Nro 66/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/387/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 66/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/387/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Saarijärven kaupungin hakemus toistaiseksi voimassa olevan Saarilammen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan Nro 13/05/01 lupamääräysten tarkistamiseksi, Saarijärvi Saarijärven kaupunki Sivulantie Saarijärvi LAITOS JA SEN SIJAINTI Saarijärven kaupungin jätevedenpuhdistamo sijaitsee Saarijärven kaupungin Hännilän kylässä kaupungin omistamalla tilalla Saarilampi RN:o 14:55 noin 2 km etelään Saarijärven kaupungin keskustasta. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan ojaa pitkin Saarilampeen ja sieltä lammen laskuuomaa pitkin Saarijärven ja Kallinjärven väliseen Leuhunjokeen Leuhunkosken yläpuolelle. ASIAN VIREILLETULO Saarijärven kaupunki on toimittanut Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Saarijärven kaupungin jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamishakemuksen. Asiakirjat on siirretty Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle, joka on asiassa toimivaltainen viranomainen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen tarkoitetun jätevedenpuhdistamon toimintaan on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 13 a) kohdan perusteella. Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 13/05/1 mukaisesti hakijan on tullut jättää mennessä lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 13 a) kohdan perusteella puhdistamon, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, lupaviranomaisena toimii aluehallintovirasto. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA Saarijärven kaupungin jätevedenpuhdistamon toimintaa koskevan Itä- Suomen ympäristölupaviraston päätöksen nro 13/05/1 mukaan Saarilammen lasku-uoma Leuhunjokeen asti on edelleen pidettävä viemärinä, joka luvan saajan on pidettävä sellaisessa kunnossa, että jätevesistä ei aiheudu Saarilammen vedenkorkeuden nousemista. Lupamääräyksessä 2) on muun ohella edellytetty, että vesistöön johdettava jätevesi täyttää ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien seuraavat vaatimukset: Päästösuure Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäispoistoteho, % BOD 7ATU, O Fosfori, P 0,8 90 Puhdistustulokset lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina. Lisäksi käsitellyn jäteveden COD Cr -pitoisuuden tulee olla enintään 125 mg/l ja poistotehon vähintään 75 %. Kiintoainepitoisuuden tulee olla enintään 35 mg/l tai sen poistotehon vähintään 90 %. ALUEEN KAAVOITUS JA LAITOKSEN LÄHIYMPÄRISTÖ PURKUVESISTÖ JA SEN TILA Lähiympäristössä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2004 jälkeen. Laitos ei sijaitse yleis- tai asemakaava-alueella. Puhdistamosta noin 1 km koilliseen on lähin asemakaavoitettu asuinalue, Hietalahden alue. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 2 km Saarijärven keskustasta etelään. Puhdistamoalueen ympäristö on maanviljelyskäytössä olevaa peltoa. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat laitoksen itäpuolella noin 150 m:n päässä. Puhdistamosta itään noin 1,5 km:n päässä on Kusiaismäen lähivirkistysalue. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Saarijärven reitillä Saarijärven alueella. Käsitellyt jätevedet johdetaan ojaa pitkin läheiseen Saarilampeen ja edelleen purkuojaa pitkin Saarijärven ja Kallinjärven väliseen Leuhunjokeen Myllykosken alapuolelle ennen Leuhunkoskea. Leuhunkoskesta vedet virtaavat edelleen Kallinjärveen ja Tarvaalanvirran kautta Summasjärveen. Puhdistamon yläpuolella olevan Saarijärven vesi on ollut tarkkailutulosten mukaan rehevää. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on vuosina ollut µg/l. Mineraaliravinnesuhteiden perusteella laskettuna typpi on ollut ainakin ajoittain siellä perustuotantoa rajoittava tekijä. Järven alusvedessä on ajoittain happivajeita, joiden seurauksena alusvedestä on vapautunut ravinteita. Esimerkiksi maaliskuussa 2009 alusveden happipitoisuus on ollut 0,1 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 190 µg/l, samaan aikaan pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut 38 µg/l.

3 3 Saarilammesta Leuhunjokeen laskevan purkuojan sähkönjohtokyky ja ravinnepitoisuudet ovat olleet korkeita. Purkuoja on määrätty viemäriksi Itä- Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 13/05/1. Purkuojan yläpuolisen Myllykosken veden kokonaisfosforipitoisuus on vuosina ollut µg/l ja kokonaistyppipitoisuus µg/l. Samana ajanjaksona purkuojan alapuolisella Leuhunkoskella kokonaisfosforipitoisuus on ollut µg/l ja kokonaistyppipitoisuus µg/l. Vesi on sekä Myllykosken että Leuhunkosken näytepisteillä täyttänyt hyvän uimaveden vaatimukset. Summasjärvi ja Saarijärvi ovat veden laadultaan pitkälti samanlaisia. Summasjärven vesi on ruskeaa ja runsashumuksista. Pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on vuosina ollut µg/l. Järven alusvedessä on ajoittain happivajeita, joiden seurauksena alusvedestä on vapautunut ravinteita. Esimerkiksi maaliskuussa 2009 alusveden happipitoisuus on ollut 0,9 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 79 µg/l, samaan aikaan pintaveden kokonaisfosforipitoisuus on ollut 31 µg/l. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Saarijärvi, Leuhunjoki ja Summasjärvi ovat ekologiselta tilaltaan tyydyttävässä kunnossa. Hyvä tila saavutetaan arviolta vuoteen 2021 mennessä. Toimenpideohjelman mukaan maatalous on Saarijärven reitin suurin kuormittaja, ja sen osuus on fosforikuormituksesta noin 40 % ja typpikuormituksesta lähes 30 %. Pistekuormituksen osuus sekä typpi- että fosforikuormituksesta on noin 7 %. TOIMINNAN KUVAUS Yleiskuvaus toiminnasta sekä puhdistamon prosessit ja mitoitus Saarijärven kaupungin jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostusperiaatteella toimiva aktiivilietelaitos. Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1972 ja sitä on laajennettu toisella puhdistuslinjalla vuonna Puhdistamoa on saneerattu 2000-luvun alkupuolella, jolloin on uusittu tuloveden välppä, hiekanerotus, ilmastus, lietteen kuivaus, sakokaivolietteiden vastaanotto ja automaatio. Laitos käsittää jäteveden virtaussuunnassa seuraavat toiminnot: välppäys, hiekanerotus, tasausallas, kaksilinjainen ilmastus (tilavuus 806 m 3 ) ja kaksilinjainen jälkiselkeytys (pinta-ala 245 m 2 ). Fosforin saostamiseen käytettävän ferrosulfaattin annosmäärä on vuosina ollut keskimäärin g/m 3.

