset fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 4-21 µg/l, klorofyllipitoisuudet välillä 3,2 5,2 µg/l ja kokonaistypen pitoisuudet välillä µg/l. Veden happitilanne on ollut hyvä. Puhdistamon alapuolisen havaintoaseman Angesselkä 5 tuloksista laskettujen keskimääräisten fosforikuormitusten perusteella Joutsan seudun jätevedenpuhdistamolta lähtevä fosforikuorma on ollut noin 3 17 % pintaveden kuormasta vuosina Puhdistamolta lähtevä kuormitus on aiheuttanut noin 0,6-4,7 µg/l keskimääräisen fosforipitoisuuden ja noin µg/l keskimääräisen typpipitoisuuden lisäyksen Myllykosken vuosien keskivirtaamaan laskettuna. Angesselällä harjoitetaan monipuolista vapaa-ajan kalastusta. Katiska- ja verkkokalastus ovat suosituimpia pyyntimuotoja. Vuosina 2007, 2009 ja 2011 suoritettujen kalataloudellisten tarkkailuiden tulosten perusteella Angesselän kalastossa ei näy merkkejä kalastomuutoksista, jotka voisivat olla seurausta rehevöitymisestä. Havaskokeet osoittivat, että pyydysten limoittuminen oli vähäistä. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Suonteen pohjoisosaan kuuluva Angesselkä on ekologiselta tilaltaan hyvässä kunnossa. Toimenpideohjelman mukaan maatalous on Sysmän reitin suurin kuormittaja, ja sen osuus on fosforikuormituksesta noin 31 % ja typpikuormituksesta noin 21 %. Pistekuormituksen osuus sekä typpi- että fosforikuormituksesta on noin 4 %. Suurimmat pistekuormittajat ovat Taimen Oy:n Joutsan kalanviljelylaitos ja Joutsan seudun jätevedenpuhdistamo, jotka molemmat kuormittavat Angesselkää. Toimenpideohjelman mukaan yhdyskuntien jätevesien käsittelyä tehostetaan erityisesti, kun jätevedet kohdistuvat pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan tai tila uhkaa heiketä ja joissa vesistön tilaa voidaan parantaa yhdyskuntien jätevesien tehostetun puhdistuksen avulla. Typen poistoa tehostetaan erityisesti silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa. Ravinteiden poistoa jätevesistä tehostetaan ja puhdistamoiden toimintaedellytyksiä parannetaan. Jätevesilietteestä huolehtiminen, puhdistamolietteen esikäsittelyn tehostaminen ja käsitellyn lietteen asianmukainen hyödyntäminen ovat myös tärkeä osa vesiensuojelua.

4 TOIMINNAN KUVAUS Yleiskuvaus toiminnasta sekä puhdistamon prosessit ja mitoitus Joutsan seudun jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostusperiaatteella toimiva aktiivilietelaitos, joka sisältää typenpoiston. Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna 2006, eikä sille ole hakemuksen mukaan vielä ilmennyt saneeraustarvetta. Laitos on tyypiltään esidenitrifikaatiolaitos (DN-prosessi), jossa denitrifikaatiovaihe on sijoitettu ennen aerobista vaihetta. Puhdistamo on kaksilinjainen. Kummankin linjan ilmastusprosessi on 4-osastoinen: 1. osasto 60 m 3 denitrifioiva osasto, 2. osasto 60 m 3 denitrifioiva/nitrifioiva osasto, 3. osasto 100 m 3 nitrifioiva osasto ja 4. osasto 180 m 3 nitrifioiva osasto. Osastosta 4 on nitraattikierrätys osastoon 1. Typenpoistoprosessissa käytetään jatkuvatoimista ammoniumtyppianalysaattoria nitrifikaation seurantaan. Puhdistamossa on kalkinsyöttölaitteisto jäteveden riittävän puskurikyvyn ylläpitämiseksi, nitrifikaation aiheuttamien ph:n liian voimakkaiden happamaan suuntaan olevien muutosten estämiseksi ja mahdolliseen ph:n säätöön. Laitos käsittää jäteveden virtaussuunnassa seuraavat toiminnot: tulopumppaamo, välppäys, ferrosulfaatin annostelu, hiekanerotus, kalkin annostelu, ilmastusallas (tilavuus 2 x 375 m 3 ), jälkiselkeytys (pinta-ala 2 x 100 m 2 ), sakeutus ja polymeerin annostelu. Fosforin saostamiseen käytettävän ferrosulfaatin annosmäärä on vuosina ollut keskimäärin g/m 3. Jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat: Parametri Mitoitus Q kesk, m 3 /d 900 Q mit, m 3 /d Q max, m 3 /h 150 BOD 7, kg/d 276 Kok. P, kg/d 14 Kok. N, kg/d 79 Hakemuksen mukaan jätevedenpuhdistamo on mitoitettu asukasvastineluvulle vuonna Vuonna 2011/2012 viemäröinnin piirissä on ollut henkilöä (osa kesäasuntoja). Vuonna 2020 viemäröinnin piirissä arvioidaan olevan noin henkilöä. Puhdistamolle johdettavat jätevedet ovat pääasiassa normaaleja yhdyskuntajätevesiä. Joutsan kunnan teknisen toimen hallinnoiman viemäriverkoston kokonaispituus on noin 60 km, josta saneeraamatonta betoniviemäriä on noin 300 metriä. Vuosina 2006 ja 2008 viemäriverkostoa on uusittu yhteensä noin 1,7 km. Samalla uusittiin yhteensä 48 viemärikaivoa. Joutsan kunnassa ei ole laadittu viemäriverkoston vuotovesiselvitystä tai kunnostussuunnitelmaa. Jätevesiviemäreitä uusitaan pääsääntöisesti vuotokorjausten ja viemärikaivojen uusimisen yhteydessä. Vuosien aikana puhdistamosta ohitettiin jätevettä vuonna 2009 yhteensä 350 m 3 ja vuonna 2010 yhteensä m 3. Ohitukset aiheutuivat pumppaamon sähkökatkosta ja tulopumppaamon häiriöstä.

5 Jätevedenpuhdistamolle johdetaan viiden vesiosuuskunnan jätevedet, yhteensä noin m 3 /a. Osuuskuntien viemäröinnin piirissä on yhteensä 368 kiinteistöä, joista loma-asuntoja on arviolta 212 kpl. Lisäksi osuuskuntien viemäriverkostoon on liitettynä kurssikeskus, 15 asukkaan palvelutalo sekä paloasema. Osuuskuntien hallinnoiman viemäriverkoston yhteispituus on noin 195,5 km. Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamolle tuleva jätevesimäärä (Q ka, m 3 /d) vuosina : Vuosi Q ka, m 3 /d Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus (kg/d) vuosina : Vuosi BOD 7ATU, kg/d Kok. P, kg/d 8,2 8,4 9,3 7,7 9,1 Kok. N, kg/d 51,2 49,7 52,5 47,1 57,2 COD Cr, kg/d Kiintoaine, kg/d Puhdistamon keskimääräisen tulokuormituksen (BOD 7ATU, kg/d) perusteella puhdistamon asukasvastineluku on vuosina ollut avl, kun yhden henkilön vuorokaudessa aiheuttamalle BOD 7 -kuormalle käytetään asukasvastinelukuna 70 g/as. Vastaavasti suurimman vuosittain mitatun tulokuormituksen (BOD 7ATU, kg/d) perusteella puhdistamon asukasvastineluku on vuosina ollut avl. Velvoitetarkkailutulosten mukaan orgaanisen aineksen ja fosforin tulokuormitus on nykytilanteessa laitoksen mitoitusarvojen rajoissa. Suurimman orgaanisen aineksen tulokuormituksen aikana puhdistamon laskennallinen asukasvastineluku on ylittänyt laitoksen mitoitusarvon vuonna 2010 (BOD 7ATU 620 kg/d, avl 8 857). Poikkeuksellisen suuri orgaanisen aineksen tulokuorma johtui hakemuksen mukaan viemäriverkoston laajentumisesta Tammijärvelle ja Luhankaan sekä Pohjois-Hartolan suuntaan. Puhdistamolle on vuosina tuotu sako- ja umpikaivolietteitä m 3 /a. Sako- ja umpikaivolietteet johdetaan suoraan sakeuttamoon. Ylijäämälietteen käsittely Ylijäämälietettä on vuosina muodostunut m 3 /vuosi. Lietteen määrän vähentyminen vuodesta 2006 ja asettuminen tasolle m 3 /a johtuu hakemuksen mukaan uuden puhdistamon ajamisesta optimikäyttöön. Ylijäämäliete pumpataan sekoittimiin ja selkeyttämöön ja edelleen vaihtolavalle ruuvikuljettimella. Liete puristetaan ruuvipuristimella % kuivaainetta sisältäväksi. Lietteeseen sekoitetaan polymeeria kuivauksen yhteydessä.

