EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 16. marraskuuta 2010 (25.11) (OR. en) 15886/10 ADD 3 ECOFIN 684 SOC 732 SAATE

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 16. marraskuuta 2010 (25.11) (OR. en) 15886/10 ADD 3 ECOFIN 684 SOC 732 SAATE Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Sosiaalisen suojelun komitea Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) Talouspoliittisen komitean ja sosiaalisen suojelun komitean yhteinen eläkkeitä koskeva raportti Tiivistelmä Valtuuskunnille toimitetaan oheisena 6. joulukuuta 2010 pidettävää EPSCO-neuvoston istuntoa varten talouspoliittisen komitean ja sosiaalisen suojelun komitean yhteisestä eläkkeitä koskevasta raportista laadittu tiivistelmä, joka on ote koko raportista. Raportin koko teksti on asiakirjassa 15886/10. Raportin liitteet ovat asiakirjassa 15886/10 ADD 1 ja maakatsaukset asiakirjassa 15886/10 ADD /10 ADD 3 vpy/rir/jk 1 DG G 2B FI

2 LIITE Talouspoliittisen komitean ja sosiaalisen suojelun komitean yhteinen eläkkeitä koskeva raportti TIIVISTELMÄ 15886/10 ADD 3 vpy/rir/jk 2

3 TIIVISTELMÄ EU:n yhtenä ensisijaisena tavoitteena on varmistaa, että julkisissa toimintalinjoissa otetaan huomioon eläketulojen kestävyys, saatavuus ja riittävyys nyt ja jatkossa. Kaikilla jäsenvaltioilla on edessään samanlaiset merkittävät haasteet, mutta niiden välillä on huomattavia eroja, kun tarkastellaan väestön ikääntymisen aikajännettä, eläkejärjestelyjen suunnittelua, kasvupotentiaalia sekä julkisen talouden tilanteen ja ulkoisen kilpailukyvyn asettamia rajoituksia. Julkisten menojen arvioidaan kasvavan väestön ikääntymisen myötä, ja tämä asettaa EU:n jäsenvaltioille mittavan haasteen. On erittäin tärkeää toteuttaa toimia, joilla parannetaan julkisen talouden pitkän ajan kestävyyttä ja varmistetaan eläkkeiden riittävyys. A Haasteet ja saavutukset 1) Nykyisin ihmiset ovat terveempiä ja elävät pidempään kuin koskaan aikaisemmin. Toisaalta lapsiluku on pienentynyt. Viimeksi kuluneiden vuosikymmenten aikana elinajanodote on noussut tasaisesti, jopa kaksi ja puoli vuotta vuosikymmenessä. Jos kuolleisuuden lasku jatkuu tätä tahtia, useimmat eurooppalaiset ovat tulevaisuudessa erittäin pitkäikäisiä. Syntymähetken elinajanodotteen arvioidaan nousevan miehillä 8,5 vuodella ja naisilla 6,9 vuodella seuraavien viidenkymmenen vuoden aikana. Syntyvyysluvut ovat vähentyneet lähes kaikissa jäsenvaltioissa, ja eräissä jäsenvaltioissa ne ovat olleet erittäin alhaisia. Lisääntyvä pitkäikäisyys ja vähenevä syntyvyys johtavat yhdessä vanhushuoltosuhteen jyrkkään heikkenemiseen. Työikäisen väestön ennustetaan vähenevän, mikä puolestaan heikentää mahdollista työvoiman tarjontaa ja talouskasvua. Tällä on laajakantoisia seurauksia talouden, julkistalouden ja yhteiskunnan kehitykseen /10 ADD 3 vpy/rir/jk 3