4 4 Puhdistamon mitoitusarvot ovat: Parametrit Mitoitus Asukasvastineluku, avl Q kesk, m 3 /d Q mit, m 3 /h Q max, m 3 /h BOD 7ATU, kg/d 470 Kok. P, kg/d 21 Puhdistamolle tulevat jätevedet ovat lähes tasalaatuisia yhdyskuntien jätevesiä. Viemäröinnin piirissä on asukkaita Puhdistamolle tuleva jätevesimäärä (Q ka, m 3 /d) vuosina : Vuosi Vesimäärä, Q ka, m 3 /d Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 80,5 km, josta betoniviemäriä on noin 2 km. Viemäristä kulkee järven pohjassa noin 6 km. Vuonna 2009 tapahtui yksi pumppaamon ohitus, mihin oli syynä pumppaamon muuntajaan tullut vika. Ohitus oli noin 100 m 3 jätevettä. Vuosina ei ohituksia ole tehty. Summasaaren ja Mansikkanimen pumppaamolla syötetään runkolinjaan FIN kemikaalia hajujen poistamiseksi. Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus (kg/d) vuosina : Vuosi BOD 7ATU kg/d Kokonaisfosfori kg/d 14,6 12,3 13,1 15,4 15,2 Kokonaistyppi kg/d 76,2 72,6 80,8 55,9 85,8 Kiintoaine kg/d Puhdistamon keskimääräisen tulokuormituksen (BOD 7ATU, kg/d) perusteella puhdistamon asukasvastineluku on vuosina ollut avl, kun yhden henkilön vuorokaudessa aiheuttamalle BOD 7 -kuormalle käytetään asukasvastinelukuna 70 g/as. Vastaavasti suurimman vuosittain mitatun tulokuormituksen (BOD 7ATU, kg/d) perusteella puhdistamon asukasvastineluku on vuosina ollut avl. Velvoitetarkkailutulosten mukaan orgaanisen aineksen ja fosforin tulokuormitus on nykytilanteessa laitoksen mitoitusarvojen rajoissa. Sama koskee keskimääräisen orgaanisen aineksen tulokuorman perusteella laskettua asukasvastinelukua. Hakija on arvioinut, että vuonna 2020 viemäröinnin piirissä on asukasta ja että keskimääräinen käsiteltävä jätevesimäärä on m 3 /d. Ko-

5 5 konaisfosforin tulokuorma on arviolta 15 kg/d, kokonaistypen 80 kg/d, orgaanisen aineksen 300 kg/d ja kiintoaineen 500 kg/d. Ylijäämälietteen ja sako- ja umpikaivolietteiden käsittely Puhdistamolle on vuosina tuotu sako- ja umpikaivolietteitä m 3 /a. Sako- ja umpikaivolietteet johdetaan välppäyksen ja lietevaraston kautta sakeuttamoon. Sako- ja umpikaivolietteet ja prosessissa syntyvä ylijäämäliete kuivataan suotonauhalla polymeerin avulla. Kuivatun lietteen kuiva-ainepitoisuus on vuosina ollut %. Lietettä on vuosina muodostunut m 3 /vuosi. Liete kompostoidaan maatalouskäyttöön saarijärveläisellä maatilalla (tila Suvila RN:o 28:70). Lietteen käsittelypaikan ympäristölupa on vireillä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa. Kemikaalit ja energian käyttö Liikenne PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Fosforin saostamiseen käytetään ferrosulfaattia. Vuosina puhdistamolla on käytetty ferrosulfaattia kg/a. Lietteen kuivauksessa käytetään polymeeriä. Sähköenergiaa kuluu ensisijaisesti kompressorien, koneistojen, laitteiden ja pumppujen käyttöön sekä normaaliin toimintaan kuten valaistukseen ja lämmitykseen. Sähkön kulutusta on pienennetty uusimalla tekniikkaa ja asentamalla kompressoreille taajuusmuuntajat. Liikennejärjestelyihin ei ole tullut muutoksia vuoden 2004 jälkeen. Jätevesien käsittelytulos ja päästöt vesistöön Vesistöön johdetun jäteveden BOD 7ATU -, fosfori- ja typpipitoisuuksien ja päästöjen sekä poistotehojen vuosikeskiarvot ovat olleet vuosina seuraavat: Vuosi BOD 7ATU, O 2 Fosfori, P Typpi, N mg/l kg/d % mg/l kg/d % mg/l kg/d % ,9 9,8 97 0,52 0, ,7 52, ,8 9,3 96 0,47 0, ,4 44, ,3 11,0 96 0,5 0, ,7 49, ,3 10,5 97 0,68 0, ,3 40, ,3 6,5 98 0,47 0, ,9 45,8 47 Vuosina typen nitrifiointiaste on ollut %, vesistöön menevän jäteveden ammoniumtypen pitoisuus mg/l ja päästö vesis-

