Karstulan kunnan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 161/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/502/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Karstulan kunnan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen Karstulan kunnan vesi- ja viemärilaitos PL Karstula LAITOS JA SEN SIJAINTI Karstulan kunnan kirkonkylän jätevedenpuhdistamo sijaitsee Karstulan kunnan Karstulan kylässä tilalla Puhdistamo, RN:o 34:5, noin 1,3 km etäisyydellä Karstulan kunnan keskustasta kaakkoon. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan tiiviillä noin 250 metrin pituisella purkuputkella Pääjärveen. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 55 sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 a). Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen nro KSU-2004-Y-318/121 mukaisesti hakijan on tullut jättää mennessä lupaehtojen tarkistamista koskeva hakemus. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA VOIMASSA OLEVA YMPÄRISTÖLUPA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 a) Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen nro KSU-2004-Y-318/121 ( ) lupamääräyksessä 1) on muun ohella edellytetty, että vesistöön johdettava jätevesi täyttää ohijuoksutukset, ylivuodot ja poikkeustilanteet mukaan lukien seuraavat vaatimukset: LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 Pitoisuusarvo enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7ATU Kok. P 0,8 90 COD Cr Kiintoaine Kiintoaineen osalta pitoisuusarvo ja käsittelyteho ovat vaihtoehtoisia. Puhdistustulokset lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina. Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä tehokkaaseen typenpoistoon. Prosessia on ajettava niin, että se nitrifioi mahdollisimman tehokkaasti, kuitenkaan heikentämättä muita puhdistustuloksia. ALUEEN KAAVOITUS JA LAITOKSEN LÄHIYMPÄRISTÖ PURKUVESISTÖ JA SEN TILA Lähiympäristössä ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2005 jälkeen. Puhdistamoalueella on voimassa asemakaava ja puhdistamon tontti on merkitty ET-alueeksi (yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten alue). Puhdistamoalueen ympäristö on metsää. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 170 metrin etäisyydellä puhdistamorakennuksesta länteen. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Pääjärven rannalla. Pääjärvi kuuluu Saarijärven reitin valuma-alueeseen. Käsitellyt jätevedet johdetaan tiiviissä noin 250 metrin pituisessa purkuputkessa Pääjärveen. Puhdistamon yläpuolella olevan Päällinjärven vesi on ollut tarkkailutulosten mukaan rehevää vuosina Pintaveden keskimääräinen fosforipitoisuus Päällinjärvessä on vuosina ollut µg/l ja keskimääräinen kokonaistypen pitoisuus µg/l. Lisäksi järvessä esiintyy ajoittain voimakasta hapenvajausta. Puhdistamon alapuoliselta Pääjärven havaintoasemalta 6A saatujen tarkkailutulosten mukaan Pääjärvi voidaan luokitella reheväksi vesistöksi fosfori- ja klorofyllipitoisuuksien perusteella. Vuosina pintaveden keskimääräiset fosforipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä µg/l, klorofyllipitoisuudet välillä µg/l ja kokonaistypen pitoisuudet välillä µg/l. Pääjärvessä esiintyy ajoittain voimakasta hapenvajausta. Mineraaliravinnesuhteesta arvioituna typpi on perustuotantoa rajoittava tekijä Pääjärvessä. Veden tummuudesta johtuen valon niukkuus rajoittanee myös levätuotannon määrää. Puhdistamon alapuolisen Kouheroistenkosken havaintoaseman 3310 vedenlaatu ei eroa merkittävästi Pääjärven havaintoaseman 6 A vedenlaadusta. Kouheroistenkosken tuloksista laskettujen keskimääräisten fosfori- ja typpikuormitusten perusteella Karstulan kunnan jätevedenpuhdistamolta lähtevä fosforikuorma oli noin 1 % ja typpikuorma noin 4 % pintaveden kuormasta vuonna Puhdistamolta lähtevä kuormitus aiheuttaa noin 0,3 µg P/l keskimääräisen fosforipitoisuuden ja noin 27 µg N/l keskimääräisen typpipi-

3 3 toisuuden lisäyksen Kouheroistenkosken vuoden 2010 keskivirtaamaan laskettuna. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Päällinjärvi ja Pääjärvi ovat ekologiselta tilaltaan tyydyttävässä kunnossa. Toimenpideohjelman mukaan maatalous on Saarijärven reitin suurin kuormittaja, ja sen osuus on fosforikuormituksesta noin 40 % ja typpikuormituksesta lähes 30 %. Pistekuormituksen osuus sekä typpi- että fosforikuormituksesta on noin 7 %. Toimenpideohjelman mukaan yhdyskuntien jätevesien käsittelyä tehostetaan erityisesti, kun jätevedet kohdistuvat pintavesiin, jotka ovat alle hyvän tilan tai tila uhkaa heiketä ja joissa vesistön tilaa voidaan parantaa yhdyskuntien jätevesien tehostetun puhdistuksen avulla. Typen poistoa tehostetaan erityisesti silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa. Ravinteiden poistoa jätevesistä tehostetaan ja puhdistamoiden toimintaedellytyksiä parannetaan. TOIMINNAN KUVAUS Yleiskuvaus toiminnasta sekä puhdistamon prosessit ja mitoitus Karstulan kunnan jätevedenpuhdistamo on biologis-kemiallinen rinnakkaissaostusperiaatteella toimiva aktiivilietelaitos. Puhdistamo on otettu käyttöön vuonna 1973 ja sitä on saneerattu vuosina 1988, 1998, 2000 sekä Viimeisimmässä saneerauksessa vuosina rakennettiin hiekanerotuskaivo, lietteenkuivauksessa otettiin käyttöön ruuvikuivain, sakokaivolietteen vastaanoton mittausta ajanmukaistettiin ja aloitettiin lipeän syöttö ilmastukseen. Laitos käsittää jäteveden virtaussuunnassa seuraavat toiminnot: tulopumppaamo, hienovälppäys, hiekanerotus, ferrosulfaatin annostelu, polymeerin annostelu, ilmastusallas (tilavuus 444 m 3 ) ja selkeytys (pinta-ala 127 m 2 ). Fosforin saostamiseen käytettävän ferrosulfaattin annosmäärä on vuosina ollut keskimäärin g/m 3. Alkuperäiset mitoitusarvot/vuoden 1998 saneerauksessa käytetyt puhdistamon mitoitusarvot ovat: Parametri Mitoitus Q kesk, m 3 /d 900/919 Q mit, m 3 /d 1 500/- Q max, m 3 /h 135/- BOD 7, kg/d 225/259 Kok. P, kg/d -/6,7 Kok. N, kg/d -/41 Hakemuksen mukaan jätevedenpuhdistamo on mitoitettu asukasvastineluvulle Viemäröinnin piirissä on henkilöä vuonna 2011 ja arviolta henkilöä vuonna Karstulassa ei toistaiseksi ole viemäriosuus-