6 Tällä hetkellä kuivattu liete kompostoidaan jätevedenpuhdistamon tontilla salaojitetuissa altaissa ja käytetään entisen kaatopaikan maisemointiin ja kunnan suljettuihin viherrakentamiskohteisiin. Jatkossa liete on tarkoitus käsitellä rakennettavassa Joutsan Ekokaasu Oy:n biokaasulaitoksessa. Biokaasulaitos rakennetaan jätevedenpuhdistamon kanssa samalle kiinteistölle. Biokaasulaitoksen rakennustyöt on aloitettu maansiirtotöillä. Laitoksen on tarkoitus valmistua vuoden 2013 loppuun mennessä. Toiminnalle on Joutsan kunnan teknisen lautakunnan lupajaosto myöntänyt ympäristöluvan ( 31). Joutsan Ekokaasu Oy on jättänyt Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle hakemuksen laitoksen lannoitevalmistelain ja sivutuoteasetuksen mukaisesta hyväksynnästä. Kuivattu liete voitaisiin toimittaa biokaasulaitokselle vaihtolavalla, mutta siihen jouduttaisiin lisäämään vettä, jotta se olisi pumpattavaa. Todennäköisempi vaihtoehto on johtaa liete suoraan putkea pitkin biokaasulaitokselle. Tällöin kuiva-ainepitoisuuden tulisi olla maksimissaan n. 7 % (ylimääräinen vesi menee purkuputkea pitkin vesistöön). Liete johdetaan ensin 20 m 3 hygienisointiyksikköön ja siitä edelleen biokaasureaktioon ja jälkikaasualtaaseen. Jälkikaasualtaasta liete siirretään varastosäiliöön odottamaan peltolevitystä. Liete hyödynnetään peltoviljelyksessä lannoitteena ja maanparannusaineena. Kemikaalit ja energian käyttö Liikenne Fosforin saostamiseen käytetään ferrosulfaattia. Vuosina puhdistamolla on käytetty ferrosulfaattia kg/a ja lietteen kuivauksessa on käytetty polymeeriä kg/a. Kalkkia on käytetty 0,8-13,7 t/a samana ajanjaksona. Sähköenergiaa on kulunut vuosina keskimäärin kwh vuodessa. Sähkönkulutusta on pyritty pienentämään tulopumppaamojen ja ilmastuskompressorien taajuusmuuttajilla, jotka on säädetty viimeksi vuoden 2010 kesällä. Liikennöinti jätevedenpuhdistamolle tapahtuu Mämmiläntieltä, joka on yksityistie. Liikenne käsittää puhdistamon valvontaan ja huoltoon liittyvää liikennettä ja raskaampaa tarvikeliikennettä.

7 PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevesien käsittelytulos ja päästöt vesistöön Vesistöön johdetun jäteveden BOD 7ATU -, COD Cr -, fosfori- ja typpipitoisuuksien ja päästöjen sekä poistotehojen vuosikeskiarvot ovat olleet vuosina seuraavat: BOD 7ATU mg/l 7,0 7,8 4,5 5,9 10,7 kg/d 5,2 5,8 3,7 3,9 7,2 % 97,2 97,2 98,1 98,0 97,3 Kok. P mg/l 2,1 0,45 0,49 0,59 0,85 kg/d 1,6 0,33 0,4 0,39 0,57 % 80,5 96,1 95,7 94,9 93,8 Kok. N mg/l 37,9 31,2 36,4 45,6 35,2 kg/d 28,2 23,1 29,8 30,4 23,4 % 44,9 53,5 43,2 35,5 59,4 COD Cr mg/l 57,7 46,5 42,2 50,1 54,1 kg/d 42,9 34,4 34,6 33,4 35,9 % 90,3 92,4 92,6 91,9 94,2 Vuosina ammoniumtypen nitrifiointiaste on ollut 42,2-85,0 %, vesistöön menevän jäteveden ammoniumtypen pitoisuus 7,3-30,1 mg/l ja päästö vesistöön 5,4-22,1 kg/d. Kiintoainepäästö vesistöön on vuosina ollut 7,3-13,6 kg/d, vesistöön menevän veden kiintoainepitoisuus 10,1-20,5 mg/l ja kiintoaineen poistuma puhdistusprosessissa 95,4-96,8 %. Puhdistamon neljännesvuosikeskiarvoina laskettu käsittelytulos on ollut vuosina seuraava: Vuosi Jakso /4 2/4 3/4 4/4 1/4 2/4 3/4 4/4 1/4 2/4 3/4 4/4 BOD 7ATU mg/l 4,7 5,0 4,5 3,7 6,8 6,6 3,6 6,4 21,3 6,2 6,7 13,1 % 98,6 97,3 98,3 98,2 97,9 97,9 98,9 97,4 95,2 98,1 98,5 97,1 Kok. P mg/l 0,45 0,45 0,57 0,50 0,80 0,44 0,30 0,82 1,1 0,4 0,88 1,6 % 97,1 95,1 95,3 94,8 93,7 95,7 97,6 92,5 92,7 96,0 94,9 89,5 COD Cr mg/l 44,1 49,8 44,7 32,6 53,4 50,1 43,4 53,1 78,3 39,2 49,2 62,8 % 94,9 88,6 92,4 93,2 91,8 92,0 93,2 90,6 90,9 94,5 94,9 94,9 Kiintoaine mg/l 8, ,4 12,3 12,5 8,2 7,6 15,4 33,3 11,3 13,2 33,4 % 98,0 97,3 96,5 95,5 96,0 97,3 97,2 94,5 93,4 97,6 97,5 95,4 Jäteveden käsittelytulos on vuosina pääosin täyttänyt voimassa olevassa luvassa asetetut käsittelyvaatimukset. Vuoden 2009 jaksolla 4/4

8 sekä vuoden 2010 jaksoilla 1/4, 3/4 ja 4/4 lupaehdot eivät täyttyneet fosforin pitoisuuden osalta. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Varastointi ja jätteet Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Kemikaaleja käsitellään vain sisätiloissa. Jäteveden kanssa kosketuksissa olevat rakenteet ovat vesitiivistä materiaalia. Puhdistamolietteen lisäksi puhdistamolla syntyy välppä- ja hiekanerotusjätettä noin 1,2 t viikossa, mikä vastaa noin 39 m 3 vuodessa. Välppäys- ja hiekanerotusjäte toimitetaan käsiteltäväksi Kujalan kompostointilaitokselle. Päästöt ilmaan, haju ja melu PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Puhdistamo toimii suljetusti, tuloputki tuo jäteveden puhdistamolle ja jätevesi johdetaan putkella biokaasulaitokseen. Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu ilmapäästöjä, eikä hajuja. Melupäästöt ovat vähäiset. Puhdistamo on rinnakkaissaostusperiaatteella toimiva aktiivilietelaitos, jossa on myös typenpoisto. Lisäksi puhdistamon hyvällä hoidolla ja prosessien tarkalla säädöllä voidaan saavuttaa laitteiston optimaaliset puhdistustehot. Biokaasulaitos sisältyy myös parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Varsinainen toiminta tapahtuu suljetussa puhdistamorakennuksessa, eikä siitä aiheudu ympäristövaikutuksia pölyn, hajun tai melun muodossa. Toiminnan vesistövaikutusten arvioidaan olevan vähäisiä. Kriittinen ravinne fosfori poistuu lähes kokonaan. Tarkkailutulosten mukaan ravinteiden poistumaprosentit ovat olleet vuosina seuraavat: kokonaistyppi %, kiintoaine %, COD Cr %, kokonaistyppi %, NH 4 -N %, BOD 7ATU %, nitrifikaatioaste %. Vuonna 2011 tehtyjen verkkokoekalastusten saaliin määrää pidettiin tyypillisenä niukkaravinteiselle järvelle. Saalis koostui kymmenestä kalalajista. Runsaimmat saalislajit olivat ahven ja särki. Havaskokeiden tulosten perusteella pyydysten likaantuminen oli vuonna 2011 hiukan voimakkaampaa kalanviljelylaitoksen ja jätevedenpuhdistamon alueella kuin kontrollialueella Viherissä. Pyydysten likaantuminen oli kuitenkin sekä kontrolli- että vaikutusalueella vähäisempää kuin vuonna 2007 tai Biokaasulaitoksen valmistuttua hajuhaittoja ja päästöjä ilmaan ei synny, koska lietteet käsitellään suljetussa kierrossa biokaasulaitoksella. Päästöt veteen myös vähenevät, koska nykyistä suurempi osa vesistä ohjautuu biokaasulaitokselle suljettuun kiertoon, eikä purkuvesistöön. Angesselän eteläinen osa ja alue, johon jätevedenpuhdistamon purkuputki on sijoitettu, kuuluvat Angesselän-Puttolanselän Natura2000-verkostoon (FI ). Alue on arvokas vesilintujen muutonaikainen levähdyspaikka etenkin syksyisin. Etenkin Sairastenlahti on laulujoutsenten ja puolisukeltajien