6 6 töön kg/d. Kiintoainepäästö vesistöön on vuosina ollut 5,6 16,7 kg/d, vesistöön menevän veden kiintoainepitoisuus 5,4 11,8 mg/l ja kiintoaineen poistuma puhdistusprosessissa %. Puhdistamon puolivuosikeskiarvoina laskettu käsittelytulos on ollut vuosina 2008 ja 2009 seuraava: Vuosi Jakso Parametri BOD 7ATU, O 2 Vesistöön, mg/l Puhd.teho, % Fosfori, P Vesistöön, mg/l Puhd.teho, % COD Cr, O 2 Vesistöön, mg/l Puhd.teho, % /4 2/4 3/4 4/4 1/4 2/4 3/4 4/4 6,2 98 0, ,1 92 5,5 97 0, ,0 91 9,7 96 0, ,9 91 7,8 96 1, ,8 91 6,3 98 0, ,9 95 5,2 97 0, ,4 90 7,7 98 0, ,7 93 6,3 98 0, ,4 94 Jäteveden käsittelytulos on vuosina 2008 ja 2009 täyttänyt voimassa olevassa luvassa asetetut käsittelyvaatimukset. Ainoastaan vuonna 2008 jaksolla 4/4 fosforin pitoisuus (1,1 mg/l) oli yli raja-arvon 0,8 mg/l. Käsittelyvaatimukset ovat seuraavat: Parametri Pitoisuus enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7ATU, O 2 15,0 90 Fosfori, P 0,8 90 Lisäksi käsitellyn jäteveden COD Cr -pitoisuuden tulee olla enintään 125 mg/l ja poistotehon vähintään 75 %. Kiintoainepitoisuuden tulee olla enintään 35 mg/l tai sen poistotehon vähintään 90 %. Puhdistamon käsittelytulos on täyttänyt myös nämä vaatimukset. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Varastointi ja jätteet Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Kemikaaleja käsitellään vain sisätiloissa. Jäteveden kanssa tekemisissä olevat rakenteet ovat vesitiivistä materiaalia. Puhdistamolietteen lisäksi puhdistamolla syntyy välppä- ja hiekanerotusjätettä. Puhdistamoliete on kuivattu ja kompostoitu. Välppä- ja hiekanerotusjäte (28 37 m 3 /a) on toimitettu Sammakkokankaan jätekeskukseen. Päästöt ilmaan, haju ja melu Puhdistamon ilma-, haju- ja melupäästöihin ei ole tullut muutoksia vuoden 2004 jälkeen. Puhdistamon toiminnasta aiheutuvat ilmapäästöt rajoittuvat

7 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU 7 suhteellisen vähäisiin typpipäästöihin, orgaanisen aineksen hajoamisessa syntyviin hiilidioksidipäästöihin ja hajuhaittoihin. Haju on paikallista, koska suurin osa puhdistusprosessista ja lietteen tiivistys tapahtuvat katetuissa sisätiloissa. Puhdistamon prosessista aiheutuva melu on vähäistä ja rajoittuu lähinnä sisätiloihin. Lisäksi aiheutuu melua huoltoliikenteestä. Puhdistamo on saneerattu 2000-luvulla, jolloin vanhat laitteet on uusittu nykyaikaisiin energiaa säästäviin laitteisiin. Laitoksen prosessit on suunniteltu mahdollisimman toimivaksi ja tehokkaaksi. Nykyisin aktiivilaitos tällaisenaan on jo vanhanaikainen, mutta kokonaan uudentyyppisen laitoksen investointia ei ole vielä suunniteltu, koska hakemuksen mukaan nykyinen laitos on mitoitukseltaan riittävä ja toimii verrattain tasalaatuisten yhdyskuntajätevesien puhdistuksessa hyvin. Hakemuksen mukaan toiminnan ympäristövaikutuksissa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2004 jälkeen. Toiminnan vaikutukset kohdistuvat lähinnä purkuvesistöön ja sen käyttöön. Jätevedet kuormittavat Saarilampea. Jätevesien aiheuttama vesistökuormitus on havaittavissa Saarilammesta lähtevän veden kohonneena sähkönjohtavuutena ja ravinnepitoisuuksina. Saarilammen purkuojasta vedet purkautuvat Myllykosken ja Leuhunkosken väliselle jokiosuudelle, missä puhdistetut jätevedet sekoittuvat muihin reittivesiin. Laimenemisolosuhteet ovat hyvät, sillä purkuojan ylä- ja alapuolisen veden laadun erot ovat varsin pieniä. Leuhunkosken veden keskipitoisuuksien perusteella puhdistamon kuormitus vuositasolla arvioituna on ollut vuosina Leuhunkosken fosforikuormasta noin 1,5 % ja typpikuormasta noin 4 %. Siten selvää muutosta Myllykosken ja Leuhunkosken veden laadun välillä ei ole odotettavissa muutoin kuin poikkeuksellisten alivirtaamakausien aikana. Puhdistamon vaikutus alapuolisen Summasjärven veden laatuun on vähäistä. Vesistössä on tavanomaista virkistyskäyttöä sekä kotitarve- ja virkistyskalastusta. Purkuvesistöä ei käytetä yhdyskuntien vedenhankintaan. Käsitellyt jätevedet eivät alenna vesistön tavanomaista virkistyskäyttökelpoisuutta. Jätevedenpuhdistamon tarkkailu tehdään Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Käyttö- ja päästötarkkailu Käyttötarkkailun tavoitteena on puhdistamon hoidon ja käytön ohjaus siten, että jätevesien käsittelyssä saavutettaisiin mahdollisimman hyvä lopputulos. Käyttötarkkailupäiväkirjaan merkitään muun muassa jätevesien määrä, ohijuoksutukset ja puhdistamon häiriöt sekä näihin johtaneet syyt. Aistinvaraisen arvioinnin lisäksi seurataan ohjausohjelmaan kirjautuvien tietojen