4 2) Vanhushuoltosuhteen voimakkaan kasvun vuoksi useimmat jäsenvaltiot ovat uudistaneet eläkejärjestelmiään viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Uudistusten tavoitteena on turvata järjestelmien kestävyys ja riittävyys sekä varmistaa oikeudenmukaisuus sukupolvien sisällä ja välillä sekä naisten ja miesten välillä. Uudistusten ansiosta julkisten eläkejärjestelmien kestävyyttä on pystytty kohentamaan huomattavasti. Myös tietyissä eläkkeiden riittävyyttä ja vähimmäistoimeentuloa koskevissa kysymyksissä on edistytty vaihtelevassa määrin etenkin ikääntyneiden osalta. Käyttöönotetut uudistukset hillitsevät huomattavasti julkisten eläkemenojen arvioitua kasvua pitkällä aikavälillä, kuten väestön ikääntymistä koskevasta vuoden 2009 kertomuksesta käy ilmi. Näin ollen uudistukset voivat parantaa suuresti julkisten järjestelmien valmiuksia tarjota edelleen riittäviä eläke-etuuksia kestävällä tavalla. Julkisten eläkemenojen BKT-osuuden ennustetaan kuitenkin kasvavan EU:ssa 2 ½ prosenttiyksikköä vuoteen 2060, mikä tarkoittaa julkisten eläkemenojen kasvun olevan keskimäärin 23 prosenttia. Joissakin jäsenvaltioissa kasvu on huomattavasti suurempi. Kestävyyttä on parannettu lähinnä sitomalla eläkemaksut ja eläkekarttuma toisiinsa tiiviimmin, ottamalla käyttöön vakuutusmatemaattisia tarkistusmekanismeja ja muuttamalla arvostus- ja indeksointisääntöjä. Joulukuussa 2009 julkaistu talouspoliittisen komitean ja sosiaalisen suojelun komitean raportti 1 osoittaa, että korvausaste suhteessa ansioon yleensä alenee näiden toimenpiteiden myötä, kun verrataan samanikäisinä eläkkeelle siirtyviä nyt ja tulevaisuudessa. Monilla julkisten eläkejärjestelmien uudistuksilla tähdätään yhä useammin siihen, että riittävä korvausaste saavutetaan kestävyydestä tinkimättä. Julkisten järjestelmien uudistukset sisältävät yleensä toimenpiteitä, joilla korvausastetta nostetaan pidentämällä työuraa, ja monissa jäsenvaltioissa uudet tai laajennetut lisäeläkejärjestelmät ovat avanneet uusia mahdollisuuksia, joiden avulla monet ihmiset voivat kompensoida julkisen eläketurvan kavennuksia lisäämällä säästämistä ja hankkimalla täydentäviä eläkeoikeuksia. 1 Tarkempia tietoja asiakirjassa "Updates of current and prospective theoretical pension replacement rates ", /10 ADD 3 vpy/rir/jk 4

5 Monissa uudistuksissa on laajennettu vakuutettujen ryhmää (esimerkiksi ottamalla mukaan maanviljelijät, itsenäiset ammatinharjoittajat ja naiset, joilla on vähäiset eläkeoikeudet, jne.) ja otettu paremmin huomioon sukupuolten erot (esimerkiksi lukemalla lastenhoitoaika eläketurvaan oikeuttavaksi) ja työmarkkinoilla tapahtuneet muutokset. Silti on vielä eräitä ratkaisemattomia ongelmia (esimerkiksi epätyypilliset työurat ja lyhytaikaiset työsuhteet). Monissa jäsenvaltioissa on parhaiden vuosien asemesta alettu käyttää työeläkejärjestelmien laskentaperusteena työuran keskipalkkaa, mikä on parantanut sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ja kestävyyttä. Toteutetut muutokset ovat koskeneet myös nykyisin maksettavia eläkkeitä. Useissa uudistuksissa on korotettu vähimmäiseläkkeitä ja lisäavustuksia. Varhaiseläkkeisiin tehdyt tiukennukset, voimakkaammat työnteon kannustimet, työvoiman suuren kysynnän kaudet sekä vuotiaiden ryhmää koskevat muutokset ovat nostaneet vanhempien työntekijöiden työllisyysastetta ja kääntäneet pitkään jatkuneen varhaiseläkesuuntauksen. 