4 4 kuntia, joiden jätevesiä johdettaisiin Karstulan kirkonkylän jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamolle johdettavat jätevedet ovat pääasiassa normaaleja yhdyskuntajätevesiä. Huomattavimmat yritystoimintaan liittyvät viemäriverkostoon johdettavat jätevedet tulevat huoltoasemalta, autokorjaamolta, metallien pintakäsittelylaitokselta, energialaitokselta ja karavaanarialueelta. Puhdistamolle tuleva jätevesimäärä (Q ka, m 3 /d) vuosina : Vuosi Q ka, m 3 /d Viemäriverkoston kokonaispituus on noin 48 km, josta saneeraamatonta betoniviemäriä on noin 5,7 km. Vuosina viemäriverkostoa on uusittu yhteensä 5 km. Jätevesiviemäreitä uusitaan pääsääntöisesti teiden perusparannustöiden yhteydessä. Jakson aikana puhdistamosta tehtiin ohituksia ainoastaan vuonna 2008, yhteensä m 3 jätevettä. Ohitukset aiheutuivat sulamisvesistä ja rankkasateista. Puhdistamon tulokuormitus Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus (kg/d) vuosina : Vuosi BOD 7ATU, kg/d 91, ,8 92,3 Kok. P, kg/d 4,7 4,3 3,8 5,4 4,1 Kok. N, kg/d 28, ,4 29,3 COD Cr, kg/d Kiintoaine, kg/d Puhdistamon keskimääräisen tulokuormituksen (BOD 7ATU, kg/d) perusteella puhdistamon asukasvastineluku on vuosina ollut avl, kun yhden henkilön vuorokaudessa aiheuttamalle BOD 7 -kuormalle käytetään asukasvastinelukuna 70 g/as. Vastaavasti suurimman vuosittain mitatun tulokuormituksen (BOD 7ATU, kg/d) perusteella puhdistamon asukasvastineluku on vuosina ollut avl. Velvoitetarkkailutulosten mukaan orgaanisen aineksen ja fosforin tulokuormitus on nykytilanteessa laitoksen mitoitusarvojen rajoissa. Sama koskee keskimääräisen orgaanisen aineksen tulokuorman perusteella laskettua asukasvastinelukua. Ylijäämälietteen ja sako- ja umpikaivolietteiden käsittely Puhdistamolle on vuosina tuotu sako- ja umpikaivolietteitä m 3 /a. Vuonna 2007 puhdistamolla ei vastaanotettu lainkaan sakoja umpikaivolietteitä. Muutoin kyseisten lietteiden vastaanottomäärät ovat kasvaneet vuosittain noin 200 m 3. Sako- ja umpikaivolietteet johdetaan välppäyksen ja lietevaraston kautta sakeuttamoon. Sako- ja umpikaivolietteet ja prosessissa syntyvä ylijäämäliete kuivattiin aiemmin suotonauhapuristimella.

5 5 Vuonna 2009 suotonauhapuristin korvattiin lietteenkuivausruuvilla. Lietteeseen sekoitetaan polymeeria kuivauksen yhteydessä. Kuivatun lietteen kuiva-ainepitoisuus on vuosina ollut %. Lietettä on vuosina muodostunut m 3 /vuosi. Liete kompostoidaan Peränevan aumakompostointialueella tilalla Polvikoski, RN:o 4:76. Kompostoitu liete hyödynnetään yhdyskuntarakentamisessa. Puhdistamolietteen aumakompostointiin on Karstulan kunnan teknisen lautakunnan myöntämä ympäristölupa. Kemikaalit ja energian käyttö Liikenne PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Fosforin saostamiseen käytetään ferrosulfaattia. Vuosina puhdistamolla on käytetty ferrosulfaattia kg/a ja lietteen kuivauksessa on käytetty polymeeriä kg/a. Sähköenergiaa on kulunut vuosina keskimäärin kwh vuodessa. Sähkönkulutusta on pyritty pienentämään hankkimalla lietteenkuivausruuvi ja tehostamalla laitoksen automaatiota. Liikennejärjestelyihin ei ole tullut muutoksia vuoden 2005 jälkeen. Jätevesien käsittelytulos ja päästöt vesistöön Vesistöön johdetun jäteveden BOD 7ATU -, COD Cr -, fosfori- ja typpipitoisuuksien ja päästöjen sekä poistotehojen vuosikeskiarvot ovat olleet vuosina seuraavat: BOD 7ATU mg/l 15,0 12,8 5,1 8,0 4,9 kg/d 10,1 9,4 3,7 6,4 3,7 % 89,0 92,0 95,1 93,5 96,0 Kok. P mg/l 0,57 0,53 0,44 0,63 0,34 kg/d 0,38 0,39 0,31 0,50 0,26 % 91,9 91,0 91,6 90,7 93,8 Kok. N mg/l 38,4 24,1 16,5 33,6 33,6 kg/d 25,9 17,8 11,9 26,7 25,3 % 8,5 34,5 47,0 24,6 13,9 COD Cr mg/l 58,7 52,9 36,4 41,0 34,5 kg/d 39,5 39,0 26,2 32,6 25,9 % 81,5 83,7 85,7 85,8 87,5