8 8 perusteella muun muassa virtaamaa, tulevan veden lämpötilaa, palautuslietteen ja ylijäämälietteen määrää sekä ilmastusaltaiden happipitoisuutta. Lietteen laskeutuvuutta seurataan puolen tunnin laskeumatestillä. Selkeytysaltaiden näkösyvyyttä seurataan molemmilta puhdistuslinjoilta. Päästötarkkailun näytteet otetaan 12 kertaa vuodessa virtaamapainotteisena 24 tunnin kokoomanäytteenä aikaohjatusti. Kokoomanäytteistä määritetään ph, johtokyky, kiintoaine, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriittiityppi ja alkaliteetti. Lähtevästä jätevedestä määritetään lisäksi liukoinen fosfaattifosfori, liuennut happi ja rauta. Kuivatun lietteen kuiva-ainepitoisuus analysoidaan neljä kertaa vuodessa. Lietenäyte lähetetään kaksi kertaa vuodessa viljavuustutkimuksia varten, jolloin analysoidaan muun muassa raskasmetallipitoisuudet. Vesistötarkkailu HAKIJAN ESITYS LUPAEHDOIKSI YMPÄRISTÖRISKIT JA POIKKEUSTILANTEET Vesistövaikutuksia tarkkaillaan kuudelta näytepisteeltä, joista kaksi sijoittuu jätevesien purkukohdan yläpuolelle. Lisäksi tarkkaillaan Saarilammesta lähtevän veden laatua. Näytteet otetaan neljä kertaa vuodessa. Näytteistä määritetään kokonaisfosfori, kokonaistyppi, sähkönjohtavuus, happi, hapen kyllästysaste, ph, sameus, väri, COD Mn, ja lämpötila. Lisäksi yhdeltä näytepisteeltä (Summasjärvi 1) määritetään 0 2 m:n näytteistä NH 4 -N, NO N, fosfaattifosfori ja a-klorofylli. Hakija on esittänyt, että jäteveden puhdistustehon raja-arvoina pysytetään Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 13/05/1 asetetut rajaarvot. Saarijärven kaupungin viemärilaitokselle on laadittu valmiussuunnitelma poikkeustilanteiden varalle vuonna Yhdyskuntajätevesien puhdistamiseen ei puhdistamon normaalin toiminnan aikana liity ympäristöriskiä. Toiminnan häiriötilanteet liittyvät laitoksen kapasiteetin mahdollisiin ylityksiin, biologisen ja kemiallisen prosessin toimintahäiriöihin sekä korjaus- ja määräaikaishuoltojen edellyttämiin erityisjärjestelyihin. Puhdistamolla käytettävistä kemikaaleista ei aiheudu erityistä turvallisuusriskiä eikä kemikaalipäästöjä toimittaessa kemikaalien käsittelyohjeiden mukaisesti ja asianmukaisin suojavälinein varustautuneena. Laitoksen käyttöhenkilökunta vastaa sekä prosessin että puhdistamotilojen turvallisuudesta ja toimintaan liittyvien riskien hallinnasta. Puhdistamon toimintaa seurataan säännöllisesti. Poikkeus- ja häiriötilanteet havaitaan aikaisessa vaiheessa ja pääasiallisesti saadaan rajoitettua niin, että niistä ei aiheudu ympäristölle merkittävää haittaa. Jos toiminta ai-

9 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakemuksesta tiedottaminen 9 heuttaa ympäristöriskin ja erilaisia haittoja, ryhdytään välittömästi toimiin ongelman poistamiseksi ja jo aiheutuneet vauriot korjataan. Hakija on täydentänyt hakemustaan Hakemuksen täydennys on kerrottu edellä kertoelmassa. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Saarijärven kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Sampolehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue Ympäristölupa voidaan myöntää nykyisillä määräyksillä asti. Saarijärven kaupunki selvittää vuoden 2012 mennessä valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla mahdollisen saneerauksen ja laajaennustarpeen sekä typen kokonaismäärän vähentämiseen tarvittavan prosessiajotavan käyttöönottoon liittyvät kysymykset tai uuden jätevedenpuhdistamon rakentamisvaihtoehdon. Esitys päästörajoiksi alkaen: Päästösuure Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäispoistoteho, % BOD 7ATU, O Fosfori, P 0,5 95 COD Cr -arvo Kiintoaine Ammoniumtyppi 4 90 Kokonaistyppi 50 Edellä mainitut päästörajat tulee saavuttaa neljännesvuosikeskiarvoina. Laskelmissa tulee olla mukana jätevedenpuhdistamolta suoritetut ohijuoksutukset, vesihuoltolaitosten verkostoissa tapahtuneet mahdolliset ylivuodot sekä muut poikkeukselliset tilanteet, millä on saattanut olla vaikutusta jäteveden käsittelyyn. Ympäristölupaan tulee asettaa velvoite typen kokonaismäärän vähentämiselle. Vesistötarkkailusta on todettavissa, että ainakin Saarijärvi 18 seuran-

10 10 tapisteessä typpi rajoittaa perustuotantoa. Summasjärvi 1 seurantapisteen osalta laadituista raporteista on tulkittavissa, että sekä typpi että fosfori rajoittavat vesistössä perustuotantoa. Saarijärven reitillä typpi on perustuotantoa rajoittava minimiravinne, mutta myös fosfori ja typpi yhdessä ovat ajoittain rajoittava ravinne. Kokonaisarvion tekoon vaikuttaa huomattavasti myös se, tehdäänkö mineraaliravinteiden suhde, ravinteiden tasapainosuhde vai kokonaisravinnesuhde. Lisäksi arvioon voi vaikuttaa myös valittujen seurantapisteiden mahdollisesti antama erilainen tieto. Vesienhoidon suunnittelussa Saarijärven reitti on pääosin luokiteltu kokonaisarviona tyydyttävään tilaan, millä perusteella on tarpeen tehostaa Saarilammen jätevedenpuhdistamon jätevesien käsittelyä. Puhdistamolla ei ole käytössä tämän hetkisen tarkastelun perusteella paras saatavilla oleva käyttökelpoinen tekniikka. Lisäksi käytössä olevalla prosessiratkaisulla ei saavuteta typen kokonaismäärän vähentämisessä riittävän hyvää käsittelytulosta. Puhdistamon päästötarkkailua tulee tehdä 24 tunnin kokoomanäyttein noin kolme viikon välein eli vähintään 16 kertaa vuodessa. Jätevesinäytteet tulee ottaa jätevesivirtaamaan suhteutettuna automaattisilla näytteenottimilla tulevasta ja lähtevästä jätevedestä. Tuleva ja lähtevä jätevesinäyte tulee johtaa näytteenottimesta suoraan jääkaapeissa oleviin kokoomanäytteiden keräykseen hankittuihin riittävän kokoisiin astioihin. Kokoomanäytteistä tulee analysoida ainakin seuraavat aineet ja muuttujat: kiintoaine, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, ph, COD Cr, kokonaistyppi, NH 4 -N, NO 2+3 -N, kokonaisfosfori ja BOD 7ATU. Lisäksi jätevedenpuhdistamolta lähtevästä jätevedestä tulee analysoida ainakin liukoinen fosfori, rauta ja liukoinen rauta. Lisäksi tulee ottaa vanhan ja uuden jätevesien käsittelyyksikön ilmastusaltaista jokaisen päästötarkkailun yhteydessä kertanäyte, mistä tulee analysoida ainakin kiintoainepitoisuus ja hehkutushäviö. Nykyisiä vesistötarkkailun näytteenottopisteitä voidaan käyttää edelleen, ja tarkkailuajankohdat voidaan pitää nykyisinä. On kuitenkin tärkeää, että lopputalven ja -kesän tarkkailunäytteiden otto ajoittuu veden kesä- ja talvikerrostuneisuusjakson loppuun. Seurantapisteiden Saarijärvi 18 ja Summasjärvi 1 näytteet tulee ottaa 1 m veden pinnasta, minkä jälkeen vertikaalisesti 5 m:n välein aina pohjanläheiseen vesikerrokseen saakka ja pohjanläheinen näyte 1 m pohjasta ylöspäin. Kaikista vesinäytteistä tulee määrittää: kokonaisfosfori, liukoinen fosfaattifosfori, kokonaistyppi, NH 4 -N, NO 2+3 -N, happi, hapen kyllästysaste, ph, sameus, väri, COD Mn, sähkönjohtavuus ja lämpötila. Seurantapisteistä Myllykoski, Leuhunkoski, Majakoski ja Pajupuro 1 tulee lisäksi määrittää suolistoperäiset enterokokit ja Escherichia coli. Lisäksi seurantapisteiden Saarijärvi 18 ja Summasjärvi 1 loppukesän näytteenoton yhteydessä tulee ottaa 0 2 m:n pintanäytteet, joista analysoidaan a-klorofylli. Vesistötarkkailun tulosten perusteella tarkkailupisteen Saarilampi purku veden laatu on lika-ainepitoisuuksien osalta likaisempaa kuin puhdistamol-