3) Vaikka edistystä on tapahtunut, eräillä EU:n jäsenvaltioilla on vielä todellisena haasteena mukauttaa eläkejärjestelmänsä odotettavissa oleviin väestörakenteen muutoksiin. Monissa maissa eläkepolitiikkaa on uudistettava vielä lisää. On myös merkkejä siitä, että meneillään oleviin uudistuksiin saattaa kytkeytyä merkittäviä riskejä sekä riittävyyden että kestävyyden suhteen. Eläkejärjestelmien muutoksissa etuudet kytketään monesti tiiviimmin työ- ja rahoitusmarkkinoiden kehitykseen, ja tuolloin syntyy huomattavia riskejä, jos työllisyysaste ei nouse tarpeeksi tai jos pääomamarkkinat eivät toimi odotetulla tavalla. Julkisen talouden vakauttaminen, jonka merkitys korostuu talouskriisin jälkeen, on olennaista, jotta julkisen talouden velkaa voidaan pienentää ja jotta kasvavien julkisten eläkemenojen rahoitus voidaan hoitaa. Monissa jäsenvaltioissa ollaan luopumassa yksikerroksisista eläkejärjestelmistä ja siirtymässä varsinaisiin monikerroksisiin järjestelmiin. Useimmissa jäsenvaltioissa suurin osa eläketuloista tullaan jatkossakin maksamaan julkisista jakojärjestelmistä. Kun rahastoitujen ja maksuperusteisten eläkkeiden osuus kasvaa ja julkiset eläkkeet riippuvat yhä enenevässä määrin koko elinikänä suoritetuista ansioihin liittyvistä maksuista, eläkkeiden riittävyys riippuu tulevaisuudessa yhä enemmän siitä, toimiiko talous hyvin, pystyvätkö työmarkkinat tarjoamaan mahdollisuuksia pidempiin ja katkottomampiin työuriin, 15886/10 ADD 3 vpy/rir/jk 5

6 saadaanko eläkejärjestelmien maksujen ja etuuksien välille lujempi yhteys ja tarjoavatko rahoitusmarkkinat turvallisen ja asianmukaisen tuoton. Jäljelle jää vielä huomattavia riskejä. Joissakin jäsenvaltioissa tarvitaan eläkepoliittisia lisäuudistuksia, sillä edessä on suuria väestörakenteen muutoksia. Useissa sellaisissa maissa, joissa eläkeuudistuksia ei ole saatu riittävän ripeästi vireille, eläkelupausta on kiireellisesti tarkasteltava uudelleen siltä kannalta, mitä talouden muiden lohkojen voidaan odottaa kestävän. Joissakin muissa maissa saatetaan tarvita toimenpiteitä, joilla varmistetaan jo toteutettujen uudistusten onnistuminen pitkäjänteisesti. B Talouskriisi pahentaa jäljellä olevia riskejä 4) Talouskriisi on lisännyt huolta kaikentyyppisten eläkejärjestelmien kestävyydestä ja riittävyydestä. Heikentyvät kasvunäkymät ja kasvava julkisen talouden vaje ja velka vaikuttavat kestävyyteen. Nykyiset eläkkeensaajat ovat yleensä olleet hyvin suojautuneita kriisiltä, mutta työttömyyskaudet, pienemmät eläkemaksut ja rahoitusmarkkinoiden heikompi tuotto voivat vaikuttaa eläkkeiden riittävyyteen. Kriisi vaikuttaa nykyisen aktiiviväestön ja etenkin nuorempien ikäluokkien eläkeoikeuksien kertymiseen. Talouskriisi on koetellut nykyisiä eläkkeensaajia toistaiseksi lievemmin kuin muita väestöryhmiä, sillä eläkkeensaajien suojana on ollut julkisen eläketurvan tarjoama varma tulotaso; julkisten eläkkeiden on annettu toimia automaattisina vakauttajina. Eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta voidaan sanoa, että rahastoivien järjestelmien etuudet muodostavat edelleen varsin vähäisen osan eläkkeelle siirtyneiden eurooppalaisten eläkkeistä ja että nykyisin maksettavia julkisia eläkkeitä on jouduttu mukauttamaan vain joissakin sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa on esiintynyt erittäin akuutteja julkisen talouden ongelmia. Rahastoivien järjestelmien merkitys etuuksien tarjoajana kasvaa tulevaisuudessa monissa jäsenvaltioissa /10 ADD 3 vpy/rir/jk 6