9 suosima ruokailupaikka. Alueella esiintyy seuraavia lintudirektiivin liitteen I lintulajeja: laulujoutsen, ruskosuohaukka ja uivelo. Lisäksi alueella tavataan lukuisia muita muuttolintuja, kuten heinätavi, jänkäkurppa, pikkulokki, pilkkasiipi, sinisorsa ja tukkakoskelo. Hakija arvioi jätevedenpuhdistamon toiminnalla olevan vähäinen vaikutus Natura2000-verkostoon kuuluvalle alueelle (Angesselkä-Puttolanselkä). Jätevedenpuhdistamolta Angesselkään tuleva fosforikuormitus oli vain 0,5 % Angesselän kokonaiskuormasta vuonna TYPENPOISTOTARPEEN ARVIOINTI YMPÄRISTÖRISKIT JA POIKKEUSTILANTEET Joutsan jätevedenpuhdistamon asukasvastineluku on mitoitusarvojen perusteella vuonna Mitoitusarvot on esitetty Joutsan jätevedenpuhdistamon yleissuunnitelmassa Joutsan kunnan jätevedenpuhdistamon ja Taimen Oy:n Joutsan kalanviljelylaitoksen jätevesien purkuvesistön velvoitetarkkailun vuoden 2010 vuosiyhteenvedon tulosten perusteella ei ole erityistä tarvetta tehostaa puhdistamon typenpoistoa. Vuonna 2010 vuotuinen kokonaistypen poistumaprosentti oli 56 %. Puhdistamolla tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota prosessin häiriöttömyyteen. Purkuvesien velvoitetarkkailun elokuun tutkimuskerralla todettiin, että Angesselällä sekä leville käyttökelpoinen typpi että fosfori olivat kuluneet vähiin, joten molemmat rajoittivat levien kasvua. Syvänteen happitilanteen todettiin olevan hyvä koko vuoden ajan. Maaliskuun lopussa havaitut, Angesselän pohjanläheisten vesikerrosten kohonneet ravinnepitoisuudet johtuivat hetkellisestä puhdistamon toimintahäiriöstä ja sen johdosta lisääntyneestä kuormituksesta. Joutsan kunta katsoo, että puhdistamo toimii normaalissa prosessissaan lupaehtojen mukaisesti, eikä lupaehtojen tiukentamiselle ole tarvetta. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Toimintahäiriöihin, kuten ohijuoksutukseen on varauduttu laatimalla puhdistamolle pelastussuunnitelma ja turvallisuusohjeet. Laitos ei ole suoranaisesti varautunut sähkökatkoksiin. Käyttö- ja päästötarkkailu Jätevedenpuhdistamon käyttö- ja päästötarkkailu tehdään Keski-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessään hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Käyttötarkkailu käsittää tulevan ja lähtevän vesimäärän mittauksen ja kirjanpidon myös näytteenottoajankohdista, käytettyjen saostuskemikaalien määristä, vastaanotettujen sako- ja umpikaivolietteiden määristä, kuivatun ylijäämälietteen määrä, sijoituspaikat ja ajankohta sekä mahdollisista viemäriverkoston ylivuodoista ja puhdistamon ohijuoksutuksista.

10 Päästötarkkailun näytteet otetaan puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevedestä automaattisilla näytteenottimilla virtaamapainotteisina vuorokauden kokoomanäytteinä. Näytteitä otetaan 8 kertaa vuodessa ja näytteenottoajankohdat sijoitetaan siten, että jokaisella neljännesvuosijaksolle sattuu kaksi näytteenottokertaa. Kokoomanäytteistä tehdään seuraavat määritykset: ph, johtokyky, kiintoaine, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa sekä alkaliniteetti. Lähtevästä jätevedestä määritetään lisäksi liukoinen fosfaattifosfori, kokonaisrauta ja liuennut rauta. Lisäksi jokaisella näytteenottokierroksella otetaan kertanäyte ilmastusaltaan lietteestä. Tästä näytteestä analysoidaan kiintoaine ja hehkutushäviö. Vesistötarkkailu Vesistötarkkailu suoritetaan yhteistarkkailuna Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiirin (kirje nro 0992A459/111) hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Havaintoasema Näytteenottokuukausi VI VII VIII Myllykoski x x x Joutsansalmi 2 x x x Angesselkä 3 x x x Angesselkä 1 o o v Angesselkä 5 o o v Oravakivensalmi x x x Näytteenotto: x: 1 m o: lisäksi 5, 10, 15 m Kok-P v: 1, 10, 20, 30 m liuk-p; lisäksi 5, 15 m Kok-P Näytteistä analysoidaan elokuun näytteenottokerralla happi, ph, sähkönjohtavuus, sameus, väri, COD Mn, kokonaisfosfori, kokonaistyppi sekä a- klorofylli. Muulloin näytteistä analysoidaan sameus, väri, kokonaisfosfori, kokonaistyppi sekä a-klorofylli. Tämän lisäksi analysoidaan havaintoasemilta Myllykoski ja Joutsansalmi 2 koliformiset bakteerit (44 C). Kalataloudellinen tarkkailu Kalataloudellinen tarkkailu suoritetaan yhteistarkkailuna Keski-Suomen TEkeskuksen päätöksellään hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuun sisältyy havaskokeet, tiedustelu ja verkkokoekalastus (Nordic). Tarkkailutoimien toteuttamisvuosi Havaskokeet x x Tiedustelu x (koskien vuotta 2009) Verkkokoekalastus x Nordic Raportti

11 HAKIJAN ESITYS LUPAEHDOIKSI HAKEMUKSEN KÄSITTELY Mikäli tarkkailuohjelma jatkuu vuoden 2010 jälkeen vanhojen ympäristölupien perusteella, tulee ohjelmaa jatkaa uuden hyväksymiseen saakka siten, että havaskokeen tehdään joka toinen vuosi (seur. 2011), tiedustelu joka 5. vuosi (v. 2015) ja verkkokoekalastus (Nordic) joka 4. vuosi (v. 2011). Hakija on esittänyt, että lupamääräyksiä tarkistettaessa puhdistamolta lähtevää jätevettä ja käsittelytehoa koskevat lupamääräykset säilytetään ennallaan. Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan , , , , , ja Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Joutsan kunnan sekä Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Joutsan kunnanvirastossa. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Joutsan Seutu -lehdessä. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä sekä Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta. 1) Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunnan ympäristöterveysjaosto ( , 88, terveydensuojeluviranomainen) Jätevedenpuhdistamon liete olisi hygienisoitava, mikäli alueelle suunniteltu biokaasulaitos jää rakentamatta. Hakemuksen muilta osin ei ole huomautettavaa. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue ( ) Keski-Suomen ELY-keskuksen esitys uusiksi jätevedenpuhdistamon päästörajoiksi alkaen on: Pitoisuusarvo enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7ATU Kok. P 0,5 95

12 COD Cr Kiintoaine Ammoniumtyppi 4 90 Kok. N - 50 Edellä olevat päästörajat tulee saavuttaa neljännesvuosikeskiarvoina tarkasteltuna, kokonaistypen osalta tarkastelu vuositasolla. Tarkkailujakson tulosta laskettaessa tulee laskelmissa olla mukana jätevedenpuhdistamolla suoritetut ohijuoksutukset, vesihuoltolaitosten verkostoissa tapahtuneet mahdolliset ylivuodot sekä muut poikkeukselliset tilanteet, millä on saattanut olla vaikutusta jäteveden käsittelyyn. Keski-Suomen ELY-keskuksen mielestä Joutsan keskusjätevedenpuhdistamon annettavaan ympäristölupaan tulee asettaa velvoite typen kokonaismäärän vähentämiselle. Vesistövaikutuksista laadituista raporteista on todettavissa, että havaintoasema Angesselkä 1 kesäkerrostuneen vesipatsaan typpipitoisuus on pintavedestä poiketen alusvedessä merkittävästi korkeampi, syvyydessä 55 metriä. Vaikutustarkkailun perusteella ei pystytä luotettavasti arviomaan kuinka suuri osuus kokonaistypestä on ammonium- tai nitraattityppenä kesäkerrostuneessa alusvedessä. Havaintoasema Angesselkä 1 tarkkailun riittämättömyys on selkeimmin nähtävissä talvikerrostuneen vesipatsaan vedenlaatutietojen puuttumisena. Yleisenä arviona käytössä olevien tulosten perusteella voidaan kuitenkin todeta, että talvikerrostuneen veden laadussa on havaittavissa jätevesien aiheuttamat muutokset huomattavan selkeästi, kun niitä verrataan kesäkerrostuneeseen vesipatsaaseen. Lisäksi on nähtävissä, että myös kokonaisfosforinpitoisuudet ovat poikkeavan korkeat kesäkerrostuneessa vesipatsaassa havaintoasema Angesselkä 1 alusvedessä alueelle johdettujen jätevesien seurauksena. Voidaan kuitenkin kohtuullisen luotettavasti olettaa, että havaintoaseman alusveden selvästi havaittavat muutokset ovat seurausta Joutsan keskusjätevedenpuhdistamolta johdetuista jätevesistä, vaikutustarkkailun puutteista huolimatta. Edellä esitetyn perusteella ja ottaen lisäksi huomioon, että Joutsan kunnan keskusjätevedenpuhdistamo on uusi, otettu käyttöön 2006 sekä on erittäin hyvin varusteltu instrumentoinnin ja automaation osalta. Lisäksi puhdistamon on jo lähtökohtaisesti suunniteltu ja myös toteutettu DN-prosessina eli esidenitrifikaatiolaitoksena, mikä on mahdollistanut sen, että laitosta on voitu operoida koko ajan pyrkien erittäin tehokkaaseen ammoniumtypen hapettamiseen nitraatiksi sekä edelleen nitraatin mahdollisimman tehokkaaseen pelkistämiseen. Päästörajoiksi alkaen kokonaistypelle esitetty vähintään 50 prosentin teho vaatimus vuositasolla tarkasteltuna sekä ammoniumtypen osalta 4 mg/l enimmäispitoisuus ja vähintään 90 prosentin tehovaatimus neljännesvuosikeskiarvona tarkasteltuna ei ole kohtuuton vaatimus. Koska puhdistamo on suunniteltu sekä rakennettu ja sitä myös ajetaan jo nyt niin, että esitetyt päästörajat on saavutettu suhteellisen helposti eikä ainoastaan yksittäisen päästötarkkailukerran yhteydessä satunnaisesti. Päästötarkkailu Puhdistamon päästöjen seurantaan liittyvää tarkkailua tulee suorittaa 24 tunnin kokoomanäytteiden avulla. Vuoden aikana päästötarkkailuun liittyviä