11 11 ta johdettu jätevesi. Tällöin menetetään jäteveden käsittelyssä saavutettu hyvä puhdistustulos. Saarilammen huono tila aiheuttaa oletettavasti sen, että lampeen vuosien saatossa sedimentoitunut lika-aines alkaa vapautua lammen pohjasta sen läpi virtaavaan käsiteltyyn jäteveteen. Selkeimmin ongelma on nähtävissä kokonaistypen pitoisuudessa, mikä vastaa karkeasti ottaen huonosti käsiteltyä tai hetkittäin jopa käsittelemätöntä jätevettä näytteidenottoajankohtana sekä sähkönjohtokykyarvoissa. Lisäksi kokonaisfosforin pitoisuudet edustavat huonosti käsitellyn jäteveden tasoa. Luvassa tulisi määrätä luvan hakija selvittämään mahdollisuutta rakentaa purkujohto puhdistamolta suoraan Leuhunjokeen. Lisäksi tulisi määrätä selvitysvelvoitteesta Saarilammen mahdollisesta kunnostamisesta ja jatkosta, mikäli sitä on tarkoitus käyttää esimerkiksi jäteveden käsittelyyn. Lupamääräysten tarkistamishakemus tulisi laittaa vireille viimeistään Lausunnossa on otettu huomioon vesienhoitosuunnitelmassa edellytetty. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä Kalatalousryhmä katsoo, että ympäristölupa voidaan myöntää, mutta kuormitusta tulisi pyrkiä vähentämään vesistön tilan parantamiseksi nykyisestä tasosta. Puhdistamon toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää haittaa yleiselle kalatalousedulle, minkä vuoksi hakijalle ei ole välttämätöntä määrätä erillistä kalataloudellista tarkkailua tai kalatalousmaksua. Kalastovaikutusten seuraamisen kannalta tarpeelliset tiedot saadaan vesistötarkkailusta. Fosforipitoisuuden mukaan sekä Saarijärvi että Leuhunjoki ovat reheviä. Mineraaliravinnesuhteista laskettuna typpi on ollut Saarijärvessä vuonna 2009 elokuussa rajoittava minimiravinne, ja samana vuonna Summasjärvessä typpi ja fosfori olivat tasavahvasti perustuotantoa rajoittavia ravinteita. Alueen vesistöt Saarijärvi, Leuhunjoki ja Summasjärvi ovat pääasiassa asiantuntija-arvioon perustuvan luokittelun mukaan ekologiselta tilaltaan tyydyttävässä kunnossa. Sekä puhdistamon ylä- että alapuolisilla vesialueilla on todettu hapen vajausta. Veden kemiallinen tila on vaikutusalueella hyvä. Saarijärven ja Leuhunjoen tilaan vaikuttaa Leuhunkosken voimalaitos. Säännöstely ja voimalaitoksen muodostama nousueste vaikuttavat haitallisesti alueen kalastoon, mukaan lukien puhdistamon alapuolella sijaitseva kunnostettu Majakosken alue. Leuhunjoki on luokiteltu voimakkaasti muuttuneeksi alueeksi. Kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa esitettyjen asiantuntijaarvioperusteisten tietojen mukaan kalasto on puhdistamon ylä- ja alapuolisissa järvissä melko tavanomainen. Summasjärvessä tehtyjen koeverkkokalastusten mukaan kalasto on todennäköisimmin tyydyttävässä tilassa suhteutettuna kyseisen järvityypin vertailuarvoihin. Vuositasolla puhdistamon kuorma on noin 1,2 % Leuhunkosken fosforikuormasta. Veden fosforipitoisuuden ero Myllykosken ja Leuhunkosken mittauspisteiden välillä on ollut vuosina melko pieni: Leuhun-