7 Eläkerahastojen varojen markkina-arvo on pudonnut kriisin takia huomattavasti, ja seurauksena on ollut julkisen talouden raju heikkeneminen. Tästä syystä eläketurvan rahoittamiseen käytettäviin julkisiin varoihin kohdistuu vaihtelevassa määrin painetta. Rahoitusmarkkinoilla vuonna 2008 tapahtuneen hintaromahduksen jälkeen monet eläkerahastot ovat pystyneet osin paikkaamaan menetyksiään vuonna ja vuoden 2010 alussa. Tämän kehityksen taustalla on kriisistä johtuva julkisen talouden heikkeneminen: julkisen velan BKT-osuus on lähes 20 prosenttia, mikä aiheuttaa vakavia rajoituksia julkiseen eläketurvaan. Tämä yhdessä aiemmin ilmenneiden epäkohtien ja häiriöiden kanssa osoittaa, että julkisen talouden koordinoitua vakauttamista tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aiemmin. 5) Kriisi on tehnyt selväksi, että rahastoivien eläkejärjestelmien riippuvuus rahoitusmarkkinoiden kehityksestä sekä riskinjako on syytä ottaa uudelleen tarkasteltaviksi. Yksityiset rahastoivat eläkejärjestelmät ovat yleistyneet eräissä jäsenvaltioissa. Tämä suuntaus voi osaltaan pienentää julkisen talouden eläkevastuita, mutta toisaalta se myös tuo mukanaan uusia haasteita ja riskimuotoja. Erot rahastoivien järjestelmien kyvyssä selviytyä nykyisestä kriisistä osoittavat, että suunnittelussa, sääntelyssä ja sijoitusstrategiassa ilmenevillä eroilla on merkitystä. On tärkeää saada eläkesäästäjien ja eläketurvan tarjoajien osalta riskit, turvallisuus ja tuotto paremmin tasapainoon, jotta ihmiset luottaisivat enemmän rahastoiviin eläkejärjestelmiin ja jotta rahastoivat järjestelmät osaltaan edistäisivät eläketulojen riittävyyttä. C Suuremmat haasteet ja heikommat näkymät 6) Riittävyys ja kestävyys ovat saman kolikon kaksi eri puolta. Ihmisten on kaiken kaikkiaan työskenneltävä enemmän ja pidempään, jotta molemmat tavoitteet saavutettaisiin 3. Eläkejärjestelmiä koskevaan kysymykseen ei ole yleispätevää ratkaisua: kaikilla järjestelmillä on etunsa ja haittansa, ja jokaisen järjestelmän on mukauduttava pitkän ajan talous- ja väestönkehitykseen. Päätöksentekijöiden haasteellisena tehtävänä on löytää hyvä tasapaino riittävyyden ja kestävyyden välille. Kriisi ja mahdollinen heikompi talouskasvu tekevät tästä tehtävästä vaikeamman ja tähdellisemmän. Siksi on tärkeää tiedottaa riittäviin eläketuloihin johtavista väylistä, joita on käytettävissä. 2 3 Katso OECD:n julkaisu "Pension Markets in Focus", lokakuu 2009, numero 6. Erityishuomiota on kiinnitettävä ihmisiin, joiden terveydentila on huono /10 ADD 3 vpy/rir/jk 7