13 näytteiden analysointikertoja tulee olla vähintään 14 kappaletta. Jätevesinäytteet tulee ottaa jätevesivirtaamaan suhteutettuna automaattisilla näytteenottimilla tulevasta ja lähtevästä jätevedestä. Tuleva ja lähtevä jätevesinäyte tulee johtaa näytteenottimesta suoraan jääkaappiin. Kokoomanäytteistä tulee analysoida ainakin seuraavat aineet ja muuttujat: kiintoaine, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, ph, COD Cr, kokonaistyppi, NH 4 -N, NO 2+3 -N, kokonaisfosfori ja BOD7 ATU. Lisäksi jätevedenpuhdistamolta lähtevästä jätevedestä tulee analysoida ainakin seuraavat aineet: liukoinen fosfori, rauta ja liukoinen rauta. Edellä esitetyn jäteveden analysoinnin lisäksi tuulee ottaa ilmastusaltaista jokaisen päästötarkkailun yhteydessä kertanäyte, mistä tulee analysoida ainakin kiintoaineenpitoisuus ja hehkutushäviö. Vaikutusten tarkkailu vesistössä Joutsan kunnan jätevedenpuhdistamon vaikutustentarkkailu on toteutettu yhteistarkkailuna Taimen Oy:n Joutsan kalanviljelylaitoksen kanssa. Yhteistarkkailuohjelmaan sisältyvä havaintopaikka Angesselkä 1 (YK-Pohjoinen , YK-Itä ) palvelee puhdistamon vesistövaikutustentarkkailua. Nykyistä havaintopaikkaa Angesselkä 1 voidaan käyttää edelleen vesistövaikutustentarkkailuun. Angesselkä 1 havaintopaikan osalta tulisi annettavassa ympäristöluvassa tehdä tarkkailuohjelmaan tarvittavat muutokset. Muutostarve tulee erityisesti siitä, että talvikerrostuneen Makiaisensyvän vedenlaadusta ei saada tietoa nykyisen yhteistarkkailun avulla ja näin saadun tiedon perusteella olisi mahdollista arvioida jätevesien aiheuttamaa vaikutusta vedenlaatuun. Lisäksi kesäkerrostuneen vedenlaadusta ei saada typen osalta riittävästi tietoa kuinka se esiintyy eri olomuodoissa vesipatsaassa ja myös mitenkä se kerrostuu. Angesselkä 1 havaintopaikasta tulee ottaa tarkkailunäytteet 2 kertaa vuodessa ja tarkkailua tulee tehdä joka vuosi. Tarkkailunäytteiden ottoajankohdat tulee sijoittaa lopputalveen ennen kevättäyskiertoa sekä loppukesään ennen syystäyskiertoa. Erityisen tärkeää on lopputalven ja loppukesän tarkkailunäytteiden oikean ottoajankohdan ajoittuminen veden kesä- ja talvikerrostuneisuusjakson loppuun. Havaintoaseman Angesselkä 1 näytteidenottosyvyydet tulee olla 1 metri vedenpinnasta minkä jälkeen vesipatsaassa vertikaalisesti 5, 10, 15, 20, 30, 40, 45, 50 metristä ja pohjanläheinen näyte 1 metri pohjasta ylöspäin. Kaikista eri vesipatsaan syvyydeltä otetuista näytteistä tulee analysoida seuraavassa muuttujat: kokonaisfosfori, liukoinen fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriitti ja nitraattitypen summa, happi (liukoinen), hapen kyllästysaste, ph, sameus, väri, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), sähkönjohtavuus ja lämpötila. Edellä olevien muuttujien lisäksi havaintoaseman Angesselkä 1 näytteistä tulee määrittää veden hygieeniseen laatuun liittyvät mikrobiologiset muuttujat sen varmistamiseksi, että ympäristöluvan perusteella toimivan jätevedenpuhdistamon vesistöön johdettavista jätevesistä ei aiheudu terveydellistä haittaa tai varaa jätevesien purkualueella: suolistoperäiset enterokokit ja Escherichia coli. Lisäksi havaintoaseman loppukesän näytteenoton yhteydessä tulee ottaa 0-2 metrin pintanäyte, joista tulee analysoida a-klorofylli.

14 Natura-alue Joutsan kunnan jätevedenpuhdistamon purkujohto on sijoitettu Natura verkostoon kuuluvalle Angesselkä Puttolanselkä (FI ) vesialueelle. Purkujohdon avulla johdetaan puhdistamolta käsitellyt jätevedet Angesselän Makiaisensyvän kaakkoisreunaan noin 40 metrin syvyyteen. Naturaalueen etelä-osa on arvokas vesilintujen muutonaikainen levähdyspaikka etenkin syksyisin. Natura-alueen toteuttamiskeinona on vesilaki. Keski-Suomen ELY-keskuksen käsityksen mukaan Joutsan kunnan jätevedenpuhdistamon purkujohto ja puhdistamolta Angesselälle Makiaisensyvään johdetut jätevedet eivät vaaranna vesilintujen muuttoaikana levähdyspaikkana käyttämää vesialuetta. Ympäristöluvan lupamääräysten seuraava tarkistamisajankohta Joutsan kunnan keskusjätevedenpuhdistamon seuraava ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseen liittyvä hakemus tulisi laittaa vireille viimeistään ) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomainen ( ) Hakijalle voidaan myöntää lupa seuraavin ehdoin: Hakijan tulee tarkkailla hankkeen vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Keski-Suomen ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna alueen muiden kuormittajien kanssa. Lupavelvollisen tulee 3 kk kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta esittää ELY-keskukselle miten tarkkailu tullaan suorittamaan (esitys tarkkailun jatkamiseksi tuolloin mahdollisesti voimassa olevan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti tai tarvittaessa uusi tai muutettu tarkkailuohjelmaesitys). Puhdistamon vesistökuormituksen ei tule merkittävästi lisääntyä nykyisestä, vaan laitoksen toimintaa tulisi pikemminkin pyrkiä mahdollisuuksien mukaan tehostamaan siten, että kuormitus vähentyisi. Hakijan mukaan puhdistamossa käsiteltävien jätevesien määrä tulee lisääntymään kahden vuoden kuluessa noin 14 %. Samalla puhdistamon vesistökuormitus tulee lisääntymään. Vuosina vesistöön johdetun fosforikuorman määrä on vaihdellut välillä kg/a, vuoden 2006 kuormituksen ollessa poikkeuksellisen korkea uuden puhdistamon käyttöönottovaikeuksien vuoksi. Lisäksi vuoden 2010 kuormitus oli kauden normaalia keskitasoa selvästi korkeampi eli 212 kg (Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen raportti 43/2011 s. 2). Typpikuormitus on vaihdellut vuosina välillä 13,1 2,56 t N/a. Uusi puhdistamo on toiminut nykyisellä lupakaudella vuotta 2006 lukuun ottamatta ympäristöluvan pitoisuus- ja puhdistustehovaatimusten puitteissa. Kuitenkin kahtena viimeisenä vuotena laitoksen toiminta ei ole kaikilta osin vastannut nykyisen ympäristöluvan lupaehtoja: vuonna 2010 pitoisuusvaatimus ei täyttynyt fosforin osalta 1., 3. ja 4. vuosineljänneksellä eikä BOD 7ATU - pitoisuuden osalta 1. vuosineljänneksellä. Vuonna 2011 pitoisuusvaatimus ei täyttynyt fosforin osalta 1. ja 2. vuosineljänneksellä eikä BOD 7ATU -