12 12 kosken fosforipitoisuus on ollut elokuun mittauksissa 0 3 µg/l korkeampi kuin yläpuolisessa Myllykoskessa. Vuonna 2009 Leuhunkosken pitoisuus oli jostain syystä alhaisempi kuin Myllykosken pitoisuus sekä kesä- että elokuun näytteissä. Vesistön kokonaistyppipitoisuudessa ei myöskään ole ollut huomattavaa eroa laitoksen ylä- ja alapuolisessa mittauspisteessä. Purkuojan fosfori- ja typpipitoisuudet ovat sen sijaan huomattavan korkeat. Lienee mahdollista, että lampi ja oja pidättävätkin osan ravinteista. Puhdistetun jäteveden fosforipitoisuus on ollut selvästi alle luparajan 0,8 mg/l. Myös muut pitoisuusehdot ovat alittuneet. Laitoksen vaikutus alapuolisen vesistön tilaan voi tulla näkyvämmäksi, jos laitoksen kuormitus nousisi lähelle luparajan sallimia maksimitasoja. Näin ollen tulisi harkita, onko lupaehtoja mahdollista kiristää nykyisestä, jotta alueen vesistön tyydyttävä tila ei heikkene nykyisestä. Myös typen päästöjen vähentämiseen tulisi kiinnittää huomiota, koska typen on todettu olevan joissakin tapauksissa fosforin ohella minimiravinne alueen vesistöissä. MUISTUTUKSET Hakijan vastine Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on esittänyt tuntuvia tiukennuksia lupaehtoihin. Elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen esittämä aikataulu on tiukka. Esitettyihin lupaehtoihin pääseminen edellyttää jätevedenpuhdistamon mittavaa saneeraamista. Kustannukset nousevat korkeiksi. Kaupunki ei ole vielä varannut investointiohjelmaansa rahaa puhdistamon saneeraukseen. Jos lupaehdoissa mennään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esittämään suuntaan, tulee aikataulua tarkistaa. Uusien päästöraja-arvojen tulisi astua voimaan aikaisintaan vuoden 2017 alusta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Aluehallintovirasto on tarkastanut Itä-Suomen ympäristölupaviraston Saarijärven kaupungille Saarilammen jätevedenpuhdistamon toimintaan myöntämän ympäristöluvan nro 13/05/1 lupamääräykset. Lupamääräysten tarkistamispäätös koskee hakemuksen mukaisten yhdyskuntajätevesien sekä sako- ja umpisäiliölietteiden käsittelyä sekä käsitellyn jäteveden johtamista nykyiselle purkupaikalle avo-ojaa pitkin Saarilampeen ja edelleen Leuhunjokeen. Saarilammen lasku-uomaa Leuhunjokeen asti on edelleen pidettävä viemärinä. Tarkistetut lupamääräykset kuuluvat seuraavasti:

13 13 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin 1. Puhdistamon puhdistustuloksen on täytettävä seuraavat raja-arvot vuoden 2014 loppuun asti: Päästösuure Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäispoistoteho, % BOD 7ATU, O Fosfori, P 0,8 90 Vuoden 2015 alusta lähtien on puhdistamon puhdistustuloksen täytettävä seuraavat raja-arvot: Päästösuure Enimmäispitoisuus, mg/l Vähimmäispoistoteho, % BOD 7ATU, O COD Cr, O Fosfori, P 0,5 95 Kiintoaine Kaikki edellä tässä lupamääräyksessä esitetyt arvot lasketaan ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvona. Puhdistamoa on käytettävä ja hoidettava edellä sanottuja käsittelytuloksia vaarantamatta niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä ammoniumtypen hapetusteho ja kokonaistypen poisto. Puhdistamolla on pyrittävä siihen, että lähtien käsitellyn jäteveden ammoniumtyppipitoisuus on enintään 5,0 mg/l ja poistoteho vähintään 85 % sekä kokonaistypen poistoteho vähintään 50 %. Puhdistustulokset lasketaan vuosikeskiarvoina. Ammoniumtypen puhdistusteho lasketaan puhdistamolle tulevan jäteveden kokonaistypen ja lähtevän jäteveden ammoniumtypen määrien perusteella. Puhdistamolle tuleva jätevesi on puhdistettava lisäksi siten, että vesistöön johdettava jätevesi pitoisuusarvojen ja käsittelytehon BOD 7ATU -arvon ja kokonaisfosforipitoisuuden sekä COD Cr -arvon ja kiintoainepitoisuuden osalta täyttää yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1 A) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä liitteen 1 B) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät 1 B) -kohdassa tarkoitetut raja-arvot eikä muitakaan vesiympäristölle haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua vesistön pilaantumista. 2. Luvan saajan tulee toimittaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle jätevedenpuhdistamon kunnostusta ja tehostusta tai uuden puhdistamon rakentamista koskeva suunnitelma toteutusaikataului-

14 14 neen ja kustannusarvioineen mennessä. Suunnitelman tulee sisältää myös tarpeelliset toimenpiteet vähintään lupamääräyksessä 1 asetettujen ammoniumtypen ja kokonaistypen tavoitteellisten poistotehojen saavuttamiseksi. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 3. Puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset puhdistamon piirissä olevilla viemäröintialueilla muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. 4. Puhdistamolla on oltava ammattitaitoinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Viemäriverkostot ja niiden kunnostus 5. Viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä sekä uudet siirto- ja muut viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen viemäriverkostoon on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä ei aiheudu pintaja pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Luvan saajan on ilmoitettava viemäriverkon kunnostamisesta ja uusimisesta tarkkailun vuosiyhteenvedoissa tai muulla Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 6. Luvan saajan tulee toimittaa mennessä selvitys viemäriverkoston kunnosta ja kunnostamisen aikataulusta Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 7. Puhdistamon piirissä olevien viemäriverkostojen ohijuoksutus- ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää riittävän luotettavasti. Tavanomaisesta poikkeavien jätevesien esikäsittely 8. Luvan saajan on huolehdittava, että viemäriverkkoon johdettavat teollisuusjätevedet ja muut talousjätevedestä poikkeavat pilaavia aineita sisältävät jätevedet esikäsitellään asianmukaisella tavalla ja että tällaisten jätevesien viemäriverkostoon johtamisessa otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 a :n (muutettu 889/2006) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Kyseiset tiedot on pyydettäessä toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