8 Avoimuus ja tiedottaminen ovat tärkeitä tekijöitä, kun halutaan lisätä ihmisten luottamusta ja ohjata käyttäytymistä. Jotta eläkejärjestelmien riittävyyden ja kestävyyden välinen tasapaino voidaan varmistaa täysimääräisesti, EU:n tasolla tarvitaan paremmin koordinoitua tietoja ja mittaamista koskevaa työtä. Tukholman Eurooppa-neuvostossa sovittu yleinen toimintastrategia perustuu kolmeen osaalueeseen: i) velan vähentäminen nopeasti, ii) työllisyysasteen ja tuottavuuden nostaminen ja iii) eläke-, terveydenhuolto- ja pitkäaikaishoitojärjestelmien uudistaminen. Strategian jokaisella osaalueella on saatava aikaan edistystä, jotta väestön ikääntymisen aiheuttama haaste voidaan ratkaista. Eräissä maissa kriisi on kuitenkin lisännyt paineita uudistaa eläkepolitiikkaa kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla. On tärkeää vakauttaa julkinen talous ja saavuttaa julkiselle taloudelle asetetut keskipitkän ajan tavoitteet, jotta julkisen talouden velkaa voidaan pienentää ja jotta kasvavien julkisten eläkemenojen rahoitus voidaan hoitaa. Kriisi vaikuttaa kaikentyyppisiin eläkejärjestelmiin. Se on tuonut esiin uudistettujen järjestelmien tiettyihin näkökohtiin liittyviä puutteita, jotka koskevat ennen kaikkea rahastoivien järjestelmien roolia ja julkisen ja yksityisen lohkon välistä vuorovaikutusta. Nämä puutteet on korjattava. Kriisin myötä on myös käynyt selväksi, että talouskasvu, työllisyys, rahoitusmarkkinoiden sääntely sekä yhteisvastuullisuus ja oikeudenmukaisuus sukupolvien välillä ja sisällä ovat eläkepolitiikan keskeisiä osia, jotka liittyvät toisiinsa. Jotta eläkejärjestelmät toimisivat moitteettomasti, tarvitaan makrotalouden vakautta ja hyvin toimivia työ- ja rahoitusmarkkinoita. Rakenteellisen työttömyyden vähentäminen toisi suuria etuja. Riittävyyden ja kestävyyden välistä tasapainoa on vaikea saavuttaa työuria jatkamatta. Monet eläkeuudistukset heikentäisivät sinällään vuotuisia korvausasteita, jos ihmiset eivät työskentele enemmän ja pidempään. Ihmisten on tiedostettava, mitä mahdollisuuksia heillä on lisätä eläketuloja lisäeläkkeiden ja täydentävien eläkeoikeuksien avulla. Toisaalta heidän on saatava asianmukaista informaatiota asiaan liittyvistä riskeistä. Kriisin takia on entistäkin tärkeämpää, että päätöksentekijät luovat vakautta tiedottamalla selkeästi eläkepolitiikasta ja eläketuloihin johtavista nykyisistä ja uusista väylistä ja että päätöksentekijät tarjoavat neuvontaa, jotta ihmiset voivat muuttaa käyttäytymistään /10 ADD 3 vpy/rir/jk 8

9 7) Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana saavutetut työllisyysasteen parannukset voivat vaarantua, ja edistymistä tarvitaan vielä paljon. Jotta yhä useammat voisivat työskennellä enemmän ja pidempään, tarvitaan kasvunäkymiä, asianmukaisia työnteon kannustimia, avoimia työmarkkinoita ja tosiasiallisen eläkeiän nostamista. Vain noin 40 prosenttia ihmisistä on vielä 60-vuotiaana työelämässä, ja naisten työllisyysaste on yhä paljon alhaisempi kuin miehillä. Kyseessä on erittäin suuri käyttämätön potentiaali. Kokonaistyöllisyysasteen nostaminen kaikissa henkilöryhmissä, eritoten vanhempien työntekijöiden sekä naisten keskuudessa, ja tosiasiallisen eläkeiän nostaminen ovat keskeisiä poliittisia tavoitteita EU:n jäsenvaltioille. Muuttoliikkeen positiiviset näkökohdat olisi hyödynnettävä kokonaisuudessaan. Välttämätön työurien pidentäminen on käytännössä haasteellista, kun otetaan huomioon elinajanodotteen jatkuva piteneminen, sillä