15 pitoisuuden osalta 2. vuosineljänneksellä (Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen raportti 43/2012). Vuonna 2011 myöskään puhdistustehovaatimus ei täyttynyt seuraavilta osilta: fosfori 1. ja 2. vuosineljänneksellä ja kiintoaine 2 vuosineljänneksellä. Lupaa uusittaessa tulisi varmistua siitä, että puhdistusteho ja vesistöön johdetun jäteveden ravinne- ja kiintoainepitoisuuksien riittävän alhainen taso pystytään turvaamaan etenkin, kun laitokseen johdettujen jätevesien määrä lisääntyy nykyisestä. Klorofyllitulosten perusteella Joutsan puhdistamon yläpuolinen Myllykoski voidaan luokitella karun ja lievästi rehevän rajamailla olevaksi. Myllykosken alapuoliset vesialueet voidaan luokitella lievästi reheviksi siten, että puhdistamon alapuolella olevat alueet (mittauspisteet Angesselkä 1 ja 5) ovat vähemmän reheviä kuin yläpuolella oleva kalanviljelylaitoksen lähiympäristö (pisteet Joutsansalmi ja Angesselkä 3). Havaintoaseman Angesselkä 1 (syvänne) happipitoisuus on ollut kesäaikaan tehtyjen mittausten mukaan hyvä (talviaikaisia mittaustuloksia on vain vuoden 2010 maaliskuulta, jolloin happipitoisuus oli myös hyvällä tasolla), mutta kesäkerrostuneisuuskauden lopulla harppauskerroksen kohdalla on ollut joinain vuosina havaittavissa lievää hapenkulumista. Tutkimusraportin mukaan tällaisen hapen vähenemisen voi aiheuttaa eläinplanktonin tai orgaanisen aineen kerääntyminen harppauskerrokseen. Vaikutusalueen fosforipitoisuudessa tai happipitoisuudessa ei ole erityistä muutossuuntaa uuden puhdistamon toiminta-ajalla. Puhdistamon toiminnalla ei ole kalataloudellisten tarkkailutulosten perusteella merkittävää kalaston rakennetta tai kalastusta heikentävää vaikutusta Angesselällä. Vuoden 2004 kalastustiedustelutulosten mukaan Angesselällä oli hyvä haukikanta sekä tyydyttävä siika- ja kuhakanta, ja alueella kalastavia henkilöitä oli noin 200. Vuoden 2009 tiedustelun mukaan tilanne oli tuolloin samankaltainen, eli kalastajia oli noin 200 ja tärkeimmät saalislajit olivat hauki, ahven ja lahna. Myös kuhaa ja pieniä määriä siikaa ja taimenta saatiin saaliiksi vuonna Kuha-, taimen- ja siikaistutuksilla on kalataloudellisen tarkkailun mukaan voinut olla myönteinen vaikutus saaliisiin. Vuoden 2009 tiedusteluun vastanneista lähes kaikki (95 %) olivat täysin tai pääosin sitä mieltä, että Angesselkä soveltuu hyvin virkistys- ja kotitarvekalastukseen. Kalastustiedusteluun vastanneista valtaosan mielestä Angesselän kaloissa ei ole makuvirheitä. Vuosina 2007 ja 2011 toteutettujen standardoitujen koeverkkokalastusten mukaan runsaimmat kalalajit Angesselällä olivat ahven ja särki ja saaliin määrä oli tyypillinen niukkaravinteiselle järvelle. Tulosten mukaan Angesselän kalasto ei ole särkikalavaltainen, eikä siinä näy merkkejä kalastomuutoksista, jotka voisivat olla seurausta rehevöitymisestä. Puhdistamon ravinnekuormituksella on kuitenkin havaskokeiden tulosten mukaan lievästi rehevöittävä ja verkkoja limoittava vaikutus purkualueen läheisyydessä Angesselän itäosassa. Kalataloudellisen tarkkailun jatkaminen on perusteltua tilanteessa, jossa laitoksen toiminnassa on esiintynyt poikkeamia lupaehtojen mukaisista puhdistusvaatimuksista, ja jossa lisäksi on tiedossa muutoksia laitokseen johdettavassa vesimäärässä ja siten kuormituksessa. Angesselkä-Puttolanselälle ei ole toistaiseksi määritelty omaa vesienhoidon mukaista ekologista luokitusta, vaan voimassa olevan luokituksen mukaan puhdistamon vaikutusalue on osa laajempaa Raudanveden muodostumaa. Kokonaisuutena Raudanveden muodostuma on arvioitu ekologiselta tilaltaan hyväksi (arvio perustuu suppeaan aineistoon), eikä sen tilan tulisi heikentyä.

16 Raudanveden luokitus ei kuitenkaan anna oikeaa kuvaa jonkin verran huonommassa kunnossa olevan Angesselkä-Puttolanselän tilasta. On selvää, että Angesselkä-Puttolanselän tilan ei tule huonontua nykyisestä lievästi rehevästä tilasta vaan pikemminkin tilaa tulisi pyrkiä parantamaan. Näin ollen myöskään puhdistamon kuormituksen ei tulisi lisääntyä vaan mahdollisuuksien mukaan puhdistustehoa tulisi pyrkiä parantamaan. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty kolme muistutusta. Joutsan osakaskunnat toteavat muistutuksessaan , että nykyisen tarkkailun perusteella jätevesien vaikutuksista on erittäin vaikeaa tehdä johtopäätöksiä. Muistuttajat katsovat, että ympäristölupaa voidaan jatkaa seuraavilla ehdoilla: Pitoisuusarvo enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7ATU Kok. P 0,5 95 Kiintoaine Kok. N - 50 Luvan hakijan on tarkkailtava puhdistamolle tulevia ja sieltä lähteviä jätevesiä viranomaisten hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Hakija on velvoitettava suorittamaan vesistö- ja kalataloustarkkailua Angesselän alueella viranomaisen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vesistötarkkailuun on lisättävä havaintopiste myös Angesselän syvänteen kohdalle. Mahdollisista raja-arvojen ylityksistä tulee tiedottaa haitta-alueen osakaskunnille ja Suonteen kalastusalueelle. Tarkkailuraportit on toimitettava Joutsan osakaskuntien käyttöön niiden valmistuttua. Lupaehdot tulee tarkistaa vuoden 2016 loppuun mennessä. Jätevedenpuhdistamo laskee jätevetensä Angesselkään, jonka vedenlaadun heikkenemisestä muistuttajat ovat huolissaan. Jätevesimäärän lisääntyessä puhdistamon toimintavarmuuteen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Mahdollisiin poikkeustilanteisiin on pystyttävä varautumaan niin, ettei vesistöä kuormiteta lupaehdoissa mainittua enempää missään tilanteessa. Yleisenä tavoitteena vesien suojelussa on, ettei pilaantumista enää lisätä ja päästöjä pyritään vähentämään. Samat periaatteet koskevat myös kunnallista jätevedenpuhdistusta. Makiaistenmaan osakaskunta toteaa muistutuksessaan , että hakemuksen kuulutuksessa mainitut järjestäytymättömät osakaskunnat ovat järjestäytyneitä. Venevalkama 878-2, ei tietoa on Ruskealan osuuskunnan vesiä, ei Rieskalan. AA ja BB toteavat muistutuksessaan , että he asuvat noin 300 metrin päässä jätevedenpuhdistamon purkuputken päästä rannalla. Kuluneena kesänä he ovat havainneet silmämääräisesti kaksi kertaa levähiuk-

17 kasia rantavedessä. Lisäksi rantavedessä on havaittu vaahtoa ja verkot ovat limoittuneet muutamassa tunnissa. Vesi on sameaa. Edellä esitettyjen seikkojen vuoksi muistuttajien mielestä tulisi edellyttää, että puhdistamon päästörajoja ei ainakaan alenneta. Rajoituksia tulisi vaatia jonkin sanktion voimalla noudatettaviksi, eikä ohijuoksutuksia tulisi lainkaan sallia. Hakijan vastine ( ) ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Lupamääräykset Hakija toteaa Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon johdosta seuraavaa: Havaintopaikkojen osalta ei huomauttamista. Esitetyt uudet jätevedenpuhdistamon päästörajat voidaan kohtuullisin toimenpitein saavuttaa. Tarvittavia toimenpiteitä ovat ainakin prosessia häiritsevien hulevesien hallinnan parantamiseen tähtäävät toimet. Lisäksi ehdotetut uudet päästörajat aiheuttavat tarpeita puhdistusprosessin edelleen kehittämiseen. Näillä näkymin biokaasulaitos valmistuu syksyllä Aluehallintovirasto tarkistaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen Joutsan seudun jätevedenpuhdistamon toimintaan myöntämän ympäristöluvan Dnro KSU-2001-Y-846/121 lupamääräykset. Lupamääräysten tarkistamispäätös koskee hakemuksen mukaisten yhdyskuntajätevesien sekä sako- ja umpisäiliölietteiden käsittelyä sekä käsitellyn jäteveden johtamista viemäriputkea pitkin Angesselkään. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Joutsan kunnalle pysyvän käyttöoikeuden viemäriputken sijoittamiseen tarvittavaan osaan Joutsan kunnan Joutsan jakokunnan yhteisestä vesialueesta RN:o 876:3, tämän päätöksen liitteessä 2 olevan kartan mukaisesti. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän luvan määräykset kokonaisuudessaan ja kuuluvat seuraavasti: Viemäriputki ja viemäriksi määrääminen 1. Luvan saajan on pidettävä viemäriputki ja siihen liittyvät rakenteet kunnossa sekä viemäriputki asianmukaisesti merkittynä. Viemäriputken tarkastus esim. sukeltamalla on tehtävä ainakin silloin, jos havaitaan poikkeavia veden laadun muutoksia tai putken painotuksen irtoamista. Päästöt vesiin