15 15 Päästöt ilmaan, haju ja melu 9. Toiminta on, lietteiden vastaanotto ja kuljetukset sekä toimintaan liittyvä muu liikenne mukaan lukien, toteutettava siten, että haitallisia haju-, pölyja muita ilmapäästöjä aiheutuu mahdollisimman vähän. 10. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 11. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa ja ettei vaikeuteta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Jätteet on ensisijaisesti toimitettava hyödynnettäväksi. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen ongelmajäteastian mahdollisesti rikkoutuessa. Jätteet, muun muassa kuivattu puhdistamoliete, on toimitettava laitokseen tai käyttökohteeseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä on hyväksytty jätteen vastaanotto. Kemikaalien varastointi 12. Kemikaalien varastointi ja käsittely puhdistamolla on järjestettävä niin, että haitallisten aineiden pääsy ympäristöön estyy. Häiriötilanteet 13. Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mikäli päästöstä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on lisäksi ilmoitettava Saarijärven kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle. 14. Luvan saajan on toimitettava puhdistamoa ja viemäriverkostoa koskeva asianmukainen, tarkistettu riskienhallintasuunnitelma Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja muutoksista on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteita varten puhdistamolla on oltava selkeät toimintaohjeet, jotka ovat puhdistamoa ja viemäriverkkoa hoitavien henkilöiden tiedossa.

16 16 Tarkkailut Käyttö- ja päästötarkkailu 15. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän luvan edellyttämässä määrin tarkistetulla tavalla. Ilmastusaltaista tulee ottaa päästötarkkailun yhteydessä kertanäyte, josta analysoidaan kiintoainepitoisuus ja hehkutushäviö. 16. Puhdistamolle tulevan jäteveden näytteet on otettava valvovan viranomaisen hyväksymällä tavalla siten ja sellaisesta kohdasta, että ne antavat mahdollisimman oikean kuvan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta. Tarkkailuun sisältyviä vuorokauden kokoomanäytteitä on otettava vähintään 16 kertaa vuodessa tasaisin väliajoin. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) ja puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaisesti. Tarkkailuun on tarvittaessa sisällytettävä valtioneuvoston asetuksella 889/2006 muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta. 17. Lupamääräyksien 15 ja 16 edellyttämällä tavalla tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaa on muutettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Ympäristövaikutusten tarkkailu 18. Jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailupisteet ovat Saarijärvi 18 ( , ), Myllykoski ( , ), Leuhunkoski ( , ), Tarvaalanvirta ( , ), Summasjärvi 1 ( , ), Pajupuro 1 ( , ) ja Saarilampi purku ( , ).

17 17 Fekaalisten streptokokkien sijasta on määritettävä Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Päivitetty vesistötarkkailuohjelma on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen voimaantulosta Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Kirjanpito 19. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa. Lisäksi kirjanpidon on katettava muun muassa seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla sekä ylivuodot viemäriverkostossa päästöpaikkakohtaisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen, - muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, - kemikaalien ja apuaineiden käyttömäärät ja varastointi, - energian kulutus, - puhdistamolle tuotujen sako- ja umpisäiliölietteiden sekä mahdollisten satunnaisten tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu, määrä ja näiden selvittämistapa, tuontiajankohta ja kuljettaja, - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Raportointi 20. Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelle sen edellyttämällä tavalla sekä Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistötarkkailutulokset on raportoitava lisäksi Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmälle. Käyttö- ja päästö- ja vesistötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedosta on käytävä ilmi jäteveden raja-arvojen noudattamisen, käsittelytuloksen, vesistöön johdettujen päästöjen ja niihin vaikuttaneiden

18 18 tekijöiden lisäksi muun muassa yhteenvedot jätteistä sekä kemikaalien, veden ja energian käytöstä. Kunnossapitotoimet ja kunnostussuunnitelman laatiminen 21) Luvan saajan on osallistuttava Saarilammesta Leuhunjokeen laskevan uoman kunnossapitoon jätevesistä aiheutunutta kunnossapitotarvetta vastaavalla osuudella. 22) Luvan saajan on laadittava suunnitelma Saarilammen kunnostuksesta sekä purkujohdon uudesta sijaintipaikasta toteutus- ja kustannusarvioineen. Suunnitelmassa on esitettävä perustellut arviot lammen kunnostuksella ja purkujohdon sijaintipaikan muuttamisella saavutettavista ympäristön pilaantumisen vähentymiseen liittyvistä hyödyistä. Suunnitelma on toimitettava mennessä tiedoksi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Puhdistamon käytön lopettamisen jälkeiset toimet RATKAISUN PERUSTELUT 23) Puhdistamon käytön lopettamisen jälkeen puhdistamoalue, Saarilampi ja Saarilammen lasku-uoma Leuhunjokeen asti (viemäriksi määrätty alue) on viipymättä kunnostettava siten, että näistä ei aiheudu vaaraa eikä haittaa ympäristölle. Suunnitelma toiminnan lopettamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sekä toiminnan vaikutusten tarkkailun jatkamisesta on toimitettava Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 3 kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista. Luvan tarkistamisen edellytykset Kyseessä on lupamääräysten tarkistamisasia. Hakemuksen mukaan toiminnan päästöt eivät lisäänny aikaisemmasta eikä toiminnassa tapahdu oleellista muutosta aikaisempaan verrattuna. Näiden tarkistettujen lupamääräysten mukainen jätevedenpuhdistamon toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Saarilammen lasku-uomaa aina Leuhunjokeen asti on jäteveden suuren osuuden vuoksi pidettävä edelleen vesilain 10 luvun 2 :n tarkoittamana viemärinä. Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta tässä päätöksessä olisi määrättävä korvausta. Saarijärven kaupungin jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueella ja siellä Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman alueella. Vesienhoidon suunnittelussa puhdistamon alapuolisen vesistön tila on arvioitu ekologisesti tyydyttäväksi. Saarijärven