6 6 Vuosina ammoniumtypen nitrifiointiaste on ollut -8,1 53,6 %, vesistöön menevän jäteveden ammoniumtypen pitoisuus 10,2 35,6 mg/l ja päästö vesistöön 7,3 24 kg/d. Kiintoainepäästö vesistöön on vuosina ollut 6,8 13,3 kg/d, vesistöön menevän veden kiintoainepitoisuus 9,0 19,8 mg/l ja kiintoaineen poistuma puhdistusprosessissa 91,7 95,0 %. Puhdistamon neljännesvuosikeskiarvoina laskettu käsittelytulos on ollut vuosina 2009 ja 2010 seuraava: Vuosi Jakso /4 2/4 3/4 4/4 1/4 2/4 3/4 4/4 BOD 7ATU mg/l 9,9 8,1 6,8 6,7 4,3 5,0 5,0 5,0 % 92,1 91,6 96,1 95,1 98,7 90,1 96,3 95,6 Kok. P mg/l 0,70 0,31 1,8 0,45 0,40 0,30 0,38 0,32 % 90,3 94,3 79,6 93,7 96,3 88,6 94,8 94,6 COD Cr mg/l 49,0 36,5 50,2 38,6 46,4 32,4 31,6 32,7 % 83,7 84,0 86,8 87,8 92,2 76,2 90,8 88,4 Kiintoaine mg/l 12,7 8,5 5,3 15,7 7,6 9,2 11,7 7,4 % 94,1 94,6 97,5 90,8 97,5 87,6 94,9 95,0 Jäteveden käsittelytulos on vuosina 2009 ja 2010 pääosin täyttänyt voimassa olevassa luvassa asetetut käsittelyvaatimukset. Vuoden 2009 jaksolla 3/4 lupaehdot eivät täyttyneet fosforin osalta. Vuoden 2010 jaksolla 2/4 lupaehdot eivät täyttyneet fosforin ja kiintoaineen puhdistustehojen osalta. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Varastointi ja jätteet Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Kemikaaleja käsitellään vain sisätiloissa. Jäteveden kanssa kosketuksissa olevat rakenteet ovat vesitiivistä materiaalia. Puhdistamolietteen lisäksi puhdistamolla syntyy välppä- ja hiekanerotusjätettä. Puhdistamoliete on kuivattu ja kompostoitu. Välppäysjäte, noin 8,4 m 3 vuodessa, toimitetaan Sammakkokankaan jätekeskukseen. Hiekanerotusallas on otettu käyttöön toukokuussa 2010 ja vuoden 2010 aikana hiekanerotusjätettä syntyi noin 4,8 m 3. Hiekanerotusjäte toimitetaan kuivattuun lietteeseen sekoittuneena Peränevan aumakompostointialueelle. Päästöt ilmaan, haju ja melu Puhdistamon ilma-, haju- ja melupäästöihin ei ole tullut muutoksia vuoden 2005 jälkeen.

7 7 PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Puhdistamoa on uusittu vuosina Tuolloin suotonauhapuristin korvattiin lietteenkuivausruuvilla, rakennettiin hiekanerotusallas, hiekkapesuri ja -kuljetin, asennettiin lipeän varasto- ja annostelusäiliöt sekä aloitettiin lipeän syöttö ilmastukseen. Lisäksi hankittiin automatiikkaa kemikaalien syöttöön ja sakokaivolietteen vastaanottoon. Hakemuksen mukaan toiminnan ympäristövaikutuksissa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2005 jälkeen. Toiminnan vaikutukset kohdistuvat lähinnä purkuvesistöön ja sen käyttöön. Vuosien velvoitetarkkailuraporttien mukaan puhdistamon kuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta purkuvesistön veden laatuun. Pääjärvi ja Päällinjärvi ovat humuspitoisia ja reheviä järviä, joissa alusveden happitilanne huononee erityisesti kerrostuskausien lopulla. Jätevedenpuhdistamon tarkkailu tehdään Keski-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessään hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Käyttö- ja päästötarkkailu Käyttötarkkailun avulla seurataan puhdistamon toimintaa. Käyttötarkkailua tekee puhdistamon hoitaja, joka pitää puhdistamon hoitopäiväkirjaa. Käyttötarkkailussa seurataan tulevan, käsitellyn ja ohitetun jäteveden määrää vuorokausittain, viemäriverkossa tapahtuneita ylivuotoja, saostuskemikaalien ja polymeerien käyttöä, selkeytysaltaan näkösyvyyttä, sähkönkulutusta sekä ylijäämälietteen määrää, kuiva-ainepitoisuutta ja sijoituskohteita sekä tarvittaessa lietteen laatua raskasmetallien osalta. Päästötarkkailuohjelmassa puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevedestä otetaan virtaamapainotteiset kokoomanäytteet kerran kuukaudessa. Kokoomanäytteistä määritetään ph, johtokyky, kiintoaine, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaisfosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa sekä alkaliniteetti. Lähtevästä jätevedestä määritetään lisäksi liukoinen fosfaattifosfori ja liuennut rauta. Lisäksi jokaisella näytteenottokierroksella otetaan kertanäyte ilmastusaltaan lietteestä. Tästä näytteestä analysoidaan kiintoaine. Vesistötarkkailu Näytteet otetaan Pääjärvestä asemalta 6A ja Päällinjärvestä. Näytteenottosyvyydet ovat Pääjärven pisteellä 1, 5, 10 m jne sekä 1 m pohjan yläpuolelta sekä Päällinjärven pisteellä 1 ja 3 m. Näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa, lopputalvesta ja -kesästä. Näytteistä analysoidaan lämpötila, happi, ph, sähkönjohtavuus, sameus, väri, COD Mn ja kokonaisfosfori sekä 1 m:n näytteistä kokonaistyppi ja fekaaliset

8 HAKIJAN ESITYS LUPAEHDOIKSI YMPÄRISTÖRISKIT JA POIKKEUSTILANTEET HAKEMUKSEN KÄSITTELY 8 streptokokit. Tämän lisäksi analysoidaan asemalta 6A (0-2 m näytteestä) ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, fosfaattifosfori ja a- klorofylli, viimeksi mainittu vain kesäajan näytteestä. Hakija on esittänyt, että lupamääräyksiä tarkistettaessa puhdistamolta lähtevää jätevettä ja käsittelytehoa koskevat lupamääräykset säilytetään ennallaan. Normaalin toiminnan aikana puhdistamon toiminnasta ei aiheudu ympäristöriskejä, mutta toimintahäiriön aikana kuormitus saattaa nousta huomattavasti. Laajamittaiset ja pitkäkestoiset toimintahäiriöt ovat jätevedenpuhdistamolla melko harvinaisia, ja haitta korjaantuu prosessin elpymisen myötä. Toimintahäiriöitä voivat aiheuttaa vuotovedet (esim. huhtikuussa ja heinäkuussa 2008), sähkökatkokset tai poikkeukselliset päästöt (aiemmin esim. sairaalan vanhojen lääkkeiden hävitys, antibiootit) viemäriin ja edelleen puhdistamolle. Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan ja Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Karstulan kunnan sekä Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Karstulan kunnantalolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Viiden kunnan sanomat -lehdessä sekä lähetetty tieto jätevedenpuhdistamon lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Keski- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueelta, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmältä sekä Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta. 1) Karstulan kunnan terveydensuojeluviranomainen Puhdistamoalue tulee kokonaisuudessaan aidata tai vaaralliset alueet ja kohteet lukita siten, etteivät ulkopuoliset pääse niihin. Puhdistamolla näyttäisi olevan useita vaarallisia kohteita ja alueita, joihin ulkopuolisilla on tällä hetkellä lähes esteetön pääsy.