18 2. Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti vähintään hakemuksessa esitetyllä tavalla. Puhdistamon puhdistustuloksen on täytettävä seuraavat raja-arvot vuoden 2014 loppuun asti: Pitoisuusarvo enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7ATU Kok. P 0,8 90 COD Cr Kiintoaine Vuoden 2015 alusta lähtien on puhdistamon puhdistustuloksen täytettävä seuraavat raja-arvot: Pitoisuusarvo enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7ATU Kok. P 0,6 95 COD Cr Kiintoaine Ammoniumtyppi 6 90 Kaikki edellä tässä lupamääräyksessä esitetyt arvot lasketaan ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvona. Ammoniumtypen osalta vähenemä tulee saavuttaa vuositasolla tarkasteltuna. Ammoniumtypen puhdistusteho lasketaan puhdistamolle tulevan jäteveden kokonaistypen ja lähtevän jäteveden ammoniumtypen määrien perusteella. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ilmoitettuja ja sen hyväksymiä, poikkeuksellisista tilanteista (kuten rankkasateet, putkirikot yms.) aiheutuneita, veden laadun ääriarvoja ei oteta huomioon verrattaessa tarkkailutuloksia raja-arvoihin. Puhdistamolle tuleva jätevesi on puhdistettava lisäksi siten, että vesistöön johdettava jätevesi pitoisuusarvojen ja käsittelytehon BOD 7ATU -arvon ja kokonaisfosforipitoisuuden sekä COD Cr -arvon ja kiintoainepitoisuuden osalta täyttää yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen 888/2006 liitteen taulukoiden 1 ja 2 mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista antaman asetuksen 1022/2006 liitteen 1 A) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä liitteen 1 B) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät 1 B) -kohdassa tarkoitetut raja-arvot eikä muitakaan vesiympäristölle haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua vesistön pilaantumista. 3. Luvan saajan tulee toimittaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle jätevedenpuhdistamon kunnostusta ja tehostusta koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen mennessä. Suunnitelman tulee sisältää tarpeelliset toimenpiteet lupamääräyk-

19 sessä 2 asetettujen ammoniumtypen raja-arvon ja puhdistustehon saavuttamiseksi. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 4. Puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset puhdistamon piirissä olevilla viemäröintialueilla muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. Puhdistamoa ja sen piirissä olevaa viemäriverkostoa kokonaisuudessaan on käytettävä ja hoidettava siten, että toiminnasta ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, ja siten, että puhdistustulos on mahdollisimman hyvä ja toimintaan liittyvät ympäristöpäästöt ja haitat kokonaisuudessaan ovat mahdollisimman vähäiset. 5. Puhdistamolla on oltava ammattitaitoinen vastuunalainen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viemäriverkosto ja sen kunnostus 6. Viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä sekä uudet siirto- ja muut viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen viemäriverkostoon on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Luvan saajan on ilmoitettava viemäriverkon kunnostamisesta ja uusimisesta tarkkailun vuosiyhteenvedoissa tai muulla Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 7. Luvan saajan tulee laatia ja toimittaa mennessä selvitys viemäriverkoston kunnosta ja kunnostamisen aikataulusta Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 8. Puhdistamon piirissä olevien viemäriverkostojen ohijuoksutus- ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää riittävän luotettavasti. Ohijuoksutuksista on pidettävä kirjaa ja niistä on ilmoitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle. Talousjätevedestä poikkeavat jätevedet 9. Luvan saajan on osaltaan huolehdittava siitä, että viemäriverkkoon johdettavat teollisuusjätevedet ja muut talousjätevedestä poikkeavat pilaavia aineita sisältävät jätevedet esikäsitellään asianmukaisella tavalla ja että tällaisten jätevesien viemäriverkostoon johtamisessa otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 a :n (muutettu 889/2006) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. Sellaiset laitokset, joista saattaa joutua jätevesiin öljyä, rasvaa tai muita puhdistamon tai viemäriverkoston toiminnalle haitallisia aineita, on

20 varustettava riittävillä varolaitteilla tällaisten aineiden viemäriverkostoon pääsyn estämiseksi. Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Kyseiset tiedot ja jäljennökset tällaisia jätevesiä johtavien laitosten liittymissopimuksista on pyydettäessä toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kyseisten viranomaisten hyväksymällä tavalla. Päästöt ilmaan, haju ja melu 10. Toiminta on, lietteiden vastaanotto ja kuljetukset sekä toimintaan liittyvä muu liikenne ja ennakoitavissa olevat huolto- ja korjaustyöt mukaan lukien, toteutettava siten, että haitallisia haju-, pöly- ja muita ilmapäästöjä aiheutuu mahdollisimman vähän. Jätevedenpuhdistamon ylijäämälietteen kuormauksesta ja siirtämisestä käsiteltäväksi rakennettavassa biokaasulaitoksessa tai muussa ympäristöluvallisessa laitoksessa ei saa aiheutua lähiasutukselle kohtuutonta hajuhaittaa. 11. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq).

21 Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 12. Toiminnassa syntyvä puhdistamoliete on toimitettava hakemuksen mukaisesti käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamon kiinteistölle rakennettavaan biokaasulaitokseen tai muuhun paikkaan, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Liete ja muu toiminnassa syntyvä jäte tulee luovuttaa ainoastaan sellaisen yrityksen kuljetettavaksi, jolla on asianmukainen jätteen ammattimaista kuljettamista koskeva hyväksyntä tai vastaava päätös. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja ne on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen astian mahdollisesti rikkoutuessa. Erilaiset vaaralliset jätteet on pidettävä erillään toisistaan ja muista jätteistä ja ne on merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Erilaatuisia vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään siten, että se haittaisi niiden jatkokäsittelyä. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Luovutettaessa vaarallisia jätteitä ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Vaarallisten jätteiden siirroista tulee laatia erillinen jätelain (646/2011) 121 :n mukainen siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan jätteiden vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. Kemikaalien varastointi 13. Kemikaalien varastointi ja käsittely puhdistamolla on järjestettävä niin, että haitallisten aineiden pääsy ympäristöön estyy. Häiriö- ja poikkeustilanteet 14. Poikkeuksellisiin tilanteisiin, kuten mahdollisiin kemikaalivahinkoihin, on varauduttava ennakolta. Vahingon tai onnettomuuden varalle on laitoksella oltava aina saatavilla riittävä määrä tarkoitukseen sopivaa imeyttämismateriaalia ja astioita kerätyille aineille. Laitoksella on myös oltava riittävä alkusammutuskalusto. 15. Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mikäli päästöstä voi aiheutua vaaraa ter-

22 veydelle, asiasta on lisäksi ilmoitettava Joutsan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. 16. Luvan saajan on toimitettava puhdistamoa ja viemäriverkostoa koskeva asianmukainen, tarkistettu riskienhallintasuunnitelma Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joutsan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja muutoksista on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joutsan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteita varten puhdistamolla on oltava selkeät toimintaohjeet, jotka ovat puhdistamoa ja viemäriverkkoa hoitavien henkilöiden tiedossa. Tarkkailut Käyttö- ja päästötarkkailu 17. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän luvan edellyttämässä määrin tarkistetulla tavalla. Käyttö- ja päästötarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. Päästötarkkailun näytteitä tulee ottaa vuosittain vähintään 12 kappaletta. Päästötarkkailun lähtevän veden näytteistä on hakemuksessa esitetyn lisäksi määritettävä Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit. Puhdistamolla syntyvän ylijäämälietteen laatu tulee tutkia voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. 18. Puhdistamolle tulevan jäteveden näytteet on otettava valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla siten ja sellaisesta kohdasta, että ne antavat mahdollisimman oikean kuvan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti ja siten, että ne täyttävät jätelain (646/2011) 120 :n mukaiset jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman vaatimukset. Tarkkailuun on tarvittaessa sisällytettävä valtioneuvoston asetuksella 889/2006 muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) ja liitteen 2 (tärkeimmät pilaantumista aiheuttavat aineet päästöjen raja-arvoja asetettaessa) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteen 1 A kohdassa tarkoitetut vesiympäristölle vaaralliset aineet sekä mainitun asetuksen liitteen 1 B kohdassa tarkoitetut vesiympäristölle haitalliset aineet. 19. Lupamääräyksien 17 ja 18 edellyttämällä tavalla tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaa on muutettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tarkkailu-

23 suunnitelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Ympäristövaikutusten tarkkailu 20. Jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Vesistötarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. Vesinäytteet tulee ottaa seuraavista kahdesta vesistöpisteestä: - Alapuolinen tarkkailupiste: Angesselkä 1 ( , ). - Yläpuolinen tarkkailupiste: Myllykoski ( , ). Näytteet tulee ottaa kaksi kertaa vuodessa, lopputalvella (talvikerrostuneisuuden loppu) ja loppukesällä (kesäkerrostuneisuuden loppu). Näytteenottosyvyydet ovat 1, 5, 10 m jne sekä 1 m pohjan yläpuolelta. Näytteenottosyvyydet suhteutetaan näytteenottopaikan olosuhteisiin. Kaikista vesistönäytteistä tulee määrittää seuraavat parametrit: - Kokonaisfosfori - Liukoinen fosfaattifosfori - Kokonaistyppi - Ammoniumtyppi - Nitriitti- ja nitraattitypen summa - Happi, liukoinen - Hapen kyllästysaste - ph - Sameus - Väri - Kemiallinen hapenkulutus, COD Mn - Sähkönjohtavuus - Lämpötila - Escherichia coli - Suolistoperäiset enterokokit Lisäksi kesäaikana on otettava 0-2 m pintanäytteet, joista tulee analysoida a- klorofylli. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Päivitetty vesistötarkkailuohjelma on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta hyväksyttäväksi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle.