samanaikaisesti on mukautettava myös ikäkysymysten hallintaa työpaikoilla ja työmarkkinoilla sekä työntekijöiden odotuksia ja käyttäytymistä. Vero-, etuus- ja palkkausjärjestelmät voisivat tarjota taloudellisia kannustimia siihen, että ihmiset jatkaisivat työntekoa ja kehittäisivät omaa inhimillistä pääomaansa. Lisäksi tarvittaisiin toimintalinjoja, joiden avulla torjutaan ikäsyrjintää ja edistetään elinikäistä oppimista, joustavia eläkeväyliä ja terveellisiä työmahdollisuuksia vanhemmille työntekijöille. Eläkejärjestelmiä koskevien toimenpiteiden lisäksi hallitusten on edistettävä ihmisten mahdollisuuksia työskennellä enemmän ja pidempään ja kehittää täydentäviä tulonlähteitä. Hallittu ikääntyvään yhteiskuntaan siirtyminen edellyttää, että on käytettävissä selkeitä, kustannuksiltaan edullisia ja nykyaikaiseen työympäristöön sopivia eläkejärjestelmiä. On tärkeää saada kaikki sidosryhmät (esimerkiksi työmarkkinaosapuolet) mukaan hankkeeseen, jotta tämä tavoite saavutettaisiin /10 ADD 3 vpy/rir/jk 9

10 D Vaikutukset politiikkaan 8) EU:n jäsenvaltioiden eläkejärjestelmissä ja niiden harjoittamassa eläkepolitiikassa on suuria eroja. Kaikissa järjestelmissä on omat riskinsä, ja järjestelmiä on mukautettava pitkän ajan talous- ja väestönkehitykseen. Päätöksentekijöiden haasteellisena tehtävänä on ottaa erilaiset riskit huomioon ja löytää tasapainoinen ratkaisu riittävyyttä ja kestävyyttä koskeviin huolenaiheisiin. On olennaisen tärkeää, että eläkejärjestelmät suunnitellaan niin, että ne antavat riittävät etuudet vaarantamatta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Useat jäsenvaltiot ovat jo edenneet merkittävällä tavalla järjestelmien kehittämisessä tämänsuuntaisesti, mutta joissakin tapauksissa tarvitaan vielä lisätoimenpiteitä. Lisäksi kriisi on johtanut julkistalouden tilan heikkenemiseen EU:n jäsenvaltioissa ja näin kasvattanut julkisen talouden haasteita, joita väestön ikääntyminen ja etenkin julkisten eläkkeiden rahoittaminen ja täydentävien yksityisten eläkkeiden tukeminen aiheuttavat. Useissa jäsenvaltioissa julkisen talouden vakauttaminen onkin välttämätön ennakkoedellytys eläkekysymyksen ratkaisemiselle. Päätöksentekijöiden on katsottava tulevaisuuteen ja varmistettava, että eläkejärjestelmien muutoksissa otetaan ennakoivasti huomioon väestörakenteen ja talouden kehityssuuntaukset. Jotta etenkin rahoitusvakauteen ja sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen liittyvät kysymykset voidaan ratkaista, järjestelmien muuttujissa esimerkiksi eläkeiässä ja/tai eläke-etuuksissa olisi otettava huomioon eliniän piteneminen. 9) Eläkepolitiikalla on varmistettava eläketulojen riittävyys nyt ja tulevaisuudessa. Tarvitaan toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että eläkkeet yhdessä muiden tulonlähteiden kanssa ja maakohtainen tilanne huomioon ottaen korvaavat kohtuullisen osan eläkettä edeltävän ajan tuloista, jotta voidaan välttää iäkkäiden köyhtyminen. Tarvittavia toimenpiteitä ovat seuraavat: i) kehitetään eläkepolitiikkaa ja työllisyyspolitiikkaa niin, että ne tukevat toisiaan; otetaan ansioiden ja eläkejärjestelmiin suoritettujen maksujen määrä huomioon etuuksissa; perustetaan työurien pidentämiseen kannustavia järjestelmiä ja pienennetään etuuksia varhaisen eläkkeelle siirtymisen yhteydessä; saadaan aikaan ja säilytetään asianmukainen tasapaino työskentelyvuosien ja eläkevuosien välillä /10 ADD 3 vpy/rir/jk 10