9 9 Vaikka jätevedenpuhdistamon toiminnoista suurin osa tapahtuu sisätiloissa, on syytä kiinnittää huomiota mahdollisten haju- ja meluhaittojen torjuntaan. Haittojen torjuntaan tarkoitettuja laitteita, esim. poistoilmasuodattimet, tulee huoltaa säännöllisesti niiden toiminnan varmistamiseksi. Puhdistamolle tulevat lietteet sekä sieltä lähtevä kuivattu puhdistamoliete tulee kuljettaa siten, että se ei pääse leviämään kuljetuslaitteista ja näin ollen aiheuta haju- ja hygieniahaittoja ympäristöön. Kuivaliete on käsiteltävä ja loppusijoitettava voimassa olevan ympäristölainsäädännön mukaisesti. 2) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Jätevedenpuhdistamon toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa nykyisillä päästömääräyksillä asti. Karstulan kunnan tulee selvittää mennessä valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla saneeraus- ja laajennustarve puhdistamon osalta. Selvitykseen tulee sisältyä myös typen kokonaismäärän vähentämisen käyttöönottoon tarvittavat muutokset. Edellä oleva tarkastelu voidaan vaihtoehtoisesti korvata myös selvityksellä uuden jätevedenpuhdistamon rakentamismahdollisuudesta. Keski-Suomen ELY-keskus esittää ympäristölupaan jätevedenpuhdistamon päästöille alkaen seuraavat raja-arvot: Pitoisuusarvo enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7ATU Kok. P 0,6 95 COD Cr Kiintoaine Ammoniumtyppi 4 90 Kok. N - 50 Päästörajat tulee saavuttaa neljännesvuosikeskiarvoina tarkasteltuna, kokonaistypen osalta vähenemä tulee saavuttaa vuositasolla tarkasteltuna. Tarkkailujakson tulosta laskettaessa tulee laskelmiin ottaa mukaan jätevedenpuhdistamolla suoritetut ohijuoksutukset, vesihuoltolaitosten viemäriverkostoissa tapahtuneet ylivuodot sekä muut poikkeukselliset tilanteet, millä on saattanut olla vaikutusta jäteveden käsittelyyn. Karstulan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon ympäristölupaan tulee asettaa velvoite typen kokonaismäärän vähentämiselle. Vesistövaikutuksista laadituista raporteista on todettavissa, että Pääjärvi 6A -havaintopaikalla näyttäisi olevan typpi yleensä perustuotantoa rajoittava ravinne. Lisäksi ELY-keskus omana yleisarvionaan Saarijärven reitin osalta toteaa, että perustuotantoa rajoittava minimiravinne on yleensä typpi. Ajoittain myös fosfori ja typpi ovat yhdessä rajoittava ravinne. Pääjärven ja sen alapuolisen vesistön tilan parantamiseksi on tarpeen vähentää vesistöön tulevaa kuormitusta, jotta vesienhoidon tavoitteet voidaan saavuttaa. Tämä tarkoittaa, että myös Karstulan puhdistamon jätevesien käsittelyä tulee tehostaa. Puhdistamolla ei ole käytössä tämän hetkisen tarkas-

10 10 telun perusteella parasta käyttökelpoista tekniikkaa jäteveden käsittelyyn käytetyn tekniikan sekä prosessin osalta. Lisäksi käytössä olevalla prosessiratkaisulla ei ole mahdollista toteuttaa sellaista ajotapaa, että typen kokonaismäärä vähenee riittävästi jäteveden käsittelyn yhteydessä. Päästötarkkailu Puhdistamon päästöjen seurantaan liittyvää tarkkailua tulee suorittaa 24 tunnin kokoomanäytteiden avulla. Vuoden aikana päästötarkkailuun liittyviä näytteiden analysointikertoja tulee olla vähintään 14 kappaletta eli näytteidenottoväliksi tulee noin 4 viikkoa. Tämän hetkiseen päästötarkkailuun verrattuna on lisäystä kaksi analysointikertaa vuodessa. Jätevesinäytteet tulee ottaa jätevesivirtaamaan suhteutettuna automaattisilla näytteenottimilla tulevasta ja lähtevästä jätevedestä. Tuleva ja lähtevä jätevesinäyte tulee johtaa näytteenottimesta suoraan jääkaapeissa oleviin kokoomanäytteiden keräykseen hankittuihin riittävän kokoisiin astioihin. Kokoomanäytteistä tulee analysoida ainakin seuraavat aineet ja muuttujat: kiintoaine, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, ph, COD Cr, kokonaistyppi, NH 4 -N, NO 2+3 -N, kokonaisfosfori, BOD 7ATU. Lisäksi jätevedenpuhdistamosta lähtevästä jätevedestä tulee analysoida ainakin seuraavat aineet: liukoinen fosfaatti fosforina, rauta, liukoinen rauta. Edellä esitetyn jäteveden analysoinnin lisäksi tulee ilmastusaltaasta ottaa jokaisen päästötarkkailun yhteydessä kertanäyte, mistä tulee analysoida ainakin kiintoainepitoisuus ja hehkutushäviö. Vesistövaikutusten tarkkailu ELY-keskukselle on tarkkailutuloksia arvioidessa muodostunut selkeä näkemys siitä, että Päällinjärvi-havaintopaikan vertailutieto ei anna riittävän edustavaa kuvaa puhdistamon jätevesien purkualueen yläpuolisen vesialueen vedenlaadusta. Uudeksi havaintopaikaksi tulisi annettavassa lupapäätöksessä määrätä Karstulan Pääjärven pohjoisosaan sijoittuva havaintopaikka Pääjärvi 256. Havaintopaikan muutoksen seurauksena voidaan poistaa velvoite Päällinjärven vedenlaadun seurannan osalta tarpeettomana. Havaintopaikoilta Pääjärvi 6A ja Pääjärvi 256 tulee ottaa vesinäytteet vähintään kaksi kertaa kalenterivuoden aikana. Vesinäytteidenottoajankohdat tulee sijoittaa talvikerrostuneen vesipatsaan ajankohtaan ennen kevättäyskiertoa (maaliskuun loppuun) ja kesäkerrostuneen veden ajankohtaan ennen syystäyskiertoa (heinäkuun loppuun tai elokuun alkuun). Näytteidenottosyvyydet molemmilla havaintopaikoilla tulee olla metri vedenpinnasta, jonka jälkeen vertikaalisesti 5 metrin välein niin, että alusveden näyte otetaan metri pohjasta. Poikkeuksen edellä olevasta tekee ainoastaan kesällä päällysvedestä (0-2 m) analysoitava a-klorofyllipitoisuus. ELY-keskuksen esitys tarkkailtavista aineista ja muuttujista on: kokonaisfosfori, liukoinen fosfaatti fosforina, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriitti ja nitraattitypen summa (NO 2+3 -N), lämpötila, happipitoisuus (liukoinen), hapen kyllästysprosentti, ph, sameus, väri, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ),