24 21. Luvan saajan tulee tarkkailla jätevesien vaikutusta kalastoon ja kalastukseen Keski-Suomen ELY-keskuksen kalatalousryhmän hyväksymällä tavalla. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhteistarkkailuna. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta hyväksyttäväksi Keski-Suomen ELY-keskuksen kalatalousryhmälle. Kirjanpito 22. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa. Lisäksi kirjanpidon on katettava muun muassa seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla sekä ylivuodot viemäriverkostossa päästöpaikkakohtaisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen, - muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, - kemikaalien ja apuaineiden käyttömäärät ja varastointi, - energian kulutus, - puhdistamolle tuotujen sako- ja umpisäiliölietteiden sekä mahdollisten satunnaisten tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu, määrä ja näiden selvittämistapa, tuontiajankohta ja kuljettaja, - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Raportointi 23. Kaikista lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (888/2006) raja-arvon ylittävistä tarkkailutuloksista on viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle sen edellyttämällä tavalla (ensisijaisesti ItellaTYVI -järjestelmä ( tai vastaava järjestelmä) sekä Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistötarkkailutulokset on toimitettava sähköisesti viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta vedenlaaturekisteriin. Vesistöön, kalakantoihin ja kalastukseen kohdistuvien vaikutusten tarkkailujen tulokset on raportoitava lisäksi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmälle. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

25 RATKAISUN PERUSTELUT Vuosiyhteenvedossa on esitettävä selvitys lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (888/2006) mukaisten raja-arvojen täyttymisestä sekä lupamääräyksen 22 mukaiset asiat. Puhdistamon käytön lopettamisen jälkeiset toimet 24. Puhdistamon käytön lopettamisen jälkeen puhdistamoalue on viipymättä kunnostettava siten, että siitä ei aiheudu vaaraa eikä haittaa ympäristölle. Suunnitelma toiminnan lopettamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sekä toiminnan vaikutusten tarkkailun jatkamisesta on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 6 kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista. Luvan tarkistamisen edellytykset Kyseessä on lupamääräysten tarkistamisasia. Hakemuksen mukaan toiminnan päästöt eivät olennaisesti lisäänny aikaisemmasta eikä toiminnassa tapahdu oleellista muutosta aikaisempaan verrattuna. Näiden tarkistettujen lupamääräysten mukainen jätevedenpuhdistamon toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Luparatkaisussa on otettu huomioon voimaan tulleen uuden jätelain (646/2011) 149, jonka mukaan lain voimaan tullessa vireillä olleet ympäristölupahakemukset käsitellään jätelain (646/2011) voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Jätteistä annetulla valtioneuvoston asetuksella (179/2012) kumottiin muun muassa ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä annettu valtioneuvoston päätös (659/1996) ja yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön asetus (1129/2001). Näiltä osin on sovellettu uusia säännöksiä. Ratkaisuosassa jätelain (1072/1993) mukainen termi ongelmajäte on korvattu jätelain (646/2011) mukaisella, sisällöltään samaa tarkoittavalla termillä vaarallinen jäte, joka tulee jatkossa vakiintumaan käytössä. Joutsan seudun jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella ja siellä Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman alueella. Vesienhoidon suunnittelussa puhdistamon alapuolisen vesistön tila on arvioitu ekologisesti hyväksi. Joutsan seudun jätevedenpuhdistamon luparajoja on alkaen hieman tiukennettu aikaisemmasta, mikä varmistaa, että puhdistamon vesistökuormitus ei tule suurenemaan nykyisestä. Tämän luvan mukaisesti toimittaessa ja toimintaa edelleen kehitettäessä jätevedenpuhdistamon toiminta on kokonaisuutena arvioituna vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaista. Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta tässä päätöksessä olisi määrättävä korvausta. Lisäksi Keski-Suomen ELY-keskuksen valvontaviranomaisen mukaan Joutsan seudun jätevedenpuhdistamon pur-

26 kujohto ja jätevedenpuhdistamolta johdetut jätevedet eivät todennäköisesti aiheuta merkittäviä vaikutuksia Angesselän-Puttolanselän Natura-kohteen luontoarvoille. Näin ollen erillistä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Naturaarviointia ei ole tarpeen tehdä. Oikeus viemäriputken sijoittamiseen toisen alueelle annetaan ympäristönsuojelulain 49 :n mukaisesti ja vesilain (264/1961) 2:7.2 nojalla. Viemäriputki on vesilain 2 luvun 7 :n tarkoittama vähäinen rakennelma eikä sen sijoittaminen sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Hankkeesta ja myönnetystä vähäisestä pysyvästä käyttöoikeudesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesialueen omistajalle vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Viemäriputki on vuonna 2006 sijoitettu nykyiselle paikalleen, mutta tuolloin ei luvan saajalle ole myönnetty pysyvää käyttöoikeutta Joutsan jakokunnan vesialueeseen. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 ja 50 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, johon toiminnan vaikutukset kohdistuvat sekä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015, Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 ja vesiensuojelun yleiset tavoitteet. Viemäriputkea koskeva lupamääräys 1 Luvan saaja on velvollinen pitämään viemäriputki kunnossa, niin ettei siitä aiheudu vaaraa taikka yleistä tai yksityistä etua loukkaavia vahingollisia seurauksia. Kunnossapitovelvoitteella varmistetaan viemäriputken toiminta. Merkintävelvoitteella varmistetaan, että alueella liikkuvat saavat tiedon vesialueen poikkeavasta käytöstä. Jäteveden käsittelyä ja päästöjä vesistöön sekä jäteveden käsittelyn tehostamista koskevat lupamääräykset 2 ja 3 Puhdistamon alapuolisen Angesselän ekologinen tila on luokiteltu lievästi reheväksi, minkä vuoksi on tarpeen vähentää vesistöön tulevaa kuormitusta, jotta vesienhoidon tavoitteet voidaan saavuttaa. Keski-Suomen ELYkeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon mukaan puhdistamon alapuolisen havaintoasema Angesselkä 1 alusveden typpi- ja fosforipitoisuuden muutokset ovat oletettavasti seurausta jätevedenpuhdistamolta johdetuista vesistä. Tämä tarkoittaa, että myös Joutsan puhdistamon jätevesien käsittelyä tulee tehostaa. Vesistötarkkailutulosten mukaan sekä typpi että fosfori ovat ainakin ajoittain levien kasvua rajoittavia tekijöitä Angesselässä, minkä vuoksi on perusteltua edellyttää ammoniumtypen vähentämistä puhdistettavasta jätevedestä. Ammoniumtypen hapettuessa vesistössä nitraatiksi siitä aiheutuu merkittävää hapen kulutusta. Alivirtaamilla ammoniumtypen pitoisuus voi paikallisesti nousta sellaiselle tasolle, joka on myrkyllinen kaloille. Ammoniumtypen enimmäispitoisuus on asetettu vuosikeskiarvona, koska viemäriverkon huleja vuotovesien aiheuttamat virtaamahuiput, jäteveden matala lämpötila ja olosuhteiden nopeat vaihtelut vaikeuttavat typenpoistoprosessin hallintaa.