11 ii) varmistetaan maakohtaiset tilanteet huomioon ottaen, että julkiset ja yksityiset eläkkeet täydentävät toisiaan mahdollisimman hyvin; tunnustetaan asianmukaisella tavalla rahoitettujen julkisten eläkejärjestelmien tehtävä talouden tasapainottajana; kannustetaan täydentävien eläkeoikeuksien kartuttamista ammatillisten ja henkilökohtaisten järjestelmien kautta, kehitetään ikääntyneisiin sovellettavia vähimmäistoimeentuloa koskevia säännöksiä tarvittaessa; tarkastellaan mahdollisuuksia parantaa riskinjakoa ja eläkejärjestelmien iskunkestävyyttä tavoitteena lisätä niiden vakautta ja eläketulojen suojaa. 10) Riittävien ja taloudellisesti kestävien eläkkeiden edistäminen Euroopan tasolla tuo mukanaan lisäarvoa. Käyttöön on jo otettu useita tämän tavoitteen saavuttamiseen myötävaikuttavia menettelyjä muun muassa Eurooppa strategia, sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden alalla käytettävä avoin koordinointimenetelmä sekä vakaus- ja kasvusopimus. Kun sosiaalisen suojelun komitea (indikaattoreita käsittelevä työryhmä) ja talouspoliittinen komitea (ikääntymistä käsittelevä työryhmä) tarkastelevat riittävyyttä ja kestävyyttä koskevia kysymyksiä omiin toimeksiantoihinsa perustuvaa metodologista työtä tehdessään, niiden on pyrittävä lisäämään käytettyjen käsitteiden ja menetelmien yhtenäisyyttä. Euroopan päivitetty strategia riittävän ja taloudellisesti kestävän eläketurvan varmistamiseksi Monet jäsenvaltiot ovat jo edistyneet hyvin eläkejärjestelmiensä mukauttamisessa kestämään paremmin käynnissä olevia väestörakenteen muutoksia, jotka kiihtyvät lähivuosikymmeninä. Useissa jäsenvaltioissa on kuitenkin vielä saatava aikaan edistystä eläkeuudistusten tai muiden, kunkin maan olosuhteisiin mukautettujen toimenpiteiden osalta. Monissa viimeaikaisissa eläkeuudistuksissa etuudet on kytketty tiiviimmin työmarkkinoiden kykyyn tarjota mahdollisuuksia pidempiin ja katkottomampiin eläkettä kerryttäviin työuriin ja sekä rahoitusmarkkinoilta saataviin tuottoihin. Koska ihmisten elinikä on merkittävästi pidentynyt, toimenpiteet työurien pidentämiseksi ja tosiasiallisen eläkeiän nostamiseksi ovat jatkossakin tällaisten uudistusten keskeisiä osia. Lisäksi voidaan tarvita työmarkkinoiden liitännäistoimenpiteitä, jotta entistä useampien pidempään työskentelevien ihmisten sisällyttäminen osaksi työvoimaa voidaan varmistaa /10 ADD 3 vpy/rir/jk 11

12 Julkisen talouden vakauttaminen on edelleen keskeinen lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoite, jotta terve julkistalous voisi taas toimia riittävän julkisen eläketurvan rahoituksen perustana. Etenkin ikääntyneet työntekijät, maahanmuuttajat ja naiset ovat valtava käyttämätön voimavara, joka on aktivoitava tehokkaammin muun muassa muuttamalla soveltuvalla tavalla sukupuoli- ja ikäkysymysten hallintaa työpaikoilla ja työmarkkinoilla. Työllisyyttä