11 11 sähkönjohtavuus. Lisäksi tulee määrittää kesäkerrostuneen veden hygieeniseen laatuun liittyvät mikrobiologiset muuttujat päällysvedestä otetuista näytteistä molemmista havaintopaikoista: suolistoperäiset enterokokit, Escherichia coli. Päästö- ja vesistötarkkailun osalta ELY-keskus esittää, että annettavaan ympäristölupaan kirjataan maininta, että tarvittaessa ELY-keskus voi muuttaa kyseisiä tarkkailuita, jos siihen syntyy perusteltua tarvetta. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on laitettava vireille viimeistään ) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maaseutu ja kalatalous -ryhmä Hakijalle voidaan myöntää lupa seuraavin ehdoin: hakijan tulee tarkkailla toiminnan vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen. Lisäksi vesistöön johdettavan puhdistetun jäteveden fosfori-, BOD 7ATU - ja typpipitoisuuksiin ja laitoksen puhdistustehoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lupamääräyksen 1 pitoisuus- ja puhdistustehovaatimukset ovat jääneet täyttymättä useita kertoja BOD 7ATU :n, fosforin ja kiintoaineen osalta. Vesistöön johdetun kuormituksen kokonaismäärä ei tule kasvaa merkittävästi nykyisestä. Karstulan kunnan jätevedenpuhdistamon kalataloudellinen tarkkailuohjelmakausi päättyi vuoden 2010 lopussa. Ohjelmaan kuului kalastustiedustelu koskien vuoden 2007 kalastusta sekä Nordic-koeverkkokalastus vuonna Tarkkailupäätöksen mukaan tarkkailutoimia tulee toteuttaa jatkossa neljän vuoden välein, mikäli tarkkailuvelvollisuus jatkuu, eikä uutta tarkkailuohjelmaa ole tehty. Keski-Suomen ELY-keskus on kirjeellään esittänyt, että Karstulan kunta jatkaa tarkkailua ko. tarkkailuohjelman mukaisesti siten, että tarkkailuohjelmassa on vuonna 2011 koeverkkokalastus sekä vuoden 2011 kalastusta koskeva kalastustiedustelu, joka toteutetaan vuoden 2012 alussa. Uuden puhdistamoa koskevan tarkkailuohjelmaesityksen lähettäminen ELY-keskukselle tulee ajankohtaiseksi, jos kunnan puhdistamo saa uuden ympäristöluvan, ja jos siinä määrätään tarkkailun jatkamisesta ELY-keskuksen määräämällä tavalla. Vesistötarkkailuraporttien perusteella Pääjärvi on fosfori- ja klorofyllipitoisuuksiensa vuoksi luokiteltu reheväksi vesistöksi. Kevät- ja kesäkerrostuneisuuden aikana Pääjärven alusvedessä on todettu voimakasta hapen vajausta, mikä todennäköisesti lisää pohjasedimenttiin kertyneiden ravinteiden vapautumista veteen ja näin ollen järven sisäistä kuormitusta. Järvessä kalastusta tai muuta virkistyskäyttöä haittaavina tekijöinä on todettu verkkojen limoittumista ja sinileväkukintoja 2000-luvun loppupuolella. Pääjärven valuma-alueen suoperäisyys ilmenee veden värissä ja korkeassa orgaanisen aineen määrässä. Alustavia tuloksia korkeista bruttosedimentaatiopitoisuuksista on havaittu eräissä järven sedimenttiin liittyvissä tutkimuksissa. Vaikka puhdistamon kuormituksella ei ole kuormitus- ja vesistötarkkailuraporttien mukaan merkittävää vaikutusta Pääjärven veden laatuun, tulisi hakijan olla nykyistä paremmin tietoinen jätevesiensä vaikutuksesta vastaanottavan vesistön kalastukseen ja kalakantoihin. Pääjärven vedenlaadun

12 12 ei tulisi heikentyä nykyisestä tilastaan. Veden rehevyys haittaa verkkokalastusta kesäkaudella ja syvänteiden hapettomuus kerrostuneisuuskuukausina suosii särkikaloja lohi- ja siikakalojen kustannuksella. Pääjärvi on alueella merkittävä verkkokalastus- ja vetouistelukohde. Pääjärven alapuolisissa virtavesissä Kouheroisen-, Heijosten-, Tuhma- ja Kalmukoskessa, jotka ELYkeskus on määrittänyt lohi- ja siikapitoisiksi vesistöiksi, harrastetaan aktiivista viehekalastusta. Kalaston ja kalastuksen kehittämisen kannalta kalataloudellinen tarkkailu on ensiarvoisen tärkeää, jotta vedenlaadun muutosten heijastuminen kalastoon ja kalastukseen voidaan havaita. Mineraaliravinnesuhteen perusteella typpi on ollut minimiravinne Pääjärvessä vuosina 2005, 2008 ja Valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaan typpeä on poistettava jätevedenpuhdistamoissa silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa. Koska nykyisessä puhdistamossa ei ole valmiuksia riittävälle typenpoistolle ja käsiteltävien jätevesien määrä voi kasvaa nykyisestä, tulisi puhdistusprosessin tehostamiseen kiinnittää erityistä huomiota. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus, jossa todetaan seuraavaa: Vuoden 1998 Karstulan kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa on maininnat, ettei laitoksesta aiheutuva melu saa ylittää Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 asetettuja melutason ohjearvoja eikä häiritsevää hajua saa levitä ympäristöön. Kuitenkin vuonna 2009 kesällä mainittavia hajuhaittoja oli useaan otteeseen kesän aikana. Kesällä 2010 sekä myös jo tänä alkukesänä matalapaineen aikana, on muistuttajan pihalle tullut hajuja, jotka ilmiselvästi tulevat puhdistamolta. Muistuttaja on valittanut asiasta kunnan tekniseen virastoon, mutta näin pieniä hajuhaittoja ei kuulemma ole mahdollista poistaa. Toki ne ovat lievempiä, kuin aikaisemmin, mutta häiritseviä. Jos hajuhaittoja tulee esiintymään useammin ja voimakkaampina, on siihen puututtava. Puhdistamolaitoksen ääni on jatkuvaa, tällä hetkellä onneksi hiljainen, jollaisena sen on myös jatkossa pysyttävä. Samassa ympäristöluvassa on maininta, että puhdistamotontti on pidettävä puhtaana. Tämä ei ole toteutunut, vaan tonttia pidetään lähinnä kunnan varastona ja romumäärä on levittäytynyt jo puistoalueen puolelle. Puhdistamon vierestä menee yleinen kävelytie, jota lähialueen asukkaat paljon käyttävät. Puhdistamon ympäristön törkyisyys puhuttaa yleisesti. Tästä muistuttaja mainitsi myös kunnassa, jossa luvattiin asiaan puututtavan pikimmiten. Saarijärven-Karstulan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän terveystarkastajan lausunnossa on maininta, että puhdistamotontin maisemakuvaa voisi parantaa puu- ja pensasistutuksin.