19 19 kaupungin jätevedenpuhdistamon luparajoja on alkaen hieman tiukennettu aikaisemmasta, mikä varmistaa, että puhdistamon vesistökuormitus ei tule suurenemaan nykyisestä. Tämän luvan mukaisesti toimittaessa ja toimintaa edelleen kehitettäessä jätevedenpuhdistamon toiminta on kokonaisuutena arvioituna vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 ja 50 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, johon toiminnan vaikutukset kohdistuvat sekä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015, Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 ja vesiensuojelun yleiset tavoitteet. Jäteveden käsittelyä ja päästöjä vesistöön sekä jäteveden käsittelyn tehostamista koskevat lupamääräykset 1 2 Puhdistamon alapuolisten Leuhkunjoen ja Summasjärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi, minkä takia jätevesien tehokas käsittely on tarpeen. Päästöraja-arvojen tiukentaminen nykyisestä on tarpeen sen varmistamiseksi, että puhdistamon käsiteltyjen jätevesien vesistövaikutukset eivät lisäänny nykyisestä. Lupamääräyksessä 1 edellytetyt voimaan tulevat BOD 7ATU -arvon, COD Cr -arvon ja kiintoaineen päästöraja-arvot on jo nyt saavutettu puhdistamolla. Nyt asetettu kokonaisfosforin raja-arvo on saavutettavissa puhdistamon huolellisessa ja tarkalla toiminnalla. Puhdistamon alapuolisella näytepisteellä Summasjärvi 1 sekä typpi että fosfori yhdessä voivat rajoittaa ainakin ajoittain vesistön perustuotantoa. Siten puhdistamolla tulee pyrkiä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen hapettamiseen ja kokonaistypen poistoon. Lupamääräyksessä 1 on asetettu tavoitteelliset typen poiston raja-arvot ja lupamääräyksessä 2 jätevedenpuhdistamon tehostamis- ja kunnostamissuunnitelman tai uuden puhdistamon rakentamissuunnitelman laatimisvelvoite. Päästöraja-arvoja koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 43 :n ja valtioneuvoston asetusten 888/2006 ja 1022/2006 perusteella. Puhdistamon ja viemäriverkostojen käyttöä ja hoitoa, viemäriverkostojen kunnostamista sekä poikkeavia jätevesiä koskevat lupamääräykset 3 8 Määräykset ovat tarpeen muun muassa ympäristönsuojelulain 4 :n mukaisen, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä ja ympäristön kannalta parhaan käytännön noudattamista koskevan vaatimuksen täyttämiseksi. Päästöjä ilmaan sekä hajua ja melua koskevat lupamääräykset 9 ja 10

20 20 Lietteiden käsittelystä ja kuljetuksista voi aiheutua haju- ja pölyhaittaa sekä lähialueen likaantumista. Lupamääräykset on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset. Puhdistamolietettä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskeva lupamääräys 11 Määräys on tarpeen ympäristönsuojelulain 45 :n sekä jätelain 6 :n, 12 :n ja 15 :n noudattamiseksi. Kuivatun puhdistamolietteen luovuttamista koskee jätelain 15, jonka mukaan jätteen vastaanottajalla tulee olla ympäristölupa tai muutoin riittävät edellytykset huolehtia jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Varastointia sekä häiriö- ja poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset Toimintaan, kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn, poikkeavien jätevesien johtamiseen viemäriverkostoon ja puhdistamolle sekä puhdistamon ja viemäristön mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvaatimus perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristöriskeistä ja häiriötilanteissa ryhdyttävä viipymättä tarpeellisiin toimiin pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tarkkailua koskevat lupamääräykset Tarkkailumääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 46 :ään ja ovat tarpeen päästöraja-arvojen noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. On tarkoituksenmukaista määrittää suolistoperäiset enterokokit ja Escherichia coli, joiden määritykseen on kansainväliset standardit ja joiden määritykset sisältyvät myös uimarantojen terveysvalvontaan (SosTMA177/2008 ja 354/2008). Tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien teollisuusjätevesien mahdollisesti sisältämien, ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden sisällyttäminen tarkkailuun on tarpeen näiden osalta mahdollisesti tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 19 ja 20 Määräykset on annettu valvonnan toteuttamiseksi ja perustuvat ympäristönsuojelulain 46 :ään sekä jätteitä koskevilta osin myös jätelain 51 ja 52 :iin. Puhdistamon toimintaa on tarkkailtava siten, että tarkkailu tuottaa tarvittavan tiedon myös yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaisten raja-arvojen noudattamisesta. Raportoinnissa on

21 21 tarpeen antaa tiedot sekä päätöksen että asetuksen mukaisten rajaarvojen noudattamisesta. Kunnossapitoa sekä Saarilammen kunnostamista ja purkupaikan muutosta koskevan suunnitelman toimittamista koskevat lupamääräykset 21 ja 22 Saarilammesta Leuhunjokeen laskevan ojan kunnossapitäminen on tarpeen käsitellyistä jätevesistä aiheutuvien haittojen poistamiseksi. Vesilain 10 luvun 10 :n mukaan se, joka johtaa jätevettä toisen viemäriin, on velvollinen osallistumaan viemärin kunnossapidosta johtuviin kustannuksiin. Saarilammen kunnostussuunnitelman ja purkupaikan muutosta koskevan suunnitelman toimittaminen on tarpeen, koska tarkkailutulosten mukaan Saarilammesta lähtevän veden haitta-ainepitoisuudet ovat ajoittain korkeammat kuin puhdistetun jäteveden haitta-ainepitoisuudet. Suunnitelmien perusteella on mahdollista arvioida, onko Saarilammen kunnostamiselle tai purkupaikan sijainnin muutokselle perusteita. Suunnitelma on tarpeen laatia hyvissä ajoin ennen lupamääräysten tarkistamishakemuksen jättämistä, jotta luvan saajalla on riittävästi aikaa varautua mahdollisiin jätevedenpuhdistamon toiminnan muutoksiin. Puhdistamon lopettamisen jälkeisiä toimia koskeva lupamääräys 23 Ympäristönsuojelulain 90 :ään perustuva lupamääräys on tarpeen ympäristön, maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ja muiden ympäristöön ja sen käyttöön kohdistuvien haittojen välttämiseksi. ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON KORVAAMINEN Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista vahingoista, joita ei nyt ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 :ssä säädetyssä järjestyksessä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään jätettävä lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, lupaviranomainen voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä tämän päätöksen lupamääräyksissä 2 ja 22 edellytetyt suunnitelmat, arvio typen poiston merkityksestä alapuolisen vesistön tilan kannalta, yhteenveto toiminnan tarkkailun tuloksista, arvio par-