lisäävät toimenpiteet vahvistavat myös eläkejärjestelmiä koskevan julkisen talouden kestävyyttä, sillä ne lykkäävät menojen kasvua ja johtavat eläkemaksujen lisääntymiseen ja bruttokansantuotteen kasvuun. Työurien pidentäminen vähentämällä varhaiseläkkeelle jäävien määrää ja nostamalla tosiasiallista eläkeikää parantaisi sekä eläkkeiden kestävyyttä (parantamalla työvoimaosuutta ja myöhentämällä eläkkeelle jääntiä) että niiden riittävyyttä (suurempien eläkeoikeuksien kertymisen myötä). Yksityisten eläkejärjestelmien asemaa, rakennetta ja toimivuutta olisi tarkasteltava edelleen. Näiden järjestelmien toimintatapaa saattaa olla tarpeen muuttaa eläkekarttumien turvaamiseksi ja tehostamiseksi parantamalla riskinhallintaa, lisäämällä järjestelmien iskunkestävyyttä, tiedottamalla selkeämmin eri sijoitusvaihtoehtojen riskeistä ja tuotoista sekä tehostamalla hallinnointia. Kun otetaan huomioon tämänhetkiset ja pidemmän aikavälin mahdolliset riskit, jotka liittyvät etuuksien riittävyyteen heikossa asemassa olevien ryhmien osalta, on tärkeää seurata näiden ryhmien tilannetta ja vähimmäistoimeentuloa koskevien säännösten toimivuutta myös jatkossa ja ratkaista köyhyyteen liittyvät haasteet niiden ilmetessä. Yleisemmin on tärkeää varmistaa, että ihmisillä on mahdollisuus kerätä eläkeoikeuksia hyvin suunnitelluissa julkisissa, ammatillisissa ja/tai henkilökohtaisissa järjestelmissä, muun muassa pysymällä työelämässä pidempään, jotta he voivat kohtuullisessa määrin säilyttää elintasonsa eläkkeelle jäätyään. Eläkepolitiikkaa on tarkasteltava kokonaisvaltaisella tavalla hyödyntäen nykyisiä EU-tason politiikan koordinointipuitteita ja ottaen huomioon työmarkkinoiden, sosiaalisen suojelun järjestelmien, rahoitusmarkkinapolitiikan ja muiden asiaan liittyvien politiikan alojen väliset lukuisat kytkökset /10 ADD 3 vpy/rir/jk 12

13 Jotta riittävä ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden eläketurva voidaan varmistaa, rakenneuudistusten täytäntöönpanoa on kiireesti jatkettava työllisyyttä sekä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa strategian mukaisesti tavoitteena julkisen talouden vakauttamisen tukeminen, kasvunäkymien parantaminen, työn kannustimien lisääminen, työmarkkinoiden joustavuuden varmistaminen ja työurien pidentäminen; komissiota on pyydettävä seuraamaan tiiviisti edistymistä riittävyyteen ja kestävyyteen liittyvien kysymysten käsittelyssä yhteistyössä talouspoliittisen komitean ja sosiaalisen suojelun komitean kanssa. Jotta riittävä ja taloudellisesti kestävä eläketurva tulevaisuudessa voidaan varmistaa, rakenneuudistusten täytäntöönpanoa on kiireesti jatkettava työllisyyttä sekä älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa strategian mukaisesti tavoitteena julkisen talouden vakauttamisen tukeminen, kasvunäkymien parantaminen, työn kannustimien lisääminen, työmarkkinoiden joustavuuden varmistaminen ja työurien pidentäminen. Neuvosto pyytää komissiota seuraamaan tiiviisti edistymistä riittävyyteen ja kestävyyteen liittyvien kysymysten käsittelyssä yhteistyössä talouspoliittisen komitean ja sosiaalisen suojelun komitean kanssa /10 ADD 3 vpy/rir/jk 13