13 13 Hakijan vastine ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Karstulan kunnan terveydensuojeluviranomaisen lausunnon ja jätetyn muistutuksen johdosta hakija toteaa, että puhdistamon tilojen ja ferrosulfaattisäiliön lukitus laitetaan kuntoon, alue siistitään ja ylimääräiset tarvikkeet ja koneet siirretään muualle varastoon vuoden 2011 loppuun mennessä. Aita korjataan vuoden 2012 aikana. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on esittänyt tuntuvia tiukennuksia lupaehtoihin. Esitetty aikataulu on tiukka. Esitettyihin päästörajoihin pääseminen edellyttää huomattavia saneeraustöitä jätevedenpuhdistamolla. Karstulan kunta ei ole vielä varautunut investointiohjelmassaan saneeraukseen ja sen vaatiman suunnittelun kustannuksiin, jotka muodostunevat varsin korkeiksi. Jos lupaehdoissa mennään ELY-keskuksen esittämään suuntaan, tulisi aikataulua tarkistaa. Hakija esittää nykyisten päästömääräysten käyttöä vuoden 2015 loppuun asti ja puhdistamon saneerauksen suunnitelman valmistumisen takarajaksi vuoden 2013 loppua. Kalataloustarkkailu käynnistetään ELY-keskuksen esityksen mukaisesti. Aluehallintovirasto tarkistaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen Karstulan kunnan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon toimintaan myöntämän ympäristöluvan Dnro KSU-2004-Y-318/121 lupamääräykset. Lupamääräysten tarkistamispäätös koskee hakemuksen mukaisten yhdyskuntajätevesien sekä sako- ja umpisäiliölietteiden käsittelyä sekä käsitellyn jäteveden johtamista purkuputkea pitkin Pääjärveen. Tarkistetut lupamääräykset korvaavat Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän luvan määräykset kokonaisuudessaan ja kuuluvat seuraavasti: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Päästöt vesiin 1. Puhdistamon puhdistustuloksen on täytettävä seuraavat raja-arvot vuoden 2015 loppuun asti: Pitoisuusarvo enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7ATU Kok. P 0,8 90 COD Cr Kiintoaine 35 90

14 14 Vuoden 2016 alusta lähtien on puhdistamon puhdistustuloksen täytettävä seuraavat raja-arvot: Pitoisuusarvo enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7ATU Kok. P 0,6 95 COD Cr Kiintoaine Ammoniumtyppi 6 90 Kok. N - 50 Kaikki edellä tässä lupamääräyksessä esitetyt arvot lasketaan ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä häiriö- ja poikkeustilanteet mukaan lukien neljännesvuosikeskiarvona. Kokonais- ja ammoniumtypen osalta vähenemä tulee saavuttaa vuositasolla tarkasteltuna. Ammoniumtypen puhdistusteho lasketaan puhdistamolle tulevan jäteveden kokonaistypen ja lähtevän jäteveden ammoniumtypen määrien perusteella. Puhdistamolle tuleva jätevesi on puhdistettava lisäksi siten, että vesistöön johdettava jätevesi pitoisuusarvojen ja käsittelytehon BOD 7ATU -arvon ja kokonaisfosforipitoisuuden sekä COD Cr -arvon ja kiintoainepitoisuuden osalta täyttää yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaiset pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot asetuksen edellyttämällä tavalla tarkkailtuna. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1 A) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä liitteen 1 B) -kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät 1 B) -kohdassa tarkoitetut raja-arvot eikä muitakaan vesiympäristölle haitallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että niistä voi aiheutua vesistön pilaantumista. 2. Luvan saajan tulee toimittaa Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle jätevedenpuhdistamon kunnostusta ja tehostusta tai uuden puhdistamon rakentamista koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen ja kustannusarvioineen mennessä. Suunnitelman tulee sisältää tarpeelliset toimenpiteet lupamääräyksessä 1 asetettujen ammoniumtypen ja kokonaistypen raja-arvojen ja puhdistustehojen saavuttamiseksi. Puhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 3. Puhdistamolle on pyrittävä johtamaan kaikki sellaiset puhdistamon piirissä olevilla viemäröintialueilla muodostuvat jätevedet, joiden käsittely puhdistamossa on ympäristövaikutukset kokonaisuudessaan huomioon ottaen tarkoituksenmukaista. 4. Puhdistamolla on oltava ammattitaitoinen hoitaja, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

15 15 Viemäriverkostot ja niiden kunnostus 5. Viemäriverkostoa on kunnostettava ja kunnossapidettävä sekä uudet siirto- ja muut viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen viemäriverkostoon on mahdollisimman vähäistä, sekä siten, että viemäröinnistä ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Luvan saajan on ilmoitettava viemäriverkon kunnostamisesta ja uusimisesta tarkkailun vuosiyhteenvedoissa tai muulla Keski-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 6. Luvan saajan tulee laatia ja toimittaa mennessä selvitys viemäriverkoston kunnosta ja kunnostamisen aikataulusta Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 7. Puhdistamon piirissä olevien viemäriverkostojen ohijuoksutus- ja ylivuotokohdista tapahtuvia päästöjä on seurattava vähintään sellaisin laittein, jotka rekisteröivät ohijuoksutuksen ja ylivuodon kestoajan summaavasti, tai muulla tavoin siten, että päästöjen määrä voidaan selvittää riittävän luotettavasti. Tavanomaisesta poikkeavien jätevesien esikäsittely 8. Luvan saajan on huolehdittava, että viemäriverkkoon johdettavat teollisuusjätevedet ja muut talousjätevedestä poikkeavat pilaavia aineita sisältävät jätevedet esikäsitellään asianmukaisella tavalla ja että tällaisten jätevesien viemäriverkostoon johtamisessa otetaan huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 ja 36 a :n (muutettu 889/2006) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) määräykset. Luvan saajan on oltava selvillä viemäriverkostoon johdettavien teollisuusjätevesien laadusta, määrästä ja esikäsittelystä. Kyseiset tiedot on pyydettäessä toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan, haju ja melu 9. Toiminta on, lietteiden vastaanotto ja kuljetukset sekä toimintaan liittyvä muu liikenne mukaan lukien, toteutettava siten, että haitallisia haju-, pöly- ja muita ilmapäästöjä aiheutuu mahdollisimman vähän. Puhdistamoalue on pidettävä siistinä siten, että hajuhaittojen muodostuminen on mahdollisimman vähäistä. 10. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ympäristön häiriintyvissä kohteissa ylittää päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (LAeq) eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (LAeq). Puhdistamoliete ja muut toiminnassa syntyvät jätteet 11. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa

16 16 tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa ja ettei vaikeuteta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Jätteet on ensisijaisesti toimitettava hyödynnettäväksi. Jäteöljyt ja muut ongelmajätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen ongelmajäteastian mahdollisesti rikkoutuessa. Jätteet, muun muassa kuivattu puhdistamoliete, on toimitettava laitokseen tai käyttökohteeseen tai kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto. Kemikaalien varastointi 12. Kemikaalien varastointi ja käsittely puhdistamolla on järjestettävä niin, että haitallisten aineiden pääsy ympäristöön estyy. Puhdistamon tilojen ja kemikaalisäiliöiden lukituksen on oltava sellainen, että ulkopuolisten henkilöiden pääsy tiloihin estyy. Luvan saajan tulee tehdä tarvittavat toimenpiteet kemikaalien varastoinnin ja puhdistamon tilojen lukitsemisesta mennessä. Häiriötilanteet 13. Jos viemäriverkostosta tai puhdistamolta on päässyt tai uhkaa päästä ympäristöön laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, luvan saajan on ilmoitettava siitä viivytyksettä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Mikäli päästöstä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on lisäksi ilmoitettava Karstulan kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. 14. Luvan saajan on toimitettava puhdistamoa ja viemäriverkostoa koskeva asianmukainen, tarkistettu riskienhallintasuunnitelma Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Karstulan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Suunnitelma on pidettävä ajan tasalla ja muutoksista on ilmoitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Karstulan kunnan ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteita varten puhdistamolla on oltava selkeät toimintaohjeet, jotka ovat puhdistamoa ja viemäriverkkoa hoitavien henkilöiden tiedossa. Tarkkailut Käyttö- ja päästötarkkailu 15. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyllä, tämän luvan edellyttämässä määrin tarkistetulla tavalla. Lähtevästä jätevedestä tulee voimassa olevan tarkkailusuunnitelman lisäksi analysoida rauta. Ilmastusaltaista tulee ottaa päästötarkkailun yhteydessä kertanäyte, josta analysoidaan vähintään kiintoainepitoisuus ja hehkutushäviö.

17 Puhdistamolle tulevan jäteveden näytteet on otettava valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla siten ja sellaisesta kohdasta, että ne antavat mahdollisimman oikean kuvan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) ja puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä annetun valtioneuvoston päätöksen (282/1994) mukaisesti. Tarkkailuun on tarvittaessa sisällytettävä valtioneuvoston asetuksella 889/2006 muutetun ympäristönsuojeluasetuksen liitteen 1 (aineet, joiden päästöt vesiin tai yleiseen viemäriin ovat ympäristöluvanvaraisia) sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) mukaisten aineiden seuranta. 17. Lupamääräyksien 15 ja 16 edellyttämällä tavalla tarkistettu käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelma on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaa on muutettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Ympäristövaikutusten tarkkailu 18. Jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Vesinäytteet tulee ottaa seuraavista kahdesta vesistöpisteestä: - Alapuolinen tarkkailupiste: Pääjärvi 6A ( , ). - Yläpuolinen tarkkailupiste: Pääjärvi 256 ( , ). Aiemmin käytössä ollut yläpuolinen tarkkailupiste Päällinjärvi poistetaan käytöstä. Näytteet tulee ottaa kaksi kertaa vuodessa, lopputalvella (talvikerrostuneisuuden loppu) ja loppukesällä (kesäkerrostuneisuuden loppu). Näytteenottosyvyydet ovat 1, 5, 10 m jne sekä 1 m pohjan yläpuolelta. Näytteenottosyvyydet suhteutetaan näytteenottopaikan olosuhteisiin. Kaikista vesistönäytteistä tulee määrittää seuraavat parametrit: - Kokonaisfosfori - Liukoinen fosfaattifosfori - Kokonaistyppi - Ammoniumtyppi - Nitriitti- ja nitraattitypen summa - Happi, liukoinen - Hapen kyllästysaste

18 18 - ph - Sameus - Väri - Kemiallinen hapenkulutus, COD Mn - Sähkönjohtavuus - Lämpötila - Escherichia coli - Suolistoperäiset enterokokit Lisäksi kesäaikana on otettava 0-2 m pintanäytteet, joista tulee analysoida a- klorofylli. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Tarkkailun tulokset on viipymättä niiden valmistuttua toimitettava tiedoksi ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päivitetty vesistötarkkailuohjelma on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. 19. Luvan saajan tulee tarkkailla jätevesien vaikutusta kalastoon ja kalastukseen Keski-Suomen ELY-keskuksen kalatalousryhmän hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta hyväksyttäväksi Keski-Suomen ELYkeskuksen kalatalousryhmälle. Tästä tarkkailusta laadittavat raportit on toimitettava tiedoksi myös ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle. Kirjanpito 20. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa. Lisäksi kirjanpidon on katettava muun muassa seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla sekä ylivuodot viemäriverkostossa päästöpaikkakohtaisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen, - muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, - kemikaalien ja apuaineiden käyttömäärät ja varastointi, - energian kulutus, - puhdistamolle tuotujen sako- ja umpisäiliölietteiden sekä mahdollisten satunnaisten tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien jätevesien alkuperä, laatu, määrä ja näiden selvittämistapa, tuontiajankohta ja kuljettaja, - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä

19 RATKAISUN PERUSTELUT 19 - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Raportointi 21. Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle sen edellyttämällä tavalla (ensisijaisesti ItellaTYVI -järjestelmä ( tai vastaava järjestelmä) sekä Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesistötarkkailutulokset on raportoitava lisäksi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmälle. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedosta on käytävä ilmi jäteveden raja-arvojen noudattamisen, käsittelytuloksen, vesistöön johdettujen päästöjen ja niihin vaikuttaneiden tekijöiden lisäksi muun muassa yhteenvedot jätteistä sekä kemikaalien, veden ja energian käytöstä. Puhdistamon käytön lopettamisen jälkeiset toimet 22. Puhdistamon käytön lopettamisen jälkeen puhdistamoalue on viipymättä kunnostettava siten, että siitä ei aiheudu vaaraa eikä haittaa ympäristölle. Suunnitelma toiminnan lopettamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sekä toiminnan vaikutusten tarkkailun jatkamisesta on toimitettava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Karstulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 3 kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista. Luvan tarkistamisen edellytykset Kyseessä on lupamääräysten tarkistamisasia. Hakemuksen mukaan toiminnan päästöt eivät lisäänny aikaisemmasta eikä toiminnassa tapahdu oleellista muutosta aikaisempaan verrattuna. Näiden tarkistettujen lupamääräysten mukainen jätevedenpuhdistamon toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta tässä päätöksessä olisi määrättävä korvausta. Karstulan kunnan kirkonkylän jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueella ja siellä Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman alueella. Vesienhoidon suunnittelussa puhdistamon alapuolisen vesistön tila on arvioitu ekologisesti tyydyttäväksi. Karstulan kunnan kirkonkylän jätevedenpuhdistamon luparajoja on alkaen hieman tiukennettu aikaisemmasta, mikä varmistaa, että puhdistamon vesistökuor-

20 20 mitus ei tule suurenemaan nykyisestä. Tämän luvan mukaisesti toimittaessa ja toimintaa edelleen kehitettäessä jätevedenpuhdistamon toiminta on kokonaisuutena arvioituna vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaista. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 ja 50 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, johon toiminnan vaikutukset kohdistuvat sekä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015, Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015 ja vesiensuojelun yleiset tavoitteet. Jäteveden käsittelyä ja päästöjä vesistöön sekä jäteveden käsittelyn tehostamista koskevat lupamääräykset 1 2 Puhdistamon alapuolisten Pääjärven ja Kouheroistenkosken ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi, minkä vuoksi on tarpeen vähentää vesistöön tulevaa kuormitusta, jotta vesienhoidon tavoitteet voidaan saavuttaa. Tämä tarkoittaa, että myös Karstulan puhdistamon jätevesien käsittelyä tulee tehostaa. ELY-keskuksen lausunnon mukaan puhdistamolla ei ole käytössä kaikilta osin tämän hetkisen tarkastelun perusteella parasta käyttökelpoista tekniikkaa jäteveden käsittelyyn käytetyn tekniikan sekä prosessin osalta. Lisäksi käytössä olevalla prosessiratkaisulla ei ole mahdollista toteuttaa sellaista ajotapaa, että typen kokonaismäärä vähenee riittävästi jäteveden käsittelyn yhteydessä. Puhdistamon alapuolisella näytepisteellä Pääjärvi 6 A sekä typpi että fosfori yhdessä voivat rajoittaa ainakin ajoittain vesistön perustuotantoa. Lisäksi ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että Saarijärven reitillä perustuotantoa rajoittava minimiravinne on yleensä typpi. Siten puhdistamolla tulee pyrkiä mahdollisimman tehokkaaseen ammoniumtypen hapettamiseen ja kokonaistypen poistoon. Lupamääräyksessä 1 on asetettu typen poiston raja-arvot ja puhdistustehovaatimukset ja lupamääräyksessä 2 jätevedenpuhdistamon tehostamis- ja kunnostamissuunnitelman tai uuden puhdistamon rakentamissuunnitelman laatimisvelvoite. Päästöraja-arvoja koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 43 :n ja valtioneuvoston asetusten 888/2006 ja 1022/2006 perusteella. Puhdistamon ja viemäriverkostojen käyttöä ja hoitoa, viemäriverkostojen kunnostamista sekä poikkeavia jätevesiä koskevat lupamääräykset 3 8 Määräykset ovat tarpeen muun muassa ympäristönsuojelulain 4 :n mukaisen, parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä ja ympäristön kannalta parhaan käytännön noudattamista koskevan vaatimuksen täyttämiseksi.

21 21 Päästöjä ilmaan sekä hajua ja melua koskevat lupamääräykset 9 ja 10 Lietteiden käsittelystä ja kuljetuksista voi aiheutua haju- ja pölyhaittaa sekä lähialueen likaantumista. Lupamääräykset on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitetun, naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Melutason raja-arvot ovat melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset. Puhdistamolietettä ja muita toiminnassa syntyviä jätteitä koskeva lupamääräys 11 Määräys on tarpeen ympäristönsuojelulain 45 :n sekä jätelain 6 :n, 12 :n ja 15 :n noudattamiseksi. Kuivatun puhdistamolietteen luovuttamista koskee jätelain 15, jonka mukaan jätteen vastaanottajalla tulee olla ympäristölupa tai muutoin riittävät edellytykset huolehtia jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Varastointia sekä häiriö- ja poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset Toimintaan, kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn, poikkeavien jätevesien johtamiseen viemäriverkostoon ja puhdistamolle sekä puhdistamon ja viemäristön mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Puhdistamon tilojen ja kemikaalisäiliöiden asianmukainen lukitseminen on tarpeen näiden riskien ehkäisemiseksi. Poikkeustilanteita koskeva ilmoitusvaatimus perustuu ympäristönsuojelulain 62 :ään ja ympäristönsuojeluasetuksen 30 :ään. Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristöriskeistä ja häiriötilanteissa ryhdyttävä viipymättä tarpeellisiin toimiin pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tarkkailua koskevat lupamääräykset Tarkkailumääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 46 :ään ja ovat tarpeen päästöraja-arvojen noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Kalataloudellinen tarkkailu tulee toteuttaa kalatalousviranomaisen edellyttämällä tavalla jätevedenpuhdistamon jätevesien mahdollisten kalastoon ja kalastukseen kohdistuvien haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi. On tarkoituksenmukaista määrittää suolistoperäiset enterokokit ja Escherichia coli, joiden määritykseen on kansainväliset standardit ja joiden määritykset sisältyvät myös uimarantojen terveysvalvontaan (SosTMA177/2008 ja 354/2008). Tavanomaisesta yhdyskuntajätevedestä poikkeavien teollisuusjätevesien mahdollisesti sisältämien, ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden sisällyttäminen tarkkailuun on tarpeen näiden osalta mahdollisesti tarvittavien toimenpiteiden selvittämiseksi.