27 Joutsan jätevedenpuhdistamo on verrattain uusi, rakennettu vuonna Puhdistamo on rakennettu esidenitrifikaatiolaitoksena (DN-prosessi), mikä tarkoittaa, että jo käytössä olevalla prosessiratkaisulla on optimoidulla ajotavalla mahdollista toteuttaa sellaista ajotapaa, että ammoniumtypen määrä vähenee riittävästi jäteveden käsittelyn yhteydessä. Annettuja lupamääräyksiä ei näin ollen ole pidettävä kohtuuttomana. Päästöraja-arvoja koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 43 :n ja valtioneuvoston asetusten 888/2006 ja 1022/2006 perusteella. Puhdistamon ja viemäriverkostojen käyttöä ja hoitoa, viemäriverkostojen kunnostamista sekä poikkeavia jätevesiä koskevat lupamääräykset 4-9 Määräykset ovat tarpeen muun muassa ympäristönsuojelulain 4 :n mukaisen, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä ja ympäristön kannalta parhaan käytännön noudattamista koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Viemäriverkoston vuotovesien sekä muiden hule- ja kuivatusvesien johtaminen jätevedenpuhdistamolle alentaa merkittävästi käsiteltävän jäteveden lämpötilaa, mikä osaltaan vaikeuttaa optimaalisen puhdistusprosessin saavuttamista. Erityisesti tämä on havaittavissa ammonium- ja kokonaistypen poistumaa tarkasteltaessa. Luvan saajan on tarpeen esittää valvontaviranomaiselle selvitys viemäriverkoston kunnosta ja kunnostamisesta, jotta lupamääräyksessä 2 määrätyt puhdistusrajat on mahdollista saavuttaa. Päästöjä ilmaan sekä hajua ja melua koskevat lupamääräykset 10 ja 11 Lietteiden käsittelystä ja kuljetuksista voi aiheutua haju- ja pölyhaittaa sekä lähialueen likaantumista. Lupamääräykset on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset. Puhdistamolietettä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskeva lupamääräys 12 Puhdistamoliete voidaan luovuttaa ainoastaan sellaiselle vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa tai muutoin riittävät edellytykset huolehtia jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Lietteen kompostointi puhdistamoalueella ei ole sallittua. Lietteen käsittelyä koskevia lupamääräyksiä ei ole muutettu aiemman lupapäätöksen mukaisista määräyksistä. Nyt kyseessä olevassa hakemuksessa ei ole haettu lupaa lietteen laitosmaiselle kompostoinnille. Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä sekä muun muassa se, että jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti ja että jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Kemikaalien varastointia sekä häiriö- ja poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset 13-16

28 Toimintaan, kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn, poikkeavien jätevesien johtamiseen viemäriverkostoon ja puhdistamolle sekä puhdistamon ja viemäristön mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Poikkeustilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä valvonnallisista syistä. Häiriötilanteisiin varautuminen on tärkeää haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristöriskeistä ja häiriötilanteissa ryhdyttävä viipymättä tarpeellisiin toimiin pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tarkkailua koskevat lupamääräykset Tarkkailumääräykset ovat tarpeen päästöraja-arvojen noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Kalataloudellinen tarkkailu tulee toteuttaa kalatalousviranomaisen edellyttämällä tavalla jätevedenpuhdistamon jätevesien mahdollisten kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi. Päästötarkkailun näytteiden määrä perustuu yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (888/2006) liitteeseen B. On tarkoituksenmukaista määrittää suolistoperäiset enterokokit ja Escherichia coli, joiden määritykseen on kansainväliset standardit ja joiden määritykset sisältyvät myös uimarantojen terveysvalvontaan (SosTMA177/2008 ja 354/2008). Puhdistamolla syntyvän ylijäämälietteen tarkkailu perustuu valtioneuvoston jätteistä annetun asetuksen (179/2012) 18 :ään. Tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien teollisuusjätevesien mahdollisesti sisältämien, ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden sisällyttäminen tarkkailuun on tarpeen näiden osalta mahdollisesti tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi. Jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailuohjelman päivittäminen on tarpeen, jotta voidaan tarkemmin arvioida puhdistamolta johdettujen jätevesien vaikutusta purkuvesistöön. Jätevesien talviaikaisesta sekoittumisesta vesistössä tai niiden mahdollisesta kulkeutumisesta läheisiin syvänteisiin on tarpeen saada lisätietoa, minkä vuoksi vesistötarkkailua on määrätty toteutettavaksi myös talviaikaan. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 22 ja 23 Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu valvonnallisista syistä. Puhdistamon toimintaa on tarkkailtava siten, että tarkkailu tuottaa tarvittavan tiedon myös yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaisten raja-arvojen noudattamisesta. Raportoinnissa on tarpeen antaa tiedot sekä päätöksen että asetuksen mukaisten raja-arvojen noudattamisesta. Puhdistamon lopettamisen jälkeisiä toimia koskeva lupamääräys 24 Lupamääräys on tarpeen ympäristön, maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ja muiden ympäristöön ja sen käyttöön kohdistuvien haittojen välttämiseksi.

29 VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunnan ympäristöterveysjaoston lausunto on huomioitu lupamääräyksessä 12, jossa syntyvä puhdistamoliete on määrätty toimitettavaksi ympäristöluvalliseen laitokseen. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnossa esitetyt jätevedenpuhdistamon uudet päästörajat on huomioitu lupamääräyksissä 2 ja 3. Vaatimusta kokonaistypen poistotehosta ei ole asetettu lupamääräykseen, koska nykyisellä vesistötarkkailulla ei yksiselitteisesti voida osoittaa jätevedestä peräisin olevan kokonaistypen kuormituksen haitallista vaikutusta purkuvesistössä. Vesistövaikutusten tarkkailusta esitetyt vaatimukset on huomioitu lupamääräyksessä 20, johon on kirjattu vaatimus jätevesien vaikutusten talviaikaisesta tarkkailusta. Vaatimukset päästötarkkailusta on huomioitu lupamääräyksessä 17. Päästötarkkailuun liittyviä näytteitä on määrätty otettavaksi vuosittain 12 kappaletta yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (888/2006) liitteen B mukaisesti. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen vaatimus kalataloudellisesta tarkkailusta on huomioitu lupamääräyksessä 21 ja vaatimus jätevedenpuhdistamon tehostamisesta lupamääräyksissä 2 ja 3. Joutsan osakaskuntien muistutuksessa esitetyt jätevedenpuhdistamon uudet päästörajat on huomioitu lupamääräyksissä 2 ja 3. Päästö-, vesistö- ja kalataloustarkkailusta on annettu lupamääräykset Puhdistamon toimintavarmuuden takaamiseksi on annettu mm. lupamääräykset 6-7 viemäriverkoston kunnosta ja kunnostamisesta sekä lupamääräys 9 tavanomaisista poikkeavien jätevesien käsittelystä. Mahdollisiin poikkeus- ja häiriötilanteisiin varautumiseksi on annettu lupamääräykset Luvan saaja on velvoitettu raportoimaan tarkkailun tulokset sekä yhteenvedot lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Joutsan osakaskunnalla on oikeus saada tietoja viranomaisille toimitetuista tarkkailutiedoista pyydettäessä. Makiaistenmaan osakaskunnan muistutuksen johdosta aluehallintovirasto toteaa, että hakemuksesta on tiedotettu ympäristönsuojelulain 38 :ssä edellytetyllä tavalla. Hakemuksesta on tiedotettu paikallislehdessä sekä lähetetty tieto niille vesialueen omistajille, joiden yhteystiedot ovat olleet aluehallintoviraston tiedossa hakemusasiakirjojen sekä kiinteistötietojärjestelmän perusteella. Kalastusalue ei voi ilman kalastuslain 64 :n mukaista tai muuta valtuutusta edustaa vesialueen omistajia aluehallintovirastossa vireillä olevassa lupa-asiassa. AA:n ja BB:n muistutus puhdistamon päästörajojen säilyttämisestä on huomioitu lupamääräyksissä 2 ja 3. Ohijuoksutusten kieltäminen on aluehallintoviraston näkemyksen mukaan jätevedenpuhdistamon tekniset edellytykset ja voimakkaiden sääilmiöiden aiheuttamat häiriöt huomioon ottaen kohtuutonta. Ohijuoksutusten vähentämiseksi on annettu määräykset 6-7 viemäriverkoston kunnosta ja kunnostamisesta. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN

30 Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita ei nyt ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, lupaviranomainen voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä yhteenveto toiminnan tarkkailun tuloksista vuosina , arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 41 43, 45 47, 50, 55, 56 ja 62 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 5, 19, 30, 36, 36a ja 37 Vesilaki (264/1961) 2 luku 7 Jätelaki (1072/1993) 6, 12, 51 ja 52 Jätelaki (646/2011) 148 ja 149 Jäteasetus (1390/1993) 5 8 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 8, 9, 18, 24 ja 37, liite 5 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Valtioneuvoston asetus (888/2006) yhdyskuntajätevesistä Valtioneuvoston asetus (1022/2006) vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista Käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa

31 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Lupahakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009). Asetuksen liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen jätevedenpuhdistamon lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 % taulukon mukaisesta maksusta. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti Joutsan kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla sekä Joutsan Seutu -lehdessä. JAKELU Päätös Hakija Tiedoksi Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Joutsan kunnan terveydensuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä.

32 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET 1. Valitusosoitus 2. Kartta purkuputken sijainnista 3. Lista muistutuksen jättäneistä (ei verkkoversiossa) Stefan Nyman Jenni Huttula Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Stefan Nyman ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Jenni Huttula.

33 VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Valitusoikeus Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallintooikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

34 KARTTA PURKUPUTKEN SIJAINNISTA LIITE 2